Ykköslehti 2025

SOSIAALIALAN AMMATTIJULKAISU 1/2026

Y

S L E Ö H K TI K

Ykköskoti Kotiranta, toivon paikka s. 4

Yksilöllinen asumisen tuki s. 12

Vieraskynä HARRI TAPIO KANKARE Mehiläisen työyhteisöjen valmentaja ja kehittäjä

Omavalvontamentorit luovat toimintakulttuuria s. 8

2

YKKÖSKODIT Pääkirjoitus

YKKÖSKODIT

Sisällys

Pääkirjoitus

YKKÖSKODIT 1/2025

Yhdessä toipumisen tiellä

Sivu 3

Pääkirjoitus, Mervi Elfving

4

Ykköskoti Kotirannan toipumisorientaatiotapahtuma

6

Päämääränä Norja

8

Omavalvontamentorointi luo toimintakulttuuria

10

Voimauttava valokuva

11

Kirjokallion väki Rodoksella

12

Asumisen tuki ja asukkaiden kokemukset

14

Ykköskoti Tähtirinne

16

Tekijät tutuksi: Tanja Pajunen ja Linda Pimiä

18

Ykköskoti Henrikin ympäristöryhmä

20

Asiakasohjaus auttaa palveluviidakossa

21

Vieraskynä, Harri Kankare

22

Yhteystiedot

24

Kumppanina kuntouspolulla

14.

Ykköskoti Tähtirinne

T

”

Yhteys syntyy, kun uskallamme olla läsnä – ei rooleissa, vaan ihmisinä.

6.

Päämääränä Norja

oipumisorientaatio on meille ammattilaisille ajattelua ohjaava kehys, joka korostaa ihmisen omia voimavaroja.

Se kutsuu meitä näkemään asiakkaan aktiivisena toimijana, jolla on oma ääni, tahto ja tarina. Kun annamme tilaa osallisuudelle, rakennamme siltoja toivon ja merkityksellisyyden välille.

Tässä Ykköslehdessä kurkistamme arjen hetkiin, joissa osallisuus saa muodon: ympäristötyöhön osallistuvat asiakkaat, voimauttavan valokuvauksen kautta itsensä uudelleen löytävät ihmiset, ja koulutuksissa toipumisorientaatio muuttuu käytännöksi. Jokainen näistä kertoo siitä, kuinka yhteisö voi olla toipumisen mahdollistaja.

Läsnäolo synnyttää yhteyttä Yhteys syntyy, kun uskallamme olla läsnä – ei rooleissa, vaan ihmisinä. Kun näemme toisemme vahvuuksien ja haasteiden kautta, syntyy luottamus. Ja luottamuksesta kasvaa osallisuus, joka kantaa yli vaikeidenkin aikojen.

Ykköskotien arjessa tämä näkyy konkreettisesti: yhdessä kehitetyt toimintamallit, asiakkaiden äänen kuuluminen ja yhteinen tekeminen luovat tilaa toipumiselle. Ollaan ihmisiä toisillemme – sillä yksi plus yksi on aina enemmän kuin kaksi.

Merkityksellisiä jaettuja hetkiä toivottaen, MERVI ELFVING Johtaja, Ykköskodit Päätoimittaja: Mervi Elfving

Paino: Newprint Oy

Julkaisija: Ykköskodit

ISSN 2737-2790 (painettu)

Toimitus: Siiri Niemi, Mehiläinen sosiaalipalvelut

ISSN 3087-7059 (verkkojulkaisu)

Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut

www.ykköskodit.fi

3

4

5

YKKÖSKODIT Ykköskoti Kotirannan toipumisorientaatiotapahtuma

Ykköskoti Kotirannassa jaettiin toivoa ja yhteisöllisyyttä TEKSTI: LAURA ESKELINEN, PALVELUJOHTAJA

J

ärjestimme ensimmäisen alueellisen toipumisorientaatiotapahtuman Ykköskoti Kotirannassa Eurassa.

Tilaisuus kokosi yhteen kuntoutujia, heidän läheisiään sekä tärkeitä yhteistyökumppaneitamme luoden ainutlaatuisen foorumin kohtaamisille, oivalluksille ja toivon jakamiselle. Syksyinen iltapäivä Ykköskoti Kotirannassa täyttyi poikkeuksellisesta lämmöstä ja yhteisöllisyyden tunteesta, kun vietimme yhdessä toipumisorientaatiotapahtumaa.

noksensa ei rajoittunut pelkkään paikalla olemiseen, vaan he olivat päivän aktiivisia tähtiä ja sisällöntuottajia. Päivän ehdottomaksi kohokohdaksi nousi yhden kuntoutujan koskettava, avoimesti ja rohkeasti kerrottu tarina hänen omasta toipumiskokemuksestaan. Hänen puheenvuoronsa muistutti meitä kaikkia siitä, että haavoittuvuudessa piilee valtava voima ja että vertaistuen voima on jaetuissa kokemuksissa.

Yhteinen teema Tilaisuuden avasi Ykköskoti Hirviniityn yksikönjohtaja Pilvi Osara kertomalla toipumisorientaation viitekehyksen kehitystyöstä Ykköskodeilla. Olemme usean vuoden ajan edistäneet toipumisorientaatiotyöotetta asumiskuntoutuksessa, kouluttaneet työntekijöitä, järjestäneet asukasfoorumeita eri teemojen ympärille ja vieneet ajattelua kuntoutusprosessin kaikkiin vaiheisiin. Kotirannan päivä oli yksi uusi tapa viedä tärkeäksi kokemaamme ajattelua eteenpäin.

Päivä oli rakennettu yhteisen teeman ympärille, mutta sen tilaisuuden todellisen hengen loivat kuntoutujat. Heidän pa-

Markus Raivio.

voimavarojen löytyminen ja hyödyntäminen.

Päivän yhteisöllistä luonnetta syvensi Heikki Hietalan musiikkiesitys. Virallisen ohjelman keskustelut jatkuivat vilkkaina kuntoutujien, heidän läheistensä ja yhteistyökumppaneiden jakaessa ajatuksiaan kakkukahvien ympärillä. Yhteinen jakaminen muistuttaa meitä kaikkia siitä, ettemme ole toipumisen haasteiden kanssa yksin.

Yhdessä olemme enemmän.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille – erityisesti upeille kuntoutujillemme, jotka tekivät päivästä antoisan ja onnistuneen.

Emme ole toipumisen haasteiden kanssa yksin Vierailevia esiintyjiä Työntekijöiden näkökulmaa päivään toi vieraileva puhuja Markus Raivio ja hänen inspiroiva puheenvuoronsa toipumisorientaatiosta arjen työssä. Raivio korosti, että toipuminen on yksilöllinen matka, jossa ammattilaisten tehtävä on kulkea rinnalla, tukea ja mahdollistaa kuntoutujan omien

Heikki Hietala.

Kimmo Suoniemi ja sosionomi Laila Kajava.

Puheenvuoro muistutti meitä kaikkia siitä, että haavoittuvuudessa piilee valtava voima Kuvassa vasemmalta: Ykköskoti Hirviniityn yksikönjohtaja Pilvi Osara, Ykköskoti Kirjokallion yksikönjohtaja Kristiina Remes, Ykköskoti Kotirannan yksikönjohtaja Mari Haavisto ja tiimivastaava Laura Maansalo.

7

YKKÖSKODIT Mira Peräkylä nollasi pään Norjassa

Kaksi siskoa, yksi tie ja päämääränä Norja Suunnittelemattomuus voi olla reissustrategiana verraton.

Kaikille se ei sovi, mutta meille kyllä!

I

dea syysreissusta Pohjois-Norjaan alkoi itää kesällä. Esihenkilön työ on suunnittelemista, aikatauluja ja askelmerkkejä, mutta tälle reissulle varasimme vain muutaman kiintopisteen. Suunnittelemattomuus toimi, kun matkakumppanina oli samanhenkinen siskoni. Päätimme, että kyllä perusfarmaristakin saa matkailuauton, jos siskosten yhteiskoko sattuu olemaan takaluukkuun mitoitettu.

Tärkeimmät kuvat mielessä

Säilykkeet maistuvat gourmeelta, kun on nälkä

Ä,

YL

Matka todisti, että taivun roadtripille vielä näin keski-iän ylittäneenäkin. Ja että pussipuurot, pasta-ateriat ja säilykkeet maistuvat gourmeelta, kun on nälkä.

Kaiken turhan riisuminen, kuten mukaan pakattavan tavaramäärän, aikataulujen, suunnitelmien, ja ennen kaikkea odotusten, vapautti mielen ottamaan vastaan asiat niin,

K KS T I: M I R A P E R Ä

Nälkä on mahtava mauste

kuin ne sattuvat matkalla tulemaan.

Matkan jälkeen olen pohtinut, että elämässä on tärkeää olla suunnitelmia, mutta myös tietty määrä suunnittelemattomuutta. Se avaa ajatuksia luovuudelle ja leikkisyydelle. Konkreettiset asiat myös kiinnittävät meidät elämään. Miten hypätä autosta läpsyttimiin niin, että villasukat ei kastu? Mihin pysäytämme auton yöpymistä varten? Missä on seuraava vessa? Ja kun aamulla avasin takaluukun ja tuijotin villasukkien välistä vuonon toisella puolella olevia vuorenhuippuja, en pohtinut mitään muuta.

