Pohjoissavolainen nro 2 26-02-2025 (1) by ylasavolainen

Pohjoissavolainen

Pohjoissavolaisen pääkirjoitus

Kunta- ja aluevaalit ovat jälleen käsillä, ja ehdokasasettelu käy kiivaimmillaan. Median tehtävä demokraattisessa järjestelmässä on valvoa, miten julkisen vallan käyttäjät – niin virkamiehet kuin poliitikot – toimivat sekä julkisissa viroissaan että jossain määrin myös yksityiselämässään. Tähän tietoon äänestäjillä on luonnollisesti oikeus.

Samalla voidaan kuitenkin todeta, ettemme ole aina tässä tehtävässämme onnistuneet. Klikkijournalismi on vienyt mediakenttää kärjistävään suuntaan, ja usein medialta jää huomaamatta suuret asiat, samalla kun jonkun kansanedustajan taksimatka vie koko palstatilan.

LUOTTAMUSHENKILÖT TEKEVÄT PYYTEETÖNTÄ TYÖTÄ

Vaalien alla onkin syytä kiittää niitä tuhansia luottamushenkilöitä, jotka tekevät pyyteetöntä työtä yhtei-

sönsä hyväksi. Muutaman satasen kokouspalkkiot kattavat monen osalta vain bensakulut, ja todellisuudessa tuntipalkka jää luottamushenkilöllä muutamaan euroon – jos niinkään korkealle.

ELÄMÄ ON TÄYNNÄ

KOMPROMISSEJA

Usein äänestäjät vetoavat siihen, että politiikka on täynnä kompromisseja, ja jättävät tämän vuoksi äänestämättä. Politiikka ei kuitenkaan eroa normaalista elämästä: pari- tai kaverisuhteessa tai vaikkapa työyhteisössä, joissa joudumme tekemään samalla tavalla kompromisseja kuin politiikassa. On toki olemassa myös maita, joissa kompromisseja ei tehdä.

ÄÄNESTÄMÄLLÄ PARANNAT

TURVALLISUUTTA

Nykyään vaaleja käytetään aseena myös kansainvälisessä politii-

Pohjoissavolainen pohtija

kassa. Jos vaaleja ei pidetä, vali tun johtajan legitimiteetti voidaan kyseenalaistaa. Sama pätee myös silloin, jos vaaleissa ei käy äänes tämässä riittävän moni. Suomi ei saa astua tähän sudenkuoppaan. Parhaiten turvaamme Suomen turvallisuuden äänestämällä ja pitämällä huolen siitä, ettei mikään ulkovalta voi kyseenalaistaa demokraattisesti valitsemiemme päättäjien asemaa. Korkea äänestysprosentti sekä paikallis- että erityisesti valtakunnallisissa vaaleissa osoittaa ulkovalloille järjestelmämme toimivuuden ja kansakuntamme yhtenäisyyden.

SOITA

Kristo Kähönen 045 204 8311

kristo@pohjoissavolainen.fi

Jokainen meistä osaa tehdä kompromisseja niin parisuhteessa kuin työyhteisössäkin. Toimitaan näin myös vaaleissa – näin takaamme demokratian jatkuvuuden ja yhteisen turvallisuutemme.

Pohjoismaalainen yhteistyö on nyt paras turvamme

Kalmarin unioni sai alkunsa 1300-luvun lopussa ja sen ensimmäinen hallitsija oli Tanskan Kuningatar Margaretha I. Unioniin kuuluivat kaikki Pohjoismaat ja unioni kesti lähes kaksi kertaa niin pitkään kuin Neuvostoliitto, 150 vuotta (1397–1523).

VOIMMEKO LUOTTAA TURVATAKUISIIN?

Kansainvälinen politiikka on tällä hetkellä ennalta arvaamatonta, ja Euroopan unioni on kyvytön tekemään puolustuspoliittisia päätöksiä nopeasti. Toisaalta melkein missä tahansa Keski-Euroopan maassa voidaan tulevaisuudessa nähdä kirjava joukko päätöksentekijöitä.

Nato puolestaan nojaa vahvasti Yhdysvaltoihin, jonka linja riippuu liikaa presidentin persoonasta. On oletettavaa, että republikaanien MAGA-kannattajat saavat oman edustajansa presidentiksi myös Trumpin jälkeen.

UUSI KALMARIN UNIONI

Nyt kaikki Pohjoismaat kuuluvat Natoon, ja Norjaa lukuun ottamatta kaikki ovat myös EU:n jäseniä. Pohjoismaiden neuvosto on tehnyt arvokasta työtä 1950-luvulta lähtien, vaikka sille usein Suomessa naurahdellaankin. Kaikuja Kalmarin unionista saatiin, kun Tanskan pääministeri Mette Frederiksen edus-

ti Macronin kutsumassa Pariisin hätäkokouksessa sekä Pohjoismaita että Baltiaa.

VAHVA SOTILAALLINEN LIITTO

Pohjoismaiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on vajaat 2 000 miljardia dollaria, mikä tekee siitä maailman kymmenenneksi suurimman kansantalouden heti Venäjän, jonka bruttokansantuote on vajaat 2 100 miljardia dollaria.

Venäjän armeijan budjetti oli SIPRI:n (Stockholm International Peace Research Institute) mukaan vuonna 2024 noin 140 miljardia dollaria. Mikäli jokainen Pohjoismaa nostaisi puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, olisi niiden yhteinen puolustusbudjetti noin 100 miljardia dollaria. On syytä muistaa, että Venäjän armeijalla on paljon tukikohtia ympäri maailmaa sekä hyvin laaja maa-alue turvattavanaan.

ASETEOLLISUUDEN

VAHVA OSAAMINEN

Pohjoismaissa on tällä hetkellä laaja puolustusosaaminen jokaisella puolustushaaran alalla – aina lentokoneista sukellusveneisiin. Yhteiset puolustushankinnat lisäisivät merkittävästi Pohjoismaiden bruttokansantuotetta ja vahvistaisivat turvallisuutta nykyisessä kansainvälisesti epävakaassa tilanteessa.

Parhaat paraatipaikat Pohjoissavolaiseen pohjoissavolainen.fi

Painotuotteet

Jakotuotteet

Ulkomainonta

LAINE kotisi sisustaja

Keittiö-, kylpyhuone ja WC-kalusteet.

Ovien vaihdot, liukuovet. Remontti- ja asennuspalvelu.

Laine Keittiöt

Hynyläntie 3

73100 Lapinlahti

Puh. 044 2431 255, 045 1215 303 myynti@lainekeittiot.fi

Historiallista: Kullan arvo yli 80 € grammalta!

Kullan hinta on historiallisissa lukemissa! Hintakehitys on yli 600 % viimeisen 20 vuoden aikana. "Tämä on ennenäkemätöntä" sanoo Sebastian Rasimus, Suomen Kultareservin toimitusjohtaja.

Miten tämä on näkynyt asiakasmaksuissa? ”Olen ollut alalla lähes 15 vuotta ja koskaan ennen, ei ole muutamasta kultasormuksesta saanut satoja euroja.” toteaa Rasimus. Kullan hinta on noussut yli 600 % viimeisen 20 vuoden aikana, kun hinta on noussut 10 euron grammahinnasta yli 80 euroon grammalta.

”Kultamarkkinat eivät ikinä ole olleet näin korkealla ja historiallisesti katsottuna, ei koskaan aikaisemmin ole ollut parempaa hetkeä myydä kultaa, kuin juuri nyt. Viimeksi kun kullan hinta teki uuden ennätyksensä (vuonna 2012), seurasi sitä yli 35 % hinnan romahdus heti seuraavana vuonna. Silloin hinta tippui 44 euron grammahinnasta, 28 euroon grammalta.” jatkaa Rasimus.

Mikäli historia toistaa itseään, voi olla, että lähitulevaisuudessa korvaus kultakoruista on vain puolet siitä, mitä se on tänä päivänä. Paikan päälle kannattaa tulla vain tarkistamaan kultansa arvo, sillä hinta todennäköisesti yllättää positiivisesti ja arviointi on täysin maksuton.

KUOPIO PERJANTAI 28.2.

Scandic Atlas, Haapaniemenkatu 22.

Samin Soppanurkka

talven ruokapöytään Makoisat keitot

Näin kylmään vuodenaikaan kaipaa keho lämmittäviä aterioita. Silloin keitot ovat oiva valinta ateriaksi. Monelle alku vuosi on myös se aika kun halutaan vähän keväntää ruokavaliota. Keitto on täyttävä mutta kevyt ateria.

