Page 1

12  lumitöitä stressiin • 20 SEMIOTIIKKAA brändiin  30 PIDÄ KANTIKSESTA KIINNI • 38 FIssiota vai fuusiota, vai...

42 Juhlavuosi nostaa kulttuurin ja designin framille

Chicisti

1/2011

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

maailmalle!

MSCHIC Cosmetics matkaa kansainvälisille markkinoille

Sivut 54–59


Helmikuu 2011

42

Juhlavuosi nostaa kulttuurin ja designin framille Turussa ja Kaarinassa lähes neljännes yrittäjistä uskoo liiketoimintansa lisääntyvän Turun kulttuuripääkaupunkivuoden aikana. Reportaasissa sivuilla 42 – 49 turkulainen kaupunkikulttuuri ja luova kenttä näyttää, että kaupungissa syntyy kiinnostavaa tarjontaa kulttuurin rintamilla.

Makasiini

6

Poimintoja yrittäjän maailmasta

Pääkirjoitus

11 Luovuuden markkinat

Hän

12 Fysioterapeutti Sonja Tuomolin käskyttää ihmiset liikkumaan

Työelämän pitkä kaari

14 Muistojen suuria hetkiä

Johtaminen

16 Toimitusjohtajuuden ristiriitaiset odotukset

YRITTÄJÄ 1/2011

Markkinointi

20 Merkitys pyhittää bisneksen 26 Edelläkävijäyrityksen tunnuspiirteitä 30 Pidä maksaja tyytyväisenä 34 Varo sosiaalisen median ryöväreitä

Kolumni

25 Verovalitus

Uusi teknologia

38 Tieteiskuvitelma vai todellinen vaihtoehto

Kulttuurimarkkinat

42 Turuille ja toreille kulttuuria kokemaan


16

Pomossa pitää olla ripaus narria Yrityksen korkeimmalla pallilla voi olla yksinäistä. Odotuksia ja paineita kohdistuu, eikä alaiselle oikein voi murheistaan avautua. Kirsti Kehusmaa on törmännyt työssään yksinäisen pomon dilemmaan ja kirjoittanut siitä kirjan. Ripaus narria inhimillistää toimitusjohtajan, hän neuvookin.

50

60

Maahantuoja on brändin vartija

Uusimaa ja uudet kujeet

Burton on lumilautojen markkinajohtaja. Lautamerkin maahantuoja onkin siis varsinainen portinvartija valmistajan ja kauppiaan välissä. – Burton kysyy mielipidettämme tuotekehityksessä ja lisäksi olemme tekemisissä kuluttajan kanssa, Markus Aarni Funster Company Oy:stä kertoo.

Uudellamaalla eletään mielenkiintoisia aikoja. Liitetäänkö Vantaa Helsinkiin vai antaako Vantaa Stadille lopulliset rukkaset? Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen ja SY:n pomo Mikko Simolinna pohtivat metropolin haasteita ja hyötyjä.

Yrittäjät 50 Lumilautailija laskee olosuhteista riippumatta

Kansainvälistyminen

Maailmanpyörä

Ystäväkirja

53 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Yritys

54 Meikkileikki ei ole leikkibisnestä

Minun maakuntani

60 Metropoli on haaste ja vahvuus

Vapaa-aika

66 Tunnetuimpia brändejä omilla markkinoillaan

69 Ajankohtaista maailmalta

Historia

70 Yllättävä yrittäjä menneisyydestä

Uutismaailma

72 Poimintoja

Kolumni

74 Kitinää

64 Harrastus lataa aivosolut

YRITTÄJÄ 1/2011


MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

6

Potkurilla pääsee

Teräs taipuu potkurin jalakseksi Punainen potkuri – vihdoinkin löysin sinut! Lapsena potkit-

tiin kelkalla pitkin maanteitä, kului vuosia, ettei potkureita näkynyt missään. Tänä talvena rautakauppa oli tilannut niitä oikein monta. Perheyritys E.S. Salonen valmistaa potkukelkkoja Seinäjoella Kouran kylässä. Kelkassa on suomalaista koivua ja jousiterästä. Perinteitä yrityksellä on jo yli 70 vuotta. Runsaan kolmen miljoonan liikevaihdosta potkukelkat ovat vain neljännes, teräksestä saa tehdyksi paljon muutakin. Väkeä on töissä 42 henkeä. Toivottavasti lumitalvia riittää, ettei kelkka jää tyhjän pantiksi. Piti oikein netistä tarkistaa, että kelkkailija on liikenteessä jalankulkija eli potkii vasemmalla. Multialla järjestävät maaliskuussa potkukelkkailun MM-kisat, ne jätän väliin.

»» Potkukelkka on oiva väline lumisilla teillä.

Hesan haaste Kun koko Suomessa väestörakenteen muutos tarkoittaa ikäihmisten määrän huomattavaa kasvua, Helsinki painiikin toisenlaisen haasteen edessä. Maahanmuuttajataustainen väestö oli vain kaksi prosenttia asukkaista vielä 1990-luvun alussa, nyt se on 10 prosenttia ja ennusteen mukaan vuonna 2025 jopa neljännes. Maahanmuuttajat jakautuvat useaan ryhmään. Osa on työssä ja yrittäjinä. Pakolais- ja turvapaikan hakijataustaisilla on korkea työttömyys ja he tarvitsevat laajasti peruspalveluja. – Maahanmuuttajien työllistyminen on keskeinen haaste Helsingin kaupungin tulevaisuusstrategiassa, ratkaisujen löytäminen tähän kehitykseen, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen huomauttaa. Kehitys on paljon kiinni yhteisöveron tuotosta, joka väheni lamavuonna 2009 peräti 30 prosenttia, kun yritysten tulokset romahtivat. Siitä kuopasta on nyt noustu, mutta väestörakenne on edelleen poikkeava.

Jokainen mies tai nainen, miten heikko hyvänsä, on itse oman itsekunnioituksensa ja vapautensa vartija. Mahatma Gandhi YRITTÄJÄ 1/2011


7

MAKASIINI

Onko yrityksen sijainnilla väliä? Riippuu myös toimialasta

Otaniemessä on teekkareita, mutta nykyisin siellä on paljon myös yrityksiä. Viime vuoden aikana Otaniemeen ympäristöineen sijoittui 19 uutta kansainvälistä yritystä 11 eri maasta. Myös Otaniemen innovaatiotoiminta tuottaa tulosta, sillä sinne perustetaan yli 50 uutta yritystä vuosittain. Pohjois-Euroopan suurimpana teknologiakeskittymänä tunnettu Otaniemi hyötyy muutaman menestystarinan tuomasta huomiosta, esimerkiksi Rovio ja Keilarannan suuryritykset Nokia, Kone ja Fortum siinä äärellä herättävät huomiota. Viime vuonna Otaniemen ympäristöön sijoittuneet ulkomaalaiset yritykset ovat tulleet eri puolilta. 11 yritystä on tullut EU:n sisältä: kolme Ranskasta, kaksi Englannista, Ruotsista ja Tanskasta sekä yhdet Hollannista ja Espanjasta. Otaniemi on myös onnistunut houkuttelemaan kaksi amerikkalaisyritystä sekä kiinalaisen, japanilaisen, etelä-korealaisen ja intialaisen yrityksen.

7,5

tuntia riittää Nuorehko yritys Reaktor

Oy on valittu kolmesti parhaaksi työpaikaksi Suomessa. – 7,5 tuntia vuorokaudessa pitää riittää työajaksi. Pitää huomata, että täytyy jaksaa töissä huomennakin. Ihmiset arvostavat myös päätäntävaltaa omaan työhönsä ja mahdollisuutta kehittyä. Me palkataan vain reaktorilaisia, ei riitä että on diplomi-inssi, pitää olla talenttia. Näin puhui perustajaosakas Tuomas Routto, joka sanoo tekevänsä aina sitä mitä firma kulloinkin tarvitsee. Eikä yrityksen 10 vuoden taipaleella ole lähtenyt kuin kahdeksan henkilöä pois. Ohjelmistoyritys Reaktorissa on 130 ihmistä palkkalistoilla ja liikevaihtoa kertyi viime vuonna noin 17 miljoonaa euroa.

Värituubit tuoksuvat

½½ Taiteilija Nanna Susi maalaa suuria töitä.

On jännittävää käydä taiteilijan ateljeessa. Värituubit, pensselit,

liuotinaineet tuoksuvat ja tavaraa on paljon. Taiteilija Nanna Susi ei ihan pieneen ateljeehen mahdu. Hänen taulunsa ovat useimmiten pari kolme metriä leveitä ja korkeuttakin on usea metri. Jokin salaperäinen juttu niissä viehättää. Värimaailma vaihtelee, ja salaperäinen arvoitus lennokkaissa töissä vilahtaa. Maisema voi uida kuun valossa tai tanssijan helmat ovat hehkuvan punaiset. Nykyisin Nanna Susi maalaa Helsingin Kallion ateljeekodissaan palat­ tuaan Italiasta, jossa hän asui useita vuosia. Vääksyssä syntynyt Susi valmistui Kuvataideakatemiasta 1997. Galleria Piippo & Kalhama esitteli töitä pari vuotta sitten, viime kesänä Purnu. Helsingin kaupungin Meilahden museoon on tulossa uusia töitä, mutta sitä ennen on iso näyttely mm. Pietarissa.

YRITTÄJÄ 1/2011


8

.FI RODEO

MAKASIINI

Komia on

aina komia Soot komia, kehuvat eteläpohjalaiset. Yrittäjyyden kasvumaaksi leimasivat oman maakuntansa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, jotka ovat jär­jestämässä Seinäjoelle tämän vuoden 2011 Valta­ kunnallisia yrittäjäpäiviä. Totta se varmaan on, pohojalaanen perustaa mieluummin oman yrityksen kuin on toisen palveluksessa. Alue­järjestössä on jäseniä 6 400. Jos saa ideoita heittää, niin Lauri Tähkää haluttaisiin kuulla ja tangoa tanssia. Duudsoneista ei niin väliä.

Miltä valinta tuntuu? Ennen syötiin nälkään. Sitten mielihyvän saamiseksi. Nyt syödään arvojen mukaan, jos on uskominen Tekesin Sapuska-ohjelmaa. – Kuluttajalle on tullut yhä tärkeämmäksi se, miltä ostaminen ja kuluttaminen tuntuu. Siitä on jäätävä hyvä olo, ohjelman vetäjä Kari Venäläinen kuvaa. Arvoista ja asenteista riippuu, millainen valinta kullekin tuottaa hyvän mielen. Hoh-hoijjaa. Minulle tuottaa hyvän mielen hyvin grillattu pihvi, tomaatti-mozzarellasalaatti ja lasi punaviiniä.

Talutusnuorassa

½½ Tuula Marttala, Tommi Ylimäki, Kirsi Kuusisto ja Satu Ahopelto EteläPohjanmaan Yrittäjistä myöntävät, että ”ittellisiä ollaan”.

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 29. vuosikerta Painos 30 000 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Faksi (09) 229 229 99 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi YRITTÄJÄ 1/2011

Suomen Franchising-Yhdistys on valinnut kolme kertaa Kiinteistömaailman vuoden franchising-ketjuksi. Joka on kiinnostunut asumisesta, rakentamisesta tai sisustamisesta, saa kiinteistö­välittäjänä itselleen mukavan yrityksen. Ensin täytyy suorittaa LKV-tutkinto ja hankkia kokemusta. Ketju tarjoaa brändin, myymäläkonseptin, toimintamallit ja yhteisen markkinoinnin. Niistä on toki iso apu, vaikka yrittäjälle jää riski. Monelle yrittäjäksi aikovalle franchising-malli on turvallinen alku. On toki myös yrittäjiä, jotka eivät suin surminkaan halua olla toisten talutettavina.

Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittajat Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Joni Halmelahti, Anna Lantee, Helinä Hirvikorpi

Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 106 Faksi (09) 448 358 www.alma360.fi Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Heli Hirvelä


SEPA koskee jokaista suomalaista yritystä. Yhtenäinen euromaksualue SEPA koskee aivan kaikkia yrityksiä, riippumatta siitä toimitaanko kotimarkkinoilla vai kansainvälisesti. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön. Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan käänny asiantuntijan puoleen ja laita yrityksesi SEPA-asiat kuntoon nyt. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18 tai lue lisää nordea.fi/sepa

Teemme sen mahdolliseksi


FORD FIESTA VAN - Taloudellisin, vähäpäästöisin ja tyylikkäin hyötyajoneuvo. Kovia lupauksia pakettiautolle, mutta uskomme kattavamme ne: • Malliston yhdistetty kulutus alkaen 3,7l/100km • CO2 päästöt alkaen 98g/km • Ford Fiesta RedDot Design Award winner 2009 • Monikäyttöinen 1m3 tavaratila • Ajettavuus luokkansa ehdotonta parhaimmistoa. Jos et vieläkään usko meitä - tervetuloa tutustumaan ja kokemaan Ford Fiesta Van. Ford Fiesta Van alkaen 13.308,25 € (+ toim. kulut 600 €) ford.fi/hyotyajoneuvot

NYT FORD HYÖTYAJONEUVOIHIN HUOLTOSOPIMUS KAUPAN PÄÄLLE!

Ford Fiesta Van, Transit Connect, Transit ja Ranger -malleihin Ford Protect 3 v / 3 määräaikaishuoltoa -huoltosopimus veloituksetta. Tarjous koskee uusia tilaussopimuksia ajalla 1.2.-30.4.2011.

Ford Fiesta Van hinta alk. 13.308,25 € (Autoveroton suositushinta 10.740 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 129 g/km 2.568,25 €). Hintaan lisätään toimituskulut 600 €. Ford Fiesta Van CO2-päästöt 98-129 g/km, EU-yhdistetty kulutus 3,7-5,6 l/100km. Kuvan auto erikoisvarustein.


11

PÄÄKIRJOITUS

Luovuuden markkinat Suomalaisen metsäteollisuuden nousu sillasta useamman huonomman

antto jouko.lantto@yrittajat.fi

vuoden jälkeen on hyvä asia ja saavutus. Samalla alan tulosparannus on muistutus perusteollisuuden merkityksestä maamme kansalaisten hyvinvoinnille, vaikka moni toimialan työihminen saneerausrattaisiin jouduttuaan voi perustellusti olla toista mieltä. Tosiasia kuitenkin on, että metsäteollisuutemme on yhä edelleen keskeinen vientinyrkki globaalin ulkomaankaupan toimijoiden kapeahkolla rintamalla, ja siten alan yritysten onnistuminen on tärkeää meille kaikille, niin ihmisille kuin muille suoLuova talous taiteista peliohjelmointiin malaisyrityksillekin. Perusteollisuuden ansaitseman arvostuksen rinon usein myös yrittäjätaloutta. nalla pitää kuitenkin nähdä, miten eri teollisuustoimialat ”palvelistuvat” yhä enemmän ja syvällisemmin. Tässä lehdessä kerrotaankin (s. 27), että palvelualojen osuus kehittyneiden maiden taloudesta on jo nyt ylivoimaisen korkea, mikä osaltaan johtuu siitä, että teollisuus harjoittaa valmistuksen ohella erittäin merkittävää palveluliiketoimintaa. Itse asiassa on nähtävissä, että perinteisen teollisuuden kasvualueet ovat yhä enemmän sidoksissa sen oman palvelutuotannon kehittämiseen, kuin vain valmistustuotannon tehostamiseen ja lisäämiseen. Ja toisinpäin sanottuna; itse kunkin yrityksen palveluosaamisen kehittäminen on ulospääsy mahdollisesta kasvua estävästä kuopasta, ja joka on seurausta kypsästä toimialasta ja siellä vallitsevasta kovasta kilpailusta. Palveluliiketoimintojen huippukorkea osuus kehittyneiden maiden taloudesta selittyy toisaalta sillä, että sen sateenvarjon alle mahtuu valtavan paljon muutakin työtä kuin teollisuusyritysten tuotteisiinsa kauppaamia palvelukonsepteja. Sen alla on olemassa b to b -asiantuntijapalveluita, kauppaa, matkailua, hyvinvointia ja terveyttä puhumattakaan yrityksille tai kuluttajille suunnatuista luovan talouden palveluista, joiden nimeen tässä ajassa jo usein vannotaan, kun uutta kasvua tavoitellaan. Luova talous lienee terminä suhteellisen tuore keksintö, mutta sen sisältämät työt ja toimet vanhoja; musiikkia, laulua, teatteria tai tanssia, kirjallisuutta, elokuvaa, televisiota ja radiota, muotia ja muotoilua, arkkitehtuuria ja taidetta. Nyt termin alla puhutaan myös nettisisällöistä, digituotannoista, ohjelmistoista, verkkoviihteestä jne. Uutta lienee se, että tässä ajassa yhä laajemmin on havahduttu hoksaamaan, että luova talous onkin erittäin vahvasti yrittäjätaloutta, ja että taiteilija on taiteilija, mutta samalla usein myös yrittäjä, itsensä työllistäjä ja monien muiden työnantaja. Etenkin perinteisissä luovan talouden tehtävissä – iskelmämusiikki, maalaustaide, kirjallisuus – ao. henkilön yrittäjärooli on ollut hämärässä, mutta avoimesti näkyvillä jo mm. ohjelmistoalan luovuudenharjoittamisessa. Luova talous ja kukoistava kulttuuri ovat merkittäviä edellytyksiä eri maiden ja alueiden kilpailukyvykkyydelle tai innovaatiotoiminnalle. Tämän havainnon seurauksena sekä Euroopan unioni että kansallisvaltiot Suomi mukaan lukien tekevät monia asioita isolla rahalla luovan talouden edistämiseksi ja vahvistamiseksi. Itse kunkin maan usko tämän laajan palvelutoimialan potentiaaliin onkin kova niin työllistämisessä kuin viennissäkin, ja ilmeisen perustellusti, kun vaikka Ruotsin kevyen genren musiikkivienti on esikuvana. Bisnes on suurta ja markkinat valtavat. // YRITTÄJÄ 1/2011


Etunimi Sukunimi on puhumisen ammattilainen HÄN » Fysioterapeutti Sonja Tuomolin käskyttää ihmiset liikkumaan

12

Kolotuksille kyytiä Aijaijai, sattuu sinne ja sattuu tänne. Niska on kipeä ja selkä jumissa. Kuulostaako tutulta? Nyökyttelet varmaan, sillä tilastojen mukaan tukija liikuntaelinten sairaudet ovat väestössämme yleisin kipua ja työkyvyt­ tömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Jopa yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Tulehduskipulääke varmaankin auttaa vaivaan, mutta pitkäntähtäimen ratkaisu se ei ole. Fysio­Sporttis Oy:n perustaja ja fysioterapeutti Sonja Tuomolin kertoo, miten kremppakropat saadaan taas vahvoiksi ja toimiviksi. – Ihmisten tulisi harrastaa säännöllisesti enemmän liikuntaa ja istua vähemmän, Tuomolin painottaa. Siinä hän varmastikin on oikeassa, sillä esimerkiksi ruotsalainen tutkija Elin Ekblom-Bak julkisti viime kesänä tutkimuksen, jonka mukaan ruotsalainen istuu 60 prosenttia hereilläoloajastaan. Tuskinpa me suomalaiset olemme naapureitamme yhtään aktiivisempia. – Ihmiset istuvat koulussa, työssä, autossa sekä kotona TV:n ja tieto­ koneen äärellä, Tuomolin luettelee. – Ihmisten pitäisi vahvistaa kehoaan monipuolisesti eri harjoittein ja YRITTÄJÄ 1/2011

työtehtävin. Myös työmatka- ja taukoliikunta vahvistaa kehoa ja virkistää mieltä, Sonja Tuomolin kehottaa. – Usein ihmiset eivät myöskään kiinnitä huomiota ergonomiaan. He nostavat tavaroita virheellisessä asennossa tai tekevät esimerkiksi haravointi- ja lumitöitä toispuoleisesti, jolloin selkä ja niska helposti kipeytyvät.

Stressiä ja lumitöitä Tavallisin fysioterapiassa käyvä asiakas on Tuomolinin mukaan työssäkäyvä ja ehkäpä stressaantunut naispotilas, jonka niska on jumissa ja päätä särkee. – Vastaanotolle tulee myös istumatyötä tekeviä miehiä, jotka ovat esimerkiksi lumitöissä jumiuttaneet selkänsä tai niskansa, hän kuvailee. – Asiakkaana on usein myös polvi- tai lonkkaleikkauksesta toipuva eläkeläinen. Jotta ehkäistävissä olevat tuki- ja liikuntaelinvaivat saataisiin torjuttua, Sonja Tuomolin kehottaakin työpaikkoja tarjoamaan henkilökunnalleen työkykyä ylläpitävää liikuntaa yhä enenevässä määrin. – Ihminen on luotu liikkumaan terveytensä hyväksi, hän muistuttaa.


13

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Ilkka Leino

Hän Sonja Tuomolin Taustat juuret Juureni ovat Tammisaaren saaristossa, jossa isoisäni elätti perheensä kalastajana. Myös vanhempani toimivat yrittäjinä Tammisaaressa kala- ja vihanneskauppiaina, kunnes isäni kuoli, kun olin vasta 11 kuukautta. Äitini muutti Helsinkiin ja jatkoi yrittäjänä kukka-alalla.

Ihminen Olen 64-vuotias aktiivinen eläkeläinen. Pidin kovasti työstäni fysioterapeuttina, ja oli vaikeata lopettaa antoisa työura. Jäin kuitenkin 60-vuotiaana eläkkeelle FysioSporttis Oy:stä, jonka olin perustanut 1971. Vuonna 2006 tyttäreni Petra Kaukoranta otti vastuun toimitusjohtajan tehtävistä. Osallistun aktiivisesti seurakuntatyöhön ja olen Espoon kirkkovaltuuston jäsen. Kuulun myös Zonta International ‑hyväntekeväisyysjärjestöön ja fysioterapeuttien muodostamaan FFF-ryhmään.

Opinnot Valmistuin lääkintävoimistelijaksi 1968 Helsingin 4. sairaanhoito-oppilaitokselta. Erikoistuin ortopediaan ja terveydenhuollon hallintoon vuonna 1976, työfysioterapiaan 1992 ja akupunktioon 1996.

Aiempi työelämä Opiskeluaikana myin kukkia äitini kukkakioskeissa ja ohjasin jumppia. Ensimmäinen varsinainen työpaikkani fysiote-

rapeuttina oli Espoon Fysikaalinen Hoitolaitos Tapiolassa.

Perhe ja vapaa-aika Perhe on aina ollut minulle hyvin tärkeä. Olen vuodesta ollut vuodesta 1968 naimisissa Stigin kanssa, ja meillä on kaksi lasta: Petra, 41 v. ja Peik 37 v. Lapsenlapsia on kuusi: Nicole 17 v., Robin 15 v., Christian 8 v., Celinda 6 v., Amelie 3 v. ja Alex 9 kk. Hoidan viikoittain pienempiä lapsenlapsiani, ja he antavat minulle suurta iloa. Liikunnalla on edelleen tärkeä asema elämässäni. Pelaan tennistä kaksi tuntia viikossa, lenkkeilen, käyn jumpassa säännöllisesti, uin ja luistelen Amelien kanssa, hiihdän ja pelaan tennistä Celindan ja Christianin kanssa.

Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Yrittäjille suosittelen luettavaksi oman alansa kirjallisuutta sekä talous- ja johtamistaidon kirjallisuutta. Lisäksi olisi hyvä lukea ihmissuhdeasioita kuvaavia kirjoja.

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Pidän erityisesti saaristosta ja Lapista.

Luonnossa retkeileminen ja luontohavainnoista nauttiminen on tärkeä tapa irtaantua työasioista. Viihdyn myös Espanjassa. Meillä on siellä oma koti, jossa koko perhe lomailee.

Työstä Työn sisältö Toimitusjohtajan tehtävän ohella tein myös paljon käytännön hoitotyötä. Pidin luentoja alan oppilaitoksissa ja työhyvinvointiin liittyviä esitelmiä asiakasyrityksissä. Vieläkin käyn mm. kouluissa kertomassa liikunnan merkityksestä ja ohjaan edelleen liikuntaa Viherlaakson toimipisteessä kaksi tuntia viikossa. Olin myös vuosia Espoon Yrittäjien sekä oman alani Fysi ry:n hallituksen jäsen.

