YKKÖS LEHTI
Ykköskoti Kotiranta, toivon paikka s. 4
Yksilöllinen asumisen tuki s. 12
Vieraskynä
YKKÖSKODIT
3 Pääkirjoitus, Mervi Elfving
4 Ykköskoti Kotirannan toipumisorientaatiotapahtuma
6 Päämääränä Norja
8 Omavalvontamentorointi luo toimintakulttuuria
10 Voimauttava valokuva
11 Kirjokallion väki Rodoksella
12 Asumisen tuki ja asukkaiden kokemukset
14 Ykköskoti Tähtirinne
16 Tekijät tutuksi: Tanja Pajunen ja Linda Pimiä
18 Ykköskoti Henrikin ympäristöryhmä
20 Asiakasohjaus auttaa palveluviidakossa
21 Vieraskynä, Harri Kankare
22 Yhteystiedot
24 Kumppanina kuntouspolulla
Tähtirinne
Päätoimittaja: Mervi Elfving
Julkaisija: Ykköskodit
Toimitus: Siiri Niemi, Mehiläinen sosiaalipalvelut
Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut Paino: Newprint Oy ISSN 2737-2790 (painettu) ISSN 3087-7059 (verkkojulkaisu) www.ykköskodit.fi
Pääkirjoitus
Yhdessä toipumisen tiellä
Toipumisorientaatio on meille ammattilaisille ajattelua ohjaava kehys, joka korostaa ihmisen omia voimavaroja. Se kutsuu meitä näkemään asiakkaan aktiivisena toimijana, jolla on oma ääni, tahto ja tarina. Kun annamme tilaa osallisuudelle, rakennamme siltoja toivon ja merkityksellisyyden välille.
Yhteys syntyy, kun uskallamme olla läsnä – ei rooleissa, vaan ihmisinä.
Tässä Ykköslehdessä kurkistamme arjen hetkiin, joissa osallisuus saa muodon: ympäristötyöhön osallistuvat asiakkaat, voimauttavan valokuvauksen kautta itsensä uudelleen löytävät ihmiset, ja koulutuksissa toipumisorientaatio muuttuu käytännöksi. Jokainen näistä kertoo siitä, kuinka yhteisö voi olla toipumisen mahdollistaja.
Läsnäolo synnyttää yhteyttä
Yhteys syntyy, kun uskallamme olla läsnä – ei rooleissa, vaan ihmisinä. Kun näemme toisemme vahvuuksien ja haasteiden kautta, syntyy luottamus. Ja luottamuksesta kasvaa osallisuus, joka kantaa yli vaikeidenkin aikojen. Ykköskotien arjessa tämä näkyy konkreettisesti: yhdessä kehitetyt toimintamallit, asiakkaiden äänen kuuluminen ja yhteinen tekeminen luovat tilaa toipumiselle. Ollaan ihmisiä toisillemme – sillä yksi plus yksi on aina enemmän kuin kaksi.
Merkityksellisiä jaettuja hetkiä toivottaen,
Ykköskoti Kotirannassa jaettiin toivoa ja yhteisöllisyyttä
TEKSTI:
LAURA ESKELINEN, PALVELUJOHTAJA
Järjestimme ensimmäisen alueellisen toipumisorientaatiotapahtuman
Ykköskoti Kotirannassa Eurassa.
Tilaisuus kokosi yhteen kuntoutujia, heidän läheisiään sekä tärkeitä yhteistyökumppaneitamme luoden ainutlaatuisen foorumin kohtaamisille, oivalluksille ja toivon jakamiselle. Syksyinen iltapäivä Ykköskoti Kotirannassa täyttyi poikkeuksellisesta lämmöstä ja yhteisöllisyyden tunteesta, kun vietimme yhdessä toipumisorientaatiotapahtumaa.
Yhteinen teema
Tilaisuuden avasi Ykköskoti Hirviniityn yksikönjohtaja Pilvi Osara kertomalla toipumisorientaation viitekehyksen kehitystyöstä Ykköskodeilla. Olemme usean vuoden ajan edistäneet toipumisorientaatiotyöotetta asumiskuntoutuksessa, kouluttaneet työntekijöitä, järjestäneet asukasfoorumeita eri teemojen ympärille ja vieneet ajattelua kuntoutusprosessin kaikkiin vaiheisiin. Kotirannan päivä oli yksi uusi tapa viedä tärkeäksi kokemaamme ajattelua eteenpäin.
Päivä oli rakennettu yhteisen teeman ympärille, mutta sen tilaisuuden todellisen hengen loivat kuntoutujat. Heidän pa-
noksensa ei rajoittunut pelkkään paikalla olemiseen, vaan he olivat päivän aktiivisia tähtiä ja sisällöntuottajia. Päivän ehdottomaksi kohokohdaksi nousi yhden kuntoutujan koskettava, avoimesti ja rohkeasti kerrottu tarina hänen omasta toipumiskokemuksestaan. Hänen puheenvuoronsa muistutti meitä kaikkia siitä, että haavoittuvuudessa piilee valtava voima ja että vertaistuen voima on jaetuissa kokemuksissa.
voimavarojen löytyminen ja hyödyntäminen.
Päivän yhteisöllistä luonnetta syvensi Heikki Hietalan musiikkiesitys. Virallisen ohjelman keskustelut jatkuivat vilkkaina kuntoutujien, heidän läheistensä ja yhteistyökumppaneiden jakaessa ajatuksiaan kakkukahvien ympärillä. Yhteinen jakaminen muistuttaa meitä kaikkia siitä, ettemme ole toipumisen haasteiden kanssa yksin. Yhdessä olemme enemmän.
Lämmin kiitos kaikille osallistujille –erityisesti upeille kuntoutujillemme, jotka tekivät päivästä antoisan ja onnistuneen.
Vierailevia esiintyjiä
Työntekijöiden näkökulmaa päivään toi vieraileva puhuja Markus Raivio ja hänen inspiroiva puheenvuoronsa toipumisorientaatiosta arjen työssä. Raivio korosti, että toipuminen on yksilöllinen matka, jossa ammattilaisten tehtävä on kulkea rinnalla, tukea ja mahdollistaa kuntoutujan omien
Kimmo Suoniemi ja sosionomi Laila Kajava.
Markus Raivio.
Heikki Hietala.
Kuvassa vasemmalta: Ykköskoti Hirviniityn yksikönjohtaja Pilvi Osara, Ykköskoti Kirjokallion yksikönjohtaja Kristiina Remes, Ykköskoti Kotirannan yksikönjohtaja
Mari Haavisto ja tiimivastaava Laura Maansalo.
Kaksi siskoa, yksi tie ja päämääränä Norja
Suunnittelemattomuus voi olla reissustrategiana verraton. Kaikille se ei sovi, mutta meille kyllä!
Idea syysreissusta Pohjois-Norjaan alkoi itää kesällä. Esihenkilön työ on suunnittelemista, aikatauluja ja askelmerkkejä, mutta tälle reissulle varasimme vain muutaman kiintopisteen. Suunnittelemattomuus toimi, kun matkakumppanina oli samanhenkinen siskoni. Päätimme, että kyllä perusfarmaristakin saa matkailuauton, jos siskosten yhteiskoko sattuu olemaan takaluukkuun mitoitettu.
Tärkeimmät kuvat mielessä
Ajoimme pohjoiseen yhden pysähdyksen taktiikalla ja ajatuksena oli valloittaa ensin Kilpisjärven mahtava Saana ja sitten Norja, mutta utuinen keli muutti ”suunnitelmia”. Norjan puolelle ajellessamme autoon laskeutui syvä hiljaisuus, jota katkaisivat vain huokailut ja perisuomalaiset voimasanat – upeus ympärillä sai nöyräksi. Miten voi maailma olla niin kaunis? Kuvia otimme satoja, mutta tärkeimmät niistä tallentuivat lopulta omaan mieleen. Kiersimme Lyngenin vuonoa mutkittelevaa tietä pitkin, pysähdyimme aina, kun siltä tuntui, emmekä seurailleet kelloa. Tie vei mm. Nord-Lenangeniin Lyngstuvan
pienelle majakalle, jatkoimme vuonon yli lautalla, sieltä Birtavarrenin pelottavalle Gorsabruan riippusillalle ja koko ajan matkantekoa ympäröivät jykevät ja kunnioitusta herättävät vuoret, jotka tuntuivat nousevan suoraan tien reunasta. Tarinat vuorenpeikoista ymmärsi viimeistään siinä hetkessä.
Säilykkeet maistuvat gourmeelta, kun on nälkä
Nälkä on mahtava mauste
Matka todisti, että taivun roadtripille vielä näin keski-iän ylittäneenäkin. Ja että pussipuurot, pasta-ateriat ja säilykkeet maistuvat gourmeelta, kun on nälkä. Kaiken turhan riisuminen, kuten mukaan pakattavan tavaramäärän, aikataulujen, suunnitelmien, ja ennen kaikkea odotusten, vapautti mielen ottamaan vastaan asiat niin,
kuin ne sattuvat matkalla tulemaan. Matkan jälkeen olen pohtinut, että elämässä on tärkeää olla suunnitelmia, mutta myös tietty määrä suunnittelemattomuutta. Se avaa ajatuksia luovuudelle ja leikkisyydelle. Konkreettiset asiat myös kiinnittävät meidät elämään. Miten hypätä autosta läpsyttimiin niin, että villasukat ei kastu? Mihin pysäytämme auton yöpymistä varten? Missä on seuraava vessa? Ja kun aamulla avasin takaluukun ja tuijotin villasukkien välistä vuonon toisella puolella olevia vuorenhuippuja, en pohtinut mitään muuta.
