Page 1

Suomen Youth For Understanding ry:n sidosryhmälehti

2014

TULEVAISUUDEN TEKIJÄT SITOUTETAAN NY T Kansainväliset suomalaiset Aku Louhimies, Juba Tuomola & Topi Paananen Stipendeillä maailmalle Enemmän paukkuja Kiinaan


YFU toimii yli 50 maassa • Suomen YFU on perustettu vuonna 1958

Sisällysluettelo Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1951 Yhdysvaltain ulkoministeriö pyysi tohtori Rachel Andrésenia löytämään 75:lle saksalaisnuorelle amerikkalaiset isäntäperheet. Näin haluttiin nuorten kautta rakentaa syvempää ymmärrystä kansojen välille.

Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Vaihtovuodella on vahva vaikutus elämään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Enemmän paukkuja Kiinaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Vapaaehtoisissa piilee valtava osaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Vieraskynä, Pilvi Torsti: Koulu Mostarissa rakentaa arkipäivän rauhaa . . . 11 Stipendeillä maailmankansalaisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Syntyi Youth For Understanding, YFU. Yhden naisen toiminnasta on lähes 60 vuodessa kasvanut yksi maailman suurimmista nuoriso- ja kansainvälisyyskasvatusjärjestöistä. Vaihto-oppilastoiminnan lisäksi YFU tekee kansainvälisyyskasvatusta kouluissa ja toimii asiantuntijana monissa kansainvälistymiseen liittyvissä ohjelmissa. YFU on kaupallista voittoa tavoittelematon, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö.

Kotina koko maailma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 YFU-uutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

4

16

JULKAISIJA: Suomen Youth For Understanding ry. Ruoholahdenkatu 8, 00180 Helsinki Puh. (09) 6226 130 yfu.fi nland@yfu.fi VASTAAVA PÄ ÄTO IM ITTAJA: E lina Talonen-Lintunen

11

PÄ ÄTO IM ITTAJA: M arja Vesala TÄ M Ä N NUM E RO N KIRJO ITTAJAT: E lli-Alina Hiilamo, Klaus Kuhanen, M aria Ruuska, Pilvi Torsti TAITTO : Antero Airos KANSIKUVA: Armandina Ramírez PAINO : O ffsetpaino L. Tuovinen Ky

w w w. y f u . f i facebook.com/yfufinland

10


Suomen YFU on lähettänyt maailmalle yli 13 000 nuorta ja vastaanottanut yli 4 000 ulkomaista nuorta

PÄ Ä K I R J O I T U S

Omasta vaihto-oppilasvuodestani on jo pitkä aika. Historiallisen pitkä, sanovat lapseni. Olen edelleen vakuuttunut siitä, että vaihto-oppilasvuoteni on ollut elämäni merkityksellisin vuosi. Sillä on ollut suuri vaikutus lähes kaikkeen sen jälkeen tapahtuneeseen – suurin vaikutus lienee ammatinvalintaan. Ilman vaihto-oppilasvuotta kansainvälisyys olisi tuskin noussut niin merkittävään asemaan elämässäni. Hämilläni seuraan keskustelua siitä, että vaihto-oppilasvuotta ei enää tarvittaisi, koska yliopistot ja korkeakoulut tarjoavat helpon väylän kansainvälistymiseen. Helpon ja tärkeän väylän kyllä, mutta kyseessä on kaksi täysin eri asiaa. Nuori lähtee vaihto-oppilaaksi 15-18-vuotiaana, juuri sillä hetkellä, joka on ihmisen identiteetin ja KLAUS KUHANEN

maailmankuvan muodostumiselle hedelmällisin. Yliopisto- ja korkeakouluvaihdoissa tämä hetki

YFU:n hallituksen varapuheenjohtaja,

on jo ohitettu. Vaihto-oppilasvuosi on riittävän pitkä, jotta kasvu erilaisuuden ymmärtämisestä

toimitusjohtaja

sen hyväksymiseen mahdollistuu. Merkittävää on myös vaihto-oppilasohjelman syvyys, mikä tarkoittaa konkreettisesti syvällistä ihmistenvälistä kanssakäymistä. Tämän toteutuminen edellyttää isäntäperheessä asumista ja koulunkäyntiä yhdessä paikallisten nuorten kanssa sekä valmennusta ja tukea lähettävältä järjestöltä. Vieraan kielen oppii parhaiten olosuhteissa, joissa sitä on pakko käyttää pärjätäkseen arjessa. Noin kolmessa kuukaudessa teini-ikäinen omaksuu vieraan kielen niin että pärjää. Puolessa vuodessa hän alkaa jo ajatellakin uudella kielellä. Tämä edellyttää ympäristöä, jossa nuorella ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta äidinkielensä käyttämiseen. Vaihto-oppilasvuoden aikana ympärillä ei yleensä ole muita suomalaisia. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ollut jo pitkään huolissaan siitä, että nuoret kyllä osaavat hyvin englantia, mutta muita kieliä ei hallita. Työmarkkinoilla englanti ei ole enää erottava tekijä. Yrityksistä tulee viestiä, että tulevaisuudessa tarvitaan erityisesti kiinan, espanjan ja portugalin osaajia. Työnhaussa myös sujuva saksa, japani tai venäjä ovat kuumaa valuuttaa. Rohkaisenkin nuoria ja heidän vanhempiaan ajattelemaan kielellistä tulevaisuutta laajemmin. Vaihto-oppilasvuosi on sijoitus tulevaisuuteen ja myös iso taloudellinen panostus. YFU:n mielestä kansainvälisyys kuuluu kaikille ja siksi järjestö jakaa vuosittain merkittävän määrän stipendejä vaihto-oppilasvuotta varten. Noin 10-15 % järjestön vaihto-oppilaista saa jonkin suuruisen stipendin vaihtovuottaan varten. Tässä lehdessä Stipendeillä maailmankansalaiseksi -juttu kertoo, miten suuri merkitys stipendillä on paitsi nuorelle itselleen niin myös lahjoittajille. Nykyään lähes jokaisella vähänkin suuremmalla yrityksellä on korkeakouluopiskelijoiden sitouttamiseen liittyvä ohjelma. Mistä löytyisivät ne ennakkoluulottomat edelläkävijät, jotka alkaisivat luoda työnantajamielikuvaa vaihto-oppilasikäisten keskuudessa? YFU tarjoaa yrityksille konkreettisen mahdollisuuden olla mukana kasvattamassa suomalaisnuorista kansainvälisen kanssakäymisen hallitsevia osaajia. Älä aikaile, vaan tartu tilaisuuteen nyt!

3


”Vuosi Amerikassa on ollut ehdottomasti yksi elämäni merkityksellisimmistä.”

4


Teksti: Maria Ruuska  Kuvat: Samuli Karala, Otava, Peikko Group

Vaihtovuodella on vahva vaikutus

elämään Vaihto-oppilasvuosi ei pääty siihen kun paluulento laskeutuu Helsinki-Vantaalle. Kolme tunnettua suomalaista kertoo, miten kokemus on vaikuttanut heidän elämäänsä.