MIKÄ MOTIVOI Asiakaspalautteet antoivat työniloa ja motivaatiota jatkaa työtäni ihmisten terveyden hyväksi vuodesta toiseen.

VIELÄ SAAVUTTAMATTA Saavutuksia on kertynyt. FysioSporttis, joka tänä vuonna täyttää 40 vuotta, palkittiin vuosien varrella useasti. Ehdoton kohokohta oli se, kun vuonna 2007 saimme Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon. // YRITTÄJÄ 1/2011


TYÖELÄMÄN PITKÄ KAARI » Muistojen suuria hetkiä

14

TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVA Pekka Sipola

Muistojen

suuria hetkiä

Meillä ei ikinä teititelty, en ole

koskaan tuntenut itseäni johtajaksi. Yhtiö kasvoi pikku hiljaa. En tehnyt yritysostoa, vaan yritys kasvoi hiljakseen kuin kasvi. Vuonna 1960 ryhdyin toiminimiyrittäjäksi ja samoihin aikoihin hakeuduin työhön sorakeisarina tunnetulle Tauno Valolle. Pian aloin tehdä Valolle kirjanpitotöitä kotoa, ja pikku hiljaa tuli enemmän asiakkaita. Siihen aikaan teimme kirjanpitoa Taylorixin läpikirjoitusmenetelmällä. Raimo Stenvall Tuusulassa oli toinen iso asiakkaani. Samalla hoidin mieheni Lasse Pöystin kuljetusliikkeen paperityöt. Vuonna 1981 muutin yhtiön kommandiittiyhtiöksi. Vuonna 1996 verolaki muuttui niin, että oli edullista vaihtaa osakeyhtiöksi. Yhtiöön tuli ensimmäinen tietokone vuonna 1981. Juhlimme sitä Kuormaautoliiton vuosikokouksessa, muistaakseni Kuusamon Rukahovilla. Se oli

YRITTÄJÄ 1/2011

historiallinen ja suuri hetki näin pienelle toimistolle. Se oli Philipsin tietokone. Tilitoimistossa työskentelee nyt tyttären ja pojan lisäksi kaksi miniää, vävy sekä kaksi vierasta työntekijää. Nykyisin tytär ja poika vetävät yritystä. En koskaan kokenut itseäni pomoksi sen kummemmin. Olemme oman väen taholta pyrkineet olemaan tasavertaisesti töissä; jokainen hoitaa oman asiakaskuntansa alusta loppuun. Pulmakysymyksissä neuvottelemme yhdessä. Työskentely on ollut kotoista. Nurmijärvellä sijaitseva yhtiö on koko ajan kuulunut Kirjanpitotoimistojen liittoon, sittemmin Taloushallintoliittoon. Osallistuin aina veropäiville. Liiton kesäpäivillä eri puolilla Suomea oli hauska tavata virkatovereita. Lomat olivat vähissä, kun työpaine on ollut niin kova, ja kesäpäivät olivat ainoita kesäreissujamme puolison kanssa. En ole käynyt kesäpäivillä kahteen vuo-

teen, väki on nuorentunut siellä kovin. Jälkipolvemme eivät ole kovin kiinnostuneita tällaisista kokoontumisista, ja he tekevät mieltymystensä mukaan. Konttorielämä on nykyään erilaista kuin aikanani, eivätkä verotili ja käännetty alv enää mahdu päähäni. Nykyaika on muutenkin niin kylmää, virallista ja koneellista, ihminen ei ole enää läsnä samalla tavalla kuin ennen. Olen iloinen, että yrittäjyys on antanut minulle itsenäisen ja mielenkiintoisen työelämän. //


www.wanhasatama.com

Löydä voittoisat kontaktit

22.–23.3.2011 Wanha Satama

Varaathan nyt kalenteriisi alkuvuoden tärkeimmän liiketapaamisesi! • Tuhansia muita yrittäjiä • Kymmeniä huippuluentoja • Tietoiskuja, puheenvuoroja ja tapaamisia • Mielenkiintoisia yhteistyökumppanimahdollisuuksia • Uutena teemana verkkoliiketoiminta Kaikki tämä maksutta yrittäjille 22.– 23.3.2011! Tilitoimisto Terttu Pöysti Oy:n vetovastuusta jo luopunut 81-vuotias Terttu Pöysti ja hänen miehensä Lasse Pöysti ovat molemmat saaneet Suomen Yrittäjien timantti­­ristin 50 vuoden yrittäjän­urasta.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu ennakkoon www.wanhasatama.com/omayritys. Pääyhteistyökumppani:

Päämedia:

Järjestäjä:


16

YRITTÄJÄ 1/2011


JOHTAMINEN » Toimitusjohtajuuden ristiriitaiset odotukset

17

TEKSTI Katja Holopainen, KUVAT Tiiu Kaitalo

Ripaus

narria inhimillistää Itsevarma ja esiintymiskykyinen toimitusjohtaja vaikuttaa hyvältä. Ulkoiset johtajaominaisuudet saattavat kuitenkin kätkeä taakseen yksinäisyyttä tai narsismia. Ripaus narria tekisi toimitusjohtajasta inhimillisen.

Aikaisemmissa

tehtävissään ja erityisesti konsulttina Kanava10:ssä Kirsti Kehusmaa kohtasi kymmeniä toimitusjohtajia. Hän huomasi heihin kohdistuvan ristiriitaisia odotuksia ja paineita, joita he eivät voineet jakaa kenenkään kanssa. Yllättävän usein toimitusjohtaja avautui konsultille. – Kirjoitin yksinäisistä toimitusjohtajista kolumnin, ja Talouselämä -lehti kiinnostui aiheesta. Artikkeli sai paljon palautetta. Moni kertoi Kirsti Kehusmaan osuneen tärkeään asiaan, josta ei juuri puhuta. Niin Kirsti Kehusmaa päätti kirjoittaa kirjan kulmahuoneiden kuninkaista.

ITSETUNTEMUS ON JOHTAMISEN PERUSTA – Kenestäkään ei voi sanoa, että tuossapa selkeä toimitusjohtaja –tyyppi. Sellaista ei ole. Toimitusjohtajalle sopivaa luonnettakaan ei voi yksiselitteisesti määritellä. Yritykset ovat erikokoisia, erilaisia ja ihmisistä tulee toimitusjohtajia eri reittejä. Menestymisessä keskeistä on Kehusmaan mukaan itsetuntemus. Jotta voisi johtaa muita, pitää ymmärtää, miksi itse käyttäytyy tietyissä tilanteissa tietyllä tavalla. On tunnistettava, miten kokemukset ja arvot vaikuttavat oman käyttäytymisen taustalla.

»» Kirsti Kehusmaan mukaan ihmisistä tulee toimitusjohtajia eri reittien kautta. YRITTÄJÄ 1/2011


18

¼¼ Johtajuuden tärkein kysymys on se, miten saada osaavien ihmisten kyvyt käyttöön, Kirsti Kehusmaa sanoo.

Lukuvinkki Kirsti Kehusmaa on

kirjoittanut kirjan Toimitus­ johtaja – kulmahuoneen kuningas, ritari ja narri (ISBN 978-952-246-094-3), joka avaa näkökulmia johtajuuden rooleihin ja tehtäviin sekä näissä menestymiseen. Kirja ei ole selviytymisopas, eikä kurssikirja. Kirja on suunnattu sekä organisaatiolle että sen toimitusjohtajalle, jotta he voisivat yhdessä kehittyä ja ymmärtää paremmin toisiaan. Kehusmaa on koulutukseltaan työpsykologiaan erikoistunut tekniikan lisensiaatti. Hän on työskennellyt kansainvälisissä konserneissa viestintä-, HRja kehitysjohdossa sekä konsulttina Kanava10:ssä. Kehusmaan erityisosaamista ovat johtamisen kehittäminen, strateginen muutosjohtaminen ja erilaiset strategiset kehityshankkeet. Hän aloitti Mehiläinen-konsernin henkilöstöja laatujohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä 17.1.2011.

YRITTÄJÄ 1/2011

On myös hyväksyttävä, ettei kukaan ole aina oikeassa tai täydellinen. Toimitusjohtajan tulisi pystyä ottamaan vastaan kritiikkiä sillä tavalla objektiivisesti, että hän erottaisi, mikä liittyy henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, mikä johtajaominaisuuksiin ja mikä puolestaan toimitusjohtajan rooliin. Kun kykenee näkemään omat heikkoudet ja vahvuudet johtajana, voi kehittyä. Itsetuntemus vaatii jatkuvasti työtä. Kysymys ei kuitenkaan ole vatvomisesta tai jokailtaisesta pohdinnasta peilin edessä. Ajoittaisen itsetutkiskelun lisäksi tarvitaan rohkeutta astua uusille urille. Jokaisen on uudistuttava, jotta voisi innostua. Kehusmaan mukaan liian usein into ja puhti tuntuvat puuttuvan juuri johdosta. ”Tätä on jo kokeiltu, se ei toimi” –asenne leviää nopeasti ympäristöönsä

ja muuttuu koko yrityksen uudistumisen esteeksi. – Toimitusjohtajan täytyisi aloittaa uudistuminen omasta päästään. Tämä vaatii tietoista ponnistelua, katseen avartamista.

Kuninkaasta narriksi Yksinäisyyden lisäksi toimitusjohtajia yhdistää viime käden vastuu. Kun joku menee pieleen, jossain vaiheessa soi toimitusjohtajan puhelin. Toimitusjohtaja on esillä ja arvioitavana koko ajan. Jos toimitusjohtaja on julkisuudessa tuttu, häntä arvioidaan vapaa-ajallakin asemansa perusteella. – Jatkuva esimerkkinä ja roolimallina toimiminen on vaativa tehtävä. Aina Oikeassa –muuri karkottaa ih-

Jotta voisi johtaa muita, pitää tuntea itsensä.


19 misiä. Johtajuudessa lupausten pitäminen on tärkeämpää kuin oikeassa oleminen. Hyvä toimitusjohtaja ei suhtaudu itseensä tosikkomaisesti, vaan pystyy siirtymään sujuvasti kuninkaasta narrin rooliin. Johtajakin voi myöntää mokanneensa ja antaa muidenkin nauraa itselleen. Tämän päivän johtajuuden tärkein kysymys on se, miten saadaan osaavien ihmisten kyvyt käyttöön, miten heitä kannustetaan tekemään yhdessä. Kehusmaa uskoo, että oman inhimillisyyden tunnustaminen voi toimia myös luottamuksen rakentamisen välineenä, yhteishengen vahvistajana.

Yrittäjäpersoona toimitusjohtajana Kehusmaa ei näe suurta eroa yrittäjätoimitusjohtajissa ja palkkatoimitusjohtajissa. Kirjassaan hän kuitenkin toteaa,

Hyvä toimitusjohtaja arvostaa ihmisiä ympärillään. Hän näkee ihmisten vahvuudet, arvostaa erilaisuutta ja ymmärtää erilaisuuden merkityksen organisaatiossa. Hyvä toimitusjohtaja kuuntelee muiden näkemyksiä ja oppii niistä. Lähde: Kirsti Kehusmaa, Toimitusjohtaja – kulmahuoneen kuningas, ritari ja narri

että yrittäjille tyypilliset ominaispiirteet näkyvät myös yrittäjä-toimitusjohtajan työotteessa. Yrittäjän persoonallisuuteen kuuluu elämyshakuisuus, rohkeus, luottavaisuus, joustavuus, itsevarmuus, kärsimättömyys ja asiakeskeisyys. Yrityksen kaikki osa-alueet tuntevalla yrittäjä-toimitusjohtajalla on usein omasta itsestään johtuvia haasteita. Hän osallistuu helposti kaikkeen, ei osaa priorisoida ja unohtaa linjaukset.

Merkittävimmin yrittäjä- ja palkkatoimitusjohtajan ero näkyy silloin, kun yrittäjä-toimitusjohtaja yrittää irrottautua operatiivisesta toiminnasta. – Erityisesti kriisitilanteessa omistajajohtajan on vaikea pysyä taustalla, vaikka toimitusjohtajan työtä hoitaisikin jo joku toinen. Tämäkään ei yleensä ole ongelma, sillä omistajajohtajat tunnistavat itse hyvin tilanteen ja toimintamallinsa. //

Yrittäjän Iltakoulu – sinä olet tärkein

Seija Lukkala

Tony Dunderfelt

Jorma Uotinen

Joko sinä olet käynyt Yrittäjän Iltakoulussa? Tämänkertaisina teemoina ovat luova yrittäminen, yrittäjän hyvinvointi sekä johtamis- ja vuorovaikutustaidot. Tule sellaisena kuin olet, tapaa muita yrittäjiä ja lataa akut uutta virtaa täyteen. Iltakoulu on sinua varten! 31.1. Tampere 9.2. Helsinki 15.2. Vaasa 16.2. Lappeenranta 16.2. Vantaa 22.2. Oulu 24.2. Kuopio

24.2. Jyväskylä 1.3. Espoo 1.3. Iisalmi 2.3. Kajaani 3.3. Joensuu 8.3. Lahti

9.3. Lohja 10.3. Seinäjoki 10.3. Porvoo 15.3. Mikkeli 15.3. Turku 16.3. Rovaniemi

16.3. Hyvinkää 17.3. Ylivieska 22.3. Pori 23.3. Kotka 29.3. Hämeenlinna 30.3. Rauma

Lisätietoja löydät osoitteessa tapiola.fi/iltakoulu. Ilmoittaudu heti, paikkoja rajoitetusti!

Suomen Yrittäjät


MARKKINOINTI » Merkitys pyhittää bisneksen

20

TEKSTI JA HENKILÖKUVA Anne Lampinen

Semiotiikalla lisäarvoa

brändin rakennukseen Semiotiikka, merkitysoppi, on jatkuvasti läsnä ihmisten arjessa vaikuttamassa ostopäätöksiin. Semiotiikan piilomerkitykset voi tehokkaasti myös valjastaa brändin rakennukseen, kun tietää, miten se tehdään.

FUTUREIMAGEBANK.COM

Semiotiikka on merkitysoppia. Läh-

tökohtana on ajatus, että maailma muodostuu kokonaan merkityksistä. Kaikki merkitsee jotain, olipa sitten kyse sosiaalisista tavoista, rituaaleista, muodoista, käyttöesineistä tai mistä vaan. Mikä tahansa elämänalue voidaan nähdä viestintänä, esimerkiksi arkkitehtuuri tai asemakaava, jotka

YRITTÄJÄ 1/2011

saavat aikaan erilaista toimintaa eri ihmisissä. Näin kertoo semiootikko VTM Vaula Norrena ja lisää, että viestit ovat universaaleja. Jokaisessa kulttuurissa pyöreä muoto mielletään miellyttäväksi ja pehmeäksi. Kolmio viestii terävyydestä ja ylöspäin pyrkimisestä, neliö puolestaan materiasta ja pysyvyydestä.


21

Suora- ja epäsuora viestintä Vaula Norrena selvittää, että universaalien merkityksien lisäksi on myös kansallisia merkityksiä. – Vain suomalainen ymmärtää sisun päälle, ja sinivalkoinen väriyhdistelmä merkitsee suomalaiselle eri asioita kuin ruotsalaiselle. Kun ihminen kohtaa merkityksen tai viestin, hän reagoi siihen kahdella tavalla: joko hän tiedostaa viestin tai se vaikuttaa häneen alitajuisesti, jolloin puhutaan piilomerkityksestä. Kun ihmi-

½½ Mummo mainos-logossa on monin verroin tehokkaampaa piiloviestintää kuin, että mai­ noksessa lukisi: ”Aitoa hyvää kotiruokaa”. Myytin käyttö luo uskottavuutta, sanoo Norrena.

set osaavat sanoa, että sininen on viileä ja rauhoittava, he tiedostavat viestin. Jos he eivät osaa sanoa esimerkiksi, että pitävät sinisestä makuuhuoneessaan, kyse on piilomerkityksestä. Norrenan mukaan epäsuora viestintä on tehokkaampaa kuin suora, varsinkin myyttien käyttö. Hän ottaa esimerkin Mummola-nimisen ravintolan yhdistetystä mainoksesta ja logosta. – Mummo on vahva myytti. Se on arkkityyppi, satuhahmo. Ajatellaan, että mummo leipoo piirakkaa, on pyylevä, huolehtii lapsenlapsista, on aktiivinen, ystävällinen ja huolehtivainen. Hän on hyväntuulinen ja hänellä on aikaa. Mummo edustaa sunnuntaita, siis hyvää ruokaa ja huolenpitoa. Mummo on mainio valinta markkinoimaan ravintolaa semiootikon mielestä. Vieläpä kuvan mummo on yhdistelmä modernia ja perinteistä mummoa. Perinteistä ovat lasit ja helmet. Modernia puolestaan panta päässä ja permanentti. – Mainos-logo viestii kuluttajalle: tervetuloa tänne, täällä on ikuinen sunnuntai. Mummo hoivaa, täältä löytyvät lapsuuden ruuat ja mummon kammari räsymattoineen. – Mummo mainos-logossa on monin verroin tehokkaampaa piiloviestintää kuin että mainoksessa lukisi ”Aitoa hyvää kotiruokaa”. Myytin käyttö luo uskottavuutta.

Brändin rakennus ja arvot Pienessä yrityksessä brändi rakentuu yrittäjän sisäisen näkemyksen pohjalta, mutta isommissa se on jo usein valmiina. Brändikään ei ole iätön, vaan sitä pitää päivittää, Vaula Norrena huomauttaa. – Ennen logo kesti 30 vuotta, nyt vanhenemiseen ei enää kulu kuin 10 vuotta. Voisi sanoa, että logossa brändi kulminoituu. Oli kyseessä brändin luominen alusta asti tai sen päivitys, metodit ovat samat. Brändin rakennus lähtee liikkeelle yrityksen arvoista. Brändille määritellään arvot, jossa on kolme tasoa: rationaalinen, emotionaalinen ja perusmyytit, semiootikko luettelee. – Otan esimerkiksi Iskun, kun se tuosta ikkunasta näkyy. Käytännöllinen rationaalinen taso kertoo Iskusta, että tuotamme keskivertohuonekaluja keskiverto-ostajille. Emme ole huippudesignia, emme myöskään halpatuotantoa. Olemme laadukkaita. Emotionaalinen taso kertoo kenelle ja miten, eli miten erottaudut kilpailijoista. – Kun ostat meiltä, olet moraalisesti korkeammalla kuin jos ostaisit Ikeasta. Perusmyyttisyys on Iskun tapauksessa turvallisuutta ja varmuutta. Se viestii pitkäikäisyydestä, kotimaisesta firmasta, joka tarjoaa perustaattua mööpeliä.

Kuva tyhjästä laiturista. Ihmisen päässä syntyy tarina lomasta ja vapaa-ajasta. Tietyt kuvat on kohdattu elämän aikana monet kerrat, jolloin ne opittu yhdistämään tarinaan.

YRITTÄJÄ 1/2011


22

»» Vaula Norrena bongailee merkkejä ja merkityksiä kaupungilla liikkuessaan. Semiootikko on tarkkailija. Esimerkin vuoksi Vaula Norrena analysoi Iskun logon.

Jos brändiviestintää ei ole vielä tehty, voidaan lähteä puhtaalta pöydältä ehdottelemaan niin sanotulla virheitä poissulkevalla metodilla. Silloin semiootikko kertoo, että jättäkää pois nämä ja nämä värit ja typografiat – hypermodernit tai liian vanhanaikaiset. Tällöin etsitään vinkkejä suunnasta. Kartoitetaan myyttejä ja värilistaa. Norrena huomauttaa, että brändien visuaalinen vaatimustaso on noussut valtavasti.

Semioottinen analyysi Kolmetasoisen määrityksen jälkeen voidaan ryhtyä tarkistelemaan brändin viestintää. Tutkitaan, viestiikö yritys brändin arvoja, pala palalta. Tässä vaiheessa semiootikon apu on hyödyksi. – Kysytään, viestivätkö tuotteet yrityksen arvoista, viestivätkö liiketilat brändin arvoja. Tehdään semioottinen analyysi, jossa tarkastelun kohteeksi joutuvat muun muassa firman logo, mainokset ja pakkaukset. Semioottinen analyysi on yhtä kysymysten tekoa. Kysytään, onko typografia painavaa kuin nyrkillä pöytään vai runollista tai teoreettista. Entä onko ta-

rinaa käytetty vaikka kuvan muodossa? Norrena muistuttaa, että pienistäkin elementeistä saa tarinan. – Kuva tyhjästä laiturista. Ihmisen päässä syntyy tarina lomasta ja vapaaajasta. Tietyt kuvat on kohdattu elämän aikana monet kerrat, jolloin ne opittu yhdistämään tarinaan. Värien kohdalla analysoidaan niiden vaimeutta kontra äänekkyyttä ja mitä värejä on käytetty minkälaisissa sävyissä. – Tärkeää on siis aivan ensimmäiseksi analysoida visuaalinen perusviesti. Siinäkin kysymykset ovat paikallaan. Onko viesti harmoninen vai kontrastinen tai rauhallinen, entä dynaaminen, aktivoiko se vai onko viesti kenties henkinen. Näin saadaan selville, miten yrityksen viesti istuu toimialakulttuuriin, summaa asiantuntija.

Miksi lanseeraus ei onnistu? Uuden tuotteen lanseeraus on kallista, varsinkin jos se ei onnistu. Kolme neljästä uutuustuotteesta poistuu markkinoilta. Arvotrendien tutkiminen onkin tuotekehityksessä avainasemassa. On hyvä tietää, miten maailma makaa huo-

menna ja minkälaiset arvot kuluttajilla on silloin, Vaula Norrena selittää. – Semioottinen analyysi on paikallaan, kun halutaan ennakoida tulevaisuudessa tapahtuvia arvomuutoksia ja varautua niihin. Tai kun tuotteeseen liittyy kulttuurisia tabuja, sääntöjä, jotka edellyttävät erityisen arvoherkkää viestintää. Sama pätee myös poliitikkoihin. Kun kokoomukselle myydään poliitikkoa, Aleksander Stubb on Norrenan mielestä aivan loistava. Hän on bisnesmäinen, terve, moderni, nuorekas ja hyväkuntoinen. Vihreisiin puree urbaani älykkö tai vastaavasti pitkähiuksinen maiharitakkinen luonnonpuolustaja. Tosin päin viesti ei toimisi. Semiotiikkaan liittyy paljon ennakkoluuloja, jotka kulttuuri on meihin lastannut.

Miten semiootikkoa voi hyödyntää? Kun semiootikko otetaan mukaan tuotekehittelyyn tai brändin rakennukseen, hänen tehtävänsä on varmistaa, että brändin arvomaailma toteutuu elävänä tuotteessa. Semiootikko auttaa sulkemalla pois virheitä. Norrenan mukaan tuote tai pakkaus voi käydä kehittelyn eri vaiheissa semiootikon lausunnolla. Siten varmistetaan, että ollaan oikealla tiellä ja tuotteella on menestymisen mahdollisuus. Brändin rakennus on pitkäjänteinen iso työ, se voi kestää puolitoistakin vuotta monine workshoppeineen. Sen onnistuminen mitataan mielipidekyselyillä, ja kassavirrassa se näkyy yleensä vasta kolmessa vuodessa. Eräs erittäin tehokas toimintatapa on yhdistää kuluttajatutkimus ja semiotiikka, Vaula Norrena summaa. – Kuluttajat osaavat kertoa, mitä mieltä ovat jostain tuotteesta, mutta eivät osaa sanoa, miten tai miksi jotain tuotteen ominaisuutta olisi muutettava, jotta se kelpaisi kuluttajalle. Semiootikko osaa. //

Semioottisella analyysilla ennakoidaan tulevaisuuden arvomuutosta. YRITTÄJÄ 1/2011


70,8 %

SUOMALAISISTA HYPPÄÄ TV-MAINOSTEN YLI, JOS * SE ON MAHDOLLISTA . SINÄ LUIT SEN AIKAKAUSLEHTIMAINOKSESTA.

