M2-asiakaslehti 1/2017

NYT Lorem KUKKII ipsum PARVEKE dolor parveke sit amet Vihreä on viihtyisä.

OlitaspitKokosimme etum aut volores helpotequaestori. vinkit vihersisustamiseen. S. 14 Sequos maxim duciis malta VUOKRALLA

M2-KOTIEN LEHTI HYVILLE NAAPUREILLE 1/2017

Olitaspit etum autOLLA ON HYVÄ volores equaestori.

Samaan Asu sit ametaikaan naapurissa Nimento ilis doluptatis corporeria

M2-Kotien asukasneuvoston Magna aliqua Jaritemporo Puustinen amet kertoo, miksi vuokralla Olitaspit etum aut volores asuminen on equaestori. kasvava trendi.

S. 28

opiskelijan, cus evendusamKävimme quide off.

23 vuorotyöläisen ja aamuvirkun kotona ja kirjasimme, miltä arki näyttää eri rytmeissä. S. 8

M2-lehti |

1

SISÄLTÖ 1/2017

NÄIN MINÄ ASUN Oman näköinen koti voi syntyä kirppislöydöistä, saaduista esineistä ja itse tehdyistä sisustusratkaisuista.

M2-Kotien asukas kertoo kotinsa tarinan. SIVU 4

KOLUMNI LEENA KISONEN

”Usein ainoa mitä tarvitsemme on avulias naapuri”, toteaa kaupunkikulttuurin moniosaaja Jaakko Blomberg. SIVU 17

ELÄMÄÄ KANGASALLA

LUONTO KOTIOVELLASI

Kangasalla tavalliseen vuokra-asumiseen yhdistyy kehitysvammaisten palveluasumista. Talon yhteishenki syntyy pienistä asioista. SIVU 18

Suomessa luontoa riittää kaupunkilähiöihinkin. Tutustuimme neljään M2-asuinalueen luontomahdollisuuksiin. SIVU 24

M2-lehti toimitetaan jokaiselle M2-Kotien asukkaalle kotiin. JULKAISIJA: Y-Säätiö PÄÄTOIMITTAJA: Laura Penttilä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Aurora Airaskorpi / Kubo AD: Markus Frey / Kubo TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT: Susanna Lehmuskoski, Kaisu Jouppi, Krista Keltanen, Krista Ahola, Jaakko Blomberg, Sanna Liimatainen KANNEN KUVITUS: Leena Kisonen PAINO: SP-Paino PAINOS: 12 000, LEHTI ILMESTYY KAKSI KERTAA VUODESSA, ISSN 2489-3846, M2-KODIT VERKOSSA: m2kodit.fi

2

| M2-lehti

PÄÄKIRJOITUS: JUHA KAAKINEN

SA NNA L I I M ATAI NE N

Kohtuuhintainen koti kaikille KUN OSTIMME vuonna 2016 VVO:lta 8 600 ARA-vuokra-asuntoa, suunnitelmamme oli selvä. Halusimme varmistaa, että suomalaisille riittää tulevaisuudessakin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Meidän mielestämme rahaa pitää jäädä vuokranmaksun lisäksi myös elämiseen.

Niin syntyi M2, uuden urbaanin asumisen airut.

Y-Säätiö on yleishyödyllinen, vuonna 1985 perustettu organisaatio, joka on tunnettu ennen kaikkea asunnottomuuden vähentämiseen tähtäävästä yhteiskunnallisesta työstä ja erityisryhmien asunnoista. Strategiamme mukaan panostamme tällä hetkellä vahvasti myös ARA-asuntojen vuokraamiseen ja uudistuotantoon, jotta mahdollisimman monelle riittäisi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Kulunut vuosi on ollut vauhdikas. Jo M2-Kotien alkumetreillä toteutimme monia asukkaita hyödyttäviä uudistuksia. Teimme vuokranalennuksia ja vuonna 2017 päätimme olla korottamatta vuokria koko asuntokannassa.

Myös vuokravakuus poistettiin uusista vuokrasopimuksista. Asukastoiminta käynnistettiin, asukastoimikunnat perustettiin, ja monia uusia palveluita ryhdyttiin kehittämään. Aloitimme myös kokeiluhankkeiden kautta asukkaidemme työllisyyttä edistävän Uuras-toiminnan, joka on saanut julkisuutta ja runsaasti hyvää palautetta asukkailta. Uuras laajenee ja kehittyy tänä vuonna, joten kannattaa pysyä kuulolla.

Viime vuonna tapahtui myös rakentamisrintamalla.

”Teimme vuokranalennuksia ja vuonna 2017 päätimme olla korottamatta vuokria koko asuntokannassa.”

Helsingin Jätkäsaareen kohosi M2-Kotien ja musiikkialan säätiön ELMUn yhteisrakennuskohde, rock-talo Jallukka.

Kangasalla asukkaat pääsivät muuttamaan upeaan Suoraman Helmeen, jossa yhdistyy tavanomainen M2-Kotien asuminen ja kehitysvammaisten palveluasuminen saman katon alla (s. 24).

Y-Säätiön uudistuminen ja M2-Kotien rakentaminen on vielä kesken, mutta uskomme lopputuloksen olevan hyvä, kun perustaa rakennetaan hyvässä hengessä ja yhdessä asukkaiden kanssa. Käsissäsi on nyt historian ensimmäinen M2-lehti. Toivomme, että annat meille palautetta, kerrot juttuvinkkejä ja keskustelet kanssamme. Lupaamme kuunnella asukkaita herkällä korvalla, sillä tämä lehti on tehty teille.

Hyviä lukuhetkiä toivottaen, JUHA KAAKINEN Y-SÄÄTIÖN TOIMITUSJOHTAJA

M2-lehti |

3

KUVAT: KR ISTA KELTANEN

NÄIN MINÄ ASUN ASUKAS: Sisi Palomäki, 26 ASUINPAIKKA: Pihlajisto, Helsinki ASUNTO: 2 h + k, 51,5 m² MUUTTANUT TALOON: Helmikuussa 2017

Uutta ei tarvitse ostaa ”KOTONA PITÄÄ voida elää ja olla mukavasti. Kaverini ovat usein täällä yötä, ja on tärkeää, että hengailu on helppoa. On myös kiva, että huonekalut merkitsevät jotain. Monet kalusteeni ovat isäni perintöä, kuten persialainen matto ja valkoinen nojatuoli. Kun isäni kuoli, sanoin kahdelle veljelleni, että te voitte ottaa kaikki muut kalusteet, mutta minä otan maton. Äitini on Iranista, joten matolla on myös kulttuurinen merkitys.

Muut kalusteet ovat nettikirppiksiltä, Tori.fi:stä ja Facebookista. Etsin aina ensin kirppiksiltä, kun olen hankkimassa jotain, uutta ei tarvitse ostaa.

Ihmiset sisustavat kotiaan niin paljon, että myynnissä on todella hyvää kamaa ja edullisesti. Kallein huonekalu on ollut 150 euroa. Tykkään myös tuunata kalusteita itse. Viimeksi tein makuuhuoneeseen höyhenlampun.

Olen muuttanut useasti ja asunut Varsovassa, Malmössä ja Helsingissä. Tavarat eivät ole minulle tärkeitä, voisin luopua melkein mistä vain.

Mutta persialaisesta matosta en, koska sillä on minulle tunnearvoa. Koti on vielä keskeneräinen, tavarat löytävät paikkansa ajan kuluessa.”

Punainen nojatuoli on uusimpia ostoksiani, löysin sen Facebook-kirppikseltä. Tykkään vanhoista huonekaluista, ja niitä on kiva miksata modernimman sisustuksen kanssa.

4

| M2-lehti

Näin tällaisen lampun Instagramissa ja tajusin, että uuden ostamisen sijaan sen voi tehdä itsekin. Tilasin netistä aitoja höyheniä Piesalassa sijaitsevalta maatilalta ja liimasin ne kuumaliimalla kiinni.

”Tavarat löytävät paikkansa ajan kuluessa.”

M2-lehti |

5

KUVAT: K AISU JOUPPI

AJANKOHTAISTA

Uudet asukkaat muuttivat Jallukkaan HELSINGIN Jätkäsaaressa sijaitseva rock-talo Jallukka valmistui ja onnelliset asukkaat muuttivat uudenkarheisiin koteihinsa maaliskuun lopussa. Malagankatu 3:ssa sijaitsevassa uudiskohteessa on yhteensä 74 asuntoa, joista 49 on M2-Kotien tavanomaisia ARA-vuokra-asuntoja ja 25 ELMU ry:n omistamia, musiikkialan

Jallukka on saanut asukkaansa.

