Opas Päijät-Hämeen yhdistyksille - Yhdistystoiminnan kehittäminen

O PA S P Ä I J Ä T- H Ä M E E N YHDISTYKSILLE YHDISTYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Yhdistystoiminnan perusasiat ........................................................................3 Yhdistyksen tehtäväjako ja vastuualueet .....................................................................3 Yhdistyksen jäsenenä ................................................................................................6 Yhdistysavustukset ja rahoitukset ................................................................................7 Kannusteet yhdistystoimintaan ....................................................................................9 Näkyvyys ja tiedottaminen ..........................................................................10 Mediatiedotteen työstäminen ...................................................................................10 Tehoa yhdistyksen tiedotukseen ja viestintään ............................................................11 Yhdistyksestä ja toiminnasta tiedottaminen ................................................................12 Markkinoinnin ABC .................................................................................................13 Yhdistystoiminta sosiaalisessa mediassa ....................................................................15 Saavutettavuus ja selkokielisyys ................................................................................17 Vaikuttaminen ..............................................................................................19 Yhdistysten vaikuttaminen ........................................................................................19 Tapahtuman järjestäminen ...........................................................................21 Tapahtuman järjestäjän muistilista .............................................................................21 Tapahtuman ilmoittaminen Menoinfossa ja Facebookissa ...........................................22 Yhdistystoiminnan kehittäminen ..................................................................23 Miten saada yhdistykseen uusia jäseniä? ..................................................................23 Yhdistystoiminnan päivittäminen ...............................................................................27 Yhdistyksen ytimen kirkastaminen .............................................................................28 Yhdistyksen jäsenrekisteri kuntoon ............................................................................29 Yhdistysyhteistyö .....................................................................................................30 Lähteet .........................................................................................................31

YHDIST YSTOIMINNAN PERUSASIAT

YHDISTYKSEN T E H TÄ VÄ JA KO JA VA S T U UA L U E E T Yhdistyksen hallituksen tehtävät: Tärkeää on, että hallitus on aloitteellinen ja aktiivinen koko yhdistyksen toiminnan kehittämisessä.

• Yhdistyksen jäsenluettelon pitäminen (Yhdistyslaki 11§) • Uusien jäsenten hyväksyminen (Yhdistyslaki 12§ ellei säännöissä ole toisin määrätty). Jäsenen erottamisen suorittaa yhdistyksen kokous, ellei säännöissä ole toisin määrätty • Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ja kokousten valmistelu • Toimiminen yhdistyksen edustajana, esim. sopimusten teko • Päätösten toimeenpano, esim.

Toimintasuunnitelman ja talousarvion toteuttaminen • Juoksevien asioiden hoito, esim. viestien käsittely • Yhdistyksen omaisuuden huolellinen hoito ja varojen hankinta • Tiliasiakirjojen allekirjoittaminen • Omaisuuden mahdollinen luovuttaminen konkurssiin, jos yhdistyksen talous on tappiollinen

Hallituksen puheenjohtaja

• Kirjoittaa kokouksen pöytäkirjat

Periaatteessa puheenjohtajalla ei ole sen enempää valtaa, kun muillakaan hallituksen jäsenillä. Käytännössä puheenjohtaja on kuitenkin yhdistyksen tärkein toimihenkilö.

Hänen tehtävänsä on huolehtia kokonaisuudesta, eli siitä, että yhdistys toimii niin kuin sen yhdistyksen kokousten päätösten mukaan halutaan toimivan.

• Valmistelee toimintasuunnitelma- ja toimintakertomusluonnokset ja kirjoittaa ne lopulliseen muotoon hyväksymisen jälkeen

Hallituksen puheenjohtajan tehtävät:

• Laatii tiedotteet, anomukset ja muut asiakirjat sekä toimittaa ne asianomaisille

• Kutsua hallituksen kokoukset koolle • Johtaa puhetta hallituksen kokouksissa • Allekirjoittaa yhdistyksen asiakirjat

• Laatii pöytäkirjanotteet ja jäljennökset • Hoitaa tilastot

• Hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihdon • Hoitaa jäsenluetteloa, ellei erillistä jäsensihteeriä ole valittu • Tiedottaa jäsenille ja ulkopuolisille, ellei erillistä tiedottajaa ole valittu

Sihteeri Sihteerin tehtävät ovat pääasiassa kirjallisia käytännön tehtäviä. Sihteeri työskentelee tiiviisti yhdessä puheenjohtajan kanssa.

Vaikka sihteeri yleensä kirjoittaa pöytäkirjan, lain mukaan puheenjohtaja vastaa siitä, ja sen vuoksi puheenjohtaja myös allekirjoittaa sen. Monet sihteerin tehtävistä ovat sellaisia, että ne voidaan johtokunnassa sopien jakaa myös muiden kun sihteerin hoidettaviksi.

Sihteerin tehtävät: • Sihteeri osallistuu kokousten valmisteluun: laatii mm. kokouskutsut (kokouskutsut, lehti-ilmoitukset, seinäilmoitukset ym.) yhdessä puheenjohtajan kanssa sekä hoitaa muita kokousjärjestelyjä • Huolehtii kokousten osanottajalistasta • Avustaa puheenjohtajaa kokouksessa: kirjaa puheenvuoropyynnöt, kirjaa tehdyt ehdotukset ja kannatukset

• Hoitaa yhdistyksen arkistoa, ellei erillistä arkistovastaavaa ole valittu

Rahastonhoitaja Rahastonhoitaja hoitaa yhdistyksen rahaasioita. Hän huolehtii käteisrahoista, kuiteista, pankkiasioista ja laskujen maksamisesta. Rahastonhoitaja hoitaa usein myös kirjanpidon ja tekee tilinpäätöksen, joko manuaalisesti tai kirjanpito-ohjelmalla. Useissa yhdistyksissä kirjanpito on ulkoistettu tilitoimistolle.

Useimmiten rahastonhoitaja on hallituksen jäsen, mutta hän voi olla myös ulkopuolinen.

Rahastonhoitajan tehtävät: • Hoitaa yhdistyksen taloutta ja varainhankintaa tehtyjen päätösten mukaisesti ja esittelee talouteen liittyvät asiat (tilinpäätös, talousarvio, laskelmat jne.) yhdistyksen kokoukselle

• Hyväksyy yhdistyksen laskut, joita ei tämän ohjesäännön mukaan ole määrätty puheenjohtajan tai sihteerin hyväksyttäviksi • Huolehtii menojen suorittamisesta sääntöjen ja päätösten mukaisesti, seuraa tulojen sekä jäsenten maksamien jäsenmaksujen kertymistä • Vastaa yhdistyksen kirjanpidon hoidosta • Vastaa kirjanpito- ja tositemateriaalin säilyttämisestä ja arkistoinnista.