Tässä muutama helposti valmistettava sosekeitto:

Maa-artisokkakeitto

2 rkl voita

4 kpl jauhoista perunaa lohkoina

1 sipuli hienonnettuna

1 litra kuorittuja maa- artisokkia suolaa

2 litraa kasvislientä tai vettä

2 dl kuohukermaa

Sulata voi kattilassa ja lisää kasvikset. Kuullota kasviksia noin viisi minuuttia ja lisää suola. Kuullota kymmenen minuuttia miedolla lämmöllä ja lisää kasvisliemi tai vesi sekä kerma. Anna hautua kannen alla aivan kypsäksi, niin että kasvikset alkaa hajoamaan.

Soseuta keitto ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa nestettä.

Peruna - purjososekeitto

8 dl vettä

8 kuorittua jauhoista perunaa paloiteltuna

1 purjo viipaleina

1 sipuli hienonnettuna

2 dl ranskankermaa

n. 1/2 tl suolaa

jauhettua valkopippuria

1 dl hienonnettua persiljaa

1) Kiehauta vesi kattilassa ja lisää perunat, purjo ja sipuli.

2) Mausta suolalla ja anna kiehua miedolla lämmöllä kannen alla noin 20 minuuttia.

3) Soseuta keitto sauvasekottimella tai tehosekoittimessa.

4) Lisää joukkoon ranskankerma.

5) Mausta lopuksi keitto valkopippurilla ja sekoita joukkoon persilja.

Parsakaalikeitto

1 pieni sipuli, kuutioituna

1 suuri parsakaali

2 rkl oliiviöljyä

½ litraa vettä

1 kasvisliemikuutio

2 dl ruokakermaa valkopippuria, maun mukaan.

1) Kuullota sipulikuutiot kattilassa, öljyssä

2) Lisää paloiteltu parsakaali ja liemikuutio kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes parsakaali on kypsää.

3) Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää kerma. Sekoittele lämmöllä vielä hetki. Mausta keitto valkopippurilla.

Vinkkejä sosekeittoihin:

1) Kun valmistat sosekeittoa, keitä kasvikset aina mieluummin ylikypsäksi, niin ne soseutuvat paremmin ja keitosta tulee tasaisempaa.

2) Sauvasekoittimella voit helposti soseuttaa

3) Sosekeittoa voit helposti ohentaa vedellä, jos siitä tulee liian sakeaa.

4) Muista että keitto sopii hyvin koko ateriaksi, ei ainoastaan alkuruoaksi.

5) Voit maustaa keitot kasvisliemikuutiolla halutessasi, mutta vähennä silloin suolan määrää.

6) Voit myös siivilöidä keitot, jos haluat tasaisemman lopputuloksen.

7) Voit maustaa sosekeitot myös ranskankermalla, smetanalla tai kermalla. Ranskankerman ja smetanan voi tarjota myös erikseen.

Myymälästä Siilinjärveltä sekä netistä www.sopenkoiratarvike.fi

MAHTAVA VALIKOIMA

KOTIMAISIA PURULUITA JA

HERKKUJA KOIRALLESI, SEKÄ PALJON MUUTA!

PUKKELINTIE 6, 71800 SIILINJÄRVI, 050-4076758

ROMUKAUPPAA JA METALLINKIERRÄTYSTÄ

• Metalliromun osto ja kierrätys

• Teräksen ja raudan myynti

• Autojen kierrätys- ja noutopalvelut (rekisteristä poistot ja romutustodistukset)

• Purkupalvelut

• Siirtolavapalvelut

Vanttite 5, 70460 Kuopio

Puh. 040 485 8098 • kuopio@terashaka.fi

riittää.

Yli 10 vuoden kokemus pesula-alalla takaa teille ammattitaitoisen ja viimeisintä teknologiaa tarjoavan pesupalvelun Kuopion alueella.

Palvelumme

MATTOPESU VESIPESU

KEMIALLINEN PESU

TYÖVAATTEIDEN PESU MATTOJEN HUOLTO PÖYTÄLIINOJEN VUOKRAUS MANKELOINTI PERHEPYYKKI

040 676 3626 | myynti@pesulamestarit.fi

Volttikatu 5, 70700 Kuopio

Löydät meidät myös Facebookista!

Pohjoissavolainen

Tilaa Pohjoissavolainen kotiisi! Pohjoissavolainen ilmestyy Kuopion ja Siilinjärven alueella. Mikäli asut ilmestymisalueen ulkopuolella voit tilata vuosikerran hintaan 89 euroa. Tilaajalahjaksi bluetooth- nappikuulokkeet tai itse ladattava taskulamppu!

numeroon 044 931 5369

Pohjoissavolainen

ORTODOKSINEN KIRKKOMUSEO HERÄTTÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Riisa on kokemisen ja arvoinen helmi keskustan

Jouni Huttunen, teksti

Heikki Haikonen, kuvat

Aivan Kuopion keskustan kupeessa Karjalankadulla sijaitsee helmi, joka on jäänyt osittain kuopiolaisiltakin turhaan tutkan katveeseen. Riisa - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo - on valtakunnallisesti, kansainvälisesti ja maakunnallisesti merkittävä erikoismuseo. Museon ainutlaatuinen ja monipuolinen kokoelma esittelee Suomen ortodoksisen kirkon historiaa ja kulttuuria. Riisa on erityisyydessään, monipuolisuudessaan ja puhuttelevaisuudessaan paikka, joka on syytä näh-

dä ja kokea.

- Monet, jotka ovat käyneet ensimmäisen kerran ovat kyllä ihastuneet ja tulleet uudemman kerran, kertoo Suomen ortodoksisen kirkkomuseon intendentti Katariina Husso - Tein väitöskirjani museon historiaan liittyen esineistön evakuoimisesta sota-aikana Karjalasta ja Petsamosta ja tuon esineistön uudelleensijoittamisesta ympäri Suomea. Riisalla onkin erityisasema ortodoksiseen kirkkotaiteeseen erikoistuneen taidehistorioitsijan ja museologin sydämessä.

- Kyllä näin voi sanoa. Monipuolisuus tekee muse-

Ovet ovat avoinna jokaiselle vakaumukseen katsomatta

Konevitsalaiselle Jumalanäidin ikonille valmistettu riisa on vuodelta 1893, jolloin vietettiin Konevitsan luostarin 500-vuotisjuhlaa. Arvokas, kullatulla hopealla ja jalokivillä koristettu riisa hankittiin luostarille lahjoitusvaroin.

Intendentti Katariina Husso Pyhien Karjalan valistajien kirkossa. Se valmistui alun perin Ortodoksisen pappisseminaarin harjoituskirkoksi, mutta toimii nykyään Kuopion ja Karjalan metropoliitan kotikirkkona.

osta uniikin. Ikonit, sakraaliesineet, kirkkotekstiilit ja harvinaiskirjat ovat ainutlaatuinen yhdistelmä kansainvälisestikin. Monet vastaavanlaiset eurooppalaiset museot ovat keskittyneet esimerkiksi ikoneihin, mutta täältä löytyy esineistöä laajalla skaalalla, summaa Husso.

EVAKUOIDUN IKONIN

IHMEELLINEN TARINA

Kirkkomuseon kokoelmien synty liittyy vahvasti sotaan ja evakuointiin. Peruskokoelma on peräisin Karjalan ortodoksisista seurakunnista sekä Valamon, Konevitsan ja Petsamon luostareista - eli alueilta, jotka Suomi toisen maailmansodan seurauksena luovutti Neuvostoliitolle. Museon tunnetuimpia esineitä on muun muassa ihmeitä tekevä Jumalanäidin ylistys -ikoni. Käkisalmesta talvisodan alkuvaiheessa pelastetun ikonin tarina on ihmeellinen.

- Karjalassa riehui 1800-luvulla paha koleraepidemia. Käkisalmelaiset rukoilivat ikonin edessä ja kantoivat sitä ristisaatossa ympäri seutukuntaa, valottaa Husso.

- Ja ihme tapahtui. Kukaan käkisalmelaisista ei sairastunut koleraan. Kirkkomuseon nimi Riisa tarkoittaa ikonin koristeellista vaippaa, jonka tarkoituksena on suojata ja koristaa ikonia. Jumalanäidin ikonille valmistettu riisa on puolestaan vuodelta 1893, jolloin vietettiin Konevitsan luostarin 500-vuotisjuhlaa. Arvokas, kullatulla hopealla ja jalokivillä koristeltu riisa hankittiin luostarille lahjoitusvaroin.