* KMT KULUTTAJA 2009

KUVA: RAPHAËL LUGASSY

OLI MITEN OLI, MUTTA KYLLÄ NÄIN ON. FAKTOJA AIKAKAUSLEHTIMAINONNASTA. aikakausmedia.fi


25

KOLUMNI

Verovalitus Tulin viime kolumnissa toivoneeksi, että kaikkien puolueiden yrittäjien pitäisi nyt

Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.

yhdessä torjua populistisia kaunaverohankkeita eli varallisuusveron paluuta ja osinkoverojen lisäkiristystä. Sitten julkaistiin Hetemäen työryhmän veropaperi, joka lienee seuraavan hallituksen ohjelmassa vaaleista ja hallituspohjasta riippumatta. Asuntolainojen verovähennysoikeuden romuttamisen takana tuntuu olevan laaja konsensus. Niin laaja, että sen täytyy perustua väärinkäsityksiin. On varmaan totta, että vähennysoikeus on maksukykyä lisäten nostanut asuntojen hintoja. Grynderit ovat hyötyneet, mutta enemmän ovat silti hyötyneet nuoret palkalla tai pienyritystuloilla elävät perheet ja yksilöt. Kun vähennys lopetetaan, uskooko joku vakavissaan sen laskevan asuntojen hintoja? On uskomatonta, että asunto Eivät ne laske, sillä tarjonta vähenee. Ja kun omistusasunto nousee ulottumattomiin, kasvaa vuokramaksaa Keravalla yhtä paljon asuntojen kysyntä, jolloin vuokratkin nousevat entikuin Berliinissä, Helsingissä sestään. Ellei muilla keinoilla väkisin lisätä asuntotarjonkolme kertaa enemmän. taa siellä missä sitä tarvitaan, vähennysoikeuden lopetus on vuosisadan munaus. Se nimittäin leikkaa suoraan kansan kulutuskykyä. Jos vähennys lopetetaan, tulee säätää pakottavia ruoskia ja porkkanoita asuntotarjonnan lisäämiseksi, koska hinnat määrää kysynnän ja tarjonnan suhde. On uskomatonta, että asunto maksaa Keravalla yhtä paljon kuin Berliinissä, Helsingissä kolme kertaa enemmän. Jos korkovähennys tapetaan, kysyntäpuolelle jäävät jäljelle vain ne, jotka eivät ole sitä tarvinneet, ja hinnat nousevat. Hinnat nousevat jo siksikin, että moni koettaa ostaa asunnon ennen kuin vähennys loppuu. Rakennusala pärjäisi ilman tällaista täsmäelvytystä.

Hetemäen raporttia on sanottu elinkeinoelämän ja oikeiston paperiksi. Esitykset,

poislukien asuntolainakysymys, ovat kuin perussuomalaisten ja vihervasemmiston märkä uni: pääomatulojen verotus kiristyy, perintövero kiristyy, kiinteistöverot nousevat, energiaverotus kiristyy. Yhteisöverokantaa kuitenkin alennettaisiin. Verokertymä pysyisi ennallaan, joten kysymys on paluusta sodanjälkeiseen politiikkaan, jolla estetään voittojen nostamista yrityksistä ja toivotaan siten lisättävän investointeja. Paras olisi samalla palauttaa investoinnit ulkomaille luvanvaraisiksi, koska sinnehän pääoma suuntautuisi entistä enemmän. Kotitalousvähennysten lopettaminen palauttaisi rempat ja siivouksen harmaatalouteen, joka on ilmankin kasvussa. Verouudistusten sivuvaikutus on aina se, että aikaa ja työtä sidotaan systeeminysväyk­ seen, pois tuotannosta. Talouden dynamiikka ei näillä eväillä kasva. Jos rohkeutta siirtyä tasaveroon (josta perustulomalli tekisi progressiivisen) ei ole, kannattaisi antaa kaiken olla niin kuin on. Huonohkoon nykysysteemiin on sentään totuttu, ja sen kanssa voi elää. Muutos on aina niin suuri häiriö, että sellainen kannattaa tehdä vain kun on pakko, tai sillä ehdolla, että kokonaisuudelle tulee yksiselitteistä etua ja että ketään ei potkaista polveen ilman syytä. // YRITTÄJÄ 1/2011


26

¼¼ Tekesin toimialajohtaja Risto Setälä.

Palvelut jyllää Palvelualojen ja palvelu­ liiketoiminnan osuus kehittyneiden maiden taloudesta lähestyy jo 80 prosentin tasoa. Yhdys­ valloissa on jo ylitetty 75 prosentin rajapyykki ja Suomi etenee vahvasti samalla uralla, Tekesin toimialajohtaja Risto Setälä laskee. Meillä valmistava teollisuus on perinteisesti ollut kansantalouden vahvin tukijalka, mutta myös sen liiketoiminnasta alati kasvava osuus tulee asiakkaille myytävistä palveluista. Esimerkkeinä ovat mm. vientiteollisuutemme lippulaivat Kone ja Wärtsilä. Suomi on menossa edelleen kohti palveluvaltaista taloutta, jossa aito asiakkaalle tuotettava lisäarvo takaa liiketoiminnan jatkuvuuden. YRITTÄJÄ 1/2011


MARKKINOINTI » Edelläkävijäyrityksen tunnuspiirteitä

27

TEKSTI Jouko Lantto, HENKILÖKUVA Susanna Lehto

Menesty

huomisen markkinoilla

Yritysten on löydettävä oman kilpailukykynsä ydin ja erotuttava kilpailijoista. Pelkästään hinnalla kilpailu ei takaa asiakassuhteen pysyvyyttä, Tekesin toimialajohtaja Risto Setälä sanoo.

Synnytetty jalostusarvo

per henkilö kuvaa yrityksen toiminnan omaa tuottavuutta ja on samalla hyvä tunnusluku yrityksen liiketoiminnallisen aseman arvioinnissa, Tekesin toimialajohtaja Risto Setälä sanoo. Hänen mukaansa luku vaihtelee jonkin verran toimialoittain riippuen mm. vallitsevista liiketoimintamalleista. – Karkean laskentakaavan mukaan tuotetusta jalostusarvosta maksetaan yrityksen omat palkat ja loppu kirjautuu tulokseen. On selvä, että kovin alhaista jalostusarvoa tuottavan yrityksen on vaikea houkutella osaavaa henkilöstöä, koska kilpailukykyistä palkkaa ei voida pitkällä aikavälillä maksaa. Palvelualoilla yritysten jatkuva toiminnan kehittäminen ja jopa merkittävä uudistuminen ovat nousemassa yhä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi, Setälä korostaa. Uusia innovaatioita tarvitaan, ja ne voivat syntyä hyvin monenlaisten eri asioiden yhdistelmänä, hän hahmottaa. – Yhdysvaltalaisessa, vuonna 2007 toteu-

tetussa tutkimuksessa – jonka teemoja Suomessa mm. VTT on jatkanut – on tunnistettu kymmenen erilaista aluetta, joilla myös palvelualan yritykset voivat syvällisesti kehittää toimintaansa.

Kehittämisen neljä pääluokkaa Kehityskohteet on ryhmitelty neljään pääluokkaan, joita ovat prosessi, tarjoama, jakelu sekä talous ja liiketoiminta, Setälä luettelee. Nämä ovat puolestaan jakautuneet seuraaviin alueisiin: innovaatioprosessi, ydinprosessit, tuotteen/palvelun ominaisuudet, palvelun kattavuus, asiakaspalvelu, kanava, brändi, asiakaskokemus, liiketoimintamalli ja kumppanuusmalli. – Tutkimuksen mukaan parhaiten menestyneet palvelualan yritykset ovat pystyneet muuttamaan liiketoimintamalliaan samalla, kun operatiivista tehokkuutta (ydinprosessi) on parannettu tietotekniikan avulla. YRITTÄJÄ 1/2011


28

Asiakkaille tarjotaan ratkaisukykyä valmiiden tuotteiden sijaan. – Vertailua tehtiin myös suomalaisiin palvelualan yrityksiin, jotka olivat panostaneet ”liikaa” itse tarjoamaan ja unohtaneet laajemman kokonaisuuden.

The Future of Service Business Innovation Vastaavia tuloksia palveluliiketoiminnan kehityssuunnista on nähtävissä myös Tekesin vuonna 2010 julkaisemassa raportissa ”The Future of Service Business Innovation”. Siinä on tuotu yritysesimerkkien kautta tietoa tuoreimmista trendeistä ja liiketoimintamahdollisuuksista. Raportin mukaan edelläkävijäyrityksillä on mm. seuraavia tunnuspiirteitä: Ne rakentavat liiketoimintaansa entistä enemmän kumppaniverkostojen varaan ja arvoa luodaan tiiviissä asiakkuussuhteissa, usein kokeilevan toiminnan kautta. Asiakkaille tarjotaan ratkaisukykyä valmiiden tuotteiden sijaan. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet otetaan nopeasti käyttöön valituissa uusissa toimintatavoissa. Arvopohjainen johtaminen on tavallista, pelkkä viivan alle jäävä tulos ei aina ratkaise panostusten suuntaa.

Ohjelmistoala tähtää

kansainvälisyyteen

Palveluliiketoiminnan

kansainväistäminen vaatii yritykseltä usein huomattavia resursseja. Useita onnistuneita esimerkkejä lähialueella kasvaneista nuorista palveluyrityksistä on jo olemassa, Tekesin toimialajohtaja Risto Setälä kertoo. Vuonna 2006 perustettu REACHLaw Oy on tarttunut menestyksellisesti Helsinkiin sijoitetun Euroopan kemikaaliviraston (EHCA) tuomaan markkinamahdollisuuteen ja konsultoi nykyään asiakkaitaan eri puolilla maailmaa. Management Events Oy on puolestaan kasvanut liikevaihdolla mitaten jo yli 20 miljoonan euron kokoluokkaan. Asiakkaita uudentyyppisellä tapahtumaja tapaamisjärjestelyn palvelukonseptilla on useissa Euroopan maissa, Risto Setälä selostaa. – Ohjelmistoyritysten joukossa ¾¾ Rovio Mobile Oy:n Angry Birds -mobiilipelistä syntyi vuoden 2010 aikana globaali ilmiö.

kansainvälisyyteen tähtääviä yrityksiä on keskimääräistä runsaammin. Osa tuotepohjaisella liiketoimintamallilla toimivista yrityksistä pyrkii heti perustamisestaan alkaen suoraan globaaleille markkinoille.

SaaS ja muut uudet kanavat Uudet jakelukanavat, ohjelmistojen tarjoaminen ns. palvelumallin avulla – Software as a Service, SaaS – ja esim. mobiilisovellusten kauppapaikat ovat tuoneet entistä pienemmille yrityksille nopean kasvun mahdollisuuden, Setälä jatkaa. – Hyvä esimerkki tästä on Rovio Mobile Oy:n Angry Birds -mobiilipeli, josta syntyi vuoden 2010 aikana globaali ilmiö. Yritys pystyi nopeasti rakentamaan ja hyödyntämään saamaansa medianäkyvyyttä ja tarttui rohkeasti avautuneeseen mahdollisuuteen. – Avainasioina menestyksessä ovat olleet laadukkaat kansainväliset kontaktit ja nopea reagointi.

Globaalit trendit Risto Setälän mukaan palveluliiketoiminnan kehittämiseen vaikuttaa tällä hetkellä useita globaaleja trendejä, joista raportissa on mainittu mm. pilvilaskenta (Cloud), internet, mobiilit arvoverkot, sosiaaliset verkostot, käyttäjäkokemus ja kestävä kehitys. – Asiakkaan tarpeiden syvällinen ymmärtäminen ja niihin vastaaminen korostuu kaikilla palvelualoilla. Tarjoa­ man tuotteistaminen siten, että yritys pystyy myös skaalaamaan osaamistaan ja palvelua valituille asiakasryhmille ei YRITTÄJÄ 1/2011

ole helppoa, mutta se on oleellista, jotta myös yrityksen operatiivinen tehokkuus säilyy. Tietotekniikan avulla lähes kaikilla palveluliiketoiminnan alueilla voidaan kehittää toimintaa edelleen tuottavammaksi ja laadukkaammaksi, Setälä jatkaa. – Tietotekniikka mahdollistaa myös uusien liiketoimintamallien ja yhteistyöverkostojen rakentamista. Monet palvelualan yritykset eivät kehitä toimintaansa tai tarjoamaansa sys-

temaattisesti erillisissä projekteissa, vaan kehitystyötä tehdään osana kaikkea muuta toimintaa, Tekesin toimialajohtaja tietää. Tämä toimintamalli sopii hyvin yritykselle, jonka taloudelliset resurssit eivät ole vielä tarpeeksi vahvat, hän ymmärtää. – Vaarana on kuitenkin, että esim. kasvuhakuinen yritys ei saavuta tavoiteltuja kehitystuloksia, kun ”polkupyörää talutetaan eikä ole aikaa nousta kunnolla satulaan” esim. uuden liiketoimintamallin avulla. //


Opel tavara-autot, parasta myös paketeille.

Opelin tavara-automallisto on monipuolisuudessaan verraton. Auto on monelle kokopäiväinen työpiste, jonka viihtyisyys ja käytännöllisyys on kaikki kaikessa. Eikä se työilmapiiriä huononna, jos myös lasti pysyy järjestyksessä ja tavarat paikoillaan. Siksi kaikki neljä tavara-autoamme, Movano, Vivaro, Combo ja Corsa Van, muuntuvat mitä uskomattomampiin käyttötarkoituksiin ja kaikenkokoisille yrityksille. Tutustu huolella, valitse tunteella. Uusi Movano-malliston kokonaishinnat alkaen

30 189 €

Combo-malliston kokonaishinnat alkaen

17 814 €

Vivaro-malliston kokonaishinnat alkaen

30 731 €

Corsa Van -malliston kokonaishinnat alkaen

13 380 €

www.opel.fi Movano-mallisto autoveroton hinta alk. 26 400 €, autovero 3 789 €. Yhd. polttoaineenkulutus 8,0–9,4 l/100 km, CO2-päästöt 211–249 g/km. Vivaro-mallisto autoveroton hinta alk. 25 820 €, autovero 4 911 €. Yhd. polttoaineenkulutus 7,5–8,8 l/100 km, CO2-päästöt 199–232 g/km. Combo-mallisto autoveroton hinta alk. 13 900 €, autovero 3 914 €. Yhd. polttoaineenkulutus 5,0–6,5 l/100 km, CO2-päästöt 135–154 g/km. Corsa Van -mallisto autoveroton hinta alk. 10 950 €, autovero 2 430 €. Yhd. polttoaineenkulutus 4,3–5,3 l/100 km, CO2-päästöt 115–119 g/km. Kuvien autot ovat erikoisvarusteltuja. Kokonaishintoihin lisätään toimituskulut.


MARKKINOINTI » Pidä maksaja tyytyväisenä

30

TEKSTI Pentti Honkanen, KUVA Pekka Sipola

Avainasiakkaasta

kannattaa pitää kiinni Merkittävä yksittäinen asiakkuus on yritykselle iso etu, mutta myös riski. Tyytyväinenkin voi karata kilpailijoille.

YRITTÄJÄ 1/2011

B2B-yritys saattaa

saada 80– 90 prosenttia liikevaihdostaan avainasiakkailta. Näitä on kuitenkin vain pieni osa koko asiakaskannasta. Niinpä merkittävä yksittäinen asiakkuus on iso etu, mutta myös riski. Tyytyväinenkin asiakas voi karata kilpailijoille. Pitkästä asiakassuhteesta on kuitenkin moninkertaisia hyötyjä, vakuuttaa keravalaisen Vetokonsultit Oy:n toimitusjohtaja Hannu Puhakka. Uusasiakashankinta on tunnetusti kallista ja aikaa vievää, joten markkinoinnissa sääs-


31

tetään, kun yritys keskittyy avainasiakkaisiinsa. Toiseksi sopimusneuvottelut ja työprosessit tapahtuvat sujuvasti, kun asiakkaan tavat ja tarpeet tunnetaan. – Pitkäaikaisen asiakkaan kanssa ei paljon tarvitse selitellä, vaan pääsemme heti liikkeelle.

Luottamuksen rakentamista Luottamus syntyy vähitellen, ja siksi ensimmäistä sopimusta edeltävät yleensä pitkät neuvottelut. Myöhemmin asiakas uskaltaa tehdä uusia tilauksia ilman yksityiskohtaisia sopimuksia. Tällainen kumppanuussuhde on edullista myös ostajalle, joka on tottunut luottamaan palvelun-

tarjoajan työn laatuun ja aikatauluihin. Pitkäaikaiset asiakkuudet ovat palveluntuottajalle myös kannattavia alennusten antamisesta huolimatta. Laskutapoja on monia, mutta asiakaskohtaista kannattavuutta Vetokonsultit laskee projektikohtaisesti: tuotto tehtyä työtuntia kohti, kertoo Hannu Puhakka.

Ylihyödynnetty kumppanuus Merkittävä asiakkuus on iso etu ja myös iso riski. Siksi avainasiakkaiden kanssa pitää olla tarkkana. IT-palvelun toimittaja saattaa itse voimakkaasti uskoa asiakassuhteen jatkuvuuteen, sanoo Hannu Puhakka.

»» Toimitusjohtaja Hannu Puhakka. Vetokonsultit Oy on toiminut IT-alan kaikissa vaiheissa jo 26 vuotta. Yrityksellä on toimipisteet sekä Keravalla että Tampereella.

YRITTÄJÄ 1/2011


32

Tyytyväinenkin avainasiakas voi lähteä Kun yritys menettää

avainasiakkaansa, syynä on monesti jokin muu syy kuin palvelun hinta. Myös tyytyväinen asiakas voi lähteä. Yleensä avainasiakkaan menettämisen taustalla on jokin muutos, kertoo kauppatieteen tohtori Jukka Ojasalo Laurea ammattikorkeakoulusta. – Asiakasyritys saattaa muuttaa strategiaansa esimerkiksi omistajajärjestelyjen seurauksena. Tällöin on mahdollista, että se ryhtyy tuottamaan vain tiettyjä tuotteita tai palveluja ja luopuu muista. Ratkaisu vaikuttaa tietysti siihen, mitä hankintoja uudessa tilanteessa enää tarvitaan. Avainasiakas saattaa myös keskittää hankintansa jollekin tietylle toimittajalle. Muutos on tietysti myönteinen sille, jolle hankinnat keskitetään, mutta muille ei. Kolmanneksi koko taloustilanne voi mennä huonompaan suuntaan, mikä

Kuka? Jukka Ojasalo toimii yli­ opettajana Laurea ammattikorkeakoulussa ja dosenttina Aalto-yliopistossa. Hän on kirjoittanut kirjan ”B2Bpalvelujen markkinointi”, WSOYpro, 2010

YRITTÄJÄ 1/2011

vaikuttaa hankintoihin toimialakohtaisesti. Henkilövaihdoksilla on myös merkitystä. Uudella päätöksentekijällä on ehkä omat ajatukset, mistä palvelut on paras hankkia. Jukka Ojasalon mielestä kommunikaation laatu ja määrä yleensä indikoi asiakkaan käyttäytymistä. Mutta suunniteltuja muutoksia asiakas harvoin kertoo palveluntuottajalle etukäteen. – Useimpia muutoksia palveluntarjoajan on vaikea ennakoida. Se mitä hän voi tehdä, on tuottaa hyvää laatua ja pyrkiä syvällisesti ymmärtämän asiakkaan bisnestä ja tarpeita.

Kilpailukyky ja 80/20-sääntö 80/20-sääntö on suuntaaantava ainakin B2B-bisneksessä. Jos yrityksellä on 200 asiakasta, niin on ihan tavanomaista, että kaksi kolmasosaa liikevaihdosta tulee 7–10 asiakkaalta, kertoo Jukka Ojasalo. Niinpä B2B-yrityksen on panostettava voimansa oikein. – Yrityksen pitää olla kilpailukykyinen niiden asiakkaiden joukossa, josta sen positiivinen kassavirta tulee. Lisäksi kilpailukykyä kannattaa kasvattaa sellaisilla segmenteillä, joissa on tulevaisuuden kasvupotentiaalia.

Pitkäaikaisen asiakkaan kanssa ei paljon tarvitse selitellä, vaan pääsemme heti liikkeelle. – Palvelun laatu voi kuitenkin heiketä siksi, että ollaan liian tuttuja. Tällöin palveluntarjoaja ylihyödyntää kump­panuussuhteen, ja uusi asiakas saa helposti parempaa palvelua kuin vanha avainasiakas.

Piilevä kritiikki IT-alalla ongelmia saattaa syntyä, kun asiakas hankkii ensimmäisen tietojärjestelmänsä. Tällöin asiakas ei välttämättä pysty tarkalleen määrittelemään, mitä hän tarvitsee. Toisaalta IT-palvelun toimittaja ei heti tiedä, miten järjestelmä on viisainta toteuttaa, koska järkevä toteuttamistapa muotoutuu toimitusprosessin aikana. Niinpä liikesuhteen alkuvaiheesta asiakkaalle voi jäädä epäilys, että muut toimittajat olisivat pystyneet parempaan. Piilevä kritiikki jää ehkä kytemään, koska asiakkaalla ei ole vertailukohtaa aikaisemmista IT-järjestelmistä.

Kuuntelu avainasia Avainasiakkaan hiljaisuudella on kahdenlainen merkitys. Toisaalta se voi merkitä sitä, että IT-järjestelmä toimii hyvin, asiakas on tyytyväinen eikä ongelmia ole. Toisaalta se voi olla merkki siitä, että asiakas ei halua valittaa, vaan on jo alkanut pohtia toimittajan vaihtamista. Siksi Hannu Puhakan mielestä asiakasta on tarkasti kuunneltava aina, kun tavataan. – Tyypillistä on, että vanhoihin asiak­ kaisiin pitävät yhteyttä palvelutuotannosta vastaavat asiantuntijat. Juuri näiden henkilöiden pitäisi kuunnella asiakkaita ja ennakoida näin myös uusia tarpeita. //


ILMOITUS

ILMOITUS

Mistä löytyvät menestyksen eväät? OMA YRITYS -tapahtumasta haetaan keinoja menesSopimalla tapaamiset etukäteen tykseen. Monille yrittäjille OMA YRITYS on vuoden arvokasta aikaa tapahtumassa säästärkein tapahtuma, jonne tullaan koko päiväksi viihtytyy. Ennakoimalla yrittäjä varmistaa, mään, verkostoitumaan ja kuulemaan huippuasiantunettä osastolla on asiantuntija vastaamassa tijoiden puheenvuoroja. juuri hänen kysymyksiinsä. Mihin perustuu OMA YRITYS Uutena teemana -tapahtuman menestystarina, Wanverkkoliiketoiminta han Sataman toimitusjohtaja Maarit Verkkokauppojen määrä kasvaa Vesanto? huimaa vauhtia ja verkkokaupasta – Menestykseen tarvitaan aina on muodostunut merkittävä yrittäuudenlaista ajattelua ja uusia näkemisen muoto. Verkkoliiketoiminta myksiä. OMA YRITYS -tapahtumason kehittynyt valtavasti ja lähiaisa yrittäjä voi rakentaa juuri itsensä koina on luvassa paljon lisää. ja oman yrityksensä tarpeisiin sopiTaantuma lisäsi verkko-ostamisvan ajankohtaisen koulutuspäivän ja ta räjähdysmäisesti. Ostajat etsivät tämän lisäksi vaihtaa ajatuksia nyaktiivisesti uusia, helppoja ja edulkyisten ja tulevien liikekumppaneilisia ostotapoja. Kysyntään vastaaden kanssa. Lisa Sounio maan esiin nousee jatkuvasti uusia OMA YRITYS 2011 -tapahtuma on tuoteryhmiä ja uusia verkkokaupaitiopaikka, jossa yrittäjä saa yhdellä Motto: ”Menestys ei poja. Toimiva verkkokauppa lieneekertaa kattavasti tietoa yrittäjyydeskin tulevaisuudessa yksi keskeisimvaadi mammonaa, tä sekä kullanarvoisia vinkkejä kasmistä kilpailueduista. vuun – olipa kyseessä sitten jo kokevaan kekseliäisyyttä” Verkkokaupat sulautuvat yhä nut yrittäjä tai vasta yrittäjyyttä aloitsaumattomammin osaksi kokoteleva. Brändi- ja designasiantuntija naisasiakkuutta. KivijalkakaupOhjelmassa on kymmeniä huippuLisa Sounio (KTM, IDBM) piaan onkin aika tutkia verkkokauluentoja ja teemoina on mm. myynti on Sonay Oy:n toimituspan mahdollisuuksia – ja haasteita ja markkinointi, kasvu, kansainvälisjohtaja. Sounio on tunnettu – osana omaa liiketoimintaansa. tyminen ja sähköinen liiketoiminta. värikkäänä luennoitsijana ja OMA YRITYS 2011 -tapahtuKahden päivän aikana kuullaan lisäksi kolumnistina, joka ei kaihda man WebStoressa esillä ovat sekä useita menestystarinoita yrittäjien sohaista arkaakaan aihetta. aloittavan että jo harjaantuneemitsensä kertomana. man verkkoliiketoiminnan teemat. Puheenvuoroissa esittäytyvät Poimintoja ohjelmasta myös menestyksekkäät yrittäjät, jotka kertovat omasta ▪ Brändikäs-menestysreseptejä, brändiasiantuntija, polustaan verkkokauppiaaksi. toimitusjohtaja Lisa Sounio, Sonay Oy

▪ Ajankohtaista sähköisen markkinoinnin juridiikkaa, asianajaja, osakas Elina Koivumäki, Asianajotoimisto Juridia Oy

▪ Mitä pienen yrityksen kannattaa tehdä verkossa, myyntijohtaja Mikko Eerola, Avaus Consulting

▪ (Verkko)kauppiaan arki, yrittäjä Tuomas Arppe, Salainen Agentti

Avaimet verkostoitumiseen

Tapahtumassa on käytössä Meeting Planner -palvelu, jonka kautta yrittäjä voi ennakkoon varata itselleen tapaamisajan mielenkiintoisimpien yhteistyökumppaneiden osastolle.