Kirjanpitolain mukaan kirjanpitokirjat (päivä-pääkirja, tuloslaskelma ja tase liitteineen) ja tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Tositemateriaalin säilytysaika on kuusi vuotta • Valmistelee yhdessä hallituksen kanssa talousarvioesityksen syyskokoukselle • Huolehtii muista hallituksen hänelle antamista tehtävistä • Esittelee talousasioita hallitukselle: ehdotus tilikartasta ja raportoi taloudesta

YHDIST YKSEN JÄSENENÄ

• Tehdä ne tehtävät, jotka on ottanut vastaan

Ilman aktiivisia jäseniä yhdistys ei toimi.

Mitä enemmän yhdistyksessä on jäseniä, sitä enemmän sillä on myös voimavaroja.

Voimavarana on paitsi jäsenten määrä myös jäsenten toimintaan käyttämä aika, osaaminen, tiedot ja taidot, tekeminen ja aktiivisuuden määrä sekä halu toimia yhdessä.

• Olla lojaali yhdistystä kohtaan ja toimia yhdistyksen päämäärien hyväksi

Jäsenen oikeudet: • Olla yhdenvertainen muiden jäsenten kanssa • Osallistua yhdistyksen päätöksentekoon • Oikeus eriävän mielipiteen esittämiseen • Tulla valituksi yhdistyksen eri elimiin, esim. hallitukseen • Tehdä aloitteita ja saada asia käsittelyyn yhdistyksen kokouksessa • Saada tutustua yhdistyksen asiakirjoihin (ei kuitenkaan hallituksen pöytäkirjoihin) • Saada kieltäytyä luottamustoimesta, mistä syystä tahansa tai syytä ilmoittamatta • Oikeus pysyä jäsenenä tai erota yhdistyksestä • Olla jäsenenä useassa yhdistyksessä samaan aikaan

Jäsenen velvollisuudet: • Maksaa jäsenmaksua • Noudattaa yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä

Jäsenistön oikeudet: • Yhdistyksessä ylintä päätäntävaltaa käyttää jäsenistö yhdistyksen vuosikokouksessa • Päättää yhdistyksen toimintasuunnitelmasta ja hyväksyy toimintakertomuksen • Puheenjohtajan ja hallituksen sekä tilintarkastajan ja toiminnan tarkastajan valinta

Y H D I S T YS AV U S T U K S E T JA

• Hartolan kunta

RAHOITUKSET

https://hartola.fi/kunta-ja-paatoksenteko/ avustukset/tuet-yhdistyksille-ja-jarjestoille/

• Etpähä ry (Hollola, Kärkölä, Nastola ja Orimattila)

• Heinolan kaupunki

www.etpaha.fi/rahoituksen-haku/

www.heinola.fi/jarjestot-yhdistykset-jaavustukset

• Päijänne-Leader ry (Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki ja Sysmä)

• Hollolan kunta

www.paijanne-leader.fi/rahoitus/ • Päijät-Hämeen rahasto https://skr.fi/rahastot/paijat-hameen-rahasto • Suomi-Seura www.suomi-seura.fi/ohjeet-avustustenhakemiseen/ • Liikunnallisen elämäntavan paikalliset kehittämisavustukset

www.hollola.fi/avustukset-jarjestoille# • Iitin kunta www.iitti.fi/avustukset-yhdistyksille-jayhteisoille • Kärkölän kunta www.karkola.fi • Lahden kaupunki www.lahti.fi/tietoa-lahdesta/avustukset

https://minedu.fi/avustukset/avustus/-/ asset_publisher/liikunnallisen-elamantavanpaikalliset-kehittamisavustukset

• Orimattilan kaupunki

• Opintokeskus Sivis

• Padasjoen kunta

www.ok-sivis.fi/palvelut/ vertaisopintoryhmat.html

www.padasjoki.fi/fi/Asiointi/Lomakkeet

• Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustamiskeskus STEA

www.orimattila.fi/vapaa-aika/avustukset

• Sysmän kunta www.sysma.fi/liikuntatoimen-avustukset

www.stea.fi/avustusten-haku

• Opetus- ja kulttuuriministeriö

• Rakennerahastot Etelä-Suomi

https://minedu.fi/avustukset/

www.rakennerahastot.fi/web/etela-suomensuuralue

• Oikeusministeriö (Avustukset paikallisille rikoksentorjuntahankkeille)

• Asikkalan kunta

www.rikoksentorjunta.fi/fi/avustukset

www.asikkala.fi/matkailu-ja-kulttuuri/ kulttuuriyhdistykset-ja-avustukset/

• Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi/rahoitus-ja-avustukset

• Ulkoministeriö www.um.fi/tuet-suomalaisillekansalaisjarjestoille-ja-saatioille • SM (Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF) www.eusa-rahastot.fi/tietoa-rahastoista/amif • Säätiöt ja rahastot www.kansalaisyhteiskunta.fi/ rahoitushakemisto/saatiot_ja_rahastot

KANNUSTEET YHDIST YSTOIMINTAAN

Yhdistystoiminta on parhaimmillaan aktiivisten jäsenten yhteistoimintaa, joka on palkitsevaa ja kehittävää.

Yhdistyksissä on tärkeää tehdä sitä, mitä jäsenet haluavat.

Yhdistystoiminnan vahvuus on yhdessä tekeminen ja aktiiviset jäsenet.

Yhdistystoiminta lisää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta.

Yhdistystoiminnassa on hyvä jakaa tehtäviä ja puhaltaa yhteen hiileen.

Yhdistystoiminnan tarpeellisuutta ja ajantasaisuutta on syytä tarkastella kriittisesti.

Jäsenet ovat mielellään mukana yhdistyksessä, jos toiminta on heille sopivaa.

Yhdistyksen aktiivisille jäsenille on muistettava antaa positiivista palautetta ja kannustusta.

Yhdistyksen on huolehdittava arkistoitavien asiakirjojen säilytyksestä.

Yhdistyksen aktiivisella jäsenhankinnalla turvataan toiminnan jatkuminen.

Yhdistystoiminta tarvitsee monikanavaista näkyvyyttä.