Lue Kia Ryhäsen ja muiden asukkaiden muuttofiiliksiä netistä: m2kodit.fi/ajankohtaista

ammattilaisille suunnattuja ARA-vuokra-asuntoja.

Muusikot on huomioitu talon suunnittelussa: rakennuksen kulmassa on liikehuoneisto, jonka alla kellarissa on harjoitustiloja muusikoille. Samoissa tiloissa avaa ovensa Malaga-niminen ravintola.

Rakennus muodostuu

kahdesta siivestä, joiden välissä on hissillinen porrashuone. Asuntojen koot vaihtelevat 30 neliömetrin yksiöstä aina 76,5 neliön kolmioon. Kaikissa asunnoissa on parveke.

Kohteen on suunnitellut Muotoilu- ja arkkitehtuuritoimisto Talli ja toteuttanut NCC Rakennus Oy.

taja Pekka Kampman kertoo.

Hankkeessa hyödynnetään Leanheat-konseptia, joka mahdollistaa sekä uusien että olemassa olevien asunto-

jen paremman lämpötilan optimoinnin oppivan tekoälyn avulla. Kohteen pääurakoitsijana toimii Varte Oy. Kohteen on suunnitellut Arkkitehdit Q4 Oy.

VANTAAN Martinlaaksossa sijaitsevassa Laajaniitynkuja 5:ssä käynnistyi alkuvuodesta 119 kohtuuhintaisen ARA-vuokra-asunnon rakentaminen.

Kohteeseen valmistuu vaiheittain kolme uutta 8-kerroksista kerrostaloa sekä paikoituskansi. Koko kohteen arvoitu valmistumisaika on kevät 2019.

Uusiin Laajaniitynkuja 5:n taloihin valmistuu nykyaikaisia, parvekkeellisia yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Lisäksi kah6

| M2-lehti

den talon väliin rakennetaan tontin kaikkien asukkaiden yhteiskäyttöön asukasolohuone, jossa on viihtyisän yhteistilan lisäksi saunatilat. ”Täydennysrakentamisella pyrimme osaltamme helpottamaan pääkaupunkiseudun asuntopulaa. Hankkeen tavoitteena on lisätä asuntoja palveluiden ja liikenneyhteyksien varteen, autoilijoiden pysäköintitarpeita unohtamatta”, Y-Säätiö-konsernin rakennuttamisjoh-

AR KKITEHDIT Q4 OY

M2-vuokra-asuntoja Martinlaaksoon

M2-Kotien pilottihanke Kannelmäessä

Vuokranalennuksia Ouluun, Saloon ja Hämeenlinnaan

Töitä ja koti nuorelle M2-KODIT ja Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen Oman Muotoinen Koti -hanke käynnistivät tammikuussa uudenlaisen nuorten asumisen kokeilun, jossa yhdistetään työ ja kohtuuhintainen asuminen M2:lla.

Kimppakämpässä asuvat nuoret saavat kohtuuhintaisen vuokra-asunnon lisäksi mahdollisuuden tehdä töitä osa-aikaisesti.

Työtehtävinä on auttaa saman kiinteistön asukkaita. Nuoret antavat tietoteknisissä asioissa apua Kannelmäen Olohuoneella, ja Urkupillintielle on suunniteltu nuorten vetämiä lauta- ja korttipeli-iltoja. Työt ovat olleet arkipäivän askareissa auttamis-

ta, kuten kaupassakäyntiapua ja verhojen vaihtamista. Työstä maksetaan palkkaa 250 kuukaudessa. ”Kokeilu on saanut runsaasti huomiota. Asukkaat, alueella toimivat yhteisöt ja media ovat olleet positiivisesti kiinnostuneita. Tässä ajassa hankkeelle on ollut selkeä tilaus”, kertoo asukastoiminnan koordinaattori Kaisa Nisula.

Kannelmäen kokeilu päättyy vuoden 2017 lopussa. Se on osa Y-Säätiön vuonna 2016 käynnistämää Uuras-kehittämistoimintaa, joka tähtää asukkaiden työllisyyden ja taloudellisen pärjäämisen edellytysten lisäämiseen.

SAMP SA KE T TUNEN

Laura Kuuluvainen ja Omar Shum ovat kämppiksiä Kannelmäestä.

MIKÄ UURAS? Uuras tarkoittaa kaikkea toimintaa, joka edistää Y-Säätiön ja M2-Kotien asukkaiden työllisyyttä.

Se on yksi Y-Säätiön ja Demos Helsingin yhteistyös-

sä vuonna 2015 syntyneistä kohtuuhintaisen asumisen konsepteista, ja sen taustalla on asukkaiden tarve työhön sekä lisätuloihin.

Vuonna 2016 Uuraaseen liittyen tehtiin useita pilottihankkeita. Asukkaille töi-

tä välittävä työtalkkari aloitti toimintansa Vantaalla, ja lisäksi kokeiltiin muun muassa avointa hoffice-työtilaa Helsingissä.

Kokeilut parhaiden toimintatapojen löytämiseksi jatkuvat vuonna 2017.

Viime vuonna M2-Kodeilla toteutetut mittavat noin 1 800 asuntoa koskeneet vuokranalennukset saivat jatkoa tänä keväänä. Huhtikuussa laskettiin noin 70 suuren kaksion vuokraa Oulussa osoitteissa Heikinkatu 27, Heikinkatu 31 ja Koulukatu 2. Toukokuussa astuivat vielä voimaan talon kolmioita koskevat vuokranalennukset Hämeenlinnassa Karhitie 3:n kohteessa sekä 70 kaksion vuokranalennukset Salossa. ”Meille on siirtynyt viimeisten vuosien aikana suuri määrä ARA-rahoitteisia vuokra-asuntoja muilta toimijoilta. Olemme tutkineet vuokratilastoja ja päätyneet siihen, että varsinkin kaksioiden ja kolmioiden hinnat ovat olleet osittain liian korkeita, jotta niitä voisi kutsua kohtuuhintaisiksi suhteessa alueen yleiseen vuokratasoon. Teemme jatkossakin kohde- ja asuntokohtaisia vuokranalennuksia, jos tilanne niin vaatii”, kertoo vuokraustoiminnan johtaja Eeva Tammisalo.

Kyseisissä asunnoissa Oulussa ja Hämeenlinnassa asuville asukkaille on ilmoitettu vuokrien muutoksesta henkilökohtaisesti. M2-Kodit ovat tehneet myös muita toimenpiteitä vuokrien kohtuullistamiseksi: vuokria ei nostettu vuonna 2017 lainkaan, lisäksi uusista sopimuksista poistettiin vuokravakuus.

M2-lehti |

7

TARINAN PÄÄHENKILÖT:

MIKA RANTAKANGAS, 51, on mielenterveyshoitaja.

Hänen työvuoronsa ovat kello 7.30–15.30, 13–21 tai 20.45–7.30. Hänen perheeseensä kuuluvat avovaimo Sari ja kaksivuotiaat kaksoset Hertta ja Hermanni.

Joka toinen viikonloppu kotona on myös Mikan 11-vuotias tytär, 20-vuotias poika asuu jo omillaan. Perhe asuu 73 neliön kolmiossa.

ERI rytmeissä

Kerrostaloissa eletään samanaikaisesti monessa eri rytmissä, jokainen omat hommansa hoitaen, naapurirauhaa kunnioittaen. Vierailimme Gunnel Nymanin kadulla Helsingin Arabianrannassa ja tutustuimme kolmen asukkaan päivään.

TEKSTI: SUSANNA LEHMUSKOSKI KUVAT: KAISU JOUPPI

EERO MÄMMI, 30, opiskelee sosionomiksi ammattikorkeakoulussa.

Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo Ulla, 8-vuotias Minja ja kaksivuotias Emil.

Perhe asuu 74 neliön kolmiossa.

PIA KAARLA, 45, on toimintaterapeutti. Hän työskentelee arkisin kello 7–15. Pialla on yrittäjäaviomies ja kolme poikaa, joista nuorin on esikoulussa ja vanhin 13-vuotias. Perhe asuu 84 neliön asunnossa.

8

| M2-lehti

Mikan kaksoset heräävät joka aamu tasan tarkkaan kello 6.15.

