Issuu on Google+

10 Polemiikkia bensan hinnasta • 39 Sikke Sumari ihailee luomuviljelijöitä 53 PÄrjääkö BMW YRITTÄJÄN TESTISSÄ? • 60 Karjala ottaa ilon irti Venäjästä

50 Maistuisiko lasillinen Ålvadosta?

Vain

taivas rajana

2/2012

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi 12002 12002

6 430034 210078

Kasvuyrittäjä Ilkka O. Lavas haluaa tehdä historiaa. Kasvuyritykset tarvitsevat kuitenkin apua: verohoukuttimia, riski­ rahoitusta ja asennemuutosta.

Sivut YRITTÄJÄ 32-35 5/2011


Tervetuloa

Yritys ja kunta kumppaneina seminaariin 18.4.2012, Vantaa, Sokos hotel Flamingo Miten yritys ja kunta voivat toimia kumppaneina ja yhteistyössä niin että molemmat hyötyvät? Kumppanuuden ja yhteistyön mahdollisuuksia pohditaan FCG:n ja Kuntamarkkinoiden yhteistyössä järjestämässä koulutuksessa. Koulutustilaisuudessa käsitellään muun muassa sitä, millaista yhteistyötä kunta ja yritys voivat parhaiten tehdä sekä miten yritykset voivat osallistua hankintojen kilpailuttamiseen helpoiten. Mitä velvoitteita hankintalaki asettaa kunnalle ja tarjouksen tekijälle? Onko tilanteita, joissa ei ole pakko kilpailuttaa? 9.00

Tulokahvi

9.30

Tilaisuuden avaus Koulutuspäällikkö Tuuli Tarukannel, FCG

13.00 Miksi kunta toimii kuten toimii Kunnan toimiala, organisaatiorakenne, päätöksenteko

Yrityksen ja kunnan yhteistyö

Kunnan mahdollisuudet tuottaa palveluja: oma työ, kumppanuus, palvelusetelit

Yhteistyömuodot

Miksi kunta kilpailuttaa?

Kuntaliiton eettiset ohjeet kunnille - kumppanuuden reunaehtoja Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Mistä yritykset saavat tietoa, mitä kunta aikoo hankkia? Tuuli Tarukannel, HTM, koulutuspäällikkö, FCG

Kommenttipuheenvuorot Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät ry Hallintojohtaja Jaakko Kiiskilä, Laukaan kunta 11.30 Lounas 12.30 Miten kuntaa kannattaa lähestyä? Kumppanuuden reunaehtoja ja yhteistyö ennen tarjouksen lähettämistä

14.00 Kahvi 14.30 Kunnan hankintojen organisointi ja strategiat Hankintaprosessin keskeiset vaiheet Suorahankinta, neuvottelumenettely Etukäteinen vuoropuhelu yritysten kanssa Paikallisten yrittäjien huomioimisen rajat Uudistuneen ja uudistuvan hankintalain suomat mahdollisuudet Varatuomari Antero Oksanen 15.30 Päätöskeskustelu 16:00 Koulutuspäivä päättyy

Osallistumismaksu 320 e + alv. 23 %. Hintaan sisältyy Kuntalehti puoleksi vuodeksi. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.fcg.fi/koulutus Koulutuspäällikkö Tuuli Tarukannel, puh 050 531 7327

FCG Finnish Consulting Group Oy

www.fcg.fi


PÄÄKIRJOITUS

Kasvu tähtäimeen Kansantalouden kasvu on hidasta, sillä viennin veto meille tärkeissä Euroo-

armo

3

Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

pan maissa on heikkoa. Hallituksen kehysriihessä ongelma tiedostettiin ja ratkaisuja pohdittiin monipuolisesti, mutta myönteiset kiihokkeet yritysten kannalta jäivät työlistalle. Suomen Yrittäjät on ollut huolissaan investointien hiipumisesta hitaan kasvun aikana, jolloin perinteisesti taloudellista toimeliaisuutta on ruokittu järkevillä julkisilla investoinneilla. Heikkoina aikoina on rakennettu esimerkiksi tulevaisuudessa tarvittavia teitä. Ylivoimaisesti suurin osa investoinneista on aina yritysten toteuttamia. Hallituksen olisi hankittava yriKasvu syntyy yrittäjien tysten luottamus talouslinjauksilleen, jolloin yritykset oivalluksista, uuden löytä­ uskaltaisivat päättää uusista investoinneista. Luottamuksen vallitessa yritykset kiihdyttävät talouden kasmisestä ja uskalluksesta. vuvauhtia ja lisäävät siten työpaikkoja. Vain näin julkiset menot voidaan rahoittaa.

Yrittäjäjärjestön mielestä hallituksella pitäisi olla suuri valmius tarkastella

koko ohjelmaansa uudelleen yrittäjien näkökulmasta. Julkisen talouden tasapainotavoitteen rinnalla verotusta pitäisi kehittää yrittäjyyttä ja investointeja kannustavaksi. Kasvua suosivia verokannusteita ovat esimerkiksi vapaat poisto-oikeudet, tappioiden takautuvan vähennysoikeuden toteuttaminen ja innovaatioiden verokannustimet. On syytä huomata, että valtaosa uusista työpaikoista syntyy nopeasti kasvaviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ennen työtä tarjonneet suuryritykset ovat nyt vaikeuksissa ja lomauttavat sekä irtisanovat työntekijöitään.

Uusien kilpailukykyisten kasvuyritysten synnyttäminen ei kuitenkaan

tapahdu valtion ja poliitikkojen päätöksillä, vaan kasvu syntyy yrittäjien oivalluksista, uuden löytämisestä ja uskalluksesta. Kasvun aikaansaavat yrittäjät, eivät poliitikot eivätkä virkamiehet. Valtio on toki kirjannut oivallisia asioita kasvuyrityspolitiikan ohjelmaansa, jonka tavoitteena on kehittää hyvä toimintaympäristö yrityksille. Kasvuyrityspolitiikan keskeisenä tavoitteena on parantaa julkisia yrityspalveluja vastaamaan kasvuyritysten tarpeisiin ja huolehtia siitä, että palvelut ovat helposti ja kaikkien yritysten saatavilla. Sekin on kirjattu, että tavoitteena on kehittää taloudellisia kannustimia ja toimintamalleja, joilla voidaan valjastaa liiketoimintaosaaminen ja yksityinen riskipääoma yritysten varhaisen kasvun tukemiseksi.  Ilman yrittäjien ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja uskallusta kasvuhaaveet jäävät toteutumatta. //

YRITTÄJÄ YRITTÄJÄ 2/2012 1/2012


Huhtikuu 2012

44

Karjalan kunnailta Iloisten ja puheliaiden ihmisten maakunta on tuottanut myös aimo joukon hienoja yritystarinoita. Okun koneistuspalvelu Oy, Iivari Mononen Oy, Lieksan matkakaverit ja Körpäkkä näyttävät omalta osaltaan, mitä kaikkea Pohjois-Karjalassa oikein osataan.

Pääkirjoitus

Kolumni

Makasiini

Strategia

3

6

Kasvu tähtäimeen Poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän

10 Helena Vänskä on sisukas edunvalvoja

Yhteiskunta

12 Rahalle vastinetta Ylen kanavilta 16 Tuhkasta nousee uusi elämä

Työhyvinvointi

20 Ehkäise allergia ajoissa

YRITTÄJÄ 2/2012

21 Yrittäjän monet iät 22 Asiakkaille menestystarinoita ja henkilöstölle hyvä fiilis! 26 Yksinyrittäjyys on elämäntapa

Kasvuyrittäjyys

28 Koulutus luo kasvulle pohjan 32 Yrityksen kasvu syntyy tahdosta

Yrittäjät

36 Varaosapankissa sykkii elämä 40 Teipattu auto näkyy


Yrittäjä testaa

12

16

53

Yleisradion toiminnasta vastaa kahdeksan jäseninen, talon ulko­puolisista henkilöistä koostuva hallitus. Toimitusjohtaja Kirsi-Marja Laitinen Hittitalo Kikka Laitinen Oy:stä on yksi hallituksen jäsenistä.

Nokian alamäki on kolahtanut kovaa myös Salon kaupunkiin. Työpaikkoja on kadonnut iso liuta. Nokian tuhkista on kuitenkin noussut Feenix-linnun lailla uutta yritteliäisyyttä. Tästä esimerkkinä Finembe, MediaSolutions.fi ja Kirpputori Aarresaari.

Attention Communication Oy:n toimitusjohtaja Timo Sormunen aloittaa Yrittäjälehden testi­sarjan, jossa hän esittelee asiantuntemuksellaan yrittäjiä kiinnostavia kulkuneuvoja ja työ- sekä harrastusvälineitä.

Vaikuttaja Ylessä

Feenix-linnut lentävät

Ystäväkirja

39 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Mikä moka!

42 Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

Menestyjät

44 Karjalan kunnailta

Makuja

50 Laatujuomaa Ahvenanmaalta

Testi

Testi paljastaa

Nyt

57 Ajankohtaista kotimaasta

Ulkomaat

58 Yrittäjä paratiisin portilla

Minun maakuntani

60 Venäjä tuo etua Pohjois-Karjalalle

Uutismaailma 65 Poimintoja

Kolumni

66 Niksejä kasvuyrittäjälle

53 Yrittäjä koeajaa

YRITTÄJÄ 2/2012


6

MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

Drmm rmm… Mutkaiset tiet kiinnosta-

C MA

PIX

vat moottoripyöräilijöitä, olen huomannut. Moottoripyöräilijöiden kevät alkaa jo messuilta, joilla tänäkin talvena kävi yli 60 000 innostunutta. Motskareiden myyjät ja maahantuojat tapaavat siellä suoraan kuluttajia, pyörän omistajia ja uudesta haaveilijoita. Harrastajat voivat fiilistellä vähän etukäteen, ennen kuin tiet kutsuvat. Uusia moottoripyöriä rekisteröitiin viime kaudella runsaat 5 700 ja mopoja 17 400. Taantumasta huolimatta moottoripyöräharrastus on säilynyt ennallaan. Vauhdin hurma ei ole iästä riippuvainen. Joskus kyllä ihmettelen, tunteeko sitä luonnon ja tuoksut ihollaan, kun on paksu kypärä, lasit ja naamamaski tiukkana edessä.

Riemua yrittämiseen Tätä lehteä luettaessa Suomen Yrittä­ jien ja Tapiola-yhtiöiden yhdessä järjestämä Yrittäjän Iltakoulu on jo ehtinyt päätökseensä eri puolilla Suomea. Iltakouluja oli kaikkiaan yli 20 paikkakunnalla helmimaaliskuun ajan. Jorma Uotinen puhui luovasta asenteesta ja luovasta johtajuudesta. Diilivoittaja Mira Kaslin rohkeudesta ja oikeasta asenteesta yrityselämässä, uuden median yrittäjä Taneli Tikka uskaltamisesta ja itseensä luottamisesta sekä pitkän linjan hotelli- ja ravintolayrittäjä Päivikki Palosaari yrittämisen riemusta ja haasteista. Jorma Uotisen luovuuteen rohkaisevaa esitystä olen joskus kuullut, nyt hän ei ollut Helsingissä vaan muualla Suomessa. Sen sijaan täällä vieraili Lapista Päivikki Palosaari. Häntä itseään on vienyt eteenpäin intohimo: hän rakastaa työtään, uudistamista ja uuden aloittamista. Mutta verkostoja ja hyviä kumppaneita on käytettävä hyväksi, kukaan ei ole yksin mitään. Periksiantamattomuus on kasvun pohja.

Ruokapolitiikka nieltävänä Ruokaa omasta maasta on suomalaisen ruuan uusi logo. Tunnuksella on

tarkoitus vahvistaa myös ruuan vientiä, vaikka vanhakin brändi oli varsin arvostettu. Kuluttajat ovat nykyään erittäin kiinnostuneita ruuasta ja sen alkuperästä, ja selkeät pakkausmerkinnät ohjaavat ostopäätöksiä Television lukuisien kokkiohjelmien ja lehtien ruokaohjeiden lisäksi ruuan kasvanut arvostus näkyy jopa akateemisessa maailmassa: tämän vuoden alusta aloitti Suomen ensimmäinen ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä työnsä Helsingin yliopistossa. Hänen mielestään ruokakulttuurissakin täytyy ymmärtää menneisyyttä voidakseen rakentaa tulevaisuutta. Suomalaiset ovat syöneet pettuleipää pakon edessä, nyt taitavat jotkut briljeerata sillä. Jopa hallitusohjelmassa puhutaan ruokapolitiikasta. Luomu- ja lähiruoka, terveellisyys ja turvallisuus, tuotannon kestävä kehitys, alan kilpailukyky. Nieltävää riittää. Kunhan ei jauheta makua pilalle.

YRITTÄJÄ 2/2012


MAKASIINI

Koulun puolesta

¾¾Jäät lähtevät järvestä, ja pian aallot liplattavat vapautuneesti. Huhtikuu on kuukausista toiveikkain.

Satakunnassa Siikaisten kunnassa aiotaan lakkauttaa koulu. Paikallinen yritys Leväsjoen Metalli Oy tarjoutui ostamaan koulukiinteistön ja alueen asuintilat, jotta koulu voisi jatkaa ja pysyä siinä vuokralla. Näin kunnan menot pienenisivät. – Maaseudulla sijaitsevalle yritykselle on tärkeää saada läheltä työvoimaa, hallituksen puheenjohtaja Eija Laakkonen arvioi. Jännä tilanne: yritykset apuun kun julkinen valta säästää.

Ostoja klikkauksella Verkkokauppa ei tarkoita kalaverkkojen ostoa, vaikka jäät tekevätkin

C MA

PIX

lähtöä järvistä ja verkot pitää uusia… Netissä tehtävästä verkko-ostamisesta on tullut suosittua. Viime vuonna suomalaiset ostivat verkosta tavaroita ja palveluita jo yli 10 miljardilla eurolla; kauppa kasvoi kymmenkunta prosenttia. Useimmin netistä ostetaan matkoja ja matka­ lippuja. Niitä suomalaiset ostivat verkossa 3,6 miljardin edestä. Jos omaa verkkokäyttäytymistään ajattelee, niin matkojen ohella tulee ostetuksi pääsylippuja teattereihin ja konsertteihin – vähemmän tavaraa, jonka posti tuo. Vähittäiskaupan tuotteet ovat lisääntyneet verkkokaupassa, eniten klikataan elektroniikkaa ja vaatteita. Tuttu lapsiperhe kertoi, kuinka he ostavat kiireisinä viikonpäivinä elintarvikkeet tutun kaupan verkkopalvelusta ja tavarat tuodaan ovelle. Arjen helpotuksen ovat havainneet monet, sillä elintarvikkeiden tuoteryhmä kasvoi verkkokaupassa lähes 80 prosenttia edellis­vuodesta.

Siellä on oltava Kirjailija Kari Hotakainen sanoi lehdessä oivallisesti: kaikki eivät asu Facebookissa, vaan jotkut asuvat suorastaan Konginkankaalla tai Pudasjärvellä. Suomessa Facebookissa on pari miljoonaa käyttäjää – aika iso asukasmäärä. Vähemmän on vastaavilla muilla digitaalikodeilla LinkedIn ja Twittter. Mutta yritykset ovat aivan oikein heränneet: onhan tuo sosiaalinen media hyödynnettävä markkinoinnissa ja viestinnässä. Maailma kutistuu ja pienenee, Googlen on löydettävä yritys kuin yritys. Kotisivut ovat välttämättömät. Ihmiset etsivät netistä parturia, siivousliikettä, autonasentajaa.

Pelin politiikkaa Onhan se minullakin puhelimessa, äkäiset linnut. Peliteollisuus työllistää Suomessa noin 1  300 ihmistä ja alalla on 70 yritystä. Aika pieniä siis. Pelialan yhteinen liike­vaihto oli runsaat 165 miljoonaa euroa vuonna 2011. Kasvava peliala on Suomen merkittävin kulttuurivientiala. Pelit lasketaan siis kulttuuriksi. Viennin markkinat ovat yli 90-prosenttisesti USA.ssa ja Länsi-Euroopassa. Klusteri toimii yhteistyössä ja yritykset ovat muodostaneet Suomen pelinkehittäjät ry:n. Tuo yhteistyö ja verkottuminen alalla on hienoa. Aikoinaan Lapin matkailuyrittäjät eivät niin tehneet, vaan kukin jurmotti omalla tunturillaan, niinpä kansainvälistyminen viivästyi.

YRITTÄJÄ 2/2012

7


8

MAKASIINI ¾¾Linnunpönttöjä ei pidä höylätä sileäksi, jotta linnut saavat paremman otteen.

Hallitusammattilainen Pekka Roine istuu miltei parinkymme-

nen yrityksen hallituksessa. Hän haluaa auttaa kasvuyrityksiä ja sijoittaa myös pääomaa lupaaviin kasvuyrityksiin. Aikoinaan hän teki oman uran amerikkalaisen Digitalin Suomen-johtajana ja ryhtyi sen jälkeen yrittäjäksi ja pääomasijoittajaksi. – Tekes pitäisi lopettaa ja aloittaa kokonaan alusta. Tässä ajassa pitää toimia eri tavalla kuin jäykät julkiset tahot tekevät. Ely-keskukset ja sellaiset eivät yrityksiä kasvata, hän arvostelee. Roine valmentaa mm. Aalto-yliopiston yhteyteen syntyneessä start up -saunassa nuoria opiskelijoita. – Liiketoimintasuunnitelma vaaditaan ensimmäiseksi, sehän on aivan väärin. Se muuttuu alussa koko ajan, kun tulee mukaan uusia toimijoita ja tieto kasvaa, Pekka Roine ihmettelee nykykäytäntöä.

Pönttö ajatus Ettei tämä maailma olisi nyt pelkästään digitaalisessa muodossa,

täytyy palata maan pinnalle. Kevät – se tarkoittaa siementen istutusta ruukkuihin, taimien koulintaa, maan kaapimista kun routa sulaa. Linnuille pitää tehdä uusia pönttöjä, jotta ne asustelisivat pihapiirissä ja söisivät hyönteisiä puutarhasta. Tietysti myös konsertit keväisenä aamuna ihan ilmaiseksi ovat pönttöjen asettamisen pontimena. Pönttöjen suuaukot ovat erikokoisia eri linnuille: sinitiaiselle 28 mm, kirjosiepolle 30–32 mm, kottaraiselle 45–50 mm. Mutta nämähän voi tarkistaa Googlesta!

Nousukiidossa Tänä keväänä nuoret yrittäjyydestä haaveilevat voivat tavata vielä Kuopiossa ja Turussa elinkeinoministeri Jyri Häkä-

miehen ja Suomen Yrittäjien johtoa. Tämä Nousu-kiertue haluaa rohkaista nuoria yrittäjiä kehittämään omaa toimintaa ja kannustaa nuoria tarttumaan yrittäjyyden haasteeseen. Uudenlaisia toimintamalleja tarvitaan myös oppilaitoksissa, jotta yrittäjyys alkaisi kiinnostaa. Nousu-tilaisuudet ovat alueellisia, ja niissä pohditaan yhdessä kunkin alueen vahvuuksia ja etsitään tapoja hyödyntää niitä yrittämisessä. Toivoa sopii, että kiertue siivittää yrittäjyyden nousuun nuorten keskuudessa. Eivät ne puheet, mutta ne teot.

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 30. vuosikerta Painos 20 000 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Faksi 09 229 22810 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin 09 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi

Päätoimittaja Jarmo Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi

Vastaava päätoimittaja Anssi Kujala anssi.kujala@yrittajat.fi

Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Anna Lantee, Joni Halmelahti

Toimittajat Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi Olli Hakala olli.hakala@yrittajat.fi Riikka Koskenranta (äitiyslomalla) riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä, PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 106 Faksi 09 448 358 www.alma360.fi

Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200 g Sisus Novatech Easymatt 100 g Kannen kuva Pekka Sipola


YRITTÄJÄ, TARVITSEEKO TIIMISI TUULETUSTA?