Yritysyhteistyöllä saa näkyvyyttä ja piristystä yhdistyksen toimintaan.

Useiden yhdistysten yhteistyöllä saa painoarvoa vaikuttamiseen.

Yhdistyksen päivittäminen vaatii tarkoituksen ja tavoitteiden tarkkaa tarkastelua ja pohdintaa.

Tietoisuutta yhdistyksestä voi lisätä hyvin harjoitellulla hissipuheella.

Tiivistelmä: • On tärkeää, että yhdistyksen hallitus on aloitteellinen ja aktiivinen toimimaan ja kehittämään toimintaa • Mitä enemmän yhdistyksellä on jäseniä, sitä enemmän sillä on voimavaroja • Yhdistyksen aktiivisella jäsenhankinnalla turvataan toiminnan jatkuminen

NÄKYVYYS JA TIEDOTTAMINEN

MEDIATIEDOTTEEN

• Huomioi mediatalojen perinteisen printtimedian lisäksi, radiot, sähköinen media ja some • Yhteys toimittajiin varmistaa tietojen perille menon. Toimittajat ovat mm.

Twitterissä

T YÖ S TÄ M I N E N Mediatiedotteen tarkoituksena on jakaa tietoa nopeasti ja tehokkaasti. Hyvä tiedote on informatiivinen, sävyltään neutraali ja teksti on selkeää ja silmäiltävää. Lisää liite linkkinä tekstiin. Tiedotteen asian tulee olla kiinnostava ja uutiskynnyksen ylittävä.

Oikea ajoitus lisää näkyvyyttä. Hyödynnä kiireettömiä päiviä. Aamut ovat erinomainen aika tiedottamiselle.

Miten kokoan mediatiedotteen?

• Tiedote vastaa kysymyksiin: Mitä? Kuka?

Missä? Milloin? Ja Miksi?

• Rakenne: otsikko, esittelykappale, pääkappale ja yhteistiedot sekä päiväys • Otsikon tulee houkutella lukemaan koko teksti. Suosi otsikossa verbiä • Tiedotteen pituus tulisi olla alle 3000 merkkiä • Yksi kappale keskittyy vain yhteen asiaan • Sitaateilla voi lisätä tekstiin uutta ja ihmisläheistä näkökulmaa

Minne toimitan mediatiedotteen?

• Listaa paikkakuntakohtaisesti ja tiedotuksen kohderyhmän mukaan toiminnan kannalta tärkeät kanavat ja yhteyshenkilöt. Päivitä sähköpostiosoitteet riittävän usein.

Lukuvinkki: https://www.tulos.fi/blogi/loikkaauutiskynnyksen-yli-nain-kirjoitat-hyvanlehdistotiedotteen

TEHOA YHDIST YKSEN

Miksi?

TIEDOTUKSEEN JA

Miten?

VIESTINTÄÄN Yhdistystoiminnassa tiedotetaan jäsenille usein jäsenkirjeillä, WhatsApp-ryhmissä, tekstiviestillä, sähköpostilla, jäsenlehdellä, somen ryhmissä jne. Tiedotettavat asiat ovat muun muassa tapahtumia, kokouksia, jäsenetuja, vaikuttamismahdollisuuksia ja retkiä. Tiedotuksessa kannattaa käyttää jäsenistölle sopivia tiedotuskanavia.

Jäsenille tiedottaessa viesteissä huomioidaan läsnäolo, ajantasaisuus, innostavuus ja mahdollisuus osallistumiseen.

Yhdistyksestä ulospäin viestittäessä hyödynnetään monikanavaisesti kohderyhmän käyttämiä viestintäkanavia esimerkiksi kotisivut, some-kanavat, Menoinfo, paijathamalaiset.fi, ilmoitustaulut, tapahtumasivut, lehdet, radio, kuntien nettisivuja, paikalliset puskaradio Facebookryhmät jne. Yhdistyksestä tiedottaessa tavoitellaan tiedon lisäämistä yhdistyksestä ja sen toiminnasta sekä päämääristä.

Yhdistysviestinnän elävöittämisessä kannattaa hyödyntää myös videoita, blogeja, vlogeja, sosiaalisen median kuvatyökaluja esim. Facebook kuvakaruselli.

Tärkeät kysymykset ilmoitusten ja tiedotuksen työstämiseen Mitä?

Missä?

Milloin?

Kenelle?

Kuka?

Yhdistykselle pohdittavaksi: Mille kohderyhmille tiedotetaan?

Mitä kanavia käytetään tiedottamisessa?

Mistä asioista tiedotetaan ja kuinka usein?

Ketkä vastaavat tiedottamisesta?

Onko yhdistyksen tiedotussuunnitelma päivitetty tai milloin se päivitetään?

YHDIST YKSESTÄ JA

• Puhelut, tekstiviestit, WhatsApp

TOIMINNASTA TIEDOTTAMINEN Muistakaa sopia kuka tiedottaa, mistä kaikesta ja minne tiedotetaan.

Muu tiedottaminen Miksi?

• Tietoisuuden lisääminen yhdistystoiminnasta

Jäsenille tiedottaminen

• Toiminta tutuksi

Miksi?

• Uusien jäsenten rekrytointia

• Läsnäoloa jäsenistölle

• Jäsenten aktivointia

• Ajantasaista tiedonkulkua

• Uusia yhteistyökumppaneita

• Mukaan innostamista • Mahdollisuutta osallistua

Miten?

• Mediatiedote

Miten?

• Menoinfo

• Kokoukset

• Facebook, kunnan nettisivut

• Toimintasuunnitelma, toimintakertomus, jäsenkirjeet

• Ilmoitustaulut

• Kotisivut, Facebook, sähköpostit

• Tapahtumat

MARKKINOINNIN ABC

• Markkinoinnin rooli vs. myynnin rooli

Mitä on markkinointi?

• Mielikuvien luomista • Vaikuttamista • Vuorovaikutusta • Brändin vahvistamista • Tunteisiin ja tarpeisiin vastaamista • Erottumista muista

Keitä ovat yhdistyksen asiakkaat?

• Kuka • Esteet • Tarpeet • Sisällöt • Haasteet • Kanavat

Miksi markkinoidaan?

• Aktivoidaan • Kehitetään • Lisätään tunnettuutta • Luodaan mielikuvia • Erotutaan • Parannetaan löydettävyyttä • Rakennetaan asiantuntijaprofiilia • Verkostoidutaan

Markkinointisuunnitelma • Strategiset painopisteet

Sisältö • Tuottaa lisäarvoa • Tukee tavoitteiden toteutumista • Ohjaa asiakasta • Kenelle?