M2-lehti |

9

Päivisin naapureita ei Mikan talossa juuri näy, naapurit lähtevät erilaisiin vuorotöihin omia aikojaan.

10

| M2-lehti

Klo 6.15 MIKAN kaksosilla on erehtymätön sisäinen herätyskello. He heräävät aina tasan kello 6.15. Kaksivuotiaiden nälkä on kiljuva, joten puurot syödään välittömästi heräämisen ja vaipanvaihdon jälkeen.

Mika tekee mielenterveyshoitajana kolmivuorotyötä. Tänään hän menee töihin iltapäivällä, joten aamupäivä on kaksosten, Hertan ja Hermannin.

Kun Mika aamiaisen jälkeen lähtee kaksosten kanssa metsään, naapureita ei rappukäytävässä juuri näy. ”Tässä talossa tehdään niin paljon erilaisia vuorotöitä, että kaikki taitavat lähteä velvollisuuksiinsa eri aikaan. Rapussa ja pihoilla törmää useimmiten kaltaisiimme pikkulapsiperheisiin ja eläkeläisiin.”

Klo 7 PIA on kello seitsemältä jo työhuoneessaan kuntoutuspoliklinikalla. Hän on lähtenyt matkaan kello 6.20 raitiovaunulla, eväsleipä taskussa.

Aamukahvin hän juo vasta töissä.

Pia on toimintaterapeutti, joka auttaa neurologisista sairauksista kärsiviä kuntoutumaan. ”Parasta työssä on nähdä potilaan toipuvan ja suoriutuvan arkiaskareista, jopa pääsevän takaisin kiinni työelämään.”

Klo 8.30 EERON koulu alkaa Kätilöopistolla. Hän hakee kahvin ja alkaa kuunnella luentoa hyvinvointiyhteiskunnan kehityksestä. Ennen tätä on syöty aamiaiset koko perheen voimin ja viety yksivuotias Emil päiväkotiin.

Puoli yhdeksältä ollaan siis jo ”todella hereillä”, kuten kahden lapsen isä ja opiskelija itse asian ilmaisee.

Eero on aikuisopiskelija opintojensa alussa. Hän opiskelee ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. ”Meitä on viitisenkymmentä sa-

malla vuosikurssilla. Ainakin kymmenellä on lapsia, joten en ole omituisuus.”

Eeron perheen arki toimii tehokkaalla aikatauluttamisella. Arki pitää sisällään kaksi lasta, Ulla-vaimon päivätyöt ja iltaopinnot, Eeron opiskelut, bänditreenit ja jääkiekkoharrastuksen. ”Mahtavaahan se olisi, kun ei tarvitsisi kalenterin kanssa elää näin tiiviisti yhteiseloa. Mutta levätään sitten eläkkeellä.”

Klo 12 MIKA odottelee kello 13 alkavaa työvuoroaan ja siivoilee. Hän valmistelee etukäteen kaksosten päivällistä, jonka vaimo tarjoilee näille muutamaa tuntia myöhemmin, tasan kello 17. Kaksosille on luotu jämpti päiväjärjestys, jota noudattamalla taaperot pysyvät hyväntuulisina.

Mutta siivoilua, sitä riittää Mikalle ja Mikan vaimolle – koko ajan. ”Kämppä ’räjähtää’ helposti. Meitä on neljä ihmistä 73 neliössä. Meillä on paljon leluja ja muita lasten tavaroita. Ne kerätään lattioilta, kun kaksoset menevät päiväunille. Unien jälkeen ne leviävät heti uudestaan.”

Klo 15 PIAN työpäivä loppuu joka arkipäivä kello 15, jolloin iltaa ja vapaa-aikaa on vuorokaudessa vielä paljon jäljellä. ”Kun pääsen kotiin, en enää ajattele työasioita.”

Iltaisin Pia ottaa omaa aikaa lähtemällä uimahalliin tai juoksemalla pitkin kaupunginosan kallioita. Hän tykkää myös leipoa. Kotiin hän tekee usein korvapuusteja tai porkkanakakkua, erikoisemmat kokeilut säästetään juhliin tai viedään töihin.

Pian harrastuksiin kuuluu myös talotoimikunnan jäsenyys. Parhaillaan toimikunnassa suunnitellaan kerhohuoneen remonttia. Tavoitteena on entistä monikäyttöisempi kerhotila, josta olisi iloa yhä useammalle asukkaalle.

Pia on perheineen asunut samassa talossa kohta 12 vuotta. ”Talossa on tuttuja vuosien takaa.

Tiedän monta ovea, joiden takaa voisin mennä hakemaan apua hätätilanteesa. Se on kiva tieto.”

Klo 16 EERON koulupäivä loppuu kolmelta tai neljältä. Koulun jälkeen hän suuntaa

”Koulunkäynti on nyt mun duunia”, sanoo Eero, joka opiskelee sosionomiksi ja haaveilee työstä maahanmuuttajien tai vanhusten parissa.

M2-lehti |

11

tarhan kautta kauppaan ja kotiin.­­­ Jos Eerolla on tentti, hän livahtaa illaksi kirjastoon lukemaan. “Koulunkäynti on nyt mun duunia. Haluan valmistuttuani työskennellä vanhusten tai maahanmuuttajien sosiaaliohjaajana.”

Ainoa asia, mikä tuottaa opiskelijaperheessä päänvaivaa, on raha. Sitä ei tietenkään ole paljoa. ”Onneksi vaimo käy säännöllisissä töissä, hän on ammatiltaan kirjanpitäjä. Hän pitää perheemme kulut kurissa ja tietää koko ajan, missä mennään. Yksikään lasku ei tule yllätyksenä”, Eero sanoo.

Klo 21.00 PIA kirjoittaa runoja. Hän käy joka toinen torstai luovan kirjoittamisen kurssia, jonka kotitehtävänä on pitää unipäiväkirjaa ja kirjoittaa runoja sen pohjalta. ”Kirjoittaminen on minulle tärkeä tapa järjestellä itseäni ja ajatuksiani.”

Samaan aikaan sairaalassa Mika lopettaa työvuoronsa ja hyppää pyörän selkään. Hän on kotona kymmenessä minuutissa.

Klo 22 MIKA on hiipinyt kotiin.

Kaksoset ovat jo sikeässä unessa. Hän avaa kirjan ja alkaa lukea, mutta ei pääse kovin montaa sivua eteenpäin. Väsymys painaa silmät kiinni. Muista asunnoista kuuluu vaimeita ääniä. Hyvin vaimeita. ”Tämä meidän rappumme on ollut todella rauhallinen sen jälkeen, kun haukkuva koira muutti pois. Yläpuolellamme asuu lapsiperhe, mutta harvoin kuulee mitään elämisen ääniä.”

Pia antaa itselleen luvan katsoa hetken televisiota, mutta vain hetken. ”Olen luvannut itselleni, että olen nukkumassa kello 22.30 joka ilta. Se kannattaa. Aamulla ymmärrän, miksi.”

Pia laittaa jälleen puhelimen herätyskellon soimaan kello 5.30.

12

| M2-lehti

Leipominen on Pialle harrastus, jonka pariin on kiva heittäytyä töiden jälkeen. Valmiit leivokset menevät joko perheelle tai töihin tuliaisiksi.

Mikä on viikon paras hetki?

PIA KAARLA Piia odottaa lauantai-iltaa. Silloin kaikki on hyvin. ”Tämä on niin tavallista arkea ja kuitenkin parasta elämässä: puolison ja kuopuksen kanssa saunotaan ja sitten syödään koko perhe jotain hyvää, vaikka pitsaa. Nautin siitä, ettei mitään ole pakko tehdä ja että kaikki tärkeimmät ihmiset ovat samassa paikassa, kotona.”

EERO MÄMMI Eerolle viikon parhaita iltoja on tiistai, ja myös hänen nautintonsa liittyy saunaan. Talon yhteinen sauna lämpiää ylimmässä kerroksessa kahdeksasta kymmeneen. Miesten lenkkisaunaan kokoontuu eri-ikäisiä ukkoja. ”Eläkeläisten kanssa puidaan viikon asiat läpi. Puhutaan politiikasta ja urheilusta. Olen itse Kälviältä, joten kuuntelen aina mielelläni näitä alkuperäisiä stadilaisia. He ovat opettaneet paljon siitä, miten täällä Helsingissä elettiin 1950–60-luvuilla.”