TE

Ajoimme pohjoiseen yhden pysähdyksen taktiikalla ja ajatuksena oli valloittaa ensin Kilpisjärven mahtava Saana ja sitten Norja, mutta utuinen keli muutti ”suunnitelmia”. Norjan puolelle ajellessamme autoon laskeutui syvä hiljaisuus, jota katkaisivat vain huokailut ja perisuomalaiset voimasanat – upeus ympärillä sai nöyräksi.

Miten voi maailma olla niin kaunis? Kuvia otimme satoja, mutta tärkeimmät niistä tallentuivat lopulta omaan mieleen.

Kiersimme Lyngenin vuonoa mutkittelevaa tietä pitkin, pysähdyimme aina, kun siltä tuntui, emmekä seurailleet kelloa. Tie vei mm. Nord-Lenangeniin Lyngstuvan

pienelle majakalle, jatkoimme vuonon yli lautalla, sieltä Birtavarrenin pelottavalle Gorsabruan riippusillalle ja koko ajan matkantekoa ympäröivät jykevät ja kunnioitusta herättävät vuoret, jotka tuntuivat nousevan suoraan tien reunasta. Tarinat vuorenpeikoista ymmärsi viimeistään siinä hetkessä.

KÖ SK RI OTI KAIKUVUO

6

K

Y YK A, SIK ÖNJOHTAJ

8

9

YKKÖSKODIT Omavalvontamentorit vahvempaa toimintakulttuuria rakentamassa

Omavalvontamentorit vahvempaa toimintakulttuuria rakentamassa TEKSTI: JARI KOSKISUU, LAATUJOHTAJA

Y

kköskodeissa on tehty omavalvontakäyntejä eri teemoilla useamman vuoden ajan. Käyntejä ovat suorittaneet alueiden palvelujohtajat ja tehtävään koulutetut, kokeneet yksikönjohtajat.

Raision Ykköskoti Kirjokalliossa pari vuotta sitten yksikönjohtajana aloittanut Anne-Mari Lintunen tuli mukaan omavalvontamentoriksi vuoden 2025 alussa.

Anne-Maria kiinnosti ennen kaikkea mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja ymmärrystään omavalvonnasta sekä mahdollisuus päästä jakamaan tietoa ja hyviä käytäntöjä muille. Mentorina toimiminen tarjosi myös tilaisuuden verkostoitua, oppia muilta yksiköiltä ja vaikuttaa koko organisaation toimintakulttuuriin.

– Omavalvontakäynnit yhtenäistävät toimintatapoja ja mahdollistavat hyvien käytäntöjen leviämisen yksiköiden välillä.

Tiedon ja kokemusten jakaminen vahvistaa yhteistä toimintakulttuuria ja lisää yhteistyötä koko organisaatiossa. Erityisen hyödyllistä on ollut, että eri HVA-alueiden yksiköistä on voitu jakaa tietoa ja oppia toisiltaan, Anne-Mari kertoo.

Yksiköiden itsearvioinnista suurin hyöty Anne-Mari arvioi käyntien suurimman hyödyn tulleen siitä, että yksiköt tekivät itseauditoinnin etukäteen ja tunnistivat omat kehityskohteensa. Tämä motivoi yksiköitä kehittämään toimintaansa jo ennen tapaamista. Livetapaamisissa käytiin avointa keskustelua, ja jaettiin hyviä ideoita puolin ja toisin, mikä tukee yksiköiden omaa kehittämistyötä ja lisää yhteisöllisyyttä.

– Prosessi toimi, koska yksiköt valmistautuivat hyvin ja tiesivät, mitä odottaa.

Kirjaaminen on laaja ja monitasoinen aihe, eikä käyntejä olisi voitu toteuttaa ilman ennakkovalmistautumista. Ennakkoperehtyminen mahdollisti syvälliset keskustelut ja kehittämistyön. Lisäksi arjessa tietosuojaan liittyviin asioihin voi helposti sokeutua, ja ulkopuolinen näkökulma auttaa havaitsemaan kehityskohteita, Anne-Mari kertoo.

osallisuutta ja kehittävät yksikön toimintaa entistä asiakaslähtöisemmäksi ja avoimemmaksi.

Yhteistyö eri yksiköiden välillä tuo uusia näkökulmia ja vahvistaa osaamista. Kun ideat liikkuvat, kaikki voittavat.

Mielenkiintoisimmat opit – Mielenkiintoisinta oli huomata, miten kirjaaminen, ohjeistukset ja kehittämistarpeet ovat vahvasti yksikönjohtajan näköisiä. Johtajan rooli korostuu käytäntöjen jalkauttamisessa, vaikka kirjaamisvastaavat tuovatkin omaa osaamistaan työyhteisöön.

Yksiköiden erilaiset painotukset ja toimintatavat näkyvät selvästi arjessa, kuvailee Anne-Mari.

Yksikön kehittämisessä asukkaiden ääni kuuluu entistä vahvemmin.

Ulkopuolinen näkökulma auttaa havaitsemaan kehityskohteita – Parasta ovat olleet kohtaamiset ja keskustelut muiden yksiköiden johtajien ja työntekijöiden kanssa. On ollut antoisaa jakaa omaa osaamista ja saada uusia ideoita omaan yksikköön. Yhteistyö ja verkostot ovat vahvistuneet, ja uskon, että yhteydenpito jatkuu myös tulevaisuudessa, summaa Anne-Mari.

Omavalvontakäynnit mahdollistavat hyvien käytäntöjen leviämisen yksiköiden välillä – Otan käyttöön asukasturvallisuuden asukasvastaavan roolin, jonka tehtävänä on tuoda esiin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä turvallisuudesta. Lisäksi teemme yksikön hyveet yhdessä asukkaiden kanssa.

Nämä toimenpiteet lisäävät asukkaiden

Haastateltavana yksikönjohtaja Anne-Mari Lintunen.

10

YKKÖSKODIT Ykköstyypit Ykkösrockissa

YKKÖSKODIT Voimaa valokuvista

Voimaa valokuvista Kesän 2025 aikana Ykköskoti Hirviniityssä oli esillä Sinä olet uniikki – valokuvanäyttely.

Näyttely oli suunnattu ensisijaisesti Hirviniityn asukkaille, heidän läheisilleen, ystävilleen sekä henkilökunnalle.

N

äyttely sai alkunsa Helsingin Diakissa sosionomiksi opiskelevan Paula Aholan opinnoista.

Hän halusi toteuttaa voimauttavan valokuvauksen otteilla toteutetun valokuvausprojektin mielenterveyskuntoutujien kanssa. Aholalla on taustalla lähihoitajan sekä valokuvaajan tutkinnot.

– Sinä olet uniikki kertoo jokaisen ihmisen yksilöllisestä ja arvokkaasta persoonasta sekä elämäntarinasta, kertoo Ahola.

Valokuvausprojektiin lähti mukaan seitsemän rohkeaa vapaaehtoista asukasta Ykköskoti Hirviniitystä. Kuvaukset toteutettiin touko-kesäkuun 2025 aikana Espoossa Hirviniityn läheisyydessä ja niissä hyödynnettiin Suomen kaunista alkukesän luontoa.

Kuvattavat saivat olla kuvausten päätähtinä, jossa he itse päättivät kuvausasunsa, ympäristönsä ja kuvauksen tunnelman. Ennen kuvauksia Ahola kävi kaikkien kanssa läpi henkilökohtaisen kuvausten suunnittelupalaverin, jossa kuvattavat saivat kertoa asioita heidän elämästään ja tuoda esille toiveita tuleviin kuvauksiin.

Ihminen ja persoona esiin Ahola haluaa tuoda kuvilla esille jokaisen ihmisen uniikin persoonan, ei mahdollisia diagnooseja ihmisen taustalla.

Näyttelyn sanoma ja viesti on, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja ansaitsee tulla

nähdyksi upeiden kuvien kautta.

– Kuvien kautta voimme tarkastella itseämme ikäänkuin ulkopuolelta ja täten kyetä näkemään itsemme lempeämmin ja armollisemmin, Ahola kuvailee.

Erityiskiitos kuuluu asukkaille, jotka osallistuivat kuvauksiin Näyttely on saanut paljon positiivista palautetta.

– Tämä oli parasta mitä elämässäni on ollut, sillä tässä minut on huomioitu eri tavalla kuin sairaudestani johtuen yleensä.

Vaikeiden aikojen jälkeen tämä kuvausprosessi antoi paljon voimaa. Sain laulaa, soittaa, nauraa ja iloita kuvauksissa. Elämä on joskus vaikeaa, mutta olen selviytynyt ja olen valinnut valon. Tämä oli kokemuksena todella hieno, kuvailee eräs projektiin osallistunut asukas kokemustaan.

Myös asukkaiden läheiset ja hyvinvointialueen edustajat ovat antaneet kiitettävää palautetta valokuvanäyttelystä.

Näkymättömät näkyviksi Valokuvanäyttelyn ja koko projektin missiona on tuoda näkyväksi yhteiskunnan näkymättömiä ja heitä, jotka eivät haluaisi aina tulla nähdyksi edes itselleen. Aholalle projektilla on ollut suuri merkitys.

– Toiveenani on kuvata tulevaisuudessakin yhteiskunnassamme niitä, jotka jäävät usein syrjään, kuten mielenterveyskuntoutujat, yksinäiset ikäihmiset, sekä kehitysvammaiset, kertoo Ahola.