• Miksi?

• Miten?

• Kuinka kehitetään?

Sisältösuunnitelma • Tavoitteet ja mittarit

• Kohderyhmien tavoitteet

• Kohderyhmä, asiakastyypit, ostopolut, ydinviestin toisto

• Kohderyhmien ongelmanratkaisu

• Sisältöteemat

• Myynnin tavoitteet

• Kanavavalinnat, sisältötyypit, julkaisykalenteri

• Haasteet

Smart

• Saavutettavissa • Mitattavissa • Aikaan sidottu • Rajattu • Tarpeesta johdettu

Sisältömarkkinoinnissa onnistuminen vaatii • Sisältösuunnitelman työstämistä • Asiakasymmärryksen kehittämistä • Tavoitteiden mittaamista • Sisällön ideointia • Vastuiden jakamista • Lisäarvon näkemistä • Osallistamista • Jatkuvaa kehittämistä

YHDIST YSTOIMINTA SOSIAALISESSA MEDIASSA Sosiaalisen median hyödyt yhdistyksille • Mahdollisuus olla mukana, kysyä, kyseenalaistaa, jakaa, vaikuttaaa, osallistua ja osallistaa

2. Lisää profiilikuva ja mahdolliset muut kuvat 3. Kirjoita esittely, mistä selviää mitä tavoittelette 4. Tarkista asetukset 5. Tiedosta mihin käyttäjäehdoilla sitoudut

• Säästää aikaa, rahaa ja vaivaa • Saa enemmän tiedotus-, markkinointi- ja rekrytointikanavia ja -menetelmiä käyttöön

Yhdistys viestijänä

• Lisää näkyvyyttä, löydettävyyttä ja tunnettuutta

• Yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan verkkopersoona on ammatillinen tai henkilökohtainen

• Kartuttaa ammatillista ja sosiaalista pääomaa

• Viesti avoimesti asioista ja anna positiivista palautetta • Luo laadukasta ja rentoa sisältöä, kehu, onnittele ja kannusta

Yhdistysten tarpeiden mukaisesti sosiaaliseen mediaan

• Ole läsnä, vastaa mahdollisimman pian

• Mitkä tilit palvelevat yhdistysten tarkoitusta?

• Harkitse mitä jaat, tuo hiljaista tietoa näkyväksi

• Facebook, Twitter, Instagram, Snapchat, YouTube, Tiktok • Millaista näkyvyyttä ja vaikuttamista yhdistykselle haetaan?

• Tunnettuus, vaikuttaminen, vuorovaikutus, herättely • Kuka tai ketkä vastaavat päivittämisestä?

• Yhdessä sovitut pelisäännöt some käyttäytymiseen

• Viesti lyhyesti ja ytimekkäästi ihmiseltä ihmiselle • Kunnioita tekijänoikeuksia ja muista lähdekritiikki • Käyttäydy fiksusti, auta ja ole hyödyksi Lyhyesti • Ole aktiivinen • Poimi itsellesi sopivat yhteisöt ja tapahtumat

Näin liität yhdistyksen sosiaaliseen mediaan

• Tuota laadukasta sisältöä, jaa omaa ja muiden sisältöä

1. Rekisteröidy palveluun, perusta tili, luo vahvat salasanat

• Sisältö voi olla teksti, linkki, kuva, video, livestreemaus

• Kannusta muita mukaan

Viisi askelta vaikuttavaan somepostaukseen 1. Viesti kerralla yhdestä asiasta ytimekkäästi 2. Lisää postaukseen linkki, josta löytää lisätietoa 3. Tägää eli merkitse kuvaan ja postaukseen siihen liittyvät tahot 4. Käytä aiheeseen liittyviä aihetunnisteita eli hashtageja 5. Kuvallinen postaus on kiinnostavampi kuin pelkkä teksti

S A AV U T E T TAV U U S JA

Selkokielisyys

SELKOKIELIS YYS

Yleiset suomen kielen kirjoitusohjeet ja kielenhuollon suositukset ovat selkotekstin lähtökohta. Selkotekstejä on monen tasoisia. Osa selkoteksteistä on tarkoitettu lukijoille, joilla on hyvin heikko lukutaito.

Näissä teksteissä tekstiä on usein vähän ja se on sekä rakenteiltaan että sanastoltaan hyvin yksinkertaista. Kuvia käytetään paljon tekstin sisältöjen tukemiseen. Osa selkoteksteistä on tarkoitettu lukijoille, joilla on hyvin heikko lukutaito. Näissä teksteissä tekstiä on usein vähän ja se on sekä rakenteiltaan että sanastoltaan hyvin yksinkertaista. Kuvia käytetään paljon tekstin sisältöjen tukemiseen. Osa selkoteksteistä on kielellisesti vaikeampia ja lähentyy jo helppoa yleiskieltä.

Selkokirjoittajan on päätettävä, millaiselle lukijalle hän selkotekstinsä suuntaa.

Saavutettavuus Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että verkkopalvelu on mahdollisimman monen ihmisen käytettävissä mahdollisimman helposti.

• Erilaisten ihmisten on helppo käyttää verkkopalvelua ja sen sisältöjä erilaisissa tilanteissa • Eri tavoin vammaisten tai toimintarajoitteisten ihmisten käytettävissä • Kaikille tarjotaan mahdollisuus saada samanlaista palvelua eri keinoin

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan 1.4.2019 ja se koskee pääsääntöisesti julkisia toimijoita, mutta myös yritysten, säätiöiden ja yhdistysten verkkopalveluita, jos niihin on käytetty julkista rahoitusta vähintään puolet.