IDEOITA HAUSKEMPIIN TILAISUUKSIIN:

JA IL

KOKEILE ELÄMYSGENERAATTORIA JA VOITA 6000 EURON ARVOINEN ELÄMYSPAKETTI TIIMILLESI! PE

ERIENCE EXP

EN

EX

RI

CE EN

TALL IN

K

S

experience.tallinksilja.fi

SILJA EXPERI

INK SILJ A

Hintaan sisältyy: menomatka Tallink Shuttlella, paluu Baltic Princessillä, buffetaamiainen Tallink Shuttle -aluksella, kokoustila 6 tunniksi ja lounas ruokajuomineen uudistuneessa Buffet Tallinkissa. Hinta voimassa min. 6 henkilön ryhmille ma–kelähdöillä 12.6. saakka sekä 15.8.–22.12.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti.

NK LI

L TAL

PÄIVÄKOKOUSRISTEILY HELSINGISTÄ ALK. 54 €/hlö


HÄN » Helena Vänskä on sisukas edunvalvoja

10

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Öljyalan Palvelukeskus

Hän

Helena Vänskä

Taustat juuret Vanhempien puolelta sukujen juuret ovat Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Omat juureni ovat lähinnä pääkaupunkiseudulla pois lukien lyhyemmät työkomennukset esimerkiksi Rovaniemellä.

Ihminen Suurpiirteinen, sitkeä, sisukas ja ratkaisulähtöinen.

Opinnot Kansakoulusta oppikoulun kautta yliopistoon lukemaan metsätieteitä ja sen jälkeen elämänkoulua eri muodoissaan.

Aiempi työelämä Ensimmäiset vakituisemmat työpaikat olivat kuljetusalalla, ennen kuin siirryin virkamiesuralle. Aloitin liikenneja viestintäministeriössä EU-harjoittelijana ja jäin ministeriöön useaksi vuodeksi. Pääministerin toimiston EUsihteeristössä hoidin EU:n liikenne-, televiestintä- ja energiapolitiikkasektoYRITTÄJÄ 2/2012

rin asioita. Sieltä matka jatkui Elinkeinoelämän Keskusliittoon energia- ja ilmastopolitiikan asiantuntijaksi. Ja nyt olen täällä Öljyalan Keskusliitossa.

Perhe ja vapaa-aika Kotona on pari ihanaa varhaisnuorta, jotka suostuvat vielä ainakin toistaiseksi viettämään vapaa-aikaa kanssani. Ulkoilmaelämä ja meri ovat lähellä kaikkien sydäntä.

ihminen on oikeastaan aika pieni tekijä maailmankaikkeudessa.

Työstä Työn sisältö Työni on tällä hetkellä sekalaista toimisto-, hallinto- ja edunvalvontatyötä. Paljon kokouksissa istumista ja ihmisten kanssa keskustelemista.

MIKÄ MOTIVOI

Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Aivojen lepoa kevyemmän kirjallisuuden parissa. Englanninkielinen, naisille suunnattu ”chick-lit” toimii ainakin minulle!

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Ahvenanmaan pohjoisrannalla sijaitseva Havsvidden on näkemisen arvoinen paikka paitsi huimien maisemien myös merellä syntyvän tunteen vuoksi:

Tunne että tekee työnsä hyvin. Erilaiset haasteet silloin, kun pystyy ratkaisemaan ne. Onnistumisen tunne.

VIELÄ SAAVUTTAMATTA Onhan minulla tälläkin hetkellä paljon keskeneräisiä asioita, mutta tämä kysymys viittaa johonkin niin suureen, ettei tule heti mieleen. Ilmeisesti joku nurkan takana vielä tuntemattomana pysyttelevä suurempi haaste.

TOIMITUSJOHTAjalta useiN kysytty kysymys Jotain raakaöljyn tai polttoaineiden hintoihin liittyvää. //


11

Kyllä polttoaineen hinta joskus laskeekin Polttoaineiden veronkorotukset ovat viime aikoina kiusanneet kuljetusalan yrittäjiä. Miksi bensiinin ja dieselpolttoaineen hinnat nousevat, Öljyalan Keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä? – Kyllä ne joskus laskevatkin, katsokaa vaikka keskusliiton nettisivujen hintakäyriä! Suomessa verotus on iso osa hintaa ja veromuutokset näkyvät heti hinnoissa. Vänskän mukaan lopulliseen kuluttajahintaan vaikuttavia tekijöitä voivat lisäksi olla esimerkiksi tuotteiden raaka-aineiden hinnat, erilaiset valmistukseen ja logistiikkaan liittyvät kustannukset, tuotteiden kysynnän vaihtelu, paikallinen kilpailu sekä euron kurssimuutokset. – Polttoaineiden hintojen nousu vaikuttaa kuljetusalan yrityksiin samalla tavalla kuin muidenkin muuttuvien kustannusten nousu. Parhaassa tapauksessa kuljetusliikkeet pystyvät laskuttamaan kohonneet kustannukset edelleen asiakkailtaan, jos sopimuksissa on siihen liittyvät klausuulit. Joka tapauksessa polttoaineiden hintojen nousu tekee Vänskän mukaan yritysten energiatehokkuustoimet entistä mielekkäämmiksi. Muun muassa taloudellisen ajotavan kehittäminen ja energiatehokkuuden seuraaminen nousevat nyt uudelle tasolle.

Kestäviä ratkaisuja Dieselin käyttövoimaveron alenemisella Helena Vänskä ei näe olevan liikennöitsijän kannalta kovin kummoista merkitystä taistelussa polttoaineen hinnannousua vastaan. – Varmasti valtiovarainministeriöllä on ollut tarkoitus viedä asiaa oikeaan suuntaan. Kuljetusalan näkemys taitaa kuitenkin olla, ettei käyttövoimaveron alennus riitä kompensoimaan kustannusten nousua. Energia- ja ilmastopoliittiseen keskusteluun Vänskä toivoo tuovansa enemmän jalat maassa -asennetta. – Öljyala osallistuu erittäin aktiivisesti kestävän energiatulevaisuuden rakentamiseen mittavalla energiatehokkuustyöllä ja tuomalla liikenteen päästöjen vähentämiseksi markkinoille kestäviä ratkaisuja, kuten biopolttoaineita. YRITTÄJÄ 2/2012


12

YHTEISKUNTA » Rahalle vastinetta Ylen kanavilta TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Pekka Sipola

Yle,

sisällön ja tekniikan

ykkönen

Hittitalo Kikka Laitinen Oy:n omistaja Kirsi-Marja Laitinen on istunut Yleisradion hallituksessa muutaman kuukauden. Hän edustaa hallituksessa sekä luovia taiteilijoita että yrittäjiä. Hittisävelmien teko on hänen päätyönsä.

Säveltäjä,

sanoittaja ja toimitusjohtaja Kikka Laitinen on työskennellyt erilaisissa musiikkiin ja kulttuuriin liittyvissä luottamustoimissa vuodesta 1989 lähtien. Hän on istunut mm. Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n hallituksessa, valtion säveltaidetoimikunnassa ja Teoston eri työryhmissä. Yleisradion hallituksen jäsenyys on hyvä jatkumo aikaisimmille luottamustehtäville. – Pidän Ylen hallituspaikkaani hienona juttuna ja yllätyksenä, Kikka Laitinen summaa. Hänen mielestään Yle on pärjänYRITTÄJÄ 2/2012

nyt median muutoksessa, sillä Yleen luotetaan ja sitä pidetään luotettavana tietolähteenä. Ylen kulttuuritarjonta on monipuolista ja esimerkiksi Yle Areenan palvelu on laadukasta sekä suosittua. Myös Teema-kanavan tarjontaa hän pitää oivallisena. Yle pystyy esittelemään yleisölle omia tuotteitaan, näyttämään arkistoituja ohjelmiaan ja esittelemään suomalaista kulttuuria pitkältä ajanjaksolta. – Kaupallisten radioiden soittolistat ja niiden tarjonta ärsyttävät ihmisiä paljon enemmän kuin Ylen soit-


13

½½Kikka Laitisen mielestä Yle soittaa monipuolisesti kotimaisten tekijöiden musiik­kia. Sen sijaan kaupalliset radiot paukuttavat mielellään kanavillaan ulkomaisia hittejä.

YRITTÄJÄ 2/2012


14

Kuka? • Kirsi-Marja Laitinen, toimitus­ johtaja Hittitalo Kikka Laitinen Oy. • Yrittäjä, toimitusjohtaja, säveltäjä, sanoittaja, laulun­tekijä ja luennoitsija. • Tampereen yliopistosta diplomikielenkääntäjän tutkinto. • Toiminut Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n hallituksen jäsenenä, valtion säveltaide­ toimikunnassa ja Teoston kulttuurikummina. • Hän on toiminut Gasoline Girls and Petrol Boys -rockyhtyeen ja sittemmin Kikka Laitinen Co. –yhtyeen orkesterinjohtajana. • Tulossa on kolmas levy: ”Suomalaisia rakkaus­ tarinoita” -trilogia.

Yleisradiossa henkilöstön hyvin­voinnista pidetään erityinen huoli, sillä henkilöstö on yhtiön tärkein menestystekijä. tolistat. Tätä ei vain sanota julki, Laitinen erittelee. Kuuntelijat mielellään morkkaavat Yleä, vaikka monen suomalaisen musiikin tekijän leipä olisi loppunut ilman Yleä.

Yle-vero kelpaa muutoksin Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna sanoo, että yrittäjät kokevat yrityksille suunnitellun Yle-veron epäoikeudenmukaiseksi ja ehdottaa, että yritysten osuus otettaisiin yhteisöveron tuotosta. Silloin se olisi kaikille yritykYRITTÄJÄ 2/2012

sille oikeudenmukainen. Hyväksytyssä ehdotuksessa kansalaisilta kerätään 480 miljoona ja yrityksiltä lisäksi 20 miljoona euroa, yhteensä 500 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenne- ja viestintäministeriön ehdotuksen mukaan verolta välttyisivät yritykset, joiden liikevaihto on alle 400 000 euroa. Jos liikevaihto on 400 000 – 1 miljoona, Yle-maksu on 317 euroa. Sitä suuremmat yritykset joutuvat maksamaan Yle-maksua 634 euroa vuodessa. Ministeriön mukaan Yle-maksua joutuisi maksamaan 46 000 yritystä. – Periaatteessa pidän Yle-veroa

talou­dellisesti hyvänä ratkaisuna, ja vastaavanlainen järjestelmä pitäisi luoda myös kulttuurisisältöjen tuottamiseen nettiin, Kikka Laitinen sanoo.

Julkisen palvelun tehtävä Kansalaisten rahoilla Ylelle tuottaa kuuntelijoilleen ja katselijoilleen ohjelmia tarkkojen julkisen palvelun periaatteiden mukaan. Ylen tukee toimivaa kansanvaltaa ja osallistumismahdollisuuksia tarjoa­ malla monipuolisia tietoja, mielipiteitä


15

ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Se tuottaa, luo ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä. Lisäksi Ylen tulee ottaa ohjelmistossaan huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat. – Ylen haasteena on olla ykkönen sisällön lisäksi myös tekniikassa, Kikka korostaa. Kotitalouksien erilaiset tekniset alustat, kuten televisio, tietokone, tablet-

»»Kikka on työskennellyt myös esimiehenä Samstock Oy:ssä, kääntäjänä ja tulkkina RaumaRepola Oy:n Offshore-toiminnassa sekä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n vientisihteerinä ja kääntäjänä.

kone ja älypuhelin, edellyttävät, että niissä kaikissa laatu on hyvä.

paremmin yrittäjyyteen liittyvät riskit. Onnistujia ei pitäisi kadehtia!

Henkilöstö menestystekijä

Iloa ja voimaa

Yleisradiossa henkilöstön hyvinvoinnista pidetään erityinen huoli, sillä henkilöstö on yhtiön tärkein menestystekijä. Ylen palveluksessa on lahjakkaita ja luovia ihmisiä, joiden vireydestä riippuu ohjelmien sisällön laatu. Ilokseen Kikka on huomannut, että Ylessä ihmisiä innostetaan, kannustetaan luovuuteen ja heille annetaan tekemisen vapaus. – Yleisradion uutisiin toivoisin lisää hyviä uutisia. Ei ihmisiä pidä alvariinsa pelotella ja masentaa, Kikka tiivistää. – Haluaisin kuulla enemmän kotimaan asioista ja aikaansaannoksista. Tämän vuoksi yrittäjien tarinoita tarvitaan lisää, jotta kansalaiset ymmärtäisivät

Ylen tehtävänä on antaa suomalaisille iloa ja voimaa. Voisimme parantaa itsetuntoamme, kehittää osaamistamme ja omia erityispiirteitämme. Näitä ovat ahkeruus, rehellisyys, sinnikkyys, sisu, sitkeys, sekä korkea moraali. Lisäksi meillä on upea, puhdas luonto. – Emme saa hävittää suomalaista kauneutta, luontoa, emmekä vanhoja rakennuksiamme. Arvoistamme on pidettävä kiinni. Hallitustyössään Kikka Laitinen miettii mm. seuraavien sanojen merkitystä: kulttuuri, oikeidenmukaisuus, pitkäjänteisyys, rehellisyys, reiluus, suomalaisuus, suvaitsevaisuus, tasaarvo ja työ. //

Markkinoijan tehopaketti Kun etsit sopivaa yhteistyökumppania markkinointiviestintään, ota avuksesi Mainostajan Hakemisto. Mainostoimistot, kirjapainot, viestinnän, suoran ja verkon osaajat. Asiakkuudet, markkinointiviestinnän tekijät, tunnusluvut, erityisosaaminen, työnäytteet sekä keskeiset markkinoinnin päättäjät. Kattavat tiedot yhdenmukaisesti esitettynä helpottavat työtäsi. Älä tuhlaa aikaasi tiedonmurujen metsästykseen. Mainostajan Hakemisto on markkinoinnin ammattilaisen luotettava työväline. Verkkopalvelu on käytössä jo yli 6 000 markkinoinnin päättäjällä! Tilaa nyt oma tehopakettisi hintaan 160 € + alv 23 %.

www.mainostajanhakemisto.fi

Puh. (09) 686 0840, fax (09) 6860 8420, ml@mainostajat.fi www.mainostajat.fi


16

YHTEISKUNTA » Tuhkasta nousee uusi elämä TEKSTI Anne Lampinen, KUVAT Viljami Schleutker

Nokian

Feenix-linnut

Salon työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi Nokian supistettua matkapuhelinten tuotantoa kaupungissa. Korvaavia työpaikkoja ei ole, joten osa entisistä nokialaisista on perustanut yrityksen toimeentulonsa hankkimiseksi. Perehdyimme kolmen uuden yrittäjän toimintaan Salossa.

Salon

kaupungin menestystarina on rakentunut elektroniikan ja tietotekniikan nopealle kehitykselle. Radioita, televisioita ja matkapuhelimia on vyörynyt markkinoille. Työvoimakustannusten muutokset maailmalla johtivat kuitenkin tuotannon vähittäiseen alasajoon Salossa. Osa Nokiasta lähteneistä on löytänyt uuden polun tule-

PI

XMA C

YRITTÄJÄ 2/2012

vaisuuteen omasta yrityksestään. Vaikka Salon kaupungin talousluvut ovat muuttuneet yhä huonompaan suuntaan, Salon elinkeinopolitiikka on yrittäjien kannalta kunnossa ja toimintamahdollisuudet ovat hyvät. Myös kaupungin sijainti suurten talousalueiden ytimessä rohkaisee yrittäjyyteen. //


17

Yllättävä

mahdollisuus Uusien rakennusten projektit olivat Merja Von Weissenbergin vastuu­ alueena Nokialla ennen kuin hän irtisanoutui vuona 2004.

– Sain elää Nokian hui-

simmat kasvun vuodet. Silloin ihmiset olivat omistautuneita ja sitoutuneita työhönsä, kertoo Von Weissenberg. Kasvun vuosina kvartaalitalous jylläsi tyyliin tulos tai ulos. Tulos oli tärkein, ihminen unohtui rytäkässä. – Halusin päästä eroon kvartaalitalouden hektisyydestä. Se ei ollut enää arvojeni mukaista toimintaa, vaikka omassa työyhteisössä ei ollut moitteen sijaa, päinvastoin.

Minulla oli maailman ihanin työpari, muistelee Von Weissenberg.

Vanha kuntoon – Muutoksen tuulet alkoivat, kun 2001 perin kartanokiinteistön, joka kaipasi perusteellista restaurointia. Keskityin kiinteistön restaurointiin päätoimisesti ja pieteetillä. Muutimme maalle ja minusta tuli maanviljelijä, kertoilee

eläinrakas yrittäjä elämänmuutoksestaan. Nykyiseen työhönsä Finemben toimitusjohtajaksi Von Weis­senberg päätyi pääomasijoittajamiehensä kautta, joka työskenteli myös Nokialla. – Finembe on salolainen kiinteistöjen ja pk-teollisuuden etävalvontatekniikkaan keskittynyt yritys. 2005 se oli insinöörivetoinen start up -yritys. – Alkutilanne oli mahdoton, mutta puolessa vuodessa

Halusin päästä eroon kvartaalitalouden hektisyydestä.

½½– On muistettava, että yrittäjän hyvinvointi on yhtä kuin yrityksen hyvinvointi. Ei saa uhrata itseään, mutta itsensä on laitettava likoon, sanoo Finemben Merja Von Weissenberg.

tunnusluvut kääntyivät positiivisiksi. Von Weisenbergille yrittäjyys on elämäntapa. Hän korostaa, että mukavassakaan työssä ei saa ajaa itseään piippuun. – On muistettava, että yrittäjän hyvinvointi on yhtä kuin yrityksen hyvinvointi. Ei saa uhrata itseään, mutta itsensä on laitettava likoon. On myös uskallettava tehdä virheitä hallitusti, riskianalyysin puitteissa. Merja Von Weissenbergin mukaan yrittäjyys on mahdollisuuksien maailma. // YRITTÄJÄ 2/2012


18 ¼¼Yrittäjänä ollessani en ole työasioiden takia valvonut ainuttakaan yötä, toisin kuin työsuhteessa ollessani, kiteyttää Aarresaaren Tuija Mäntylä.

Koko perheen

juttu

Videoiden tekijä Marko Lehtonen työskenteli Nokialla miltei kaksikymmentä vuotta.

Suuressa konsernissa vi-

deoita tarvittiin moneen käyttöön: perehdytysvideoita uusille työntekijöille, kokoonpano-ohjeisiin, sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen sekä moneen muuhun. – Sain huippukoulutuksen tehtäviini. Työni oli kansainvälistä, matkustin paljon ja sain valita kuhunkin projektiin mieleiseni tiimin, jota johdin. Pidin hyvin paljon työstäni. Nokian arvot muuttuivat Lehtosen mielestä kovemmiksi, joten hän tarttui vapaaehtoisesti lähtöpakettiin. – On tärkeää, että koko perhe on sitoutunut yrittäjyyteen. Meillä vaimo ja appiukko hoitavat yrityksen taloushallintoasioita. Minä saan keskittyä varsinaiseen työhön eli videoiden tekemiseen ja asiakkaisiin, sanoo salolainen Marko Lehtonen MediaSolution.fi:stä.

senä. Pienenä organisaationa pystyn työskentelemään kustannustehokkaasti ja erittäin kilpailukykyisin hinnoin, selvittää Lehtonen. Hän kertoo, ettei yrittäjäksi ryhtyminen laskenut elintasoa edes ensimmäisenä vuonna. Elämisen laatu on sen sijaan parantunut huomattavasti. – Pidän vilpittömästi asiakastyöskentelystä. On mielenkiintoista hankkia uusia asiakkaita, hahmottaa heidän tarpeensa ja etsiä niihin ratkaisuja sekä huolehtia asiakassuhteesta, selvittää innostunut yrittäjä. Hän korostaa liikkuvan kuvan merkitystä yritysmaailman viestinnässä. //

Miksi yrittäjäksi? Lehtosen entisessä ja nykyisessä työssä on paljon samaa, mutta niissä on myös eroja. – Tärkeintä on, että yritys saa viestinsä esille itsensä näköiYRITTÄJÄ 2/2012

¼¼Marko Lehtonen Media­Solutions.fi:stä kertoo, ettei yrittäjäksi ryhtyminen laskenut elintasoa edes ensimmäisenä vuonna. Elämisen laatu on sen sijaan parantunut huomattavasti.