Elokuvaohjaa ja Aku Louhimies: Ta jusin, että k aikki on mahdollista

V

uosi Amerikassa on ollut ehdottomasti yksi elämäni merkityksellisimmistä. Tajusin silloin, että ihmiset ympäri maailmaa ovat itse asiassa aika samanlaisia. Ja jos joku asia on heille mahdollista, on se myös minulle. Pystyvyyden ja pärjäämisen tunteesta yli maan rajojen on ollut hyötyä elämässä. Vietin vuoteni Billingsin kaupungissa Montanan osavaltiossa. Montana on keskilännessä ja mielikuvat siitä ovat harvoin edistyksellisiä. Parinsadantuhannen asukkaan Billings oli jo 1980-luvulla paljon liberaalimpi ja sivistyneempi paikka kuin uskoisi. Monilla oli siellä pohjoismaalaisia sukujuuria ja näin ollen tutuhko arvomaailma. Se voi olla yksi syy siihen, miksi minun oli helppo sopeutua sinne. Olen edelleen läheisissä väleissä isäntäperheeni ja monien vaihtarivuoden aikana saamieni ystävien kanssa. Nykyään jo myös jenkkisiskoni lapset ja minun teini-ikäiseni ovat yhteydessä. Käyn Jenkeissä jatkuvasti työni puolesta. Viime vuonna taisin piipahtaa siellä seitsemän kertaa. Yleensä käyn Los Angelesissa, mutta jos olen maassa esimerkiksi marraskuussa järjestettävän Thanksgivingin tai muiden juhlapyhien aikaan, pyrin aina piipahtamaan Montanassa. Olen ollut mukana monissa high school -luokkani luokkakokouksissa ja muutamien jenkkikavereideni häissä.

Facebook on helpottanut paljon yhteydenpitoa jenkkikavereiden ja myös ympäri maailmaa asuvien vaihtarikollegoiden kanssa. Uruguaylainen ystäväni on päätynyt asumaan takaisin Billingsiin. Hän tapasi vaihtarivuotensa jälkeen paikallisen tytön, he menivät naimisiin ja tätä nykyä kaveri on Billingsin johtava lastenlääkäri. Olin toki ollut kiinnostunut elokuvista jo ennen lähtöänikin, mutta vuosi Jenkeissä vahvisti ajatuksiani siitä, mitä haluan elämässäni tehdä. Vuoden aikana karttuneesta vahvasta kielitaidosta on ollut paljon hyötyä työelämässä. Puhun englantia työssäni päivittäin ja arvostan sitä, että vaihtarivuoden aikana arkipuhe kehittyi. Sen harjoittelu tuntuu suomalaiskouluissa jäävän edelleen vähälle. Elokuvantekijänä monista jenkkikouluaineista, kuten puhe- ja väittelytaidon opiske-

lusta, on ollut paljon hyötyä. Toki kielen preppaamista tuli tasapainotettua myös esimerkiksi painonnostokurssilla. Vaihto-oppilasvuoden vaikutus elämääni oli kokonaisvaltaisempi kuin ennen maailmalle lähtöä kuvittelin. Olen myöhemmin elämässäni myös opiskellut Los Angelesissa Yhdysvalloissa, mutta täysi-ikäisenä ulkomailla oleskelu ei ole sama asia kuin alaikäisenä osana perhettä eläminen ja koulunkäynti paikallisten kanssa. Koen kokemukseni johdosta ymmärtäväni amerikkalaista mielenmaisemaa tavallista syvällisemmin. Viihde- ja kulttuurialalla Yhdysvallat on suuri pelaaja. Suomi tarvitsee ihmisiä, jotka tuntevat maan ja kulttuurin pintaa syvemmältä. Pidän alan kannalta tärkeänä, että Suomella on konsulaatti Los Angelesissa. Muutenkin Suomen kannattaisi lisätä länsirannikolle panoksia. Tulevaisuudessa toivoisin, että meillä olisi myös ihmisiä, jotka olisivat olleet Venäjällä vaihto-oppilaana. Suomen valtion kannattaisi tukea ja kannustaa sitä, että maailmalta tulisi enemmän nuoria myös Suomeen vaihto-oppilaaksi. Suomessa vuoden viettäneet nuoret tekisivät tarinoineen varmasti hyvää maabrändityötä maailmalla. Elokuvaohjaaja Aku Louhimies vietti vuoden vaihto-oppilaana Billingsin kaupungissa Montanassa Yhdysvalloissa vuonna 1985–1986.

5


Viivi ja Wagnerin isä Juba Tuomola: Vaihtarivuosi innosti sarjakuvapiirtäjäksi

I

lman vaihto-oppilasvuotta San Franciscon lähellä Yhdysvalloissa minusta ei olisi ehkä tullut sarjakuvapiirtäjää. Olin toki piirtänyt ennen lähtöänikin, mutta Jenkeissä innostuin siitä lisää. Tutustuin koulun piirustustunnilla Steve-nimiseen poikaan, joka oli erinomainen piirtäjä. Hän oli saanut luvan maalata jopa koulun käytävien seinille omia taideteoksiaan! Steve tutustutti minut kaveriporukkaansa, jota yhdisti kiinnostus sarjakuviin. He lukivat laajasti, ja heidän vinkkiensä avulla tutustuin moniin paikallisiin sarjakuvatekijöihin. Pojilla oli myös oma sarjakuvajulkaisu nimeltä High Energy. Yhden pojan isä omisti kirjakustantamon, joten he saivat lehden painettua siellä ilman kustannuksia.

”lman vaihtooppilasvuotta San Franciscon lähellä Yhdysvalloissa minusta ei olisi ehkä tullut sarjakuvapiirtäjää.” Stevellä oli jo ajokortti ja olin usein hänen kuplavolkkarinsa kyydissä, kun ajoimme ympäri San Franciscon lähiseutuja. Minulle, 16-vuotiaalle suomalaiselle pojankoltiaiselle, se edusti todella suuren maailman meininkiä. Olin vaihdossa lukuvuoden 1982–1983. Silloin tuntui, että USA on Suomea pari vuotta kaikessa edellä. Käytin siellä esimerkiksi ensimmäistä kertaa mikroaaltouunia. Eron huomasi myös populaarikulttuurissa. Luin ja katsoin Jenkeissä paljon juttuja, joista ei Suomessa oltu vielä kuultukaan. Sopeuduin isäntäperheeseeni älyttömän hyvin. Tuntui kuin olisin tuntenut perheen isän aina. Hänellä oli suomalaisia sukujuuria ja siksi he olivat halunneet juuri suomalaisen vaihtarin. Perheen pojalla oli lievä CP-vamma, jonka takia hän joutui kävelemään kainalosauvojen avulla. Ennen vaihtarivuottani minulla ei ollut kosketusta vammaisiin, joten hänen kanssaan eläminen ja hänen kavereihinsa tutustuminen avarsi paljon maailmankatsomustani. Kielitaidon lisäksi pidän yhteyttä isäntäperheeseeni ja ystäviini tosi tärkeänä pääomana. Tykkään kovasti jenkkien ystävällisyydestä ja sydämellisyydestä. Voihan se olla joskus pinnallista, mutta mielestäni pinnallinen

6

sydämellisyys on parempi juttu kuin syvällinen vittumaisuus. Kävin Yhdysvalloissa viimeksi kaksi vuotta sitten tapaamassa isäntäperhettäni ja ystäviäni. Yhteys isäntäperheeseen on pysynyt yllä yli kolmekymmentä vuotta. Amerikan-veljeni on jopa käynyt Suomessa kaksi kertaa tapaamassa minua. Olen sarjakuvaporukastamme ainoa, jolle sarjakuvista tuli ammatti. Hassua, koska silloin minusta tuntui, että muut pojat olivat niin paljon parempia piirtäjiä. Sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola oli vaihto-oppilaana San Franciscossa Yhdysvalloissa 1982–1983.


Peikko Groupin toimitusjohta ja Topi Paananen: Olin ja olen edelleen yksi perheenjäsenistä

A

jattelen usein vaihto-oppilasisääni Jimiä, kun törmään johonkin ongelmaan. Sitä, miten hänen optikkoliikkeensä teki vaihto-oppilasvuoteni aikana konkurssin ja miten hän lannistumatta katsoi eteenpäin vaikeassa tilanteessa. Okei, tämä meni pieleen, mutta tästä noustaan. Itsenäistyin valtavasti Dallasin esikaupunkialueella Teksasissa viettämäni vaihto-oppilasvuoden aikana. Kuten arvata saattaa, vuoteni talousvaikeuksista kärsivässä perheessä ei ollut ongelmaton, mutta se antoi perspektiiviä elämään.