Lain voimaantulon siirtymäajan aikataulut: • Vanhat verkkosivustot - noudatettava saavutettavuusvaatimuksia 23.9.2020 • Mobiilisovellukset - noudatettava saavutettavuusvaatimuksia 23.6.2021 Ohjeet verkkosivujen ja sosiaalisen median päivittämiseen ja saavutettavuusselosteen tekemiseen: https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi https://www.saavutettavasti.fi/yleiset-ohjeet/ saavutettavuus-sosiaalisessa-mediassa/ https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/ saavutettavuusseloste/

Yleisohjeita: • Käytä jokapäiväistä, yleisesti tunnettua, konkreettista sanastoa • Vältä vaikeita sanoja ja käsitteitä tai pyri selittämään ne • Suosi lyhyitä sanoja ja vältä lyhenteitä • Havainnollista abstrakteja käsitteitä konkreettisin esimerkein • Ole varovainen kielikuvien ja sanontojen käytössä • Suosi likimaisia lukuja ja pyöristä luvut

Tiivistelmä: • • • •

Mediatiedotteen tarkoituksena on jakaa nopeasti ja tehokkaasti tietoa Mm. tapahtumista, kokouksista, jäseneduista ja retkistä voi tiedottaa Tiedottaminen sosiaalisessa mediassa säästää aikaa, rahaa ja vaivaa Verkkopalvelun on oltava mahdollisimman monen ihmisen käytettävissä mahdollisimman helposti

VA I K U T TA M I N E N

• Yhteistyö eri alue- ja paikallisyhdistysten kesken • Lehtikirjoitukset

YHDIST YSTEN

• Kannanotot

VA I K U T TA M I N E N

• Toritapahtumat

Yleisohjeita

• Tempaukset

Yhdistykset vaikuttavat perustoiminnallaan jäsenistöönsä ja heidän hyvinvointiin.

Toimintaan osallistuvat tutustuvat uusiin ihmisiin, saavat osallisuuden kokemuksia, vertaistukea ja neuvontaa mielekkään tekemisen ohella. Yhdistyksillä on merkittävää kokemustietoa asioiden havaitsemiseksi ja kehittämiseksi. Tarve muutokselle tai kehittämiselle nousee usein suoraan yhdistyksen jäsenistöltä ja arjen tilanteista. Vaikuttamiseen tarvitaan innostuneita ihmisiä ja hyvä suunnitelma.

Koko jäsenistön ja yhteistyökumppaneiden mukaan ottaminen vaikuttamiseen tuottaa laajemmin tulosta. Vaikuttaminen on pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa, mutta sen ei tarvitse olla tylsää.

• Some-kampanjat

Aikataulutus on oltava riittävän väljä tulevien muutosten ja uusien ideoiden toteutukselle. Oikea ajoitus on vaikuttamisessa ehdottoman tärkeää.

Vastuuhenkilöiden nimeäminen ja roolien täsmentäminen auttaa jakamaan vastuuta ja huolehtii välttämään liiallisesta kuormittavuudesta yksittäisille henkilöille.

Vaikuttamissuunnitelman laatimiseksi on sovittava seuraavista asioista:

Selkeä viesti sisältää napakan tekstin ongelmasta, yhdistyksen näkökulmasta ja toimenpide-ehdotuksesta.

Verkkovaikuttamisen etuna ovat helppous, halpuus, nopeus, laajuus, matala kynnys, ajasta ja paikasta riippumattomuus ja yhteisöllisyys.

Mihin vaikutetaan?

Keneen vaikutetaan?

Mihin vaikuttamisella pyritään?

Riittävä muutosta vaativan asian taustakartoitus on syytä tehdä huolella.

Asiaan perehtyminen auttaa vaikuttamisessa ja oikeiden henkilöiden kontaktoinneissa.

Mitä halutaan muuttaa?

Millä keinoin vaikutetaan?

• Kutsutaan asiasta tietäjiä tai asian päättäjiä vieraaksi yhdistykseen

• Valmistelevat ja päättävät virkamiehet

• Vieraillaan valtuustossa tai lautakunnissa

• Päättäjät/luottamushenkilöt

• Yhteistyö oman kattojärjestön (keskusliiton) kanssa

• Lautakunnat • Valtuustot

• Hallitukset • Ehdokkaat

Yhteisellä vaikuttamisella saa aikaan muutosta ja asioiden etenemistä.

Tiivistelmä: • Yhdistykset vaikuttavat perustoiminnallaan järjestöönsä ja heidän hyvinvointiin • Oikea ajoitus on vaikuttamisessa ehdottoman tärkeää • Verkkovaikuttamisen etuna ovat mm. helppous, halpuus, nopeus, laajuus, ajasta ja paikasta riippumattomuus ja yhteisöllisyys • Yhteisellä vaikuttamisella saa aikaan muutosta ja asioiden etenemistä

TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMINEN

Tapahtumapaikka Rakennelmat, info, ensiapu, liikenteenohjaus, sähkö, vesi…

Oheispalvelut

TAPAHTUMAN JÄRJESTÄJÄN MUISTILISTA Tapahtuman suunnittelu ja vastuiden jakaminen kannattaa tehdä yhdessä kumppaneiden kanssa. Mieti tarkoin tapahtuman tarkoitus, tavoite ja yhteistyökumppanit sekä olemassa olevat resurssit. Jokainen tapahtuma on ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka toteuttamisessa on hyvä muistaa ainakin seuraavat asiat.

Aikataulutus Sopivan ajankohdan valinta ja toteutuksen aikataulutus sekä päällekkäisyyksien kartoittaminen.

Budjetti

Majoitus, lipunmyynti, kuljetus, ilmoittautuminen, nähtävyydet, ruokailu, myyntipisteet, matkamuistot…

Viestintä ja markkinointi Nettisivut, some, printti, tv, radio, opasteet, opastus Ympäristöasiat WC:t, jätehuolto, siivous, kierrätys Vapaaehtoiset Perehdytys, toimenkuvat, työvuorot, ruokailut, vaatteet, tiedotus, kiittäminen Arviointi Palautteiden keruu, analysointi ja toimenpiteet, media

Kirjaa tulot ja menot, suunnittele miten rahoitus hoidetaan.

Lupa-asiat Ilmoitukset ja sopimukset viranomaisille riittävän ajoissa. Poliisi, tilan tai alueen haltija, Teosto- ja Gramex-maksut.

Ohjelma Mitä? Kenelle? Miksi? Miten? Millä hinnalla? Milloin?

Turvallisuus Järjestyksenvalvonta, vartiointi, viranomaiset, riskikartoitus, vakuutukset, turvallisuussuunnitelma…

Yhdessä eri toimijoiden kanssa tapahtuman toteuttaminen tuplaa resursseja ja moninkertaistaa saavutetut tulokset sekä voi minimoida riskit.

TAPAHTUMAN ILMOITTAMINEN MENOINFOSSA JA

• Ilmoituksia voi jakaa yhdistyksen omalla Facebook-sivulla, kunnan sivulla, paikallisissa tapahtumaryhmissä ja “puskaradioissa” jne.