19

Haave toteutui

Markkinointimerkonomi Tuija Mäntylä on paljasjalkainen salolainen. Hän oli huolitsijana Nokian Salon-tehtaalla.

– Kun

kaksikymmentä vuotta tuli täyteen, talo tarjosi haaveidentoteutuspakettia. Se tarkoitti 15 kuukauden palkkaa ilman työvelvoitetta. Tarrauduin heti tilaisuuteen, koska olin aina haaveillut yrittäjäksi ryhtymisestä, halusin jotain omaa, sanoo Mäntylä. Kun Mäntylä jäi 15 kuukauden palkalliselle vapaalle, hän oli väsynyt. Myös isän kuolema painoi. Voimien palautuessa hän pohdiskeli aktiivisesti

yrittäjäksi ryhtymistä, mutta ei tiennyt minkä alan valitsisi. Pulman ratkaisi lehti-ilmoitus, jossa kirpputoriyrittäjä Maria Alapeura etsi kahta osakasta uuteen Salon keskustaan avattavaan suurkirpputoriin. Mäntylä ja Alapeura tapasivat ja henkilökemiat synkkasivat heti. – Pidin heti ensi silmäyksellä lappilaisen Alapeuran mutkattomuudesta, muistelee Mäntylä.

Kirpputori Aarresaaressa on kolme tasa-arvoista osakasta. Kolmas osakas on Siku Oksanen. Tuntemattomien kanssa työskentely ei pelottanut. – Meillä on selkeät sävelet, keskustelemme keskenämme ja suurista asioista päätämme yhdessä. Yrittäjä Tuija Mäntylän mielestä kompromissien teko yrityksen osakkaiden kesken on vaatinut opettelua. //


20

TYÖHYVINVOINTI » Ehkäise allergia ajoissa

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Pixmac

Nitistä

niiskutus

Niiskutusta, kutinaa, köhää ja aivastelua – allergia-aika on taas täällä. Allergia on hoitamattomana kiusallinen vaiva, jonka takia voi joutua jäämään jopa sängyn­ pohjalle lepäämään. Nitistetään siis allergia alkuunsa, jotta pysymme työkykyisinä.

2

1

Ennakoi: Seuraa siitepölytiedotteita ja huolehdi, että allergialääkereseptit ovat voimassa ja lääkkeitä on saatavilla. Aloita lisäksi antihistamiinihoito noin viikkoa ennen oletettua siitepölykauden alkua.

Hoida: Huuhtele nenää apteekista saatavalla nenäkannulla. Kuivata pyykki siitepöly- ja katupölyaikana sisällä, ja pese hiukset sisälle tultuasi. Puhdista auton ja kodin ilmastointilaitteiden suodattimet.

YRITTÄJÄ 2/2012

3

Häädä: Jos haluat siedätyshoitoon, hakeudu lääkärin vastaanotolle syyskuussa, niin pääset hoitoon ajoissa. Lähde: Terveystalo


21

KOLUMNI

Yrittäjän monet iät Puhuvat paljon start-upeista nykyään. Nättejä poikia ja tyttöjä, siloisia kasvoja,

AR lf

ehn

Kirjoittaja on liiketaloustieteen professori Åbo Akademissa, Turussa.

Pekka Sipola

suuria unelmia. Miltei made-for-TV-yrittäjyyttä, jossa kauniit ihmiset esittelevät tyylikkäitä innovaatioita. Ei ihme, että media on kovin ihastunut. Ja poliitikot. Onhan he näyttäviä, meinaan. Eivätkä he “pönötä”, mikä nyky-Suomessa onkin se kaikkein kauhein haukkumasana. Pönöttäminen on keski-ikäistä, pönöttäminen on vanhaa… Vaikka on hienoa, että Suomessa puhutaan nykyään yhä enemmän yrittäjyydestä, start-upeista ja “Helsingin keväästä”, on tärkeää muistaa, että jokainen suitsutus on myös jonkin muun asian piilottamista. Juuri nyt olemme tilanteessa, jossa yhden tyyppinen yrittäjyys – nuorten (miesten) high-tech, Senioreilla on etulyöntiasema high-growth, high-risk start-up-yrittäjyys – siloposkiin, mutta tätä ei  saa liikaa tilaa, jos vertaa sen vaihtoehtoihin. Ei niin, että minä en pitäisi näistä nuonykykeskustelussa juuri huomaa.  rista miehistä ja heidän ihmeellisistä ideoistaan, päinvastoin. Olen kovin innostunut tästä kaikesta ja olen yrittänyt tukea heitä aina, kun se on ollut mahdollista. Mutta tämä ei tarkoita, että heidän fanittamisensa tulisi johdatella keskustelua. Suomi tarvitsee yrittäjiä, ja paljon. Nuoret yrittäjät ovat tietenkin tärkeä osa tätä – nuorissa kun on se tulevaisuus. Mutta jotta Suomi kehittyisi, yrittäjyydestä täytyisi tehdä jotain, joka voi houkutella laajalti ihmisiä, iästä riippumatta. Vastapainona nykyiselle start-up-suitsutukselle haluaisinkin nähdä panostuksia vanhemman iän yrittäjyydelle. Siinä missä nykykeskustelu luo kuvan, että yrittäjän tulisi olla nuori, IT-osaava ja sosiaalista mediaa rakastava, meidän on hyvä muistaa, että on myös uskomattoman suuri määrä osaavia ja vanhempia yksilöitä, jotka miettivät, mikä heidän paikkansa tässä kaikessa on. He edustavat suunnatonta resurssia yhteiskunnassamme.  Vanhemmasta ikäryhmästä puhutaan Suomessa vieläkin ennen kaikkea ongelmana, joka halutaan ratkaista eläkeiän hienosäädöillä. He eivät ole siloposkisia, eivätkä he kaikki ole edes Facebookissa. Heistä ei aina saa näyttäviä lehtijuttuja. Toisaalta… Vanhemmalla ikäryhmällä on paljon sellaista, mitä opiskelijayrittäjillä ei ole. Heillä on kokemusta, osaamista ja asuntolainat maksettuna. Eikä heidän tarvitse miettiä, kuka ehtisi hakea lapset tarhasta. Monin tavoin senioreilla on etulyöntiasema siloposkiin, mutta tätä ei nykykeskustelussa juuri huomaa.  Älkää ymmärtäkö väärin, en halua luoda vastakkainasettelua. Päinvastoin, haluan poistaa sen. Yrittäjällä on monta ikää, ja tämän tulisi näkyä keskustelussa. Meidän tulisi ilahtua nuorista yrittäjistä mutta samalla suitsuttaa vanhempia. Olivat he sitten näyttäviä tai eivät. Totta puhuen, he saavat minun puolesta vaikka pönöttää, niin kauan kuin he ovat mukana rakentamassa parempaa Suomea. //

YRITTÄJÄ 2/2012


22

STRATEGIA » Asiakkaille menestystarinoita ja henkilöstölle hyvä fiilis! TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Jukka-Pekka Moilanen

Vaalikone maailmaa kiinnostaviin vaaleihin

YRITTÄJÄ 2/2012


23

Kasvuyrittäjän pitää tietää aina mitä on tehtävä. Siksi toimitusjohtaja Jaakko Alasaarela kirjoittaa joka aamu ennen työn aloitusta muistiin, mikä on hänen unelmansa ja miten hän aikoo siihen päästä.

ZEF Solutions

Oy on menestystarina uskalluksesta, selviytymisestä ja unelmien toteuttamisesta. Toimitusjohtaja Jaakko Alasaarela on asettanut tavoitteekseen maailman valloittamisen vaalikoneillaan. – Joka ikinen aamu ennen työpäivän aloittamista kirjaan koneelle, mikä on unelmani, ja illalla ennen nukkumaan menoa kirjoitan, mitä tänään tein unelmani eteen. Lisäksi kysyn itseltäni: Jos voisin elää päivän uudelleen, mitä tekisin toisin. Senkin kirjaan, kertoo Alasaarela. Vaalikone-ekspertin pointti on, että elämä on kiireistä, jolloin moni menee töihin ilman selkeää suunnitelmaa. Silloin turhat puuhat vievät tärkeän työajan, eikä ihminen pysty tekemään sitä mitä haluaa. – Turhat sähköpostit, puhelut ja muut häiriötekijät uhkaavat hävittää työsi fokuksen – päämäärän. Kompassiin pitää joka aamu asettaa oikea suuntima.

Rahoittajien kanssa marjaan Yhtiötä lähestyi vuosi sitten merkittävä kansainvälinen rahoittaja, joka oli törmännyt ZEFin sovellukseen netissä. – Rahoittaja tykkäsi ZEFistä, mutta kun me emme olleet ajatelleet rahoittajan käyttöä, niin se aiheutti pohdintaa. Yhteydenoton jälkeen päätimme, että

»»ZEF:in henkilökunta lisää löylyä Afrikan mantereen valloitukseensa, jos Egyptin tulevissa vaaleissa vaalikone saavuttaa nuorten suosion.

YRITTÄJÄ 2/2012


24

Ruutulippu odottaa ZEF Solutions on asettanut toiminnalleen viisi maalia, joissa ruutulippu heilahtaa.

1

Ensimmäinen tavoitteemme on, että yhtiö tekee vaalikoneet kaikkiin koko maailmaa kiinnostaviin vaaleihin. Vaalikoneen merkitys on suuri kaikissa kriisimaissa, joissa ihmiset pelkäävät mennä – tästä hyvänä esimerkkinä on Afganistan. – Kun tässä kulttuurissa nettiin ilmes­tyy vaalikone, jossa voi ihan rauhassa vertailla omia ajatuksiaan ehdokkaiden näke­myksiin, niin vaalien demokratia ja läpinäkyvyys muuttuu aivan käsittämättömälle tasolle heidän näkökulmastaan, Alasaarela selventää.

2

Teemme maailman suosituimmat nettivertailusovellukset. ZEF on tehnyt asiakkaidensa kanssa Suomen suosituimpia nettivertailusovelluksia. Esimerkiksi Ilta-Sanomien Hauva-koneessa on käynyt yli kaksi miljoonaa ihmistä etsimässä itselleen sopivaa koiraa.

3

Tuotamme valtavan lisäarvon säh­ köiseen myyntiin ja markkinointiin. Kahdella ensimmäisellä tavoitteella valmistellaan pohjaa kolmannen liiketoiminta­tavoitteen saavuttamiseksi. – Historian perusteella tiedämme, minkälaisia sovelluksia kannattaa tehdä, minkälainen sisältö niissä pitää olla, ja tiedämme myös, miten ne pitää toteuttaa visuaalisesti.

4

Vuonna 2013 saavutamme miljardin käyttäjän rajan. Nyt ZEFillä on Suomessa reilu 10 miljoonaa käyttäjää vuodessa.

5

Tavoitteidemme toteuttamiseksi meillä pitää olla erinomainen kansain­välinen tiimi, joka tietää, mitä tekee.

Työllistämien pitäisi palkita suoraan kevyemmällä verotuksella. siihenkin vaihtoehtoon kannattaa valmistautua. Jaakko Alasaarela sanoo, että jos tärkeässä paikassa sössii, niin ei voi kuin syyttää itseään. Yrittäjän on syytä tehdä pitkää päivää ja olla on mukana tärkeissä prosesseissa: myynnissä, tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja viestinnässä. – Silloin pysyy kehityksen kärjessä eikä tule yllätyksiä. Yhtiön tavoitteena on rakentaa jakelukanavat kuntoon ja levittää vaalikoneilla ja erilaisilla vertailusovelluksilla yhtiön näkyvyys maailmalle. Tämän jälkeen yhtiö ryhtyy ohjailemaan ihmisiä tekemään vastaavia sovelluksia omille sivuilleen.

Suoria veroalennuksia Verokannusteista puhuttaessa Jaakko Alasaarelan syke nou-

YRITTÄJÄ 2/2012

see. Hän ei ymmärrä, miksi valtion rahaa pitää anella monista eri paikoista. Viranomaiset voisivat hänen mukaansa katsella suoraan tilastoista yritysten kasvupyrkimyksiä, ja työllistämien pitäisi palkita suoraan kevyemmällä verotuksella. – Turha pompottelu pois. Valtio on tehnyt Alasaarelan mielestä kuitenkin yhden loistavan liikkeen perustaessaan Kasvuväylä-toiminnan. Siinä valtio oma-aloitteisesti palvelee yrityksiä, joihin se uskoo. Toinen kiitos menee elykeskuksille. Ne toimivat kiitettävästi ja tukevat yrityksiä. Monessa muussa organisaatiossa, kuten Tekesissä, tarjotaan Jaakko Alasaarelan kokemuksen mukaan vaivojen lääkkeeksi konsulttia. – Minä en ”liiketoiminnan kehitys” -konsulteista välitä. ZEF:in hallituksen puheen-


25

»»Jaakko Alasaarela on aloittanut yrittäjänä kahdeksan vuotta sitten ja oivaltanut, että henkilökohtainen unelma on välttämätön mutta yrityksen visio on elinehto.

johtaja Bo Harald kävi vuosia sitten pitämässä yliopistolla alustuksen Nordean edustajana. Tämä esitys teki Alasaarelaan niin syvän vaikutuksen, että neljä vuotta sitten hän soitti Bolle ja pyysi häntä ZEFin hallitukseen. – Hän on kultakimpale meille!

pooseen, niin tarkoitus ei ole lähteä minnekään. Jaakko Alasaarela ihmettelee valittajia ja kertoo esimerkin yrittäjästä, joka koki jääneensä yksin eikä valtio auttanut yrittäjyyden eri vaiheissa. – Mitä se sinne telkkariin meni itkemään, sillä yrittäjät eivät elä sosiaaliturvan varassa. Lopuksi hän siteeraa tuntemaansa viisasta miestä: ”En ole koskaan tavannut vastuuta paOulussa ollaan eikä valiteta! koilevaa, olosuhteita syyttelevää tai toisen ai– Oulu on hyvä kaupunki, me tykätään olla kuisen ihmisen vastuunkannon armoille heittäällä. Vaikka rekrytointimme kohdistuvat Es- täytyvää ihmistä – joka olisi onnellinen.” //

TEKSTI Jussi Järventaus

Tarvitaan vahvoja

KOMMENTTI

kannusteita kasvuun

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventauksen mielestä talouskasvu saadaan ripeämmäksi kolmella muutoksella. Työmarkkinajärjestelmäämme tulee uudistaa, yritysverotukseen tarvitaan kasvukannustimia ja kuntien toimintaa pitää tehostaa.

Talouden rakenteiden heiken-

tyminen on Suomessa julkisen talouden epätasapainoakin suurempi pulma. Kilpailukykymme hiipuminen on näkynyt muun muassa teollisuustyöpaikkojen voimakkaana vähenemisenä, investointien pysymisenä matalalla tasolla ja vaihtotaseen painumisena viime vuonna miinukselle ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Maan hallituksen on aika havahtua ja tehdä sen mukaisia ratkaisuja. Työmarkkinajärjestelmämme tulisi uudistaa siten, että lisättäisiin työvoiman tarjontaa ja parannettaisiin suomalaisen työn kilpailukykyä. Viimeksi mainittu tapahtuisi muun muassa lisäämällä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen esimerkiksi siten kuin Sak-

sassa on tehty. Olemme esittäneet myös sitä, että ensimmäinen sairauspäivä pidettäisiin kunkin omalla kustannuksella. Aiheettomien sairauspoissaolojen väheneminen lisäisi työpanosta arviomme mukaan noin 10 000 hengellä vuodessa. Toiseksi verotukseen tarvitaan erityisiä kasvukannustimia. Olemme tehneet hallitukselle omat esityksemme, kuten verokannustin pääomasijoituksille kasvuyrityksiin, tappioiden vähentäminen edellisten vuosien voittoja vastaan, investointien vapaat poisto-oikeudet ja tulolähdejaon poistaminen. Ehdotuksemme ovat saaneet myönteistä vastakaikua, mutta tässä vaiheessa poliittiset päätökset puuttuvat.

Kolmanneksi tarvitaan kuntasektorin toiminnan tehostamista. Tärkeintä on se, miten kuntien palvelutuotanto järjestetään ja millaista elinkeino- ja hankintapolitiikkaa kunnat harjoittavat. Osana kuntauudistusta tuleekin vahvistaa kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyyttä. Näin voidaan huolehtia kunnan elinvoimaisuudesta ja kyvystä vastata tarpeellisista palveluista. Koska kaikki uudet työpaikat ovat vuosina 2001–2010 syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, on selvää, että päättäjien kannattaa kuunnella herkällä korvalla yrittäjien viestiä. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen ja kaikkien kansalaisten etu vaatii, että yrittäjien sana painaa jatkossa entistäkin enemmän. //

Kaikki uudet työpaikat ovat vuosina 2001–2010 syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. YRITTÄJÄ 2/2012


26

STRATEGIA » Yksinyrittäjyys on elämäntapa TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVA Tommi Kähärä

Työntekijä liian

suuri riski

Valokuvaaja Tommi Kähärä on yksinyrittäjä elämäntapansa vuoksi. Hän haluaa laajentaa toimintaansa ja kasvattaa yrityksen liikevaihtoa, mutta työntekijän palkkaamista hän pitää liian suurena riskinä.

Valokuvausalalla menes-

¾¾Yrityskuvaamisessa pitää oivaltaa yrityksen tarpeet ja tehdä niitä vastaavat kuvat, Tommi Kähärä sanoo.

YRITTÄJÄ 2/2012

tymiseen tarvitaan tunnettuutta ja hyvää asiakaspohjaa. Monet valokuvaajat aloittavat tämän vuoksi sivutoimisena oman työnsä ohella. Näin teki myös Tommi Kähärä, ja muutaman vuoden kuvattuaan hän päätti heittäytyä yrittäjäksi. – Yritystoiminta on elämäntapa. Koska en halua liian monimutkaisia kuvioita, haluan toimia yksinyrittäjänä ja työllistää vain itseni. Tavoitteena on Laatukuvat-yrityksen kannattavuuden parantaminen ja tulotason nostaminen, ei muuta. – Tulotasoni on ollut heikko, ja alku-


27 »»Yksikönjohtaja Pekka Mäkinen sa­noo, että va­kuutuksen tar­koituksena on roh­kaista työntekijän palkkaamiseen. vuosina homma ei ole oikein kannattanut, mutta nyt tulotaso on parantumaan päin, Tommi vakuuttaa. Yrityksen toiminnasta puolet on vedostamista ja kuvien tulostamista sekä erilaisten tuotteiden tekemistä. – Kasvussa riskit kasvavat työntekijän myötä. Siitä syntyy stressiä, koska joutuu olemaan huolissaan toistenkin toimeentulosta. Pidän valokuvaamisesta mutta en halua johtaa yritystä.