Ahola on näyttelyn lopputulokseen tyytyväinen. Jokainen kuvattava on itse saanut päättää näyttelyteoksen. Yksi projektin tavoitteista on ollut vahvistaa kuvattavien osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

– Kuvissa näkyy upeasti kuvattavien ainutlaatuiset persoonat, sekä heidän oma kädenjälkensä, vaikka itse toiminkin kuvaajana. Olen pyrkinyt tavoittamaan ja tuomaan esille kuvattavien oman toiveen siitä, miten he haluavat tulla kuulluksi ja nähdyksi, Ahola kertoo.

Ahola kiittää Ykköskoti Hirviniittyä ja yksikönjohtaja Pilvi Osaraa projektin tukemisesta, sekä Helsingin Diakia innovatiivisesta opiskelutavasta.

– Erityiskiitos kuuluu näille rohkeille asukkaille, jotka osallistuivat kuvauksiin ja olivat auki, sekä haastoivat ja uskalsivat hypätä projektiin mukaan, painottaa Ahola.

TEKSTI: PAULA AHOLA VALOKUVAAJA JA SOSIONOMIOPISKELIJA

Meren aaltoja, lämmintä hiekkaa ja lampaita Ykköskoti Kirjokallion joukkue matkasi keväisen Rodoksen lämpöön toukokuussa.

K

auniina ja kylmänä toukokuun päivänä kauan odotettu matkamme kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää ja kuvankaunista, tuulista Rodoksen saarta vihdoin alkoi.

Aamusta asti matkaan lähtijöillä oli perhosia vatsassa ja pieni jännitys tarttui myös muihin asukkaisiin.

Me ohjaajat teimme viime hetken tarkastuksia ja listoja, varmistimme pakkauksia ja selvittelimme uutisista Kreikan tilannetta, sillä alueella oli annettu tsunamivaroitus. Onneksi ihana keittiötyöntekijämme oli pakannut mukaan vesipulloja ja eväitä, joten ihan tyhjin käsin ei tarvinnut reissuun lähteä, vaan saimme evästellä sämpylöillä ja vesipulloilla ennen lentokentän syövereihin menoa.

Ruokapöydästä tukikohta Matkustuspäivä oli asukkaille melko raskas, hotellilla olimme lopulta vasta yhden aikaan yöllä. Väsyneimmät kaatuivat suoraan sänkyyn saatuaan avaimet huoneeseen, mutta muutama reipas lähti vielä tilailemaan pitsaa aulabaarista. Vaikka

varaamamme matkakonsepti olikin all inclusive, oli yllätys hotellilla, ettei klo 23.30 jälkeen tarjoiltu edes vesipulloja maksutta.

Tilanne oli haastava, sillä monella asukkaalla ei rahaa ylimääräiseen juurikaan ollut. Soveltamalla tästäkin selvittiin ja kaikki saivat ainakin vettä juodakseen.

Ensimmäinen aamu valkeni aurinkoisena ja lämpimänä, ja sudennälkäiset asukkaat pääsivät mahtavien aamupalapöytien kimppuun. Sovimme henkilökunnan kanssa, että saimme käyttöömme yhden pitkän pöydän koko seurueelle, ja tuo pöytä olikin seurueemme tukikohta koko reissun ajan.

Aterioita syötiin pöydän ääressä useita, tunnelma oli joka kerta katossa ja henkilökunnan ystävällisyys ja palveluasenne meitä kohtaan oli huikea. Joka kerta meidät käteltiin ja halattiin mennessä ja tullessa.

Yhdessäoloa, iloa ja naurua Rodoksen viikon aikana pääsimme yhdessä kokemaan meren aallot, lämpimän hiekan varpaiden alla, suuret lammaslaumat hotellimme takana sekä ihanat uima-altaat vesiliukumäkineen. Matkamme koostui

Tällaisen loman voisi viettää vaikka joka vuosi yhdessäolosta, ilosta ja naurusta. Auringonoton lomassa puhuimme ilot ja surut eikä liikunnallisilta tuokioiltakaan vältytty, sillä muutama asukas halusi lähteä Topiaksen kanssa pitkälle pyöräretkelle.

Kotiinlähtöpäivän haikea tunnelma tarttui meihin kaikkiin, sillä reissu oli kaiken kaikkiaan upea eikä kotiin olisi maltettu lainkaan lähteä. Asukkaat totesivatkin, että tällaisen loman voisi viettää vaikka joka vuosi.

Meidät käteltiin ja halattiin mennessä ja tullessa TEKSTI: PIIA RÄMÖ, OHJAAJA JA TOPIAS KATAJAINEN, TOIMINTATERAPEUTTI

11

12

13

YKKÖSKODIT Asumisen ja arjen tukeminen

TEKSTI: VIRPI KOKKO, PALVELUJOHTAJA JA ANNUKKA SAIKKONEN, PROVESTA TUOMEN ESIHENKILÖ

Asumisen ja arjen tukeminen

Y

ohjaajien kanssa ovat monelle tärkeä osa kköskodeilla on yksiköitä, joissa kuntoutumista. asiakkaat voivat asua omissa asunnoissaan koko kuntoutuksen ajan. Tavoitteena on harjoitella Yksilöllinen tuki ja omaohjaajuus mahdollisimman itsenäistä arkea henkilösJokaiselle asiakkaalle nimetään omatön tuella ja ohjauksella. Palvelu vahvistaa ohjaaja, joka toimii arjen tukipilarina ja toimintakykyä, itsemääräämisoikeutta ja kulkee rinnalla koko asiakkuuden ajan. mahdollisuutta elää oman näköistä elämää.

Omaohjaajatuokiot vahvistavat luottamusta Provesta-tuotteessa asuminen on viety ja auttavat asiakasta etenemään kohti omia vielä pidemmälle: asiakasasunnot ovat osa tavoitteitaan. tavallista asuinympäristöä, mikä luo asuPalvelu on suunnitelmallista ja yhdessä miselle ja työskentelylle omat erityisvaaasiakkaan kanssa timuksensa. Taloyhtiön laaditaan yksilöllinen ja naapuruston toiminta toteuttamissuunnihuomioidaan luontevana telma, joka ohjaa osana arkea.

Palvelumme perustuu Yhdessä asiakkaan arjen yhteistyötä.

Työskentely perustuu luottamukselliseen kanssa laaditaan asiakkaan voimavayhteistyöhön ja aidosyksilöllinen toteut- rojen vahvistamiseen ti asiakaslähtöiseen kohtaamiseen. Yksitamissuunnitelma ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen. löllisyys, oma koti ja Mittarin tulosten, yhteisöllisyys kulkevat asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden sekä rinnakkain – yhdessä ne luovat turvallisen, ohjaajien ammatillisen näkemyksen ja merkityksellisen ja kuntoutumista tukevan lähettävän tahon tavoitteiden mukaan omaarjen. ohjaaja ja asiakas laativat yhdessä asiakProvesta Tuomen yksilöllinen ta- kaan yksilöllisen toteuttamissuunnitelman. pa tukea asumista ja hyvinvointia Suunnitelma luo pohjan arjen yhteistyölle ja palvelulle.

Provesta Tuomi sijaitsee kerrostalossa Vantaan Koivukylässä hyvien kulkuyhteyk- Tukea arjen hallintaan sien ja ulkoilumaastojen lähellä. Jokaisella Moniammatillinen tiimi työskentelee asiakkaalla on oma koti, ja lisäksi yksiköllä asiakaslähtöisesti ja kunnioittaa jokaisen on yhteisiä tiloja, joissa järjestetään arjen asukkaan omaa elämänrytmiä ja valintoja. toimintaa ja tapaamisia.

Päivittäiset kotikäynnit tukevat asumisen Vaikka toiminta käynnistyi vasta kesäsujumista ja vahvistavat arjen taitoja – kuussa 2025, Tuomeen on jo muodostunut lämmin ja aktiivinen yhteisö, jossa nykyiset taloudenhallinnasta ja kodinhoidosta aina naapurisuhteiden hoitamiseen. asukkaat toivottavat uudet tulijat tervetulTavoitteena on, että jokainen voi asua leiksi. Asiakkaat suunnittelevat yhdessä turvallisesti ja mahdollisimman itsenäisesti viikoittaista toimintaa ja osallistuvat siihen omassa kodissaan osana yhteisöä. omien voimavarojensa mukaan. Yhteisöllisyys, vertaistuki ja arjen keskustelut

Olen Netta.

Muutin Provesta Loimuun Etelärinteen nuorisokodista marraskuussa 2024.

Aluksi kaikki asumiseen oli tosi jännittävää ja uutta. Ajan kanssa olen tottunut arjen pyörittämiseen. Olen pystynyt pitämään omasta kodista huolta. Isoin asia muuttovaiheessa oli raha-asiat. En ollut aiemmin tiennyt rahankäytöstä mitään ja sen vuoksi en osannut budjetoida rahoja tarpeellisiin menoihin.

Olen ohjaajien tuella saanut rajattua elämästäni ihmisiä, jotka eivät ole minulle hyväksi.

Olen ohjaajien tuella oppinut huomioimaan omia rajoja ja saanut rajattua elämästäni ihmisiä, jotka eivät ole minulle hyväksi. Olen saanut ohjaajilta hyviä neuvoja, ohjeita ja muistuttelua useisiin eri asioihin. Koulunkäyntiin ja lääkärikäynneille olen myös saanut tukea.

Parasta tähän mennessä on ollut yhteinen kesäjuhla ja yhdessä ikkunoiden peseminen yhteistilassa. Oli mukava tehdä yhdessä ja nähdä oman käden jälki. En osaa kuvitella mitä voisi olla enemmän.