FACEBOOKISSA Menoinfo • Menoinfo on tapahtumien sähköinen alusta, josta lehdet poimivat tiedot tapahtumapalstoille. Menoinfosta löydät kaikki tapahtumat ja menovinkit Lahteen ja koko Päijät-Hämeeseen • Menoinfoon voi jättää oman menovinkkisi.

Menoinfo on ilmoittajalle ilmainen, helppo käyttöinen ja laajan näkyvyyden tarjoava palvelu • Lisätietoja Menoinfosta löydät osoitteesta www.menoinfo.fi. Syötä sivustolle tapahtuman nimi, laji, lyhyt kuvaus, kuva (vapaaehtoinen), tapahtuman päivä, aika, osoite ja omat tiedot

Facebook • Facebookissa voi ilmoittaa tapahtumista maksutta, kunhan olet luonut tilin itsellesi • Yhdistykselle kannattaa tehdä oma sivu.

Facebook-sivun kautta voi tavoittaa ihmisiä ja kertoa heille yhdistyksestä • Ryhmä toimii hyvin esimerkiksi yhdistyksen sisäisessä viestittämisessä.

Ryhmä voi olla julkinen, suljettu tai salainen • Facebookissa voi myös luoda tapahtuman tai osallistua siihen. Kun luot tapahtuman, voit hallita, kuka voi nähdä tapahtumasi tai liittyä siihen. Voit myös kutsua vieraita, ladata kuvia palveluun, jakaa julkaisuja ja muokata tapahtuman tietoja

Tiivistelmä: • Jokainen tapahtuma on ainutlaatuinen kokemus • Yhdessä eri toimijoiden kanssa tapahtuman toteuttaminen tuplaa resursseja ja moninkertaistaa saavutetut tulokset sekä voi minimoida riskit • Ilmoita tapahtumissa ainakin Menoinfossa ja Facebookissa

YHDIST YSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

• Ihmisiä kutsutaan mukaan toimintaan ja heille annetaan tilaa osallistua • Yhdistys on avoin jäsenistön uusille ideoille ja “erilaiselle” tekemiselle

MITEN SAADA YHDISTYKSEEN UUSIA JÄSENIÄ?

Uusien jäsenten saamiseksi yhdistykseen on huolehdittava yhdistyksen näkyvyydestä ja kiinnostavuudesta.

• Miltä yhdistys näyttää ulkopuolisen silmin?

• Tunnetaanko yhdistys ja sen toiminta?

• Kiinnostaako yhdistyksen toiminta?

• Mitä yhdistyksessä pitäisi muuttaa, jotta se olisi houkutteleva?

Yhdistyksen näkyvyyttä voidaan lisätä avoimilla tapahtumilla ja hyvin kohdennetulla tiedottamisella. Toimintaan tutustuminen voi tapahtua esimerkiksi “avointen ovien päivinä”, jolloin ihmiset saavat tulla mukaan yhdistyksen normaaliin toimintaan sitoutumatta vielä jäsenyyteen.

Yhdistyksen jäseneksi liittymisen täytyy olla helppoa ja nopeaa. Yhdistyksen hallituksen pitää mahdollisimman nopeasti käsitellä hakemuskaavakkeet, hyväksyä uudet jäsenet ja olla heihin yhteydessä.

Miten uusia ihmisiä innostetaan ja motivoidaan yhdistystoimintaan? Yhtä oikeaa tapaa ei ole, mutta näitä kannattaa kokeilla: • Yhdistyksellä ja sen toiminnalla on selkeä, yhteisesti jaettu tarkoitus ja päämäärä

• Yhdistys järjestää ihmisiä kiinnostavaa toimintaa ja yhdistyksessä annetaan jäsenille mielekkäitä tehtäviä • Jäsenille annetaan palautetta ja heitä arvostetaan • Onnistumisia juhlistetaan yhdessä

20 tapaa hankkia uusia jäseniä Uusien jäsenten saamiseksi yhdistyksen on huolehdittava yhdistyksen näkyvyydestä ja kiinnostavuudesta. Miltä yhdistys näyttää ulkopuolisen silmin? Tunnetaanko yhdistys ja sen toiminta? Kiinnostaako yhdistyksen toiminta? Mitä yhdistyksessä pitäisi muuttua, jotta se olisi houkutteleva?

Miten uusia ihmisiä innostetaan ja motivoidaan yhdistystoimintaan? Yhtä oikeaa tapaa ei ole, mutta listaan on kerätty vinkkejä, joista voit poimia omaan yhdistykseen ja sen resursseihin sopivia tapoja kokeiltavaksi.

1. Mukaan pyytäminen Yhdistyksen jäseneksi on helpompi liittyä, jos joku henkilökohtaisesti ehdottaa sitä ja samalla kertoo omista kokemuksistaan.

2. Kenet minä tunnen -listaus Kannattaa listata ylös kaikki ihmiset, jotka tunnette ja pohtia, olisiko siinä joukossa ihmisiä, joita kiinnostaisi yhdistystoiminta. Apuna voi käyttää esimerkiksi puhelinmuistiota tai

Facebookin -kaverilistaa.

3. Tapahtumat, tilaisuudet ja toiminta Tapahtumat, tilaisuudet ja toiminta kuten retket, luennot ja kirppikset ovat sosiaalisten suhteiden ohella tärkeimpiä tapoja hankkia uusia jäseniä. Niin yhdistyksen omat kuin muut tapahtumat, joihin yhdistys osallistuu, tuovat yhdistystä tunnetuksi ja toimintaa näkyväksi kaikille.

4. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Yhteistyön kautta yhdistyksenne toiminta näkyy laajemmalle ja voitte löytää uusia jäseniä.

5. Yhdistyksen oma esite Yhdistyksellä on hyvä olla esite, joka kuvailee sen toimintaa. Pienikokoisten esitteiden painatus ei ole kovin kallista ja niitä voi myös tulostaa itse tai jakaa sähköisesti.

6. Lähiölehtinen Lähiölehtinen on parisivuinen lehti, joka kertoo alueen asioista ja mainostaa yhdistystä. Se on tarkoitettu jaettavaksi pienelle alueelle, esimerkiksi postilaatikoihin.

7. Toimintaan perehtyminen helpoksi Varmin tapa kartoittaa potentiaalinen jäsen on ilmoittaa, että tietoja yhdistyksestä saa vain soittamalla.

Kun kotisivuilta löytyy kaikki olennainen tieto ja yhteystiedot, kynnys madaltuu.