Yksinyrittäjien ala Tommi Kähärä sanoo, että suurin osa valokuva-alan yrityksistä on yhden hengen yrityksiä, jolloin myynnin raja tulee jossain vaiheessa vastaan. – Tiedän, että kilpailu on kovaa, eikä tämä ole rikastumisjuttu. Hänestä tuntuu kuitenkin siltä, että ennen ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitäisi tehdä niin hirveästi hommia, että palaisi loppuun ennen kuin saisi työkaverin. – Siinä tapauksessa voisin harkita työllistämistä, jos se olisi todella riskitöntä. Jotkut henkilöt ovat Tommin arvion mukaan yrittäjiä alasta riippumatta, sillä heille pääasia on kannattavuus ja kasvu. – Minulla tavoitteena on toimeentulo. Tiedän, että tämä näkemys saattaa haitata firman menestystä, mutta näin toimin. Tommi on laajentanut toimintaansa verkostoitumalla. Yhteinen studio tuntui järkevältä, koska mukana on useampia alan ammattilaisia, ja esimerkiksi tulostamisen on voinut siirtää sinne. Tommi on miettinyt yhteistyötä myös ammattikorkeakoulun opiskelijoiden osuuskunnan kanssa, ja voi olla, että he lähtevät yhdessä tekemään kuvakauppaa Internettiin. – Alun jälkeen voin rauhassa miettiä, onko se kannattavaa vai ei. //

Työllistämisvakuutus yksinyrittäjälle Moni yksinyrittäjä pelkää ensimmäisen työntekijän palkkaamista, koska arvioi riskin liian suureksi. Pelkoa voidaan pienentää uudella 100 euron vakuutuksella. Yksinyrittäjät epäröivät Fennian yksikönjohtajan Pekka Mäkisen mukaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista, koska arvioivat rekrytoinnin voivan johtaa ongelmiin. Työnantajaksi ryhtyminen tuo velvoitteita, ja rekrytoinnissa epäonnistuminen voi tulla yrittäjälle kalliiksi. – Tuemme uudella vakuutuksella yksinyrittäjiä, Mäkinen sanoo. Ensimmäisen työntekijän vakuutus on tarkoitettu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille, joita on runsaat 115 000. Yli puolet jäsenistä on yksinyrittäjiä. – Yhden kerran maksettavaksi tuleva vakuutusmaksu on 100 euroa. Jos palkkaaminen sitten aidosti epäonnistuu ja yrittäjä joutuu antamaan työntekijälle lopputilin, yrittäjä saa korvauksen, mikäli uusi työntekijä palkataan tilalle. – Yrittäjä voi saada korvausta muun muassa uuden, korvaavan työntekijän rekrytointikustannuksista sekä mahdollisen vuokratyövoiman käyttämisestä aiheutuneista kustannuksista. – Yrittäjän kannattaa vakuutusta ottaessaan muistaa myös oma sosiaaliturvansa, Mäkinen painottaa.

Vakuutuksen sisältö Vakuutustapahtumana on joko työntekijän oma irtisanoutuminen vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai työntekijän irtisanominen työntekijään liittyvin laillisin perustein kahden vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Korvauksen yhteissumma voi olla 9 000 euroa, jos korvausta maksetaan esim. 3 000 euroa kuukaudessa kolmen kuukauden ajan. Korvauksen edellytyksenä on, että poislähteneen työntekijän tilalle palkataan uusi. Korvausta voi saada • uuden työntekijän rekrytointi­ kuluista, ilmoituksista ja rekrytointi­ yrityksen laskusta • uuden rekrytoinnin aikana syntyvistä vuokratyövoimakustannuksista. Vakuutuksen saamisen edellytys on, että uuden työntekijän lakisääteiset vakuutukset ovat Fenniassa. Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäjäsen: Yhteys Fennian Yrittäjäpalveluun, p. 010 802 290, arkisin klo 8–18.

YRITTÄJÄ 2/2012


28

KaSVUYRITTÄJYYS » Koulutus luo kasvulle pohjan

YRITTÄJÄ 2/2012


TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Mikko Makkonen

29

Kasvu syntyy innovaatioista ja osaamisesta

Suomessa on 691 todellista kasvuyritystä, joiden varaan tuleva työpaikkakehityksemme rakentuu. Kasvuyritys on kuin nykyaikainen moottori, joka kuluttaa vähän, antaa mahtavan kiihtyvyyden, takaa tasaisen matkanopeuden ja pitää ympäristön puhtaana.

Yrittäjä

Kyösti Kakkonen, Tokmanni-konsernin luoja, harmittelee, että hänen luomuksensa ei tällä hetkellä täytä kasvuyrityksen tunnusmerkkejä. Eurostatin mukaan yritys on kasvuyritys, jos sen työvoima lisääntyy kolmena peräkkäisenä vuonna vähintään 20 prosenttia. Tokmanni-konsernin henkilökunnan vahvuus on lähes 3 000 henkilöä ja liike-

vaihtoa kertyi viime vuonna 655 miljoonaa euroa. – Tokmanni on ollut kasvuyritys pari tai kolme kertaa 22-vuotisen historiansa aikana. Nyt emme ole, sillä on vaikea nähdä, että ensi vuonna työntekijämäärä lisääntyisi 600 henkilöllä ja 720 henkilöllä seuraavana vuonna. Semmoista buustia ei ole näköpiirissä, Kakkonen naurahtaa.

»»Monialayrittäjä Kyösti Kakkonen tiirailee avarakatseisena ihmisenä kaiken aikaa ympärilleen löytääkseen jotain uutta ostettavaa.

YRITTÄJÄ 2/2012


30

½½Kyösti ja Kari Kakkosen perustamalla kauppaketjulla oli markkinoille tullessaan neljä myymälää, nyt Tokmanni-konsernilla on yli 50 modernia halpahallijattiläistä.

Kyösti Kakkonen • monialayrittäjä, sarjayrittäjä • perustaa, ostaa, fuusioi, myy tai pitää sijoitus- ja kiinteistöyhtiöitä • omistusta 24 yrityksessä • omistusosuus 10–100 prosenttia, Tokmanni suurin – omistus 23 prosenttia – liikevaihto 655 miljoonaa – työllistää 2 900 henkilöä – työllistämisvaikutus 1 000 henkilöä kuljetuksissa, siivouksessa ja vartioinnissa

YRITTÄJÄ 2/2012

Henkilökunnan lisääntyminen kasvuyrityksissä korreloi hyvin liikevaihdon kasvua. Lähes puolet kolmen vuoden aikana syntyneistä 110  000 uudesta työpaikasta on syntynyt juuri näihin kasvuyrityksiin. Kasvuyritykset ovat työantajayrityksiä, joten niistä säteilee yhteiskunnalle monipuolista hyötyä; ne antavat työtä ja verotuloja. – Kasvuyritykset ovat innovatiivisia, ja niissä on osaamista. Yrittäjä on monesti hankkinut osaamisensa virkatyössä, ja hän on tohtinut perustaa yrityksensä hyvän liikeidean pohjalle, Kakkonen selventää. Kasvuyrittäjillä on siksi hyvin usein korkeakoulututkinto, ja ainakin muutamalla henkilöllä yrityksessä on erinomainen koulutus. – Kasvuyrittäjät uskaltavat ottaa ris-

kejä, vaikka yleinen asenne maassa on, että ei saa onnistua mutta ei myöskään saa epäonnistua, Kakkonen analysoi.

Menestystarinoita tarvitaan Kasvuyrittäjät haluavat Kyösti Kakkosen mielestä päästä vihreälle oksalle, joten yhteiskunnan pitäisi keksiä hyvä palkitsemistapa tälle pyrkimykselle. Jos yrittäjien riskinottohalua ei palkita, yrittäjälle jää epäonnistumisen pelko, joka näkyy kasvuyrittäjien määrässä. Nykykyisistä 260  000 yrityksestä kasvuyrityksiä on 700. Maatalousyritykset mukaan lukien yrityksiä on 321 000. – Tarvitaan epäsymmetrisiä veroratkaisuja, joita poliitikkojen pitäisi uskaltaa luoda houkuttimiksi yrittäjille.


31

¼¼Kyösti Kakkosen mielestä taide herättää ja tuo uusia näkökulmia sekä lisää herkkyyttä ja kehittää tunneälyä.

Suomi tarvitsee onnistumisstooreja, jotka kannustavat muita. Tarinoita pitäisi esitellä kouluissa ja rohkaista nuoria yrittäjyyteen. Kannustavat veroratkaisut voisivat olla aluksi voimassa vaikka kolme vuotta, koska tiedetään, että sen jälkeen tulee varmuudella väliaika, joka voi olla viisi vuotta, jolloin yrityksen kasvu on vähäistä. – Alkuun pitäisi heittää kunnon porkkanat, jotka yhteiskunta hyväksyisi, Kakkonen sanoo. Osinkoveroporkkanat ovat turvallisia yhteiskunnalle. Nykyisissä säännöksissä olevalla yhdeksän prosentin nettovarallisuudella voisi pelata ja antaa suuremman palkkiomahdollisuuden. Kakkosen mielestä bisnesenkelitoiminnan ja tappioiden vähennysoikeuksien kehittäminen olisi hyvä tie. – Yhdellekään sarjayrittäjälle ei pitäisi jättää Mustaa Pekkaa käteen siitä hyvästä, että on auttanut kymmeniä yrityksiä vuosien kuluessa mutta saanut turpiinsa viimeisestä.

Päättäjien kannustus Yrittäjille on tärkeää, että yrittäjyysideo­ logiaa jaksetaan vahvistaa. Yrittäjyysvalmiuksia pitäisi opettaa kaikilla koulutustasoilla. On parempi, että kehitetään yrittäjyyttä, jos vaihtoehtona on toimettomuus. – Yrittäjyyden arvostus on noussut, mutta yrittäjyys pitää nostaa vahvaksi vaihtoehdoksi kaikille nuorille. Paikallista sopimista pitää Kyösti Kakkosen mielestä lisätä, jotta työnantajien ongelmia päästään karsimaan. – Normien jäykkyys ja joustamattomuus tulee meitä vastaan, ellemme reagoi siihen, Kakkonen innostuu.

Esteiden poistaminen ei saisi olla politiikkaa, sillä World Economic Forum on tehnyt selvityksiä 142 maasta ja Suomi sijoittuu vertailussa sijalle 133. – Miten vaikeaa tämä voi joskus olla, vaikka suomalainen työntekijä on todella valistunut, kouluttautunut, fiksu ja aikaansa seuraava ja tahtotilaa paikalliselle sopimiselle olisi. Kuitenkin ammattiliitot vaikeuttavat toimintaa ja haluavat luoda museaalisen Suomen. Saavutettujen etujen politiikka olisi mietittävä uudelleen, sillä kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitäminen on yhteinen huolemme. Ei elintasoa tarvitse ryhtyä leikkaamaan, mutta pitäisi varmistaa, että se pystytään säilyttämään, joka sekin saattaa olla supersaavutus. – Jos joskus paiskitaan muutama tunti enemmän hommia, niin se saattaisi olla kaikille hyväksi. Yrittäjä Kyösti Kakkosen tunnuslause kuvaa hyvin häntä itseään. – Vierivä kivi ei sammaloidu. Suomella on sammaloitumisen vaara, sillä jos liike lakkaa, putoamme eurooppalaisesta kelkasta. //

Taiteen kerääjä Kyösti Kakkonen

tunnetaan taiteen keräilijänä. Hänellä on laaja ja korkeatasoinen designkokoelma ja suuri kiinnostus kuvataiteeseen. Vuosituhannen alussa Kyösti Kakkonen aloitti maalaustaidekokoelmansa kartuttamisen. Nykytaiteilijoiden teosten lisäksi kokoelmassa on kotimaisia klassikoita, joista esimerkkinä Akseli Gallen-Kallelan maalaus Sarvikuono ja euforbiapuita vuodelta 1910. Keväällä 2010 Kakkonen laajensi taidekokoelmaansa 700 grafiikka­ vedoksen hankinnalla. 

Yrittäjyys pitää esitellä vahvana vaihtoehtona kaikille nuorille. YRITTÄJÄ 2/2012


32

KaSVUYRITTÄJYYS » Yrityksen kasvu syntyy tahdosta TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Pekka Sipola

Kasvuyrittäjyys on

oivaltamista

Kasvuun tähtäävä yrittäjä miettii, miten hän pystyisi tekemään asiat toisin. Miten hän keksisi nopeammin uusia ideoita, ja miten kykenisi jalostamaan ne yrityksen voimavaraksi.

Oishan se

mageeta tehdä jotain isoa joka jää historiaan, sanoo hallituksen puheenjohtaja, yrityksen osakas Ilkka O. Lavas W3 Group Finland Oy:stä. Hänen yrityksensä jalostaa käyttökelpoisia ratkaisuja Internetiin ja ihmisten arkeen. – Kaikkien yrityksieni kantavana ajatuksena on kehittää jotain erinomaista, pysyvää ja kestävää tai jotain toimialaa uudistavaa. Kasvua on mahdollista saada niissä olosuhteissa, joissa voimme synnyttää uutta markkinaa, laajentaa markkinoita tai murtaa vanhoja pelisääntöjä ja olla kilpailijoita parempia, Lavas selventää. Saatuaan ensimmäisen tietokoneensa 13-vuotiaana hän kiinnostui heti ohjelmoinnista. 16-vuotiaana hän pääsi nettiin ja innostui oitis sen globaaleista mahdollisuuksista. Hänen

YRITTÄJÄ 2/2012

porukkansa artic.net-portaalia käytti 200 000 suomalaista silloin, kun vasta 800 000 oli netissä. – Rakastan it-alaa, koska digitaalinen jakelu ja mainonta tarjoavat niin paljon globaaleita bisnesmahdollisuuksia.

Osaamista ja onnistumista Palvelubisneksissään Lavas haluaa luoda niin ylivertaisia palveluita, että asiakkaille jää hyvä kokemus palvelusta ja ymmärtämisestä. Jos taas on kyse teknologisesta ratkaisusta, palvelun ja ratkaisun käyttökokemuksen pitää päihittää kilpailijoiden sovellukset. – Haluan, että työssä on kivaa ja duuniporukka kokee, että olemme

maailman parhaita omalla erikoisosaamisalueellamme. Onnistuminen motivoi. Ilkka O. Lavas on saneerannut muutamia yrityksiä, joten hänellä ei enää ole pelkoa taloudellisista epäonnistumisista. Saneeraaminen on helppoa pienissä yrityksissä mutta vaikeaa isommissa. – Kuitenkin yli 20 hengen yrityksien tuloksellisena pitämiseen on asetettu yt-lakia säädettäessä rajoitteita. Yrityksen henkilökunnan määrää on hidasta sopeuttaa kysynnän ja toimialan muutoksiin, Lavas kritisoi. Hän on kasvattanut yrityksiään pääosin kassavirralla ja kevyellä lainoituksella. Räjähtävän kasvun mahdollistavaa riskirahaa ja isoa lainaa hän ei ole käyttänyt, koska maksukyvyttömyyslainsäädäntömme on julma ja epäonnistumisista rankaistaan liian rajusti.


33 »»Ilkka O. Lavas on tekijäluonne, joten hän ohjelmoi ja rakensi peleihin ratoja jo nuorena.

YRITTÄJÄ 2/2012


34

Kasvu ja kannattavuus

Ilkka O. Lavas • Syntynyt 1979.

• Päätyö W3 Group Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja osakas. • Mukana seitsemässä yrityksessä. • Konsernin liikevaihto viisi miljoonaa euroa. • Työllistämisvaikutus 66 henkilöä. • Sarjayrittäjä sekä internet- ja it-ammattilainen. • Toiminut toimitusjohtajana, hallitusammattilaisena, valmentajana, sparraajana ja it-konsulttina. • Kirjoittanut kirjan Luontainen yrittäjyys (2005). • Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.

Kasvuyrityksissä tarvitaan osaamisen kasvua ja jatkuvaa innovointia. – Kasvua tärkeämpää on kannattava kasvu. Ilkka O. Lavas lainaa Tommy Hellstenin sanoja Saat sen mistä luovut kirjasta: ”Ihminen on aina hakenut turvaa siitä, että lopettaa matkustamisen, pysähtyy paikoilleen ja pystyttää leirin, johon päättää asettua loppuiäkseen. Mutta turvan löytää vain se joka siitä luopuu, elämän se joka ottaa riskin ja lähtee liikkeelle, uskaltautuu seikkailuun.” – Kasvuyrittäjyys lähtee yrittäjästä itsestään. Osa yrittäjistä haluaa olla omassa puodissaan eikä halua kasvattaa yritystään. Tutkimusten mukaan parhaat kasvuyritykset ovat useimmiten 3-5 yrittäjän tiimien pyörittämiä.

– Tiimiyrittäjyydessä parasta on se, että useammat aivot ajattelevat ja innovoivat samaan aikaan yrityksen kasvumahdollisuuksia eri näkökanteilta.

Toiveiden tynnyri Ilkka O. Lavas sanoo painokkaasti, että kasvuyrityksien verotusta tulisi keventää. 70 luvulla Suomessa sai myydä yrityksen verovapaasti jos sen oli omistanut yli 10 vuotta. – Verotus ja yt-lain ulottaminen jopa 20 hengen yrityksiin asti ovat pahimpia kasvuyrittäjyyden rattaisiin laitettuja kapuloita. – Suomeen tarvitaan yrityshautomoita, joissa on kasvamisen meininki ja josta potkaistaan pois, jos kasvu ei ole vähintään 20% vuodessa. Lavas pohtii myös suomenkielen

ja yrittäjille

Kevään 2012 aikana Suomen Yrittäjät kiertää yhdessä elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen kanssa Nousu-kiertueella tapaamassa nuoria yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita. Valtakunnallisessa nuorten yrittäjien tapahtumassamme maaliskuussa oli lisäksi koolla yli 500 nuorta puhumassa yrittäjyydestä. Tavoitteenamme on kertoa miten tärkeässä vaiheessa suomalainen yrittäjyys on. Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin mukaan 50 000 yrittäjää aikoo luopua liiketoiminnasta. Suomeen on syntymässä yrittäjyysvajetta samaan aikaan, kun työllistämisen vastuu on siirtymässä pk-yrityksille. Näkymä on huolestuttava, mutta käynnissä oleva murros antaa myös mahdollisuuksia – jos yrityksille löytyy kehit-

YRITTÄJÄ 2/2012

tämishaluisia ostajia ja yhteiskunta huolehtii kasvun kannusteista. Elinkeinopolitiikan painopisteenä on ollut uusien yritysten perustaminen. Nyt tulee kiinnittää huomiota yritysten ostoon ja kehittämiseen. Euroopan komission teettämän tutkimuksen mukaan uuden yrittäjän on kolme kertaa turvallisempaa käynnistää yrittäjyys jo toimivan yrityksen pohjalle kuin perustaa aivan uusi yritys. Perustavoite on kuitenkin tavoitella uusia yrittäjiä. Suomen Yrittäjien nuorten jäsenten johtolauseena on ollut, että yrittäjyyden ihme ei ole ylivertainen liikeidea, vaan se, että joku uskaltaa sen toteuttaa. Tämä on osuva ilmaus. Mielestäni myös opiskelijoilla on oikeus saada yrittäjyydestä ja työelämästä nykyistä monipuolisempi ja

SINI PENNANEN

Haaste Suomelle

Näkökulma

TEKSTI Anssi Kujala

paremmin todellisuutta vastaava kuva. Yrittäjyys on yhteiskunnalle elinehto. Samaan aikaan sen vaihtoehtona pitäisi tarjota hyvän työuran lisäksi nuorille mahdollisuuden menestyä ja jopa rikastua. Rikastuminen taas vaatii kasvuyrityksiä. Kukaan ei väitä yrittäjyyden olevan helppoa. Mutta riskinottamisesta ja kasvuhakuisuudesta pitää myös uskaltaa palkita.