Asuessani tavallisessa kerrostalossa haluan, että kaikki osaavat kunnioittaa muita asukkaita ja että tullaan toimeen kaikkien kanssa. Noudatetaan taloyhtiön hiljaisuusaikaa. Haasteena kerrostaloasumisessa on, että asuntooni kuuluu ovien aukaisemisen ja hissin ääniä. Ymmärrän näiden olevan tavallisia asumisen ääniä, mutta niihin tottuminen yöaikana on ollut aluksi haastavaa. Asuntoni sijaitsee hyvien kulkuyhte-

yksien päässä ja helpottaa kulkemista.

Yhteisöllinen toiminta on tukenut minua erinomaisesti. Meillä on tosi hyvä ilmapiiri ja tehdään yhdessä juttuja, asukkailla ja ohjaajilla on yhteinen hyvä huumori. Loimun yhteistiloissa tekemisessä on turvallinen ilmapiiri kaikille. Minusta on mukava, kun välillä asioita hoidetaan huumorin avulla, ei olla niin tosissaan.

Olen saanut elämääni ystäviä, joiden kanssa pystyn jakamaan asioita. Me ymmärrämme toisiamme ja pystymme piristämään toista tekemällä kivoja juttuja yhdessä.

Tulevaisuudessa haaveilen opiskelevani eläintenhoitajaksi. Haluan, että minulla on selkeä suunnitelma, mitä elämässä seuraavaksi tapahtuu. Tiedän, että elämässä kaikki ei mene suunnitellusti ja voin omilla valinnoilla vaikuttaa päämäärääni.

Olen Suvi.

Siirryin Louhen palveluihin sairaalasta maaliskuussa 2021. Ennen muuttoa teimme useita tutustumiskäyntejä ja kotiharjoittelua – ensin päivisin ja vähitellen myös yön yli.

Alku oli vaikeaa, enkä uskaltanut luottaa siihen, että pysyisin palvelussa. Aikaisemmissa paikoissa olin joutunut pois, koska minulle sanottiin, ettei minua pystytä auttamaan. Lopulta päädyin sairaalaan, ja sieltä Louheen harjoittelujen kautta.

Ensimmäistä kertaa tuntui siltä, että olin oikeasti tervetullut. Minua kuunneltiin, minuun uskottiin ja sain olla oma itseni. En ollut enää hankala asiakas, vaan ihminen, jota haluttiin tukea. Turvallisuuden tunne alkoi rakentua hiljalleen ja luottamus kasvoi askel kerrallaan.

Louhen palvelut ovat tukeneet minua arjessa monin tavoin. Olen saanut ohjaajien avulla harjoitella itsenäistä elämää ja opetella tavallisia asioita, jotka ennen tuntuivat vaikeilta. Kun vointini on ollut huono, olen aina saanut apua. Ohjaajat ovat kulkeneet rinnalla, kannustaneet ja rohkaisseet.

Heidän tuellaan olen löytänyt mielekästä tekemistä ja oppinut tunnistamaan omat oireeni. Psyykkinen vointini on tasoittunut ja arki on alkanut tuntua omalta.

Ensimmäistä kertaa tuntui siltä, että minulla on mahdollisuus elää tavallista elämää. Parasta Louhessa on ollut lämmin ja välittävä henkilökunta, joka panostaa tekemiseen ja tukee aidosti. En koe tarvitsevani mitään enempää kuin sen, mitä olen jo saanut – aitoa välittämistä ja rinnalla kulkemista.

Asuminen tavallisessa kerrostalossa merkitsee minulle paljon. Se on tärkeä osa itsenäisyyttäni – oma koti, jossa on rauha, tila ja mahdollisuus sisustaa koti juuri oman näköiseksi. On hienoa asua ympäristössä, jossa elää kaikenlaisia ihmisiä opiskelijoista työssäkäyviin ja nuorista vanhoihin. Täällä kukaan ei tiedä, kuka on palvelun piirissä, eikä ketään leimata. Se tuntuu vapauttavalta ja antaa tunteen, että olen osa tavallista yhteisöä. Saan itse päättää, kuka tulee kylään ja milloin. Kotini on paikka, jossa on turvallista olla. En koe asumisessa haasteita – oma koti on minun turvapaikkani.

Ohjaajat ovat kulkeneet rinnalla, kannustaneet ja rohkaisseet Yhteisöllisyys on ollut tärkeä osa elämää Louhessa. On mukavaa, kun ei tarvitse olla yksin kotona, vaan voi viettää aikaa muiden kanssa. Yhteinen toiminta on mielekästä ja asiakkaiden toiveet otetaan huomioon. Muiden asiakkaiden kanssa jutteleminen ja yhdessä tekeminen tuovat arkeen iloa ja tukea. On hyvä tietää, että ympärillä on vertaistukea. Yhteisö muistuttaa siitä, etten ole yksin. Koen olevani hyväksytty ja voin turvautua toisiin, jos tarvitsen apua.

Tulevaisuudelta toivon, että pääsisin opiskelemaan ja saisin ammatin eläintenhoitajana. Haluaisin myös toisen kissan ja ehkä joskus isomman asunnon. Olen kuntoutunut yhteisöllisestä asiakkuudesta tukiasiakkuuteen ja toivon, että pystyn tulevaisuudessa pärjäämään vielä vähemmällä tuella. Haluan kuitenkin saada palvelua

niin kauan kuin sitä tarvitsen – ja harjoitella rauhassa ohjaajien tuella itsenäistä elämää.

Olen Kipa.

Muutin Provesta Jatuliin ensimmäisen kerran vuonna 2014 pitkän sairaalajakson jälkeen. Muutin Jatulista pois vuonna 2016.

Asuin pari vuotta omassa asunnossa ja muissa palveluissa. Tämän jälkeen palasin Jatuliin asumaan, koska omassa asunnossa asuminen ei onnistunut.

Olen tuntenut aina olevani tervetullut Jatuliin. Kun muutin sinne ensimmäisen kerran, tietysti vähän jännitti, mutta pian aloin tuntea itseni osaksi yhteisöä. Parasta oli, miten hyvin ohjaajat ottivat huomioon avun tarpeeni.

Minulle oli tärkeää, että sain asua omassa asunnossa, mutta kuitenkin ohjaajat ja apu olivat lähellä. Oli myös mukavaa, kun näki toimistolla muita asukkaita, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia.

Pikkuhiljaa aloin päästä kuntoutumisessani eteenpäin. Kävin toimintaterapiassa ja

Pian aloin tuntea itseni osaksi yhteisöä sain mahtavaa tukea Jatulin ohjaajilta.

Nyt olen asunut vuoden tukiasiakkaana puolison ja kissan kanssa.

Muutama vuosi sitten olin todella huonossa kunnossa henkisesti, enkä olisi ikinä uskonut kuntoutuvani näin hyvin. Tästä saan kiittää Jatulin osaavaa hoitoa ja myös tärkeää oli oma motivaatio.

Haluan kannustaa muitakin Provestan asukkaita, että koska minäkin kuntouduin näin hyvin, niin sinäkin pystyt siihen!

14

15

YKKÖSKODIT Ykköskoti Tähtirinne

Arjen ja elämänhallinnan taidot ovat isossa roolissa

Vasemmalla edessä yksikönjohtaja Katja Saloniemi-Ounamo, Katjan vieressä on tiimivastaava Jemina Lehtonen, häntä vastapäätä ohjaaja Sajjad Aridhee ja hänen vieressään lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja Timo Buss.

Ykköskoti Tähtirinne Ympärivuorokautista asumispalvelua nuorille aikuisille

TEKSTI: KATJA SALONIEMI-OUNAMO, YKSIKÖNJOHTAJA, YKKÖSKOTI TÄHTIRINNE, YKSIKKÖKUVAT: SAKARI RÖYSKÖ

Y

kköskoti Tähtirinne on viimeisten vuosien aikana profiloitunut vahvasti ennen kaikkea nuorten, noin 18–30-vuotiaiden, mielenterveyskuntoutujien yksiköksi. Tällä hetkellä yksikön asukkaiden keski-ikä on 23 vuotta.

Nuoret aikuiset eivät tyydy valmiisiin vastauksiin tai ratkaisuihin Olemme pitkään toimineet Vantaalla Louhelassa, mutta nyt pääsemme muuttamaan Vantaan Varistoon meille rakennettuihin täysin uusiin ja upeisiin tiloihin, omaa viihtyisää pihaa unohtamatta. Muuton myötä yksikön paikkaluku nousee nykyisestä kolmestatoista kahteenkymmeneenkahdek-

saan paikkaan ja pääsemme kehittämään toimintaamme entistäkin laadukkaammaksi.

Nuoret aikuiset ovat kohderyhmänä täysin omanlaisensa, ihanan aktiivinen ja palautetta rohkeasti antava, kehittämishaluinen porukka, joka ei tyydy valmiisiin vastauksiin tai ratkaisuihin. Nuorten kohdalla tavoitteena on aina kevyemmin tuettuun asumiseen siirtyminen yksilöllisen aikataulun mukaisesti ja tämä tavoite lähtökohtana työskentelemme asukkaidemme kanssa.

Voimavaralähtöisyys ja toiminnallisuus ovat meille tärkeitä Voimavaralähtöisyys on työskentelytapa, jonka mukaisesti keskitymme asukkaidemme omien vahvuuksien, taitojen ja positiivisten kokemusten tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sen sijaan, että keskittyisimme vain ongelmiin ja puutteisiin.