Suuren suosion Growth Café ja Start-up Café

Monien uusien tuulien lisäksi myös viime vuodelta tutut vuorovaikutteiset seminaarit Growth Café ja Start-up Café jatkavat ohjelmassa. Crowth Cafén järjestäjänä toimiva Liikkeenjohdon asiantuntijakeskus kokee, että yrittäjät tarvitsevat vastaavanlaista foorumia. – Jokaista yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa tulisi tukea erityisesti kokemuksella ja asiantuntemuksella. Growth Lab ja Liikkeenjohdon asiantuntijakeskus yhdessä voivat taata yrittäjän menestyksen, jos yrittäjä on itse valmis sitoutumaan, kertoo toimitusjohtaja Ilkka YliOjanperä Growth Lab Finland Oy:sta.

Lisätiedot ja ennakkoilmoittautuminen osoitteessa

OMA YRITYS 2011 Yrittäjien kontaktitapahtuma 22. – 23.3.2011 klo 9.45 – 16.45 Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3 – 5, Helsinki Järjestäjä Helsingin Messut Oy Wanha Satama. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Onnistu OMA YRITYS -vierailussasi 1. Suunnittele! Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.wanhasatama.com/ omayritys ja rakenna omiin tarpeisiisi sopiva kokonaisuus. 2. Ole aktiivinen! Osallistu Growth Caféhen ja Start-up Caféhen. 3. Hyödynnä! Varaa aika henkilökohtaiseen ohjaukseen Mentori- ja Kasvuklinikalla. Asiantuntijat antavat kokemuksensa käyttöösi ja auttavat yritystäsi eteenpäin. 4. Kysy ja haasta! Varaa kalenteristasi aikaa myös yhteistyökumppanien kohtaamiseen. Eri alojen ammattilaisilta saat kasvotusten vinkit yrittäjäpolulla vastaan tuleviin haasteisiin. 5. Verkostoidu! Tutustu muihin paikalla oleviin yrittäjiin. 6. Ammenna muiden kokemuksista! Useat case-puheenvuorot kertovat, kuinka muut yrittäjät ovat ratkaisseet haasteita.

www.wanhasatama.com/omayritys


MARKKINOINTI » Varo sosiaalisen median ryöväreitä

34

TEKSTI Ilkka Niskanen

Hei meitä

rosvotaan!

Jos ”Facebook-markkinointiin erikoistunutta” yritystä ei löydy Facebookista, juttu haiskahtaa. Lisätään suurisanaisia lupauksia Facebook-profiilin tuomasta asiakasvirrasta, ja vaikutelma on huvittava. Nauruun ei kuitenkaan ole aihetta, sillä tyhjillä väitteillä vedätetään suuria summia.

Sosiaalista mediaa ym-

päröivä hype on ajanut yritykset säntäämään yhteisöpalveluihin. Mainosbarometri 2011:n mukaan 90 prosenttia yrityksistä aikoo tänä vuonna käyttää sosiaalista mediaa markkinoinnissaan. Samaan aikaan on kuitenkin toteutumassa yleispätevä sääntö, että nopeasti kasvavalle alalle syntyy myös lieveilmiöitä. Sama kuvio näkyy aina, kun markkinoille tulee jotain uutta, jonka ympärillä on yleistä pöhinää, sanoo yrittäjälle tarkoitetun Nettimarkkinoinnin karttakirjan kirjoittaja Jari Juslén. – Mukana ilmaantuu rosvoja, jotka käyttävät hyväkseen sitä, että ihmiset eivät vielä kunnolla tunne ilmiötä. Internet, jota edelleen verhoaa jonkinlainen mystiikka, on osoittautunut hedelmälliseksi kasvualustaksi erilaisille vedätyksille. Hälinä hakukoneopYRITTÄJÄ 1/2011

timoinnin ja luetteloyritysten ympärillä on vasta tasaantumassa, kun vuorossa on jo sosiaalinen media. Valitettavasti tälläkin kertaa maksajiksi joutuvat helposti ne, joilla siihen vähiten olisi varaa. – Näitä huijauksia tarjotaan laajasti, mutta suurimmassa vaarassa ovat yksityisyrittäjät, joilla ei ole taustallaan asiantuntevaa organisaatiota.

Vedätyksiä asiakkaan kaikkiin tarpeisiin Minkälaisista huijauksista siis on kyse? Eräs pääasiassa yhteystietoalalla toimiva yritys lupaa viedä asiakkaansa sinne missä kaikki ihmiset jo ovat: Facebookiin. Se tarjoaa pakettia, jossa asiakkaan yritykselle luodaan oma Facebook-sivu. Asiakkaan on kuitenkin itse toimitettava sivulle tuleva sisältö, joten


35

Yrittäjä voi vaikka osallistua sosiaalisen median koulutukseen. Jokaisessa yrityksessä pitäisi olla vähintään yksi ihminen, joka tietää näistä asioista.

Rosvo tulee puhelinlinjoja pitkin Toinen yhteystietoalan yritys kauppaa sivuillaan Facebook-mainontaa. Tarkempia tietoja ei pyynnöistä huolimatta saa sähköpostilla. Eräs pienyrittäjä kuitenkin kertoo, että juuri kyseinen yritys on puhelimitse kaupitellut Facebook-mainontaa 99 euron kuukausihintaan. Tuolla summalla mainosta olisi näytetty 2 500 kertaa.

Tuhat mainosnäyttöä Facebookissa maksaa normaalisti noin 50 senttiä, joten käytännössä koko summa jää jälleenmyyjän taskuun. Eikä ostaja saa rahalle mitään vastinetta, sillä Facebookissa 2 500 mainosnäyttöä ei ole yhtään mitään. Kyseessä onkin internetajan vedätyksen malliesimerkki. Yhteydenottotapa ja myytävä tuote ovat tyypillisiä, samoin tarkempien tietojen, kuten hinnan erittelyn, vaikea saatavuus. Yleensä näissä huijauksissa myyminen tapahtuu puhelimitse, Juslén sanoo. – Monesti myyjä tarjoaa jonkinlaista mitattavassa muodossa olevaa pakettia hyvänä diilinä, että laitetaankos sinulle nyt tästä tällainen. Toinen ryhmä ovat palvelujen tarjoajat, jotka myyvät kovalla hinnalla ilmaispalveluihin liittyviä yksinkertaisia toimenpiteitä. Liikkeellä on esimerkiksi ainakin yksi Googlen yhteistyökumppaniksi esittäytyvä yritys, joka myy tietojen lisäämistä ilmaiseen Places-palve-

DEO .FI

kuitenkin osoittaa, että tämä 1 400 euron sivu käyttää Youtuben harmaata peruspohjaa eikä siinä näy mitään optimointiin viittaavaa. Myös Wikipedia ja Flickr löytyvät näiden yritysten palvelutarjonnasta. Molempien sivustojen säännöt kuitenkin kieltävät käytön kaupallisiin tarkoituksiin. Se ei tietenkään estä laskuttamasta esimerkiksi artikkelin kirjoittamisesta ja lisäämisestä satoja euroja.

RO

käytännössä yritykselle jää vain käyttäjätunnuksien luominen. Tästä noin puolen tunnin työstä, jonka kuka tahansa voisi tehdä, se laskuttaa 890 € + alv. Suosionsa vuoksi juuri Facebook on monesti vedätysten välineenä. Mutta riittää kuppaajia muidenkin yhteisöpalveluiden ympärille. Digitoimistoksi esittäytyvä yritys tarjoaa ”yksilöityjä ja optimoituja” Youtube-kanavia. Referenssien tarkastelu

YRITTÄJÄ 1/2011


36

luun. Törkeimmillään hinta on ollut tuhat euroa. – On hyvä muistaa, että Facebook-mainonta samoin kuin monet Googlen palvelut on suunniteltu itsepalveluksi. Kynnys oppia pyörittämään pienen yrityksen markkinointia näillä välineillä on hyvin alhainen, työmäärä samoin.

Osaaminen säästää harmeilta

½½ Jari Juslénin uutuuskirja on tarkoitettu niille, jotka haluavat tietää nettimarkkinoinnissa oikein toimivia asioita.

Yleensä vedätyksissä ei edes synny mitään sellaista, josta olisi hyötyä yrityksen markkinoinnille. Nettimarkkinoinnin rakentaminen pitääkin aloittaa perusasioista, kuten erottuvista, liiketoiminnan osana palvelevista nettisivuista. Kun perusta on kunnossa, voi alkaa pohtia sosiaalisen median osuutta. Sen käyttötarkoituksetkin voivat olla monenlaisia, esimerkiksi Facebookia voi hyödyntää vaikkapa keskustelussa nykyisten asiakkaiden kanssa. Ulkopuolista apuakin voi harkiten ostaa. Visuaalinen suunnittelu voi olla hyvä sijoi-

Yleensä näissä huijauksissa myyminen tapahtuu puhelimitse. tus, jotta yhteisöpalveluihin tuotetut materiaalit noudattaisivat yrityksen visuaalista linjaa. Myös oman osaamisen kehittämiseen kannattaa sijoittaa. Asiantuntemus antaa eväät paitsi hoitaa itse markkinointia yhteisöpalveluissa myös välttää sortuminen vedätyksiin. – Yrittäjä voi vaikka osallistua sosiaalisen median koulutukseen. Jokaisessa yrityksessä pitäisi olla vähintään yksi ihminen, joka tietää näistä asioista. Tärkeää olisikin, että hypen keskelläkin suhtautuisimme sosiaaliseen mediaan maltilla, tiedon pohjalta. Jos emme siihen pysty, rosvojoukot ovat vain puhelinsoiton päässä valmiina käyttämään tilaisuuden hyväkseen. Tässä tapauksessa tieto kerrankin vähentää tuskaa. //

Uusi opas digitaaliseen maailmaan Verkkomarkkinoinnin asiantun­-

tija Jari Juslén Akatemia 24/7:sta on kirjoittanut yrittäjäkollegoille uuden kirjan, jonka hän nimesi Nettimarkkinoinnin karttakirjaksi. Hänen mukaansa markkinoinnin pelisäännöt ovat internetissä erilaiset kuin fyysisessä maailmassa. – Yksi merkittävimmistä on se, että verkossa voi puhua suoraan asiakkailleen. Tämän lisäksi verkkomarkkinoinnista on paljon muutakin opiskeltavaa. Jari Juslénin mukaan kaiken kokoiset yritykset voivat hyödyntää internetin markkinointivälineitä tehokkaasti, mutta vain tekemällä asioita oikein. – Oman asiakaskohderyhmän valinta ja oman arvolupauksen kiteyttäminen ovat tärkeitä lähtökohtia menestyvälle markkinoinnille. – Tämän lisäksi yritysten on opeteltava käyttämään verkossa toimivia markkinoin-

YRITTÄJÄ 1/2011

tivälineitä siten, että niiden avulla syntyy yhteys potentiaalisiin ostajiin.

Uutta ajattelua – vähemmän hämmennystä Uutuuskirjan tavoitteena on kuvata, miten markkinointi käynnistetään internetissä ja mitä asioita on opeteltava ja mitä taitoja hankittava. Uusia markkinoijan osaamisalueita ovat esimerkiksi sisällön tuottaminen, hakukonenäkyvyyden rakentaminen, hakusanamainonta ja web-analytiikan hyödyntäminen markkinoinnin kehittämisessä, Juslén sanoo. – Lisäksi tarvitaan web-analytiikkaa, jonka käyttö auttaa muodostamaan näkemystä markkinointitoimenpiteiden tehokkuudesta ja antaa pohjaa markkinoinnin kehittämiselle. Näiden uusien työvälinei-

den toiminnan tunteminen on tarpeen niiden hyödyntämiseksi. Jari Juslénin mukaan uutuuskirja on syntynyt yrittäjäkeskustelujen kannustamana. Olen tavannut monia yrittäjiä, jotka ovat ilmaisseet hämmennyksensä uusien menetelmien ja välineiden edessä, hän sanoo. – Monille on epäselvää, mitkä netin välineistä ovat yleensä tarpeellisia. Oikeiden välineiden löytämisen lisäksi niitä pitäisi vielä osata hyödyntää tehokkaasti.

Jari Juslén Nettimarkkinoinnin karttakirja Kustantaja Tietosykli Oy Hinta Suomen Yrittäjien jäsenille 79,00 + alv 9% ISBN 978-952-9612-68-0


HALUATKO KULJETTAA jopa 1000 KG:N kuorman HELSINGISTÄ ROVANIEMELLE VAIN 5,2 LITRALLA/100 KM?

ONNISTUU SEN TAKAA UUSI FIAT DOBLÒ van.

VAIN UUSI FIAT DOBLÒ VAN, ENNÄTYSTEN PAKETTIAUTO, VOI luokassaan TAATA YLI 1000 KG:N KANTAVUUDEN JA TAVARATILAA 3,4 – 4,2 M3. 2011 Fiat Doblò Van

Ennätykselliset ominaisuudet: Suomen ainoa pakettiautomalli, jossa ekologiset Euro 5 -moottorit, DPF-hiukkassuodatin, Start&Stop-järjestelmä ja ESP kolme toisen sukupolven MultiJet-dieselmoottoria: 1.3 MultiJet 16v 90 hv/200 Nm, 1.6 MultiJet 16v 105 hv/290 Nm ja 2.0 MultiJet 135 hv/320 Nm saatavilla myös ekologisella 1.4 T-Jet Natural Power 120 hv -maakaasumoottorilla kulutus vain 4,8 l/100 km, CO2-päästöt alk. 126 g/km henkilöautomainen ajettavuus, avarat sisätilat ja hiljainen käynti hinnat alk. 19,992 €

• • • • • •

Tutustu mallistoon Fiat Professional -jälleenmyyntipisteissä ja osoitteessa www.fiat.fi Autovero 3.826,94 €, autoveroton hinta 16.165 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta toimituskuluineen 20.591,94 €. Keskikulutus alk. 4,8 l/100 km. CO2-päästöt alk. 126 g/km. Takuu 3 vuotta/100 000 km. Kuvan autossa erikoisvarusteita. Maahantuoja: AutoFennica Oy, Ristipellontie 5, Helsinki. Puh. 020 547 71. www.fiat.fi

UUSI DOBLÒ van. MITÄ IKINÄ TAHDOT, SE ONNISTUU.


UUSI TEKNOLOGIA » Tieteiskuvitelma vai todellinen vaihtoehto

38

TEKSTI Mikko Suominen

Kiertoradan

aurinkovoimalat – utopistinen tieteiskuvitelma vai todellinen ja taloudellinen vaihtoehto? Fossiilisten polttoaineiden huvetessa etsitään yhä kasvavalla kiinnostuksella vaihtoehtoja tuottaa sähköä. Avaruuteen sijoitettavat kilometrikokoluokan aurinkokennostot ovat yksi ehdotus ratkaista energiaongelma.

Avaruuteen

sijoitettavan aurinkovoiman suurena etuna on, että geostationaariradalla aurinko paistaa 24 tuntia vuorokaudessa ja 99 prosenttia vuodesta, tiivistää aurinkovoimaloiden suunnittelun pioneeri Ralph Nansen. – Neliömetrille tulevan auringonvalon määrä on avaruudessa 5-kertainen parhaisiin maanpäällisiin paikkoihin verrattuna ja 15-kertainen keskimääräisiin paikkoihin verrattuna. Kertoimet voivat kuulostaa suurilta, mutta niille on perustelunsa. Geostationaariradalta 36 000 kilometrin korkeudelta päiväntasaajan yläpuolelta puuttuvat yö, absorboiva ilmakehä ja pilvinen sää. Lisäksi auringonvalo paistaa paneeleille jatkuvasti kohtisuorassa noin 1,4 kilowatin teholla neliömetriä kohden. Nansen toimi Boeing-yhtiön AurinYRITTÄJÄ 1/2011

kovoimasatelliittien ohjelmajohtajana vuosina 1975-80. Ideaa tutkittiin tuolloin innokkaasti, sillä se oli keksitty Yhdysvalloissa 1960-luvun lopussa. Nansen oli mukana hahmottelemassa uutta energiavaihtoehtoa, joka olisi voinut saada tuulta purjeisiinsa valtiollisesta rahoituksesta.

Kannattavuusongelma Keskeiseksi heikkoudeksi voimalatyypille muodostui, että se voisi olla talou­ dellisesti kannattava vasta suuressa, usean gigawatin teholuokassa. Tämä vaatisi hankkeelle mittavat alkuinvestoinnit. Kun Nansen aikoinaan esitteli ryhmänsä tutkimustuloksia Yhdysvaltojen energiahallinnolle, ei niitä pidetty

realistisina, hän harmittelee. – He sanoivat, ettei moista kriteeristöä tarvittu ja ainoaksi sellaiseksi riittäisi, että se ei saa olla kallis, ja kertoivat uskovansa siihen vasta kun näkevät sen toiminnassa. Voitte kuvitella, miten tuolta pohjalta käy. Mitään järkevää ei ole saavutettu kolmessa vuosikymmenessä. Puolijohdealan kehitys viime vuosikymmeninä on mahdollistanut entistä ohuemmat ja halvemmat aurinkokennot. Esimerkiksi Japanilaisen Ikaros-aurinkopurjeen mukana laukaistiin viime vuonna avaruuteen uudenlaiset, vain 0,025 millimetriä paksut kennot, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi ja avaruusoloja kestäviksi. Aurinkoenergian keräämisen lisäksi keskeistä on, miten se pystytään siirtämään maanpinnalle käyttäjilleen. Sen


Japani johdossa Avaruusvoimaloiden hankkeita on vireillä useissa maissa. Julkisuudessa parhaiten esillä ovat olleet niitä lobbaavat yhdysvaltalaiset yksityisyritykset. Aiheen puolesta kampanjoinut Peter Sage on todennut maansa valtiollisten hankkeiden ongelman olevan siinä, että Nasa ei halua sekaantua energiantuotantoon eikä energiasektori ymmärrä avaruussovelluksia. Yksi avaruusvoimaloiden suurimmista tukijoista Yhdysvalloissa on Pentagon. Se haluaisi vähentää niiden avulla maan riippuvuutta öljystä, ja sen kautta keventää armeijan rasitetta Lähi-idän sotilasoperaatioista. Nousevan auringon maa Japani panostaa valtiollisesti Mitsubishin vetämään projektiin, jolle on luvattu 15 miljardin euron rahoitus. Tavoitteeksi on asetettu täysimittaisen gigawatin tehoisen voimalan toteuttaminen kolmen vuosikymmenen kuluessa. Tämän kokoluokan voimala tarjoaisi sähköä 300 000 tokiolaiskodille. Vuosi sitten myös eurooppalainen EADS ilmoitti etsivänsä kumppaneita omaan projektiinsa. Yhtiö ei sen jälkeen ole raportoinut, missä vaiheessa suunnitelmat nyt ovat.

YRITTÄJÄ 1/2011

Mikko Suominen / Celestia / Nasa / Pat Rawlings

39


40

KULTTUURIMARKKINAT » Turuille ja toreille kulttuuria kokemaan

TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVAT J-P Palmulaakso

1

hyödyllisyys riippuu suurelta osin siitä, miten suurtuotantoon siirtyminen vaikuttaisi avainteknologioiden kustannuksiin. Laajamittaisessa energiantuotannossa en pidä avaruuteen sijoitettavia aurinkovoimaloita järkevinä, koska niiden kustannukset ovat liian korkeat saavutettaviin hyötyihin nähden, sanoo uusien teknologioiden asiantuntija Eero Vartiainen Fortumista. Merkittävin hyöty avaruus­ aurinkovoimalasta lienee tuotannon jatkuvuus. Saattaa kuitenkin olla, että maanpinnalle rakennettava ”superverkko”, jolla voidaan siirtää sähköä aina aurinkoiselta puolelta pimeälle, tulisi halvemmaksi rakentaa. Maapallollahan potentiaalia riittää, sillä noin puolessatoista tunnissa Maan pinnalle tulee yhtä paljon aurinkoenergiaa kuin on vuotuinen primäärienergian kulutus.

Ideasta testiin Vähintään yhtä avaruusvoima­ loiden osa-aluetta täytyisi parantaa, jotta niillä tuotetun sähkön hinta olisi kilpailu­ kykyinen, analysoi puolestaan avaruustekniikan asiantuntija Pekka Janhunen Ilmatieteen laitokselta. – Laukaisemista voitaisiin halventaa uudelleenkäytettävän järjestelmän avulla, se olisi noin kymmenen miljardin kerta­ investointi. Itse satelliitteja saatetaan keventää ja jotkin osat voisi rakentaa asteroidien raaka-aineista. Jos tehdään nämä kaikki parannukset, tuotettu sähkö voisi olla halvempaa kuin ydinsähkö. Kahden eri alueen asiantuntijan näkemykset kustannuksista eroavat selvästi toisis-

YRITTÄJÄ 1/2011

taan. Teknologiakehitys on aina ollut ja se tulee aina olemaankin hyvin vaikeaa ennakoida. Maailmalla meneillään olevat projektit lupailevat kuitenkin, että nyt jo 40-vuotias idea pääsee vihdoin tämän vuosikymmenen sisällä edes jonkinlaisiin käytännön testeihin.

Sputnikin jalanjäljissä Mikäli äkillinen energian hinta­ kriisi tai laukaisujen hinta­ romahdus koittaisi, niin ensimmäiset suuret aurinkovoimalat voitaisiin saada käyttöön kymmenessä vuodessa, jos toimeen tartutaan, uskaltaa Pekka Janhunen veikata. – Se saattaa kuulostaa epärealistisen nopealta aikataululta, mutta ensimmäisestä Sputniksatelliitista mentiin miehitettyyn Antonin Halas / Ilmatieteen laitos

Aurinkovoimaloiden

½½ Avaruustekniikan asiantuntija Pekka Janhunen on keksinyt sähköisen aurinkotuulipurjeen idean ja vetää parhaillaan sen EU-projektia. kuulentoon 11 vuodessa ja tuo tapahtui 1960-luvulla ilman kansainvälistä yhteistyötä, tieto­ konemallinnusta ja toimisto­ automaatiota. Käytännön avaruustoiminta on edennyt viimeisten vuosi­ kymmenten aikana etanan vauhtia, mutta kehitys voi kiihtyä nopeasti, koska uutta tekniikkaa on pöytälaatikoissa odottamassa.