MIKA RANTAKANGAS Mikan vuorotyöelämässä viikolopuilla ei ole mitään merkitystä. Vapaapäivä voi olla vaikkapa maanantaina. ”Itse asiassa maanantait ovat hienoja vapaapäiviä. Uimahallissa ei aamulla ole ketään, toisin kuin viikonloppuna, kun se on tupaten täynnä.”

Kun alkaa vaapaaputki, silloin on perjantai-illan tuntu, oli se sitten sunnuntaina tai keskiviikkona. ”Olen aina tehnyt vuorotyötä enkä vaihtaisi pois. Hankalaa on vain se, miten sopia tapaamisia sellaisten tuttujen kanssa, jotka suunnittelevat kaiken elämässään vapaiden viikonloppujensa ehdoilla.”

M2-lehti |

13

VINKIT KOTIIN

VIIHTYISÄSTI VIHREÄ Koti ja parveke rakastavat kasveja ja vihreää. Ota parvekkeestasi kaikki irti Suomen lyhyessä kesässä ja tee siitä kukkiva keidas.

Kokosimme edulliset ja helpot vinkit vihersisustamiseen.

TEKSTI: SUSANNA LEHMUSKOSKI KUVITUS: MARKUS FREY

Kun alat sisustaa uuden kodin parveketta…

1

Selvitä, mihin ilmansuuntaan parveke aukeaa ja millaiset valo-olosuhteet parvekkeella on.

Etelään ja länteen avautuvilla parvekkeilla kasvit saavat päivän kuumimman ajan valoa eli kasvillisuudeksi kannattaa valita runsasta valoa ja lämpöä kestävät lajit. Pelargoniat, salviat, koristebataatti, laventeli ja mehikasvit ovat kauniita ruukkuistutuksissa.

Pohjoisen ja idän parvekkeella valo painottuu aamuun ja parveke on varjoisempi. Kannattaa valita kasvit varjoa sietävistä lajeista. Kukista verenpisara, lumihiutale ja begoniat ovat nappivalintoja.

2

Hanki kasveille mahdollisimman suuret ruukut tai viljelylaatikot. Suurissa ruukuissa on reilusti multatilaa, johon varastoituu ravinteita ja kosteutta.

3

Luo parvekkeelle keidasmaista tunnelmaa näkösuojaratkaisuilla, esimerkiksi köynnösritilällä ja köynnöksillä.

4

Hanki kalusteet, vähintään tuoli ja pöytä, tilan salliessa myös riippumatto tai muu lekottelupaikka. Parveke on nauttimista varten!

14

| M2-lehti

OSALLISTU KUVAKILPAILUUN! Millainen on sinun parvekepuutarhasi? Lähetä kuva parvekkeestasi osoitteeseen m2lehti@ysaatio.fi ja osallistu leffalippujen arvontaan! Jätä yhteystietosi, niin ilmoitamme sinulle, kun voittaja on valittu.

Parhaat kuvat julkaistaan M2-Kodit-verkkosivuilla osoitteessa www.m2kodit.fi.

ILMAKASVEIKSI kutsuttavat tillandsiat ovat päällyskasveja, jotka luonnossa kasvavat puidenrungoilla ja oksilla. Ne ottavat kaiken tarvitsemansa ilmasta. Ilmakasvit sopivat sisustuksellisiin asetelmiin ja roikutettaviksi, sillä ne eivät tarvitse multaa.

HYVÄ TIETÄÄ: Ilmakasvit viihtyvät runsaassa valossa mutta eivät pidä paahteesta.

KUMIVIIKUNA eli huonekumipuu on uudessa suosiossa paistatteleva huonekasvi, joka kasvoi suomalaiskodeissa jo 1800-luvulla. Sen suosio huonekasvina perustuu helppohoitoisuuteen ja sopeutuvuuteen.

HYVÄ TIETÄÄ: Kasvi nauttii hajavalosta eli ei kestä suoraa auringonpaistetta.

Yrttejä parvekkeella

KILPIPIILEA tunnetaan myös nimillä kiinanrahapuu ja lähetyssaarnaajakasvi. Norjalainen lähetyssaarnaaja löysi kasvin Kiinasta vuonna 1945 ja toi sen Norjaan. Kotimaassaan hän jakoi kilpipiilean alkuja tuttavilleen. Näin kasvi levisi Pohjolan koteihin.

HYVÄ TIETÄÄ: Vähäisessä valossa lehdistä tulee suurempia.

PULLOJUKKA on erittäin kestävä ja vähään tyytyvä kasvi.

Se viihtyy pienessä ruukussa ja vähässä mullassa eikä multaa tarvitse vaihtaa joka vuosi. Se sietää kuivahtamista, sillä pullomainen tyvi kerää kosteutta.

Pullojukan voit jättää huoletta kotiin, kun lähdet pariksi viikoksi lomalle.

M2-KOTIEN VIHERTIIMI KAKTUKSET ovat laiskan tai hajamielisen kastelijan toivekasveja. Talviaikaan riittää kastelu kerran tai kahdesti kuukaudessa. Kesäksi kaktukset voi viedä pihalle tai parvekkeelle ja kastella vähän useammin. Kaktukset menestyvät useamman vuoden samassa mullassa.

K A SV I E N KUVAT: SHUT T E R STO CK

Viherkasvit ovat nyt trendikäs osa sisustusta. Juuri nyt pinnalla ovat:

M2-Kotien vihertiimi on Vantaalla aloitettu kokeilu, jossa kiinteistöhuollon viherpalvelujen tehtävät on ”sisäistetty”. Tarkoituksena on palkata asukkaita hoitamaan istutusalueita ammattilaisen opastuksella.

Mikäli sinulla on kysyttävää viherasioista tai vaikkapa haluat osaksi tiimiä, ota yhteyttä projektivastaavaan sähköpostitse: marko.saisa@ysaatio.fi

Mahdottomia yrttejä ja helppoja ratkaisuja. Projektivastaavana M2-Kotien vihertiimissä toimiva Marko Säisä kertoo vinkit aloittelevalle parvekeviljelijälle. ”Jos olet vasta aloitteleva parvekepuutarhuri, teet luultavasti saman ”virheen” kuin minäkin, eli kokeilet kasvattaa kaikkia mahdollisia ja mahdottomia yrttejä. Mutta kyseessä ei oikeastaan ole virhe vaan hyvä aloitus! Kannattaakin kokeilemalla löytää ne yrtit, jotka tuottavat joko satoa tai iloa tarpeeksi suhteessa siihen vaivannäköön, mitä olet valmis parvekepuutarhaasi laittamaan.

Itse teen helpoimman kautta: hankin tarpeeksi suuria ruukkuja tai istutusaltaita, täytän pohjan soralla ja ruukunpalasilla ja kaadan päälle multaa tai mullan ja hiekan sekoitusta. Kaadan valitsemani yrtin siemenet pinnalle ja kastelen hyvin.

Tämä kaikki tapahtuu siis sisällä. Kun siemenet ovat itäneet, kasvatan niitä edelleen sisällä ihan kuin muitakin sisäkasveja.

Kun ilmat ovat tarpeeksi lämpimiä, vien ruukut ulos.

Jos kevät on ollut erityisen lämmin, olen jättänyt sisällä tapahtuvan esikasvatuksen pois ja kasvattanut yrtit parvekkeella siemenestä asti.”

VINKKEÄ ANTOIVAT PUUTARHAKIRJAILIJA JOHANNA VIREAHO JA SISUSTUSSTAILISTI SUSANNA VENTO M2-lehti |

15

ASUMINEN SHUT T E R STO CK

35%

3 x siivoussuosikki keittiön kaapista ETIKKA. Vanhan kansan suosikkituote viinietikka taipuu miltei mihin tahansa siivoustehtävään. Ikkunanpesu: Sekoita spray-pulloon puolet vettä ja puolet kirkasta viinietikkaa, suihkuta ikkunoihin ja pyyhi sanomalehdellä. Samalla nesteellä hoitelet myös jääkaapin siivouksen.

RUOKASOODA. Onko valkoi-

LUKU: Noin 35 prosen-

tilla suomalaisista kotitalouksista on jokin lemmikkieläin. Lemmikkien suosio on kasvussa, sillä vuonna 2012 vastaava luku oli 30. Yleisimmät lemmikit ovat koira ja kissa.

LÄHDE: TILASTOKESKUS 2016.