Voimavaralähtöisyyden tavoitteena on vahvistaa asukkaan uskoa omaan pystyvyyteensä, ylläpitää toivoa ja hallinnan

tunnetta sekä edistää hänen omaa toimijuuttaan ja hyvinvointiaan. Se myös auttaa asukasta saamaan voimaa kohdata vaikeuksia ja selvitä ongelmista oman aktiivisuutensa ja itsemääräämisoikeutensa kautta, luo uskoa omaan pystyvyyteensä ja antaa myös työntekijälle positiivista merkityksellisyyttä, mikä tutkitusti auttaa vähentämään psyykkistä kuormitusta ja lisäämään työhyvinvoinnin kokemusta.

Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisesti tehostettua ja tavoitteellista tukea sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalinen kuntoutus voi sisältää erilaisia toimintoja esimerkiksi yksilöllistä tukea, ryhmätoimintaa, toiminnallista kuntoutusta ja kuntoutusohjausta.

Tähtirinteessä sosiaalinen kuntoutus on tärkeässä roolissa ja sitä vahvistetaan koko ajan. Uudet tilat mahdollistavatkin tämän kehittämistyön hienosti.

Yhteisöllisesti ja yksilöllisesti Asumispalveluissa arjen ja elämänhallinnan taidot ovat isossa roolissa. Näitä harjoittelemmekin jokaisen asukkaan kanssa yksilöllisesti ja myös erilaisissa ryhmissä, joita meillä on jokaisena päivänä vähintään yksi. Perinteisten peli-, leffa-, liikunta- ja luovan ryhmän lisäksi meillä on DKT-Taitovalmennusryhmä ja tarkoituksenamme on lisätä myös ulospäin yksiköstä tapahtuvaa toimintaa sekä GreenCare-menetelmiä.

Yhteisössä asukkaamme pääsevät päivittäin harjoittelemaan sosiaalisia taitoja, vastuun jakamista ja – kantamista sekä vahvistamaan osallisuuden kokemuksia.

Yhteisökokous kerran viikossa on foorumi, missä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa Tähtirinteen toimintaan, antaa palautetta, nostaa epäkohtia esille ja iloita yhdessä onnistumisista. Yhteisökokouksessa keskustelemme myös usein jostain ajankohtaisesta ilmiöstä, joka yksikössä on havaittu tai luodaan yhteisiä pelisääntöjä.

Nuorten mukana tulee myös erilaisia verkostoja Asukkaidemme elämässä on usein sosiaalitoimen ja terveydenhuollon lisäksi myös oppilaitoksia, harrastuksia ja muita esim. kolmannen sektorin toimijoita.

Verkostoyhteistyö on tärkeää ja haluamme siihen panostaa, jotta kaikilla nuoren aikuisen elämässä olevilla tahoilla olisi mahdollisimman samankaltaiset tiedot ja ajatukset etenemisen tai tavoitteiden suhteen.

Asukkaillamme on tietenkin myös erilaisia läheisverkostoja ja pyrimmekin vahvistamaan ja tukemaan heidän sosiaalisia suhteitaan. Läheisyhteistyö on meille tärkeä osa-alue ja siihen olemme päättäneet panostaa jatkossa entistä enemmän.

Läheinen voi olla perheenjäsen, ystävä, puoliso tai muu asukkaalle läheinen henkilö. Varmistamme asukkailtamme tasaisin väliajoin, miten ja kenen läheisen kanssa hän haluaa meidän yhteistyötä tekevän, varmistaaksemme sen, että nuoren elämässä nopeastikin tapahtuneet muutokset tulevat varmasti huomioiduiksi.

Läheisyhteistyö meillä on yksinkertaisimmillaan kahvittelua yhdessä, kuuntelemista ja tukemista, joskus myös tiedonsiirtoa, jos asukas on siihen luvan antanut. Vuosittain meillä on kaksi isompaa läheistapahtumaa, mihin asukkaat saavat kutsua heille tärkeitä ihmisiä. Kesäjuhla ja puurojuhla ovat perinteisesti olleet asukkaille, läheisille ja myös työntekijöille tärkeitä tapahtumia ja niihin valmistaudutaan ohjelman ja tarjottavien herkkujen osalta pitkään ja hartaasti.

Uutena avauksena olemme olleet yhteydessä Finfami Uusimaahan ja suunnitelleet heidän kanssaan jonkinlaista teemailtaa.

Myös muiden toimijoiden kanssa tekisimme mieluusti enemmänkin yhteistyötä.

Nuoret aikuiset kohderyhmänä on mielenkiintoinen, eläväinen, haastava, palkitseva, vauhdikas ja jatkuvasti uutta opettava. Nautimme tästä työstä ja teemme sitä sydämellämme. Otamme ideoita ja yhteistyöavauksia mielellämme vastaan ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti asukkaiden parhaaksi. Ole siis rohkeasti yhteydessä ja mietitään mitä kivaa voisimme yhteistyössä keksiä!

16

17

YKKÖSKODIT Tekijät tutuksi

Tekijät tutuksi

Yksikönjohtajat 3. Miten päädyit alalle ja nykyiseen tehtävääsi?

TANJA PAJUNEN

Tanja Pajunen Ykköskoti Salmenkallio 1. Mikä on työnkuvasi?

Toimin Ykköskoti Salmenkalliolla yksikönjohtajana.

2. Mikä on työssäsi parasta tai palkitsevinta?

Oho, tähän mä voisin vastata vaikka kuinka pitkästi, mutta sanon nyt asiat, jotka tulevat ensimmäisinä mieleen. Parasta työssäni ovat ihmiset – niin asukkaat kuin henkilöstökin. Onnistumisen hetket kruunaavat kaiken, ja viime aikoina erityisen ylpeä olen ollut omatuokioistamme. Olemme saaneet niiden järjestämisestä ja kirjaamisesta säännöllisen käytännön, ja mikä tärkeintä, asukkaat ovat antaneet niistä erinomaista palautetta. Pakko vielä mainita, että yksi mahtavimmista onnistumisen tunteista on, kun asukas kuntoutuu takaisin omaan kotiin.

Tämä tuo työryhmälle aina toivoa ja uskoa omaan työhön.

Tiesin jo yläkoulussa, että haluan hoitajaksi. Ihmisten auttaminen on minulle tärkeää. Ennen Salmenkalliolle tuloa työskentelin terveyspalveluissa. Olin pitkään seurannut sosiaalipalveluiden toimintaa ja kun paikka Salmenkalliolle avautui niin ajattelin, että nyt on mahdollisuus päästä sosiaalipalveluihin ja sitä kautta ”uuteen maailmaan”.

4. Mikä on vahvuutesi ja miten se näkyy työssäsi?

Vahvuuksiani on positiivisuus, puheliaisuus ja huumorintaju.

Nämä näkyvät työssäni päivittäin.

Asukkaiden kanssa saa keskustella välillä vakavammin ja välillä vitsailla sekä nauraa. Usko tulevaan on minulla vahva ja haluan kannustaa myös meidän tiimiä toimimaan parhaansa mukaan.

6. Mistä asioista olet yksikössäsi erityisen ylpeä?

Ykköskoti Salmenkalliosta olen erityisen ylpeä meidän huipputiimistä! Tiimi on aktiivinen ja työhönsä sitoutunut. Asukkaiden toiveiden kuunteleminen ja niiden toteuttaminen on tiimin toiminnan ytimessä.

7. Mikä on mielestäsi yksikönjohtajan tärkein tehtävä?

Yksikönjohtajan tärkein tehtävä on mielestäni ohjata tiimiä oikeaan suuntaan, tiedottaa muutoksista sekä uusista ohjeista ja toimintatavoista. Onnistunut asukashankinta on yksikönjohtajan työn tärkein tavoite.

8. Jatka lausetta:

Koen onnistumista työssäni, kun näen asukkaat tyytyväisinä ja hyvävointisina.

5. Mitä teet työsi vastapainona?

Työni vastapainona ”heppastelen”. Meillä on kotona hevostalli, jossa asuu tällä hetkellä kaksi hevosta ja yksi poni. Hevosten ja tyttärieni kanssa aika kuluu pitkälti tallilla, valmennuksissa sekä kisamatkoilla. Voisin sanoa, että saan päivittäin ”turpaterapiaa

Bonus:

Tätä et tiennyt minusta: Toivoisin vielä joskus työskenteleväni ulkomailla.

LINDA PIMIÄ

Linda Pimiä Ykköskoti Linnamäki 1. Mikä on työnkuvasi?

Toimin yksikönjohtajana Ykköskoti Linnamäessä, joka sijaitsee Lammilla, Hämeenlinnassa. Yksikkö on 25-paikkainen ympärivuorokautista asumispalvelua tuottava yksikkö.

2. Mikä on työssäsi parasta tai palkitsevinta?

Parasta työssäni ovat asukkaat, joihin on muodostunut luottamuksellinen ja antoisa suhde. Heidän kanssaan arkea suunnitellaan yhdessä ja he nauttivat elämästään yksikössä. Heidän toiveitaan kuullaan ja niitä myös toteutetaan.

Elämä tuntuu heillä olevan hyvää, mistä iloitsen päivittäin. Minun henkilöstöni on sanavalmis ja toimintakykyinen tiimi, ja he ovat kehittyneet omaohjaajuuden osalta loistaviksi ja vastuuntuntoisiksi.