OVET OVAT AVOINNA KAIKILLE Jumalanäidin ylistys -ikoni löytyy museon yhteydessä sijaitsevasta Kuopion ja Karjalan metropoliitan kotikirkosta, jossa järjestetään jumalanpalvelus kaksi kertaa viikossa. Kirkon vihki käyttöön arkkipiispa Paavali 26. marraskuuta 1969.

- Ovet ovat avoinna jokaiselle vakaumukseen katsomatta niin jumalanpalveluksiin kuin museon näyttelytiloihin, alleviivaa Husso.

- Kaikki ovat todellakin tervetulleita tutustumaan paikkaan avoimin mielin.

KIRKKOMUSEON TAUSTA

Suomen ortodoksisen kirkkomuseo perustettiin Kuopioon vuonna 1957. Sen edeltäjänä voidaan pitää Laatokan Valamon luostariin vuonna 1912 perustettua Muinaismuistokokoelmaa, johon oli koottu luostarin arvokkaita esineitä ja tekstiilejä.

Kirkkomuseo sijaitsee vuonna 1969 valmistuneessa Dag Englundin suunnittelemassa rakennuksessa. Vuonna 2009 ortodoksisen kirkon keskusrakennuksessa aloitettiin laaja peruskorjaushanke, jonka vuoksi museon perusnäyttely suljettiin. Kirkkomuseon näyttelytilojen remontointi aloitettiin heinäkuussa 2013 ja samalla käynnistettiin myös uuden perusnäyttelyn rakentaminen. Uusittu perusnäyttely valmistui kevääksi 2015. Museo avautui uudella nimellä Riisa – Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. Riisaa hallinnoi Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiö. Sen tehtävänä on Suomen ortodoksisen kirkon aineellisen ja visuaalisen kulttuuriperinnön tutkiminen, tallentaminen, säilyttäminen ja hoitaminen.

Näyttelytoiminnan lisäksi sekä kasvatus- ja opetustyö ovat tärkeä osa museon toimintakenttää. Rakennuksessa on myös monitoimitila, jota esimerkiksi koululuokat voivat käyttää.

KANSAINVÄLISTÄ

KIINNOSTUSTA tutustumisen keskustan kupeessa

Kokoelmanäyttelyssä on esillä Neuvostoliitolle menetetyiltä alueilta evakuoitua esineistöä. Ikonostaasi-ikonit on evakuoitu Korpiselän Ägläjärveltä ja Viipurista.

Vasemmalla: Ihmeitätekevänä kunnioitettu Jumalanäidin ylistys -ikoni pelastettiin turvaan Käkisalmen kirkosta talvisodan alkuvaiheessa. Nykyään se sijaitsee museon yhteydessä olevassa Kuopion ja Karjalan metropoliitan kotikirkossa. Oikealla: Taidokkaasti kirjottu pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen kenotafin peite on lahjoitettu luostarille vuonna 1551. Tieto harvinaisuuden ajoituksesta on kirjoitettu kuvaa kiertävään tekstikehykseen.

"PYHÄN ANTONIOKSEN KIUSAUKSET" ESILLÄ VUODEN LOPPUUN SAAKKA

Suomen ortodoksisen kirkkomuseon Riisan uusin näyttely on taiteilija Marjatta Tapiolan Pyhän Antonioksen kiusaukset Kyseessä on Tapiolan ensimmäinen yksityisnäyttely Kuopiossa. Näyttely on esillä 8.2.-21.12. 2025 välisenä aikana. Näyttely esittelee Tapiolan öljymaalauksia ja grafiikkaa sarjasta Pyhän Antonioksen kiusaukset. Pyhä Antonios eli Egyptissä erakkona 300-luvulla ja hänet tunnetaan luostarilaitoksen perustajana. Näyttelyyn on lisäksi koottu teemaan sopivia teoksia ja esineitä Riisan kokoelmista.

Tapiola (s. 1951) on sukupolvensa merkittävimpiä taidemaalareita Suomessa. Hän on saanut Pro Finlandia -mitalin ja Suomen Kulttuurirahaston palkinnon 2004 sekä Valtionpalkinnon 2006. Tapiola on edustettuna Ateneumin ohella useimmissa suomalaisissa taidekokoelmissa. Hän on myös arvostettu muotokuvamaalari.

Jeesus asettaa ehtoollisen.

V. Bondarenkon maisemamaalaus on tuoreimpia museon saamia lahjoituksia.

Kuva Marjatta Tapiolan näyttelystä.

Pohjoissavolainen

Näillä kulmilla

KISSAPOPULAATIOITTEN HALLITSEMATON LISÄÄNTYMINEN ISO ONGELMA

Kallan eläinsuojelussa tehdään arvokasta työtä

Teksti: Jenna Rantala

Kuva: Kallan eläinsuojelu ry / Anni

Vuonna 2020 perustetun Kallan eläinsuojeluyhdistyksen suojiin toimitetaan vuosittain jopa 200-300 populaatiokissaa.

- Pienimmät kissapopulaatiot ovat kymmeniä kissoja, mutta pahimmillaan kissapopulaatiot ovat satoja kissoja, kuvailee eläinsuojeluyhdistyksen aktiivina toimiva Anni

- Populaatioksi kutsutaan kissalaumaa, joka lisääntyy hallitsemattomasti. Yleensä ihmisellä on kaksi leikkaamatonta kissaa, jotka lisääntyvät toistensa kanssa.

SUKUPOLVIEN

KUILU HOIDOSSA

Kissa on varsin nopea lisääntymään, joten kissalauma alkaa lisääntyä keskenänsä ja populaatio on

valmis. Kyseessä on siis todellinen ongelma.

- Teemme yhteistyötä viranomaisten kanssa ja otamme talteen vuodessa 200-300 populaatiokissaa, joten meille on luovutettu melkoinen määrä kissoja, summaa yhdistysaktiivi, jonka mukaan ilmiön taustalla voi olla sukupolvien välinen ero kissojen hoitoon liittyen.

- Ennen oli normaalia, että kissat lisääntyivät maalla. Kissanpentuja tapettiin ja tuolloin ei nähty tarpeelliseksi leikata kissoja. Taustalla vaikutti myös uskomus, että leikkaamaton kissa pyydystää hiiriä paremmin.

- Nykyään on onneksi paremmin saatavilla tietoa kissan hoidosta sekä tietoa on myös helpompi etsiä. Annin mieleen on jäänyt etenkin sellaiset tapaukset, jolloin eläinsuojeluyh-

Pääasia on kuitenkin se, että kissa saa hyvän kodin.

distykseen on tullut kissoja, jotka ovat olleet todella huonokuntoisia.

- Kissat ovat olleet hyvin laihoja, silmät ovat olleet pahasti tulehtuneet ja kissoja on pitänyt pulloruokkia. Kyseiset kissat ovat koetelleet Annin uskoa kissojen selviytymisestä.

- Mielessä on käynyt, että tuleekohan näistä ikinä terveitä kissoja.

Ilo on ollut suuri, kun huonokuntoisista kissoista tuleekin ajan saatossa terveitä, hyväkuntoisia kissoja.

- Vaikka alku on joidenkin kissojen kohdalla kovin epätoivoinen, on todella palkitsevaa huomata, millaisia komeita yksilöitä niistä on tullut.

Kallan eläinsuojeluyhdistys hoitaa kissan täysin terveeksi ja kuntoon ennen luovutusta. Tuolloin kissa leikataan, sirutetaan, loishäädetään ja rokotetaan, jonka jälkeen kissa on valmis aloittamaan elämänsä uudessa kodissa.

UUSI ELÄMÄ

UUDESSA KODISSA

Kissan leikkauksen myötä populaatiokissaongelma poistuu. Mikäli mielii saada kissan itselleen Kal-

lan eläinsuojeluyhdistyksen kautta, tulee täyttää yhdistyksen kotisivuilla oleva adoptiolomake ja maksaa kissanluovutusmaksu, joka on kissasta riippuen 200-300 euroa. Hinta on eläinlääkärikulujen verran. Hintaan vaikuttaa muun muassa se, minkä ikäinen kissa on kyseessä. Kissanpentu on luonnollisesti kalliimpi kuin aikuinen kissa. Kissanpennun ottamiseen liittyy myös omat haasteensa, jotka kissanpennun ottajan on hyvä tietää.

- Kissanpennulla on loputon energiantarve. Parhaiten pentu saa purettua energiansa toisen kissan kans-

sa. Yhtä lailla aikuisen kissan hoito on tullut joillekin ihmisille yllätyksenä, kertoo Anni. - Myös aikuiset kissat ovat energisiä: ne tykkäävät kiipeillä, ne voivat pudotella tavaroita lattialle ja kissat myös valvovat öisin.