©Mafic Studios, Inc.

Kuvitelmaa vai totta?

¼¼ Järkevin sijoituspaikka voimalalle ei olisi matala rata, kuten kuvissa, vaan kauempana maanpinnasta sijaitseva geostationaarirata.

siirto voitaisiin tehdä kahdella eri tavalla: joko infrapunan alueella toimivalla laserilla tai mikroaalloilla.

Lasersäde, mikroaalto Lasersäde olisi helppo suunnata, mutta se kärsisi tehokkuudessaan ilmakehässä ja olisi sääoloista riippuvainen. Mikroaallot taas vaativat mittavat lähetys- ja vastaanottoantennit, mutta siirtohäviöt olisivat pienet, arviolta 20 prosenttia. Mikroaaltovaihtoehdossa säde suunnattaisiin voimalasta kohti Maata käyttämällä vaiheistettuja antenniryhmiä, joiden teknologia on kehitetty alkujaan suurtehotutkia varten. Vastaanottoalue olisi useita kilometrejä halkaisijaltaan ja koostuisi metallisista antenneista. Mikroaaltosäteen teho pinta-alayksikköä kohden jäisi niin pieneksi, ettei siitä koituisi vaaraa edes sen läpi lentäville linnuille tai lentokoneille. Kunhan voimala saataisiin valmiiksi kiertoradalla, vaatisi se vain hyvin pientä huoltoa. Käyttöiäksi on arvioitu vähintään 30 vuotta. Tämä kompensoisi kalliita alkuinvestointeja, joista laukaisukustannukset veisivät leijonanosan. Nykyään harva alan asiantuntija kyseenalaistaa kiertoradalle sijoitettavien aurinkovoimaloiden periaatteiden toimivuuden fysiikan kannalta. Avainkysymys sen sijaan on, voidaanko avaruuden aurinkovoimalat saada kustannustehokkaiksi ja kilpailukykyisiksi muihin energiavaihtoehtoihin verrattuina.


©Mafic Studios, Inc.

41

4

©Mafic Studios, Inc.

©Mafic Studios, Inc.

2

3

1 Aurinkovoimala lähettää

suoraan tuottamansa tehon aurinkopaneelilevyn toisella puolella olevalla antennilla.

2 Mikroaaltosäde ohjataan tarkasti vastaanotinantenniin. Säteen tehotiheys eli teho per pinta-ala on vähemmän kuin auringonvalossa, joten se ei ole vaarallinen esimerkiksi säteen läpi lentävälle lento­ koneelle. 3 Vastaanotinantenni muuntaa mikroaallot sähköksi. 4 Vastaanottoasemalta energian siirto onnistuu normaalin sähköverkon kautta.

Fissiota vai fuusiota, vai… Fossiilisten polttoaineiden loppumisella on peloteltu ihmiskuntaa jo usean vuosikymmenen ajan. Vitsin mukaan jo vuosikymmenien ajan öljyn on sanottu loppuvan ”parinkymmenen vuoden kuluttua”, ja saman ajan on uskottu menevän myös fuusiovoiman valmistumiseen kaupalliseen käyttöön. Energiakriisin ei kuitenkaan ennusteta alkavan vasta silloin, kun fossiiliset polttoaineet ovat loppumassa, vaan jo silloin, kun niiden kysyntä kasvaa ylisuureksi tarjontaan nähden. Hintojen noustessa pilviin ei kenelläkään ole varaa maksaa niitä. Joutuuko ihmiskunta tällaiseen tilanteeseen koskaan, on jatkuvan väittelyn aiheena. Kun fossiiliset polttoaineet on käytetty tai kun niiden käyttö päätetään lopettaa, on neljä tapaa tuottaa energiaa laajassa mittakaavassa, arvioi avaruustekniikan asiantuntija Pekka Janhunen Ilmatieteen laitokselta. – Ne ovat fissio, fuusio, maanpäällinen aurinkoenergia ja aurinkovoimasatelliitit. Fissiovoiman edut ja haitat ovat kaikille tutut. Fuusioenergia on ehkä mahdollinen, mutta siinä on kysymysmerkkejä. – Maanpäällistä aurinkoenergiaa tullaan varmasti käyttämään, mutta pelkästään siihen ei voida luottaa. Esimerkiksi kun ilmakehä seuraavan kerran hämärtyy ison tuli-

vuorenpurkauksen takia, maanpäälliset aurinkovoimalat menevät mykiksi. Verrattuna muihin vaihtoehtoihin avaruuden aurinkovoimalat ovat varsin ongelmattomia. Ne kysyvät vain osaamista ja teknologiaa.

Solar roadmap Maailman energiajärjestö IEA arvioi tuoreissa solar roadmap -raporteissaan, että auringoenergialla voitaisiin vuonna 2050 tuottaa jo yli 20 prosenttia maailman sähkönkulutuksesta, kertoo uusiin teknologioihin erikoistunut Eero Vartiainen Fortumista. Hän arvioi maamme energian tuotantorakenteen olevan 20 vuoden kuluttua hyvin samankaltainen kuin nykyään viitaten esimerkkinä uusiin ydinvoimaloihin, joiden käyttöiäksi kaavaillaan 60:ta vuotta. Aurinkopaneelit yleistynevät pienen kokoluokan tuotannossa, kuten talojen katolla, koska aurinkosähkön hinta lähestyy nopeasti kuluttajien sähköstä maksamaa kokonaishintaa. – Suuren kokoluokan voimantuotannossa aurinkosähkö ei kannata täällä vielä vähään aikaan, sillä sähkön tukkuhinta on selvästi aurinkosähkön tuotantokustannusta alempi. – Suurimpana muutoksena Suomen energiajärjestelmässä uskon, että vuonna 2030 sähköautot ovat korvanneet jo merkittävän osan polttomoottorihenkilöautoista. //

Nykyiset kantoraketit on suunniteltu korkeintaan 20 tonnin satelliittien laukaisemiseen. Maata kiertävälle radalle viety kilo kustantaa niillä pyöreästi 10 000 euroa. YRITTÄJÄ 1/2011


KULTTUURIMARKKINAT » Turuille ja toreille kulttuuria kokemaan

42

TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVAT J-P Palmulaakso

Antaa palaa,

Turku!

Turku kutsuu tänä vuonna monenlaisiin kulttuuririentoihin. Älä anna sanan kulttuuri säikäyttää. Turun reissun suunnittelun ja miksei itse reissunkin voi aloittaa oheisista kaupunkikulttuurin ja LUOVAN KENTÄN yrityksistä. Lue myös yrittäjien tapahtumavinkit.

YRITTÄJÄ 1/2011


43 Bossaliina-kahvila, Maariankatu 1

M

aa

ria

nk

at

u

Au ra ka

m

tu

Hu al ist on ka tu

Monk-klubi, Humalistonkatu 3 i

tu

ra

iop

ka

Au

Yl

n sto

ns ilt a

Ee

r

n iki

ka

tu

Ko ul uk at u

Li

nn

k an

at

u

Dynamo-klubi, Linnankatu 7 M yl lys ilt a

M ar tin

ahde

r

i

It

äi

ne

n

Ra

nt

ak

at

u

A

u

jo

k

My l l y

i

a

u

ta

nt

R

at

sil

n ne

an

k ta

KUI Design, Itäinen Rantakatu 64, B-talo

YRITTÄJÄ 1/2011


44

Dynamo-klubi, Linnankatu 7 Monk-klubi, Humalistonkatu 3

Klubiyrittäjä

tarjoaa kansalle huvia oli juhlavuosi tai ei Undergroundista ponnis-

tava klubi-yrittäjä Jussi Lehtinen on antanut turkulaisille mahdollisuuksia bailata jo vuodesta 1994. Miehen ensimmäinen tulokas yökerhorintamalla oli Appelsiini-klubi. Sittemmin Turun opiskelijat ja juhlijat ovat jo reilun vuosikymmenen ajan suunnanneet välillä purku-uhan alla olleelle legendaariseksi kutsutulle Dynamo-klubille Linnankadulle. Klubiyrittäjä Jussi Lehtinen, aka DJ Fog, kertoo Turussa löytyvän tarjontaa kulttuurinnälkäiselle. Onko Turusta ponnistamassa tekijöitä tai kollektiiveja valtakunnan tietoisuuteen? − Tanssiteatteri ERI, kirjakustantamo Sammakko ja runokustantamo Savukeidas sekä videojockey-osaaminen DJosaamisen lisäksi on Turussa aika vahvana esillä. Linnateatteri ohittaa jo reip-

paasti Kaupunginteatterin kävijämäärissä, Lehtinen luettelee. Marginaalissa touhuavista ryhmistä Lehtinen mainitsee mm. Kodinkonemusiikin Ystävät ry:n, joka järjestää kokeellisen elektroniikan tapahtumia.

Jazzia järkevästi Jussi Lehtinen omistaa myös Turun ainoan ja pitkäikäisimmän jazzklubin, vuonna 2006 aloittaneen Monkin. Voi kuvitella, ettei jazzklubia ole helppo saada taloudellisesti menestymään. Helsingin jazzklubi Birdland lopetti alkuvuodesta alle vuoden toiminnan jälkeen. − Ei jazzklubi varmastikaan missään päin maailmaa ole kultakaivos. Ei klubista hirveästi jää viivan alle, mutta sen

verran, että hommassa on järkeä. Emme ole väkisin järjestäneet keikkoja joka illaksi, sillä jazzkeikoille on aika rajallinen yleisö. Taloudellisesti Monk pyörii enemmän loppuiltojen DJ-esiintyjien varassa.

Mihin kulttuurivuoden tapahtumiin aiot ehdottomasti osallistua? 1. Varmaan tarkoitat omien baarien ulkopuolella. Kävin avajaisissa. 2. Logomon taidenäyttelyt vaikuttavat mielenkiintoisilta, siellä on hyvä kombinaatio. 3. Ricky-Tick Big Band 26.2., Logomo.

Ei jazzklubi varmastikaan missään päin maailmaa ole kultakaivos. Ei klubista hirveästi jää viivan alle, mutta sen verran, että hommassa on järkeä. YRITTÄJÄ 1/2011


45 »» Muotoilijoiden mukaan kuosissa tai tuotteessa pitää olla jotain hauskaa tai joku juju.

½½ Klubiyrittäjä Jussi Lehtisen mielestä olennaisin tekijä juhlavuoden onnistumiselle on se, jatkuuko näyttelykeskus ja kulttuuriareena Logomon toiminta luovan talouden keskuksena vuoden jälkeenkin.

Kunhan Logomo jatkaa Myös Monk klubi tarjoilee virallista Turku 2011 -ohjelmistoa Jussi Fredrikssonin järjestämällä konserttisarja Flamella. Jazzklubille tulee silloin huipputason kotimaisia yhtyeitä. − Sain Dynamoon tukirahaa ja täällä järjestetään 10 – 12 iltaa nimellä 2011-klubi. Kantavana ideana on tuoda pykälää tai kahta isompia ulkomaisia nimiä kuin muutoin. Onko megajuhlavuodesta iloa kulttuurialan yrittäjälle? Lehtisen mielestä isot kertatapahtumat ovat tärkeitä, mutta olennaisempaa on se, että kulttuurielämään saadaan jatkuvuutta. − Olennaisin tekijä onnistumisen kannalta on se, jatkuuko näyttelykeskus ja kulttuuriareena Logomon toiminta luovan talouden keskuksena. Logomoon pitäisi saada kerättyä taiteilijat ja tekijät saman katon alle, jotta synergiaa syntyy, Lehtinen esittää. − Harva luova toimija on kuitenkaan valmis vaihtamaan paikkaa, jos maksettavaksi tuleva vuokra nousee Logomossa merkittävästi. Viestintäpäällikkö Saara Malila Turku 2011 -säätiöstä vastaa. − Logomosta tulee vuoden 2011 jälkeen Turun luovan talouden keskus, ”Turun kaapelitehdas”. Rakennusyhtiö Hartela ja Turun kaupunki perustavat yrityksen Logomon toimintaa varten. Logomoon tulee tiloja luovan alan yrityksille, taiteilijoille, muille yrittäjille – kaikelle sille, mitä kulttuuripääkaupunkivuosikin kantaa mukanaan tulevaisuuteen. //

KUI Design, Itäinen Rantakatu 64, B-talo

Turkulaista designia

huumorihöysteellä Vanha oranssi Ma-

nillan tehdaskiinteistö Aurajoen rannalla tarjoaa työtiloja suunnittelijoille, arkkitehdeille, tanssiteatterille ja kuvataiteilijoille. KUI Designin puotiin johdattaa tehtaan sisäänkäynnissä oleva A-mainosteline söpöine tuotteineen. KUI Designin kaksikko Anna Hormio ja Rebekka Ketola kulkevat työmatkansa kesäisin laineiden päällä Föri-lautalla. Yrittäjäparin myymälään on nautinto astua ja katsella ympärilleen: Pupuset-puput söpöilevät trikoopipoissa ja kodin tekstiileissä, Föri-lautta seilaa kasseissa ja t-paidoissa sekä

Topi&Tyynen vauvojen töppöset roikkuvat ikkunassa esillä.

Hyödyt irti Syksystä 2007 puotia pitäneet Hormio ja Ketola ovat miettineet päänsä puhki, miten juhlavuoden ja sen houkuttelemien ihmisvirtojen hyödyn voi maksimoida bisneksessä. Näkyvyyttä KUI Design tuleekin saamaan Turku 2011 -säätiön kanssa tehtävällä yhteistyöllään: säätiö lahjoittaa yrittäjien suunnitteleman pipon jokaiselle tänä vuonna syntyvälle turkulaisvauvalle. YRITTÄJÄ 1/2011


46

½½ KUI Designin kaksikko tulee myymään tuotteitaan juhla­vuoden Kulma 2011 -projekti­myymälässä joenrannassa yhdessä Turku Design Now -ryhmän kanssa. Yhden ryhmittymän tuotteet ovat aina esillä kolme kuukautta kerrallaan, Anna Hormio ja Rebekka Ketola kertovat. Myymälän yhteydessä on juhlavuoden infopiste.

Mihin kulttuurivuoden tapahtumiin aiotte ehdottomasti osallistua? 1. Turku Design Festival - uusi muotoilutapahtuma Turussa, toukokuussa. 2. Abduction of Europe - nukketeatteriesitys, joka tapahtuu osittain veden alla Samppalinnan maauimalassa 12.–15.10. 3. Keinutuolien kokoontumisajot 28.5. Aurajokirannassa.

YRITTÄJÄ 1/2011

Designyritys valmistaa myös Turku-aiheisia tuotteita erään opiskeluaikaisen kouluprojektin innoittamana. Naisyrittäjät kertovat niiden syntyneen aluksi huumoripohjalta. Kuosit ovat syntyneet sellaisista aiheista, joihin tekijät ovat ulkopaikkakuntalaisina Turussa ihastuneet. Jokirantakuosi ”Wellcome on board” oli heidän ensimmäinen Turku-aiheinen designinsa.

Turku-tuotteet kiinnostavat Hormio ja Ketola odottavat innolla tätä vuotta ja kesäksi odotettuja vierailijamassoja. − Jo viime vuonna huomasimme, että myynnissämme on kasvua ja Turku-tuotteille on kysyntää kuin myös muille tuotteillemme, Hormio kuvaa. Yrittäjät tekevät osan tuotteista kaupan yhteydessä olevissa tuotantotiloissa, toki myös alihankintaa on.

− Tähän asti tuotteet on ostettu käsistä. Nyt talvella valmistamme hyvissä ajoin varastoon kesää varten, Ketola jatkaa. Kaksikolla on käynnissä tuotannon selkiyttäminen ja ulkoistamisen lisääminen, sillä tavaraa menisi kaupaksi enemmän kuin on saatu valmistettua. − Lisäämme varmasti alihankintaa Turun sisällä. Haluamme kuitenkin tehdä kaiken käsityönä, mikä asettaa omat rajoituksensa tuotannolle, Ketola kertoo. Muotoilijat kuvaavat kuviomaailmaansa graafiseksi ja pelkistetyksi. Kaikissa tuotteissa käytetään luonnonmateriaaleja. KUI Designilla on muutamia jälleenmyyjiä ulkomailla Japanissa ja Ranskassa. − Jotain hauskaa tai joku juju pitää olla kuosissa tai tuotteessa. Designyritys on mukana Turku Design Now! -ryhmässä. Ryhmän yritykset järjestävät yhdessä myyjäisiä ja osallistuvat tapahtumiin ryhmänä. Ryhmän liikkeitä voi seurata osoitteessa www.turkudesignnow.fi //

Hormion ja Ketolan suunnittelemat pipot lahjoitetaan jokaiselle tänä vuonna syntyvälle turkulaisvauvalle.


47 »» − Meillä ihmiset ovat kepein mielin. Yhden työntekijämme mielestä meidät on lellitty pilalle, kun täällä on niin mukavia asiakkaita. Hän totesi, ettei meillä muodostu realistista käsitystä palvelualasta, Anna-Mari Taipalus ja Ioanna Mavromichalis naureskelevat.

Bossaliina-kahvila, Maariankatu 1

Haaveesta kasvanut kahvila ei jätä kylmäksi Nyt se

on nähty, Turussa on kahvila, jossa asiakkaat ja tiskin takana touhuajat kutsuvat toisiaan etunimellä. Bossaliina on onnistunut keräämään tyytyväisen kanta-asiakaskunnan ja tuomaan Turkuun pikkukaupunkifiilistä. Bossaliinan sisustusilme muistuttaa Peppi Pitkätossun Huvikumpua. Astiat ja huonekalut ovat eri paria, eikä värien käytössäkään ole säästelty. Niin herkullisen näköinen on kahvilayrittäjien Anna-Mari Taipaluksen ja Ioanna Mavromichaliksen myyntitiski, että he varmasti vääntäisivät Turun kaupungillekin oman leivoksen. Millainen se mahtaisi olla? − Leivoksessa pitäisi näkyä saaristo ja kaksikielisyys sekä Turun pitkä historia. Sehän olisi rieskaan kääritty jokirapurulla. Maariankadun kahvila ei tyydy olemaan pelkkä kahvila. Siellä esiintyy bändejä ja deejiitä. Kirjallisuusilloissa kirjallisuustieteen opiskelijat lukevat tekstejä. Helmikuussa Bossaliinassa voi kuulla ystävänpäivään liittyen rakkausaiheisia tekstejä. − Järjestämme tapahtumia oli kulttuuripääkaupunkivuosi tai ei. Tarkoi-

tuksena on järjestää myös stand-upia ja treffitapahtuma. Kahvilassa kokoontuu pari neulekerhoa, joista toinen kulkee nimellä Nekkukerho, eli neule ja kakku. Taide on kahvilassa läsnä koko ajan, sillä seinille on ripustettuna kuukausittain vaihtuva näyttely, josta voi ostaa tauluja.

Leivosreseptejä ja fiiliskuvia Turun kahvilakulttuuri on yrittäjien mielestä aika yksipuolinen kokoisekseen kaupungiksi. Turussa on paljon ketjuja, joissa paikan persoonallisuus katoaa, koska ne on leivottu samasta muotista. Mavromichaliksen mielestä pienillä yksityisillä kahviloilla on huonot aukioloajat. Bossaliina päätti paikata markkinaraon: ovet ovat viikonloppuisin auki puoleenyöhön. Pitäjät hoitavat markkinoinnin Facebookissa ja päivittävät sivujaan vähintään kerran päivässä. Facebookista voi bongata, että tarjolla olisi vastaleivottua mustikkapiirasta. Kahvilayrittäjien blogia voi lukea yrittajat.fi-sivuilla. Taipalus ja Mavromichalis kypsyttelivät haavettaan omasta kahvilasta usean

vuoden ajan. Yhteisessä työpaikassa elokuvateatterissa naiset harmittelivat hiljaisena kesäpäivänä, kun kaupungista ei löytynyt kivaa kahvilaa. Leikekirja täyttyi leivosresepteistä ja fiiliskuvista, kunnes he päättivät suorittaa barista- ja yrittäjyyskurssit. Viime kesänä tilaisuus vihdoin koitti, ja Taipalus ja Mavromichalis menivät osakkaiksi samalla paikalla sijainneeseen ravintolabaariin. Kahvilan sisustus meni uusiksi, ja parivaljakon suunnitelmat kävivät todeksi. //

Mihin kulttuurivuoden tapahtumiin aiotte ehdottomasti osallistua? 1. Animoi-näyttelysarja, Turun taidemuseon pimiö. 2. Design Shopin Kulmakioski, tuotteitaan myyvät turkulaiset Jeti, Polkka Jam, Saana ja Olli, tammi-maaliskuun ajan. 3. Liisa Ihmemaassa -valokuvanäyttely, 16.1.–18.12.2011, Logomo.

YRITTÄJÄ 1/2011


48

Lasten kulttuurilla Suomen Disneyksi

½½ Aurinkokustannukselta ilmestyy ValoAuringon Metsämarja Aittokosken kirjoittama lastenkirja Lennä, Pikkuli lennä helmikuussa. Puoliso, ohjaaja Antti Aittokoski (kuvassa) toimii myös ValoAurinko-osuuskunnassa.

Marginaalikulttuurin

kentällä bisnes löytyy monimediakonsepteista ja tuotteistamisesta. ValoAurinko-tuotanto-osuuskunnalta pukkaa tänä vuonna markkinoille niin lasten tv-sarjaa, sarjakuvaa ja lastenkirjaa kuin elokuvapajahankkeita. Tänä vuonna tuutista tulee lasten tv-sarja Jotain rajaa, josta ilmestyy myös sarjakuva. Vuoden 2011 ohjelmistossa on osuuskunnan tukiyhdistyksen toteuttamia historiallisia Iki-Auran aikakeikaus – elokuvapajoja lapsille ja nuorille.

Turun kulttuuripääkaupunkivuosi on jo herättänyt

paljon puhetta − eikä vähimpänä juhlavuoden avajaisten pääesityksen esiintyjävalinta, joka tuli Englannista. Turusta löytyy esiintyvän taiteen tekijöitä omasta takaakin. Turku tarjoaa juhlavuonna ainakin tanssiteatteria, underground-musiikkia, mikroteatterifestivaalia, näyttelykeskus ja kulttuuriareena Logomon taidenäyttelyjä, osittain veden alla tapahtuvaa nukketeatteriesitystä ja erikoisemmasta päästä keinutuolien kokoontumisajoja. Turku 2011 -säätiön viestintäpäällikkö Saara Malila selvittää avajaisesityksen tilauksen menneen brittiläiselle Walk the Plank -ryhmälle, koska vastaavan esityksen toteuttamiseen tarvittavaa tietotaitoa ja kokemusta ei Suomessa ollut. − Brittiryhmä rakensi esityksen yhdessä paikallisten kanssa.

YRITTÄJÄ 1/2011

Lopulta esityksissä oli mukana liki 2000 turkulaista: mm. taiteilijoita, valosuunnittelijoita ja tuottajia. Kenties tulevaisuudessa vastaavia esityksiä voidaan tässä maassa tehdä täysin kotimaisin voimin. Kulttuuripääkaupunkivuosi on innoittanut myös kriittisiä näkökantoja ja liikehdintää. Turku Euroopan alakulttuuripääkaupunki 2011 -hanke pyrkii kokoamaan yhteen omaehtoisen, vapaan kulttuurin tekijöitä ja kokijoita. Ryhmä haluaa tuoda päivänvaloon mm. turkulaisten taiteilijoiden ja ruohonjuurikulttuurin tila-ahdingon. Turussa ja Kaarinassa lähes neljännes yrittäjistä uskoo liiketoimintansa lisääntyvän kulttuuripääkaupunkivuoden aikana, käy ilmi Varsinais-Suomen osuuspankkien ja Varsinais-Suomen Yrittäjien laatiman Maakuntaennusteen lisäselvityksestä.