Omavalvontamentorit vahvempaa toimintakulttuuria rakentamassa
TEKSTI:
JARI KOSKISUU, LAATUJOHTAJA
Ykköskodeissa on tehty omavalvontakäyntejä eri teemoilla useamman vuoden ajan. Käyntejä ovat suorittaneet alueiden palvelujohtajat ja tehtävään koulutetut, kokeneet yksikönjohtajat.
Raision Ykköskoti Kirjokalliossa pari vuotta sitten yksikönjohtajana aloittanut
Anne-Mari Lintunen tuli mukaan omavalvontamentoriksi vuoden 2025 alussa.
Anne-Maria kiinnosti ennen kaikkea mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja ymmärrystään omavalvonnasta sekä mahdollisuus päästä jakamaan tietoa ja hyviä käytäntöjä muille. Mentorina toimiminen tarjosi myös tilaisuuden verkostoitua, oppia muilta yksiköiltä ja vaikuttaa koko organisaation toimintakulttuuriin.
– Omavalvontakäynnit yhtenäistävät toimintatapoja ja mahdollistavat hyvien käytäntöjen leviämisen yksiköiden välillä.
Tiedon ja kokemusten jakaminen vahvistaa yhteistä toimintakulttuuria ja lisää yhteistyötä koko organisaatiossa. Erityisen hyödyllistä on ollut, että eri HVA-alueiden yksiköistä on voitu jakaa tietoa ja oppia toisiltaan, Anne-Mari kertoo.
Yksiköiden itsearvioinnista suurin hyöty
Anne-Mari arvioi käyntien suurimman hyödyn tulleen siitä, että yksiköt tekivät itseauditoinnin etukäteen ja tunnistivat omat kehityskohteensa. Tämä motivoi yksiköitä kehittämään toimintaansa jo ennen tapaamista. Livetapaamisissa käytiin avointa keskustelua, ja jaettiin hyviä ideoita puolin ja toisin, mikä tukee yksiköiden omaa kehittämistyötä ja lisää yhteisöllisyyttä.
– Prosessi toimi, koska yksiköt valmistautuivat hyvin ja tiesivät, mitä odottaa.
Kirjaaminen on laaja ja monitasoinen aihe, eikä käyntejä olisi voitu toteuttaa ilman ennakkovalmistautumista. Ennakkoperehtyminen mahdollisti syvälliset keskustelut ja kehittämistyön. Lisäksi arjessa tietosuojaan liittyviin asioihin voi helposti sokeutua, ja ulkopuolinen näkökulma auttaa havaitsemaan kehityskohteita, Anne-Mari kertoo.
Mielenkiintoisimmat opit
– Mielenkiintoisinta oli huomata, miten kirjaaminen, ohjeistukset ja kehittämistarpeet ovat vahvasti yksikönjohtajan näköisiä. Johtajan rooli korostuu käytäntöjen jalkauttamisessa, vaikka kirjaamisvastaavat tuovatkin omaa osaamistaan työyhteisöön. Yksiköiden erilaiset painotukset ja toimintatavat näkyvät selvästi arjessa, kuvailee Anne-Mari.
Yksikön kehittämisessä asukkaiden ääni kuuluu entistä vahvemmin.
osallisuutta ja kehittävät yksikön toimintaa entistä asiakaslähtöisemmäksi ja avoimemmaksi.
Yhteistyö eri yksiköiden välillä tuo uusia näkökulmia ja vahvistaa osaamista. Kun ideat liikkuvat, kaikki voittavat.
Omavalvontakäynnit mahdollistavat hyvien käytäntöjen leviämisen yksiköiden välillä
– Otan käyttöön asukasturvallisuuden asukasvastaavan roolin, jonka tehtävänä on tuoda esiin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä turvallisuudesta. Lisäksi teemme yksikön hyveet yhdessä asukkaiden kanssa. Nämä toimenpiteet lisäävät asukkaiden
Ulkopuolinen
näkökulma auttaa havaitsemaan kehityskohteita
– Parasta ovat olleet kohtaamiset ja keskustelut muiden yksiköiden johtajien ja työntekijöiden kanssa. On ollut antoisaa jakaa omaa osaamista ja saada uusia ideoita omaan yksikköön. Yhteistyö ja verkostot ovat vahvistuneet, ja uskon, että yhteydenpito jatkuu myös tulevaisuudessa, summaa Anne-Mari.
Haastateltavana yksikönjohtaja Anne-Mari Lintunen.
Voimaa valokuvista
Kesän 2025 aikana Ykköskoti Hirviniityssä oli esillä Sinä olet uniikki – valokuvanäyttely. Näyttely oli suunnattu ensisijaisesti Hirviniityn asukkaille, heidän läheisilleen, ystävilleen sekä henkilökunnalle.
Näyttely sai alkunsa Helsingin Diakissa sosionomiksi opiskelevan Paula Aholan opinnoista.
Hän halusi toteuttaa voimauttavan valokuvauksen otteilla toteutetun valokuvausprojektin mielenterveyskuntoutujien kanssa. Aholalla on taustalla lähihoitajan sekä valokuvaajan tutkinnot.
– Sinä olet uniikki kertoo jokaisen ihmisen yksilöllisestä ja arvokkaasta persoonasta sekä elämäntarinasta, kertoo Ahola. Valokuvausprojektiin lähti mukaan seitsemän rohkeaa vapaaehtoista asukasta Ykköskoti Hirviniitystä. Kuvaukset toteutettiin touko-kesäkuun 2025 aikana Espoossa Hirviniityn läheisyydessä ja niissä hyödynnettiin Suomen kaunista alkukesän luontoa.
Kuvattavat saivat olla kuvausten päätähtinä, jossa he itse päättivät kuvausasunsa, ympäristönsä ja kuvauksen tunnelman. Ennen kuvauksia Ahola kävi kaikkien kanssa läpi henkilökohtaisen kuvausten suunnittelupalaverin, jossa kuvattavat saivat kertoa asioita heidän elämästään ja tuoda esille toiveita tuleviin kuvauksiin.
Ihminen ja persoona esiin
Ahola haluaa tuoda kuvilla esille jokaisen ihmisen uniikin persoonan, ei mahdollisia diagnooseja ihmisen taustalla. Näyttelyn sanoma ja viesti on, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja ansaitsee tulla
nähdyksi upeiden kuvien kautta.
– Kuvien kautta voimme tarkastella itseämme ikäänkuin ulkopuolelta ja täten kyetä näkemään itsemme lempeämmin ja armollisemmin, Ahola kuvailee.
Näkymättömät näkyviksi
Valokuvanäyttelyn ja koko projektin missiona on tuoda näkyväksi yhteiskunnan näkymättömiä ja heitä, jotka eivät haluaisi aina tulla nähdyksi edes itselleen. Aholalle projektilla on ollut suuri merkitys.
Erityiskiitos
kuuluu asukkaille, jotka osallistuivat kuvauksiin
– Toiveenani on kuvata tulevaisuudessakin yhteiskunnassamme niitä, jotka jäävät usein syrjään, kuten mielenterveyskuntoutujat, yksinäiset ikäihmiset, sekä kehitysvammaiset, kertoo Ahola.
Ahola on näyttelyn lopputulokseen tyytyväinen. Jokainen kuvattava on itse saanut päättää näyttelyteoksen. Yksi projektin tavoitteista on ollut vahvistaa kuvattavien osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Näyttely on saanut paljon positiivista palautetta.
– Tämä oli parasta mitä elämässäni on ollut, sillä tässä minut on huomioitu eri tavalla kuin sairaudestani johtuen yleensä. Vaikeiden aikojen jälkeen tämä kuvausprosessi antoi paljon voimaa. Sain laulaa, soittaa, nauraa ja iloita kuvauksissa. Elämä on joskus vaikeaa, mutta olen selviytynyt ja olen valinnut valon. Tämä oli kokemuksena todella hieno, kuvailee eräs projektiin osallistunut asukas kokemustaan.
Myös asukkaiden läheiset ja hyvinvointialueen edustajat ovat antaneet kiitettävää palautetta valokuvanäyttelystä.
– Kuvissa näkyy upeasti kuvattavien ainutlaatuiset persoonat, sekä heidän oma kädenjälkensä, vaikka itse toiminkin kuvaajana. Olen pyrkinyt tavoittamaan ja tuomaan esille kuvattavien oman toiveen siitä, miten he haluavat tulla kuulluksi ja nähdyksi, Ahola kertoo.
Ahola kiittää Ykköskoti Hirviniittyä ja yksikönjohtaja Pilvi Osaraa projektin tukemisesta, sekä Helsingin Diakia innovatiivisesta opiskelutavasta.
– Erityiskiitos kuuluu näille rohkeille asukkaille, jotka osallistuivat kuvauksiin ja olivat auki, sekä haastoivat ja uskalsivat hypätä projektiin mukaan, painottaa Ahola.