KAHDEN VIIKON

KOEAIKA

Mikäli uusi kissanomistaja tulee katumapäälle, niin asioita peilataan uudemman kerran. Kallan eläinsuojeluyhdistys noudattaa kahden viikon koeaikaa, jolloin selviää, onko kissa sopiva uuteen kotiinsa. Kahden viikon jälkeen

koeaika jatkuu kuulumisten vaihdolla.

- Pääasia on kuitenkin se, että kissa saa hyvän kodin, alleviivaa Anni. Kallan eläinsuojeluyhdistyksen kautta jokainen populaatiokissa onkin löytänyt itselleen uuden kodin. Kissanomistajat ovat tykänneet jakaa kissansa kuulumisia vielä vuosien jälkeenkin Kallan eläinsuojeluyhdistykselle, ja se lämmittää Annin mieltä.

- Vuonna 2017 eräs lähti pentue uusiin koteihin, ja vielä tänä päivänäkin kissojen omistajat ovat jakaneet meille kuulumisia. Kertomuksia on ihana kuulla.

ITSEOPPINUT KALAKUKKOMESTARI MARKKINOI MODERNISTI SOMESSA

Kalakukko ei ole pikaruokaa

Teksti ja kuvat Olavi Rytkönen

Kirsti Rytkönen on voittanut toistakymmentä kertaa kotileipurisarjan kalakukon leivonnan SM-kisoissa. Suurmestarin titteliä hän on kantanut jo toistakymmentä vuotta. Kukkoja syntyy, ja menee kaupaksi, edelleen tasaisen varmaan tahtiin. Rytkönen otti ensimmäisen kerran osaa kalakukon leivonnan SM-kisaan Kuopion tammimarkkinoilla vuonna 2003. Ensimmäinen voitto oli Kirstille yllätys, mutta myöhemmin menestystä on osattu aina jopa odottaa. Kaikkiaan mestaruuksia on yksitoista, kakkossijoja on viisi.

Muutamaksi vuodeksi mestari pantiin jopa syrjään, mutta lopulta kutsu taas kuului: ”Tuohan Kirsti vuan sinnäe kukkos kilipae-

luun”. Tuomaristossa hän on ollut kaksi kertaa. Tänä vuonna Kirsti piti SM-kisassa välivuoden, mutta ura jatkuu.

OMILLA RESEPTEILLÄ

AJAN KANSSA

Vaikka toisin luulisi, ei Helsingin olympiavuonna syntynyt kalakukkomestari ole saanut taitojaan perintönä, vaan itse opiskellen.

- Meitä lapsia oli iso lauma. Kun äiti alkoi munkkeja, kalakukkoja sun muita leipomaan, niin meidät komennettiin pois jaloista. Anoppi varmaan olisi opastanutkin, jos olisin pyytänyt, mutta kun me nuoret lähdimme tansseihin, leipoi hän aina sillä välin ja kotiin palattuamme vain toivotteli maistamaan lämpimäisiä. Eli itse reseptit etsin ja kokeilin. Ensimmäiset kukot tein 1990.

Kirsti paljastaa suosittujen kukkojensa perussalaisuudet.

- Leivon aina oikeella voella ja hättäellä ee sua, eli kunnolla pittää kukot hauvuttoo. Sillä laella tulloo rakenne hyvä ja ruoto sullaa. Vuodesta 2013 minulle on ahventa toimittanut sama kalastaja, eli raaka-aineet on aina tutut ja tasalaatuset siltäkin osin.

TORIMYYNTI INFOTAAN

NAAMAKIRJASSA

Vaikka kalakukko onkin mitä perinteisin torikaupan kohde, ovat Kirstinkin markkinointityökalut modernia mallia. Some jyllää kukkokaupassakin.

- Nytkin ostoksilla kävi mies, joka ei ole facebookissa, mutta hänen yläkerran naapurinsa eli 90-vuotias mummopa on. Hän oli jouduttanut sanaa, että nyt niitä

Kirstin kukkoja on torilla, ala juosta että suat omas. Ja ensimmäisenä hän olikin jonossa ja kohta oli kukkoa kainalossa. Toivottavasti somevastaava saa siivusta osansa, Kirsti naurahtaa aitosavolaisen iloisesti.

Juha Malinen on Kirsti Rytkösen kalakukkojen vannoutunut ystävä. Nyt lähti mukaan 925 grammaa kupsakkaa ahvenkukkoa riisivellin seuraksi.

Kaikki kissat ovat löytäneet uuden kodin Kallan eläinsuojelu ry:n kautta.

Kirsti Rytkönen on tuttu näky Kuopion torilla, mualimannavalla. Kovin pitkään Kirstin ei tarvitse koskaan torilla päivystää, kukkolaatikko tyhjenee nopeasti.

pohjoissavolainen.fi

SEURAAVA POHJOISSAVOLAINEN ILMESTYY 19.3.

Varaa mainospaikkasi ajoissa!

Parhaat paraatipaikat Pohjoissavolaiseen

SOITA Kristo Kähönen 045 204 8311 kristo@pohjoissavolainen.fi

Makumatka Nepaliin

- tervetuloa Ravintola Mandalaan!

Serving food since 2015

Etsitkö herkullista, autenttista ja palkittua lounasta?

Ravintola Mandala tarjoaa Kuopion maistuvimman nepalilaisen makuelämyksen!

Suosittu lounasbuffet – valittu Kuopion parhaiden lounaiden joukkoon! Tarjolla päivittäin klassikkoannoksia, kuten mehukas Butter Chicken, mausteiset momo-dumplingit ja tuore naan-leipä suoraan Tandoori-uunista.

Aito nepalilainen tunnelma –vaihtuva menu, täyteläiset mausteet ja mahdollisuus valita juuri sinulle sopiva tulisuusaste.

Palkittu makunautinto – Mandala on kerännyt tunnustuksia paikallisissa ja valtakunnallisissa ravintolakilpailuissa.

Tule kokemaan Nepal keskellä Kuopiota!

Nepalilainen Ravintola Mandala Kauppakatu 45 - kauppakeskus Apaja70110, Kuopio, Finland ( Ala Tori ) www.ravintolamandala.fi

+358 44 9709 140

Kaukalon laidalta

Pohjoissavolainen

PETRI KARJALAISEN KALPA-SAAGA ON SAAMASSA HUIKEAN HUIPENNUKSEN

Legendan paluu Niiralan monttuun sisältää paradokseja kerrakseen

Jouni Huttunen

Jääkiekkoon hullaantuneille savolaisille on tarjolla hunajaa purkin täydeltä lauantaina 1. maaliskuuta. Lahden Pelicans saapuu tuolloin KalPan vieraaksi normaaliin runkosarjapeliin; paitsi, että kulissit ja kehykset ottelussa ovat kaikkea muuta kuin "normaalit". Lahtelaisten vaihtoaitiossa päävalmentajana häärii nimittäin Sami Kapanen

Kapanen, 51, on kaikkien aikojen KalPa-legenda. Primus inter pares - paras vertaistensa joukossa. Mies, jonka paita on nostettu Niiralan hallin kattoon. NHL-urallaan yli 800 runkosarjapeliä pelannut Kapanen on toiminut kasvattajaseurassaan pelaajana, valmentajana ja toimitusjohtajana. Ja pääomistajana vuodet 2003-20. Isä Hannu Kapanen pyörittää hallilla nimeään kantavaa VIP-klubia ja poika Konsta pelaa KalPan liiga-

miehistössä. Siinäpä paradokseja kerrakseen.

Kapanen yllätti kiekkoilevan Suomen hyppäämällä helmikuun alussa kaikkien aikojen pelaajabudjetillaan kauteen lähteneitten, mutta tolkuttomaan turbulenssiin ja turbiiniin lentäneitten pussinokkien peräsimeen. Valmentajien pestuumarkkinoilla hieman tutkan ulkopuolella ollut kuopiolainen solmi Pelicansin kanssa saman tien kevääseen 2026 ulottuvan sopimuksen. Yllättävää sopimuksessa oli paitsi työnantaja, niin myös se fakta, että Kapanen ylipäätään palasi valmennustehtäviin. Kapanen toimi KalPan päävalmentajana vuosina 2017-19 ja johti kuopiolaiset ensimmäisenä suomalaisseurana arvostetun Spengler Cupin voittoon. Meriitti poiki pestin Sveitsin pääsarjan (National League) HC Luganon peräsimeen. Lyhyeksi jääneen Luganon visiitin jälkeen Kapa-

nen siirtyi valmennustehtävistä taustalle - ensin pelaaja-agentiksi ja sittemmin viimeisen NHL-seuransa Philadelphia Flyersin Euroopan yksikön pelaajatarkkailijaksi. Sitten Kapanen löysi taas itsestään valmentajan - ja Pelicans Kapasesta valmentajan. Kukaan muu ei ollut hoksannut herran kiinnostusta haalarihommiin enää edes kysyä. Vastaus olisi kuulunut, että kyllä vain kiinnostaa

Eli sulka hattuun lahtelaisille, jos Kapasen naftaliinista kaivaminen pelastaa Pelicansin mollivetoisen kauden totaaliselta katastrofilta.