Nousu-kiertue jatkuu

16.4. Kuopiossa ja 28.5. Turussa! yrittajat.fi/nousu www.nuoretyrittajat.fi


35

merkitystä kasvuajattelussa. Usein ajattelemme, että kasvuyritys voi toimia Suomessa, suomenkielellä ja suomalaisilla työntekijöillä. – Tulevaisuuden suomalaisissa born global -kasvuyrityksissä näkisin mieluusti tiimiyrittäjinä myös ulkomaalaistaustaisia omistajia ja maahanmuuttajia. Tämä tarkoittaa myös yrittäjäjärjestön kaksikielistymistä: suomen tai ruotsin lisäksi jäsenkuntaa on palveltava myös englannin kielellä.

Taivas kattona Suomessa kasvuyrityksiä on alle 700, mutta niitä voisi olla 7 000 jos asenneilmapiiri, riskirahoitus, julkiset tuet ja lainsäädäntö olisivat kasvuyritysmyönteisempiä. – Kansainvälisiä rahoittajia voisi houkutella, jos saisimme sijoittamiseen

ja exittien tekoon verokilpailukykyä. Ilkka O. Lavas nautii työstään, mutta työllistämisestä oli mainio saada kiitosta. Upea kädenojennus olisi, jos valtio lähettäisi vuoden lopussa kiitoskirjeen kasvuyrittäjille. – Kiitos kun loit viime vuonna Suomeen xx uutta työpaikkaa ja kiitos kun annoit mahdollisuuden yy henkilölle tehdä töitä huippufirmassasi. Huomasimme, että maksoit veroja zz euroa. Tämän vuoksi saimme parannettua maksamillasi verorahoilla nn sairasta lapsipotilasta ja maksettua päiväkoteja kk lapselle ja rakennettua jj kilometriä moottoritietä. Jos Illkka O. Lavakselle annettaisiin päätösvalta, niin hän tekisi kolme suurta muutosta lakeihin. – Ottaisin käyttöön T&K -verokannustimen, kehittäisin sijoittajille ja businessenkeleille verokannustimen ja kannustaisin tiimiyrittäjyyteen. //

Kasvua tärkeämpää on kannattava kasvu.

Yrittäjä, oletko kartalla? Oman tavaramerkin ja mallin rekisteröiminen on markkinoinnin perusasioita. Tiesitkö, että hyvin suunnitellulla ja rekisteröidyllä tavaramerkillä ja mallisuojalla sekä niiden ja verkkotunnuksen muodostamalla kokonaisuudella voit merkittävästi tukea markkinoinnin onnistumista ja suojata aineetonta omaisuuttasi. Rekisteröity tavaramerkki on kivijalka brändin rakentamiselle. Rekisteröimällä tavaramerkin varmistut siitä, että tavaramerkki on yksinoikeudella sinun; saat yksinoikeuden merkin käyttämiseen ja samalla oikeuden kieltää muita käyttämästä samaa merkkiä tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä. Tavaramerkki on rahanarvoista omaisuutta. Hyvä tavaramerkki on yritykselle investointi, jonka arvo oikein hoidettuna kasvaa. Siksi se kannattaa suojata kilpailijoilta ja jäljittelijöiltä. Ethän unohda malliston suojaamista! Hyvä muotoilu on merkittävä investointi ja kilpailuvaltti. Jäljittelyn torjunnassa mallien rekisteröiminen on välttämätön työkalu. Ilman sitä yritykselläsi ei ole tehokasta keinoa puuttua jäljittelijöiden toimintaan. Suunnista nyt verkkosivuillemme: www.prh.fi Saat hyvät neuvot tavaramerkin ja mallin rekisteröintiin myös asiakaspalvelustamme (09) 6939 5855. Tavaramerkki- ja mallilinja


36

¼¼Metsänkylässä tähän rakennukseen avataan uusvanhojen tuotteiden myymälä, Pia Kuurma esittelee. Kahdeksan­vuotias Klaudia haluaa isona hevostenhoitajaksi.

YRITTÄJÄ 2/2012


YRITTÄJÄT » Varaosapankissa sykkii elämä TEKSTI Leila Itkonen, KUVAT Tiiu Kaitalo

Metsänkylän

hengetär herätti autiotilan

Ensi alkuun Pia Kuurmaa pidettiin kummajaisena: humanisti ja yksityisyrittäjä! Kuurma itse kokee tekevänsä vain niitä asioita, joita sydän sanoo.

Metsänkylän

hengetär Pia Kuurmasta tuli puolivahingossa. Alun perin hänen ja Kimmo Kuurman piti entisöidä Kimmon sukutilan talli ja muuttaa sinne asumaan. Hattulan kunnan puolella, kivenheiton päässä Aulangolta sijainnut tila oli uinunut hiljaisuudessa vajaan vuosikymmenen. Nuorenparin remontti alkoi vuonna 1997. Kimmo Kuurma oli kiinni sukunsa Helsingissä toimineessa ravintolaketjussa, joten Pia sai toimia yli viidensadan neliön saneerauskohteen työnjohtajana. – Piti osata johtaa niin henkilöitä kuin sähkötöitä, Pia Kuurma hymähtää. Remontin keskelle syntyi Kira. Pia Kuur­ma alkoi harkita uusia ammatillisia

asioita, kun hänen taidehistorian gradunsa valmistui ja myös Karlo ja Klaudia olivat syntyneet. Humanisti ei ollut koskaan vierastanut työtä. Päinvastoin, Pia oli työskennellyt opintojensa ohella Engelin kahvilassa ja aloittanut lehdenjakajana 13-vuotiaana. Metsänkylään muuton jälkeen yrittäjäksi ryhtyminen ei tullut kuitenkaan ensimmäiseksi hänen mieleensä. – Meillä hommissa ollut kaivinkoneen kuljettaja ehdotti, että alkaisin myydä tilalle varastoimiani vanhoja ikkunoita, ja mieheni komppasi häntä. Metsänkylässä on esimerkiksi yksi pelkästään kierrätystiilien säilytykseen tarkoitettu rakennus. Pia Kuurman mielestä huYRITTÄJÄ 2/2012

37


38

½½Yrittäjä luottaa henkilökuntaansa. Omien lomiensa aikaan Kuurmat vuokraavat talon ulkomailta.

»»Meillä on parikymmentä alpakkaa, jotka hoitavat maisemointityöt kesällä, Pia Kuurma kertoo.

manismi ja yrittäjyys sopivat yhteen. – Olin outolintu taideopiskelijoiden keskuudessa, sillä suoritin myös vuoden mittaisen yrittäjäkoulutuksen.

Lähivaikuttajana Pia ja Kimmo ovat aktiivisesti mukana Metsänkylää ympäröivän yhteisön toiminnassa: Kimmo Hattulan valtuustossa ja Pia kyläyhdistyksessä sekä lasten koulun toiminnassa. – Kuuluin kuusi vuotta yrittäjien hallitukseenkin. Kimmo Kuurma siirtyi nelisen vuotta sitten työskentelemään Metsänkylään. Helsingissä Center Inn -ravintolarypästä pyörittänyt mies oli sitä en-

nen myynyt yhdessä perheensä kanssa omistaman ravintolaketjun. Yritystoimintamme on laajentunut huomattavasti hänen mukaantulonsa jälkeen. Yrityksellä on nyt myös Domus Classica -sarja eli uusvanhojen tarvikkeiden myyntiä sekä nettikauppa Navetta.com. Navetta.comiin on pyydetty mukaan muitakin Suomessa toimivia varaosapankkeja. – Aloimme välittää myös vanhoja huonekaluja ja etsimme vanhoja kiinteistöjä sekä niiden restauroijia asiakkaidemme puolesta, Pia Kuurma luettelee. Häntä vie eteenpäin niin asiakkaiden hyväntuulisuus kuin hyvä henkilökuntakin. – Tuntuu, että työssäni ei ole mitään ikävää kohtaa, Pia Kuurma sanoo.

Yhdessä työskenteleminen on pariskunnalle ilo. Työ ei saa määrätä elämää liikaa – tai sille pitää tehdä jotain. YRITTÄJÄ 2/2012

Työmäärä tasapainossa Hän ei tavoittele koko ajan enempää. – Työ ei saa määrätä elämää liikaa – tai sille pitää tehdä jotain. Yrittäjäperheen lapset saattavat sen sijaan hoputtaa vanhempiaan avaamaan navetan ovet, kun näkevät, että pihaan kaartaa auto silloin, kun myymälä on suljettu. – Meillä lapsetkin tekevät pieniä yritykseen liittyviä töitä, kuten pussittamista. – Kotitöistä he eivät saa rahaa, mutta auttamalla firmassa voi säästää vaikka lumilautaan, Pia Kuurma kertoo. Perheen kuopus ilmestyy alakertaan kesken äidin haastattelun. Kahdeksanvuotias Klaudia alkaa tehdä läksyjä. – Minä vien lapsia huilu- ja pianotunneille myös työpäivieni ohessa, mutta olemme sopineet, että päivän kuulumiset vaihdetaan kunnolla vasta, kun lopetan työt neljältä, Metsänkylän hengetär kertoo. //


YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

39

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Benjamin Ilmoni

a j r i k ä v Ystä Nimeni on

ari Sikke Sum

mutta minäkin Et ehkä tiennyt, kseni on… ty olen yrittäjä. Yri irossa. Namaste oü V öpaikkani oli… aan Ensimmäinen ty min hautaus­m al M nä jä yy m Kukkien koska sieltä potkut, n ai S a. ll ee p ku säkuumalla. a työasuna ke ej s rt o h s in käyt

ni on… Salainen pahee austetut Cointreaulla m t. suklaakonvehdi ntani on… Viimeisin hanki ikko. Savustuslaat ... an en pärjää, on Keksintö, jota ilm Keittiöveitsi

ajauduin… Tähän ammattiin a ja sopiva n hyvää ruoka ta s ka ra ka s Ko outui. tilaisuus tarj ä työssä on… Haastavinta täss kkuja sa, koska her s ri ku at nj li Pitää lla. käden ulottuvi on koko ajan jaan on… Hauskinta sen si hdä tokirjoja ja te Kirjoittaa keit TV-ohjelmaa.

Jos uskaltaisin… kuvarjolla. Hyppäisin las rtoa… llegani tahdon ke ko jä tä it yr lle u Sin ihan en Virossa on Että yrittämin in. in Suomessak ku ta is la an sam amat surut. Samat ilot, s nevää ttamiseen kyke Samaa riskin­o la ittäjät kaikkial rotua ovat yr maailmassa.

RODEO.FI

mennan… Inspiraatiota am sta, vista, teatteri pärilläni. Kirjoista, eloku ym ästä äm el , ta es is m matkusta mutta Ikonini on... voimakas sana, ka ai n o ni ko Hmm. I ikkia niitä, viljelijöitä ja ka u m o lu n le ai ih ja paremman puhtaamman t va ta s ra u u jotka sta. ravinnon puole

YRITTÄJÄ 2/2012


40

YRITTÄJÄT » Teipattu auto näkyy

TEKSTI Pentti Honkanen, KUVAT Pekka Sipola

Teippaamalla

erilainen

Timo Peri hallitsee autojen teippaukset. Teippibisnes on myös luovaa toimintaa.

Toimitusjohtaja Timo Peri

perusti yrityksensä Timo Teippi Ky:n loppuvuodesta 1983. Mutta ihan tyhjästä hänen ei tarvinnut aloittaa. Hänellä oli kaupallinen koulutus, hän teki töitä ison yrityksen mainososastolla ja teippasi autoja vapaa-aikanaan. Se ei ollut sattumaa, sillä autojen maailma ja sen arvot olivat tuttuja jo lapsuuden kodista. Teippausten määrä kasvoi, ja lopulta oli valittava joko palkkatyö tai yrittäminen.

LAATUUN Erikoistuminen Timo Teippi Ky:n moninaisesta asiakaskunnasta yksi vaati paljon: raskas kulje-

YRITTÄJÄ 2/2012

tuskalusto. Raskaalla kujetuskalustolla on tiukat aikataulut, koska hyötyajoneuvojen pitää olla nopeasti takaisin töissään. Näillä asiakkailla on kova vaatimustaso, koska teippaus ei ole pelkkä mainos. Teippaus on osa ajoneuvon omistajan identiteettiä, ja siksi teippausten pitää olla sekä visuaalisesti että psykologisesti hyvin toimivia. Juuri nämä asiakkaat alkoivat lähettää viestiä: ”Timo, jatka tässä ammatissa!” Mutta erikoistuminen raskaaseen kuljetuskalustoon ja sen tarpeisiin ei silti ollut itsestään selvää. – Pitkään teimme kilpiä, opasteita ja tekstiilejä. Oli suuri kiusaus mennä lyhyen rahan perässä.

Erikoistumisen määrittelyyn tuli uusi näkökulma helsinkiläiseltä konsultilta, Bruno Langelta. – Ymmärsin, että erikoistuminen tarkoittaa sosiaalista erikoistumista eli erikoistumista kohderyhmään ja sen tarpeisiin. Niinpä yritys erikoistui raskaaseen kuljetuskalustoon ja sen tarpeisiin. Yritys tuli tunnetuksi, ja siksi myös muita autoja tuli yhä enemmän teipattavaksi. Nyt 85 pro-


41

senttia yrityksen liikevaihdosta tulee autoteippauksista. – Kohderyhmään uppoava ”imagoidentiteetti” on yrityksen kalleinta omaisuutta. Erikoistuminen johti siihen, että henkilökunnan määrä väheni 11:stä neljään ja pienuudesta tuli yrityksen vahvuus. Auringonsuojakalvojen asentamisesta luovuttiin, koska siinä ei ole luovaa panosta mukana. Timo Perin mielestä yritystoiminta ei ole vahvalla pohjalla, jos yritys tuottaa vain keskinkertaisia palveluja tai tuotteita. – Toivoisin, että kilpailua olisi. Me haluttaisiin olla hyvistä paras. Mutta sellaista kilpailua ei ole, jossa kilpailtaisiin laadulla eikä pelkästään hinnalla.

Luova työ ja rakkaus työhön – Yritystoiminnan tarkoitus on tehdä elämästä hyvä. Mitä iloa on siitä, että tekee työtä, jota ei halua tehdä ja kaatuu illalla sänkyyn? Raha ja tuloksenteko ovat liian kapeita mittareita yritystoiminalle. Erikoistumisen seurauksena Timo Peri pystyi keskittymään luovaan työhön eikä työntekijöiden paimentamiseen. – On valtava etuoikeus tehdä työtä, jota rakastaa. Kun asiakas sanoo, että tämä on hyvä, niin se antaa energiaa seuraavaan työhön. Koko 2000-luvun Timo Peri on pitänyt lomaa vähintään 4–5 viikkoa vuodessa. Parhaimmillaan lomaa on kertynyt seitsemän ja puoli viikkoa. Silloin Timo Peri siirtyy perheineen

lähellä sijaitsevalle saunapalstalle ”Timon puuhamaahan”, jossa riittää tekemistä. Kännykkä jää pakettiauton tuhkakuppiin ja pysyy siellä. Lehtiä ei lueta, sähköpostia ei ole, televisiota ei katsella. Perhe elää vuorokauden rytmin eikä kellon mukaan, miten mielii. – Vapaa-aikaa ja lomalle lähtemistä on harjoiteltava ja kehitettävä kuten työtehtäviä. Sillä eihän lomailua yrittäjälle missään opeteta! //

Yritystoiminta ei ole vahvalla pohjalla, jos yritys tuottaa vain keskinkertaisia palveluja tai tuotteita.

½½Timo Peri on erikoistunut autojen teippaukseen, ja hänen tavoitteenaan on huippulaatu.

YRITTÄJÄ 2/2012


42

Mikä moka! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Jaakko Jaskari

Villi ja

vapaa

Markku Rautiainen on Biisonit Karjalohja Oy:n toimitusjohtaja. Yritys on perustettu vuonna 1999. Yritys on perheyritys.

Kasvatamme luomutilallamme Karjalohjalla biisoneita lihantuotantoon. Meillä on noin 60 eläimen lauma. Biisoni on täysin villieläin ja siksi haasteellinen käsiteltävä. Biisonimme tulivatkin alkuaikoina kylällä tunnetuiksi karkailustaan.Tällöin lauma vielä oleili vuokrapelloillamme keskellä kirkonkylää. Kerran maa oli jäässä ja tarha liukas. Lauma innostui juoksemaan, eikä se jäi-

YRITTÄJÄ 2/2012

sessä maastossa pystynytkään pysähtymään vaan rysähti aitojen läpi vapauteen. Vastapäätä peltojamme on paikallinen terveyskeskus. Silloinen lääkärimme oli juuri tuolloin ollut puhelimessa kollegansa kanssa ja keskustelukumppani oli langan toisessa päässä kysellyt Karjalohjan kuulumisia. Lääkärimme oli vastannut siihen, että juuri katselen tässä, kun biisonilauma juoksee peltoa pitkin ikkunaani kohti.

Linjan toisessa päässä oli ollut hetken hiljaista, kunnes keskustelukumppani oli kysäissyt lääkäriltämme, että mahtaako kaikki olla ihan hyvin vai olisiko hänen syytä käväistä lääkärillä. Naurua näistä biisoneiden karkailusta kyllä kylällä riittää. Nyt lauma on jo vuosia ollut kotipelloilla hieman kauempana taajamasta. Täällä rauhassa lauma on huomattavasti paremmin viihtynyt aidan oikealla puolella. //


Arvoisa yrittäjä, saisiko olla:

Asiakkaan korttimaksu sellaisenaan tilille – nopeasti.

Ota käyttöösi korttitilityspalvelu, jossa on bruttotilitysominaisuus. Se tarkoittaa sitä, että asiakkaasi Visa- tai MasterCard-kortilla maksama summa tilitetään sellaisenaan yrityksesi tilille. Maksat palvelumaksun kerran kuussa. Näin tapahtumien seuraaminen ja kirjanpito on helpompaa. Mikäli olet jo Luottokunnan asiakas, on OP-korttitilityspalvelun käyttöönotto helppoa. Liiketunnukset pysyvät samoina eikä maksupäätteeseen tarvitse tehdä muutoksia. Nopeaa, kätevää ja tehokasta. Lue lisää op.fi /korttitilitys


44

TEKSTI Lotta Tammelin, Olli Hakala ja Mirka Moilanen, KUVAT Mikko Makkonen

YRITTÄJÄ 2/2012


MENESTYJÄT » Karjalan kunnailta

Karjalan

45

kovimmat Sähköpylväitä, slow foodia, koskenlaskupalveluita ja hienomekaniikkaa – näistä tuotteista Pohjois-Karjalan menestyjänelikko tunnetaan.

YRITTÄJÄ 2/2012


46

Raunin

lamppu palaa Lamppu toisensa jälkeen sammuu Pohjois-Karjalan kylissä. Koskenlaskuyrittäjä Rauni Hietanen päätti kuitenkin hangoitella vastaan ja loi oman lomakylänsä, Raunin kylän.

Lieksan matkakaverit on saanut

nykyiset tilansa monien vuosien ja vaiheiden jälkeen. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 2005, ja siitä lähtien on joka vuosi uusi rakennus noussut Raunin kylään. Lomakylä koostuu nykyisin 10 hengen Raunin majasta, kalamiesten Uittomajasta, Ravintola Akanvirrasta, rantasaunasta ja savusaunasta. Laavumajassa nukutaan entisajan savotan tyyliin kaikki vierekkäin. Kotamökin makuutilasta puolestaan pystyy ihailemaan Siikajärven maisemia. Nämä ovat Rauni Hietasen mukaan kaupunkielämään tottuneille vierailijoille mieleenpainuvia kokemuksia. Jo saunan lämmittäminen on yksi ohjelmanumero sinänsä. – Lomakylässä kaikki on entisajan näköistä mutta kuitenkin tarpeeksi nykyaikaista luontoon tottumattomille nykyihmisille, Hietanen kuvailee.