Perhe piti minut kaikesta epävarmuudesta huolimatta, ja ongelmat ehkä jopa lähensivät meitä. Tunsin koko ajan vahvasti kuuluvani heidän perheeseensä. Se tarkoitti esimerkiksi sitä, että kannoin korteni kekoon talon kauppaamisessa leikkaamalla nurmikon aina ennen näyttöä. Perhe muutti pian Suomeen palaamiseni jälkeen kauas Seattleen ja Jim pääsi urallaan eteenpäin. Amerikan tuliaisista konkreettisin oli kielitaito. Luottamus siihen, että pärjää vieraalla kielellä tilanteessa kuin tilanteessa on ollut myöhemmin elämässä tosi iso juttu. Toinen konkreettinen Yhdysvalloissa oppimani taito oli kymmensormijärjestelmä. Osallistuin koulussani konekirjoituskurssille, josta on ollut myöhemmin paljon hyötyä. Mielestäni 17–18 vuoden ikä on juuri loistava vaihe ulkomaanvuodelle. Silloin ei ole vielä niin jumissa omine toimintamalleineen kuin vähän vanhempana. Elämä perheessä herkistää ymmärtämään paikallisten ajatusmalleja erityisellä tavalla. Herkkyydestä on ollut hyötyä, kun olen tehnyt bisnestä Jenkeissä. Usein jossain vaiheessa tulee puheeksi, että minäkin olen asunut maassa ja minullakin on high school diploma. Se on ollut monelle tosi iso juttu.

”Itsenäistyin valtavasti Teksasissa viettämäni vaihto-oppilasvuoden aikana.” Toivon, että tulevaisuudessa myös lapseni innostuvat lähtemään vaihto-oppilaaksi ja olisi hienoa myös, jos meidän perhe voisi toimia isäntäperheenä. Uskon, että vaihto-oppilastoiminnalle on tilausta myös tulevaisuudessa. Mikään teknologia ei voi korvata sitä kokemusta, kun elää vuoden erossa omista vanhemmista toisessa perheessä ja käy paikallista koulua. En ymmärrä, mihin nykynuorilla on niin kova kiire, että ei voisi muka olla vuotta pois tutuista kuvioista. Konkreettisten taitojen lisäksi vaihto-oppilasvuosi poiki minulle elinikäisiä ystävyyssuhteita. Olen vieraillut Amerikan-vanhempieni luona parin vuoden välein ja soittelemme sekä meilailemme kuukausittain. Joskus kun minulla on ollut vaikeaa, on ollut jopa helpompi soittaa jenkkivanhemmille kuin biologisille vanhemmilleni. Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen vietti vuoden Kaufmanin pikkukaupungissa Dallasin lähistöllä Teksasin osavaltiossa Yhdysvalloissa 1988–1989.

7


Teksti: Elli-Alina Hiilamo  Kuvat: Lasse Leponiemi, Toni Rosvall ja Scandinavian Stock Photo

Kiina on miljoonien mahdollisuuksien maa, sanoo Pia Heikkurinen.

Enemmän paukkuja KIIN Shanghaissa asuva Pia Heikkurinen tietää, miltä intohimoinen Suomi-kuvan edistäminen näyttää – alhaalta ylöspäin katsottuna. – Kaikki nyökyttelevät, että Kiina on tärkeä ja siellä pitää olla, mutta sanoista ryhdytään liian harvoin tekoihin, Sitrasta parhaillaan opintovapaalla oleva Pia Heikkurinen toteaa. Hän haluaa aidosti tehdä Suomesta kilpailukykyisemmän, menestyneemmän maan, sillä Suomesta löytyy annettavaa, erityisesti Kiinalle. Heikkurisen mukaan Suomen nykyiset vienninedistämiskeinot ovat kankeita ja niistä puuttuu intohimo sekä tekemisen meininki. – Jos peukkuja ja paukkuja ei uskalleta laittaa Kiinaan, hävitään tämä kilpailu.

helpottaisi Kiinaan liittyvien tapahtumien ja projektien toteuttamista ja koordinaatiota. Heikkurisen mukaan hyvätkään hankkeet eivät aina saa tarvittavaa tukea, sillä valtion rahoitus- ja tukimekanismit eivät ole riittävän joustavia. Menestys Kiinassa vaatii Heikkurisen mukaan suurta riskinotto- ja sietokykyä, omaperäistä näkökulmaa, pitkäjänteisyyttä sekä arvovaltaista tukea. Heikkurisella on aiheesta kokemusta, sillä hän toimi viime vuonna järjestetyn menestysvientitapahtuman Radical Design Weekin projektijohtajana.

Radical Design Week näytti mallia Yhteinen päämäärä Heikkurisen mukaan ensimmäinen askel Suomen ja Kiinan yhteistyön vahvistamiseksi on kansallisen Kiina-strategian tekeminen. – Sellaisen, jonka kaikki myös tuntevat ja sisäistävät, Heikkurinen lisää. Kiina-strategia antaisi suunnan, vahvistaisi maiden välistä sekä Suomen sisäistä yhteistyötä ja ennen kaikkea takaisi yhteistyön jatkuvuuden. Lisäksi kansallinen Kiina-strategia

8

Kun nykyinen Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund, professori Yrjö Sotamaa ja silloinen pääkonsuli Matti Heimonen esittelivät Heikkuriselle Helsingin Design-pääkaupunkivuoteen liittyvän tapahtuman hahmotelmaa, puhuttiin vielä Design Weekistä. Heikkurinen sanoi, että lisätään eteen sana radical ja tehdään kaikki nyt radikaalisti erilailla. Radical Design Week houkutteli mukaan lähes 100 yhteistyökumppania, jotka järjestivät yli 50

erilaista tapahtumaa. Niissä vieraili noin 20 000 ihmistä. Radical Design Week -tapahtumaa rakennettiin alhaalta ylöspäin, ja Heikkurinen keräsi ympärilleen reilun 60 hengen vapaaehtoisen ja ammattitaitoisen joukon. Heistä suuri osa oli luovilta aloilta; arkkitehteja, viestinnän ja markkinoinnin osaajia sekä graafikoita. Kun uusi tekijä saatiin mukaan, mietittiin yhdessä mitä hän osaisi ja haluaisi tehdä. – Ihmiset tekevät ihan eri tavalla ja intensiteetillä töitä, kun heille annetaan vapaus ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Intohimoiset vapaaehtoiset voivat aikaansaada parempia tuloksia kuin isoilla rahoilla pyörivät projektit. Heikkurinen muistuttaa, että ulkosuomalaisten keskuudessa piilee suuri työllistämätön reservi ja heitä tulisi hyödyntää erilaisissa vienninedistämishankkeissa. Kun puolison töiden perässä muutetaan ulkomaille, on kotiin jäävälle omaa ammatillista tekemistä tukeva toiminta tervetullutta.