8. Avoin jäsenkokous

Avoimeen jäsenkokoukseen kuka tahansa voi tulla tutustumaan yhdistyksen jäsenistöön, toimintaan ja toimintatapoihin.

9. Jäsenedut Mitä jäsen saa jäsenmaksuaan vastaan?

10. Tiedottaminen ja markkinointi eri kanavissa Näkyvyys on kaiken a ja o jäsenhankinnassa. Kun sama viesti tulee useasta eri kanavasta, se vahvistuu. Eri kanavia käyttämällä myös tavoittaa eri kohderyhmiä.

11. Jäsenkirje tai -lehti Jäsenkirje tai -lehti muistuttaa yhdistyksen olevan aktiivinen toimija.

Kirjeestä tai lehdestä on hyötyä pienellekin yhdistykselle, sillä se on kätevä tapa tiedottaa jäsenille sekä toiminnasta kiinnostuneille ihmisille asioista sähköisesti tai perinteisellä postilla.

12. Toiminnan kehittäminen On hyvä miettiä esimerkiksi vuosittain, mikä yhdistyksen toiminnan osa kaipaisi kehitystä ja miten sitä kehitetään. Yhdistys voi perustaa vaikkapa uuden ideointi toimikunnan. Uusia ideoita syntyy harvoin, jos niiden miettimiseen ei käytä aikaa. Yhdistyksen uuden ideointi -toimikunta käy läpi yhdistyksen toimintaa, pohtii mitkä asiat kaipaisivat uudistusta ja miten sen voisi tehdä.

13. Ihmisten mielenkiinnon herättäminen

Paikalliset, ajankohtaiset asiat herättävät samanhenkisten ihmisten mielenkiinnon. Kannattaa reagoida, ottaa kantaa ja olla esillä eri yhteyksissä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti, esimerkiksi lehtien mielipidekirjoituksilla. Ne ovat hyvä paikka esitellä yhdistyksen mielipiteitä ja samalla tehdä toimintaa tunnetummaksi.

14. Puskaradion hyödyntäminen Maailman paras ja tehokkain radio, jossa mainostaminen on kaiken lisäksi ilmaista!

15. Jäsenhankintakoulutus Onko kaikille jäsenille selkeää, miten uusia jäseniä voidaan hankkia?

Lyhyessä jäsenhankintakoulutuksessa, voi käydä läpi hieman yhdistyksen historiaa ja toimintamuotoja ja ohjeistaa, miten uusia jäseniä voi hankkia.

16. Yhdistyskaverin käyttöön ottaminen Yhdistyksessä jonkin aikaa ollut jäsen voi esitellä uudelle jäsenelle yhdistyksen toimintaa, toimia perehdyttäjänä. On hyvä huolehtia siitä, että uudet jäsenet kokevat olonsa tervetulleeksi ja tutustuvat toisiinsa.

Uudet jäsenet voivat samaistua toisiinsa ja saada toisistaan vertaistukea, sillä heitä yhdistää tuore jäsenyys.

17. Uusien jäsenten haastattelu Kysykää uusimmilta jäseniltä, miten he löysivät yhdistyksen. Tiedoista on hyötyä, kun yhdistys miettii, mihin jäsenhankinnassa kannattaa panostaa.

18. Esittelypöytä esimerkiksi kauppakeskuksessa Perinteinen esittelypöytä voi olla tehokas tapa esitellä yhdistyksen toimintaa.

19. Vapaaehtoiseksi tuleminen helpoksi Vapaaehtoiseksi tuleminen helpottuu, kun kerrotte valmiiksi, mihin konkreettiseen asiaan vapaaehtoista tarvitaan, kuinka pitkäksi aikaa, mitä se vaatii ja mitä osallistuja siitä hyötyy.

Lopuksi osallistujalle voi antaa todistuksen ja toivottaa tervetulleeksi yhdistyksen toimintaan jatkossakin.

20. Jäsenvideo Lyhyellä videolla voi kertoa yhdistyksen tarinan ja esitellä jäseniä sekä heidän syitä osallistua yhdistyksen toimintaan. Videoita on kätevä jakaa internetin eri kanavissa sekä hyödyntää yhdistyksen tapahtumissa.

YHDIST YSTOIMINNAN PÄIVITTÄMINEN Tarkastele yhdistyksen toimintaa seuraavien kysymysten kautta: • Mitä varten yhdistys on olemassa?

• Mikä on yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja päämäärä? Mihin halutaan vaikuttaa ja mitä saavuttaa?

• Millä keinoilla ja toimenpiteillä tavoitteisiin pyritään? Millaisia vaiheita ja keinoja tarvitaan?

• Mitkä ovat yhdistyksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja kehittämisehdotukset?

• Miksi yhdistykseen liitytään jäseneksi, miksi maksetaan jäsenmaksu ja mitä jäsenyydestä saa vastineeksi?

• Kuka tekee ja mitä tekee? Kuormittaako yhdistystoiminta yksittäisiä henkilöitä liikaa?

Perustehtävän kirkastaminen ja päämäärän täsmentäminen • Tavoitteiden, keinojen ja toimintojen miettiminen • Jatkosta sopiminen ja toiminnan arviointi • Yhdistyksen toiminta vuosikelloksi • Vuosikello luodaan yhdistyksen vuosikokouksen hyväksyttyä toimintasuunnitelman ja sitä täydennetään kausittain. Vuosikellon avulla on helppoa suunnitella yhteistyökumppaneiden kanssa

yhteistoimintaa. Yhteistyön avulla saa lisää resursseja, näkyvyyttä ja toimintamahdollisuuksia sekä vaikuttavuutta.

Muista! Yhdistyksen säännöt määrittävät toiminnan.

YHDISTYKSEN YTIMEN KIRKASTAMINEN Yhdistys- ja järjestötoiminta on saman kiinnostuksen kohteen jakavien ihmisten yhteistä asioihin vaikuttamista ja yhdessä toimimista. Yhdistyksen säännöt määrittävät kunkin yhdistyksen toimintaa ja tekemistä.

Lisäksi lait ja asetukset säätelevät yhdistystoiminnan toteuttamista ja kehittämistä. Yhteinen Päijät-Häme hankkeessa mahdollistettiin monitoimijaisesti yhdistysten toiminnanedellytysten vahvistaminen.

Yhdistystoiminna kehittäminen Listaa helposti ymmärrettävät arvot. Lisää käytännön esimerkki jokaisesta arvosta.

Mikä on yhdistyksen tarkoitus eli visio.