Meren aaltoja, lämmintä hiekkaa ja lampaita
Ykköskoti Kirjokallion joukkue matkasi keväisen Rodoksen lämpöön toukokuussa.
Kauniina ja kylmänä toukokuun päivänä kauan odotettu matkamme kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää ja kuvankaunista, tuulista Rodoksen saarta vihdoin alkoi. Aamusta asti matkaan lähtijöillä oli perhosia vatsassa ja pieni jännitys tarttui myös muihin asukkaisiin.
Me ohjaajat teimme viime hetken tarkastuksia ja listoja, varmistimme pakkauksia ja selvittelimme uutisista Kreikan tilannetta, sillä alueella oli annettu tsunamivaroitus. Onneksi ihana keittiötyöntekijämme oli pakannut mukaan vesipulloja ja eväitä, joten ihan tyhjin käsin ei tarvinnut reissuun lähteä, vaan saimme evästellä sämpylöillä ja vesipulloilla ennen lentokentän syövereihin menoa.
Ruokapöydästä tukikohta
Matkustuspäivä oli asukkaille melko raskas, hotellilla olimme lopulta vasta yhden aikaan yöllä. Väsyneimmät kaatuivat suoraan sänkyyn saatuaan avaimet huoneeseen, mutta muutama reipas lähti vielä tilailemaan pitsaa aulabaarista. Vaikka
Tällaisen loman voisi viettää vaikka joka vuosi
varaamamme matkakonsepti olikin all inclusive, oli yllätys hotellilla, ettei klo 23.30 jälkeen tarjoiltu edes vesipulloja maksutta. Tilanne oli haastava, sillä monella asukkaalla ei rahaa ylimääräiseen juurikaan ollut. Soveltamalla tästäkin selvittiin ja kaikki saivat ainakin vettä juodakseen. Ensimmäinen aamu valkeni aurinkoisena ja lämpimänä, ja sudennälkäiset asukkaat pääsivät mahtavien aamupalapöytien kimppuun. Sovimme henkilökunnan kanssa, että saimme käyttöömme yhden pitkän pöydän koko seurueelle, ja tuo pöytä olikin seurueemme tukikohta koko reissun ajan. Aterioita syötiin pöydän ääressä useita, tunnelma oli joka kerta katossa ja henkilökunnan ystävällisyys ja palveluasenne meitä kohtaan oli huikea. Joka kerta meidät käteltiin ja halattiin mennessä ja tullessa.
Yhdessäoloa, iloa ja naurua
Rodoksen viikon aikana pääsimme yhdessä kokemaan meren aallot, lämpimän hiekan varpaiden alla, suuret lammaslaumat hotellimme takana sekä ihanat uima-altaat vesiliukumäkineen. Matkamme koostui
yhdessäolosta, ilosta ja naurusta. Auringonoton lomassa puhuimme ilot ja surut eikä liikunnallisilta tuokioiltakaan vältytty, sillä muutama asukas halusi lähteä Topiaksen kanssa pitkälle pyöräretkelle. Kotiinlähtöpäivän haikea tunnelma tarttui meihin kaikkiin, sillä reissu oli kaiken kaikkiaan upea eikä kotiin olisi maltettu lainkaan lähteä. Asukkaat totesivatkin, että tällaisen loman voisi viettää vaikka joka vuosi.
Meidät käteltiin ja halattiin mennessä ja tullessa
TEKSTI: PIIA RÄMÖ, OHJAAJA JA TOPIAS KATAJAINEN, TOIMINTATERAPEUTTI
Voimaa
Asumisen ja arjen tukeminen
Ykköskodeilla on yksiköitä, joissa asiakkaat voivat asua omissa asunnoissaan koko kuntoutuksen ajan. Tavoitteena on harjoitella mahdollisimman itsenäistä arkea henkilöstön tuella ja ohjauksella. Palvelu vahvistaa toimintakykyä, itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuutta elää oman näköistä elämää.
Provesta-tuotteessa asuminen on viety vielä pidemmälle: asiakasasunnot ovat osa tavallista asuinympäristöä, mikä luo asumiselle ja työskentelylle omat erityisvaatimuksensa. Taloyhtiön ja naapuruston toiminta huomioidaan luontevana osana arkea.
Palvelumme perustuu luottamukselliseen yhteistyöhön ja aidosti asiakaslähtöiseen kohtaamiseen. Yksilöllisyys, oma koti ja yhteisöllisyys kulkevat rinnakkain – yhdessä ne luovat turvallisen, merkityksellisen ja kuntoutumista tukevan arjen.
ohjaajien kanssa ovat monelle tärkeä osa kuntoutumista.
Yksilöllinen tuki ja omaohjaajuus
Jokaiselle asiakkaalle nimetään omaohjaaja, joka toimii arjen tukipilarina ja kulkee rinnalla koko asiakkuuden ajan. Omaohjaajatuokiot vahvistavat luottamusta ja auttavat asiakasta etenemään kohti omia tavoitteitaan.
Olen Netta.
Muutin Provesta Loimuun Etelärinteen nuorisokodista marraskuussa 2024. Aluksi kaikki asumiseen oli tosi jännittävää ja uutta. Ajan kanssa olen tottunut arjen pyörittämiseen. Olen pystynyt pitämään omasta kodista huolta. Isoin asia muuttovaiheessa oli raha-asiat. En ollut aiemmin tiennyt rahankäytöstä mitään ja sen vuoksi en osannut budjetoida rahoja tarpeellisiin menoihin.
yksien päässä ja helpottaa kulkemista. Yhteisöllinen toiminta on tukenut minua erinomaisesti. Meillä on tosi hyvä ilmapiiri ja tehdään yhdessä juttuja, asukkailla ja ohjaajilla on yhteinen hyvä huumori. Loimun yhteistiloissa tekemisessä on turvallinen ilmapiiri kaikille. Minusta on mukava, kun välillä asioita hoidetaan huumorin avulla, ei olla niin tosissaan.
Olen saanut elämääni ystäviä, joiden kanssa pystyn jakamaan asioita. Me ymmärrämme toisiamme ja pystymme piristämään toista tekemällä kivoja juttuja yhdessä.
Tulevaisuudessa haaveilen opiskelevani eläintenhoitajaksi. Haluan, että minulla on selkeä suunnitelma, mitä elämässä seuraavaksi tapahtuu. Tiedän, että elämässä kaikki ei mene suunnitellusti ja voin omilla valinnoilla vaikuttaa päämäärääni.
Heidän tuellaan olen löytänyt mielekästä tekemistä ja oppinut tunnistamaan omat oireeni. Psyykkinen vointini on tasoittunut ja arki on alkanut tuntua omalta.
Ensimmäistä kertaa tuntui siltä, että minulla on mahdollisuus elää tavallista elämää. Parasta Louhessa on ollut lämmin ja välittävä henkilökunta, joka panostaa tekemiseen ja tukee aidosti. En koe tarvitsevani mitään enempää kuin sen, mitä olen jo saanut – aitoa välittämistä ja rinnalla kulkemista.
niin kauan kuin sitä tarvitsen – ja harjoitella rauhassa ohjaajien tuella itsenäistä elämää.
Yhdessä asiakkaan kanssa laaditaan yksilöllinen toteuttamissuunnitelma
Provesta Tuomen yksilöllinen tapa tukea asumista ja hyvinvointia
Provesta Tuomi sijaitsee kerrostalossa Vantaan Koivukylässä hyvien kulkuyhteyksien ja ulkoilumaastojen lähellä. Jokaisella asiakkaalla on oma koti, ja lisäksi yksiköllä on yhteisiä tiloja, joissa järjestetään arjen toimintaa ja tapaamisia.
Vaikka toiminta käynnistyi vasta kesäkuussa 2025, Tuomeen on jo muodostunut lämmin ja aktiivinen yhteisö, jossa nykyiset asukkaat toivottavat uudet tulijat tervetulleiksi. Asiakkaat suunnittelevat yhdessä viikoittaista toimintaa ja osallistuvat siihen omien voimavarojensa mukaan. Yhteisöllisyys, vertaistuki ja arjen keskustelut
Palvelu on suunnitelmallista ja yhdessä asiakkaan kanssa laaditaan yksilöllinen toteuttamissuunnitelma, joka ohjaa arjen yhteistyötä. Työskentely perustuu asiakkaan voimavarojen vahvistamiseen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Mittarin tulosten, asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden sekä ohjaajien ammatillisen näkemyksen ja lähettävän tahon tavoitteiden mukaan omaohjaaja ja asiakas laativat yhdessä asiakkaan yksilöllisen toteuttamissuunnitelman. Suunnitelma luo pohjan arjen yhteistyölle ja palvelulle.
Tukea arjen hallintaan
Moniammatillinen tiimi työskentelee asiakaslähtöisesti ja kunnioittaa jokaisen asukkaan omaa elämänrytmiä ja valintoja.
Päivittäiset kotikäynnit tukevat asumisen sujumista ja vahvistavat arjen taitoja –taloudenhallinnasta ja kodinhoidosta aina naapurisuhteiden hoitamiseen. Tavoitteena on, että jokainen voi asua turvallisesti ja mahdollisimman itsenäisesti omassa kodissaan osana yhteisöä.