KalPan kausi on sujunut jopa yllättävänkin duurivetoisissa sävelissä; olkoonkin, että odotukset olivat kauden alla varsin optimistisia. Tasaisen tehokkaasti läpi kauden suorittanut joukkue onnistui selättämään jopa tammikuun tuikitumman viiden pelin tappioputken.

Toista - ja samalla ainakin toistaiseksi viimeistä - kauttaan KalPan päävalmentajana toimiva Petri Karjalainen on iskenyt arvostelijoilleen luun kurkkuun. Pronssiotteluun päättynyt viime kausi oli jo väkevä työnäyte. Kevään pudotuspeleissä maailma on taas avoinnaihan maaliin saakka. Kaikkien aikojen tasaisimmassa SM-liigassa se toinenkin vaihtoehto on toki läsnä: aikainen kesäloma.

Niin tai näin; Karjalainen suuntaa ensi kaudeksi kiertolaisvuosien jälkeen synnyinseuduilleen Ouluun. Miehelle kaavailtiin alun alkaen "jotain" paikkaa Kärppien organisaatiosta ja päävalmentajuutta vasta kaudelle 2026-27, mutta nyt näyttää vahvasti siltä, että Karjalainen on päävalmentajan puikoissa jo ensi kaudella.

Kärppiin suuntaa ensi kaudeksi myös KalPan hyökkäyspään haupitsi Matyas Kantner. Tshekki te-

kee kokoonpanossa ja pelaajabudjetissa tilaa kotiin palaavalle Teemu Hartikaiselle, joka muuten pelaa Geneve-Servetessä taas aivan huikeaa kautta.

Hartikainen , 34, ja uraansa hyvin todennäköisesti jatkava kapteeni Tuomas Kiiskinen, 38, saavat päävalmentajakseen KalPan nykyiseen valmennustiimiin jo kuuluvan Sami Tervosen, 33. Tervosta pidetään yleisesti Suomi-kiekon seuraavan sukupolven nostevalmentajana. Jokereitten kasvatilla on iästään huolimatta jo väkevä valmentajan curriculum vitae taskussaan niin seurajoukkueista kuin ikäkausimaajoukkueistakin.

Vuodenvaihteessa plakkariin tuli Kanadan Ottawasta MM-hopeaa Pikkuleijonien valmennustiimin jäsenenä.

Tervosella on KalPan kanssa kahden kauden sopimus. Eipä yllätä, jos tie vie sen jälkeen erään uutta nousua tähtitaivaalle ja Pasilan areenalle rakenta-

van organisaation haaviin. Sillä jossakin vaiheessa Tervonen sinne Jokereihin taas päätyy. Aikaa ainakin on. Mutta se on toinen tarina se.

KalPan päävalmentaja Petri Karjalainen (vas.) ja Sportin kollega Juuso Hahl Niiralan montun uumenissa pelin jälkeisessä mediatentissä.

EDELLISTEN MM-HIIHTOJEN YHDEN MITALIN SALDOSSA RIITTÄÄ PETRATTAVAA

PHS:n trio ja Koiton Kerttu isossa roolissa Trondheimissa

Jouni Huttunen

Suomen menestystoiveet elävät vahvasti savolaisilla – ja alleviivaten puijolaisilla – harteilla Norjan Trondheimissa pidettävissä MM-hiihdoissa. Puijon Hiihtoseuralla on tulessa väkevä kolmen äijän rivistö. Maastohiihdon Iivo Niskanen, 33, Perttu Hyvärinen, 33 ja yhdistetyn Ilkka Herola, 29, ovat kaikki realistisia menestystykkejä; olkoonkin, että Hyvärisen alkukausi on ollut sairasteluineen ja nilkkavaivoineen vastoinkäymisten täyttämä.

Naisten puolella katseet ja menestysodotukset kohdistuvat Vieremän Koiton Kerttu Niskaseen,

36, joka on ollut alkukaudesta lennokkaassa vireessä. Savolaiskvartetti tietää, mitä arvokisoissa menestyminen vaatii.

Iivo Niskasella on palkintokaapissaan yhdeksän arvokisamitalia: olympialaisista kolme kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi sekä MM-hiihdoista kulta, hopea ja kaksi pronssia.

Sisko Kerttu Niskasen saldo on olympialaisista kolme hopeaa ja yksi pronssi sekä MM-hiihdoista kaksi pronssia, Sekä Hyvärisen että Herolan palkintokaapeista löytyy yksi MM-hopea.

PLANICASTA 2023

VAIN YKSI MITALI MM-hiihdot järjestetään

Norjan Trondheimissa

26.2. - 9.3. Mitaleita jaetaan kaikkiaan 25 kilpailussa, joista 12 käydään maastohiihdossa, seitsemän mäkihypyssä ja kuusi yhdistetyssä. Suomella on rutkasti petrattavaa edellisistä MM-kisoista. Planicasta 2023 oli tuliaisina vain yksi mitali: miesten hiihtoviestin hopea.

Nyt odotusarvot ovat huomattavasti korkeammalla. Maastohiihdossa mitaliodotukset eivät ole ainakaan perinteisillä matkoilla tuulesta temmattuja. Myös viesteissä kaikki on taas kerran mahdollista. Marginaali mitalien ja floppauksen välillä on kuitenkin kuin veteen vedetty viiva.

Yhdistetyn ässä Herola on alkukauden perusteella yksi mustista hevosista. Kunhan se mäki sujuu edes tyydyttävästi. Hiihto-osuuden mies on taittanut aina kiitettävästi. MM-kisoja nyt isännöivä Norja rohmusi muuten niistä edellisistä kisoista Planicasta 27 (12+10+5) mitalia. Tilastokakkonen Ruotsi jäi kahteentoista (4+3+5) mitaliin. Suomi oli yhdellä mitalillaan tilaston kymmenes.

KOHUJA RIITTI

KISOJEN ALLA

Trondheimin MM-kisojen alusviikot olivat kohujen sävyttämät. Taivastelua ja parran pärinää ovat herättäneet muun muassa ki-

sojen yllättävän suureksi kohonneet kustannukset. Kulut eivät ole pysyneet monien mielestä kurissa. Trondheimin kaupungin talous on ollut selvästi alijäämäinen jo muutaman viime vuoden ajan. Tapahtuman kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan jopa 1,2 miljardiin Norjan kruunuun eli noin 103 miljoonaan euroon. Kustannukset jakautuvat tosin usean vuoden ajalle. Suurimman osan summasta vie Granåsenin urheilupuiston kehittäminen. Toinen kohu nousi, kun fossiilisia polttoaineita vastustava Folk mot fossilmakta -järjestö ilmoitti aikovansa järjestää pro -

testin miesten 50 kilometrin kisan aikana 8. maaliskuuta. Järjestö aikoo häiritä kisojen kuninkuusmatkaa harjoittamalla "rauhanomaista" kansalaistottelemattomuutta. Folk mot fossilmakta alleviivasi olevansa hiihdon asialla. Järjestö ilmoitti huolestuneisuutensa ilmastonmuutoksen aiheuttamasta talven lyhenemisestä, jonka painotetaan olevan merkittävä haittatekijä lumilajeille. Folk mot fossilmakta on osa kansainvälistä A22-verkostoa. Verkostolla on toimintaa monessa maassa. Suomessa järjestöllä ei ole toimintaa.

KESKIVIIKKO 26.2.

14.30 Maastohiihto, 7,5 km (p), karsinta, naiset

16.30 Maastohiihto, 7,5 km (p), karsinta, miehet

21.00 Avajaiset

TORSTAI 27.2.

11.00 Maastohiihto, sprintti (v), karsinta, naiset ja miehet

13.30 Maastohiihto, sprintti (v), erävaihe, naiset ja miehet

16.00 Yhdistetty, yhteislähtö 5 km, naiset

18.00 Yhdistetty, normaalimäki, naiset

21.30 Mäkihyppy, normaalimäki, karsinta, naiset

PERJANTAI 28.2.