Katse kymmenen vuoden päähän.

Yhdistyksen strategiaan sisältyy tavoitteet, mitä kohti ollaan menossa ja keinot, kuinka saavutetaan tavoitteet ja osaaminen.

Strategiassa on hyvä listata yhdistyksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Millaisia asiakasryhmiä yhdistyksellä on?

Listaa ne suurimmasta pienimpään. On hyvä miettiä myös millaisia tarpeita, toiveita ja odotuksia sekä pelkoja, esteitä ja hidasteita asiakasryhmillä on?

Listaa, mitä asiakas saa yhdistyksen toiminnoista ja palveluista ja millainen asiakas on.

Yhdistystoiminta vaatii jatkuvaa yhteistä kehittämistä ja ajantasalla pysymistä.

Apukysymysten avulla on helppo vahvistaa yhdistyksen toimintaedellytyksiä ja huolehtia yhdistystoiminnan tarvelähtöisyydestä.

YHDISTYKSEN JÄSENREKISTERI KUNTOON Yhdistyslain mukaan yhdistyksen on pidettävä jäsenistään luetteloa, joka on henkilörekisteri. Yhdistyksen jäsenluettelo on laissa määritelty henkilörekisteri. Siihen on merkittävä vähintään kunkin jäsenen koko nimi sekä kotipaikka. Jäsenrekisteri sisältää usein lisäksi muita tietoja kuten jäsenten yhteystietoja, jäsenmaksutietoja, jäseneksi liittymisen ajankohdan ja muita yhdistyksen toiminnan kannalta oleellisia tietoja.

Jäsenrekisteristä vastaa usein esimerkiksi yhdistyksen sihteeri, taloudenhoitaja tai muu hallituksen jäsen, jonka erityiseksi tehtäväksi on määrätty jäsenrekisteristä huolehtiminen. Hallituksen on yhdessä huolehdittava siitä, ettei luettelossa ole virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita tietoja. Kaikkien rekisteriin merkittävien tietojen on oltava yhdistyksen toiminnan kannalta tarpeellisia. Jäsenrekisteri on tietojenkäsittelyn helppouden vuoksi edullista pitää sähköisessä muodossa, etenkin kun tiedoissa tapahtuu väistämättä jonkinasteista elämistä jäsenten liittymisen, poistumisen tai jäsenen tietojen muuttumisen muodossa.

Yhdistyksen keräämät jäsenten yhteystiedot riippuvat yhdistyksen säännöistä ja tavoista pitää yhteyttä jäseniinsä. Jäsenrekisterin tavoitteena luoda jäsenrekisteri, joka on helposti ylläpidettävissä ja jonka avulla voidaan kerätä tarpeellinen määrä tietoa oman yhdistyksen jäsenistä. Olennaista on, että yhdistyksen tulee aina voida perustella jäsenistölleen kerättävien tietojen tarpeellisuus. Jäsenen erotessa yhdistyksestä hänen tiedot tulee pääsäännön mukaan hävittää sen jälkeen, kun jäsenyysasioiden hoito ei enää tietojen säilyttämistä edellytä.

Paikassa, jossa yhdistyksen jäsenrekisteri sekä muut yhdistyksen henkilörekisterit sijaitsevat on pidettävä jokaisen saatavilla rekisteriseloste. Rekisteriseloste on siis laadittava kaikista henkilörekistereistä riippumatta siitä pidetäänkö sitä sähköisten alustojen avulla vai manuaalisesti.

Vinkkejä jäsenrekisterin päivittämiseen: • EU:n tietosuoja-asetuksen muutos astui voimaan 25.5.2018. Kun henkilötietoja kerätään, tulee yhdistyksellä olla ajantasainen tietosuojaseloste, joka informoi tietojen keräämistä.

• Henkilötietoja tulisi kerätä suunnitellusti ja tarveharkintaisesti. Kerättyjen tietojen tarpeellisuus on voitava perustella yhdistyksen jäsenasioiden hoidon kannalta.

• Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kielletty ja ne on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole perustetta.

• Internetin kautta tapahtuvassa jäseneksi liittymisessä on kiinnitettävä huomiota jäseneksi liittyvän henkilöllisyyden tunnistamiseen ja kerättävien henkilötietojen suojaamisen keinoihin.

Y H D I S T YS Y H T E I S T YÖ Verkoston olemassaolon perusta ja hyödyt on oltava kaikilla kirkkaana mielessä, jotta sitoutuminen yhteiseen matkaan vahvistuu.

Tärkeää on verkoston koon rajaaminen ja kaikkien jäsenten kuulluksi tuleminen sekä yhdessä tekemisen mahdollistuminen.

Verkoston jäsenten kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet lisäävät tasavertaisen työskentelyn onnistumista.

Selkeät roolit, tavoitteiden asettelu ja aikataulut mahdollistavat päämäärän saavuttamisen.

Kiinteän kumppanuuden saavuttamiseksi vaaditaan tuttuutta, keskinäistä kunnioitusta, luottamusta, sitoutumista, dialogia ja aikaa. Verkoston tasavertaisuuden toteutumiseksi auttaa vastuiden jakaminen ja asioiden avoin käsittely.

Keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi auttaa tutustuminen ja asioiden avoin käsittely. Yhdessä voidaan kääntää haasteet voimavaraksi. Verkoston ryhmäytymistä hidastaa verkoston jäsenten vaihtuvuus ja aikatauluihin sitoutumattomuus.

Tiivistelmä: • Yhdistyksen näkyvyys ja kiinnostavuus tuo uusia jäseniä • Yhdistyksen jäseneksi liittymisen täytyy olla helppoa ja nopeaa • Katse on hyvä pitää tulevaisuudessa, yhdistyksen visiota miettiessä

LÄHTEET

Yhdistyslaki Yhdistyksen ABC-opas suomalaiseen yhdistys yhdistystoimintaan, Kari Loimu Yhdistystoiminnan käsikirja, Kari Loimu www.yhdistystoimijat.fi/toiminnot/ toimihenkiloiden-tehtavat Yhdistystoiminnan avaimet, Pirjo Rosengren ja Anneliina Törrönen Yhteinen Päijät-Häme -hanke 2017-2020 Vahvista Some-muskeleita, Pauliina Mäkelä, Kinda Oy https://selkokeskus.fi/selkokieli/ selkojulkaisun-ulkoasu/selkojulkaisuntypografia/ Jäsenhankinnan opas, Ehyt ry