3. Miten päädyit alalle ja nykyiseen tehtävääsi?

Kävin 2000-luvun alussa sairaanhoito-opintojen aikaan mielenterveyspuolella työharjoittelussa. Siellä näin asiakkaiden elämän vain kärsimyksenä, johon

en halunnut sotkeutua. Olen tehnyt urani pitkälti toimenpidekeskeisessä sairaalamaailmassa, kunnes löysin paikkani kipupoliklinikalta keskeltä hyvää tiimiä.

Kipupoliklinikan toiminta oli muuttumassa, kun sen vetäjä, kipulääkäri, jäi eläkkeelle eikä jatkajaa ollut.

Yhteisen seitsemän vuoden aikana hän kuitenkin opetti minulle, mitä välittäminen ja kohtaaminen todella tarkoittavat.

Tätä oppia lähdin soveltamaan ensin kehitysvammapuolella, jossa toimin tiiminvetäjänä.

Kasvoin jostain syystä kuitenkin ulos roolistani ja löysin itseni täyttämästä hakemusta Ykköskodeille yksikönjohtajan paikkaan.

Onnekseni tulin valituksi ja siitä alkoi samanlainen aistien ja elämysten maailma, jota löysin jo aiemmasta työstäni. Löysin yksikköni, jossa asukkaita saa ja pitääkin hoitaa laadukkaasti.

Asukkailla on saunaosasto, punttisali ja he saavat päivittäin hyvää oman kokin tekemää ruokaa.

Näen asukkaiden silmiin nousseen ilon ja nykyisellään näen vielä samaan aikaan asukkaiden kuntoutumista.

5. Mitä teet työsi vastapainona?

Olen vetänyt jo viiden vuoden ajan lasten poikapartiota, joka mahdollistaa minulle metsäleirejä, sekä viikoittaisten koloiltojen aikana aitoa ja maanläheistä kohtaamista. Pidän lapsista, koska he eivät näyttele ja he ovat suorasanaisia. Lapsi ja perhesuhteet ovat minulle tärkeitä. Lisäksi luen ja käyn salilla.

6. Mistä asioista olet yksikössäsi erityisen ylpeä?

Olen ylpeä siitä, että asukkaat viihtyvät ja iloitsevat elämästä yksikössäni. He tuntuvat elävän elämisen arvoista elämää.

7. Mikä on mielestäsi yksikönjohtajan tärkein tehtävä?

Tärkein tehtävä on kantaa vastuuta ja huolehtia siitä, että asukkaiden koti on heille lämminhenkinen ja sydämellinen.

8. Jatka lausetta:

Koen onnistumista työssäni, kun asukkailla loistaa ilo silmissä, silloin tiedän onnistuneeni omassa työssäni.

4. Mikä on vahvuutesi ja miten se näkyy työssäsi?

Vahvuuteni on sosiaalinen älykkyys ja läsnäolon taito, jota käytän päivittäin asukkaiden kohtaamisessa. Koen olevani läsnä asukkaille, he lähestyvät minua huoline ja murheineen. Tuen heitä, kun heillä on vaikea hetki.

He hakeutuvat luokseni, tietäen, että kannan heistä vastuuta.

Bonus:

Tätä et tiennyt minusta: Rakastan Lappia, jossa käyn lataamassa akkuja useita kertoja vuodessa.

18

19

YKKÖSKODIT Ympäristöryhmä

O

len aina ollut kiinnostunut luonnosta. Jo nuorena istuin puutarhassa äidin kanssa ja leikin puistossa koiramme Lumin kanssa. Yläkoulun alussa pääsin mukaan koulumme ympäristöryhmään, jossa opin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksesta.

Katsoimme myös Before the Flood -nimisen dokumenttielokuvan koulussa ja näiden kahden kombinaatio johti minut tekemään medialuokan päättötyöni ilmastonmuutoksesta. Tämä oli minulle iso saavutus, sillä käytin monta viikkoa sen kuvaamiseen ja käsikirjoitukseen. Noin kymmenen minuutin lyhytelokuva esitettiin koulumme mediagaalassa ja oli iso hitti.

Ympäristöryhmä - sanoista tekoihin Ykköskoti Henrik antoi mahdollisuuden ympäristötietouden kasvattamiseen.

Ympäristöryhmän toiminnalla oli huomattava vaikutus yksikön hävikin pienentymiseen sekä ruokailutottumuksiin osalla asukkaista. Mm. Alihankintana tapahtuva biojätteiden noutoväli harveni jokaviikkoisesta kolmen viikon välein tapahtuvaksi.

Yksikönjohtaja HARRI MÄNTTÄRI Ykköskoti Henrik

YMPÄRISTÖRYHMÄN IDEOINTI, SUUNNITTELU JA TOTEUTUS SEKÄ TEKSTI: LIISA VAN DER MADE

Moni ei uskaltanut, jaksanut tai osannut kierrättää oikein Sairaus tuli hidasteeksi, muttei esteeksi Peruskoulun jälkeen pääsin Tikkurilan lukioon ja aloin tekemään suunnitelmia ympäristösarjasta. Lukion aikana kuitenkin tuli paljon esteitä matkaani. Sairastuin vakavaan masennukseen ja minulla diagnosoitiin monta muuta psyykkistä ja fyysistä sairautta. Taistelin monta vuotta mielenterveyteni kanssa, mutta vuoden 2022 joulukuussa muutin vihdoin palvelukotiin Ykköskoti Henrikiin Pitäjänmäelle.

Olin lukiossa yhteensä kuusi ja puoli vuotta, josta noin kaksi ja puoli vuotta sairaslomalla. Sen loppupuolella 2024 joulukuussa, kun terveyteni vihdoin alkoi kohentua, aloin suunnitella ympäristöryhmää. Olin tähän saakka seurannut kotonani ihmisten erilaista käytöstä ja tietoutta ympäristöön ja kierrättämiseen liittyen.

Huomasin, että moni ei psyykkisen tai fyysisen kuntonsa takia uskaltanut, jaksanut tai osannut kierrättää oikein tai edes tiennyt ilmastokriisistä. Tämä johti minut aloittamaan muutaman kuukauden suunnittelun jälkeen Ykköskoti Henrikin oman ympäristöryhmän.

Ympäristöryhmän tapaamisissa eri aiheita Aloitin ympäristöryhmän tammikuussa 2025. Noin neljän–kuuden viikon välein meillä oli ryhmässä eri teema ja jokainen kerta keskittyi aiheeseen, joka liittyi sen osa-alueen teemaan. Esimerkiksi ensimmäinen teema, josta aloitimme, oli ilmastonmuutos ja sen aiheina olivat: yleiskatsaus ilmastonmuutokseen, ilmastonmuutos yksilön näkökulmasta, ilmastonmuutos yhteiskunnan näkökulmasta ja ilmastonmuutos ympäristön kannalta.

Toinen aihe-alue oli kestävä arki, kolmas kestävä kierto- ja biotalous, sekä luonto ja sen suojelu ja viimeinen, mutta ei vähäisin: rakennettu eli kestävä ympäristö. Tapaaminen alkoi noin viidentoista minuutin diaesityksellä ja jatkui lopun kolmekymmentä minuuttia interaktiivisella osuudella. Ryhmä kokoontui torstaisin klo 17.00 palvelukotimme toisen kerroksen olohuoneessa.

Ryhmässä oli aina tarjolla jotain pientä suolaista ja makeaa. Tein jokaisesta teemasta posterit etukäteen käyttäen samaa väri- ja kuvamaailmaa, ja vein ne jokaisen kerroksen infotaululle etukäteen. Lopuksi keräsin palautetta ja mahdollisia kysymyksiä paperilapuille, sekä kirjoitin ylös kaikkien kävijöiden nimet.

Viimeisellä kerralla heinäkuussa pidimme päätösjuhlan, jossa eniten osallistuneet jäsenet palkittiin ja meillä oli kahoot-peli, jossa oli kysymyksiä kaikilta ryhmäkerroilta. Juhlan lopussa kävimme kiertämässä toisen kerroksen, johon olin teipannut seinille kaikki kirjalliset palautteet, joita olin saanut. Tarjolla oli myös herkkuja, jotka olivat muodostuneet kävijöiden suosikeiksi. Vaikka päätösjuhlaan ei osallistunut monta ihmistä, se oli silti minulle tärkeä päätös ryhmälle.

20 kilon ämpärit Ryhmässä olleet interaktiiviset osuudet koostuivat erilaisista yhdessä tehtävistä asioista. Kävijöiden suosikiksi nousi Veden merkitys maailmalla ja sen merkitys ympäristöpolitiikassa -kerta, jossa kannoimme 20 kg painavia ämpäreitä käytävän yhdestä päästä toiseen. Tämä simuloi pientä osaa matkasta, jonka naiset ja lapset joutuvat kantamaan vettä eri kehittyvissä maissa.

Interaktiiviset osuudet koostuivat erilaisista yhdessä tehtävistä asioista Toinen kestosuosikki oli selvästi Lihan vähentäminen, veganismi ja kasvisruoka, jolloin sokkomaistelimme pareittain erilaisia vegaanisia tuotteita, kuten vegaanista vuohenjuustoa, vegaanista kanapihviä ja vegaanisia nyyttejä. Oma ja monen muunkin suosikki oli viimeisimpiin teemoihin kuulunut Ekologinen ja kestävä rakentaminen, kun teimme kesällä niittykukista ja kierrätetyistä lasiastioista kukka-asetelmia.