YRITTÄJÄ 2/2012

Pois omasta ympyrästä Pohjois-Karjala on Hietasen mukaan Venäjän kainalossa niin, että paikalliset luonnon ihmeet ovat jääneet matkailijoilta pimentoon. – Meillä on täällä kaikkea: Koli, Pielinen, puhtaat korpimetsät ja Ruunaan kosket, mutta turistit hurauttavat ohi, Hietanen harmittelee. Koskenlaskupalveluita tuottavalle yrittäjälle kausivaihtelu on hankalaa. Talveksi on pakko keksiä jotain muuta, muuten tuppaa nälkä tulemaan. – Se on yrittäjästä kiinni, että uskaltaako lähteä omasta ympyrästä pois ja hakemaan toimeentuloa muualta. Hietanen itse on viettänyt talvet Kolilla ja Tahkolla ruoka- ja ohjelmapalveluita pyörittäen. Entinen hiihtäjä ja suomenmestarikoskimeloja tietää, että näillä leveysasteilla menestyy, kun jaksaa olla sitkeä ja

Rauni Hietanen Ikä: 50 vuotta. Kotoisin: Lieksasta. Harrastukset: Hiihto ja melonta. Erikoista: Opiskeli aikoinaan Valtimon metsä­konekoulussa metsuri­jaksolla metsuriksi.

idearikas. Ja ideoita tällä naisella riittää. Ensi kesänä Lieksan matkakavereiden kanssa voi kokeilla koskiseikkailua intiaanikanooteilla ja -kajakeilla tai laskea koskia uimalla pelastuspuvut päällä. – Aina täytyy keksiä jotain uutta. Ihan sama mitä se on, vaikka tanssit metsässä, Hietanen heittää. Mutta voiko nainen yksin pyörittää menestyvää koskenlaskubisnestä? – Kerran jekutin miesporukkaa lähtemällä naisten perinnemekossa koskenlaskuun. Siinä alkoi ukkojen päät pyöriä, että no missäs se kippari on. Minä sitten pamautin, että minun oli pakko lähteä keittiöstä tuuraamaan kipparia. Ukot pelkäsivät niin, etteivät saaneet sanaa suustaan. Minusta on hauska tehdä tällaisia källejä ja aina sanonkin, että ei tämä touhu munista kiinni ole, Hietanen heittää. //


MENESTYJÄT » Karjalan kunnailta

Karjalaista

slow foodia

Tarmo Wasenius kokkaa vaikkapa kantosiipialuksella tai nuotiolla. Kokkiyrittäjä iloitsee siitä, että on oppinut tuntemaan tuotteensa eli ruoan.

– Paras

karjalainen perinneruoka on ehdottomasti karjalanpaisti. Karjalanpaisti on oikeastaan ruoanvalmistustapa, ei vain ruoka. Kaikki uunissa valmistettu slow food on myös karjalaisuutta. Meidän piirakkakulttuurimmekin on hyvissä voimissaan ja tulee jatkossa olemaan vielä suurempi ilmiö, kuvailee joensuulaisen Körpäkkä T:mi toimitusjohtaja ja kokki Tarmo Wasenius paikallista ruokakulttuuria. Wasenius ryhtyi ravintola-alan yrittäjäksi ensimmäisen kerran jo vuonna 1982. Nykyinen juhla- ja cateringpalveluyritys Körpäkkä sai alkunsa 1990-luvun puolivälissä. Erikoiseksi Körpäkän tekee se, että siltä tilaisuuksien järjestäminen luonnistuu mitä erikoisimmissa paikoissa. – Kantosiipialusella, teollisuushalleissa, junassa, nuotiolla tai kotona – kaikki onnistuu, Wasenius lupaa. Körpäkän asiakaskunta koostuu pääasiallisesti yrityksistä. Kaikille asiakkaille on kuitenkin luvassa huolella mietitty menu. – Tavoitteenani on tehdä asiakkaalle mahdollisimman yksilöllistä ruokaa. Py-

rin tuomaan ruoassa esiin asiakasyrityksen tai ihmisen omaa profiilia. Eräs putkiliikkeenjohtaja esimerkiksi harrastaa metsästystä, joten hänen juhliinsa rakensin tarjoilut metsästysteeman ympärille.

Opettaja, yrittäjä ja tv-kokki  Yritystoimintansa lisäksi Wasenius myös opettaa ruoanlaittoa paikallisessa ammattioppilaitoksessa. – Kumpi sitten on harrastukseni: yritys vai opettajan virka? Miten sivutoiminen yrittäjyys oikein lasketaan? Minusta nämä yrittäjän ja opettajan roolit sekoittuvat sopivasti toisiinsa, Wasenius pohtii.

Molemmat pestit tukevat toisiaan hyvin, sillä Wasenius on yrityksessä työskentelyn myötä ajan hermoilla ja näin opetus on työelämälähtöistä. Opiskelijoille on verkoston kautta myös tarjolla työtehtäviä. Opettamisen ja yrittämisen lisäksi Tarmo Wasenius kertoo ruoanvalmistuksen vinkkejä sanomalehti Karjalaisen nettisivustolla TareZoppa-nimisessä ruokaohjelmassaan.     – Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, että olen kasvanut kisällistä mestariksi. Voin sanoa, että tunnen jo tuotteeni – ruoan. Televisio-ohjelman kautta olen päässyt näyttämään omaa osaamistani, ja se tuntuu hienolta. Nyt voin opastaa muita ihmisiä ruoanlaitossa. // 

Tarmo Wasenius Ikä: 57 vuotta. Kotoisin: Alun perin Hämeestä, nyt kuitenkin karjalainen. Harrastukset: Ulkoilu ja ehdottomasti ruoka. Lisäksi ruoasta ja viinistä nauttiminen ja puhuminen. Erikoista: Yritys on saanut nimensä  Tarmo Waseniuksen & teamin ruokalajista Körpäkästä. Se sisältää esimerkiksi naudan ja porsaan lihaa, kotimaisia juureksia, marinoituja tomaatteja, omenaa (antonofka). Körpäkän tarina Kokkien veitsistä, Karisto Oy 2006. YRITTÄJÄ 2/2012

47


48

Ari Mononen Kotoisin: Joensuu. Harrastukset: Murtomaahiihto, golf, uinti, pyöräily. Erikoista: Yritys aloitti toimintansa puuraaka-aineen hankkija Englantilaiselle kyllästämölle. Toiminta aloitettiin siis suoraan vientikaupasta.

Pelottaako maakaapelointi?

Tolpistaan

tunnettu

Iivari Mononen Oy:n sähköpylväitä löytyy ympäri maailmaa. Maakaapelointikaan ei pelota kasvuorientoitunutta yritystä.

– Hyvä

sähköpylväs on hitaasti kasvanut mäntypuu, jossa on tiheät syyt ja vain vähän oksia. Tolppa on pituudeltaan noin 9–12 metriä pitkä ja noin 20–25 senttimetriä paksu, kertoo Iivari Mononen Oy:n toimitusjohtaja Ari Mononen. Pylväät ovat Monoselle tuttu aihe, sillä isoisän perustamassa yrityksessä on valmistettu sähkö- ja puhelinpylväitä jo 1950-luvun alusta lähtien. Tällä hetkellä yrityksellä on tehtaat Suomen

YRITTÄJÄ 2/2012

Nurmeksessa ja Norjan Ilsengissä. Yrityksen asiakaskunta jakautuu kolmeen sektoriin. – Yksi kolmasosa menee kotimarkkinoille, joka tarkoittaa Suomea, Ruotsia ja Norjaa. Toinen kolmas osa myydään Keski-Eurooppaan ja viimeinen osa Pohjois-Afrikkaan sekä LähiItään. – Näissä maissa käytetään puupylväitä, ja tämä on ollut meille luonnollinen markkina-alue.

Tämä talvi jää varmasti monen mieliin huimista myrskyistä ja niiden aiheuttamista laajoista sähkökatkoksista. Myrskytuhojen seurauksena sähköjen maakaapelointi on alkanut kiinnostaa. Huolestuttaako tämä sähköpylväitä päätyökseen valmistavaa yritystä? – Ruotsissa tähän siirryttiin jonkin verran muutaman vuoden takaisten myrskyjen jälkeen, mutta nyt he ovat jo taas palanneet osittain takaisin. EteläSuomessakin maakaapelointiin on joissain sähköyhtiöissä siirrytty, mutta tällä on meille hyvin vähäinen vaikutus. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa myrskyjä on hyvin vähän ja puut eivät siellä ole niin korkeita, että ne katkoisivat sähkölankoja. – Ongelma ei myöskään ole ollut se, että pylväät olisivat kaatuneet myrskyissä, vaan lähinnä linjojen viereiset puut. Tämä ongelma saataisiinkin hyvin pitkälti ratkaistuksi metsänhoidollisilla toimenpiteillä, Ari Mononen jatkaa.

Uusi avauksia Vaikka Iivari Mononen Oy:n vientikauppalista on jo pitkä, etsivät he koko ajan aktiivisesti uusi mahdollisia avauksia. – Kasvu on meidän tavoitteenamme koko ajan. Pyrimme löytämään uusia asiakkaita, mutta toiminnan etusijalla on toki aina kannattavuus. Mietimme tietenkin myös liiketoimintaamme tukevia uusia palveluita tai tuotteita nykyisille asiakkaillemme, Ari Monen kertoo. //


49

Päivi Kettunen

Vaativien osien

mestari

Kotoisin: Outokumpu. Harrastukset: Kesämökkeily ja lukeminen. Erikoista: Yrityksen tuotteista 90 prosenttia menee kotimaahan, mutta suurin osa päätyy lopulta ulkomaille osana muiden valmistamia laitteita.

Päivi Kettusen kipparoiman Okun Koneistuspalvelun tuotevalikoimasta on vaikea saada otetta. Valmistettavien nimikkeiden määrä on suuri, mutta osa tuotteista vain on niin pikkuruisia.

– Pienimmät tuotteet paina-

vat joitain gramman osia, hienomekaniikkaan erikoistuneen yrityksen toimitusjohtaja Kettunen kertoo. Vuonna 1978 perustettu perheyritys oli aluksi perinteinen metallipaja, ja erikoistuminen on tapahtunut vuosien varrella. Nykyään Outokummussa sijaitsee kaksi yrityksen tuotantolaitosta. – Olemme ajan myötä syventyneet hienomekaniikkaan ja vaativiin tuotteisiin. Hienomekaniikka on myös nykyään aivan eri asia kuin esimerkiksi vielä 15 vuotta sitten, sillä tekniikka kehittyy ja vaatimukset kasvavat, Kettunen kuvailee. Okun Koneistuspalvelu valmistaa tuhansia eri nimikkeitä, alkaen yhdestä näytekappaleesta aina joidenkin kymmenien tuhansien kappaleiden eriin.

– Tuotteisiin kuuluu esimerkiksi akseleita, ruuveja, holkkeja ja muita mekaanisia osia. Suurin osa tuotteista tosin on joidenkin satojen grammojen tai muutamien kilojen painoisia ja niitä käytetään esimerkiksi lentokoneissa, aseissa, röntgenlaitteissa ja moottoreissa. Tärkeimpänä yhdistävänä tekijänä on oikeastaan se, että tuotevaatimukset ovat vaativia ja mittatarkkoja, Kettunen sanoo.

Kuvioissa pienestä pitäen Perheyrityksessä on luonnollista että lapset ovat mukana pienestä pitäen, täyspäiväisesti Päivi Kettunen on työskennellyt yhtiössä 1990-luvun puolivälistä alkaen: ensin kehitysjohtajana ja

kesästä 2011 alkaen toimitusjohtajana. – Pienestä asti olen pyörinyt mukana, sitten toki yläasteikäisestä alkaen jo vähän enemmän. Kesätöissä tietysti omassa yhtiössä, en edes ole varma minkä ikäisestä alkaen, Kettunen muistelee. Lukiossa ammatinvalinta kirkastui ja teknillisen koulutuksen jälkeen alkoi täyspäiväinen työ perheyrityksessä. Kettunen ei koe alaa miehiseksi, vaikka oli opinnoissaankin luokkansa ainoa nainen. – Olen aina ollut kiinnostunut alasta ja se sopii mielestäni erinomaisesti myös naisille, hän pohtii. Yrityksen tulevaisuuden Kettunen näkee valoisana ja jatkossa viennin osuutta pyritään lisäämään nykyisestä kymmenestä prosentista. // YRITTÄJÄ 2/2012


50

MAKUJA » Laatujuomaa Ahvenanmaalta

TEKSTI Larisa Pelle, KUVAT Tiiu Kaitalo

Pienen maakunnan suuri

visionääri Ahvenanmaan Tjudön kylässä on 15 vuoden ajan kehitetty omaa laatujuomaa, Ålvados omenatislettä. Nyt kylässä odotetaan vauhtia tuotantoon, kun ravintoloitsija, Strömsö-tvohjelmasta tunnettu Michael Björklund on ostanut tilan.

YRITTÄJÄ 2/2012


51

Ravintoloitsija Michael

”Micke” Björklund puhuu uudesta projektistaan silmät sädehtien. Kun Tjudön viinitilan omistaja, 73-vuotias Ingmar Eriksson kertoi olevansa valmis jäämään eläkkeelle, Björklund päätti ostaa tilan vaimonsa Jennyn kanssa. – Tiesin, että suhteistani ravintolamaailmaan tulee olemaan paljon hyötyä. Sitä paitsi rakastan tarttua uusiin mahdollisuuksiin ja tehdä projekteista juuri itseni näköisiä. ­– Suurin syy oli halu jatkaa Ingmarin ja hänen veljenpoikansa Bongon aloittamaa työtä, Björklund lisää.

Peter ”Bongo” Eriksson oli Tjudön viinitilan ideoija, jonka ansiosta tilalla alettiin kehittää likööri- ja viinavalikoimaa viinien rinnalle. Ålvados oli kokonaan Bongon uhkarohkea projekti. Miehen elämä jäi lyhyeksi, muutama vuosi sitten hän kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa. – Kun Ingmar ilmoitti myyvänsä tilan, ajattelin että minun on tehtävä tämä Bongon takia. Nyt suunnitteluvaihe on takana, ja kesällä Jan Karlsgården -ulkoilmamuseon läheisyyteen nousee 2 600 neliömetrin kokoinen tislaamo, jossa runsaan vuoden tauon jälkeen ålvadoksen tuotanto jatkuu.

YRITTÄJÄ 2/2012


52

Mitä enemmän tuotteella on tarinaa, sitä arvokkaampi sitä tulee.

– Me elämme sekä EU:n, Suomen että Ahvenanmaan omien lakien ja säädösten mukaan, joten lupien saaminen kesti aikansa. Kolmen vuoden päästä tila käyttää oman puutarhan omenoita, mutta siihen asti niitä ostetaan puutarhoilta ympäri Ahvenanmaan saaristoa. – Tunnen kaikki viljelijät henkilökohtaisesti ja voin kertoa vierailijoille ja ostajille, mistä juoma on syntynyt. – Olen viime vuosina pyrkinyt edistämään ahvenanmaalaista ruokakulttuuria, ja tämä työ on sitä parhaimmillaan. Maailman parhaan ravintolan tittelin on kahtena viime vuonna napannut tanskalainen Noma, ja mielenkiinto pohjoismaista ruokakulttuuria kohtaan on kasvamassa sensaatiomaisesti. – Veikkaan, että ranskalaisen calvadoksen ja ahvenanmaalaisen ålvadoksen välillä moni valitsee jälkimmäisen jo sen pohjoismaisen eksoottisuuden takia, Björklund sanoo. Laatunsa puolesta ålvados on saanut kehuja ranskalaisiltakin asiantuntijoilta, joiden mielestä sitä voi pitää calvadoksena. Omaperäinen nimi on Micken mielestä jopa vahvuus markkinoinnin kannalta. – Mitä enemmän tuotteella on tarinaa, sitä arvokkaampi sitä tulee.

YRITTÄJÄ 2/2012 1/2012

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat selkeät – ålvadoksen tuotantotavoite on 200 000 litraa vuodessa. – Sen saavuttamiseen saattaa mennä kymmenen mielenkiintoista vuotta, ja muiden tilan juomien tärkeimmät vaiheet ovat vasta edessä. Joidenkin mielestä oli uhkarohkeaa ryhtyä kehittämään sokerijuurikkaasta valmistettua rommia tai ahvenanmaalaista viskiä, mutta Michaelia eivät ennakkoluulot vaivaa. Vaalea Kobba Libre -rommi kelpaa toistaiseksi lähinnä paikallisille. – Välillä siitä saadaan loistavia eriä, mutta tuotannon tasaantumiseen tarvitaan aikaa. Ruotsalainen Mackmyra-viski on tästä hyvä esimerkki. Se tuotiin markkinoille kahdeksan vuotta sitten, ja nyt sitä myydään 100 000 pulloa vuodessa, Björklund kertoo. Viinitilalla on viisihenkinen tiimi, mutta ensi kesänä tuotannon alettua tila työllistää 15 ihmistä. Jokainen heistä on Mickelle kuin perheenjäsen. – Lähden mukaan vain silloin, kun idea sytyttää minut. Sama pätee ihmisiin – haluan tehdä työtä sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurasta nautin ja joiden kanssa saan kasvaa. Se on jokaisen menestystarinan peruskivi. //

Mitä on calvados? Calvados on Ranskan pohjoisosasta, Normandiasta peräisin oleva omenatisle. Alueella on tislattu siideristä väkevää juomaa jo 1500-luvulla, mutta virallisesti calvados sai nimensä vasta vuonna 1942. Sitä pidettiin rahvaan juomana ja sitä käytettiin sotien aikana mm. aseiden puhdistukseen ja räjähteiden valmistamiseen. Salonkikelpoiseksi juomaksi calvados nousi 1990-luvulla ja saavutti arvostetun diges­ tiivin aseman erityisesti Pohjoismaissa. Ahvenanmaalainen ålvados eroaa ranskalaisesta serkustaan siinä, että se valmistetaan tavallisista ruokaomenoista happamien omenoiden sijaan. Siinä ei myöskään käytetä päärynää. Ålvadoksen tuotanto on tähän asti ollut varsin vaatimatonta – 5 000 pulloa vuodessa. Juomaa oli sen takia saatavilla vain yksittäisistä ravintoloista, Viking Linen valikoimasta ja Alkosta tilaustuotteena. Calvados-nimeä saavat käyttää vain ranskalaisissa appellation contrôlée -määräyksissä nimetyillä Normandian alueilla ja tarkkaan määrätyllä tavalla valmistetut omenabrandyt. Suomessa Tjudön viinitilan lisäksi omena­ tisleiden tuotantoa on kokeiltu mm. Rönnvikin tilalla ja Valamon luostarissa, jossa valmis­ tetaan Kultaomena-juomaa.


TESTI » Yrittäjä koeajaa

53

TEKSTI JA KUVAT Timo Sormunen

Pihi bisnes-ajokki BMW:n uusi 3-sarjalainen tarjoaa ajamisen iloa myös tankatessa, sillä kulutuslukemat ovat suorituskykyyn nähden kiitettävässä kuosissa. Plussaa tulee myös kasvaneista sisätiloista.

BMW:n kolmossarja on

lukeutunut keskitason työsuhdeautojen kestosuosikkeihin jo vuosikymmenet. Auto on vedonnut käyttäjiinsä muun muassa kompaktilla koolla, sport-

tisuudella ja ajattomalla muotoiluilla. Viime vuosina autovalinnassa ovat kuitenkin korostuneet tunteita enemmän järkisyyt ja tässä kohtaa ”perus-

Yrittäjä testaa BMW:n kolmossarja on päästöjen, kulutuksen ja ajettavuuden osalta bisnes-luokkaa. Koeajetun 163-hevosvoimaisen keskikulutus pysytteli talvikelissä 5,5 litrassa.