Olen ohjaajien tuella saanut rajattua elämästäni ihmisiä, jotka eivät ole minulle hyväksi.
Olen ohjaajien tuella oppinut huomioimaan omia rajoja ja saanut rajattua elämästäni ihmisiä, jotka eivät ole minulle hyväksi. Olen saanut ohjaajilta hyviä neuvoja, ohjeita ja muistuttelua useisiin eri asioihin. Koulunkäyntiin ja lääkärikäynneille olen myös saanut tukea. Parasta tähän mennessä on ollut yhteinen kesäjuhla ja yhdessä ikkunoiden peseminen yhteistilassa. Oli mukava tehdä yhdessä ja nähdä oman käden jälki. En osaa kuvitella mitä voisi olla enemmän. Asuessani tavallisessa kerrostalossa haluan, että kaikki osaavat kunnioittaa muita asukkaita ja että tullaan toimeen kaikkien kanssa. Noudatetaan taloyhtiön hiljaisuusaikaa. Haasteena kerrostaloasumisessa on, että asuntooni kuuluu ovien aukaisemisen ja hissin ääniä. Ymmärrän näiden olevan tavallisia asumisen ääniä, mutta niihin tottuminen yöaikana on ollut aluksi haastavaa. Asuntoni sijaitsee hyvien kulkuyhte-
Siirryin Louhen palveluihin sairaalasta maaliskuussa 2021. Ennen muuttoa teimme useita tutustumiskäyntejä ja kotiharjoittelua – ensin päivisin ja vähitellen myös yön yli. Alku oli vaikeaa, enkä uskaltanut luottaa siihen, että pysyisin palvelussa. Aikaisemmissa paikoissa olin joutunut pois, koska minulle sanottiin, ettei minua pystytä auttamaan. Lopulta päädyin sairaalaan, ja sieltä Louheen harjoittelujen kautta.
Ensimmäistä kertaa tuntui siltä, että olin oikeasti tervetullut. Minua kuunneltiin, minuun uskottiin ja sain olla oma itseni. En ollut enää hankala asiakas, vaan ihminen, jota haluttiin tukea. Turvallisuuden tunne alkoi rakentua hiljalleen ja luottamus kasvoi askel kerrallaan.
Louhen palvelut ovat tukeneet minua arjessa monin tavoin. Olen saanut ohjaajien avulla harjoitella itsenäistä elämää ja opetella tavallisia asioita, jotka ennen tuntuivat vaikeilta. Kun vointini on ollut huono, olen aina saanut apua. Ohjaajat ovat kulkeneet rinnalla, kannustaneet ja rohkaisseet.
Asuminen tavallisessa kerrostalossa merkitsee minulle paljon. Se on tärkeä osa itsenäisyyttäni – oma koti, jossa on rauha, tila ja mahdollisuus sisustaa koti juuri oman näköiseksi. On hienoa asua ympäristössä, jossa elää kaikenlaisia ihmisiä opiskelijoista työssäkäyviin ja nuorista vanhoihin. Täällä kukaan ei tiedä, kuka on palvelun piirissä, eikä ketään leimata. Se tuntuu vapauttavalta ja antaa tunteen, että olen osa tavallista yhteisöä. Saan itse päättää, kuka tulee kylään ja milloin. Kotini on paikka, jossa on turvallista olla. En koe asumisessa haasteita – oma koti on minun turvapaikkani.
Muutin Provesta Jatuliin ensimmäisen kerran vuonna 2014 pitkän sairaalajakson jälkeen. Muutin Jatulista pois vuonna 2016. Asuin pari vuotta omassa asunnossa ja muissa palveluissa. Tämän jälkeen palasin Jatuliin asumaan, koska omassa asunnossa asuminen ei onnistunut.
Olen tuntenut aina olevani tervetullut Jatuliin. Kun muutin sinne ensimmäisen kerran, tietysti vähän jännitti, mutta pian aloin tuntea itseni osaksi yhteisöä. Parasta oli, miten hyvin ohjaajat ottivat huomioon avun tarpeeni.
Ohjaajat ovat kulkeneet rinnalla, kannustaneet ja rohkaisseet
Yhteisöllisyys on ollut tärkeä osa elämää Louhessa. On mukavaa, kun ei tarvitse olla yksin kotona, vaan voi viettää aikaa muiden kanssa. Yhteinen toiminta on mielekästä ja asiakkaiden toiveet otetaan huomioon. Muiden asiakkaiden kanssa jutteleminen ja yhdessä tekeminen tuovat arkeen iloa ja tukea. On hyvä tietää, että ympärillä on vertaistukea. Yhteisö muistuttaa siitä, etten ole yksin. Koen olevani hyväksytty ja voin turvautua toisiin, jos tarvitsen apua.
Tulevaisuudelta toivon, että pääsisin opiskelemaan ja saisin ammatin eläintenhoitajana. Haluaisin myös toisen kissan ja ehkä joskus isomman asunnon. Olen kuntoutunut yhteisöllisestä asiakkuudesta tukiasiakkuuteen ja toivon, että pystyn tulevaisuudessa pärjäämään vielä vähemmällä tuella. Haluan kuitenkin saada palvelua
Minulle oli tärkeää, että sain asua omassa asunnossa, mutta kuitenkin ohjaajat ja apu olivat lähellä. Oli myös mukavaa, kun näki toimistolla muita asukkaita, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia.
Pian aloin tuntea itseni osaksi yhteisöä
Pikkuhiljaa aloin päästä kuntoutumisessani eteenpäin. Kävin toimintaterapiassa ja sain mahtavaa tukea Jatulin ohjaajilta. Nyt olen asunut vuoden tukiasiakkaana puolison ja kissan kanssa.
Muutama vuosi sitten olin todella huonossa kunnossa henkisesti, enkä olisi ikinä uskonut kuntoutuvani näin hyvin. Tästä saan kiittää Jatulin osaavaa hoitoa ja myös tärkeää oli oma motivaatio. Haluan kannustaa muitakin Provestan asukkaita, että koska minäkin kuntouduin näin hyvin, niin sinäkin pystyt siihen!
Olen Suvi.
Olen Kipa.
Arjen ja elämänhallinnan taidot ovat isossa roolissa
Ykköskoti Tähtirinne
Ympärivuorokautista asumispalvelua nuorille aikuisille
TEKSTI: KATJA SALONIEMI-OUNAMO, YKSIKÖNJOHTAJA, YKKÖSKOTI TÄHTIRINNE, YKSIKKÖKUVAT: SAKARI RÖYSKÖ
Ykköskoti Tähtirinne on viimeisten vuosien aikana profiloitunut vahvasti ennen kaikkea nuorten, noin 18–30-vuotiaiden, mielenterveyskuntoutujien yksiköksi. Tällä hetkellä yksikön asukkaiden keski-ikä on 23 vuotta.
saan paikkaan ja pääsemme kehittämään toimintaamme entistäkin laadukkaammaksi.
Nuoret aikuiset eivät tyydy valmiisiin vastauksiin tai ratkaisuihin
Olemme pitkään toimineet Vantaalla Louhelassa, mutta nyt pääsemme muuttamaan Vantaan Varistoon meille rakennettuihin täysin uusiin ja upeisiin tiloihin, omaa viihtyisää pihaa unohtamatta. Muuton myötä yksikön paikkaluku nousee nykyisestä kolmestatoista kahteenkymmeneenkahdek-
Nuoret aikuiset ovat kohderyhmänä täysin omanlaisensa, ihanan aktiivinen ja palautetta rohkeasti antava, kehittämishaluinen porukka, joka ei tyydy valmiisiin vastauksiin tai ratkaisuihin. Nuorten kohdalla tavoitteena on aina kevyemmin tuettuun asumiseen siirtyminen yksilöllisen aikataulun mukaisesti ja tämä tavoite lähtökohtana työskentelemme asukkaidemme kanssa.
Voimavaralähtöisyys ja toiminnallisuus ovat meille tärkeitä
Voimavaralähtöisyys on työskentelytapa, jonka mukaisesti keskitymme asukkaidemme omien vahvuuksien, taitojen ja positiivisten kokemusten tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sen sijaan, että keskittyisimme vain ongelmiin ja puutteisiin.
Voimavaralähtöisyyden tavoitteena on vahvistaa asukkaan uskoa omaan pystyvyyteensä, ylläpitää toivoa ja hallinnan
Yhteisöllisesti ja yksilöllisesti
tunnetta sekä edistää hänen omaa toimijuuttaan ja hyvinvointiaan. Se myös auttaa asukasta saamaan voimaa kohdata vaikeuksia ja selvitä ongelmista oman aktiivisuutensa ja itsemääräämisoikeutensa kautta, luo uskoa omaan pystyvyyteensä ja antaa myös työntekijälle positiivista merkityksellisyyttä, mikä tutkitusti auttaa vähentämään psyykkistä kuormitusta ja lisäämään työhyvinvoinnin kokemusta.
Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisesti tehostettua ja tavoitteellista tukea sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalinen kuntoutus voi sisältää erilaisia toimintoja esimerkiksi yksilöllistä tukea, ryhmätoimintaa, toiminnallista kuntoutusta ja kuntoutusohjausta. Tähtirinteessä sosiaalinen kuntoutus on tärkeässä roolissa ja sitä vahvistetaan koko ajan. Uudet tilat mahdollistavatkin tämän kehittämistyön hienosti.