Monta tarinaa Suomesta Heikkurisen mielestä Suomen brändityöryhmä teki muutama vuosi sitten hyvää työtä, mutta sen toteutus uupuu. Nyt on vaarana, että Suomi-kuva jää ainoastaan suomalaisille. Heikkurisen mukaan kiinalaiset pitäisi vakuuttaa siitä, että juuri Suomella on heille


AAN annettavaa: puhdasta ravintoa ja ympäristöratkaisuja, joita kehittyvä Kiina nyt kipeästi tarvitsee. Suomen kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä, sillä kulttuureissamme on myös monia yhteisiä nimittäjiä. – Moniin muihin maihin verrattuna suomalainen puhekulttuuri sietää esimerkiksi yhtälailla hiljaisuutta. Heikkurinen ehdottaa, että Suomi-kuvaa tulisi tulevaisuudessa rakentaa monipuolisemmaksi useiden tarinoiden voimin. Täytyy miettiä, miten juuri me erotumme ja mitä haluamme maailmalle viedä. Tarinoiden ei tarvitse olla suuria; Kiinassa niche-markkinatkin voivat olla Suomen näkökulmasta suuria. Monia niche-markkinoita Kiinassa ei myöskään vielä ole kilpailtu puhki. Tällä hetkellä Heikkurinen on neuvonantajana juuri tällaisessa, Gluten-Free Shanghai -nimisessä hankkeessa. Suomi on keliakiatutkimuksessa ja -tietoisuudessaan maailman huipulla ja gluteenittoman ruuan kehityksessä sekä tuotannossa kilpailukunnossa. – Kiina koostuu lukemattomista, suurista ja pienistä markkina-alueista. Kiinaa ei voi vallata kerralla ja siksi tarvitaan monenlaisia, tarkasti kohdennettuja menestystarinoita Suomesta. Niitä tarinoita meiltä kyllä löytyy. Mutta kenellä on rohkeutta tuoda ne tänne, Pia Heikkurinen kysyy.

Shanghai Radical Design Week oli menestys, joka toteutettiin pääosin vapaaehtoisvoimin.

KUKA PIA HE IKKURINE N? • Työskennellyt kansainvälisten asioiden parissa koko uransa, mm. Elinkeinoelämän Valtuuskunnassa ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa • Muutti Shanghaihin tammikuussa 2011 miehensä työkomennon perässä. • Shanghain Suomi-koulun puheenjohtaja • Radical Design Weekin projektijohtaja • Gluten-Free Shanghain neuvonantaja

Suomalaiset perheet b rändilähettiläinä Suomi on todella suosittu maa ulkomaisten lukioikäisten vaihto-oppilaiden keskuudessa. Niin suosittu, että tulijoita maailmalta olisi paljon enemmän kuin vapaaehtoisia isäntäperheitä, jotka tarjoavat nuorille kodin vuoden ajaksi. Joka vuosi isäntäperheet ympäri Suomen tekevät arvokasta työtä Suomen maakuvan edistämisessä. He tutustuttavat ulkomaisen nuoren syvällisesti suomen kieleen ja kulttuuriin. Tuloksena on usein ulkomaisen vaihto-oppilaan vahva side maahamme sekä elinikäinen ystävyys, johon saattaa kietoutua myös nuoren perhe ja suku tämän kotimaassa. Pelkästään YFU:n kautta yli 4000 suomalaisperhettä on vuosien varrella tarjonnut kodin ulkomaiselle vaihto-oppilaalle. Kiitos suomalaisten perheiden, menestystarinat maastamme leviävät tehokkaasti maailmalle. Sopisiko sinun kotiisi tuulahdus kansainvälisyyttä? Vaihto-oppilaita tulee Suomeen ympäri maailman, etenkin Aasiasta ja Saksasta. Ilmoittaudu isäntäperheeksi www.yfu.fi/isantaperheeksi tai kysy lisää YFU:n toimistolta, puh. (09) 6226 130.

9


Teksti: Marja Vesala  Kuvat: Ada Korhonen, Janne Lindström, YFU:n arkisto

VA PA A EH TOI SIS S A

piilee valtava osaaminen

Janne Lindström Euroopan Nuorisofoorumin syyskokouksessa Thessalonikissa.

Rekrytoijien kannattaa entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, mitä työnhakija tekee vapaa-aikanaan. Nuoret oppivat vapaaehtoistyöstä arvokkaita taitoja, jotka ovat valttia työelämässä. Kysyimme YFU:n pitkäaikaisten vapaaehtoisten Ada Korhosen ja Janne Lindströmin kokemuksia vapaaehtoisena toimimisesta.

Ada Korhonen vetämässä suomalaisten vaihto-oppilaiden valmennusta.

Mitä taitoja vapaaehtoistoiminta YFU:ssa on opettanut sinulle? ada Vapaaehtoistoiminnassa etenkin valmennuksien suunnittelu on opettanut minulle tiimityöskentelytaitoja. Se tunne, kun kaikkien ideat jalostetaan yhdessä yhdeksi kokonaisuudeksi, on aivan mahtava. Valmennusten toteuttaminen on kehittänyt johtamisvalmiuksiani ja paineensietokykyäni. Valmennuksissa on aina johdettu oppilaiden ryhmää, ja viime vuonna pääsin myös johtamaan valmennustiimiä. Olen vapaaehtoisvuosien varrella oppinut itsestäni paljon ja etenkin sen, että olen pitkäjänteinen ja rauhallinen ihminen myös erittäin stressaavissa tilanteissa. Kun asiat eivät mene suunnitellusti, olen oppinut jäsentämään tilanteita, priorisoimaan tehtäviä asioita ja pitämään ohjakset käsissä. Kansainvälisellä YFU-kentällä toimiminen on puolestaan lisännyt kulttuurierojen ymmärrystä ja arvostamista, joka alkoi vaihtovuotenani Etelä-Koreassa 2008.

janne Vapaaehtoistoiminta on opettanut

minulle ennen kaikkea esiintymis- ja kouluttamistaitoja. Valmennuksissa puhuminen, oppilaiden tapaaminen ja YFU:n edustaminen erilaisissa tapahtumissa ovat olleet tilanteita, joissa on väkisinkin oppinut esiintymään, neuvottelemaan ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Myös järjestön hallitustyöskentely on opettanut paljon siitä, miten järjestöä tai yritystä viedään eteenpäin ja miten hallinnollisia asioita hoidetaan. Nämä kaksi asiaa ovat taitoja, joista varmasti tulee olemaan hyötyä tulevaisuudessa, kun siirryn työelämään. YFU:ssa on ymmärrettävästi paljon kansainvälistä toimintaa, jonka ansiosta on päässyt tutustumaan hienoihin ihmisiin monista eri maista. On tullut opittua eri kulttuureista ja tavoista, mikä on aina eduksi globalisoituvassa maailmassa

Miten hyödynnät vapaaehtoistoiminnassa opittuja taitoja? ada Vapaaehtoistoiminta antaa minulle mielestäni etulyöntiaseman esimerkiksi työnhakutilanteessa. En usko, että valtaosalla ihmisistä on samankaltaisia valmiuksia käsitellä painetilanteita ja toimia ryhmässä, kuin meillä vapaaehtoisilla. Vapaaehtoisena toimiminen osoittaa, että olen tehnyt vapaa-ajallani jotain hyödyllistä ja epäitsekästä – etenkin kun kyseessä on non-profit järjestö. Uskon ja toivon, että työnantajat arvostavat tätä. Opiskelen oikeustieteitä Oslossa, ja opiskelijoilla on erittäin isot paineet menestyä ja saada hyviä arvosanoja. Olen vapaaehtoistoiminnassa oppinut kantamaan vastuuta ja toimimaan tehokkaasti painetilanteissa.

10

janne Vapaaehtoisena oleminen on sopinut

hienosti yhteen oman opiskeluni kanssa. Opiskelen kansainvälisiä suhteita, ja vapaaehtoistyön kautta olen päässyt näkemään käytännön tasolla, miten eurooppalaiset instituutiot toimivat, mikä rooli järjestöillä on yhteiskunnassa ja miten tärkeää nuorten liikkuvuus sekä kulttuurinen ymmärtäminen on. Toisaalta järjestön hallituksessa hankittu kokemus suunnitelmallisesta talouden hoidosta, strategian muokkaamisesta ja yleisistä toimintatavoista ovat varmasti hyödyllisiä taitoja, päädynpä sitten yksityiselle, julkiselle tai kolmannelle sektorille töihin tulevaisuudessa.