13.00 Yhdistetty, normaalimäki, sekajoukkue

15.00 Mäkihyppy, normaalimäki, naiset

17.05 Yhdistetty, hiihto 2 x 5 km + 2 x 2,5 km, sekajoukkue

LAUANTAI 1.3.

13.00 Yhdistetty, normaalimäki, miehet

15.00 Maastohiihto, yhdistelmäkilpailu 10 km + 10 km (p/v), miehet 17.00 Yhdistetty, hiihto 7,5 km, miehet 18.00 Mäkihyppy, normaalimäki, joukkuekilpailu, naiset 21.30 Mäkihyppy, normaalimäki, karsinta, miehet

SUNNUNTAI 2.3. 13.00 Yhdistetty, normaalimäki, naiset 15.00 Maastohiihto, yhdistelmäkilpailu 10 km + 10 km (p/v), naiset 17.00 Yhdistetty, hiihto 5 km, naiset

18.00 Mäkihyppy, normaalimäki, miehet

MAANANTAI 3.3. Ei kilpailuja.

TIISTAI 4.3.

14.00 Maastohiihto, 10 km (p), miehet

16.30 Maastohiihto, 10 km (p), naiset

KESKIVIIKKO 5.3.

12.00 Maastohiihto, parisprintti (p), karsinta, naiset ja miehet

15.30 Maastohiihto, parisprintti (p), finaali, naiset ja miehet

17.00 Mäkihyppy, suurmäki, sekajoukkue

TORSTAI 6.3.

12.00 Yhdistetty, suurmäki, joukkue, miehet

13.30 Maastohiihto, viesti 4 x 7,5 km, miehet

16.00 Yhdistetty, hiihto 4 x 5 km, joukkue, miehet

17.20 Mäkihyppy, suurmäki, joukkue, miehet

21.30 Mäkihyppy, suurmäki, karsinta, naiset

PERJANTAI 7.3.

13.15 Mäkihyppy, suurmäki, karsinta, miehet

15.00 Maastohiihto, viesti 4 x 7,5 km, naiset 17.15 Mäkihyppy, suurmäki, naiset

LAUANTAI 8.3.

10.30 Yhdistetty, suurmäki, miehet

12.30 Maastohiihto, yhteislähtö 50 km (v), miehet

15.30 Yhdistetty, hiihto 10 km, miehet

16.45 Mäkihyppy, suurmäki, miehet

SUNNUNTAI 9.3. 12.30 Maastohiihto, yhteislähtö 50 km (v), naiset

Kristo Kähönen 045 204 8311 kristo@pohjoissavolainen.fi

Pohjoissavon palveluhakemisto Apua arkeen

Apua arkeen, kotiin ja toimistoon

Siivous, kiinteistönhoito ja arkiapu samasta paikasta!

49,60 € / h, sis. alv. 25,5 % . sisältää kaksi työntekijää . ei muita kuluja 30 km säteellä Kuopion keskustasta

Myös alv. 0 % palvelut . siivous ja kotipalvelun tukipalvelut Paikallista palvelua aina parhaaseen hintaan.

Soita ja kysy lisää! Sanna: 040-8311 698 jsnarkiapu@gmail.com

Ilkka-Eemeli Laari asianajaja, p. 0400 573 469 Jouni S. Kettunen asianajaja, p. 040 145 9002

Kuiluntie 3 B, 71800 Siilinjärvi toimisto@jskettunen.fi

SAVON LVI TYÖ

Kari 044 356 5091 www.slvi.fi

ym. alan työt

Askarruttaako joku mieltäsi? Onko sinulla juttuvinkki?

• Laita meille tekstiviesti tai WhatsApp-viesti numeroon 040 246 5747 tai

• lyhyt mielipidekirjoitus sähköpostiin: toimitus@pohjoissavolainen.fi

Ongelmia tietokoneessa?

Myös huolto, korjaus ja nouto! Luotettava ja ystävällinen palvelu.

Kuopion ATK-apu-kotipalvelu 045 -7873 6205

Hyvinvointi

Myynti Pohjois-Savossa

Sovi tapaaminen tai tilaa ilmainen kotikäynti –katsotaan yhdessä sinulle sopivin malli.

Teemu Kemppainen puh. 0440 385 944 teemu.kemppainen@tulikivi.fi

Varaa paikkasi palveluhakemistosta edullisin hinnoin 044 931 5369 tai sari@pohjoissavolainen.fi

JSN Arkiapu

Tulikiven tulisijat, kiukaat ja laatat

Ravintolat

Pohjoissavolainen

RAVINTOLA-ALALLA TARVITAAN NYT UUSIA IDEOITA JA TOIMIJOITA

Baarikansan olohuone ja tietotoimisto

Teksti ja kuvat Olavi Rytkönen

Kuopion keskustassa juuri

toimintansa aloittanut Bar Lähtöruutu on yrittäjänsä Johannes Tepon näköinen ja oloinen pubi, eli uusia ideoita ja lupsakkaa meininkiä täynnä. Kuluneen vuoden aikana on saatu

tuon tuostakin lukea uutisia konkurssin menneistä tai muutoin lopettaneista kuopiolaisravintoloista. Niiden vastapainoksi jokainen uusi nimi ilahduttaa. Yksi uusista tulokkaista on lauantaina 7.helmikuuta osoitteessa Vuorikatu 26 startannut Bar Lähtöruutu.

Ajan hengestä piittaamatta päätin soutaa vastavirtaan

15 VUODEN UNELMA

Ravintolan yrittäjä on kuopiolaisille tuttu monitoimimies, entinen torivalvoja ja nykyinen radio- ja tapahtumajuontaja, Hodarikoju-yrittäjä ja Dj Johannes Teppo. Ajatus omasta ravintolasta alkoi itää jo vuonna 2010, kun Johannes soitteli levyjä joensuulaisessa Muru-ravintolassa. - Kyseessä on pitkäaikaisen unelman toteutuminen ja monen palasen loksahtaminen paikalleen. Nyt löytyi kustannuksiltaan sopiva liiketila otollisella sijainnil-

Bar Lähtöruudun neliöt ovat nyt tehokäytössä. Sisällä on peräti 32 asiakaspaikkaa ja terassilla kymmenen.

la. Ajan hengestä piittaamatta päätin soutaa vastavirtaan, toteuttaa riskillä unelmani. Neljä kuukautta tehtiin urakalla remppaa ja lopputulos on nyt visioni mukainen, Johannes kertoo.

DRINKKEJÄ JA BAARIVINKKEJÄ Pääsääntöisesti ravintolat pitävät ääntä vain itses-

tään ja mahdollisimman vähän muista toimialan yrityksistä. Tässäkin asiassa Lähtöruutu toimii aivan uudella tavalla. Tarjolla on muiden juomien lisäksi pitkähkö lista coctaileista, joissa juomat on nimetty keskustassa toimivien ravintoloiden mukaan. Jos vaikkapa turisti valitsee Pannuhuone-cocktailin ja kysyy mistä moinen nimi, tulee hyvä tilaisuus vinkata

mainio ravintola aivan kulman takaa. - Lähtöruudun ydinajatus on, että meille tullaan starttaamaan ilta ja sitten hajaannutaan ilahduttamaan keskustan muita baareja. Toki tervetuloa myös tulomatkalla tai vaikka koko illaksi. Nälkäkään ei pääse yllättämään, Bar Lähtöruutu on nyt myös Hodarikojun kotipesä, ravintoloitsija vinkkaa.

Politiikan permannolta

Trump sai mannerlaatat järkkymään heti kättelyssä

Jouni Huttunen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on aloittanut yhden välikauden jälkeisen toisen virkakautensa odotetulla vimmalla. Ikiliikkuja on saanut alta kahden kuukauden mannerlaatat järkkymään.Sisäpolitiikassa Trump on käyttänyt Yhdysvaltain perustustuslain presidentille suomia valtuuksia surutta hyväkseen ja pistänyt hallinnon eri osa-alueita armotta atomeiksi. Lähi-idässä presidentti uhkasi päästää "helvetin valloilleen", jos palestiinalaisten äärijärjestö Hamas ei vapauta Gazassa valtaosaa panttivangeistaan. Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua Trump suunnitteli "ehkä" informoivansa agendastaan.

Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa Trump kaavaili lopettavansa neuvottelemalla kahden kesken Vladimir Putinin kanssa. Siis Euroopan ohi. Ja siitähän Euroopassa pillastuttiin.