YRITTÄJÄ 2/2012


54

Saksalaismerkille tutusta selkeydestä ja helppokäyttöisyydestä ei ole silti tingitty. bemari” on joutunut antamaan hieman periksi kovimmille saksalaiskilpailijoilleen. Päästöjen, kulutuslukemien ja ajettavuuden osalta kolmossarja on ollut Audin ja Mercedeksen kanssa vähintään samalla viivalla, mutta takatilat ovat olleet auttamattoman ahtaat jopa farmariversiossa. Nyt tuo puute on korjattu, ja lisäsentit havaitsee helposti jo ensi silmäyksellä. Auto on ulkonäöltään kuin pykälää kookkaampi 5-sarjalainen, toki hieman kutistetummassa kuosissa. ajettavuus Bemarin peviimeistely rinteeseen kuuluvan pitkän keukulutus lan ilme on etusäleikön munuaisineen

Plussaa: + + +

entistä agressiivisempi. Kompaktissa takapäässä on niinikään isoveljestä tuttua eleganssia, myös takavalot ovat samaa mallia. Lisäsenttejä tervehtii ilolla etenkin takatiloissa, ja takapenkille voi nyt hyvällä omallatunnolla istuttaa kaksi aikuista. Keskipaikalla sen sijaan viihtyvät edelleen vain juniorit. Tavaratila on kasvanut 480 litraan, ja suksiluukku on hyvä lisä. Halutessaan takaselkänojiin saa 40/20/40-jaotuksen. Pienehkö lastausaukko on nykysedanien tuttu riesa. Helpotusta on luvassa syksyllä farmarimallin myötä.

Tuttua tunnelmaa Sisätilojen design ei tarjoa isompia yllätyksiä. Mittariston ja kojelaudan yleis-

Miinusta:

– keulan maavara talvikeleissä – uraherkkyys maantiellä – lisävarusteiden hinta

ilmeessä on paljon yhteneväisyyksiä aiempaan malliin, mutta hyvällä maulla modernisoituna. Saksalaismerkille tutusta selkeydestä ja helppokäyttöisyydestä ei ole silti tingitty. Mittaristo on helppolukuinen, hyvin näkökentässä ja hallintalaitteiden sijoittelu oivallista. Perinteitä edustaa myös tuttu punertava mittarivalaistus. Koeajossa oli 2,0-litraisen ja 163-hevosvoimaisen dieselin vauhdittama Efficient Dynamics Edition, jota voi pitää esimerkillisenä yhdistelmänä riittävää suorituskykyä ja hyvää polttoainetaloutta. Käytössä on mm. jarruenergian talteenotto sekä automaattinen start-stoptoiminto. Sekalaisen ajon keskikulutus pysytteli talvikelissä noin 5,5 litrassa. Maan-

Saab-kuume kasvaa harrastajapiireissä Saabismi on sairautta, vinoiltiin takavuosina etenkin suorituskykyisemmän ajokin hankkineille ja yleensä rahvasta hieman varakkaammille Saab-kuskeille. Viimeisen puolen vuoden aikana taudinkuva on muuttunut tyystin toisenlaiseksi. Perinteikkään automerkin suosio on varsinkin alan harrastajien keskuudessa lähtenyt Trollhättanintehtaan pysäyttämisen jälkeen selkeään nousuun.

JUHA LEHTONEN

½½Suomen Saab-klubin puheenj­ohtajan Juha Lehtosen helmi, Saab 900 turbo vm. 1984. Kyseinen malli on yksi halu­ tuimmista harraste-Saabeista. YRITTÄJÄ 2/2012

Trendi on näkynyt myös Suomen Saabklubissa, joka on saanut puheenjohtaja Juha Lehtosen mukaan mukavasti uusia jäseniä. – Ilmassa on selvästi Saabin kaipuuta. Harrastajia on haastateltu paikallisiin ja valtakunnallisiin lehtiin, lisäksi radiossa ja televisiossa on ollut useita juttuja. Laaja julkinen keskustelu näyttää nyt tuovan Saab-henkisiä yhteen. Yhteinen hätä yhdistää, sinivalkosaabistien puhemies pohtii. Orastava Saab-kuume on näkynyt paitsi halpisautoja kauppaavissa liikkeissä myös nettikaupoissa, joissa hyväkuntoiset ajokit menevät liukkaasti kaupaksi. Jo harvinaiseksi käyvät klassikot eli 99 ja 96 ovat jo museoiässä, joten harrasteautoa hakevien on kiinnitettävä katseet 1980luvun lopun ja 1990-luvun alun kulmikkaaseen 900-sarjaan.


55

BMW 320d Efficient Dynamics Edition A Hinta: 44 998 e Vapaa autoetu: 865 e/kk, käyttöetu 670 e/kk Teho: 120kW/163 hv Kulutus EU-yhd.: 4,1 l/100 km CO2-päästöt: 109 g/km

Suosituin 900-malli on kolmi­ ovinen turbo. – Kyseiset autot ovat harrastajan kannalta kriittisessä iässä eli noin 20-vuotiaita. Ysisatasissa voi vielä tehdä hyväkuntoisia löytöjä, mutta muutaman vuoden kuluttua tilanne on varmasti toinen, Lehtonen vinkkaa.

Halpa harrasteauto Kauppa kuuluu käyvän varsin hyvin myös nuoremmissa ikäluokissa, sillä hinta-laatusuhde on puheenjohtajan mielestä käytettyjen kärkipäätä. – Tällä markkinalla liikkuvat nyt myös Saab-harrastajat. Kun uusista malleista ei ole tietoa, turvataan asemia ostamalla vanhempia, Lehtonen muistuttaa. Saab-harrastuksen hän neuvoo aloittamaan jo aiemmin mai-

nituista 99- tai 900-malleista. Hyväkuntoisia löytyy kohtuuhinnalla, eivätkä varaosatkaan tuota pulmia. Kaunis ja hyvinpidetty yksilö voi olla myös kohtuullinen sijoitus, sillä tarjonnan niukentuessa hinnat tuppaavat nousemaan. Nopea vilkaisu nettihintoihin kertoo, ettei harrastehankinta rasita kauheasti kukkaroakaan. Kohtuukuntoisen ja katsastetun ajopelin saa alleen jo alle tonnilla. – Vanhan Saabin omistaja saa varautua myös siihen, että autosta tullaan kyselemään ja juttelemaan. Monilla suomalaisilla on rakkaita Saabmuistoja, joita halutaan jakaa. Useimmilla on autosta myös varsin vankka mielipide, Lehtonen naurahtaa.

Yrittäjä testaa

½½Sähköisessä 8-vaihteisessa automaatissa on kolme toimintoa: normaali, sport ja manuaali. Radiota, puhelinta ja navigaattoria ohjataan pyöröpainikkeesta.

tiellä kulutusmittari viihtyi kivuttomasti 1–1,5 litraa pienemmissä lukemissa. Molemmat hyviä lukuja kahdeksanportaiselle ja todella sulavasti vaihtavalle automaatille. Ajamisen helppoutta lisää murea (350 Nm) ja kiitettävän laaja vääntöalue, jossa alapotku alkaa jo 1 750 kierroksesta. Ajoergonomia ei jätä moitteen sijaa, mutta nastarenkailla maantieajo on hieman seilaavaa. Nastarenkaiden rapina kantaa sekin yllättävän selvästi ohjaamoon. Talvikelillä saa olla tarkkana myös maavaran suhteen, sillä jäiset lumikokkareet tekevät keulan muoviosille helposti pahaa jälkeä.

YRITTÄJÄ 2/2012


56

PIX MA C

Pitkälle hiotut ajo-ominaisuudet ovat takatuupparissa edelleen tallella.

Pullistelematon ajopeli Automaattivaihteiston sähköinen joystick-keppi vaatii ensi alkuun totuttelua ja joskus jopa uuden käynnistyksen. Tarvittavat kikat ja käyttöjärjestyksen oppii kuitenkin muutamalla ajokerralla. Ohjeita tulee myös auton omasta infojärjestelmästä. Kolmossarjaan on tuotu 5-sarjasta tuttu ajotavan valintakytkin. Sport-, Comfort- ja EcoPro-asetuksista jouhevimmaksi osoittautui nimensä mukaisesti Comfort. CD-radion, tehdasnavigaattorin ja ajotietokoneen hallinta on viety premium-merkkien tapaan keskikonsolin navipyörään, jota ei kuitenkaan kannata selailla liikennevirran keskellä. Kojelaudan keskelle viety navinäyttö on kiitettävän selkeä. BMW on uudistanut 3-sarjaansa pieteetillä. Monta asiaa on pantu paremmaksi, mutta lopulta varsin varovaisella otteella. Auto istuu mainiosti nykyiseen downsizing-ajatteluun. Pitkälle hiotut ajo-ominaisuudet ovat takatuupparissa edelleen tallella eikä yrittäjän arkiajoihin tämän isompaa autoa välttämättä edes tarvitse. Ja jos hankintahinnalla haluaa pullistella, niin sekin onnistuu: lisävarustelistalla on kiitettävästi sekä mittaa että hintaa. Koeajoautossakin kokonaishinta kiipesi kevyesti 60 000 euron paremmalle puolelle. //

Yrittäjä testaa

YRITTÄJÄ 2/2012

Moottoripyöräkauppa kiipeää myyntikuopasta Taloustaantuma on viimeiset pari vuotta rokottanut moottoripyöräkauppaa. Vaikka kierrokset pysyvät matalalla myös tänä vuonna, arvelevat alan yrittäjät pahimman olevan ohitse. – Yleisesti alalla odotetaan, että viimevuotiset pohjat on ohitettu ja luvassa olisi varovaista kasvua. Eurooppalaisten pyörämerkkien nousu jatkuu, mutta japanilaisten merkkien tilanne on kysymysmerkki, pohtii MP-Kauppiaat Ry:n puheenjohtaja ja Ducati-merkkiä maahantuovan Hailac Oy:n markkinointipäällikkö Niko Kantola. Liikententeen turvallisuusvirasto Trafin tilastojen mukaan uusia moottoripyöriä rekisteröitiin viime vuonna 5 736 kappaletta, mikä on 5,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Kutistuneita markkinoita kuvaa toisaalta myös se, ettei moottoripyörää osteta enää pelkäksi hupikapineeksi vaan selkeästi tiettyä käyttötarkoitusta varten. Tästä ollaan valmiita myös maksamaan. – Hinta ei ole enää niin ratkaisevassa roolissa kuin muutama vuosi sitten. Edullisten perusmallien myynti näyttää laskevan, mutta esimerkiksi allround-pyörien kohdalla käyrä on selkeästi nouseva. Kyykkypyörien syvin

myyntikuoppa korjautuu muutaman vahvan uutuusmallin myötä, mutta segmentin kokonaiskasvuun ei alalla oikein uskota, Kantola pohdiskelee.

Käytetyt kelpaavat Käytettyjen kaupassa meno on ollut tasaisempaa, ja varsinkin nuoret ovat päätyneet kevytmoottoripyörää hankkiessaan käytettyyn vaihtoehtoon. Uusien kaksipyöräisten rinnakkaistuonti on laskenut tasaisesti, ja trendi on ollut sama myös käytettyjen tuontiluvuissa. Käytettyjen moottoripyörien kauppaa on vauhditettu myös talvella avatulla, alan yhdistyksen ylläpitämällä mp-kauppa.fi-verkkosivustolla. Verkkopalvelusta löytyvät vain virallisten moottoripyöräkauppiaiden käytetyt ajokit. Palvelussa ei ole yksityisten eikä ulkomaalaisten myyjien ilmoituksia. – Uusi verkkosivuisto on lähtenyt liikkeelle ihan odotetusti. Kävijämäärät ovat tasaisessa nousussa, mutta luonnollisesti näin lyhyen ajan jälkeen vielä kohtuullisen matalalalla. Palvelu ei kilpaile alan suurimman Nettimoto.fi:n kanssa, vaan on enemmänkin yhteistyössä toteutettu rinnaistuote, jolla vauhditetaan käytettyjen moottoripyörien markkinointia.


NYT » Ajankohtaista kotimaasta KOKOAJA Jarmo Hyytiäinen, KUVA Pixmac

Tarkkaile yrityksesi julkisia tietoja

Politiikka tuhosi liimapalkkitehtaan

Puhdas vesi hyvä bisnes

Tilitoimisto Hawconin toimitus-

Kuusamolaisen Pölkky Oy:n toimi-

Veden puute maailmalla tarjoaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Kehittämiskeskus Tekesin mukaan Suomessa on 400 yritystä, joilla on vesiosaamista, mutta yritykset ovat pieniä ja osaaminen on pirstaloitunutta.

johtajan Vuokko Mäkisen mielestä yrittäjien pitäisi olla huolissaan heidän yrityksistään julkaistuista tiedoista. Ongelmana on, että esimerkiksi PRH:lle siirtyvät tasetiedot ovat lopulliset vasta kahden vuoden kuluttua sähköisen tasekirjan valmistumisesta.

tusjohtaja Jouko Virranniemen mukaan politiikka sotki Kemijärvellä toimineen Arktosin liimapalkkitehtaan toiminnan. Yritystuet pitäisikin hänen mukaansa myöntää vasta, kun tuote on valmis markkinoille.

Lähde: toimitus

Sähköautot eivät ole pulmusia

Oulu sijoitti 5 miljoonaa start-up-rahastoon

Saksan Öko-instituutin mukaan

Oulun kaupunki on mukana

uudet bensiinimoottoriautot säästävät ilmastoa sähköautoa tehokkaammin, koska sähkö tuotetaan epäpuhtaasti. Sähköauto on parempi vain, jos sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla. Lähde: Kauppalehti

Mendorin mittari menestyy

Lähde: STT

Lähde: Yle

alkuvaiheen yrityksiin sijoittavassa Northern Startup Fund -rahastossa. Rahaston perustamisen etenee, kun rahastolle kilpailutetaan hallinnointiyhtiö. Hallinnointikuluihin on haettu ely-keskuksen avustusta 20 ensimmäisen vuoden ajalle.

Keskioluen siirto Alkoon tappaisi pienkauppoja Pellervon Taloustutkimus PTT:n

mukaan pienkaupat vähenevät, jos keskiolut siirretään Alkoon. Vajaa tuhat pienkauppaa joutuisi lakkautusuhan alle ja vajaat 2 000 työpaikkaa olisi vaarassa.

Lähde: PTT

Lähde: BusinessOulu

Taskukokoisen verensokerimit-

tarin kehittänyt suomalaisyritys Mendor jatkaa kansainvälistymistään. Yhtiö on tehnyt jakelusopimuksen lääkeyhtiö Merck Seronon kanssa Isossa-Britanniassa. Mendor pääsee myös Qatariin ja Baltiaan.

Lähde: Kauppalehti

YRITTÄJÄ 2/2012

57


PIXMAC

58

ULKOMAAT » Yrittäjä paratiisin portilla TEKSTI Jaana Matikainen, HENKILÖKUVA Kati Häkkisen ja Atte Savisalon kotialbumista

Paratiisi

ei päästä yrittäjää helpolla

Aamuyön haaveesta tuli totta kun, mikkeliläinen Kati Häkkinen päätyi puolisonsa Atte Savisalon kanssa pyörittämään omaa hotellia Thaimaan itärannikolla sijaitsevaan Khanomiin.

Koskemattomasta

Nadan Beachistä tuli Kati Häkkisen ja Atte Savisalon työ- ja asuinpaikka reppureissussa syntyneen idean myötä. Ajatus omasta hotellista syntyi Khanomin tunnelmallisessa rantabaarissa vuonna 2008. Kolmen kuukauden rinkkamatkasta tuli bisnesmatka. Romanttinen haave pienestä bungalow-kylästä kasvoi suunnitelmien edetessä suurempiin mittakaavoihin. Nyt paikalla on suomalaisen sisustusarkkitehti Vertti Kiven suunnittelema YRITTÄJÄ 2/2012

design­hotelli Aava Resort & Spa, jonka avajaisia juhlittiin syksyllä 2010. – Rakastuimme Khanomin autenttisuuteen. Se oli täysi vastakohta aiemmin näkemällemme Koh Samuille. Ihmiset hymyilivät täällä sydämestään. – Meille paikan valintakriteereinä olivat yrityksemme toimintamahdollisuudet sekä tulevien lastemme turvallisuus ja onnellisuus. Täällä ne täyttyivät, kertoo Kati. Hän on ollut yhden ainoan kerran valmis palaamaan Suomeen reilun kol-

men vuoden aikana. Paluu kävi mielessä runsas vuosi sitten, kun hän odotti toista lastaan. – Etelä-Thaimaan valtasivat rankkasateet ja tulvat. Kun tulvavedet katkaisivat pääsyn lähimpään terveyskeskukseenkin, iski paniikki. Saksalainen naapurimme valmistautui kotisynnytykseen ja keräsi kattiloita, pyyhkeitä ja muita tarpeita. Silloin jännityksestä johtuvien supistusten aikaan huusin Atelle, että ”Jumalauta kun tämä myrsky loppuu, minä lähden takaisin Suomeen enkä tule ikinä


59

Viime vuosina tiimi on alkanut toimia. – Kun löydät lojaalin ja osaavan thaimaalaisen työntekijän, on sinulla paras mahdollinen työntekijä. Lähestulkoon kaikilla on BBA-tutkinto, eikä MBA:kaan ole ihmeellisyys, joten koulutetun henkilökunnan löytäminen ei ole vaikeaa.

Talouskriisi pitää mielen kurissa

½½Kati Häkkisen ja Atte Savisalon työ ja koti ovat maailmalla, eivätkä he usko palaavansa Suomeen.

takaisin.” No, myrsky laantui, tulva laski, ja pääsin synnyttämään hienoon yksityissairaalaan Koh Samuille.

Johtamiskulttuuri täysin erilaista Myrskyjen ja tulvien lisäksi yrittäjyyden alkutaivalta vaikeutti rakennusprojekti, joka ei sujunut odotetusti. Esimerkiksi materiaalit olivat aivan jotain muuta kuin mistä oli sovittu. Asioita ratkottiin jopa oikeudessa. Katin mielestä hyvä lakimies onkin ensiarvoisen tärkeä vastaavaa suunnitteleville. – Emme häpeä myöntää, että olimme liian sinisilmäisiä projektin alussa. Haasteellisinta Katin mukaan on ollut henkilökunnan palkkaaminen. Aavassa työskentelee 60 työntekijää, joista Katin ja Aten lisäksi ulko-

maalaisia ovat vain hotellin johtaja ja pääkokki. – Todella monta kertaa täällä on joutunut pettymään ihmisiin. Useimmiten siksi, että raha on uskollisuutta ja rehellisyyttä suurempi arvo. Toinen haaste on ollut Katin mukaan omien johtamismallien opettaminen. Aasialainen työkulttuuri on hyvin hierarkinen, ja skandinaavista ajattele omalla päällä -mallia on vaikea oppia. Kati on joutunut selvittelemään jopa huonekaverien kuorsausongelmaa, koska työntekijät eivät ole voineet keskustella asiasta keskenään. – Tuolloin totesin, että menee liian pitkälle, jos omistajan täytyy tällaista selvittää. Meille onkin syntynyt yhteinen lausahdus: ”Me emme koskaan voi rankaista siitä, että on yrittänyt ratkaista ongelman itse, mutta siitä voimme rankaista, ettei ongelmaa ole ratkaistu.”