Mihin kulttuurivuoden tapahtumiin aiot ehdottomasti osallistua? 1. Carl Larsson - näyttely Turun taidemuseossa 16.9.2011–8.1.2012. 2. Aurinkobaletin Tanssiva torni 14.4. alkaen. 3. Taikalampun Sytyke: lasten- ja nuortenkulttuurin monet mahdollisuudet -seminaari 18.11.

2004 perustetun osuuskunnan yksi perustaja käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Metsämarja Aittokoski kertoo heidän viritelleen yritys- ja yhdistystoiminnan yhdistämistä muun muassa tuotteistamalla yhdistyspuolelta juontavia liikeideoita. − Esimerkiksi juhlavuoden ohjelmistossa olevasta Iki-Auran aikakeikaus -elokuvapajasta voimme kehittää kirjasarjaa, Luurankovaaripalapeliä tai Iki-Auran aikakeikauslautapeliä. Elokuvapaja on jo nyt monimediallinen konsepti, sillä pajojen myötä on toteutettu myös nettisivut, joilla on pelejä ja tehtäviä.

Marginaalin marginaalissa Lasten ja nuorten kulttuuri on marginaalin marginaalissa, eikä taiteellisesti korkeatasoista tarjontaa voi aina toteuttaa ilman yhteiskunnan tukia. Kulttuurialan yrittäjyys onkin usein jotain muuta kuin pelkästään liikevoittoa tavoittelevaa yrittäjyyttä. − Jos elokuvapajat toteutettaisiin täysin elinkeinotoimintana, pitäisi yhden lapsen osallistumismaksun olla satoja euroja. Hankkeessa on useampia rahoittajia, muun muassa Turun kaupunki. ValoAuringon tavoitteissa on olla vähän kuin Suomen Disney: tuotteistamme lastenkulttuuria ja mediasisältöjä. Tuotteet voivat olla elokuvaa, teatteria, kirjaa, pehmolelua tai mitä tahansa. Kansainvälistyminen on ryhmän seuraava steppi, jota varten kansainvälistä myyntiä hoitaa agentti. Lasten- ja nuorten kulttuurin toimija työllistää osa-aikaisesti useampia ihmisiä. Rekrytointitarve vaihtelee projektikohtaisesti. //

Uusin tieto parhaista kumppaneista www.mainostajanhakemisto.fi Selaa yrityksiä toimialoittain > AV-tuotanto > Digitaalinen viestintä Tilaa > Graafinen tuotanto Mainostajan > Mainostoimistot Hakemisto > Markkinatutkimus Verkkotunnukset haku> Mediatoimistot palveluun + painettu hakemisto 150 €+alv. > Menekinedistäminen > Painotuotteet > Suoramarkkinointi > Viestintä ja markkinoinnin konsultointi > ym. Yli 1000 yritystä ja 5800 markkinoinnin ammattilaista – kaikkia et ehdi tavata mutta voit tutustua heihin ja työnäytteisiin Mainostajan Hakemistossa.

Erottajankatu 19 B, 00130 Helsinki puh. (09) 686 0840, ml@mainostajanliitto.fi


YRITTÄJÄT » Lumilautailija laskee olosuhteista riippumatta

50

TEKSTI JA HENKILÖKUVA Riikka Koskenranta, KUVAT Burton

Brändituotteen

maahantuoja on paljon vartijana Lumilautojen markkinajohtajan maahantuoja on paljon vartijana valmistajan ja kauppiaan välissä. Tuotekehityksen suunta on selvillä kauan ennen kuin pellepelottomien työn tulos ilmestyy kauppoihin.

Burtonia

maahantuova Markus Aarni on tehnyt Suomen markkinajohtajan kanssa kauppaa vuodesta 1987, eli lumilaudan ensitulemisesta lähtien. − Meillä on paras mahdollinen näkemys siitä, mihin välineet ja laji ovat menossa. Olemme kahdella tavalla tuotekehityksessä kiinni: Burton kyselee mielipiteitämme ja toisaalta olemme tekemisissä kuluttajien ja junnulaskijoidemme kanssa, Aarni Funster Company Oy:stä kertoo. Markkinointiyhteistyö on yksi osa bisnestä.

YRITTÄJÄ 1/2011

− Maailmalla jossain vaiheessa ammattilaisina laskeneet, kuten Aleksi Vanninen, Heikki Sorsa ja Peetu Piiroinen, ovat melkein kaikki laskeneet tiimissämme. Meillä on ns. kasvattamo, ja hoidan itse tiimiasiamme. − Tehtävämme on johdattaa heidät Burtonin tehdastiimiin. Burton tekee toki itse päätöksensä. Valmistajan osalta laskutiimit ovat kauppapolitiikkaa. Markkinaalueilla pitää olla omia esikuvia, jotka vaikuttavat myyntiin kyseisellä markkinaalueella. Lumilautavälineiden ja -vaatteiden lisäksi Funster maahantuo skeittikenkiä, ja tiimissä on myös skeittaajia.


51

Rahaa riittää lajin tukemiseen Aarni on monessa mukana lumilautailun saralla, sillä lumilautailun tulevaisuus on yritykselle paljon isompi asia kuin Burtonin tulevaisuus, toimitusjohtaja-yrittäjä sanoo. − Meidän on pakko laittaa rahaa lumilautatapahtumiin. Jos emme olisi talou­ dellisesti mukana, ei tapahtumia olisi, sillä kukaan muu maahantuoja ei viitsi laittaa niihin rahaa. Lumilautaliiton yhteistyökumppanina toimiva Funster tukee Youngters-kiertuetta, joka on 13–17-vuotiaiden laskijoiden kisakiertue hiihtokeskuksissa. Aarnin aloitteesta syntyi ympäri Suomea kiertävä parkkikoulu 4–5 vuotta sitten: keskuksiin tehtiin pienempiä reilejä ja liitto sekä Funster käynnistivät lumilautakoulun, joka antoi ilmaista opetusta parkkilaskemisessa hiihtokeskuksissa. Nyt liitto pyörittää parkkikouluja. Helsingin Kivikon lumiparkki, jota pyörittää ImageMatch, sai myös maahantuojan rahaa.

Duuni on intohimo Yrityksen kuudesta työntekijästä viisi plus omistaja lumilautailee. Duuni onkin heille myös intohimo.

½½ Suomen lumilautailijoiden upea menestys tämän talven maailman­mestaruus­kilpailuissa houkuttanee lajin pariin lisää uusia nuoria harrastajia. Kuvassa Peetu Piiroisen tyylinäyte.

Aarni on silminnähden innostunut lajista ja sen kehityksen seuraamisesta. Lumilautailua eivät ole määritelleet standardit siitä, miten rinnettä tullaan alas. − Lautailussa laji muuttaa muotoaan koko ajan ja välineet hakevat uusia muotojaan. Kehitys ei vieläkään ole loppu. Reilut 20 vuotta lumilautailua läheltä seurannut Aarni pitää alan isona muutoksena Suomessa sitä, että alun perin kapinalaji on hyväksytty talviurheilulajiksi muiden lajien joukkoon. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja veika-

¾¾ Burton esittelee seuraavan sesongin tavarat maahantuojille noin vuosi etukäteen. Siitä päivästä lähtien tuotesuunnittelijat uppoutuvat jo sitä seuraavaan kauteen, eli kahden vuoden päähän.

takseen, että Suomen lumilautailijoiden menestys tämän talven maailmanmestaruuskilpailuissa houkuttaa lajin pariin uusia nuoria harrastajia.

Tuotteet uusiksi vuosittain Kaikki lumilautatuotteet menevät joka vuosi uusiksi, vähintään lautojen grafiikat muuttuvat vuosittain. Burtonin ainoana itsenäisenä jakelijana EU-alueella Aarni tietää, mistä puhuu. Muissa EU-maissa Burtonilla on oma myyntiedustajansa. − Pelkät grafiikat ovat iso osa valmistajan tuotekehityskustannuksista. Joulukuussa 2010 Aarni kävi valmistajan ensi talven malliston esittelytilaisuudessa. Tänä talvena Suomeen tuotiin uudenlaisia minilautoja. − Jos normaalisti käytät 152-senttistä, niin nyt voit laskea 144 senttimetrin laudalla. Laudan taipumiskäyrä ja pituus on optimoitu siten, että se voidaan tehdä mahdollisimman lyhyeksi. Minilaudat on ensisijaisesti tarkoitettu parkkilaskuun. Suksista miniversioita on tehty jo aiemmin.

YRITTÄJÄ 1/2011


52

Valmistajan osalta laskutiimit ovat kauppapolitiikkaa. Markkina-alueilla pitää olla omia esikuvia, jotka vaikuttavat myyntiin kyseisellä markkina-alueella.

¾¾ Omaa lautaa Markus Aarni ei tarvitse, kun hän lähtee lautailureissulle, vaan hän nappaa jonkun testilaudan mukaansa. Burton pitää kokouksensa lumilautailu mielessä. Keväällä mies lähteekin Venäjälle Kamtˇsatkaan.

Laudat eivät enää poikkea niin paljon toisistaan kuin 15 vuotta sitten. Myös omaan laskutasoon nähden sopivan laudan valitseminen on sitä kautta helpottunut. Perusmallit laudoissa ovat olleet camber ja rocker. − Pari vuotta sitten markkinoille alkoi tulla rocker-lautoja, joissa ei ole jalkavuutta, Markus Aarni selvittää. Jalkavuus tarkoittaa muotoa, jossa sivulta katsottuna suksen keskikohta on kärkeä ja kantaa korkeammalla. Jalkavuus jakaa laskijan painoa tasaisemmin koko sukselle. Camberissa sen sijaan on jalkavuutta. − Nykyään on usein sekä camberia ja rockeria samassa laudassa. Tuotekehitys on nimenomaan tehty käyttämisen helppoutta ajatellen.

Kuluttajakyselyissä selvisi aikoinaan, että 20 prosenttia lumilautailua kokeilleista ryhtyy harrastamaan lajia. Loput luovuttavat, kun ensimmäinen kokemus ei miellytä. − Kyselyiden jälkeen Burtonilla alettiin miettiä lisää sitä, miten laudasta saadaan aloittelijalle helppo. Siihen kuuluu laudan kanttien nostaminen, etteivät reunat nappaisi kiinni niin helposti. Keskuksissa näkee myös lautoja, joista on ikään kuin puraistu pala pois kärjestä. Aarnin mukaan tällaisella muotoilulla vaikutetaan pyörimiseen. Mitä vähemmän laskijalla on massaa stanssin ulkopuolella, sitä paremmin lauta ja laskija lähtevät pyörimään. Laudassa pitää samalla olla mahdollisimman pitkä kantti: kun perinteisessä laudassa kärki ja kanta nousevat ylöspäin aika loivasti, niin parkkilaudoissa päät nousevat hyvin jyrkästi. //

Tuntosarvet kohollaan – purjelaudoista lumilautoihin

Helsinkiläinen Markus Aarni ajautui Burtonin maahantuojaksi

onnellisten yhteensattumien kautta. Ylioppilas Aarni lähti isänsä kanssa laskureissulle Keski-Eurooppaan, missä he vierailivat Blizzardin tehtaanmyymälässä. Siellä Aarnit huomasivat bisnesmahdollisuuden laskettelusuksien maahantuonnissa, sillä tehtaanmyymälän hinnat olivat huomattavan alhaisia. Blizzardin kanssa ei syntynyt kauppoja, mutta Markus Aarni alkoi tuoda saksalaisen Völklin suksia maahan edesmenneen yrityksen osakkaana 1970-luvun lopulla. Purjelautojen ja märkäpukujen kautta yrittäjän liiketoiminta vaihtui lumilautojen maahantuontiin. 1987 hän ryhtyi myymään Burtonia ja on siitä asti käytännössä myynyt lumilautatuotteita. Lisäksi skeittijalkineet tulivat skeittibuumin aikaan kuvioon mukaan. Aarnin omistama Funster Company Oy:n sisaryhtiö avasi oman vähittäisliikkeen Rukalle lokakuussa 2009. Funster omistaa puolet myös Kampissa sijaitsevasta Lamina-liikkeestä puolet. Maahantuoja on mukana Venäjänmaahantuontiyrityksessä noin 50 prosentin omistuksella. Venäjän-kuviot hoidetaan Funsterin omistaman Virossa toimivan yhtiön kautta. Myyntiä on myös Valko-Venäjällä ja Unkarissa. Funsterin liikevaihto on Suomessa ja Baltiassa 4,5 miljoonaa. Venäjän ja Valko-Venäjän toiminnot ovat eri yrityksessä.

YRITTÄJÄ 1/2011


YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

53

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Tuula Ylikorpi

a j r i k ä v Ystä Nimeni on

Oona Kivelä,sin olen tankotans

mutta minäkin Et ehkä tiennyt, itykseni on… olen yrittäjä. Yr en

nuort Gymi lasten ja kuntoklubi.

öpaikkani oli… Ensimmäinen ty jat ry

imisteli Kulosaaren Vo ryhdyin, Tähän ammattiin n… ajauduin, joudui

stuksen

luharra Telinevoimiste myötä.

össä on… stavinta tässä ty

, istä opetusta Antaa yksilöll ja e ll elle, nuore jokaiselle laps en taitotaso is aikuiselle, joka n. ae huomioon ott

Haa

jaan Hauskinta sen si

on...

en. ii uuden liikke Kun lapsi opp

ri 2010. Suomen mesta

Ikonini on...

ettitanssija Venäläinen bal hnikov. Mikhail Barys i on…

Salainen paheen

ni eivät pysy Mitkään pahee salassa ;) ni on…

ta Viimeisin hankin

n mustat Juicy Couture . New Yorkista nahkasaappat an Keksintö, jota ilm

en pärjää, on...

Tanko.

Jos uskaltaisin…

gihypyn. Hyppäisin ben

llegani tahdon

Sinulle yrittäjäko kertoa…

stat! Tee mitä raka

mennan…

Inspiraatiota am

RODEO.FI

Menestyjistä.

YRITTÄJÄ 1/2011


YRITYS » Meikkileikki ei ole leikkibisnestä

54

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Heli Hirvelä, TUOTEKUVAT mschic Cosmetics Oy

½½ Marika SnellmanSöderström perusti MSCHIC-Cosmeticsin vuonna 2007. Nyt yritys on laajenemassa kansainvälisesti. Uusia kontakteja etsitäänkin, viestittää Snellman-Söderström yrityksen päämaskeeraajan Leena Ristaniemen sudittavana.

YRITTÄJÄ 1/2011


55

Kauniisti

kansainvälinen

Miksi kosmetiikkapomot ovat vanhoja miehiä, pohti Marika Snellman-Söderström. Pohdinnan seurauksena nainen ryhtyi yrittäjäksi ja luotsaa nyt omaa kotimaista kosmetiikkayritystään MSCHICiä. Ja siinä hommassa vain maailma on rajana.

Läpinäkyvissä rasioissa on kasapäit-

täin huultenrajauskyniä, huulipunia ja ripsivärejä. Ikkunan eteen on aseteltu käsintehtyjä puurasioita, jotka pitävät sisällään mineraalivalopuutereita, poskipunia, highlightereitä ja korostusvärejä. Paikan täytyy olla jokaisen kosmetiikkafanin unelma. Kyseinen meikkikeidas on MSCHIC Cosmeticsin toimitila, showroom ja myymälä Helsingin Punavuoressa. Sisällä liikkeessä häärivät yrityksen toimitusjohtaja Marika Snellman-Söderström sekä myyntijohtaja ja pääkouluttaja Leena Ristaniemi.

YRITTÄJÄ 1/2011


56

»» KIDE-sarjaan on tulossa syksyllä luomi­ värejä, kulmavärejä sekä muita silmämeikkituotteita. Niistä ollaan erityisesti kiinnostuneita Dubain markkinoilla, jossa hunnun alta pilkotta­vat vain silmät.

Marika Snellman-Söderström perusti suomalaisen meikkibrändin MSCHICin vuonna 2007. Idean omaan meikkisarjaan hän sai Gloria-lehden artikkelista. – Olen aina ollut meikkifriikki sekä kauniiden asioiden suosija, visualisti ja esteetikko. Kosmetiikka-ala oli kuitenkin oikeastaan onnenkantamoinen. Gloriassa oli artikkeli, jossa esiteltiin Suomen kosmetiikkapomoja. He olivat kaikki yli 50-vuotiaita miehiä. Ajattelin tuolloin, etteihän se voi niin olla, Snellman-Söderström muistelee. Tovin asiaa pohdittuaan hän päätti, että asiaan on tultava muutos ja niin MSCHICin tarina sai alkunsa.

ja kansainvälinen liiketoiminta – siinä minun osaamisalueeni, Marika Snellman-Söderström, KTM, MBA, luettelee. Kosmetiikankäyttäjät varmaankin kiinnostuvat heti. Meikkirasioiden takakansiin on painettu mitä mystisimmiltä kuulostavia ainesosia, eikö kosmetiikkabisneksessä pitäisi olla vähintään kemisti tai ainakin ammattimeikkaaja? Ei tarvitse, kun hankkii ympärilleen osaavan tiimin, Snellman-Söderström vakuuttaa. Nykyään hänellä on apunaan viisi vakituista työntekijää ja muutamia freelancereita. – Olenkin vuosien varrella imenyt itseeni muilta osaamista ja ammattitaitoa. Nykyään toimin myös suunnittelijana, mikä aina oli toiveissani.

Osaava tiimi apuna Vaikka kauniisti ehostetulla SnellmanSöderströmillä selvästikin pysyy meikkisivellin hyppysissä, ei hänellä itsellään kuitenkaan ole maskeeraajataustaa. – Olen ihan puhtaasti kaupallinen ihminen. Myynti, markkinointi, strategiat

Ekoluksusta ja luonnonmukaisuutta Yrityksen valikoimissa on kaksi meikkisarjaa: nuorekas nimikkosarja MSCHIC ja ekoluksussarja KIDE. MSCHICin

tuotteet ovat tänä keväänä muuttumisleikissä, kun sarja saa kokonaan uuden ilmeen ja koostumuksen. – MSCHICistä tulee säilöntäaineeton, hajusteeton ja talkiton sarja. Halvassa kosmetiikassa on paljon talkkia, hyvässä ei. MSCHICistä tulee siis täysin luonnonmukainen ja samalla kuitenkin trendikäs tuote. Vuosi sitten lanseerattu KIDE-tuotesarja on puolestaan yrityksen tähtituote. – Sarja sisältää 15 tuotetta meikkivoiteesta highlighteriin. KIDE on tällä hetkellä vienninveturimme, sillä kenelläkään muulla ei ole vastaavanlaista tuotetta. – Kutsun sitä ekotuotteeksi ilman kompromisseja. Itse kosmetiikka sisältää luonnonmineraaleja, vihreää ja valkoista teetä ja timantteja. Pakkaus valmistetaan kotimaassa käsityönä, ja se on käsittelemätöntä suomalaista koivua. Marika Snellman-Söderströmin mukaan KIDE on myös maailman ainoa designkosmetiikkatuote. KIDE-sarja onkin

Englannissa on jo miljoonamarkkinat miesten kosmetiikassa. Siellä myydään paljon maskaraa eli ripsiväriä miehille. Ihan järjettömiä määriä. YRITTÄJÄ 1/2011


57

170 euroa

turhuuteen? Suomalainen käytti vuonna 2009 rahaa kosmetiikka- ja hygieniatuotteisiin yhteensä 170 euroa. Summaan sisältyvät siis sampoot, saippuat, meikit, deodorantit ym. Kansallisaate ”saunan raikas” on ilmeisesti yhä voimissaan. – Kosmetiikka koetaan Suomessa ehkä turhanpäiväisenä, Marika SnellmanSöderström arvelee ja jatkaa, että vertailun vuoksi mainittakoon, että venäläinen nainen käyttää kaunistautumiseen kuukaudessa puolet palkkatuloistaan. Se on kuitenkin mielestäni jo vähän liikaa. Snellman-Söderströmin mielestä suomalaiset naiset voisivatkin hiukan ryhdistäytyä kosmetiikan käytössä, ihan jo oman hyvinvoinnin takia. – Pienikin kaunistautuminen piristää. Eikä siihen mene kuin viitisen minuuttia, hän sanoo. Suomalainen ei meikkaa arkeen, mutta entä sitten juhlaan? – Juhliin ostetaan uusi huulipuna, mutta unohdetaan kaikkein tärkein eli pohjustus. Se on tärkein osa meikkiä. Meikkivoiteen, puuterin ym. ”kanvaasin” pitää siis olla kunnossa. Jos iholle ei tee mitään ja laittaa vaan huulipunan, ei lopputulos ole huoliteltu. – Ymmärrän kyllä, että meikkaaminen voi olla hankalaa, mutta miksei voisi vähän leikkiä? Meikki on siitä ihana asia, että sen voi pestä pois. Jos meni pieleen, sen kun peset pois, hän nauraa.

ollut esillä esimerkiksi Design Forumin messuilla Tokiossa. – Meidät pyydettiin myös Shanghain maailmannäyttelyyn edustamaan Suomea nimenomaan designin takia.

Vain maailma on rajana Suomessa MSCHIC Cosmeticsin tuotteita myydään sekä verkkokaupassa että Punavuoren myymälässä. Jälleenmyyjiäkin on. – Kampaamoja, kauneushoitoloita ja kylpylöitä. Strategiamme onkin enemmän erikoisliikepuolelle. Varsinainen painopisteemme on kuitenkin ulkomailla, Marika SnellmanSöderström painottaa. – Yhteydet Jenkkeihin avattiin lokakuussa. Puola, Venäjä ja

Japani ovat seuraavana listalla. MSCHICin tuotteet kiinnostavat tällä hetkellä erityisesti USA:ssa, sillä siellä luonnonmukaisuus on meikeissä jo aivan ”must”-juttu. – Jos haluat USA:ssa jotain myydä, sinulla pitää olla täysin parabeenitön eli säilöntäaineeton kokoelma. Se suuntaus on vasta tulossa Eurooppaan. – Meillä on kaksi tuotesarjaa, joilla on rajattomat markkinat. Maailmassa on yli 200 maata, joihin voisimme mennä. Meillä on tuote, jota ei tarvitse modifioida muualle, joten totta kai haemme kansainvälisiä markkinoita. Suomen markkinat eivät ole koskaan olleet päätähtäimeni, vaan se, että yritys kansainvälistyy ripeään tahtiin, Snellman-Söderström innostuu. – Tietenkin myös suomalai-

YRITTÄJÄ 1/2011


58

»» MSCHIC-tuote­ sarjalla on jo kolmen vuoden tausta, ja sillä on vakiintunut käyttäjä­kunta.

Onpa kaunis mies! Miesten kosmetiikka on ollut viime vuosina tapetilla. Miehille on lanseerattu omia ihonhoitosarjoja ja uskaliaimmat brändit jopa peitevärejä tai muita meikkejä. Vaikka niin voisi luulla, ihan pikkubisneksestä ei tässäkään ole kyse. Esimerkiksi L’Oréal lanseerasi vuonna 2006 miehille Menexpert-sarjan. Sarja myi vuodessa saman verran kuin koko segmentti oli edellisenä vuonna myynyt yhteensä. Erityisesti juuri miesten ihonhoitotuotteet, kuten voiteet ja puhdistusaineet, menevät kaupaksi. Ehkäpä ei kuitenkaan mene kauaa, kun suomalainen mieskin uskaltautuu jopa meikkaamaan kevyesti? Marika SnellmanSöderström kuitenkin torppaa ajatukseni lempeästi. – Suomalaisessa miehessä asuu se äijä. Siitä ei päästä mihinkään. Jos saat suomalaisen miehen käyttämään kosteusvoidetta, olet tehnyt hyvän työn. Toisin on kuitenkin vaikkapa Englannissa, jalkapallohuligaanien luvatussa maassa. – Olen kuullut, että Englannissa on jo miljoonamarkkinat miesten kosmetiikassa. Siellä myydään paljon maskaraa eli ripsiväriä miehille. Ihan järjettömiä määriä, Marika Snellman-Söderström kuvailee. – Suomi on Suomi, muualla ollaan ehkä edistyksellisempiä.