Asumispalveluissa arjen ja elämänhallinnan taidot ovat isossa roolissa. Näitä harjoittelemmekin jokaisen asukkaan kanssa yksilöllisesti ja myös erilaisissa ryhmissä, joita meillä on jokaisena päivänä vähintään yksi. Perinteisten peli-, leffa-, liikunta- ja luovan ryhmän lisäksi meillä on DKT-Taitovalmennusryhmä ja tarkoituksenamme on lisätä myös ulospäin yksiköstä tapahtuvaa toimintaa sekä GreenCare-menetelmiä. Yhteisössä asukkaamme pääsevät päivittäin harjoittelemaan sosiaalisia taitoja, vastuun jakamista ja – kantamista sekä vahvistamaan osallisuuden kokemuksia. Yhteisökokous kerran viikossa on foorumi, missä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa Tähtirinteen toimintaan, antaa palautetta, nostaa epäkohtia esille ja iloita yhdessä onnistumisista. Yhteisökokouksessa keskustelemme myös usein jostain ajankohtaisesta ilmiöstä, joka yksikössä on havaittu tai luodaan yhteisiä pelisääntöjä.
Nuorten mukana tulee myös erilaisia verkostoja
Asukkaidemme elämässä on usein sosiaalitoimen ja terveydenhuollon lisäksi myös oppilaitoksia, harrastuksia ja muita esim. kolmannen sektorin toimijoita. Verkostoyhteistyö on tärkeää ja haluamme siihen panostaa, jotta kaikilla nuoren aikuisen elämässä olevilla tahoilla olisi mahdollisimman samankaltaiset tiedot ja ajatukset etenemisen tai tavoitteiden suhteen.
Asukkaillamme on tietenkin myös erilaisia läheisverkostoja ja pyrimmekin vahvistamaan ja tukemaan heidän sosiaalisia suhteitaan. Läheisyhteistyö on meille tärkeä osa-alue ja siihen olemme päättäneet panostaa jatkossa entistä enemmän. Läheinen voi olla perheenjäsen, ystävä, puoliso tai muu asukkaalle läheinen henkilö. Varmistamme asukkailtamme tasaisin väliajoin, miten ja kenen läheisen kanssa hän haluaa meidän yhteistyötä tekevän, varmistaaksemme sen, että nuoren elämässä nopeastikin tapahtuneet muutokset tulevat varmasti huomioiduiksi.
Läheisyhteistyö meillä on yksinkertaisimmillaan kahvittelua yhdessä, kuuntelemista ja tukemista, joskus myös tiedonsiirtoa, jos asukas on siihen luvan antanut. Vuosittain meillä on kaksi isompaa läheistapahtumaa, mihin asukkaat saavat kutsua heille tärkeitä ihmisiä. Kesäjuhla ja puurojuhla ovat perinteisesti olleet asukkaille, läheisille ja myös työntekijöille tärkeitä tapahtumia ja niihin valmistaudutaan ohjelman ja tarjottavien herkkujen osalta pitkään ja hartaasti. Uutena avauksena olemme olleet yhteydessä Finfami Uusimaahan ja suunnitelleet heidän kanssaan jonkinlaista teemailtaa. Myös muiden toimijoiden kanssa tekisimme mieluusti enemmänkin yhteistyötä. Nuoret aikuiset kohderyhmänä on mielenkiintoinen, eläväinen, haastava, palkitseva, vauhdikas ja jatkuvasti uutta opettava. Nautimme tästä työstä ja teemme sitä sydämellämme. Otamme ideoita ja yhteistyöavauksia mielellämme vastaan ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti asukkaiden parhaaksi. Ole siis rohkeasti yhteydessä ja mietitään mitä kivaa voisimme yhteistyössä keksiä!
Vasemmalla edessä yksikönjohtaja Katja Saloniemi-Ounamo, Katjan vieressä on tiimivastaava Jemina Lehtonen, häntä vastapäätä ohjaaja Sajjad Aridhee ja hänen vieressään lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja Timo Buss.
Tekijät tutuksi
Yksikönjohtajat
TANJA PAJUNEN
Tanja Pajunen
Ykköskoti Salmenkallio
1. Mikä on työnkuvasi?
Toimin Ykköskoti Salmenkalliolla yksikönjohtajana.
2. Mikä on työssäsi parasta tai palkitsevinta?
Oho, tähän mä voisin vastata vaikka kuinka pitkästi, mutta sanon nyt asiat, jotka tulevat ensimmäisinä mieleen. Parasta työssäni ovat ihmiset – niin asukkaat kuin henkilöstökin. Onnistumisen hetket kruunaavat kaiken, ja viime aikoina erityisen ylpeä olen ollut omatuokioistamme. Olemme saaneet niiden järjestämisestä ja kirjaamisesta säännöllisen käytännön, ja mikä tärkeintä, asukkaat ovat antaneet niistä erinomaista palautetta. Pakko vielä mainita, että yksi mahtavimmista onnistumisen tunteista on, kun asukas kuntoutuu takaisin omaan kotiin.
Tämä tuo työryhmälle aina toivoa ja uskoa omaan työhön.
3. Miten päädyit alalle ja nykyiseen tehtävääsi?
Tiesin jo yläkoulussa, että haluan hoitajaksi. Ihmisten auttaminen on minulle tärkeää. Ennen Salmenkalliolle tuloa työskentelin terveyspalveluissa. Olin pitkään seurannut sosiaalipalveluiden toimintaa ja kun paikka Salmenkalliolle avautui niin ajattelin, että nyt on mahdollisuus päästä sosiaalipalveluihin ja sitä kautta ”uuteen maailmaan”.
4. Mikä on vahvuutesi ja miten se näkyy työssäsi?
Vahvuuksiani on positiivisuus, puheliaisuus ja huumorintaju. Nämä näkyvät työssäni päivittäin. Asukkaiden kanssa saa keskustella välillä vakavammin ja välillä vitsailla sekä nauraa. Usko tulevaan on minulla vahva ja haluan kannustaa myös meidän tiimiä toimimaan parhaansa mukaan.
5. Mitä teet työsi vastapainona?
Työni vastapainona ”heppastelen”. Meillä on kotona hevostalli, jossa asuu tällä hetkellä kaksi hevosta ja yksi poni. Hevosten ja tyttärieni kanssa aika kuluu pitkälti tallilla, valmennuksissa sekä kisamatkoilla. Voisin sanoa, että saan päivittäin ”turpaterapiaa
6. Mistä asioista olet yksikössäsi erityisen ylpeä?
Ykköskoti Salmenkalliosta olen erityisen ylpeä meidän huipputiimistä! Tiimi on aktiivinen ja työhönsä sitoutunut. Asukkaiden toiveiden kuunteleminen ja niiden toteuttaminen on tiimin toiminnan ytimessä.
7. Mikä on mielestäsi yksikönjohtajan tärkein tehtävä?
Yksikönjohtajan tärkein tehtävä on mielestäni ohjata tiimiä oikeaan suuntaan, tiedottaa muutoksista sekä uusista ohjeista ja toimintatavoista. Onnistunut asukashankinta on yksikönjohtajan työn tärkein tavoite.
8. Jatka lausetta: Koen onnistumista työssäni, kun näen asukkaat tyytyväisinä ja hyvävointisina.
Linda Pimiä Ykköskoti Linnamäki
1. Mikä on työnkuvasi?
Toimin yksikönjohtajana Ykköskoti Linnamäessä, joka sijaitsee Lammilla, Hämeenlinnassa. Yksikkö on 25-paikkainen ympärivuorokautista asumispalvelua tuottava yksikkö.
2. Mikä on työssäsi parasta tai palkitsevinta?
Parasta työssäni ovat asukkaat, joihin on muodostunut luottamuksellinen ja antoisa suhde. Heidän kanssaan arkea suunnitellaan yhdessä ja he nauttivat elämästään yksikössä. Heidän toiveitaan kuullaan ja niitä myös toteutetaan. Elämä tuntuu heillä olevan hyvää, mistä iloitsen päivittäin. Minun henkilöstöni on sanavalmis ja toimintakykyinen tiimi, ja he ovat kehittyneet omaohjaajuuden osalta loistaviksi ja vastuuntuntoisiksi.
Bonus:
Tätä et tiennyt minusta: Toivoisin vielä joskus työskenteleväni ulkomailla.
3. Miten päädyit alalle ja nykyiseen tehtävääsi?
Kävin 2000-luvun alussa sairaanhoito-opintojen aikaan mielenterveyspuolella työharjoittelussa. Siellä näin asiakkaiden elämän vain kärsimyksenä, johon
en halunnut sotkeutua. Olen tehnyt urani pitkälti toimenpidekeskeisessä sairaalamaailmassa, kunnes löysin paikkani kipupoliklinikalta keskeltä hyvää tiimiä.
Kipupoliklinikan toiminta oli muuttumassa, kun sen vetäjä, kipulääkäri, jäi eläkkeelle eikä jatkajaa ollut. Yhteisen seitsemän vuoden aikana hän kuitenkin opetti minulle, mitä välittäminen ja kohtaaminen todella tarkoittavat.