Pilvi Torsti Pilvi Torsti on suomalainen historiantutkija ja valtiotieteiden tohtori, joka nimitettiin kesäkuussa 2013 opetusministerin valtiosihteeriksi. Torsti on työskennellyt Bosnia ja Hertsegovinassa projektipäällikkönä koulutushankkeessa, jonka tuloksena Mostarin kaupunkiin perustettiin vuonna 2006 United World College -lukio. Torsti on tehnyt paljon vapaaehtoistyötä myös Suomessa, Kroatiassa, Sloveniassa, Saksassa ja Nepalissa.

KOULU MOSTARISSA RAKENTAA ARKIPÄIVÄN RAUHAA

Kuva: Sandor Welsh Photography

Ensin poika ilmoittaa, ettei voi tulla valintahaastatteluun,

Kahdeksatta vuotta toimiva Mostarin UWC-koulu on poikkeus.

koska vanhemmat eivät päästä. Bussimatka on liian pitkä ja vaarallinen. Lisäksi sodan runtelema, etnisesti jakautunut ja sillastaan kuuluisa Mostarin kaupunki mahdollisena koulukaupunkina arveluttaa.

Vuosittain valittavasta noin sadasta oppilaasta enemmistö on bosnialaisia. Kansallisuutta ei hakemuksissa kysytä, mutta kotipaikkojen ja nimien perusteella porukkaa on kaikista ryhmistä. Lisäksi joukkoon mahtuu kansainvälisten stipendiaattien joukko, heidän joukossaan myös suomalaisia.

Mutta poika ei anna periksi. Seuraavaksi hän toivoo, että haastattelu järjestettäisiin niin, että hän voisi palata kotiin saman päivän aikana eikä olisi pakko yöpyä Mostarissa. Isä lähtisi kuulemma kuskiksi. Näin tapahtuu. Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä serbipoika tulee kroaatti- ja bosniakkienemmistöiseen Mostariin haastatteluun tavoitteenaan paikka saman vuoden syksyllä toimintansa aloittavassa United World College -lukiossa. Eletään vuotta 2006. 11 vuotta Bosnian sisällissodan jälkeen UWC-koulu on avaamassa ovensa Mostarissa perinteikkään Itävalta-Unkarin aikaan rakennetun lukion tiloissa.

Serbipojan päivä Mostarissa lähenee loppuaan. Haastattelu on tehty, mutta vielä pitäisi nähdä kaupungin kuuluisin nähtävyys, keskiaikainen turkkilaisten rakentama Mostarin silta. Poika kysyy haastatteluun osallistuneelta mostarilaiselta pojalta, voisiko hän lähteä siltaa näyttämään. Myöhemmin mostarilainen kroaattipoika kiittelee serbipoikaa siitä, että hän tuli nähneeksi jälleenrakennetun Mostarin sillan ensi kertaa sodan jälkeen, kun lähti kaverin oppaaksi. Silta oli kaikki nämä vuodet sijainnut muutaman sadan metrin päässä pojan kodista. Mutta väärällä puolella, jonne perheessä ei ollut tapana mennä. Ei ennen UWC-koulun tuomaa mahdollisuutta.

Sodan aikana lukion editse kulkevasta kadusta tuli etulinja

ja lukiosta sodan runtelema sotilaiden ammuntapaikka. Sodan jälkeen katu on ollut ei-kenenkään maata jakaen Mostarin kroaattienemmistöiseen Länsi-Mostariin ja bosniakkienemmistöiseen itäiseen Mostariin. Lukio on pääosin seissyt tyhjänä ikkunat sisään rikottuina muistuttamassa sekä hienosta historiasta että kaameasta sodasta. 1990-luvun sota jakoi Bosniassa koko koulujärjestelmän

kolmeen, ja etulinjoihin perustuvat jakolinjat ovat säilyneet näihin päiviin. Rauhanomaista tulevaisuutta paperilla tavoittelevan monikansallisen valtion sisällä sukupolvi nuoria on kasvanut opetellen kolmea keskenään vastakkaista historiaa.

11


Teksti: Maria Ruuska ja Marja Vesala  Kuvat: Elena Kurki, Konsta Louhimo, Laura Mattinen, Scandinavian Stock Photo

St ip e n dei l l ä

MAAILMAN YFU:n Global Players -stipendit mahdollistivat Konsta Louhimon, Laura Mattisen ja Elena Kurjen vaihtovuoden maailmalla. Kokemuksesta on kulunut jo useampi vuosi, mutta nuoret ovat edelleen kiitollisia kummeille ja yrityskumppaneille, jotka lähettivät heidät kansainvälistymään.

12


KANSALAISIKSI Päivääkään en vaihtaisi pois

– Eihän se ollut yhtään mitä oletin, mutta päivääkään en vaihtaisi pois, summaa Lounais-Saksassa Zehnhausenin pikkukylässä vuoden elänyt turkulainen Elena Kurki, 21. Kurki vietti lukuvuoden 2010–2011 Konsta Louhimon, 21, ja Laura Mattisen, 20, lailla Global Players -täysstipendiaattina. Niin ikään turkulainen Louhimo asui Wienissä Itävallassa ja Joensuusta kotoisin oleva Mattinen matkasi Coyhaiquen kaupunkiin Chileen. Mattinen tiesi jo 10-vuotiaana haluavansa vaihto-oppilaaksi. Seikkailunhaluiselle nuorelle kohdemaalla ei ollut niinkään väliä. Hänelle olisi sopinut myös vuosi niin Thaimaassa, Brasiliassa kuin Venäjälläkin. Pääasia, että pääsi kauaksi. Espanjan kieleen hän tutustui ensimmäistä kertaa valmennusleirillä Chilessä. Isäntäperheeseen siirtyessä hän osasi sanoa, että on nälkä ja vessahätä. Elena Kurjelle Saksa oli luonnollinen kohdemaavaihtoehto, koska hän oli lukenut koulussa saksaa pitkänä kielenä. Kurki halusi vaihtarina tutustua kulttuuriin syvällisemmin ja oppia puhumaan kieltä kunnolla. Turkulaistyttö päätyi perheeseen, jossa oli neljä alle viisivuotiasta lasta. Taaperot olivat oivia kielenopettajia, koska he käyttivät yksinkertaista kieltä. Isäntäperheen isän murretta sen sijaan oli varsinkin aluksi vaikea ymmärtää. – Kuullessani, että muutan maaseudulle, ajattelin, että siellä on varmasti tosi maalaista ja ihmiset asuvat Suomen tyyliin harvassa. Kyläläiset asuivatkin tiheästi ja yhteisö oli tosi tiivis. Isäntäperheen lapset olivat hyviä kielenopettajia Elena Kurjelle.

Tulevaisuuden suunnitelmat kirkastuivat Vuoden aikana Elena Kurjelle kirkastui, että hän haluaisi tulevaisuudessa työskennellä matkailun parissa. Nyt hän opiskelee Yrkeshögskolan Noviassa Turussa matkailualaa ruotsiksi. – Vaihtarivuosi antoi uskallusta. Ilman sitä en olisi ehkä uskaltanut lähteä opiskelemaan ruotsiksi. Hyvin on kuitenkin mennyt.

VUO D E LLE 2014 M YÖ NNE TYT STIPE ND IT Konsta Louhimo oppi saksan kielen lisäksi laskettelemaan.