YRITTÄJÄ 1/2011

sista asiakkaista pidetään huoli, koska täältähän kaikki lähtee. Suurin potentiaali on kuitenkin ehdottomasti muualla.

vassa. Kansainvälisistä tapahtumista tarttuu aina kontakteja. Jostain syystä kaupanteko on tuntunut olevan helpompaa kauemmas kuin lähelle.

Vihreydelle valmis markkina

Pieni ei ole kaunista

USA, tuo mahdollisuuksien maa, on melko itsestään selvä etappi kansainvälistymisen poluilla, mutta miksi Puola, Japani ja Venäjä? – Jos ajatellaan ekoluksukselle, kuten KIDE-tuotteellemme valmiita markkinoita, niin Japani on melko selvä vaihtoehto. Monet maathan vasta mutustelevat vihreää ajatusta. Esimerkiksi Dubaissa ei vielä oikein ymmärretä, mikä idea ekoilussa on. Olemme siis hakeutuneet sellaisille alueille, jotka ovat valmiita ekokosmetiikalle, vaikka ne olisivatkin sitten kauempana, Snellman-Söderström summaa. – Puolasta puolestaan otettiin yhteyttä meihin. – Lisäksi olemme olleet messuilla eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Bolognassa ja Mosko-

Jos tuote on universaali, on yritysten kansainvälistyminen Marika Snellman-Söderströmin mukaan monesti kiinni lähinnä resursseista. – Täytyy löytää oikeat jakelijat ja agentit sekä ehtiä myymään joka puolelle. Se on se suurin kasvunpaikka. Snellman-Söderströmiä harmittaa, etteivät suomalaiset yrittäjät ole kovin hanakoita kansainvälistymään. Erityisesti naisyrittäjille hän viestittää, että älkää ajatelko niin pienesti. – Maailma on iso, ja siellä on vaikka mitä mahdollisuuksia, kunhan vain uskaltaa ja uskoo omaan ideaansa. – Joskus aikanaan mietin, että miten ihmeessä ruotsalaiset osaa-


59

Meillä on kaksi tuotesarjaa, joilla on rajattomat markkinat. Maailmassa on yli 200 maata, joihin voisimme mennä.

vat. Sieltä tulee kuluttajabrändiä jos jonkinmoista, ja ne pärjäävät niin Ruotsissa kuin muuallakin. Miksi Suomessa ei osata samaa? Suomesta tulee lähinnä mokkuloita tai sovelluksia, ei kuluttajabrändejä. – Ruotsin esimerkistä voi nähdä, että kuluttajillekin suunnattu tuote voi menestyä hyvin. Kunhan vain löytyy rohkeutta siihen.

Jättien kanssa kilpasilla Naistenlehtiä selatessa törmää lukuisiin kosmetiikkamainoksiin. Lancôme, Helena Rubistein, Biotherm, Maybelline,

Garnier, Vichy, The Body Shop – kaikki L’Oréalin brändejä. Miten pieni suomalainen pk-yritys voi kansainvälisillä kosmetiikkamarkkinoilla pärjätä L’Oréalin kaltaisten jättiläisfirmojen ikeessä? – Suomessa suomalaisuus on tietysti aina vahva tekijä. Me olemme Suomessa se trendikäs sarja, ja sille on ollut sel­ keästi tarvetta. – Kansainvälisillä markkinoilla esimerkiksi KIDE-sarjalla on selkeä kilpailuvaltti. Isot jätit eivät kykene, eivätkä edes halua tehdä näin hankalaa tuotetta, joka on käsityötä. Heidän isoilla linjoillaan ei yksinkertaisesti kyetä valmistamaan sen kaltaisia tuotteita. Meillä on malttia tehdä se. Puu on elävä ma-

teriaali, ja sen pitää toimia Amatsonilta aavikolle. – Minun näkemykseni on se, että MSCHICin vahvuus tulee olemaan se, että se on ensimmäinen luonnonmukainen mutta silti ammattitasoinen, trendikäs, leikkisä ja herkullinen meikkisarja. Luonnonmukaisia sarjoja on, ja on trendikkäitä, mutta tämä on ensimmäinen, joka yhdistää molemmat. Lisäksi Marika Snellman-Söderström uskoo henkilökohtaisuuden voimaan asiakaspalvelussa. Isoilta jättikorporaatioilta kun tämä ote on kadonnut jo aikapäiviä sitten. – Ja sydän on aina mukana, kun jotakin tuotetta tehdään, hän summaa. //


MINUN MAAKUNTANI » Metropoli on haaste ja vahvuus

60

TEKSTI Lotta Tammelin

Helmi kirkkahin

RODEO.fi

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen sekä Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna uskovat Uudenmaan metropolialueen voimaan. Se on kuitenkin samalla myös alueen haaste, he summaavat.

YRITTÄJÄ 1/2011

Uusmaa Suomen kruunussa

on helmi kirkkahin, ylisti Kaarlo Terhi Uusmaalaisten laulun sanoissa vuonna 1911. Terhin mahtipontisista sanoista on kulunut tismalleen sata vuotta, mutta hänen tarkoittamansa helmen kirkkaus ei suinkaan ole himmentynyt. Tänä päivänä Uusimaa on Suomen ylivoimaisesti tiheimmin asuttu maakunta yli 1,5 miljoonalla asukkaallaan. Maakunnasta kerätään yli kolmannes koko maan bruttokansantuotteesta, ja työpaikkojen omavaraisuus alueella on yli sata prosenttia. Koulutuksen sarallakin Uusimaa on

kunnostautunut, sillä korkeasti koulutettujen osuus maakunnassa on maan keskiarvoa korkeampi.

Vahvuus ja haaste Jottei menisi juttu aivan nippelitiedoksi, kysytään mitä mieltä ovat maakunnastaan Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen sekä Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. – Uudenmaan vahvuus on se, että olemme ainut metropolialue Suomessa ja


61

Kasvava alue

Kansainvälisyyttä tarvitaan

Itä-Uudenmaan maakunta ja Uudenmaan maakunta yhdistettiin vuoden 2011 alusta. Nyt Uusimaa jakautuu 28 kuntaan. Uudellamaalla lä-

Simolinna ja Savolainen ovat yhtä mieltä siitä, että Uudellemaalle kaivataan lisää kansainvälisyyttä.

Mikon plussat Uudellemaalle + Yrittämisen mahdollisuudet + Monipuoliset palvelut + Kansainvälisyys + Ulkoilu- ja metsästys mahdollisuudet + Kulkuyhteydet

IRVELÄ

hes kaikki kunnat ovat koko 2000-luvun olleet kasvukuntia. Väestömäärän lisäys on 2000-luvulla ollut keskimäärin noin 15 000 ihmistä vuodessa. – Väestömäärän lisäys on joka vuosi noin prosentin luokkaa. Teemme nyt maakuntakaavauudistusta ja lähdemme siitä, että seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana alueelle tulee 430  000 uutta ihmistä ja 250  000 uutta työpaikkaa. Varaudumme siihen, että voimme ottaa nämä ihmiset vastaan, Savolainen kertoo. Mikko Simolinnaa kiinnostaa, mille aloille uudet työpaikat syntyvät. Palvelualoilleko, hän kysyy. – Hyvin pitkälti ne sinne sijoittuvat. Ei varmaankaan ole odotettavissa, että suuria teollisuuslaitoksia olisi alueelle tulossa, Savolainen vastaa. – Palvelurakenteemme on monipuolistunut todella merkittävästi, ja se täytyy nähdä positiivisena asiana. Meille tuli Fortum, Nesteen jalostamon alueet – kemianteollisuus ja öljynjalostus. Ne ovat meille aivan loistava ja hieno voimavara, hän jatkaa.

HEL

IH

tulemme varmaan olemaankin. Metropoleja on maailmassa noin 80, avaa Savolainen. Vaikka Metropolialue on vahvuutemme, on se samalla myös haasteemme. – Miten metropolialueen asiat kyetään hoitamaan niin hyvin, että tämän alueen hyvinvointi ja sitä kautta innovatiivisuus ynnä muu olisi maailman huippuluokkaa, Ossi Savolainen pohtii. Uudellamaalla palveluelinkeinon osuus on 85 prosenttia koko elinkeinorakenteesta, ja Savolaisen mukaan palvelualan yritysten ja osaajien toimintamahdollisuudet täytyy jatkossakin turvata. – Miten mahdollistamme esimerkiksi palvelusektorilla työskenteleville ihmisille asumismahdollisuudet? Ikävä kyllä alkaa näyttää siltä, ettei palveluammatissa työskentelevällä ihmisellä ole mahdollisuuksia asua pääkaupunkiseudulla, Savolainen luettelee Mikko Simolinnan nyökytellessä vieressä. – Onneksi Uudellamaalla väestön ikärakenne ei ole ihan mahdoton, Simolinna muistuttaa väliin, jolloin on Savolaisen vuoro nyökytellä.

Mikko Simolinna Ikä: 64 vuotta • Syntynyt Lahdessa. Asuu Pukkilassa vanhalla sukutilalla. Hän on opiskellut matematiikkaa, luonnontieteitä sekä tietojenkäsittelyä ja tietotekniikkaa. ICT-alan yrittäjä. • Simolinnan perheeseen kuuluu vaimo Elina ja kolme aikuista lasta. • Vapaa-aikanaan Simolinna laskettelee, metsästää ja matkustelee.

• Mikko Simolinna valittiin vuonna 2001 Pukkilan Yrittäjien puheenjohtajaksi, vuonna 2008 Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajaksi ja keskusliiton puheenjohtajaksi syksyllä 2010. • Uudellamaalla Simolinnaa ilahduttaa asuminen metropolialueen mahdollisuuksien keskellä. Myös maisemallisesti Uusimaa on hieno alue, erämaat Sipoon-korpi ja Nuuksio sekä hieno rannikko, Simolinna luettelee.

YRITTÄJÄ 1/2011


62

Ossin plussat Uudellemaalle + Puhtaus + Turvallisuus + Hyvinvointi + Koulutus + Laajat mahdollisuudet

– Olen nähnyt sellaisia ennusteita, että maahan pitäisi saada keskimäärin 15 000 työikäistä maahanmuuttajaa vuodessa, että saataisiin työelämästä poistuvien määrää jotenkin kompensoitua, Simolinna kertoo. Jotta Suomeen saataisiin ulkomaisia huippuosaajia, tarvitaan tänne myös kansainvälistä perusopetusta entistä enemmän, Savolainen painottaa. – Siihen tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä. Huippuosaajat eivät tule perheineen tänne, jos meillä ei ole tarjota kansainvälistä koulutusta. Se on tietenkin meidän kilpailukykymme kannalta tärkeä asia, hän jatkaa. – Olemme Pietarin ja Tukholman metropolien välissä, ja meidän pitäisi löytää oma identiteettimme täällä. Kilpailu on kovaa, miettii myös Mikko Simolinna. Savolainen painottaa lisäksi kansainvälisten suhteiden merkitystä. – Kiina, Venäjä, Intia, Brasilia ja mahdollisesti vielä Etelä-Korea sekä Turkki, ne ovat ne tulevaisuuden maat. Näitten maitten kanssa pitää olla tulevaisuudessa hyvät suhteet, sillä kasvu tulee olemaan siellä. Venäjäkin on maailman rikkain maa. – Uusi Allegro-junayhteys onkin todella tärkeä, myös Simolinna summaa.

Ympäri mennään, tullaanko yhteen? Vain päivää ennen haastattelua Vantaa on ( jos Helsingin Sanomien otsikkoa mukaillaan) antanut Helsingille rukkaset

Ossi Savolainen Ikä: 54 vuotta • Uudenmaan maakuntajohtaja.

Pekka SIpola

• Syntynyt Karjalassa, Imatralla. Opiskeli Lappeenrannassa ensin sairaanhoitajaksi ja sitten terveydenhoitajaksi. Valmistui Terveydenhuollon maisteriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnassa vuonna 1992. Asuu perheineen Hyvinkäällä.

• Perheeseen kuuluu vaimo Anna-Helena ja kolme lasta. • Harrastaa monipuolisesti urheilua: hiihtoa, luistelua, golfia. • Uudellamaalla Ossi Savolaista ilahduttavat alueen tarjoamat mahdollisuudet ja se, että täällä on Suomi pienoiskoossa.

kaupunkien yhdistymisselvityksen tekemisessä. Uudellamaalla eletään siis mielenkiintoisia aikoja. Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen julistaa Helsingin Sanomissa olevansa Vantaan päätökseen hyvin pettynyt. Hänen arvionsa mukaan metropolialueen suurten kuntien hyödyt voisivat olla vertaansa vailla varsinkin kuntalaisten mutta myös valtion talouden kannalta. Kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat olisivatkin valmiita kirjaamaan metropolihankkeen seuraavaan hallitusohjelmaan. Mikko Simolinna ja Ossi Savolainen ovat kuntien välistä yhteistyötä koskevissa kommenteissaan varovaisia. – Yrittäjän suunnasta kuntarajat eivät ole koskaan olleet liiketoiminnan este, Simolinna hymyilee. – Meidän pitää kyetä katsomaan maakunnan kehittämistä helikopteriperspektiivistä, joten kuntarajat eivät meillekään ole keskeinen asia, sanoo Savolainen.

Yhteistä elinkeinopolitiikkaa Uudenmaan Yrittäjät, Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ja Helsingin Yrittäjät ovat tehneet yhdessä metropolipolitiikkaohjelman. Se lähtee siitä, että on yksi metropoli, jossa tehdään yhteistä elinkeinopolitiikkaa. – Kuningasajatukseni onkin metropolialueen yhteinen palveluseteli. Sen sijaan, että 28 kuntaa tekisi omat laatumäärityksensä ynnä muut, olisikin vain yksi metropolialueen palveluseteli, jolla saisi palveluita koko Uudeltamaalta, Mikko Simolinna suunnittelee. – Yrittäjälle se loisi aivan valtavat markkinat. Silloin kannattaisi lähteä investoimaan ja kehittämään, kun tietäisi, että on periaatteessa 1,5 miljoonan asukkaan asiakaspotentiaali. Kuntatuottavuuskin nousisi sitä kautta. Savolainen pitää ideaa hyvänä. – Pieni kunta ei edes ota palveluseteliä käyttöön. Silloin, kun se olisi koko metropolialueen päätös, niin isot kunnat voisivat tukea pieniä, hän summaa. //


www.wanhasatama.com

Löydä voittoisat kontaktit

22.–23.3.2011 Wanha Satama Varaathan nyt kalenteriisi alkuvuoden tärkeimmän liiketapaamisesi! • Tuhansia muita yrittäjiä • Kymmeniä huippuluentoja • Tietoiskuja, puheenvuoroja ja tapaamisia • Mielenkiintoisia yhteistyökumppanimahdollisuuksia • Uutena teemana verkkoliiketoiminta

Kaikki tämä maksutta yrittäjille 22.– 23.3.2011! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu ennakkoon www.wanhasatama.com/omayritys. Pääyhteistyökumppani:

Päämedia:

Järjestäjä:


VAPAA-AIKA » Harrastus lataa aivosolut

64

TEKSTI Tuula-Maria Ahonen, KUVAT Jari Peltoranta

a s s i s Tans

sosiaalisuus

ohittaa kilpailun

DI Tatu Tuominen elää ruuhkavuosia: hän aloitti vuosi sitten yrittäjänä. Kotona on neljä lasta. Kun rouva otti esille yhteisen harrastamisen tarpeellisuuden, asia oli helppo sisäistää, Tuominen sanoo. – Miksi odottaa ongelmia, parempi on ennaltaehkäistä.

Tatu Tuominen

ja Eveliina Hautanen aloittivat paritanssiharrastuksensa viime syksynä. Lähdimme Vantaan Tanssintaitajien alkeiskurssille tuttu pariskunta turvanamme, Tuominen hymyilee. – Vetäjämme Sirpa Salonen ja Reijo Rajala olivat kuitenkin hyvin rohkaisevia ja kokeneita opettajia. Jos osaat kävellä, osaat myös tanssia, he sanoivat.

YRITTÄJÄ 1/2011

– Pääsimme hyvin seuratanssien alkuun. Oli mukava, kun molemmat aloitimme nollasta. Paritanssissahan mies on hallitsevassa roolissa, ja jotkut miehet kokevat tämän vetäjän roolin hyvinkin haastavaksi. Minusta tämä on hauska kuvio epätyypillisyydessään, Tuominen naurahtaa. – Kotiasioissahan naiset usein ovat johtajia.


»» Tanssissa ei saavuta koskaan täydellisyyttä, mutta vähälläkin osaa­misella voi pitää hauskaa, Tatu Tuominen sanoo.

LIMIITEILLÄ MENNÄÄN Kohtaan itse Tuomisen Lattari-tanssikurssilla. Tanssikursseilla on tapana, että paria vaihdetaan nopeaankin tahtiin. On myös mahdollista pitäytyä kahdenkeskiseen tanssimiseen. Tuominen ja Hautanen vaihtavat enemmistön tapaan paria. Oppiminen nopeutuu, kun tanssii erilaisten kumppanien kanssa, Tuominen sanoo. – Rakennamme kurssilla yhteistä tanssitaitoa ja menemme vaimon kanssa sitten yhdessä lavoille. Kun tulen Tuomisen pariksi, kysyn, miten menee. Limiiteillä mennään, Tuominen vastaa kuumissaan. – Tanssissa on se hyvä puoli, että joutuu keskittymään täysillä siihen mitä tekee. Työasiat unohtuvat täysin. Seuraavana päivänä on edessä vaativa palaveri, minne tanssi tuottaa energiaa. Tuominen Industrial Automation Oy tekee teollisuusautomaation suunnittelu- ja kehitystyötä. Mikä tahansa liikunta virkistää, pelaan myös lätkää, mutta tanssissa erityisvirkistävää on musiikin tahtiin liikkuminen, Tatu Tuominen sanoo. – Lempitanssejani ovat salsa ja fusku. Minulle on ollut positiivinen yllätys, että tanssin maailma ei ole ”naisten valtakuntaa”, vaan kaikkien siitä innostuneiden liikunnallinen ja sosiaalinen harrastus. – Tanssi on kuin golf, taito ei ole koskaan täydellinen, mutta se on kivaa jo varsin vähällä osaamisella. Tässäkin sosiaalisuus ajaa kilpailun ohi – nautitaan pelistä! //

Oppiminen nopeutuu, kun tanssii erilaisten kumppanien kanssa.

Hyvä markkinoinnin päättäjä Tilaa Mainostajan Hakemisto Verkkotunnukset hakupalveluun + painettu hakemisto 150 €+alv.

www.mainostajanhakemisto.fi

Yli 1000 yritystä ja 5800 markkinoinnin ammattilaista – kaikkia et ehdi tavata mutta voit tutustua heihin ja työnäytteisiin Mainostajan Hakemistossa.

Erottajankatu 19 B, 00130 Helsinki puh. (09) 686 0840, ml@mainostajanliitto.fi


KANSAINVÄLISTYMINEN » Tunnetuimpia brändejä omilla markkinoillaan

66

TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVA Golla

Energiaratkaisuja, musiikkivientiä trendikkäitä läppärilaukkuja

&

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkintojen voittajiksi valikoitui alusta alkaen kansainvälisille markkinoille suunnanneita yrityksiä.

Presidentti

Tarja Halonen jakoi vuoden 2010 kansainvälistymispalkinnot mobiilituotteiden laukkuja valmistavalle Gollalle, tuuli- ja aurinkovoimaan pohjautuvia energiaratkaisuja toimittavalle The Switchille ja suomalaista musiikkivientiä edistävälle Music Export Finlandille. Kansainvälistymispalkinnon tavoitteena on edistää yritysten toimintaa kansainvälisessä ympäristössä sekä kykyä kehittää ja soveltaa uusia toimintamalleja.

MUOTIA MOBILEILLE Golla on kansainvälisesti toimiva, mobiilituotteille suunnattujen laukkujen valmistaja. Se yhdistää muotia ja teknologiaa ja sen laukuilla on asiakkaita ympäri maailmaa. Gollan valttina on design, jolle leimaa-antavaa on värikkyys, raikkaat printit, laadukkaat materiaalit sekä viimeistelty ulkoasu. − Vuonna 2001 päätimme keskittyä laukkuihin ja asetimme tavoitteeksemme olla mobiilituotteille suunnattujen laukkujen tunnetuin brändi maailmalla. Tässä olemme onnistuneet, Golla Oy:n toimitusjohtaja Petri Kähkönen sanoo. Gollan tunnettu, värikäs tyyli syntyy suomalaisen suunnittelutiimin voimin Helsingissä. Vuonna 2010 Gollan 29 milYRITTÄJÄ 1/2011

joonan euron liikevaihdosta 98 prosentta tuli viennistä. Myyntipisteitä on kaikkiaan noin 50 000 yli 120 eri maassa. Henkilöstön määrä on noin 75.

Edistyksellinen teknologia siivittÄÄ kasvuun Kasvuyrityksenä palkittu The Switch valmistaa kestomagneettigeneraattoreita ja tehonmuokkaimia, joiden avulla tuulija aurinkovoimaloiden tuottama energia muunnetaan verkkoon sopivaksi sähköenergiaksi. Edistyksellisen teknologian ansiosta voimaloiden hyötysuhdetta on pystytty parantamaan. The Switch perustettiin vuonna 2006 visiolle teknologian murroksesta. Yrityksessä oltiin varmoja, että kestomagneettigeneraattorit ja tehonmuokkaimet ovat uusiutuvan energian tulevaisuutta. − Se oli rohkea väittämä, sillä markkinoilla ei ollut yhtään merkittävää toimijaa, joka olisi hyödyntänyt käyttämäämme teknologiaa. Nyt, neljä vuotta myöhemmin, sitä käytetään suurimmassa osassa uusia tuuliturbiinimalleja, The Switchin toimitusjohtaja JukkaPekka Mäkinen kertoo. Yrityksellä on mallitehtaat Lappeenrannassa ja Vaasassa, pääkonttori Vantaalla, sekä tytäryhtiöt tuulivoiman suurilla markkinoilla USA:ssa ja Kiinassa. Kansainvälinen verkosto yltää lisäksi

Saksaan, Tanskaan, Espanjaan, Intiaan ja Koreaan. Yritys työllistää 270 henkilöä ja vuoden 2010 arvioitu liikevaihto on yli 130 miljoonaa euroa.

Suomalainen musiikki kiinnostaa Yhteisöpalkinnon saaneen Music Export Finlandin tehtävänä on auttaa suomalaista musiikkialaa kasvattamaan vientitulojaan. Music Export Finland tuo yhteen kansainväliset musiikkipäättäjät ja -ostajat sekä suomalaiset levy- ja kustannusyhtiöt, artistiyhtiöt ja agentuurit. Tuloksena syntyy mm. jakelu-, julkaisu-, kustannus-, ja kiertueyhteistyösopimuksia. Vuosina 1999–2007 suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo on kasvanut noin 35 prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2008 musiikkiviennin markkina-arvo oli noin 25 miljoonaa euroa. − Maailmalla on tuhansia suomalaisartisteja, jotka tuottavat ja työllistävät merkittävästi. Uusia tulonlähteitä ovat teosmyynti sekä innovatiiviset sovellukset ja palvelut, Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas kertoo. Finpron hallitus ja Suomalaisen Työn Liitto tekevät ehdotuksen palkinnonsaajista presidentille. Ehdotusten pohjalta presidentti valitsee palkinnonsaajat. Palkinnot lahjoittaa Suomen Messusäätiö. //


Alma Media Lehdentekijät Titanik Helsinki & Suomen Businessviestintä

tunnetaan jatkossa nimellä

Sisältölähtöistä markkinointiviestintää www.alma360.fi


Laki- ja työsuhdeseminaari Viking Line m/s Mariella Helsinki–Tukholma–Helsinki

16.–18.3.2011

Seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala

Keskiviikko 16.3.