Kolme vuotta kestänyttä Venäjän hyökkäyssotaa puitiin vuosittain järjestettävässä konferenssissa Münchenissä. Helmikuun puolessa välissä pidetty turvallisuuskokous keräsi yhteen kattavan joukon valtionpäämiehiä, ministereitä, turvallisuuspolitiikan ammattilaisia ja

yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Pieni Suomi näytti hauistaan lähettämällä paikalle presidentti Alexander Stubbin siipijoukkona koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan ykkösketjun. Viisaita päitä oli mukana niin paljon, että joukkuelajeissa voitaisiin puhua ylipelaamisesta. Puheenvuoronsa konferenssissa sai jostain syystä jopa ex-pääministeri Sanna Marin - tosin näköhavaintojen mukaan varsin pienelle kuulijajoukolle. Hullua hurskaammaksi ei kokouksen annista juurikaan tultu. Stubb kuvaili tunnelmaa joiltakin osin jopa koruttoman karusti "diplomaattiseksi kakofoniaksi".

Münchenistä viestitettiin muun muassa, ettei Venäjän hyökkäyssodan rauhanneuvotteluita tule käydä ilman Eurooppaa - eikä varsinkaan ilman Ukrainaa. Trump ilmoitti tyylilleen uskollisesti, ettei hänen tarvitse kysyä lupaa kenen kanssa ja milloin hän neuvottelee tai keskustelee. Ja kommentin tulkinnallinen vastuu siirtyi taas kerran suoraan kuulijalle.

Niin tai näin; tässä tämänhetkisessä "Trumpin maailmassa" edetään niin hektisesti ja vauhdikkaasti, ettei kukaan oikeasti edes uskalla ennustaa - saati tietää - mitä huominen tuo tullessaan. Kärryillä pysyminenkin tekee tiukkaa. Mutta eihän

maailman meno ole oikeastaan mullistavasti muuttunut. Maailma on ollut enemmän tai vähemmän sotaisa aina.

Kuten Pelle Miljoona sen vuonna 1981 sanoitti: "Kunnian kukko ei laula, jollei joku pian paina jarrua. Liian monta idioottia, pitää nyt kiinni vallan kahvasta. Tulitikkuleikit ovat vaarallisia. Siinä saattaa palaa koko maailma." (Vain unelmilla on siivet)

Kotimaassa huhtikuun alue- ja kuntavaalien läheisyys näkyy kaikessa; olkoonkin, että eduskunnan kyselytuntien puheenvuorot tuntuvat karkaavan tuon tuostakin Venäjän hyökkäyssodan ja Trumpin edesottamusten ympärille. Kipinää on kuitenkin riittänyt.

Jonkinlainen myrsky vesilasiin saatiin, kun entinen pääministeri ja puhemies Matti Vanhanen ( kesk.) kritisoi nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.). Vanhasen mukaan Halla-aho toimii puolueellisesti kyselytunneilla, kun hän keskeyttää opposition edustajien hiillostuksen hallitusta kohtaan antamalla puheenvuoron hallituspuolueen kansanedustajalle.

Pääministeripuolue kokoomuksen Ben Zyskowicz ihmetteli puolestaan, että miksi oppositio tekee alituiseen välikysymyksiä omista teoistaan. Useimmi-

ten tätä oli tehnyt Zyskowiczin laskujen mukaan keskusta.

Myös ulko- ja sisäpolitiikan johtamisen rajavedoista on riittänyt - taas kerran - parranpärinää. Tiedossa on, ettei edellisen hallituksen pääministeri Sanna Marin (sd.) ollut kovinkaan hyvää pataa presidentti Sauli Niinistön kanssa. Itsetuntoinen pääministeri astui muutamaan otteeseen kipeästi Niinistön varpaille ohittaessaan ulostuloillaan poliittisessa hierarkiassa presidentin. Nykyisessä vallanpidossa ei samaa ongelma ole, kun presidentti ja pääministeri tulevat samasta puolueesta (kokoomus) ja asiat voidaan sopia sopuisasti saunassa. Presidentti Stubb on aiheuttanut silti närästystä opposition puolella. Dynaamisen presidentin katsotaan ottavan kantaa asiaan kuin asiaan ja osallistuvan tilaisuuteen kuin tilaisuuteen, vaikka liikkuisikin ministereitten tai virkamiesten tonteilla. Välillä on taitettu jopa peistä siitä, mikä on presidentin arvolle sopivaa ja mikä ei. Mihin voi ottaa kantaa ja millaisiin tilaisuuksiin voi osallistua? Niinpä. Riippuu kaiketi siitä, kuka sen arvokkuuden asteikon kussakin tapauksessa määrittelee. Perustuslaki, hallitus, oppositio vai kansa?

Johannes Teppo jatkaa ravintolatoimintaa Vuorikadulla, koko kansan kodikkaana pubina Jori´s Barin ja Mini Pubin seuraajana mutta aivan uusin ideoin.

LIPUT 25,50 € / 21,50 € / 15,50 € PERHELIPPU 4 hlö (min 2 lasta) 50 €

YLÖS –ALAS –YLÖS –ALAS

YLÖS

Lue lisää: www.minimi.fi

Tanssia koko perheelle Kuopion kaupunginteatterissa 24 3 -9 4 2025

Hae Humakiin yhteishaussa

Kulttuurituottaja (AMK & YAMK)

Tulkki (AMK)

Yhteisöpedagogi (AMK & YAMK)

hakijanopas.humak.fi

Opiskele Kuopiossa, verkossa tai kampuksillamme: Helsinki, Jyväskylä, Kauniainen, Kuopio, Tampere, Turku

Humanistinen ammattikorkeakoulu Työelämän inhimillinen tekijä

Pohjoissavolainen

Tekoäly tietää paremmin

Tekoäly

tietää paremmin- kolumnisarjassa

ChatGPT-tekoälyltä kysytään kantaa päivän polttaviin kysymyksiin

KYSYMYS:

Kerro tarkasti ja perustellen, kuinka pitkään kevään lakot Suomessa kestävät. Perustele näkemyksesi kattavasti ja seikkaperäisesti.

KEVÄÄN 2025 LAKKOJEN KESTO SUOMESSA – ANALYYSI

Kevään 2025 työtaistelut Suomessa voivat kestää muutamasta päivästä useisiin viikkoihin riippuen useista tekijöistä. Lakkojen kesto määräytyy työehtoneuvottelujen etenemisen, poliittisen tilanteen, työnantajaliittojen joustavuuden, työntekijäjärjestöjen päätösten sekä kansantalouden tilan perusteella.

TYÖEHTONEUVOTTELUJEN ETENEMINEN JA SOVITTELU

Lakkojen ensisijainen tavoite on edistää työehtosopimusneuvotteluja. Jos neuvottelut etenevät nopeasti ja sovitteluratkaisu löydetään, lakot voivat jäädä lyhyiksi. Toisaalta, mikäli neuvottelut jumiutuvat ja osapuolet pysyvät jyrkillä kannoillaan, lakot voivat kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Esimerkiksi teollisuusalan työntekijäliitot ovat ilmoittaneet useista viisipäiväisistä lakoista. Mikäli työnantajat eivät suostu työntekijöiden vaatimuksiin, uusia lakkoja voidaan julistaa, ja niiden kesto voi pidentyä. Kaupan alan lakot on tällä hetkellä asetettu kolmen päivän mittaisiksi, mutta ne voivat jatkua, jos neuvottelut eivät etene.

POLIITTINEN TILANNE JA HALLITUKSEN TYÖMARKKINAPOLITIIKKA

Hallituksen työmarkkinalinjaukset voivat vaikuttaa lakkojen kestoon merkittävästi. Jos hallitus pyrkii muuttamaan työehtoja, esimerkiksi leikkaamalla sosiaaliturvaa tai lisäämällä paikallista sopimista työntekijöiden kannalta epäedullisesti, lakot voivat jatkua laajoina poliittisina painostustoimina.

Keväällä 2024 nähtiin tästä esimerkki, kun hallituksen kaavailemat työelämäuudistukset johtivat vientialojen kolmen viikon mittaiseen lakkoon. Mikäli kevään 2025 lakkojen taustalla on vastaavia poliittisia tavoitteita, niiden kesto voi pidentyä huomattavasti.