- Viisi 2700–3500 euron Global Players -stipendiä USA:an, Brasiliaan, Alankomaihin ja Belgiaan. Stipendit myönnettiin taloudellisin perustein. - Kolme 5000 euron stipendiä Meksikoon. Stipendien kriteereinä taloudelliset perusteet ja kiinnostus Meksikoa sekä espanjan kieltä kohtaan.

Laura Mattinen uskoo, että espanjan osaaminen auttaa työnhaussa.

- Viisi 2000 euron stipendiä Saksaan. Kriteereinä kiinnostus Saksaa ja saksan kieltä kohtaan. - Kolmetoista Young Ambassadors’ -stipendiä ympäristöpainotteiseen kesäohjelmaan Yhdysvalloissa. - Lehden mennessä painoon haettavana vielä kaksi 2000 euron stipendiä Liettuan YFU:n koripallo-ohjelmaan.

13


St i pendeillä

M A A I L MA N K A N S A L A I S I K S I

Vaihto-oppilasvuodella oli myös suuri merkitys Konsta Louhimon elämään. Saksan kielen lisäksi hän oppi vuoden aikana laskettelemaan. Isäntäperheeltä joululahjaksi saatu hissilippu ja viikko Alpeilla oli ikimuistoinen elämys. Louhimo pyrkii parhaillaan opiskelemaan kulttuuriantropologiaa Wienin yliopistoon. Vuosi vaihdossa herätti kiinnostuksen kieliin ja kulttuureihin. – Tulevaisuudessa haluaisin työskennellä Afrikassa tai Aasiassa vaikka jossain avustus- tai ihmisoikeusjärjestössä. Laura Mattinen viimeistelee parhaillaan Suomessa lähihoitaja- ja lukio-opintojaan. Sen jälkeen olisi tarkoitus pyrkiä yliopistoon. Hän palasi vaihtarivuotensa jälkeen muutamaksi viikoksi kotiin ja matkasi sen jälkeen vielä puoleksi vuodeksi takaisin Chileen viimeistelemään opinnot paikallisessa koulussa. – Tykkäsin, että ihmisillä ei ollut Chilessä pipo aina niin kireällä kuin Suomessa. Ihmiset olivat tosi ystävällisiä ja rentoja. Toisaalta ymmärsin vuoden aikana myös olemaan iloinen, että Suomessa ei ole monia esimerkiksi köyhyyteen liittyviä sosiaalisia ongelmia, joita siellä kohtasin.

Suomi tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä Kolmikko ei olisi voinut lähteä vaihto-oppilaaksi ilman täysstipendiä. Mahdollisuudesta päästä maailmalle Global Players -kummien tuella he ovat hyvin kiitollisia. – Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän kielitaitoisia tyyppejä. Pelkällä suomella kun ei pitkälle pötki, Mattinen sanoo. Hän uskoo, että tulevaisuudessa espanjan taito on hyvä ässä hihassa työnhaussa. Kaikki kolme puhuvat moneen otteeseen ulkomailla tapahtuneesta itsenäistymisestä ja suvaitsevaisuuden lisääntymisestä. Louhimo joutui ujona haastamaan itsensä uudessa elinympäristössä uudella tavalla ja Kurjelle taas maalla eläminen avasi uusia näköaloja maailmaan. – Monia vuoden aikana opittuja asioita on vaikea edes sanallistaa. Niitä huomaa aina vaivihkaa. Tätä nykyä sitä vaan uskaltaa tehdä asioita enemmän kuin ennen, Kurki sanoo.

14

U NELMANI T O T E U T U U Olen haaveillut vaihtovuodesta USA:ssa jo pienestä lähtien. Huomasin YFU:n jakavan stipendejä vaihto-oppilasvuodelle. Tiesin, että siinä on tilaisuuteni, joten ryhdyin tuumasta toimeen ja aloin kokoamaan hakemusta. Lähetin hakemuksen liitteineen, kävin haastattelussa ja odottelin. Se kaksi viikkoa tuntui ikuisuudelta! Lopulta yhtenä päivänä löysin keittiön pöydällä paksuhkon YFU-kirjeen, jonka avasin innoissani ja sisällä oli hyväksymiskirje. Seuraavat kaksi päivää päässäni pyöri vain, että sainko minä sen stipendin ihan todella! Se fiilis oli ihan mahtava, ensimmäinen askelma unelmaani kohti oli otettu. YFU:n vaihtaritunnit koulussa sekä kaverien sisarusten ja oman veljen onnistunut vuosi lisäsivät vain varmuutta ja intoa lähteä. Eihän se aina tule olemaan pelkillä ruusuilla tanssimista, mutta olen valmis ottamaan sen vastaan, sillä mielestäni haasteet ja niissä itsensä voittaminen kasvattavat ihmisenä eniten. Tämä vuosi ei olisi mahdollinen ilman Global Players -stipendiä. Siksi olenkin erittäin kiitollinen kaikille niille, jotka ovat stipendirahastoon lahjoittaneet. Te annatte minulle mahdollisuuden kokea, nähdä ja oppia uutta. On aivan mahtavaa päästä kokemaan ainutlaatuinen vuosi ulkomailla! En voi sanoa muuta kuin kiitos, kiitos ja kiitos! Tähti Palojärvi, Global Players -stipendiaatti 2014-15


Miksi haluat tukea nuorten kansainvälistymistä? Sak ari Alhopuro lääkintöneuvos

K ati Suurmunne viestintä- ja markkinointijohtaja

Alhopuro tukee Suomen ja Meksikon välistä vaihtoa oman stipendirahastonsa kautta.

Suurmunne on Global Players Kummi, joka teki myös merkkipäivälahjoituksen YFU:n stipendirahastoon.

”Nuorten kansainvälistymisen edistäminen on minulle sydämenasia. Kaikki kolme lastani ovat olleet vaihto-oppilaina latinomaissa. Koko maailmassa on noin 450 miljoonaa pääkielenään espanjaa puhuvaa ihmistä. Suomessa on aivan liian vähän espanjankieltä osaavia ihmisiä. Olin itse YFU:n vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa noin 50 vuotta sitten. Tämä vuosi antoi minulle hyvän englannin kielen taidon, josta on ollut erittäin paljon hyötyä omalla urallani. Toimin myöhemmin useita vuosia Suomen YFU:n hallituksessa sekä Euroopan YFU-maiden yhteistyöjärjestö European Educational Exchangesin hallituksessa ja sen puheenjohtajana. Tämä aika jätti minuun pysyvän kiinnostuksen kansainvälisiin asioihin. Meksikon kunniakonsulina haluan tukea erityisesti Suomen ja Meksikon välistä nuorisovaihtoa jakamalla tähän apurahoja stipendirahastostani. Meksiko on iso ja hieno maa, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa. Siellä on noin 116 miljoonaa asukasta. Suomalaisille yrityksille maa on suuri mahdollisuus.”

”Olen itse ollut YFU-vaihto-oppilas, joten tunnen merkityksen omakohtaisesti ja omien lasteni kautta. Global Players -rahasto on minusta erinomainen keino tarjota unohtumaton, joskus jopa elämää muuttava vuosi nuorille, joilla muuten tätä mahdollisuutta ei olisi. Lahjoitus oli minulle luonteva vaihtoehto. Olen jo vuosia, esimerkiksi joulukorttien lähettämisen sijaan, ostanut vaikka sairaanhoitajille polkupyöriä Afrikkaan ja kertonut tästä sähköpostitervehdyksessä ystävilleni. Uskon, että myös juhlavieraani pitivät tätä minulle tyypillisenä valintana. Sitä paitsi en katsonut tarvitsevani mitään tavaroita tai muita perinteisiä lahjoja.”