1. COLDPLAY: Viva La Vida 2. BILL WITHERS: Lovely Day 3. AVICII: Wake me up 4. CLEAN BANDIT FEAT. JESS GLYNNE: Rather Be 5. ARCADE FIRE: Wake up

16

| M2-lehti

Miksi sotku ärsyttää enemmän omassa kodissa kuin muiden kotona?

SHUT TER STOCK

Musiikin suoratoistopalvelu Spotify tutki musiikin herättäviä ominaisuuksia ja loi soittolistan, jonka kappaleet noudattavat kolmea sääntöä: kappaleet kasvavat hitaasti ja heräilevästi, positiiviset sanoitukset virittävät hyvään mielialaan ja tempo on nopea, noin 100-130 lyöntiä minuutissa. Viisi poimintaa listalta:

M AR KUS FR E Y

TOP 5 BIISIT HERÄÄMISEEN

SITRUUNA. Raikas sitruuna on hyväntuoksuinen putsaustuote. Vaikka sen desinfioivista ominaisuuksista ei olla tieteessä päästy yksimielisyyteen, raikastavat vaikutukset ovat jokaisen havaittavissa.

Sitruunaa voi käyttää esimerkiksi muoviastioiden ja ämpäreiden tunkkaisen hajun poistamiseen.

Hankaa sitruunanpuolikasta muovipintaa vasten ja huuhtele.

sissa mukeissasi tummat reunat kahvin ja teen jäljiltä? Laita tiskirättiin ruokasoodaa, hankaa kevyesti, ja mukit ovat uuden veroiset. Soodalla puhdistat myös lavuaarin, pinttyneet kattilat ja jopa uunin. Kostuta kylmä uuni suihkuttamalla vettä runsaasti kaikille puhdistettaville alueille. Levitä ruokasooda niin, että se muuttuu tahnamaiseksi, ja anna vaikuttaa muutama tunti.

Pyyhi huolella lopuksi.

Omaan kotiin on erityinen suhde, omaa kotia pidetään levon ja rauhoittumisen paikkana. Se, että siellä on siistiä, on siksi merkityksellisempää kuin että toisen kotona on siistiä.

Voi olla myös, että olemme vaativampia itseämme kuin muita kohtaan. Toisessa ihmisessä ja hänen kodissaan epätäydellisyys on helpompi hyväksyä. Siivoamisesta haetaan myös hallinnan tunnetta omaan elämään. Kun maailma on kaoottinen jo valmiiksi, se, ojossa olevat tavarat voivat tuoda turvaa.

KOKO LISTA KUUNNELTAVISSA

ASIANTUNTIJANA TERVEYSTALON JOHTAVA

SPOTIFYSSA: WAKE UP

TYÖTERVEYSPSYKOLOGI TUULI VIRANTA-NAULAPÄÄ

KOLUMNI: JAAKKO BLOMBERG

Hädässä naapuri tunnetaan

T

arvitsetko jonkin tavaran? Käy ostamassa uusi, nyt saat sen tarjoushintaan, kertovat mainokset. Nykyinen kulutuskulttuuri yrittää opettaa meitä siihen, että kaikista ongelmista selviää rahalla. Mutta usein ainoa mitä tarvitsisimme, on avulias naapuri.

Hyvän muistutuksen naapuriavusta sain, kun olin yhtenä sunnuntaina menossa purkamaan taidenäyttelyä ja tarvitsin sitä varten pikaisesti kittiä kiinnitysreikien paikkaamiseen. Lähirautakauppa ei tietenkään siihen aikaan ollut auki, ja isot marketit olivat liian kaukana. Manasin tilannetta kadulla naapurilleni, joka lähti saman tien kaivamaan kellaristaan kittiä lainaan.

Illalla seiniä kiitollisena kitatessani mietin, että aina auki olevien markettien sijaan tarvitsemme ehkä vain enemmän ihmiskontakteja.

Tilannehan on älytön. Jokainen on joskus tarvinnut kittiä jonkin reiän tukkimiseen, mutta siihen menee vain pieni osa purkin sisällöstä, ja sitä loppua sitten haudotaan kotona vuosikausia. Mutta entä jos kaikki ne purkit laitettaisiin kiertoon naapureiden kesken? Luultavasti kenenkään suomalaisen ei tarvitsisi ostaa kittiä seuraavaan viiteen vuoteen.

Sama pätee moniin muihin työkaluihin ja tarvikkeisiin. Kuten porakoneeseen. Sellainen löytyy aika monesta kodista, mutta hyvin harvoin sitä käytetään. Oikeasti meille riittäisi yksi porakone korttelia kohti, jos se kiertäisi asukkaiden kesken. Vaikkapa paikallisessa Facebook-ryhmässä.

Eikä jakamista tarvitse rajoittaa vain tavaroihin. Mui-

”Oikeasti meille riittäisi yksi porakone korttelia kohti, jos se kiertäisi asukkaiden kesken.

Vaikkapa paikallisessa Facebook-ryhmässä.” ta ihmisiä voi helposti muistaa pienellä vaivalla. Viimeksi kun leivoin porkkanakakkua, vein siitä osan naapureilleni.

Pienen lapsen kanssa yksin kotona ollut äiti kiitteli ja toi myöhemmin vastalahjaksi vanhempiensa poimimia mansikoita. Näin me molemmat saimme mukavan yllätyksen ja hyvän mielen kahteen kertaan.

Joten kun seuraavan kerran tarvitset jotain, mitä naapuri mitä todennäköisemmin lainaisi, niin kannattaa kysyä apua. Ja tehdä sitten vaikka jokin vastapalvelus. Tosin siinä on se vaara, että sitä saattaa ystävystyäkin naapureiden kanssa.

Ja jos joskus tarvitset sokeria tai porakonetta, saa tulla soittamaan ovikelloa.

KIRJOITTAJA ON TUOTTAJA, JOLLA ON OLLUT NÄPPINSÄ MUKANA MONISSA KAUPUNKIKULTTUURIN HANKKEISSA, KUTEN ILLALLINEN TAIVAAN ALLA, SIIVOUSPÄIVÄ, HELSINKI SAUNA DAY JA HELSINKI URBAN ART. JAAKON PYRKIMYKSENÄ ON TEHDÄ KAUPUNGISTA MUKAVAMPI JA YHTEISÖLLISEMPI PAIKKA ELÄÄ.

M2-lehti |

17

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

Hyvään yhteishenkeen riittää ”moi” käytävällä Kangasalan Suoraman Helmessä tavalliseen kerrostaloasumiseen sekoittuu kehitysvammaisten palveluasumista. Tuloksena on iloinen yhteisö, jossa naapurit ovat valmiita auttamaan toisiaan.

TEKSTI: AURORA AIRASKORPI KUVAT: KAISU JOUPPI

18

| M2-lehti

Eve Tikanojan kodin seinällä on tekstitarra, joka muistuttaa elämän pienten hetkien merkityksestä.

M2-lehti |

19

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA SUORAMAN HELMI OSOITE: Isolukontie 5, Kangasala VALMISTUNUT: 2016 ASUNNOT: 37 kpl 36-57 m² 1 h + kt ja 2 h + kt sekä 1 kpl 74 m² 3 h + kt

A

urinko paistaa sisään isoista ikkunoista, jotka kiertävät talon alimman kerroksen yhteistiloja. Tilan kaikki kalusteet ovat värikkäitä ja uudenkarheita. Olohuonemaista tilaa reunustaa löhöilyyn sopiva sohvanurkkaus. Tunnelma on odottava, sillä tiloissa tavallisesti pörräävät asukkaat ovat töissä. Meno yhteistiloissa alkaa vasta alkuillasta.

Ollaan Tampereen Kangasalla, syksyllä 2016 valmistuneessa Suoraman Helmessä, jossa alakerran yhteistilasta, Kuussalongista, vastaa Kangasalan kunta. Kunta vuokraa M2-Kodeilta tiloja kehitysvammaisten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Nyt paikalla on vain Suoraman Helmen yhteistiloissa jutellaan, katsotaan televisiota ja ollaan yhdessä. Naurua ja iloa riittää. Kuvassa eturivissä Marko Salonen, Virve Laitinen, Tuula Lindholm ja takana yksikön vastaava hoitaja Leena Kosonen ja Pasi Räfsten.

palveluasumisen henkilökunta, jonka tehtävänä on varmistaa, että jokaisen palveluasukkaan tarpeet ja toiveet tulevat huomioitua, kertoo asumisyksikön vastaava hoitaja Leena Kosonen.