Torstai 17.3.

11.00

Ilmoittautuminen

7.00

Aamiainen

11.30

Kahvi- ja hedelmätarjoilu

9.40

Laiva saapuu Tukholmaan

12.15

Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 12.30

Työsopimuksen tekeminen ja ehtojen muuttaminen ▪ määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus ▪ määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen ▪ työsuhteen ehdoista sopiminen ▪ koeaika ▪ työsopimuksen ehtojen muuttaminen työsuhteen aikana Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

13.30

Työntekijän poissaolot ▪ sairauspoissaolot ▪ perhevapaat, vapaa omaishoidon takia ▪ opinto- ja vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke ▪ muut tilapäiset poissaolot: pekkasvapaat, arkipyhät, ylivoimainen este Lainopillinen asiamies, varatuomari Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät

14.45

Kahvi ja välipala

15.15

Vuosilomat ▪ vuosiloman kertyminen ▪ loman antaminen ja ajankohta ▪ lomapalkka ja lomaraha ▪ lomakorvaus työsuhteen päättyessä Lainopillinen asiamies, varatuomari Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät

16.15

Työsuhteen päättäminen henkilöstä johtuvista syistä ▪ koeaikapurku ▪ irtisanominen vai purkaminen ▪ eri perusteet työsuhteen päättämiselle ▪ kielletyt irtisanomisperusteet Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät

Pk-yrityksen toimintaympäristö nyt ja tulevaisuudessa ▪ verkostoitumisen mahdollisuudet ja haasteet pienyrityksille ▪ suhtautuminen työhön muuttuu – uusia haasteita työnantajalle Teknologiajohtaja Tuomo Alasoini, Tekes 13.15

Lounas ja hytteihin majoittuminen

14.00 Yrityksen toimintaympäristön turvaaminen ▪ mitä on yritysturvallisuus ja miten siitä huolehditaan? ▪ yritykseen kohdistuvan rikollisuuden ehkäiseminen ▪ rikollisuuden uhat yritystoiminnalle Johtava asiantuntija Risto Karhunen, Finanssialan Keskusliitto 14.45

15.15

16.15

Yrityksen toimintaedellytysten turvaaminen sopimusten avulla Sopimuksen perusasiat pähkinänkuoressa ▪ synty ja sitovuus ▪ muuttaminen ja kohtuullistaminen ▪ reklamointi Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät Harhaanjohtavan markkinoinnin uhrina – miten menetellä? ▪ näin tunnistan harhaanjohtavan markkinoinnin ▪ mistä sopimusriidoissa on tavallisesti kysymys – erityistarkastelussa puhelinmyynti ▪ perusteettomaan vaatimukseen reagoiminen ▪ myyjä uhkaa perinnällä tai tratalla – maksuhäiriömerkintä? Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät Osakassopimus yhtiön toiminnan sääntelyvälineenä ▪ osakeyhtiölaki, yhtiökokous, hallitus, omistajien päätösvalta ja osakassopimus ▪ yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen välinen suhde ▪ voiko osakkeenomistaja halutessaan myydä osakkeensa vaikkapa yrityksen kilpailijalle? ▪ muut tekevät työt, yksi vapaamatkustaa ja nostaa osingot – mahdollista? ▪ yhden osakkeenomistajan työkyvyttömyys, kuolema, avioero – miten varautua muutostilanteisiin? ▪ omistusoikeus 50-50 % – halvaantuuko yritys, jos omistajat riitautuvat? ▪ tyypillinen osakassopimuksen runko ja mallilausekkeita Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

17.00 Erilaiset sopimustyypit – rajanvetoa ja vastuukysymyksiä ▪ alihankinta- ja freelancesopimukset ▪ vuokratyöntekijä vs. oma työntekijä Senior associate, varatuomari Outi Tähtinen, Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy (17.30 laiva lähtee Tukholmaan) 18.15

Yrittäjän oma sosiaaliturva Lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät

20.00 Buffet-illallinen

Hyviä aiheita ja asiantuntevia luennoitsijoita. (Asiakaspalaute vuoden 2010 seminaarista.)

(16.45 laiva lähtee Helsinkiin) 17.15

Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmasta Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

18.15

Kyselytunti – kysymyksiä ja kommentteja luennoitsijoille

19.45

Seminaarin päätös ja cocktails

20.00 A la carte -illallinen

Perjantai 18.3. 8.00

Aamiainen

10.00 Laiva saapuu Helsinkiin

Ilmoittautumiset viimeistään 2.3.2011 www.yrittajat.fi/koulutus, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai f. (09) 229 229 99 / Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat. Jäsenhinta 390 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 420 €/hlö 1 h sisähytissä ja 440 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta 550 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 580 €/hlö 1 h sisähytissä ja 600 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi


MAAILMANPYÖRÄ » Ajankohtaista maailmalta

69

KOKOAJA m-brain, KUVA Rodeo.fi

Pankit eivät lainaa

Odottavat kasvua

Työvero ei ole tärkein

The Bank of England arvioi pank-

Ranskalaiset pienet ja keskisuuret yritykset odottavat toimintansa elpyvän tämän vuoden aikana.. Pk-yrityskohtajat suhtautuvat oman yrityksensä tulevaisuuteen jopa myönteisemmin, kuin koko Ranskan talouden kehitykseen. Banque Palatinen johtoon kuuluva Daniel Karyotis pitää tärkeänä ranskalaisyritysten kansainvälistymistä.

Ruotsin Yrittäjien mielestä pääministeri Fredrik Rheinfeldt on väärässä priorisoidessaan työveron alennusta veroalennuksen muotona. Yrittäjien mukaan työnantajamaksuja tulisi alentaa. Swedbankin pääekonomi Cecilia Hermansson puolestaan toivoisi enemmän huomiota kokonaisratkaisun muotoilemiseen ja yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa.

Kolmen miljardin lisälainat

Hyvällä tuulella

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy

puolet pk-yrityksistä Ala-Saksissa odottaa yrityksensä taloudellisen tilanteen paranevan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vuosi sitten tämän arvion antoi vain 29 prosenttia vastaajista. Barometrin mukaan myös uusia työpaikkoja syntyy ja investointihalut ovat kasvussa. Tasaista talouskasvua uhkaa kuitenkin pula ammattitaitoisesta työvoimasta.

kien myöntämien lainojen olevan edelleen kiven alla pienille ja keskisuurille yrityksille. Pankin mukaan moni pienyritys on luopunut toivosta saada lainaa ja tämä näkyy lainojen kysynnän alenemisena. Samalla Bank of Englandin johtaja Merwyn King varoittaa inflaation nousevan 4–5 prosenttiin tänä vuonna.

on ilmoittanut, että pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille aletaan myöntää vuosittain kolmen miljardin euron arvosta lisälainoja.

Firms frustrated by tax laws According to a survey carried out

by the Forum of Private Business, 57 per cent of business owners said that they would be willing to pay more tax in exchange for a simplified taxation system. 50 per cent of the companies would pay more taxes if the system would more efficiently cut tax avoidance by the large competitors, which are often able to utilize geographic loopholes in the system.

Laajentamisen kannalla Monet Saksan keskisuuret yritykset vaativat euron pelastuspaketin laajentamista kustannuksista huolimatta. Konsulttiyhtiö Kienbaumin mukaan ne olisivat jopa valmiita antamaan EU:lle enemmän valtaa talousasioissa.

Ernst & Youngin mukaan lähes

Tekee töitä mielellään

Ruotsin Yrittäjät etsii toimitusjohtajaa Ruotsin Yrittäjäliiton puheenjohtajan Jens Spendrupin mukaan uuden toimitusjohtajan rekrytointiprosessi vie ainakin pari kuukautta sen jälkeen, kun AnnaStina Nordmark jätti järjestön. Spendrup arvioi, ettei järjestöllä ole kiirettä uuden toimitusjohtajan rekrytointiin, sillä tehtävää nyt hoitava Christina Linderholm sopii siihen erinomaisesti.

Ranskalainen TNS Sofres on tehnyt tutkimuksen työntekijöiden tyytyväisyydestä työhönsä. Kahdeksan kymmenestä lähtee mielellään töihin. Yli puolet on innokkaita työntekoon joka päivä tai lähes joka päivä, ja 28 prosenttia melko usein. Erityisesti kauppiaat, käsityöläiset sekä yritysjohtajat pitävät työtään mieleisenä. Sen sijaan työntekijöistä neljännes ei nauti työstään.

YRITTÄJÄ 1/2011


HISTORIA » Yllättävä yrittäjä menneisyydestä

70

TEKSTI Erkki Niiranen, KUVAT Wikipedia

Galilein

geometrinen kompassi Galileo Galilein (1564 – 1642) ensimmäinen kaupallinen keksintö oli eräänlainen taskulaskin, vanhempi polvi muistaa vastaavan laitteen laskutikkuna. Galilei valmisti niitä satoja.

Galilein laskutikun alkuperäisenä

tehtävänä oli helpottaa tykistön ammusten ratojen laskemista erilaisilla ruutimäärillä ja ammuksilla. Myöhemmin maanmittarit käyttivät sitä eri muotoisten pinta-alojen laskemiseen ja Venetsian laivanvarustajat laivojen mittasuhteiden laskemiseen. Osaava käyttäjä kykeni suorittamaan monimutkaisia laskuja neliöjuurien laskemisiin asti. Ensin Galilei valmisti kompasseja itse. Laitteen maineen kasvaessa hän liittoutui soitinvalmistaja Mazzolenin kanssa, joka valmisti niitä alihankintana. Mazzoleni maksoi valmistusmateriaalin, mutta asui perheineen Galilein asunnossa ja sai myyntituotoista kaksi kolmasosaa. Galileille itselleen ei jäänyt laitteesta paljoa nettoa, mutta hän piti kompassin käytöstä hinnakkaita kursseja,

YRITTÄJÄ 1/2011

jotka maksoivat kolminkertaisesti kompassin hinnan. Aluksi Galilei kirjoitti myös käyttöohjeet itse, mutta huomasi paremmaksi tehdä niistä myytävän kirjasen ja ulkoistaa tämäkin kirjanpainajalle.

Kaukoputkella katse kuuhun Joskus väitetään Galilein keksineen kaukoputken. Väite on väärä, mutta ei aivan kokonaan. Hän kuuli Venetsiassa hollantilaisesta keksinnöstä, mutta selvitti itsenäisesti sen toiminnan. Hän myös rakensi toinen toistaan vahvempia versioita laitteesta. Kun hän julkaisi tutkimuksiaan Kuun vuorista, Jupiterin kuista ja auringonpilkuista, myös Euroopan sivistyneet halusivat oman kaukoputken. Galilei ryh-


71

Hän piti kompassin käytöstä hinnakkaita kursseja, jotka maksoivat kolminkertaisesti kompassin hinnan. tyi valmistamaan niitä sarjana ja hioi itse myös linssit. Hän myi laitteita Eurooppaan Espanjasta Englantiin ja Puolaan. Rahallista tukea rakentamiseen hän sai Firenzen herttualta. Oli loogista, että Galilei kaukoputken jälkeen rakensi sen vastakohdan mikroskoopin. Hän ei ollut siinäkään ensimmäinen, vaan hollantilainen silmälasihioja Hans Lippershey (1570 – 1619) ehti ensin.

Laajeneva lämpömittari Galilei ei keksinyt lämpömittaria, vaan jo antiikin aikana tunnetun termoskoopin. Tämä näyttää vailla asteikkoa, onko lämpötila noussut tai laskenut. Keskiajalla laite oli ohut putki pienen vesisäiliön päällä. Kun vesi auringossa lämpenee, se laajenee ja veden nousu näkyy ohuessa putkessa. Galilein termoskoopin uutuus oli valmistaa se yhtenäisestä lasista. Asteikon siihen liitti Galilein ystävä, matemaatikko Francesco Sagredo (1571 – 1620), joka valmisti mallikappaleesta myös taskussa kannettavan lämpömittarin. Galilei sai Venetsian valtiolta patentin hevosen vetämälle pumpulle veden nostamiseen ja maan kasteluun. Myyntimääristä, jos niitä oli lainkaan, ei ole tietoa. Hän paransi myös vastapainovaa’an tarkkuutta, mutta tämänkään taloudellisista seurauksista ei ole tietoa.

Oppineen elämä Galilei tunnetusti joutui ristikkäin katolisen inkvisition kanssa ja lopulta sen tuomioon. Hän ei hyväksynyt katolisen maailman maakeskeistä ortodoksiaa, vaan kannatti kopernikaanista aurinkokeskeisyyttä. ”Se (maa) liikkuu sittenkin” väitetään hänen sanoneen tuomionsa jälkeen.

Galilei syntyi Pisassa joka silloin kuului Firenzen herttuakuntaan. Tällä maantieteellisellä seikalla oli suuri vaikutus Galilein elämään. Firenzea hallitsi Medicien pankkiirisuku. Isä laittoi hänet Pisan yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Se ei kuitenkaan kiinnostanut, vaan matematiikka ja fysiikka. Hän opiskeli myös Firenzen Taideakatemiassa ja opetti siellä. Hän sai akatemiasta elinikäisiä taiteilijaystäviä, mutta hänen tavoitteensa Akatemiassa olivat pikemmin käytännöllisiä kuin taiteellisia. Hän opetti perspektiiviin ja kolmiulotteisuuden piirtämistä. 28-vuotiaana Galilei sai matematiikan professorin paikan Venetsian tasavallan Padovan yliopistosta. Siellä oli toimi seuraavat 18 vuotta. Padovassa hän teki fysikaalisia kokeita mekaniikassa, optiikassa, lämpöopissa ja magnetiikassa ja kehitti soveltavaa matamatiikkaa.

Opetusta ohi omantunnon Velvollisuuksiin kuului opettaa maakeskeistä tähtitiedettä. Kirjeessään Keplerille (1571 – 1630) hän valitti, että joutui opettamaan toisille totena asioita, joihin ei itse uskonut. Yliopiston palkka oli pieni ja oli elätettävä perhe ja sukulaisia. Lisätuloja tuli yksityisopetuksesta, oppilaana oli myös Medicien tuleva suurherttua Fernidando. Oppilaille Galilei opetti linnoitusarkkitehtuuria, joka oli kehittynyt matematiikan kaltaiseksi tieteeksi. Hän oli myös Medicien neuvonantaja tieteellisissä asioissa. Viimeiset vuotensa Galilei vietti inkvisition kotiarestissa lähellä Firenzeä, kiellettynä tekemästä tutkimusta. Viisi viimeistä vuotta hän oli sokea. Galilei haudattiin kahdesti, ensin kerettiläisenä vuonna 1642 Firenzen Santa Crocen kirkon äärireunaan ja vuonna 1737 päälaivaan. //

¼¼ Galileo Galilei (1564 – 1642) oli fysiikan vallankumouksellinen ja käänsi nurin aikansa Aristoteleen fysiikan: ”Luonto on kirjoitettu matematiikan kielellä.” Galilei oli myös keksijä ja yrittäjä, koska opetuspalkat eivät riittäneet sukulaisten elättämiseen. YRITTÄJÄ 1/2011


UUTISMAAILMA » Poimintoja

72

Marinon designvene Kotimainen yli 50 vuotta toiminut Marino Oy on saanut kehuja veneuutuudestaan. Ympäri Eurooppaa on esimerkiksi todettu, että Marino APB 27:ssä on uskallettu kehittää muotoilua ja höystää sitä useilla uusilla innovatiivisilla yksityiskohdilla. Viime elokuussa Marino APB 27 valittiin jopa maailman sadan parhaan design-tuotteen joukkoon.

Vastuullinen kesäduuni 2011

Suomen lasten ja nuorten säätiö ja Alma Media kutsuvat yrityksiä mukaan kampanjaan ja tarjoamaan entistä parempia kesätyöpaikkoja nuorille. Ilmoittautuminen kampanjaan tapahtuu osoitteessa facebook.com/kesaduuni2011 . Kampanjan tavoitteena on herättää keskustelua kesätyön merkityksestä ja mahdollisuuksista sekä yrityksille että nuorille. Yhteiskunnallinen haaste on saada mahdollisimman moni nuori työelämään. Yrityksille kampanja on helppo ja hauska keino rakentaa mainetta kiinnostavana työnantajana ja vastuullisena yrityskansalaisena, kampanjan organisoijat sanovat. Kampanja esittelee hyvän kesätyön periaatteet, joita noudattamalla sekä kesätyöläinen että työnantaja hyötyvät enemmän kesätyökokemuksesta. Kasvot kampanjalle antaa Sari Baldauf.

Mustaa eleganssia Minimalistinen muotoilu on kaupunkipyöräilyn tuore

trendi, ajattoman tyylikkäänä paluun polkupyörämarkkinoille tekevä Tunturi Vip viestittää. Harmailla ja kromatuilla yksityis­ kohdilla varustettu yönmusta Tunturi Vip kerää katseet, vakuuttaa puolestaan Tunturi-Hellbergin markkinointipäällikkö Mirva Lehtonen. – Tunturi Vipin alkuperäinen malli kehitettiin 1980 -luvulla, ja nyt malli on päivitetty 2000-luvulle. Vip onkin yksi Tunturin kaikkien aikojen myydyimmistä pyörämalleista. Sekä naisten että miesten runkomallina saatavan polkupyörän suositushinta on 499,00 euroa. www.tunturi.com

Vuoden kokoushotelli Hotelli Haikon Kartano Porvoosta on valittu vuoden 2011 kokoushotel-

liksi. Valinnan teki koulutus- ja konsultointiyritys Mercuri International kokemuksella, joka alkoi jo vuonna 1987. Haikon historiallinen miljöö ja toimivat kokousratkaisut muodostavat kokonaisuuden, joka tukee oppimista, Mercurin toimitusjohtaja Kim Mäki sanoo. Vuoristo-yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Veikko Vuoristo puolestaan kertoo, että kymmenen vuotta sitten perustetussa Haikon asiakasneuvostossa testataan ajatuksia tulevista kehityskohteista sekä keskustellaan muun muassa remonttien hienosäädöistä ja kokoustilojen vaatimuksista.

YRITTÄJÄ 1/2011


73

UUTISMAAILMA

Viikko arktista muotoilua Muotoiluosaamista yllättävissäkin paikoissa

60-vuotias Jenkki Jenkki syntyi vuonna 1951, kun Huhtamäki-Yhtymään kuulunut turkulainen Hellas aloitti Suomen tunnetuimman purukumin valmistuksen. Nimeksi valittiin Jenkki, sillä toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Euroopassa kovassa huudossa. Jenkistä tuli pian amerikkalaista elämää ihannoivan suomalaisnuorison ehdoton suosikki. Vuonna 1957 Jenkin suosio kasvoi, kun myyntiä vauhditettiin pakkauksen mukana tulevilla kuvakorteilla. Samana vuonna Jenkkiä mainostettiin televisiossa MTV:n ensimmäisellä mainoskatkolla. Suomen purukumimarkkinat mullistuivat vuonna 1975, kun Hellas toi kauppoihin maailman ensimmäisen ksylitolipurukumin, XylitolJenkin. Jenkki oli tunnettu tuote, mutta ksylitoli teki siitä todella suositun kaiken ikäisten suomalaisten keskuudessa.

Maailman pohjoisin muotoiluviikko Rovaniemi Design Week tarttuu tänä vuonna arktisen muotoilun haasteisiin asumisen, liikkumisen, hyvinvoinnin ja matkailun näkökulmista. Maailman muista muotoiluviikoista Rovaniemen Kehitys Oy:n järjestämä Rovaniemi Design Week eroaa siten, että sen aikana muotoiluosaajat kehittävät kaupunkilaisten ja matkailijoiden Rovaniemeä. Tänä vuonna neljä asiantuntijatiimiä saavat muotoiluhaasteeksi kaupan ja teollisuuden keskittymä Eteläkeskuksen. Muotoilun suurtapahtuma tuo eri puolille Rovaniemeä myös näyttelyitä, lumi- ja jäätaidetta, putiikkeja, näytöksiä ja klubi-iltoja, joista valtaosaan yleisöllä on vapaa pääsy. Tapahtumat levittäytyvät ympäri Rovaniemeä tuoden esille muotoiluosaamista yllättävissäkin paikoissa. Ensi vuonna Rovaniemi on mukana Helsingin designpääkaupunkivuodessa. Tapahtumaviikko jatkuu 20.2. asti. www.rovaniemidesignweek.fi

PULJU

YRITTÄJÄ 1/2011


74

KOLUMNI

ouni

orhonen

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja.

Kitinää Meistä suomalaisista on tullut hyvinvoivia. Murheetkin jo kärpäsen kokoisia. Lehtiä selailemalla löytää huolenaiheita, jestapa jepulis!

Kissa yksin puussa, pelkäsi raukka. Tupakointi kiusaa, muita. Muut kiusaavat tupakoijia. Vippilainoja annettu liikaa, ulosotossa kiirettä. Asuntovelalliset eivät ymmärrä huolestua, korot voivat nousta. Vielä elinaikanamme ja paljonkin. Auts. Uusissa taloissa listat vinossa. Ja kylpyhuoneen kaato; Hui, sentin pielessä. Autoille ei parkkitilaa. Lumelle ei kaatotilaa. Marketeille ei tilan tilaa. Tilaa on vaikka toisille jakaa, mutta aina väärässä paikassa. Siellä missä tarvitaan, tila aina liian kallista. Viemärivesille ei kunnon käsittelyä. Ihmisiä huijattu viemärivesien käsittelyyn. Viemärivesiä käsitellään liikaa. Vanhuksia vapautettu käsittelystä. Kaikkia ei vapautettu. Onko reilua. Maailma ei vieläkään valmis. Uutisia riittää. Tapahtuu mm. semmoisia vääryyksiä, että toiset syntyvät ja toiset jopa kuolevat varakkaampina, terveempinä tai muuten hyväosaisempana kuin toiset. Toiset ovat pidempiä, komeampia, fiksumpia tai lihaksikkaampia kuin toiset. Toisilla on enemmän rahaa kaikkea ja toisilla paljosti vähemmän. Toisilla on kaksi hyvää jalkaa ja joillakin ei yhtään. Toiset raatavat töissä ja toiset taasen eivät. Ja toiset ovat yksinäisiä ja toisilla on ystäviä. Perheistä puhumattakaan. Lapsilla liian vähän vanhempia. Vanhemmilla liian vähän lapsia. Tai liian paljon tai kenties liian sopivasti tai ainakin liian jotakin.

Pekka Sipola

Toiset tekevät rikoksia ja toiset tuomitsevat niistä. Lääkäreillä ja juristeilla kovemmat palkat kuin autonkuljettajilla ja kassamyyjillä. Pomoilla on enemmän valtaa kuin alaisilla. Kaikki haluavat eduskuntaan ja siellä olevat haluavat kaikki eduskunnasta ulos. Entiset ministerit saavat parempia virkoja kuin me tavalliset. Poliitikot antavat ja ottavat toisiltaan peräti rahaa, voi hitsi mikä uutinen.

YRITTÄJÄ 1/2011

Jokaisen aamun hyväksi mieleksi riittää Metro-lehti junassa. Taidolla ja joukolla saa niin pienistä huolen hitusista väännettyä niin paljon asiaa. Monen moni ihminen tässä maailmassa vaihtaisi omat ilonsa meidän murheisiimme, hetkenä minä hyvänsä. Voi Luoja, anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväiset murheemme. Ja anna meille pässinpäille roppakaupalla viisautta, sillä kevyitäpä ne meidän murheemme ovat tässä maailmassa kantaa. Kuitenkin. //


Kovan lajin lukemisto.

a!

at l i t a t Muis

Yrittäjä on lajissaan Suomen suurin. Se on lehti yrittäjälle, yrittäjäperheelle, jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen toimintaympäristöstä.

Tilaa Yrittäjä-lehti SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä.

34 € / 6 nroa

Tilausmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen.

www.yrittajat.fi/tilaa tai p. (09) 2292 2946


Yrittäjä-lehti 1/2011  

yrittäjä 1/2011

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you