Topi Paananen toimitusjohtaja

KIITOS YHTEIST YÖKUMPPANEILLE! YFU:n kanssa nuoria maailmalle lähettävät: • CIMO • CWT Kaleva Travel • Dextra • Eurooppalainen • GSK • Opetushallitus • Peikko Group • Sakari Alhopuron rahasto • Santen • Ulkoasiainministeriö • Vaisala • Yhdysvaltain Suomen suurlähetystö • Yksityiset Global Players Kummit ja yrityskummit

Peikko Group tukee Saksaan ja Itä-Eurooppaan suuntautuvaa vaihtoa. ”Saksa on maa, jota on hyvä ymmärtää. Ja saksan kieltä kannattaa osata hyvin. Taloussiteet Suomen ja Saksan välillä ovat vankat ja uskon, että vaihto-oppilasvuosi siellä voi tuoda paljon uusia näkemyksiä. Aina ei tarvitse lähteä Euroopan ulkopuolelle.”

T u l e m uk a a n m uutta m a a n n u o r t e n m a a i l m a a ! YRITYKSET

Sopivatko nuoret ja kansainvälisyys yrityksesi arvoihin? Sitouta tulevaisuuden tekijät nyt! O ta yhteyttä, niin räätälöidään yhteistyö yrityksellesi sopivaksi.

YKSITYISHENKILÖT

Ryhdy G lob al Players Kummiksi. Kummimaksu on vain 30 euroa vuodessa ja sillä kartutetaan stipendirahastoa.

MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Halutessasi voit ohjata merkkipäiväsi muistamiset YFU:n stipendirahastoon. Kukkien ja lahjojen sijaan onnittelijasi pääsevät toteuttamaan lahjakkaan, vähävaraisen nuoren unelmaa vaihto-oppilasvuodesta. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja E lina Talonen-Lintunen, puh. (09) 6226 130, elina.talonen@yfu.fi w w w .yfu.fi /lahjoita

15


Koonnut: Marja Vesala  Kuvat: YFU:n arkisto

KOTINA

KOKO MAAILMA YFU:n historia juontaa juurensa toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Järjestön perustaja rachel andrésen ymmärsi, kuinka tärkeitä ruohonjuuritason suurlähettiläitä lukioikäiset vaihto-oppilaat ovat. Vaihto-oppilastoiminta on edelleen mitä parhainta ruohonjuuritason rauhanrakentamista. YFU:n tehtävänä on antaa ihmiselle mahdollisuus elää toisessa kulttuurissa sekä kasvattaa häntä ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta. Pitkälle toistakymmentä tuhatta nuorta on hankkinut ensimmäiset kansainvälistymiskokemuksensa YFU:n kautta. Valtaosan näistä edelläkävijöistä tapaa nykyään merkittäviltä paikoilta yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kansainvälistymisen asiantuntijana sekä edelläkävijänä YFU haluaa kasvattaa seuraavan sukupolven vaikuttajia ja auttaa Suomea menestymään kansainvälisessä kilpailussa. Olemme mukana rakentamassa entistä suvaitsevampaa sekä itsetuntoisempaa Suomea ja rauhanomaisempaa maailmaa.

Suomen YFU on lähettänyt maailmalle yli 13 000 suomalaisnuorta ja vastaanottanut yli 4 000 ulkomaista nuorta. Suomalaiset vaihto-oppilaat voivat valita vaihtomaansa noin 30 kohdemaan joukosta. YFU:lla on vakiintuneet stipendiohjelmat, jotka mahdollistavat kansainvälistymisen vaihto-oppilaana myös heikommassa taloudellisessa asemassa oleville nuorille.

2014

50-vuotisjuhlissa Helsingin Kalastajatorpalla YFU USA:n toiminnanjohtaja Mike Finnell ja Suomen YFU:n toiminnanjohtaja Elina Talonen-Lintunen.

Ensimmäinen suomalaisoppilas lähti Venäjälle. Suomen YFU täytti 50 vuotta. Presidentti Martti Ahtisaari toimi juhlavuoden suojelijana.

2000-luvulla YFU:n kohdemaavalikoima laajeni edelleen. Mukaan tulivat mm. Etelä-Korea, Kiina, Thaimaa, Intia ja Etelä-Afrikka.

2008

2000

Japanin vaihtoohjelma käynnistyi.

1996

Japaniin lähteviä nuoria valmennuksessa.

Eksoottiset kohteet alkoivat kiinnostaa. Ensimmäiset oppilaat lähtivät Chileen, Ecuadoriin ja Meksikoon.

”Education is the most powerful weapon which you can use to change the world” nelson mandela

Presidentti Martti Ahtisaari vierailulla YFU:n päätoimistolla Washington DC:ssä vuonna 1994. Vieressä Suomen YFU:n silloinen toiminnanjohtaja Silja Pajukka.

16

1992


Kimmo Kalela isäntäperheensä kanssa

YFU aloitti toimintansa Suomessa. Ensimmäiset suomalaiset vaihto-oppilaat Marja-Leena Aarnela, Tauno Kahanpää, Kimmo Kalela ja Pirkko Savisaari (ent. Pirhonen) lähtivät Yhdysvaltoihin.

Rachel Andrésen perusti YFU:n Michiganissa USA:ssa.

1951

Tauno Kahanpää matkalla Yhdysvaltoihin.

”Lukemattomia kertoja olen toivonut, että me voisimme oppia amerikkalaisilta tämän: saada vieras tuntemaan olonsa kotoiseksi, saada hänet tuntemaan olevansa aidosti yksi joukosta, että hän on pidetty – ja lähdettyään kaivattu.” Pirkko Savisaari.

1958 Ensimmäiset amerikkalaiset vuosioppilaat saapuivat Suomeen.

1965

1970

1976 1982 1987 1989

Suomesta lähtevien vaihto-oppilaiden määrä kasvoi tasaisesti koko 1970-luvun. Perheet halusivat panostaa suomalaisnuorten tulevaisuuteen ja kielitaitoon. Suomi oli maailman suurin vaihto-oppilaita Toimitusjohtaja, YFU:n lähettänyt ja vastaanottanut maa. hallituksen jäsen Klaus KuYFU oli USA:n 200-vuotisjuhlavuoden virallinen vaihto-oppilasjärjestö. Suomeen saapuneet kesäoppilaat tapasivat tasavallan presidentti Urho Kekkosen.

hanen pelasi amerikkalaista jalkapalloa vaihto-oppilasvuotenaan 1976-77.

YFU avasi Euroopan ohjelmat. Niihin haettiin niin innokkaasti, että oppilaspaikat eivät riittäneet. Yhdysvaltain senaatin ja Suomen valtion välinen ns. Senaattoriohjelma käynnistyi.

Rautaesiripun Ensimmäiset suomamurtuminen laalaiset vaihto-oppilaat jensi YFU:n toiminlähtivät Australiaan ja taa Itä-Eurooppaan. Uuteen-Seelantiin.