Tämä tarkoittaa kunkin asukkaan viikko-ohjelman, kuten kaupassakäynnin, kotitöiden ja työn järjestämistä, arjen aikatauluttamista ja reagoimista asukkaiden tarpeisiin, jos asukas tarvitsee esimerkiksi apua kotona. Kosonen on työskennellyt pit20

| M2-lehti

kään kehitysvammaisten kanssa. ”Parasta työssä on se elämänilo, jonka kohtaa päivittäin. Palveluasukkaat ovat luonnonlapsia”, toteaa Kosonen.

Talon alin kerros on yhteistilaa, jonka nimi on Kuussalonki. Palveluasunnot ovat talossa sekaisin muiden asuntojen kanssa.

Yhteisöllisyys tuo turvaa Elämä Suoraman Helmessä alkoi vuodenvaihteessa. Marraskuussa val-

Kuussalongin aulassa oleva kuvataulu kertoo, kuka palveluasukkaista on kotona ja kuka ulkona.

mistuneeseen taloon muuttivat ensimmäiset asukkaat jo viime vuoden puolella. Ensimmäisten M2-asukkaiden joukossa muutti 57-vuotias Eve Tikanoja.

Monessa asunnossa laitetaan vielä paikkoja kuntoon, mutta Even kotona miltei kaikki kalusteet ovat löytäneet paikkansa.

Eve muutti Kangasalle Mikkelistä, kun nuorimmainen lapsi lähti pois kotoa. Uuden elämäntilanteen myötä Evelle oli tärkeää löytää kotipaik-

ka, josta on sopivan pituinen matka kaikkien neljän lapsen ja lastenlasten luo. Koko ikänsä savuttomana elänyttä Eveä houkutti Suoraman Helmessä muun muassa se, että talossa ei saa tupakoida. Ratkaisevaa oli myös talon esteettömyys. Eve on sairaseläkkeellä selkävaivojen vuoksi, ja automatisoidut ovet, hissi ja helppo kulkeminen olivat ratkaisevia tekijöitä asuntoa valitessa.

Yhteisasuminen Kuussalongin palveluasukkaiden kanssa oli sekin

plussaa. ”Kun tietää, että talossa on ihmisiä paikalla ympäri vuorokauden, se tuo turvaa myös meille, jotka emme ole palveluasukkaita.”

Even mukaan henki on talossa sellainen, että apua olisi helppo pyytää keneltä tahansa. Asukkaat ovat asennoituneita siihen, että joku voi hyvinkin joskus tarvita apua.

Lämmin ja avulias ympäristö on Evelle tärkeä osa asumista. ”Me asukkaat luomme talolle sielun, jo alaovella tuntuu, että on tullut kotiin.” Hyvä henki syntyy hänen mielestään jo pelkästään siitä, että moikataan toisia asukkaita. ”Kyllä sen jo omasta kokemuksesta tietää, että joskus se, että joku sanoo moi, saattaa olla päivän tai viikon paras hetki. Eikä se maksa kenellekään mitään.”

”Koti on rauhan paikka” Hyvien hetkien tärkeydestä muistuttavat olohuoneen seinällä oleva tekstitarra ja valokuvat perheenjäsenistä. Koriste-esineillä on kaikilla oma tarinansa. Enkeliveistos pöydällä on M2-lehti |

21

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

oman äidin antama ja sitä ympäröivät kivet muistuttavat edesmenneistä ystävistä.

Uusi koti ja sen laittaminen on ollut Evelle monella tapaa voimaannuttava kokemus. Pitkään oman lapsensa omaishoitajana työskentelyn jälkeen yksin asuminen ja omien valintojen tekeminen on ollut virkistävää. ”Koti on rauhan paikka, teen siitä ajan kanssa omannäköistä”.

Yksinäistä oloa ei ole ehtinyt tulla, sen verran kiireisenä Eve pitää itsensä. Uuden asuinpaikan tutkailu, kissat Rolle ja Elvis sekä käsityöt saavat päivät kulumaan. Virkkaaminen on kuulunut harrastuksiin jo lapsesta asti.

Asukastoiminta on talossa vasta käynnistymässä, eikä Eve tiedä, riittäisikö oma aika ihan aktiivina olemiseen, mutta mukaan hän aikoo mennä silti kaikkeen yhteiseen. Ystävänpäiväkahvit on jo takana ja siellä pääsi tutustumaan sekä palveluasukkaisiin että muihin asukkaisiin.

”Me asukkaat luomme talolle sielun.”

Hyvää ruokaa ja kavereita Yhtä kerrosta ylempänä Evestä asuu Marko Salonen, 24, yksi palveluasukkaista. Markon koti on saman muotoinen kuin Even koti, sisustus on tosin pelkistetympi, käsin virkattuja peittoja tai tyynyjä ei näy. Niiden sijaan olohuonetta reunustavat kosketinsoitin, kitara ja tietokone.

Marko sanoo kotinsa olevan ”sairaan kiva, onnellisen pojan koti”.

Hänelle onnea tuovat hyvä ruoka ja kaverit, joita on sekä töissä että kotitalossa. Kavereiden kanssa jutellaan ja katsotaan televisiota Kuussalongin yhteistiloissa. ”Talossa asuu mukavaa porukkaa ja kaikkien kanssa moikataan”.

Tärkeintä Markolle elämässä on musiikki, jota hän on tehnyt yli kymmenen vuotta. Päivisin Marko käy töissä Pähkinäkallion toimintakes22

| M2-lehti

Käsityöt ja kissat pitävät Even kiireisenä. Hänen kotonaan sekä peitot että tyynyt on virkattu itse. Nyt työn alla on myös paperikukista askarreltu seppele.

”Tämä on sairaan kiva, onnellisen pojan koti.”

Musiikki on Markon intohimo, ja hän nauttii esiintymisestä.

Haaveena on vielä joskus päästä isolle lavalle esittämään kappaleita.

kuksessa, mutta vapaa-aika menee musiikin tekemiseen, säveltämiseen ja sanoittamiseen. Haaveena on päästä esiintymään lavalla. Kotona on tärkeää oma rauha, sillä kotona syntyvät myös ideat musiikkiin. Kappaleet kertovat elämästä ja luonnosta.

Yhden laulun hän on tehnyt myös Suoraman Helmelle sisään muuttaessa. Sen nimi on ”Kuinka pullan saan”.

Marko kertoo, että kappale vain alkoi soida hänen päässään. Sanoitukset kertovat asumisen ilosta ja mukaan on päässyt myös pari riviä tytöstä, johon Marko on ollut ihastunut. Kappale on esitetty alakerran salongissa.

Kehuja tuli. Yleisön viihdyttäminen on Markolle palkitsevaa. ”Haluan välittää ihmisille hyvän mielen biisien kautta”.

MARKON KAPPALE: KUINKA PULLAN SAAN Kuinka pullan saan Astun ovesta sisään Juttelen kavereiden kanssa Minä odottamaan jään ystävää Otan kuvia On asumisvalmennus Ollaan me ystävät yhdessä tänään täällä

Tietokoneella kuvia on Me niitä katsotaan Ohjaajat jo odottaa Koska pääsee meitä ohjaamaan Me odotamme, koska pääsemme Taloon muuttamaan Uusi paikka on verraton Meillä tosi ihanaa on

Kertosäe: Tiedän, kuinka pullan saan Kun kärsivällisesti jaksetaan odottaa Ihastukset jalat alta vie Asuntoon vie rakkauden tie

Kertosäe: Tiedän, kuinka pullan saan Kun kärsivällisesti jaksetaan odottaa Ihastukset jalat alta vie Asuntoon vie rakkauden tie

M2-lehti |

23

M2-ALUEET

LUONTO KOTIOVELLA Suomalaisissa lähiöissä luonto on yllättävän lähellä. Kun astuu pari askelta sivuun asfaltilta, avautuvat mahdollisuudet kalastukselle, palstaviljelylle tai vaikkapa lintubongaukselle. Kartoitimme luonnonläheiset M2-Kotien lähiöt ja listasimme houkutukset.

Teksti: Krista Ahola Kuvitus: Leena Kisonen

24

| M2-lehti

2

M2-lehti |

25

HE L E NA ROSCH I E R

M2-ALUEET

Kannelmäki Helsingin Kannelmäessä bongataan lintuja, palstaviljellään tai ihaillaan maisemia Malminkartanon täyttömäellä.