Huolella suunniteltu oli puoliksi tehty Suunnittelu- ja valmisteluprosessi ryhmää varten oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen. Kun aloitin syksyllä 2024 ryhmän suunnittelun, käytin hyväkseni montaa erilaista työkalua. Ryhmäaiheita ja rakennetta varten käytin sivua ymparisto.fi/ ymparistoaiheet.

Käytin diaesitysten tekoon valmiita Canva-pohjia ja sosiaalista mediaa esimerkkivideoita varten. Osan dioista tein myös virtuaalitodellisuudessa käyttäen Fluid-työtila-applikaatiota. Diojen kuvat tulivat Pixabay-nimiseltä sivulta. Mainostin ryhmää yksikkömme muissa ryhmissä ja postereiden avulla, jotka tein myös Canvassa.

Loppujen lopuksi ympäristöryhmä oli monelle tärkeä osa Henrikin arkea ja uskon onnistuneeni sen toteutuksessa mahtavasti.

Ryhmä pyöri seitsemän kuukauden ajan 18 kertaa ja vaikka välissä oli muutaman viikon taukoja minun lomani ja levon takia, ihmiset silti olivat kiinnostuneita aiheista ja tulivat paikalle. Sain paljon posiitivista palautetta ja olen iloinen, että lähdin vetämään tätä projektia. Kiitos kaikille osallistuneille!!!

20

21

YKKÖSKODIT Asiakasohjauksella selkeyttä palveluviidakkoon

TEKSTI: HANNA-RIIKKA RÄSÄNEN, ASIAKASSUHDEPÄÄLLIKKÖ

Vieraskynä HARRI TAPIO KANKARE, Mehiläisen työyhteisöjen valmentaja ja kehittäjä

Asiakasohjauksella selkeyttä palveluviidakkoon

P

alvelujärjestelmä voi näyttäytyä kuntoutujalle ja hänen läheisilleen monimutkaisena. Ammattilaisten yhteistyö on avain siihen, että oikea apu löytyy ajoissa ja vastaa ihmisen todellisiin tarpeisiin.

Hyvinvointialueiden toiminta on vielä vakiintumassa, ja monet kuntoutujat tai heidän läheisensä voivat kokea palvelujärjestelmän monimutkaiseksi ja pirstaleiseksi.

Vastuunjako ei aina ole selvä: kuka vastaa mistäkin, ja mistä löytyy juuri se tuki, joka ei tarjoa vain kattoa pään päälle, vaan ymmärtää kuntoutujan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet?

Hyvinvointialueen työntekijät kantavat suurta vastuuta nähdessään kuntoutujan kokonaiskuvan, mutta myös palveluntarjoajan rooli korostuu. Ei riitä, että on olemassa laadukkaita asumispalveluita; on myös osattava ohjata hyvinvointialueen työntekijät näiden palveluiden pariin.

Nostamme esiin kuntoutujan oman äänen.

Aito kohtaaminen ja kuuntelu on meille ykkösasia Me Ykköskodeissa panostamme jatkossa entistä vahvemmin hyvinvointialueiden tukemiseen. Haluamme olla helposti tavoitettavissa ja tukea hyvinvointialueita

Rohkeana uuden äärellä Positiivinen mielenterveys on elinvoimaa, ei sen poissaoloa.

Kukoistus syntyy, kun ihminen saa käyttää vahvuuksiaan, tuntea yhteyttä ja kokea merkitystä.

sopivan palvelun löytämisessä. Asiakassuhdepäällikön roolissa yksi tärkeimmistä tehtävistäni on toimia sosiaalityöntekijöiden apuna oikean palvelupaikan löytämisessä kuntoutujalle.

Asiakasohjauksemme ytimessä on ihmisen aito kohtaaminen ja kuuntelu. Vaikka kuntoutujan tilanteen tunteva työntekijä hyvinvointialueelta on meille korvaamaton kumppani, nostamme esiin myös kuntoutujan oman äänen.

On osattava ohjata hyvinvointialueen työntekijät palveluiden pariin.

Merkityksellinen asiakasohjaus sisältää palveluita, prosesseja ja oikea-aikaista tukea. Oli tavoitteena sitten jonain päivänä koittava itsenäinen asuminen omassa kodissa tai tuen pyytäminen mielen myllertäessä, meidän tehtävämme on tukea matkalla ja kulkea rinnalla.

Positiivinen mielenterveys, sosiologi Corey Keyesin määrittelemä käsite, kuvaa psyykkisen hyvinvoinnin optimaalista tilaa. Siinä ei keskitytä oireiden puuttumiseen, vaan ihmisen elinvoimaan ja potentiaaliin. Mielenterveys ei ole joko–tai, vaan jatkumo, jossa voi kukoistaa, vaikka elämässä olisi vaikeuksiakin.

Ota yhteyttä!

Yhteystietoni takasivulla.

Jokaisessa ihmisessä on kukoistuksen aihioita Kukoistus on ihmisenä elinvoimainen, toiveikas ja merkityksellinen tila – vastakohtanaan riutuminen, jota kuvaavat tyhjyyden tunne, suunnan puute ja hiljainen epätoivo. Riutuminen ei ole diagnoosi, mutta se lisää tutkitusti riskiä mielenterveyden häiriöihin.

Kukoistukseen pyrkiminen ei ole ylellisyys, vaan jokaisen oikeus. Se vahvistaa ihmisen psyykkistä immuniteettia ja antaa voimaa elämän haasteisiin. Kukoistus ei synny odottamalla hyvää oloa, vaan toimimalla – käyttämällä vahvuuksia, tekemällä merkityksellisiä asioita ja luomalla liikettä. Liike synnyttää tunteita, ja tunteet toivoa.

Kukoistusvitamiinit arkeen Kukoistusta voi vahvistaa huolehtimalla riittävistä ”mielen vitamiineista": yhteydestä ja ihmissuhteista, aikaansaamisesta, merkityksen kokemuksesta, pyhän ja luovuuden tiloista. Jokaisessa ihmisessä on jo olemassa kukoistuksen aihioita, jotka odottavat esiin nostamista – niin asiakkaissa kuin työntekijöissäkin.

Kukoistus ei synny odottamalla hyvää oloa, vaan toimimalla Kukoistus on tarttuvaa. Työyhteisöissä se syntyy arvostuksesta, empatiasta ja mahdollisuuksien antamisesta. Kun rakennamme kukoistavia tiimejä, hyvä olo ja toivo valuvat eteenpäin myös asiakkaille. Elinvoimaiset työyhteisöt -prosessi auttaa tunnistamaan ne hyveet ja vahvuudet, jotka mahdollistavat kukoistuksen työn arjessa – ja muistuttaa, että ihminen voi parhaiten rooleissa, joissa hän saa olla oma itsensä.

22

23

YKKÖSKODIT Yhteystiedot

Yhteystiedot Ykköskoti Aapelinhovi Puistolantie 1, 18200 Heinola Kari-Matti Lehtonen 040 736 7625

Ykköskoti Kartano Yhdystie 2a, 19650 Joutsa Tiina Heiskanen 040 669 1576

Ykköskoti Mylly Linnunradankatu 2, 37140 Nokia Mari Brunou 045 131 4353

Provesta Honka Ollakantie 2 A 4, 90440 Kempele Minna Värttö 040 823 2354

Provesta Luoto Jääsalontie 20, 90400 Oulu Mia Silvonen 050 472 5820

Ykköskoti Auringonnousu Pussilantie 32, 07600 Myrskylä Tanja Hauta-Aho 040 637 3950

Ykköskoti Katrineberg Vanha Sahatie 4, 01300 Vantaa Aila Toikko 040 505 5948

Ykköskoti Mäntylä Hopomintie 461, 07880 Loviisa Toni Rikberg 040 645 9896

Provesta Horisontti Maauuninkuja 6 B 11, 01450 Vantaa Heidi Roiko 046 923 5444

Ykköskoti Aurinkorinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa Miia Kaajakari 040 587 4903

Ykköskoti Kaunisharju Rauhankatu 16, 15110 Lahti Anna Jurkkola 040 650 7022

Ykköskoti Noste Juontotie 7 C-talo, 70150 Kuopio Marjo Pönni 040 356 8581

Provesta Jatuli Jatulikivenkatu 1 A 3, 90240 Oulu Katja Pesonen 040 668 2374

Provesta Messi Kasarmikatu 14 A 1, 13100 Hämeenlinna Satu Kaipia 050 410 7374

Ykköskoti Eerola Tanhuantie 26, 45150 Kouvola Katja Kurittu 040 092 8185

Ykköskoti Kerttuli Lahelantie 11, 04300 Tuusula Yhteisöllinen asuminen Ulpukankuja 1 H 26-29, 04300 Tuusula Pauliina Rantanen 040 677 2357

Ykköskoti Olavi Haapavedentie 20 B, 57170 Savonlinna Eija Silvennoinen 044 531 9455

Provesta Jatuli 2 Metsänkuninkaantie 1 B 6, 90250 Oulu Ulla-Maija Iisakka 044 430 7758