Eniten Aavaan saapuu matkailijoita Tanskasta hyvän matkatoimistoyhteistyön ansiosta. Toiseksi eniten asiakkaita tulee thaimaalaisesta high society -luokasta, ja korealaiset häämatkalaiset tulevat kolmantena. Suomalaisia luonnollisesti pidetään arvossa. – Skandinaavisten asiakkaiden keskuudessa on helppo nähdä kasvava kuilu palveluiden ja laadun käytössä. Iso osa haluaa lomaltaan puhdasta ruokaa, hemmottelua ja palveluita, ja toinen puoli taas valittaa, ettei mikään saisi maksaa mitään ja palvelusta jopa ahdistutaan! Kati tunnustaa, että häntä polttelee uuden projektin aloittaminen. Intoa rauhoittaa kuitenkin maailman taloustilanne. – No ehkä siinä mielessä, että pankit eivät ole niin lempeitä kuin aiemmin, toteaa Kati. Maailman taloustilanne näkyy hänen mukaansa Khanomin seudulla siten, ettei siellä ole aloitettu uusia projekteja, vaikka maat vaihtoivat omistajaa vuosia sitten. – Suurissa turistikohteissa kuten Phuketissa ja Koh Samuilla talouskriisin näkee keskenjääneinä projekteina. Talouskriisin heijastukset näkyvät Aasiassa tälläkin kerralla viiveellä. //

Aasialainen työkulttuuri on hyvin hierarkinen, ja skandinaavista ajattele omalla päällä -mallia on vaikea oppia. YRITTÄJÄ 2/2012


60

MINUN MAAKUNTANI » Venäjä tuo etua Pohjois-Karjalalle

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Joensuun kaupunki

Karjalasta

kajahtaa

Puheliaat ihmiset, vahvat yrittäjäsuvut, metsäteollisuus, Ilosaarirock ja karjalanpiirakat – niistä tunnemme Pohjois-Karjalan. Jatkossa maakunta aikoo ottaa kaiken hyödyn irti Venäjän läheisyydestä.

– Pohjois-Karjalan

maakunta tiedetään iloisista, ahkerista ja vieraanvaraisista ihmisistään sekä tietenkin karjalanpiirakoistaan, kertoo Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen. Samoja asioita korostaa myös PohjoisKarjalan Yrittäjien uusi puheenjohtaja ja Puljonki Oy:n toimitusjohtaja Kai Iiskola.

YRITTÄJÄ 2/2012

– Pohjois-Karjala on mukavien karjalaisten iloinen pitäjä. Elelemme täällä vaaramaisemissa kolin kupeessa, hän kuvaa. Tunnetaanpa Pohjois-Karjala myös musiikillisista avuistaan. – Laulun ja soiton maakunnan mainetta pitävät yllä muiden muassa Nightwish, Stella, Alangon veljekset ja Ilosaarirock, Hyttinen luettelee.


61

Joensuu on selkeä keskus, ja koko muu maakunta sen ympärillä on käytännössä yksi työssäkäyntialue.

Joensuu on keskus Sekä Iiskola että Hyttinen kertovat, että Pohjois-Karjala on hyvin kompakti maakunta. – Joensuu on selkeä keskus, ja koko muu maakunta sen ympärillä on käytännössä yksi työssäkäyntialue, kuvailee Pentti Hyttinen. Kuntien lukumäärä on vähentynyt 19:stä 14:ään muutamassa vuodessa. Hyttisen mukaan kuntaliitokset ovat edenneet kohtuullisen hyvin. – Itä-Suomi on useimmissa asioissa yhtä puuta ja samassa veneessä. Itäsuomalainen yhteistyö on aktiivista ja toimii käsittääkseni paremmin kuin maamme muissa kolkissa. Kai Iiskolan mukaan alueen viimei-

simpänä kuumana puheenaiheena on ollut jätteenpolttolaitos ja sen sijoituspaikka. Vaihtoehtoina ovat Kitee tai Savon puolella oleva Varkaus. – Sijoituspäätöksen arkkitehti on Joensuu, joka suurimmalla jätemäärällä lopulta paikkakunnan määrää. Kiteen laitoksella on jo ympäristölupa, Varkaudella ei. Kiteen laitos olisi yksityisten omistama ja Varkaus kunnallinen. Siis aika lailla mielenkiintoinen ja kimurantti sijoituspaikka päätös noin valtakunnallisestikin, hän hymyilee.

Kauppa kukoistaa Pohjois-Karjalassa yrittäjyys ja etenkin kauppa kukoistavat. Laakkoset, Kak-

YRITTÄJÄ 2/2012


62

Kain kiitokset • iloiset karjalaiset • hyvä yhteishenki • Venäjä rajanaapurina • yliopisto ja muu koulutus • paljon erikoista osaamista

”Olkaa ylpeitä, pohjoiskarjalaiset” Pohjois-Karjalan Yrittäjien vastavalittu puheenjohtaja Kai Iiskola on tullut nykyiseen kotimaakuntaansa junan tuomana. – Olen syntynyt pääkaupunkiseudulla Vantaalla. Halusimme perheen kanssa muuttaa maaseudulle, ja Pohjois-Karjala valikoitui vaimon syntymäkunnan mukaan. – Työskentelen perustamassani yrityksessä Puljonki Oy:ssä toimitusjohtajana. Tosin myin vuodenvaihteessa osuuteni pois, ja Puljonki on nyt Nestle Professionalin kokonaan omistama yhtiö. Iiskolan mielestä paikallisten ihmisten iloisuus ja ystävällisyys on ollut maakunnan positiivinen piirre. – Tietynlainen vanhaan hyvään aikaan tarttuminen ihmetyttää varsinkin kunnallisessa päätöksenteossa. Pohjoiskarjalaiset voisivat olla enemmän ylpeitä itsestään, saavutuksistaan ja maakunnasta – tämä on hieno paikka asua ja yrittää. Ensimmäisen kauden puheenjohtaja yrittää tehdä kovasti töitä maakuntansa puolesta. – Oman osan antaa tietenkin yritykseni uusi kansain­ välinen omistaja, jonka kautta viestiä erinomaisesta Pohjois-Karjalaisesta osaamisesta maailmalle yritän viestiä sekä näyttää.

koset, Hartikaiset, Bromanit ja monet muut yrittäjäsuvut ovat laajalti tunnettuja, kertoo Hyttinen. Iiskola nostaa esiin tulisijaosaamisen. – Meillä Juuan Nunnanlahdessa on vahva varaavien tulisijojen osaaminen. Puhdas puunpoltto sekä energiatehokkuus ovat olleet yksi Nunnalahden vuolukiviteollisuuden kulmakivistä sekä osaamisalueista. Vuolukiviteollisuus on hyvä esimerkki tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä laatutuotteen merkityksestä näillä kilpailluilla globaaleilla markkinoilla, hän painottaa. Maakunnan elinkeinoelämä on vahvasti vientivetoinen. »»Pohjois-Karjalan Yrittäjien uusi puheenjohtaja ja Puljonki Oy:n toimitusjohtaja Kai Iiskola on innoissaan Venäjän läheisyyden tuomista mahdollisuuksista Pohjois-Karjalan maakunnalle.

YRITTÄJÄ 2/2012

– Abloy, Tulikivi, Nunnauuni, John Deere ja Kesla ovat esimerkkejä vientiyrityksistämme, Pentti Hyttinen selvittää. – Voimakkaammin vientiin paneutuneita pk-yrittäjiä ja yrityksiä kaivattaisiin kyllä vielä lisää, lisää Kai Iiskola.

Metsämaakunta Pohjois-Karjala tunnetaan myös Euroopan metsämaakuntana. – Pohjois-Karjalassa on aina ollut vahva metsäteollisuus ja siihen liittyvät elinkeinot. Metsäkoneiden rakentaminen, metalliteollisuus, puunjalostus ja yleensä metsäosaaminen sen kaikissa olomuodoissaan, luettelee Iiskola. – Euroopan metsäinstituutin päämaja on Joensuussa. Lisäksi metsäntutkimuslaitoksen pääpaikka on päätetty siirtää Joensuuhun ja Itä-Suomen yliopisto sekä ammattikorkeakoulu tuottavat alan osaajia. Metsä- ja bioenergia al-


¼¼Pohjois-Karjala on EU:n itäisin ja mitä ilmeisimmin myös eksoottisin maakunta Manner-Euroopassa, kertoo maakuntajohtaja Pentti Hyttinen.

Tarttumapintaa positiivisille sattumille Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, 50, on syntyperäinen pohjoiskarjalainen. – Hain tosin perspektiiviä asumalla välillä muualla, mm. Teksasissa ja Brysselissä. Olen neljättä kertaa paluumuuttaja, ja tänne on ollut aina mukava palata. Hyttisen mielestä ilahduttavaa kotimaakunnassa on, että elinkeinoelämä uskoo ja investoi maakuntaan. – Hämmentävää puolestaan on, että valtio kohdentaa rajuimmat säästötoimensa juuri meihin. Tähän mennessä yritykset ovat pystyneet paljolti kompensoimaan valtion aiheuttamat työpaikkamenetykset. Toivottavasti myös valtio kääntää pikku hiljaa kelkkansa samaan suuntaan yritysmaailman kehityksen kanssa. Hyttinen uskoo, että omalla aktiivisella toiminnalla voi rakentaa tarttumapintaa positiivisille sattumille. – Muutama viikko sitten edesmennyt ystäväni tule­ vaisuudentutkija Mika Mannermaa sanoi: ”Mikä lopulta on syrjässä, missä on maailman keskus? Melkein mikä tahansa ja missä tahansa, on mahdollista, jos korvien välissä on liikettä ja maakunnassa vallitsee ennakkoluuloton, erilaisuutta hyväksyvä ja muutokseen kannustava asennemaailma.”

63

Pentin parhaat

• tehokas arki • neljä vuodenaikaa • sujuva paikallislogistiikka • hyvä tekemisen meininki • erinomaiset liikunta­ mahdollisuudet

kaa myös lunastaa lupauksiaan, ja siitä on kehittymässä meille vahva kasvuala, jatkaa Pentti Hyttinen. Iiskola uskoo myös kaivosteollisuuteen. – Kaivosteollisuus on löytänyt maakunnan, ja Ilomantsissa aloitti juuri toimintansa kultakaivos. – Ja Polvijärven Kylylahdella käynnistyy pian mittava kaivos, muistaa Hyttinen.

Venäjä lisää mahdollisuuksia Venäläiset matkailijat ovat myös löytäneet maakunnan. Niirala-Värtsilässä rekisteröitiin viime vuonna 1,3 miljoonaa rajanylittäjää. – Venäläiset myös investoivat maakuntaan. Kolille nousee kylpylä, Ilomantsissa tuotetaan kaviaaria ja Joensuussa kehitetään aurinkoenergiateknologiaa venäläisen rahan voimalla, maakuntajohtaja tietää kertoa.

Kai Iiskolakin on innoissaan Venäjän läheisyyden tuomista mahdollisuuksista. – Sijaintimme Venäjän rajan naapurissa antaa meille huimia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tulevaisuus näyttäisi olevan laadun tai jopa luksuksen tuottajien. Voisimme hyvin olla laatutakuumaakunta niin palveluissa kuin tuotteissa. Hyttinenkin uskoo, että Venäjän WTO-jäsenyys ja lähivuosina todennäköinen viisumivapaus tuovat mukanaan kokonaan uudenlaisen tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman liikkuvuuden itärajan yli. – Luonnonvarojen uusi aika kaivannaisineen ja pyrolyyseineen luo itseään kantavia työpaikkoja. Me olemme uuden draivin keskiössä. Uusien työpaikkojen synnyttämiseksi olennaista on, että maakuntamme säilyy houkuttelevana elinkeinoelämän ja yrittämisen kannalta, hän pohtii. //

Toivottavasti myös valtio kääntää pikku hiljaa kelkkansa samaan suuntaan yritys­ maailman kehityksen kanssa. YRITTÄJÄ 2/2012


UUTISMAAILMA » Poimintoja

64

Haisuhengen pelastus Tamro lanseeraa uuden Sunstar GUM HaliControl -tuotesar-

jan, joka pysäyttää suun epämieluisat hajut tehokkaasti. Tuotesarjaan kuuluvat geelihammastahna, suuvesi ja imeskelytabletit. Tuotteet estävät pahanhajuisia rikkiyhdisteitä muodostumasta, raikastavat hengityksen välittömästi ja antavat pitkäkestoinen suojan plakkia vastaan. Vaahtoamaton ja miedon makuinen GUM HaliControl -geelihammastahna sisältää fluoria, joten se suojaa hampaita reikiintymiseltä ja vahvistaa hammaskiillettä. Sarjan suuvesi peittää pahoja hajuja antamalla raikkaan, pitkäkestoisen hengityksen. Mintun ja mustaherukan makuisen imeskelytabletin pinta puolestaan on karhea, joten se puhdistaa kieltä imeskelyn aikana.

Vetovoimainen yritys Miten luodaan vetovoi-

mainen yritys – yritys, joka on poikkeuksellisen houkutteleva työpaikka ja kiinnostava yhteistyökumppani? Siihen vastaa Talentumin kustantama Vetovoima-teos. Kirja kertoo, mitä vetovoimaisuuden strategia merkitsee yrityksen arvoille, missiolle, johtamiselle, viestinnälle ja toimintatavoille. Kirjoittajat Nando Malmelin ja Jukka Hakala ovat myös merkityksellisen työelämän ja inspiroivien työyhteisöjen asialla. Perinpohjaiset tapausesimerkit täydentävät kirjan sanomaa.

Lisäenergiaa iPhonelle Tanskalainen Sandberg on tuonut markkinoille iPhone 4-suojakotelon johon on yhdistetty akku. Kovakantinen kotelo suojaa naarmuilta ja yritys lupaa lisäakun tuplaavan puhelimen käyttöajan. Kotelon ja akun yhdistelmä sujautetaan puhelimen ympärille tavallisen iPhone-suojuksen tapaan ja se ladataan usb-liitännällä. Sandberg yrittää erottua kilpailijoistaan tarjoamalla tuotteelle peräti viiden vuoden takuun.

PULJU

YRITTÄJÄ 2/2012


Moni kuvittelee, että palvelua saa enää verkossa.

DNA Kaupassa sinua palvelee ihminen. Meillä on Suomen laajin myymäläverkosto, 73 myymälää ja yli 300 asiantuntevaa myyjää, valmiina auttamaan ja palvelemaan yritysasiakkaita. Poikkea juttusille, niin päivitetään yhdessä yrityksesi tietoliikenneratkaisut ajan tasalle. Lähin DNA Kauppa ei varmasti ole kaukana, katso vaikka osoitteesta www.dna.fi.


66

KOLUMNI

LSounio

Niksejä kasvuyrittäjälle

isa

Terveisiä Lontoosta! Maailman ostosmetropolien mestari tekee kaikesta bisnestä.

Kirjoittaja on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

Vuosi 2012 on kaksinkertainen kulutusjuhla: Lontoon olympialaiset ja kuningattaren vallan 60-vuotismerkkivuosi. Diamond Jubilee -merkkivuoden nimikkeellä myydään kuningashuoneen vaakunalla hyöty­ esineitä ja härpäkkeitä: paperilautasia, teepusseja, nenäliinoja, rusinapullia, suklaasydämiä, seminaareja, valmismatkoja, toffeevankkureita sekä oikeita henkilöautoja. Jo pelkkä sana kasvuyrittäjyys nostaa monen niskakarvat kattoon… growth, kasvua, vaikka väkisin! Kasvuideoita ja kulutustrendejä voi kuitenkin löytää arkisista paikoista.

Omat suosikkini ulkomailla: 1. Elintarvikekaupat. Ruokien nimet, pakkaukset, esillepanot. Vaikka ylipakkaamista kannattaa välttää, voisi moni suomalainen elintarvikevalmistaja saada lisämyyntiä vain käärettä komistamalla. 2. Museokaupat. Suomessa museot kinaavat rahasta, ulkomailla ne kehittävät kokoelmistaan kiehtovia tuotteita, joilla seinät pidetään pystyssä. 3. Kahvilat, pubit, bistrot ja ravintolat. Lontoossa uusien ravintolatrendien kasvuvauhti on silminnähtävää. Nyt japanilainen, libanonilainen ja skandinaavien ruoka on kovassa huudossa. Ja alkoholijuomia suositumpia ovat paikanpäällä puristetut tuoremehut! 4. Osta pala lempiravintolaa tai kahvilaa mukaasi. Jokaisella ovat omat keittokirjat, kahvit, teepurkit, karamellit, erilaiset esiliinat ja jopa astiat. 5. Olohuone keskellä kauppaa. Yhä useampi retailer tajuaa, ettei asiakasta kannata uuvuttaa. Sohvaryhmät ja lempeät lepopaikat löytyvät keskeltä kauppaa. 6. Rekrytointi-ilmoitusten sijoittelu. Uusia opettajia haetaankin kulttuuri ja urheilusivuilta. Ja miltä mainos näyttää? Ei taatusti tavanomaiselta! 7. Työpaikka kuin klubi? Työnantajat ovat tajunneet, mikä merkitys työpaikan sisustuksella, sijainnilla ja visuaalisella ilmeellä on työnhakijoihin. 8. Kilpailu on tuhat kertaa kovempaa, mutta kilpailijat tekevät yhteistyötä. Miten Steve Jobsin kirjassa kerrottiinkaan? Käy kerta viikossa kävelyllä pahimman kilpailijasi kanssa. Pysytte molemmat kunnossa! 9. Asiakkaista on pidettävä huolta. Miten usein Suomessa unohdetaankin kiittää tai muistaa. Britanniassa tuntuu, että töissä käydään vain päästäkseen yllättämään tai erottumaan joukosta! 10. Palvelu, palvelu, palvelu! Brittimaassa asiakas on aina sir tai madame. Kylläpä arkinen aatelointi hivelee. Miten ne voivat muistaakin, mitä juuri minä haluan aamiaiseksi! Ja palvelu on prameaa tilitoimistossakin!

YRITTÄJÄ 2/2012

MARA LEPPÄ

PS. Moni yrittäjä luulee, ettei kasvuyrittäjäksi kelpaa, jos ei ole pääomasijoittajien rahoittamana tai Internet-yritys. Höpö, höpö. Esimerkiksi maailman nuorin miljardööri markkinoi alushousuja ja muotoilevia aluspaitoja! //


Kun urheiluhierojan tukijalka petti. Pelaajauransa jälkeen Seppo hankki fysioterapeutin koulutuksen ja perusti oman yrityksen. Lipsahdus jäisellä kadulla aiheutti rannemurtuman. Hierojan tärkein työkalu meni rikki. Edessä oli leikkaus ja pitkä sairausloma. Onneksi Sepolla oli Ifi n Yrittäjän

Tapaturmavakuutus. If Yrityskansion kautta asiat hoituivat nopeasti ja hoitokulut hoidettiin suoraan sairaalan ja Ifi n kesken. Seppo kuntoutui ja palasi hierontapöydän ääreen. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Olethan pitänyt yrityksesi henkilövakuutukset ajan tasalla? Soita, tarkista ja voita kylpyläloma. ARKISIN klo 8-17

if.fi/vakuutahenkilosto

010 19 16 93


Neljästi Suomen johtavana palkittu Lämpimästi tervetuloa Crowne Plaza Helsinki -hotelliin Crowne Plaza tarjoaa maailmanlaajuisesti arvostetun hotelliketjun monipuolista ja korkeatasoista palvelua Helsingin keskustassa. Laadukas majoitus, ylellinen Club-kerros, erinomaiset ravintolat, modernit kokouspalvelut ja viimeisin tekniikka odottavat sinua. Tervetuloa! Crowne Plaza Helsinki Mannerheimintie 50, puh. (09) 2521 0000 www.crowneplazahelsinki.fi Crowne Plaza Helsinki - vain kolmen korttelin päässä Suomen Yrittäjien Keskusliiton toimistolta.


Yrittäjä 2/2012