Tätä oppia lähdin soveltamaan ensin kehitysvammapuolella, jossa toimin tiiminvetäjänä.
Kasvoin jostain syystä kuitenkin ulos roolistani ja löysin itseni täyttämästä hakemusta Ykköskodeille yksikönjohtajan paikkaan.
Onnekseni tulin valituksi ja siitä alkoi samanlainen aistien ja elämysten maailma, jota löysin jo aiemmasta työstäni. Löysin yksikköni, jossa asukkaita saa ja pitääkin hoitaa laadukkaasti.
Asukkailla on saunaosasto, punttisali ja he saavat päivittäin hyvää oman kokin tekemää ruokaa. Näen asukkaiden silmiin nousseen ilon ja nykyisellään näen vielä samaan aikaan asukkaiden kuntoutumista.
4. Mikä on vahvuutesi ja miten se näkyy työssäsi?
Vahvuuteni on sosiaalinen älykkyys ja läsnäolon taito, jota käytän päivittäin asukkaiden kohtaamisessa. Koen olevani läsnä asukkaille, he lähestyvät minua huoline ja murheineen. Tuen heitä, kun heillä on vaikea hetki. He hakeutuvat luokseni, tietäen, että kannan heistä vastuuta.
5. Mitä teet työsi vastapainona?
Olen vetänyt jo viiden vuoden ajan lasten poikapartiota, joka mahdollistaa minulle metsäleirejä, sekä viikoittaisten koloiltojen aikana aitoa ja maanläheistä kohtaamista. Pidän lapsista, koska he eivät näyttele ja he ovat suorasanaisia. Lapsi ja perhesuhteet ovat minulle tärkeitä. Lisäksi luen ja käyn salilla.
6. Mistä asioista olet yksikössäsi erityisen ylpeä?
Olen ylpeä siitä, että asukkaat viihtyvät ja iloitsevat elämästä yksikössäni. He tuntuvat elävän elämisen arvoista elämää.
7. Mikä on mielestäsi yksikönjohtajan tärkein tehtävä?
Tärkein tehtävä on kantaa vastuuta ja huolehtia siitä, että asukkaiden koti on heille lämminhenkinen ja sydämellinen.
8. Jatka lausetta: Koen onnistumista työssäni, kun asukkailla loistaa ilo silmissä, silloin tiedän onnistuneeni omassa työssäni.
Bonus:
Tätä et tiennyt minusta: Rakastan Lappia, jossa käyn lataamassa akkuja useita kertoja vuodessa.
PIMIÄ
Ympäristöryhmä
- sanoista tekoihin
Ykköskoti Henrik antoi mahdollisuuden ympäristötietouden kasvattamiseen.
Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta. Jo nuorena istuin puutarhassa äidin kanssa ja leikin puistossa koiramme Lumin kanssa. Yläkoulun alussa pääsin mukaan koulumme ympäristöryhmään, jossa opin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksesta. Katsoimme myös Before the Flood -nimisen dokumenttielokuvan koulussa ja näiden kahden kombinaatio johti minut tekemään medialuokan päättötyöni ilmastonmuutoksesta. Tämä oli minulle iso saavutus, sillä käytin monta viikkoa sen kuvaamiseen ja käsikirjoitukseen. Noin kymmenen minuutin lyhytelokuva esitettiin koulumme mediagaalassa ja oli iso hitti.
Ympäristöryhmän tapaamisissa eri aiheita
Aloitin ympäristöryhmän tammikuussa 2025. Noin neljän–kuuden viikon välein meillä oli ryhmässä eri teema ja jokainen kerta keskittyi aiheeseen, joka liittyi sen osa-alueen teemaan. Esimerkiksi ensimmäinen teema, josta aloitimme, oli ilmastonmuutos ja sen aiheina olivat: yleiskatsaus ilmastonmuutokseen, ilmastonmuutos yksilön näkökulmasta, ilmastonmuutos yhteiskunnan näkökulmasta ja ilmastonmuutos ympäristön kannalta.
Interaktiiviset osuudet koostuivat erilaisista yhdessä tehtävistä asioista
YMPÄRISTÖRYHMÄN IDEOINTI,
SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
SEKÄ TEKSTI: LIISA VAN DER MADE
Ympäristöryhmän toiminnalla oli huomattava vaikutus yksikön hävikin pienentymiseen sekä ruokailutottumuksiin osalla asukkaista. Mm. Alihankintana tapahtuva biojätteiden noutoväli harveni jokaviikkoisesta kolmen viikon välein tapahtuvaksi.
Yksikönjohtaja
HARRI MÄNTTÄRI
Ykköskoti Henrik
Moni ei uskaltanut, jaksanut tai osannut kierrättää oikein
Sairaus tuli hidasteeksi, muttei esteeksi
Peruskoulun jälkeen pääsin Tikkurilan lukioon ja aloin tekemään suunnitelmia ympäristösarjasta. Lukion aikana kuitenkin tuli paljon esteitä matkaani. Sairastuin vakavaan masennukseen ja minulla diagnosoitiin monta muuta psyykkistä ja fyysistä sairautta. Taistelin monta vuotta mielenterveyteni kanssa, mutta vuoden 2022 joulukuussa muutin vihdoin palvelukotiin Ykköskoti Henrikiin Pitäjänmäelle. Olin lukiossa yhteensä kuusi ja puoli vuotta, josta noin kaksi ja puoli vuotta sairaslomalla. Sen loppupuolella 2024 joulukuussa, kun terveyteni vihdoin alkoi kohentua, aloin suunnitella ympäristöryhmää. Olin tähän saakka seurannut kotonani ihmisten erilaista käytöstä ja tietoutta ympäristöön ja kierrättämiseen liittyen. Huomasin, että moni ei psyykkisen tai fyysisen kuntonsa takia uskaltanut, jaksanut tai osannut kierrättää oikein tai edes tiennyt ilmastokriisistä. Tämä johti minut aloittamaan muutaman kuukauden suunnittelun jälkeen Ykköskoti Henrikin oman ympäristöryhmän.
Toinen aihe-alue oli kestävä arki, kolmas kestävä kierto- ja biotalous, sekä luonto ja sen suojelu ja viimeinen, mutta ei vähäisin: rakennettu eli kestävä ympäristö. Tapaaminen alkoi noin viidentoista minuutin diaesityksellä ja jatkui lopun kolmekymmentä minuuttia interaktiivisella osuudella. Ryhmä kokoontui torstaisin klo 17.00 palvelukotimme toisen kerroksen olohuoneessa.
Ryhmässä oli aina tarjolla jotain pientä suolaista ja makeaa. Tein jokaisesta teemasta posterit etukäteen käyttäen samaa väri- ja kuvamaailmaa, ja vein ne jokaisen kerroksen infotaululle etukäteen. Lopuksi keräsin palautetta ja mahdollisia kysymyksiä paperilapuille, sekä kirjoitin ylös kaikkien kävijöiden nimet. Viimeisellä kerralla heinäkuussa pidimme päätösjuhlan, jossa eniten osallistuneet jäsenet palkittiin ja meillä oli kahoot-peli, jossa oli kysymyksiä kaikilta ryhmäkerroilta. Juhlan lopussa kävimme kiertämässä toisen kerroksen, johon olin teipannut seinille kaikki kirjalliset palautteet, joita olin saanut. Tarjolla oli myös herkkuja, jotka olivat muodostuneet kävijöiden suosikeiksi. Vaikka päätösjuhlaan ei osallistunut monta ihmistä, se oli silti minulle tärkeä päätös ryhmälle.
20 kilon ämpärit
Ryhmässä olleet interaktiiviset osuudet koostuivat erilaisista yhdessä tehtävistä asioista. Kävijöiden suosikiksi nousi Veden merkitys maailmalla ja sen merkitys ympäristöpolitiikassa -kerta, jossa kannoimme 20 kg painavia ämpäreitä käytävän yhdestä päästä toiseen. Tämä simuloi pientä osaa matkasta, jonka naiset ja lapset joutuvat kantamaan vettä eri kehittyvissä maissa.
Toinen kestosuosikki oli selvästi Lihan vähentäminen, veganismi ja kasvisruoka, jolloin sokkomaistelimme pareittain erilaisia vegaanisia tuotteita, kuten vegaanista vuohenjuustoa, vegaanista kanapihviä ja vegaanisia nyyttejä. Oma ja monen muunkin suosikki oli viimeisimpiin teemoihin kuulunut Ekologinen ja kestävä rakentaminen, kun teimme kesällä niittykukista ja kierrätetyistä lasiastioista kukka-asetelmia.
Huolella suunniteltu oli puoliksi tehty
Suunnittelu- ja valmisteluprosessi ryhmää varten oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen. Kun aloitin syksyllä 2024 ryhmän suunnittelun, käytin hyväkseni montaa erilaista työkalua. Ryhmäaiheita ja rakennetta varten käytin sivua ymparisto.fi/ ymparistoaiheet.
Käytin diaesitysten tekoon valmiita Canva-pohjia ja sosiaalista mediaa esimerkkivideoita varten. Osan dioista tein myös virtuaalitodellisuudessa käyttäen Fluid-työtila-applikaatiota. Diojen kuvat tulivat Pixabay-nimiseltä sivulta. Mainostin ryhmää yksikkömme muissa ryhmissä ja postereiden avulla, jotka tein myös Canvassa.