Ykköskoti Pihlajaharju Savikontie 18, 82500 Kitee Anne Haapala 040 083 8726

Provesta Kaarna Ruukinkuja 2 A 12, 90250 Oulu Piia-Sofia Lummi 050 520 8838

Ykköskoti Pirta Pirkkiönkatu 5, 95420 Tornio Sini Mäkinen 044 209 6626

Provesta Kaisla Raunistulantie 13 A 4, 20300 Turku Maija Vihervirta 050 467 0632

Ykköskoti Rantapuisto Pelloskuja 7, 41340 Laukaa Päivi Jauhiainen 040 481 9542

Provesta Kajo Ajolenkki 11 C 77, 01700 Vantaa Niina Kansanen 040 487 1399

Ykköskoti Riihilehto Rajamäentie 9 A, 01900 Nurmijärvi Mari Rantanen 040 487 3545

Provesta Kataja Satamatie 7 B 7, 90520 Oulu Sari Sauvola 050 364 0886

Ykköskoti Saimaa Kirjamoinkaari 50, 54915 Taipalsaari Tuija Saarenniemi 040 545 8029

Provesta Kielo Vernerintie 8 A 3, 02430 Masala Tiina Turunen 044 761 6379

Ykköskoti Salmenkallio Salmenkatu 6, 23500 Uusikaupunki Tanja Pajunen 040 673 2688

Provesta Korte Korteniityntie 46-54 E 69, 40740 Jyväskylä Johanna Toivainen 050 313 3858

Ykköskoti Hannunharju Vanha Sahatie 4, 01300 Vantaa Sari Ritola 020 754 4582 Ykköskoti Hella Pukkilanraitti 13, 62200 Kauhava Sarita Heimonen 050 592 2349 Ykköskoti Henrik Konalantie 6-8, 00370 Helsinki Harri Mänttäri 040 484 5186 Ykköskoti Hermanninranta Korholantie 5, 77700 Rautalampi Mirva Linnanen 040 621 1786 Ykköskoti Hiidenpelto Männiköntie 24, 03400 Vihti Pia-Leena Könönen 050 356 6517 Ykköskoti Hilmari Rautolahdenrinne 2, 42700 Keuruu Marjo Kaasinen 050 361 3264 Ykköskoti Hirviniitty Hirvisuontie 2, 02810 Espoo Pilvi Osara 050 578 1485 Ykköskoti Huvikumpu Sajatie 430, 12630 Sajaniemi, Loppi Sari Helppolainen 050 591 6720 Ykköskoti Ilves Korvenaho 102, 86360 Ilveskorpi Sirpa Honkimaa 040 515 3771 Ykköskoti Kaarikuja Taanotie 4A, 82140 Kiihtelysvaara Tarja Jumppanen 050 322 9353 Ykköskoti Kaarre Kampuskaarre 2-4, 13100 Hämeenlinna Päivi Lehtiö 040 741 6706 Ykköskoti Kaikuvuori Takasenkatu 4b, 08150 Lohja Mira Peräkylä 040 628 9971 Ykköskoti Kajava Keskiyöntie 6, 00750 Helsinki Karri Olli 020 754 4562

Ykköskoti Ketunkallio Levysepänkatu 12, 23500 Uusikaupunki Kristiina Remes 040 673 2677 Ykköskoti Kielorinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa Mira Lehtola 050 598 6902 Ykköskoti Kirjokallio Kirjokallionkatu 1, 21220 Raisio Anne-Mari Lintunen 050 432 3697 Ykköskoti Kotiranta Käräjämäentie 8, 27510 Eura Mari Haavisto 044 315 8358 Ykköskoti Kukkola Keskustie 14, 12100 Oitti Päivi Kuusinen 040 716 1483 Ykköskoti Kuusimäki Hykköntie 8, 38300 Sastamala Kirsti Koivupalo 020 754 4550 Ykköskoti Leijunkatu Leijunkatu 2-4 A, 21200 Raisio Ulla-Maija Halkonen 050 591 7291 Ykköskoti Linnamäki Pääjärventie 310, 16900 Lammi Linda Pimiä 040 415 4249 Ykköskoti Lotta Rykmentintie 45, rakennus 45 04300 Tuusula Jaana Ronkainen 040 647 6677 Ykköskoti Martti ja Heikki Kupittaankatu 146, 20810 Turku Sonja Packalén 040 123 8066 Ykköskoti Meininki Silmukuja 2, 54120 Pulp Mervi Pekki 040 193 5234 Ykköskoti Metsola Kaukastentie 118, 05510 Hyvinkää Soile Rautiainen 040 186 8347

Ykköskoti Siipi Kurttilantie 19, 02780 Espoo Katja Kairenius-Jansson 040 630 1452 Ykköskoti Toivo Kaakonsiipi 1B, 40340 Jyväskylä Anne Nurro 050 359 5045 Ykköskoti Tulimäki Hultinkatu 10, 13210 Hämeenlinna Jaana Kukko 040 625 7097 Ykköskoti Tyyne Kaakonsiipi 1B, 40340 Jyväskylä Anne Nurro 050 359 5045 Ykköskoti Tähtirinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa Katja Saloniemi-Ounamo 040 739 3404 Ykköskoti Victor Vuorikatu 16-18, 70100 Kuopio Marjo Vallius-Hyttinen 040 556 0172 Ykköskoti Väylä Sääkslahdentie 16, 40530 Jyväskylä Heidi Hintikka 040 125 5829

Provesta Kotisatama Tiihottarentie 4, 70500 Kuopio Marjo Savolainen 050 346 0310 Provesta Lilja Seppä-Kallen Kuja 2 D 136, 02430 Masala Kira Wikström 040 658 9024 Provesta Loimu Viirinkankaantie 20 A 5, 96300 Rovaniemi Irja Tamminen 050 347 7172 Provesta Loimu 2 Lapinkatu 3 A2, 96190 Rovaniemi Irja Tamminen 050 347 7172 Provesta Louhi Kauppalinnankatu 1 F 74, 90570 Oulu Kati Kallio 050 327 1988 Provesta Lumme Kalastajankatu 3 B 3, 20100 Turku Aino-Maija Teittinen 050 476 5641

Provesta Petäjä Ollakantie 2 B 3, 90440 Kempele Pia Sarjanoja 050 453 3954 Provesta Ruoko Fatabuurinkatu 2 B 73, 20200 Turku Kirsi Enne-Määttänen 040 705 5249 Provesta Ruori Linnaniemenkatu 1 A 2, 13100 Hämeenlinna Satu Kaipia 050 410 7374 Provesta Saarni Klippinkitie 7 as 1, 02780 Espoo Maari Kotkavuori 050 513 1559 Provesta Selene Suviniitynkatu 4 A 1, 02770 Espoo Maari Kotkavuori 050 513 1559 Provesta Silmu Tesoman Valtatie 29 A 37, 33310 Tampere Elina Uusi-Rintakoski 040 545 6873 Provesta Takomo Välskärinkatu 27 B 7, 04410 Järvenpää Pia Kansikas 040 194 2946 Provesta Tammi Kielotie 4-6 B 53, 01300 Vantaa Johanna Pirnes 050 350 4605 Provesta Torpankartano Torpanmäentie 36 A 4, 90830 Haukipudas Pia Lauronen 050 512 9203 Provesta Tuomi Asolantie 14 A 22, 01400 Vantaa Annukka Saikkonen 040 753 2691

Johtaja, Ykköskodit Mervi Elfving 044 573 4111 Palvelujohtajat Helsinki ja Vantaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso Jani Seppänen 050 316 5201 Etelä-Suomi Esa Auvinen 040 682 2649 Länsi-Uusimaa, Varsinais-Suomi Laura Eskelinen 040 455 9650 Itä-Suomi Johanna Liimatainen 040 041 3642 Länsi- ja Pohjois-Suomi, Satakunta Terhi Nikkanen 040 124 6155 Provesta Virpi Kokko 050 592 2594

Laatujohtaja Jari Koskisuu 040 551 5254

Asiakassuhdepäällikkö Hanna-Riikka Räsänen 040 125 6109

Provesta Valimo Valimokuja 2 B 39, 04410 Järvenpää Helena Sivonen 050 595 4483 Provesta Vanamo Tietolinja 9 A 24, 90570 Oulu Helena Tervakangas 050 573 4951 Provesta Varpu Mallastie 30 C 6, 90520 Oulu Tiina Leskelä 050 595 4420 Provesta Verso Nansonkatu 9 A 117, 37100 Nokia Kirsi Rusanen 040 687 7693

Sähköpostiosoitteet ovat muodossa: etunimi.sukunimi@mehilainen.fi

Kumppanina onnistuneen kuntoutuspolun rakentamisessa Työssäni olen vuosien aikana usein pohtinut, miten yhdistää kaksi tärkeää tavoitetta: Hyvinvointialueen työntekijän varmuus oikeasta yksiköstä ja kuntoutujan kokemus siitä, että asumispalvelu on hänelle mieluisa ja sopiva.

Ja yhtä usein olen antanut itselleni saman vastauksen: asiakasohjauksen sujuvuuden merkityksellisyys.

Oma roolini on toimia siltana hyvinvointialueen työntekijän, kuntoutujan ja asumispalveluyksiköidemme välillä. Tehtäväni on ymmärtää hyvinvointialueen työntekijöiden tarpeet ja kuntoutujan toiveet.

Kuunnella, selvittää ja yhdistää oikeat palaset.

Yhteistyön tuloksena syntyy onnistunut kuntoutuspolku ja luottamus siihen, että valinta on ollut oikea ja kuntoutuja on saanut parhaan mahdollisen tuen matkalleen kohti toipumista.

Olethan minuun matalalla kynnyksellä yhteydessä.

Hanna-Riikka Räsänen Asiakassuhdepäällikkö hanna-riikka.rasanen@mehilainen.fi p. 040 125 6109