17


YFU-uutisia

Koonnut: Marja Vesala  Kuvat: Scandinavian Stock Photo, US Embassy Helsinki, YFU

Arthur Collingsworth in Memoriam

S

uuri Suomen ja YFU:n ystävä Arthur Collingsworth menehtyi Berliinissä 23.7.2013. Suomi ja koko maailma menettivät visionäärin, filantroopin ja sydämellisen ystävän. Arthur jättää jälkeensä aukon, jota on mahdotonta paikata. Arthur Collingsworthin rakkaus Suomeen syttyi vuonna 1966, kun YFU pyysi häntä matkanjohtajaksi Yhdysvalloista palaavien suomalaisten vaihto-oppilasnuorten paluulennolle. Koneen laskeutuessa Helsinkiin nuoret kajauttivat Maamme-laulun, mikä teki Arthuriin suuren vaikutuksen. Monet Arthurin vuosien varrella solmimat valtiolliset siteet ja ystävyyssuhteet syntyivät niin ikään YFU:n myötä. Arthurin työ YK-yliopistossa vaikutti suuresti Suomen hallituksen päätökseen perustaa

kansainvälinen WIDER-instituutti Suomeen. Nimenomaan Arthurin ideasta lähti ajatus perustaa Millennium-teknologiapalkinto, joka sai tukea monilta poliitikoilta ja yritysjohtajilta. Näin Suomi oli saanut oman Nobelinsa. Suomea rakastanut diplomaatti on yksi harvoista ulkomaalaisista, joka on saanut elämänsä aikana kaksi Suomen valtion korkeimmista

Halutessasi voit tehdä muistolahjoituksen Arthur Collingsworthin rahastoon: Suomen Youth For Understanding ry. Danske Bank FI50 8318 6710 0106 92 Viitteeksi lahjoituksen tekijän nimi.

Ensimmäinen vaihto-oppilas Intiassa

Nyt kannattaa liittyä YFU:n jäseneksi

E

YFU

nsimmäinen suomalainen YFU:n vaihto-oppilas, Timo Salonen, viettää parhaillaan vaihto-oppilasvuottaan Intiassa. YFU Intia on perustettu vuonna 2003. – Orientaatiossa sanottiin, että maahan sopeutuessa ei tule etsiä eroavaisuuksia vaan yhteneväisyyksiä. Näinpä yhtenä päivänä avasin vihkoni ja kirjoitin uudelle sivulle ”yhteneväisyyksiä”. Hetken aikaa tuijotin tyhjää sivua ja nauroin hiukan ääneen. Myöhemmin löysin sivulle hyttyset, mutta senkin voisi kyseenalaistaa. Nekin ovat nimittäin pienempiä ja pirullisen hiljaisia, kirjoittaa Timo Salonen YFU:n blogissa. – Ovatpa ihmisetkin täällä pienempiä, mutteivät todellakaan hiljaisia. Kai 1,2 miljardin asukkaan maassa täytyy jotenkin pitää äänensä kuuluvissa ja näin ollen intialaisten keskustelut vaikuttavat suomalaisen korviin usein rajulta riitelyltä. Kun tähän lisätään vielä matala kynnys läiskiä toisia selkään, näyttää tilanne usein fyysiseltä kahakalta. Äänekkyyden käydessä välillä hermoille osaa kuitenkin arvostaa ihmisten loputonta ystävällisyyttä. Tuntemattomat ovat iästä ja sukupuolesta riippuen joko ystäviä, setiä, tätejä, veljiä tai siskoja ja heille puhutaan kuin vanhoille tutuille. Varsinkin ulkomaalainen on täällä ihmisten ympäröimä ja ensimmäiset kouluviikot kuluivat julkisuuden kiroissa loputtomiin kysymyksiin vastaillessa ja nimikirjoituksia jaellessa, jatkaa Salonen. YFU:n vaihto-oppilaiden kirjoituksia eri maista pääset lukemaan osoitteessa yfufinland.blogspot.fi

18

kunniamerkeistä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. YFU:n varapresidenttinäkin toiminut Arthur Collingsworth jaksoi muistuttaa, että pienen maan on oltava kansainvälinen ja panostus nuoriin on elintärkeää: – Arvokkain kokemus, jonka nuori ihminen voi saada, on vaihto-oppilasvuosi – se laajentaa maailmankuvaa ja auttaa nuoria näkemään oman maansa uudella tavalla. Kriittiset kansalaiset ovat parempia kansalaisia. YFU:lla on ollut jo vuosien ajan Arthur Collingsworthin perustama ja hänen nimeään kantava stipendirahasto, josta myönnetään lahjakkaille, vähävaraisille nuorille stipendejä vaihto-oppilasvuotta varten. Arthurin elämäntyö jatkuu stipendirahaston myötä hänen läheistensä myötämielisellä suhtautumisella.

:n jäsenenä tuet nuorten kansainvälistymistä ja voit vaikuttaa 55-vuotiaan järjestön toimintaan. YFU:lla on selkeä missio. Tarjoamme nuorille mahdollisuuden elää toisessa kulttuurissa ja oppia ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta.

Yhteistyökumppaneidemme kanssa tarjoamme nyt jäsenillemme uusia, upeita jäsenetuja: - A-lehtien Mondo-, Maku-, Kotivinkki- ja Demi-lehdistä -50 % alennus. - Laadukkaat matkalaukut jäsenhintaan. - Alennuksia hotelliyöpymisistä. - Pentikin verkkokaupasta -20 % alennus. Yhdistyksen jäsenenä - pääset hyödyntämään jäsenetuja, joiden valikoimaa pyrimme jatkuvasti kasvattamaan. - voit osallistua YFU:n kevät- ja syyskokouksiin sekä koulutuksiin ja vaikuttaa toimintamme kehittämiseen. - saat tietoa YFU:n toiminnasta ja kutsuja tilaisuuksiin. Jäsenmaksu on 20 € vuosi. Lue lisää ja liity jäseneksi osoitteessa www.yfu.fi/liity-jaseneksi. Sähköpostitse tavoitat meidät osoitteesta yfu.finland@yfu.fi ja puhelimitse numerosta (09) 6226 130.


Young Ambassadors’ -kesästipendiohjelma jatkuu

C

IMOn ja Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön rahoittama ympäristö- ja monikulttuurisuuspainotteinen Young Ambassadors’ -kesästipendiohjelma toteutetaan myös vuonna 2015. – Rahoituksen myöntäminen Young Ambassadors’ -ohjelmalle vuodesta 2011 lähtien on ollut merkittävä tunnustus Suomen ja Yhdysvaltain hyville suhteille sekä maidemme väliselle vaihto-oppilastoiminnalle. Olemme iloisia siitä, että suurlähettiläs Bruce J. Oreck on pitänyt tärkeänä nuorten kansainvälistymisen tukemista ja ympäristöasioita, sanoo YFU:n toiminnanjohtaja Elina Talonen-Lintunen. Suosittuun kesästipendiohjelmaan on tullut joka vuosi noin 200-300 hakemusta. Lukioikäiset stipendiaatit viettävät kuusi viikkoa Coloradossa, Yhdysvalloissa tutustuen syvällisesti ympäristöasioihin. Ohjelman yhteistyökumppanina toimii Vaisala Oyj.

Yhdysvallat on 50 erilaista osavaltiota, yli 300 miljoonaa erilaista amerikkalaista.

Liity ystävyysseuran jäseneksi! Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto

www.sayl.fi

Kun ostat matkan, hanki samalla matkavakuutus!

-AMERIKKA YHDISTYSTEN LIITON

19


Cutterguide: No Printing Process: Offset GD: SA 32041

Iloista ja turvallista lomaa!

4/2013, FIN/VAC/0021f/13

Viel채 ehdit suojata itsesi ja perheesi ennen nnen matkaa.

Size: 210x250mm Pages: 1 Colors: C M Y K (4 Colors) Native File: Indesign CS5 Windows Generated in: Acrobat Distiller 9.0

Hepatiitti A:ta ja B:t채 sek채 muita tarttuvia tauteja esiintyy suuressa osassa maailmaa. Lis채tietoa ROKOTE.FI

Piispansilta 9 A 02230 Espoo

YFU Global Player lehti 2014  

Global Player on vaihto-oppilasjärjestö YFU:n sidosryhmälehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lehdessä kerrotaan laajasti kansainvälisyyteen...

YFU Global Player lehti 2014  

Global Player on vaihto-oppilasjärjestö YFU:n sidosryhmälehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lehdessä kerrotaan laajasti kansainvälisyyteen...

Advertisement