Loppujen lopuksi ympäristöryhmä oli monelle tärkeä osa Henrikin arkea ja uskon onnistuneeni sen toteutuksessa mahtavasti. Ryhmä pyöri seitsemän kuukauden ajan 18 kertaa ja vaikka välissä oli muutaman viikon taukoja minun lomani ja levon takia, ihmiset silti olivat kiinnostuneita aiheista ja tulivat paikalle. Sain paljon posiitivista palautetta ja olen iloinen, että lähdin vetämään tätä projektia. Kiitos kaikille osallistuneille!!!
Asiakasohjauksella selkeyttä palveluviidakkoon
Palvelujärjestelmä voi näyttäytyä kuntoutujalle ja hänen läheisilleen monimutkaisena. Ammattilaisten yhteistyö on avain siihen, että oikea apu löytyy ajoissa ja vastaa ihmisen todellisiin tarpeisiin.
Hyvinvointialueiden toiminta on vielä vakiintumassa, ja monet kuntoutujat tai heidän läheisensä voivat kokea palvelujärjestelmän monimutkaiseksi ja pirstaleiseksi. Vastuunjako ei aina ole selvä: kuka vastaa mistäkin, ja mistä löytyy juuri se tuki, joka ei tarjoa vain kattoa pään päälle, vaan ymmärtää kuntoutujan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet?
Hyvinvointialueen työntekijät kantavat suurta vastuuta nähdessään kuntoutujan kokonaiskuvan, mutta myös palveluntarjoajan rooli korostuu. Ei riitä, että on olemassa laadukkaita asumispalveluita; on myös osattava ohjata hyvinvointialueen työntekijät näiden palveluiden pariin.
sopivan palvelun löytämisessä. Asiakassuhdepäällikön roolissa yksi tärkeimmistä tehtävistäni on toimia sosiaalityöntekijöiden apuna oikean palvelupaikan löytämisessä kuntoutujalle.
Asiakasohjauksemme ytimessä on ihmisen aito kohtaaminen ja kuuntelu. Vaikka kuntoutujan tilanteen tunteva työntekijä hyvinvointialueelta on meille korvaamaton kumppani, nostamme esiin myös kuntoutujan oman äänen.
HARRI TAPIO KANKARE, Mehiläisen työyhteisöjen valmentaja ja kehittäjä
Rohkeana uuden äärellä
Positiivinen mielenterveys on elinvoimaa, ei sen poissaoloa.
Kukoistus syntyy, kun ihminen saa käyttää vahvuuksiaan, tuntea yhteyttä ja kokea merkitystä.
Positiivinen mielenterveys, sosiologi Corey Keyesin määrittelemä käsite, kuvaa psyykkisen hyvinvoinnin optimaalista tilaa. Siinä ei keskitytä oireiden puuttumiseen, vaan ihmisen elinvoimaan ja potentiaaliin. Mielenterveys ei ole joko–tai, vaan jatkumo, jossa voi kukoistaa, vaikka elämässä olisi vaikeuksiakin.
Kukoistusvitamiinit arkeen
Kukoistusta voi vahvistaa huolehtimalla riittävistä ”mielen vitamiineista": yhteydestä ja ihmissuhteista, aikaansaamisesta, merkityksen kokemuksesta, pyhän ja luovuuden tiloista. Jokaisessa ihmisessä on jo olemassa kukoistuksen aihioita, jotka odottavat esiin nostamista – niin asiakkaissa kuin työntekijöissäkin.
Nostamme esiin kuntoutujan oman äänen.
Aito kohtaaminen ja kuuntelu on meille ykkösasia
Me Ykköskodeissa panostamme jatkossa entistä vahvemmin hyvinvointialueiden tukemiseen. Haluamme olla helposti tavoitettavissa ja tukea hyvinvointialueita
On osattava ohjata hyvinvointialueen työntekijät palveluiden pariin.
Merkityksellinen asiakasohjaus sisältää palveluita, prosesseja ja oikea-aikaista tukea. Oli tavoitteena sitten jonain päivänä koittava itsenäinen asuminen omassa kodissa tai tuen pyytäminen mielen myllertäessä, meidän tehtävämme on tukea matkalla ja kulkea rinnalla.
Ota yhteyttä! Yhteystietoni takasivulla.
Jokaisessa ihmisessä on kukoistuksen aihioita
Kukoistus on ihmisenä elinvoimainen, toiveikas ja merkityksellinen tila – vastakohtanaan riutuminen, jota kuvaavat tyhjyyden tunne, suunnan puute ja hiljainen epätoivo. Riutuminen ei ole diagnoosi, mutta se lisää tutkitusti riskiä mielenterveyden häiriöihin.
Kukoistukseen pyrkiminen ei ole ylellisyys, vaan jokaisen oikeus. Se vahvistaa ihmisen psyykkistä immuniteettia ja antaa voimaa elämän haasteisiin. Kukoistus ei synny odottamalla hyvää oloa, vaan toimimalla – käyttämällä vahvuuksia, tekemällä merkityksellisiä asioita ja luomalla liikettä. Liike synnyttää tunteita, ja tunteet toivoa.
Kukoistus ei synny odottamalla hyvää oloa, vaan toimimalla
Kukoistus on tarttuvaa. Työyhteisöissä se syntyy arvostuksesta, empatiasta ja mahdollisuuksien antamisesta. Kun rakennamme kukoistavia tiimejä, hyvä olo ja toivo valuvat eteenpäin myös asiakkaille. Elinvoimaiset työyhteisöt -prosessi auttaa tunnistamaan ne hyveet ja vahvuudet, jotka mahdollistavat kukoistuksen työn arjessa – ja muistuttaa, että ihminen voi parhaiten rooleissa, joissa hän saa olla oma itsensä.
Yhteystiedot
Ykköskoti Aapelinhovi
Puistolantie 1, 18200 Heinola
Kari-Matti Lehtonen
040 736 7625
Ykköskoti Auringonnousu
Pussilantie 32, 07600 Myrskylä
Tanja Hauta-Aho 040 637 3950
Ykköskoti Aurinkorinne
Louhelantie 10, 01600 Vantaa
Miia Kaajakari
040 587 4903
Ykköskoti Eerola
Tanhuantie 26, 45150 Kouvola
Katja Kurittu 040 092 8185
Ykköskoti Hannunharju
Vanha Sahatie 4, 01300 Vantaa
Sari Ritola 020 754 4582
Ykköskoti Hella
Pukkilanraitti 13, 62200 Kauhava
Sarita Heimonen
050 592 2349
Ykköskoti Henrik
Konalantie 6-8, 00370 Helsinki
Harri Mänttäri
040 484 5186
Ykköskoti Hermanninranta
Korholantie 5, 77700 Rautalampi
Mirva Linnanen 040 621 1786
Ykköskoti Hiidenpelto
Männiköntie 24, 03400 Vihti
Pia-Leena Könönen
050 356 6517
Ykköskoti Hilmari
Rautolahdenrinne 2, 42700 Keuruu
Marjo Kaasinen
050 361 3264
Ykköskoti Hirviniitty
Hirvisuontie 2, 02810 Espoo
Pilvi Osara
050 578 1485
Ykköskoti Huvikumpu
Sajatie 430, 12630 Sajaniemi, Loppi
Sari Helppolainen
050 591 6720
Ykköskoti Ilves
Korvenaho 102, 86360 Ilveskorpi
Sirpa Honkimaa 040 515 3771
Ykköskoti Kaarikuja
Taanotie 4A, 82140 Kiihtelysvaara
Tarja Jumppanen
050 322 9353
Ykköskoti Kaarre
Kampuskaarre 2-4, 13100 Hämeenlinna
Päivi Lehtiö 040 741 6706
Ykköskoti Kaikuvuori
Takasenkatu 4b, 08150 Lohja
Mira Peräkylä 040 628 9971
Ykköskoti Kajava
Keskiyöntie 6, 00750 Helsinki
Karri Olli
020 754 4562
Ykköskoti Kartano
Yhdystie 2a, 19650 Joutsa
Tiina Heiskanen
040 669 1576
Ykköskoti Katrineberg
Vanha Sahatie 4, 01300 Vantaa
Aila Toikko 040 505 5948
Ykköskoti Kaunisharju Rauhankatu 16, 15110 Lahti
Anna Jurkkola 040 650 7022
Ykköskoti Kerttuli Lahelantie 11, 04300 Tuusula
Yhteisöllinen asuminen
Ulpukankuja 1 H 26-29, 04300 Tuusula
Pauliina Rantanen 040 677 2357
Ykköskoti Ketunkallio Levysepänkatu 12, 23500 Uusikaupunki
Kristiina Remes 040 673 2677
Ykköskoti Kielorinne
Louhelantie 10, 01600 Vantaa