KULKUYHTEYDET: Helsingin keskustasta perille pääsee paikallisjunalla, ja myös bussiyhteydet ovat hyvät. Autoilijat löytävät paikalle isoja teitä pitkin, sillä Kehä I, Vihdintie ja Hämeenlinnanväylä ovat vieressä. Kauppakeskus Kaaresta on viiden minuutin ajomatka.

MITEN LUONTOON: Alueen tuntumassa on useita viheraluita, lähimpänä Kartanonhaka palstaviljelyalueineen ja koirapuistoineen. Kartanonhaan lammikon laituri on suosittu levähdyspaikka, ja Mätäjoella voi bongata harvinaisia lintuja. Kannelmäestä pyöräilee kymmenessä minuutissa Keskuspuistoon tai Aino Acktén puistoon.

2 3

MUITA VETONAULOJA: Kävelymatkan päässä on Malminkartanon täyttömäki, jonka ympäristössä voi maastopyöräillä, hiihtää, luistella tai pelata jalkapalloa. Mäen huippu toimii näköalapaikkana, ja portaat ovat kuntotreenaajien suosiossa. Kaarelan Ratsutalli sijaitsee Kaarelanpuistossa.

M2-KOTIEN ASUNNOT: Pasuunakuja 1 ja Soittajantie 4 B

26

| M2-lehti

HELENA ROSCH IER

SIMO K AR ISALO

MISSÄ: Kannelmäki sijaitsee Länsi-Helsingissä, Kehä I:n pohjoispuolella, Hämeenlinnanväylän kupeessa.

1

4

1. Malminkartanon täyttömäen huippu on Helsingin korkein kohta (90 m).

2. Kannelmäen läpi virtaava Mätäjoki on onkijoiden suosiossa.

3. Malmikartanonhuipun portaat houkuttelevat treenaajia.

4. Sadonkorjuuta Malminkartanon omenatarhassa.

V I CE NT E SE R R A

Petonen Petosen puistokaupunki Kuopiossa tarjoaa 20 kilometriä puistokäytäviä ja hyvät mahdollisuudet liikkumiseen.

Ahvenisto

Ahveniston maauimala.

Ahveniston harju luonnosuojelualueineen tarjoaa upean ulkoiluympäristön lyhyen matkan päässä Hämeenlinnan keskustasta.

MISSÄ: Ahvenisto sijaitsee Hämeenlinnan läntisellä alueella kävelymatkan päässä keskustasta, aivan Ahveniston ulkoilualueiden läheisyydessä.

KULKUYHTEYDET: Hämeenlinnan keskustasta ajaa autolla reilussa viidessä minuutissa tai kävelee 20 minuutissa. Useampi kaupunkiliikenteen bussi ajaa lähistölle.

MITEN LUONTOON: Ahveniston alueella voi patikoida, hiihtää tai vaikka saunoa rantasau-

nassa ja uida avannossa. Kesäisin uimaan pääsee Ahvenistonjärven ja Kahtoilammen uimarannoilla.

MUITA VETONAULOJA: Ahveniston maauimala rakennettiin olympialaisia varten, ja se on auki kesäisin. Alueelle keskittyvät lähes kaikki Hämeenlinnan liikuntapalvelut, kuten jäähalli, yleisurheilu- ja jalkapallokenttä. Seikkailupuisto Flowparkissa on kiipeilyhaastetta kaikenikäisille.

M2-KOTIEN ASUNNOT: Rakuunankatu 3

Keskeltä pääkaupunkiseutua löytyy sekä tammimetsää että aitoa maalaismaisemaa.

MITEN LUONTOON: Petonen on urbaani alue, joka on rakennettu puistomaisesti etenkin kevyen liikenteen tarpeisiin. Laajoja viheralueita ja puistokäytäviä löytyy n.

20 km verran. Kesällä polskijoille on Kirveslahden ja Jynkänlahden uimarannat ja talvisin latuverkosto on kattava. Venesatamat tarjoavat suoran yhteyden Kallavedelle.

M2-KOTIEN ASUNNOT: Pyörönkaari 2, Pyörönkaari 8, Kypäräkatu 3.

MISSÄ: Tammisto sijaitsee Vantaanjoen ja Keravanjoen haarassa Vantaalla, aivan Helsingin rajan tuntumassa.

MITEN LUONTOON: Tammiston luonnosuojelualueelta löytyy kappale alkuperäistä tammimetsää. Läheinen Paloheinän ulkoilualue tarjoaa vaihtelevat maastot, ja siellä voi lenkkeillä,

KULKUYHTEYDET: Bussi kulkee Kuopion keskustasta ja muista kaupunginosista useita kertoja tunnissa, ja pyörätiet ovat hyvät.

Moottoritien läheisyys on näppärää autoilijalle.

MUITA VETONAULOJA: Urheilumahdollisuudet ovat monipuoliset: alueella sijaitsee Lippumäen uima- ja jäähalli, liikuntakeskus sekä Litmasen kenttä. Vajaan tunnin reippailumatkan (10 minuuttia autolla) päästä löytyy Savolanniemen laavu makkaranpaistoon.

Tammisto

KULKUYHTEYDET: Julkisilla paikalle pääsee Helsingin keskustasta ja Jumbon kauppakeskuksesta. Tammisto sijaitsee aivan Tuusulanväylän kupeessa ja autolla sinne on helppo matka. Tammiston kauppatien suurten myymälöiden luota on parin minuutin kävelymatkamatka.

MISSÄ: Petonen sijaitsee noin 10 km Kuopion keskustasta etelään.

Haltialan tilan maalaismaisemaa. pelata golfia ja talvella hiihtää ja luistella. Kävelymatkan päästä avautuu Keskuspuisto, jota pitkin voi reippailla aina Töölönlahdelle saakka.

MUITA VETONAULOJA: Haltialan kotieläintila tarjoaa palan maalaismaisemaa. Tuomarinkylän kartanolla voi ratsastaa, nauttia puistosta ja käydä vinttikoirien radalla.

M2-KOTIEN ASUNNOT: Tammistonkatu 11, Tammistonkatu 21 ja Tammistonkatu 31

VOITA LEFFALIPUT! Vinkkaa meille tekemistä sadepäiviksi. Missä sinun alueellasi on viihtyisimmät tapaamispaikat ja kuppilat? Lähetä viesti osoitteeseen m2lehti@ysaatio.fi

LÄHTEET: HELSINGIN KAUPUNKI, HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, KUOPIONKAUPUNGINOSAT.FI, KUOPION KAUPUNKI, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO, VANTAAN KAUPUNKI

M2-lehti |

27

AKTIIVISET ASUKKAAT ASUKAS: Jari Puustinen ASUNTO: 79 m², 4 h + k Arabianrannassa, Merituuli, Gunnel Nymanin katu 4

”Vuokraamalla elämään saa enemmän joustoa.”

Asukasaktiivi Jari Puustisen kotitalolle järjestettiin ristiäiset, jotta asukkaat kokisivat omistajuutta taloon.

Vuokra-asumisessa on tulevaisuus MERIROSVOJUHLAT pihamaalla, risteilyt Helsingin edustalla, drive through -pizzajuhlat uutena vuotena.

Tässä vasta muutama esimerkki asukastoiminnasta, jota Jari Puustinen on ollut järjestämässä, yhdessä aktiivisen ja innovatiivisen talotoimikuntansa kanssa. Jarilla on kokemusta taloaktiivina toimimisesta jo 20 vuoden ajalta eri vuokrayhtiöistä. Nyt Jari on Helsingin Arabianrannassa sijaitsevan talonsa toimikunnan puheenjohtaja, Helsingin alueryhmän puheenjohtaja ja edustaa asukkaita myös M2-Kotien hallituksessa.

Tärkeänä tehtävänään, yhdessä asukastoiminnan kehittämisen kanssa, Jari pitää vuokra-asumisen imagon nostamista. Vuokra-asumisessa ei ole mitään häpeiltävää, päin vastoin. ”Vuokraamalla elämään saa 28

| M2-lehti

enemmän joustoa. Jos elämäntilanne muuttuu, pääset asunnosta helposti eroon vaihtamalla pienempään tai isompaan.”

Vuokra-asumisen trendi näkyy esimerkiksi siinä, että eläkkeelle jääneet myyvät omistusasuntonsa, muuttavat vuokralle ja käyttävät rahansa elämisen tason nostamiseen. Tämä on iso muutos, sillä monelle 1950-luvulla syntyneelle omistusasunto on ollut ainoa tavoiteltava asumismuoto.