TYÖNANTAJALIITTOJEN JA TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖJEN STRATEGIAT Työnantajaliittojen neuvotteluhalukkuus vaikuttaa ratkaisevasti lakkojen kestoon. Jos työnantajat ovat valmiita myönnytyksiin, sopimus voi syntyä nopeasti. Jos taas työnantajat ottavat kovan linjan ja kieltäytyvät työntekijöiden vaatimuksista, lakkoja voidaan jatkaa viikkoja tai pidempään. Toinen tärkeä tekijä on työntekijäjärjestöjen mahdollisuus maksaa lakkoavustuksia. Mitä suurempia avustuksia ammattiliitot pystyvät tarjoamaan, sitä pidempään lakot voivat jatkua ilman, että työntekijöiden toimeentulo vaarantuu. Jos avustukset ovat pieniä tai varat loppuvat, lakot voidaan joutua lopettamaan ennen tavoitteiden saavuttamista.

TALOUDELLISET

VAIKUTUKSET

JA LAKKOJEN LAAJUUS

Lakkojen vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan voivat lisätä painetta nopeaan ratkaisuun. Teollisuuslakot voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita, sillä esimerkiksi vientiteollisuuden pysähtyminen voi maksaa Suomelle miljoonia euroja päivässä. Kaupan alan ja logistiikan lakot voivat johtaa toimituskatkoksiin, jotka vaikuttavat kuluttajiin ja yrityksiin. Jos elintarvikeketjut ja kaupan varastot alkavat kärsiä toimitusongelmista, poliittinen paine ratkaisun löytämiseksi kasvaa. Mikäli lakot leviävät monille toimialoille yhtä aikaa, niiden vaikutukset moninkertaistuvat, mikä voi nopeuttaa sopuratkaisun syntymistä. Toisaalta, jos lakot eivät aiheuta suuria häiriöitä, työnantajat eivät välttämättä koe tarvetta tehdä myönnytyksiä, mikä voi pitkittää työtaistelua.

ARVIO LAKKOJEN KESTOSTA

Kevään 2025 lakkojen kesto riippuu useista tekijöistä, mutta voidaan hahmotella kolme mahdollista skenaariota:

1. Lyhyet lakot (päivistä viikkoon):

• Neuvottelut etenevät nopeasti, ja sovitteluratkaisu löydetään.

• Lakot aiheuttavat niin suuria häiriöitä, että osapuolet haluavat nopean ratkaisun.

• Esimerkiksi kaupan alan lakot voivat päättyä lyhyessä ajassa.

2. Keskitason lakot (viikosta useisiin

viikkoihin):

• Työntekijä- ja työnantajaliitot pysyvät tiukoilla kannoillaan, mutta lopulta sopimus saavutetaan.

• Poliittinen paine kasvaa, ja sovintoesitys hyväksytään.

• Esimerkiksi teollisuusalan lakot voivat kestää useita viikkoja.

3. Pitkät lakot (yli kuukausi):

• Työmarkkinapolitiikasta muodostuu hallituksen ja ay-liikkeen välinen pitkäaikainen kiistakysymys.

• Lakkoja laajennetaan useille toimialoille, mikä johtaa laajaan poliittiseen työtaisteluun.

• Esimerkiksi keväällä 2024 vientialojen lakko kesti kolme viikkoa ja olisi voinut jatkua pidempäänkin, ellei sopuratkaisua olisi saavutettu.

YHTEENVETO

Kevään 2025 lakot voivat kestää muutamasta päivästä useisiin viikkoihin riippuen neuvottelujen etenemisestä, työnantajien ja työntekijöiden valmiudesta kompromisseihin sekä poliittisista ja taloudellisista tekijöistä. Mikäli neuvotteluratkaisu löytyy nopeasti, lakot voivat jäädä lyhyiksi. Toisaalta, jos vastakkainasettelu syvenee ja työmarkkinapolitiikasta tulee osa laajempaa poliittista kamppailua, lakot voivat jatkua viikkoja tai jopa kuukausia. Tilanteen kehitystä kannattaa seurata aktiivisesti, sillä jokainen uusi neuvotteluvaihe voi vaikuttaa lakkojen kestoon ja laajuuteen.

Mitä mieltä olit tekoälyn mielipiteestä tähän kysymykseen? Kerro se meille. Voit lähettää lyhyen kirjoituksen (max 1200 merkkiä) sähköpostilla tai muutaman rivin tekstiviestin tai WhatsApp -viestin. Sähköposti: toimitus@pohjoissavolainen.fi puh. 040 246 5747.

KORTTELIMUSEON YSÄRI-NÄYTTELY AVOINNA MAALISKUUN PUOLIVÄLIIN

60-luvulla syntyneille ysäri edustaa nuoruutta ja varhaisaikuisuutta, joka on vielä lähes lähimuistissa. Vasta äskenhän kuunneltiin Walkmanilta c-kasetteja, soiteltiin puhelinkopista kolikoilla puhelinluettelosta tarkistettuihin numeroihin (ennen kuin napattiin ensimmäiset kännykät käyttöön), riemuittiin Suomen noususta jääkiekon mitalimaiden joukkoon ja lopulta maailmanmestariksi, aprikoitiin Suomen tulevaisuutta EU:ssa ja ällisteltiin internettiä huikeine kotisivuineen.

Nykypäivän teineille kaikki tämä on myyttistä menneisyyttä ennen omaa syntymää, joka kiehtoo mieltä, ihmetyttää ja usein myös naurattaa. Ysäri on aika-

kausi, missä riittää ihmeteltävää ja muisteltavaa kaikenikäisille. Tähän on vielä muutama viikko tilaisuus Kuopion Korttelimuseolla Työväenmuseo Werstaan Ysäri-kiertonäyttelyssä.

Ysäri on Suomen ensimmäinen 1990-lukua käsittelevä museonäyttely. Näyttelyn esineet, arkistomateriaali,

ihmisten jakamat muistot ja äänimaailma johdattavat museokävijän 1990-luvun tunnelmaan. Ne kertovat viestintätapojen, kulutustottumusten sekä vapaa-ajan muutoksista. Näyttelyssä on aineistoa noin sadalta lahjoittajalta. Näyttely on avoinna 16. maaliskuuta asti, tiistaista sunnuntaihin klo 10 – 15.

Nokian puhelimet matopeleineen ja tekstareineen mullistivat kommunikoinnin.

Oma huone tapetoitiin julisteilla, mankassa pyörivät niin c-kasetit kuin cd-levytkin.

Muistatko Walkmanin ja c-kasetit?

Ysäri-näyttelyssä voit ihailla myös supercooleja tekstiilejä.

▲ Ysärillä olivat vielä puhelinkopitkin kolikkopuhelimineen ja puhelinluetteloineen voimissaan. Luettelosta oli kartta aina revitty irti.

► Salmiakkikossun ensimmäinen versio oli niin suuri menestys, että juoma piti poistaa myynnistä.

Teksti ja kuvat Olavi Rytkönen

naisia, P edellä miehiä sodan jumala

Kymmenen kierteistä

1. Kuka on Yhdysvaltojen ulkoministeri?

sateiämmäkaksikko

M. Kassilan leffannimisiälehmän kauppaketju Tuppurainen

krääsää VETY

2. Miloin Putin valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi Venäjällä?

3. Montako maalia Suomelle tehtiin 4 Nations turnauksessa?

4. Mikä oli katsotuin kotimainen elokuva vuonna 2024?

5. Mitä tutkii myrmekologia?

6. Kuka on suunnitellut Karuselli-tuolin?

7. Kuka valmentaa Saga Vannista?

8. Monenneksi suurin järvi maailmassa on Saimaa ja miten suuri sen on pinta-alaltaan?

9. Luokassa on 28 oppilasta, heistä neljäsosa on tyttöjä. Seitsemäsosa oppilaista on syntynyt tammikuussa. Sekä 10 on syntynyt helmikuussa. Loput ovat syntyneet toukokuussa. Kuinka monta oppilasta on syntynyt toukokuussa?

10. Mikä on Euroopan sisävesin suurin saari ja mikä on sen pinta-ala?

toukokuussa 10.) Soisalo. 1 638 2km

1.) Marco Rubio 2.) Vuonna 2000 3.) 14 maalia. Suomi sijoittui neljänneksi eli viimeiseksi 4.) Tiina Lymin ohjaama Myrskyluodon Maija 469 334 katsojaa 5.) Muurahaisia 6.) Yrjö Kukkapuro (1933-2025) 7.) Erik Nool 8.) 35. suurin. Pinta-ala 400 km2. Suurin järvi on Kaspianmeri 371 000 km2, joka luokitellaan joskus myös mereksi 9.) 14 on syntynyt

Mietelause

"Se mitä on takanamme tai edessämme, on pientä verrattuna siihen, mitä on sisällämme" -Ralph Waldo Emerson

mies

Sveitkaup. -varsi vielä