Mira Lehtola 050 598 6902
Ykköskoti Kirjokallio
Kirjokallionkatu 1, 21220 Raisio
Anne-Mari Lintunen 050 432 3697
Ykköskoti Kotiranta
Käräjämäentie 8, 27510 Eura
Mari Haavisto 044 315 8358
Ykköskoti Kukkola
Keskustie 14, 12100 Oitti
Päivi Kuusinen 040 716 1483
Ykköskoti Kuusimäki
Hykköntie 8, 38300 Sastamala
Kirsti Koivupalo 020 754 4550
Ykköskoti Leijunkatu
Leijunkatu 2-4 A, 21200 Raisio
Ulla-Maija Halkonen 050 591 7291
Ykköskoti Linnamäki
Pääjärventie 310, 16900 Lammi
Linda Pimiä 040 415 4249
Ykköskoti Lotta
Rykmentintie 45, rakennus 45 04300 Tuusula
Jaana Ronkainen 040 647 6677
Ykköskoti Martti ja Heikki
Kupittaankatu 146, 20810 Turku
Sonja Packalén 040 123 8066
Ykköskoti Meininki Silmukuja 2, 54120 Pulp Mervi Pekki 040 193 5234
Ykköskoti Metsola
Kaukastentie 118, 05510 Hyvinkää Soile Rautiainen 040 186 8347
Ykköskoti Mylly
Linnunradankatu 2, 37140 Nokia Mari Brunou 045 131 4353
Ykköskoti Mäntylä Hopomintie 461, 07880 Loviisa
Toni Rikberg 040 645 9896
Ykköskoti Noste
Juontotie 7 C-talo, 70150 Kuopio
Marjo Pönni 040 356 8581
Ykköskoti Olavi Haapavedentie 20 B, 57170 Savonlinna Eija Silvennoinen 044 531 9455
Ykköskoti Pihlajaharju
Savikontie 18, 82500 Kitee
Anne Haapala 040 083 8726
Ykköskoti Pirta
Pirkkiönkatu 5, 95420 Tornio
Sini Mäkinen 044 209 6626
Ykköskoti Rantapuisto Pelloskuja 7, 41340 Laukaa Päivi Jauhiainen 040 481 9542
Ykköskoti Riihilehto Rajamäentie 9 A, 01900 Nurmijärvi
Mari Rantanen 040 487 3545
Ykköskoti Saimaa Kirjamoinkaari 50, 54915 Taipalsaari
Tuija Saarenniemi 040 545 8029
Ykköskoti Salmenkallio Salmenkatu 6, 23500 Uusikaupunki
Tanja Pajunen 040 673 2688
Ykköskoti Siipi Kurttilantie 19, 02780 Espoo
Katja Kairenius-Jansson 040 630 1452
Ykköskoti Toivo Kaakonsiipi 1B, 40340 Jyväskylä Anne Nurro 050 359 5045
Ykköskoti Tulimäki Hultinkatu 10, 13210 Hämeenlinna
Jaana Kukko 040 625 7097
Ykköskoti Tyyne Kaakonsiipi 1B, 40340 Jyväskylä
Anne Nurro 050 359 5045
Ykköskoti Tähtirinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa
Katja Saloniemi-Ounamo 040 739 3404
Ykköskoti Victor Vuorikatu 16-18, 70100 Kuopio
Marjo Vallius-Hyttinen 040 556 0172
Ykköskoti Väylä
Sääkslahdentie 16, 40530 Jyväskylä
Heidi Hintikka 040 125 5829
Provesta Honka
Ollakantie 2 A 4, 90440 Kempele
Minna Värttö
040 823 2354
Provesta Horisontti
Maauuninkuja 6 B 11, 01450 Vantaa
Heidi Roiko 046 923 5444
Provesta Jatuli
Jatulikivenkatu 1 A 3, 90240 Oulu
Katja Pesonen 040 668 2374
Provesta Jatuli 2
Metsänkuninkaantie 1 B 6, 90250 Oulu
Ulla-Maija Iisakka 044 430 7758
Provesta Kaarna
Ruukinkuja 2 A 12, 90250 Oulu
Piia-Sofia Lummi 050 520 8838
Provesta Kaisla
Raunistulantie 13 A 4, 20300 Turku
Maija Vihervirta 050 467 0632
Provesta Kajo
Ajolenkki 11 C 77, 01700 Vantaa
Niina Kansanen 040 487 1399
Provesta Kataja
Satamatie 7 B 7, 90520 Oulu
Sari Sauvola 050 364 0886
Provesta Kielo
Vernerintie 8 A 3, 02430 Masala
Tiina Turunen 044 761 6379
Provesta Korte
Korteniityntie 46-54 E 69, 40740
Jyväskylä
Johanna Toivainen 050 313 3858
Provesta Kotisatama
Tiihottarentie 4, 70500 Kuopio
Marjo Savolainen 050 346 0310
Provesta Lilja
Seppä-Kallen Kuja 2 D 136, 02430
Masala
Kira Wikström 040 658 9024
Provesta Loimu
Viirinkankaantie 20 A 5, 96300 Rovaniemi
Irja Tamminen 050 347 7172
Provesta Loimu 2
Lapinkatu 3 A2, 96190 Rovaniemi
Irja Tamminen 050 347 7172
Provesta Louhi
Kauppalinnankatu 1 F 74, 90570 Oulu
Kati Kallio
050 327 1988
Provesta Lumme
Kalastajankatu 3 B 3, 20100 Turku
Aino-Maija Teittinen
050 476 5641
Provesta Luoto
Jääsalontie 20, 90400 Oulu
Mia Silvonen 050 472 5820
Provesta Messi
Kasarmikatu 14 A 1, 13100 Hämeenlinna
Satu Kaipia 050 410 7374
Provesta Petäjä
Ollakantie 2 B 3, 90440 Kempele
Pia Sarjanoja 050 453 3954
Provesta Ruoko
Fatabuurinkatu 2 B 73, 20200 Turku
Kirsi Enne-Määttänen 040 705 5249
Provesta Ruori
Linnaniemenkatu 1 A 2, 13100 Hämeenlinna
Satu Kaipia
050 410 7374
Provesta Saarni
Klippinkitie 7 as 1, 02780 Espoo
Maari Kotkavuori
050 513 1559
Provesta Selene
Suviniitynkatu 4 A 1, 02770 Espoo
Maari Kotkavuori
050 513 1559
Provesta Silmu
Tesoman Valtatie 29 A 37, 33310
Tampere
Elina Uusi-Rintakoski
040 545 6873
Provesta Takomo
Välskärinkatu 27 B 7, 04410 Järvenpää
Pia Kansikas
040 194 2946
Provesta Tammi
Kielotie 4-6 B 53, 01300 Vantaa
Johanna Pirnes 050 350 4605
Provesta Torpankartano
Torpanmäentie 36 A 4, 90830 Haukipudas
Pia Lauronen 050 512 9203
Provesta Tuomi
Asolantie 14 A 22, 01400 Vantaa
Annukka Saikkonen 040 753 2691
Provesta Valimo
Valimokuja 2 B 39, 04410 Järvenpää
Helena Sivonen 050 595 4483
Provesta Vanamo
Tietolinja 9 A 24, 90570 Oulu
Helena Tervakangas 050 573 4951
Provesta Varpu
Mallastie 30 C 6, 90520 Oulu
Tiina Leskelä 050 595 4420
Provesta Verso
Nansonkatu 9 A 117, 37100 Nokia
Kirsi Rusanen
040 687 7693
Johtaja, Ykköskodit
Mervi Elfving 044 573 4111
Palvelujohtajat
Helsinki ja Vantaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso
Jani Seppänen 050 316 5201
Etelä-Suomi
Esa Auvinen 040 682 2649
Länsi-Uusimaa, Varsinais-Suomi
Laura Eskelinen 040 455 9650
Itä-Suomi
Johanna Liimatainen 040 041 3642
Länsi- ja Pohjois-Suomi, Satakunta
Terhi Nikkanen 040 124 6155
Provesta
Virpi Kokko 050 592 2594
Laatujohtaja
Jari Koskisuu 040 551 5254
Asiakassuhdepäällikkö
Hanna-Riikka Räsänen 040 125 6109
Sähköpostiosoitteet ovat muodossa: etunimi.sukunimi@mehilainen.fi
Kumppanina onnistuneen kuntoutuspolun rakentamisessa
Työssäni olen vuosien aikana usein pohtinut, miten yhdistää kaksi tärkeää tavoitetta:
Hyvinvointialueen työntekijän varmuus oikeasta yksiköstä ja kuntoutujan kokemus siitä, että asumispalvelu on hänelle mieluisa ja sopiva. Ja yhtä usein olen antanut itselleni saman vastauksen: asiakasohjauksen sujuvuuden merkityksellisyys.
Oma roolini on toimia siltana hyvinvointialueen työntekijän, kuntoutujan ja asumispalveluyksiköidemme välillä. Tehtäväni on ymmärtää hyvinvointialueen työntekijöiden tarpeet ja kuntoutujan toiveet. Kuunnella, selvittää ja yhdistää oikeat palaset.
Yhteistyön tuloksena syntyy onnistunut kuntoutuspolku ja luottamus siihen, että valinta on ollut oikea ja kuntoutuja on saanut parhaan mahdollisen tuen matkalleen kohti toipumista.
Olethan minuun matalalla kynnyksellä yhteydessä.
Hanna-Riikka Räsänen
Asiakassuhdepäällikkö hanna-riikka.rasanen@mehilainen.fi p. 040 125 6109