Vuokralla asumista puoltaa myös vahva asukasyhteisö, jollaista Jari ei ole vielä osakeyhtiöissä tavannut. ”Taloyhtiön budjetit menevät siihen, mikä on välttämätöntä, ei siellä ole sellaista kohtaa kuin asukastoiminta.

Meillä on, ja on myös ymmärretty, että kun asukkaita kuunnellaan ja kuullaan, kaikki hyötyvät.”

Jotta vuokra-asumisen imago nousee, tarvitaan Jarin mukaan tekoja.

Hänen talolleen järjestettiin ristiäiset, jotta asukkaat kokisivat omistajuutta taloon. Nyt asutaan Merituulessa. ”Muutosta asenteisiin ei tule vaan se pitää tehdä. Me olemme itse se muutos.”

TEKSTI JA KUVA: AURORA AIRASKORPI

Mikä on parasta asukasyhteisössä: ”Vahva yhteisö luo turvaa, sillä tunnemme toisemme. Naapurin lapset uskaltavat tulla pyytämään apua, jos avaimet ovat unohtuneet ja haemme vanhukset mukaan tapahtumiin kädestä pitäen, jos on tarvis. Ovet on auki kaikille.”

Tätä on M2-asukastoiminta M2-Kotien asukastoiminta on kolmiportaista. Toiminnalla pyritään lisäämään yhteisöllisyyttä ja asumisviihtyvyyttä.

1

Talotoimikunnat 213 kpl • MIKÄ: Talokohtainen asukastoiminnan ryhmä, jonka jäsenet ja puheenjohtaja valitaan kahden vuoden välein. Asukastoiminta on vapaaehtoista eikä siitä makseta palkkaa.

• TEHTÄVÄ: Järjestää talon asukkaiden kesken yhteistä toimintaa, esim. yhteisiä tapahtumia ja tempauksia. Toiminta rahoitetaan talokohtaisilla määrärahoilla, summa määräytyy talon neliöiden ja asukasmäärän mukaan.

2 Alueryhmät 12 kpl • MIKÄ: Alueryhmä koostuu talotoimikuntien puheenjohtajista ja muista aktiivisista asukkaista. Mukaan voi tulla kuka tahansa alueella asuva M2-Kotien asukas.

3 Asukasneuvosto • MIKÄ? Asukasneuvosto on asukastoiminnan ylin taso ja koostuu alueryhmien puheenjohtajista.

• TEHTÄVÄ: Alueryhmät järjestävät alueille yhteistä tekemistä ja tapahtumia M2-Kotien ja asukkaiden yhdessä määrittämien teemojen alla. Teemoja ovat ympäristö ja kierrätys, pelastus ja turvallisuus, luonto ja retkeily, liikunta ja hyvinvointi.

• TEHTÄVÄ: Asukkaan ääni M2-Kotien hallituksessa. Ottaa kantaa M2-Kotien talouteen ja toimintaan. Asukasneuvosto koostuu alueryhmien puheenjohtajista.

M2-lehti |

29

ASUKASNEUVOSTO Jukka-Pekka Koskinen, Turku

Eero Niemi, Imatra Jari Makkonen, Järvenpää

Pentti Piipari, Oulu

Aarre Paljakka, Kirkkonummi

Anne Achrén, Tampere

Jari Puustinen, Helsinki

Lea Kaislasuo, Kuopio

Pauli Teräväinen, Lahti Pia Luostarinen, Vantaa

Leena Siivola, Rovaniemi

Asukasneuvosto palveluksessasi M2:n asukastoiminnan alueryhmät valitsivat syksyllä 2016 perustamiskokouksissaan omat edustajansa 12 jäsenestä koostuvaan asukasneuvostoon. Asukasneuvoston puheenjohtaja on Jari Puustinen Helsingin Arabianrannasta.

Puustinen on myös M2-Kotien hallituksen asukasjäsen.

Neuvosto tuo alueiden vuokralaisten näkemykset esiin M2-Kotien päätöksenteossa ja kehittämisessä. Asukasneuvosto toteuttaa yhteishallintolain mukaista vuokratalojen 30

| M2-lehti

asukasdemokratiaa. Sen tarkoituksena on antaa vuokratalojen asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa asioissa.

HALUAISITKO tutustua ja lähteä mukaan oman talosi talotoimikuntaan?

Lue lisää: m2kodit.fi/ asukastoiminta/

Vinkkaa vuokralainen – Saat leffaliput!

ONKO ystäväsi vailla vuokra-asuntoa? Tee hänelle palvelus ja suosittele asuntojamme.

Pyydä häntä sen jälkeen täyttämään asuntohakemuksemme netissä ja lisäämään sinun tietosi lisätietoihin. Sinun tulee täyttää vinkkauslomake nettisivuillamme osoitteessa m2kodit.fi/vinkkaavuokralainen/ Mikäli tuttavasi valitaan asukkaaksemme, palkitsemme molemmat, sekä sinut

että hänet, elokuvalippupaketeilla (sis. kaksi lippua).

MUISTATHAN, ETTÄ: • Kaikkien suositeltujen hakijoiden on noudatettava tavanomaista hakuprosessia.

• Asukasvalinnoissa noudatetaan tarveharkintaa.

• Kohteissamme on varallisuusrajat.

• Pääkaupunkiseudun kohteissa noudatetaan tulorajoja.

SA MP SA KE T T UNE N

Veli-Pekka Nissinen, Jyväskylä

Mitä pidit tästä lehdestä?

Vastaa ja voita!

M2-KODIT LEHTI HYVILLE NAAPUREILLE 1/2017

Anna mielipiteesi M2-Kotien lehdestä tai jätä juttuvinkki!

Kesäkuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvotaan Lenovo Tab3 7 -tablettitietokone.

Laita palautteesi osoitteessa: m2kodit.fi/m2lehti Voit myös lähettää palautteen postitse alla olevalla lomakkeella.

NYT KUKKII Lorem PARVEKE ipsum dolor parveke sit amet Vihreä on viihtyisä.

OlitaspitKokosimme etum aut volores helpotequaestori. vinkit vihersisustamiseen. S.14 Sequos maxim duciis malta VUOKRALLA Olitaspit etum aut ON HYVÄ OLLA volores equaestori.

Samaan aikaan Asu sit amet naapurissa Nimento ilis doluptatis corporeria

M2-Kotien asukasneuvoston Magna aliqua Jaritemporo Puustinen amet kertoo, miksi vuokralla Olitaspit etum aut volores asuminen on equaestori. kasvava trendi.

S.28

opiskelijan, vuorotyöläisen ja aamuvirkun kotona ja cus evendusamKävimme quide off.

23 miltä arki näyttää eri rytmeissä. S.8 kirjasimme,

KERRO MIELIPITEESI M2-KOTIEN UUDESTA ASIAKASLEHDESTÄ Vastaanottaja maksaa postimaksun

Ympyröi valitsemasi vaihtoehto

ERINOMAINEN HYVÄ PARANNETTAVAA HUONO OLIVATKO LUKEMASI JUTUT MIELESTÄSI?

 viihdyttäviä  kiinnostavia  hyödyllisiä

 inspiroivia  tavanomaisia  yhdentekeviä

 tylsiä  yllättäviä  Jotakin muuta, mitä?

Mikä oli mielestäsi lehden paras juttu?

Mistä aiheesta haluaisit lukea M2-lehdestä?

Jos haluat osallistua tablettitietokoneen arvontaan, jätä nimesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi.

Y-Säätiö/M2-lehti PL 322 00531 Helsinki Tunnus: 5021280 00003 Vastauslähetys

Saako sinulle lähettää M2-Kodit asukkaan uutiskirjeen sähköpostissa?

 kyllä  ei M2-lehti |

31

M2-KOTIEN TEESIT: Tarjoamme viihtyisiä vuokrakoteja, joihin ihmisillä on varaa.

Vuokramme ovat ARAn omakustannusperiaatteen mukaan määritellyt ja aidosti kohtuulliset.

Emme tavoittele voittoa.

Mielestämme koti on enemmän kuin asunto.

Siksi M2-Kodit tarjoaa asukkailleen palveluita ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen naapureiden ja lähialueiden asukkaiden kanssa. m2kodit.fi

32

| M2-lehti