__MAIN_TEXT__

Page 1

M2-KOTIEN LEHTI HYVILLE NAAPUREILLE 2/2017

KOTOISAN ASUMISEN AINEKSET Siisti, yksityiskohdilla sisustettu koti on talven kotoisin paikka. Lue vinkit. S. 14 M2-KOTIEN LEMMIKIT ESITTÄYTYVÄT Kävimme tutustumassa M2-lemmikkiasukkaisiin. S. 22

YKSIN KOTONA Selvitimme, mikä yksin asumisessa on parasta ja mitkä keinot tehoavat yksinäisyyteen. S. 8

M2-lehti |

1


SISÄLTÖ 2/2017

NÄIN MINÄ ASUN Pariskunnan kodissa sisustus syntyy yhdessä miettien. SIVU 4

KOLUMNI LEENA KISONEN

Yksin asuva Aino Mäkelä oppi arvostamaan omaa seuraansa olemalla yksin. SIVU 17

ELÄIMET

TALVILIIKUNTA

Tapaa Bruce, Pepi, Siru ja Pörri. M2-Kotien lemmikit poseeraavat muotokuvissa. SIVU 22

Listasimme talvisia luontokohteita M2-Kotien paikkakunnilta. SIVU 18

M2-lehti toimitetaan jokaiselle M2-Kotien asukkaalle kotiin. JULKAISIJA: Y-Säätiö PÄÄTOIMITTAJA: Sari Tikkanen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Aurora Airaskorpi / Kubo AD: Markus Frey / Kubo TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT: Susanna Lehmuskoski, Linda Mustakari, Aino Mäkelä, Maija Astikainen, Krista Keltanen, Anni Koponen. KANNEN KUVITUS: Leena Kisonen PAINO: SP-Paino PAINOS: 11 000, LEHTI ILMESTYY KAKSI KERTAA VUODESSA, ISSN 2489-3846, M2-KODIT VERKOSSA: m2kodit.fi

2

| M2-lehti


PÄÄKIRJOITUS: JUHA KAAKINEN

SA NNA L I I M ATAI NE N

Enemmän yhdessä kuin yksin YHÄ USEAMPI meistä asuu yksin. Asuntomarkkinoilla on ollut jo pidempään selvästi näkyvissä, että varsinkin suuremmissa kaupungeissa pienet asunnot menevät kuin kuumille kiville. Yksin asuminen ei kuitenkaan tarkoita yksinäisyyttä. Jokaisella meistä on luonnostaan erilaisia ryhmiä ja yhteisöjä niin työpaikan, harrastusten kuin muidenkin kohtaamispaikkojen yhteydessä. Yksi yhteisö on oma kotitalo ja sen asukkaat. Me haluamme, että M2-Kotien taloissa koti on asuntoa isompi. Haluamme kannustaa yhteisöllisyyteen luomalla puitteita kehittyvälle asukastoiminnalle, kuuntelemalla tarkalla korvalla asukkaitamme sekä mahdollistamalla kohtaamisia erilaisissa yhteistiloissa. Haluamme olla kehittyvä, turvallinen ja hieman erilainenkin vuokranantaja. Olemme tänä vuonna kokeilleet tapoja, joissa yhdistyvät asuminen ja työnteko. Olemme palkanneet asukkaitamme erilaisiin työtehtäviin: esimerkiksi kesällä pääkaupunkiseudun kiinteistöjen nurmikoita leikkasivat nuoret, joista moni oli M2-Kotien asukas. Yhteisöllisyys M2-Kodeissa tarkoittaa myös yhteistä tekemistä vapaa-ajalla. Järjestimme tänä vuonna lähes 20 M2-asukastapahtumaa eri puolilla Suomea. Eli vähintään yhden kuukaudessa. Lue niistä lisää sivulta 30. Kun rakennutamme uusia M2-Koteja, otamme huomioon myös yksinasujat. Ensi vuonna Tampereen Härmälänrantaan kohoaa uusi kerrostalo, joka koostuu enim-

”Mitä enemmän on valmis antamaan omaa panostaan yhteiseen tekemiseen, sitä enemmän siitä voi saada irti.” mäkseen yksiöistä. Kun talo rakentuu pääosin pienistä asunnoista, yhteistilojen ja kohtaamispaikkojen suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on aina vapaaehtoista, väkisin vääntämällä se ei onnistu. Mitä enemmän on valmis antamaan omaa panostaan yhteiseen tekemiseen sitä enemmän siitä voi saada irti. Loppujen lopuksi yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys ovat arjen pieniä tekoja. Lenkkisaunassa naapurille jutustelu, ystävän koiran ulkoiluttaminen tai talotoimikunnan järjestämään tapahtumaan osallistuminen luovat yhdessäolon tuntua. Hyvää pimenevää vuodenaikaa – tehdään siitä valoisa välittämällä toisistamme! JUHA KAAKINEN Y-SÄÄTIÖN TOIMITUSJOHTAJA

M2-lehti |

3


NÄIN MINÄ ASUN ASUKKAAT: Keijo Jäppinen, 68 ja Sinikka Uosukainen, 76 ASUINPAIKKA: M2-Kotien asunto, Ahvenisto, Hämeenlinna ASUNTO: ullakkoasunto, 2 h + k, 53 m2 MUUTTANEET TALOON: vuonna 2015, nykyiseen asuntoon helmikuussa 2017

Ei mitään liian räikeää meille TEKSTI: AURORA AIRASKORPI KUVAT: KRISTA KELTANEN

”KOTONA TÄRKEINTÄ on mukavuus, sohvakin koeistuttiin kaupassa. Pidämme vaaleista sävyistä, harmaa, valkoinen ja musta ovat lempivärejämme. On tärkeää, että kodin värimaailma on rauhoittava, ei mitään liian räikeää meille. Tässä asunnossa meitä viehättivät asunnon muoto, kaltevat seinät, isot ikkunat ja valo. Ullakko­asunto itsessään on kaunis ja erilainen kuin muut. Olemme yhdessä valinneet kaikki kalusteet ja yhdessä ideoimme, mikä voisi toimia mihinkin. Suurin osa koriste-esineistä ja tauluista on Thaimaasta, jossa olemme matkustaneet neljä kertaa. Olohuone on television katselua varten, toinen istuu sohvalla ja toinen nojatuolissa. Myös keittiön ruokapöydästä voi katsoa televisiota. Iltaisin juomme iltakahvit ja katsomme televisiosta Lemmen viemää. Emmer­dalen kohdalla Keijo torkahtaa.” Keijo ja Sinikka ovat olleet yhdessä vuodesta 1984. Kolmivuotias Ami-koira rytmittää pariskunnan arkea. 4

| M2-lehti


”Asunnossa meitä viehättivät asunnon muoto, kaltevat seinät, isot ikkunat ja valo.”

M2-lehti |

5


BST- A R KKI T E HD I T OY

AJANKOHTAISTA

M2-Koteja Tampereen Härmälänrantaan TAMPEREEN Härmälän­ rannassa käynnistyi elokuussa kahdeksankerroksisen vuokratalon rakentaminen. Härmälänranta on uusi asuinalue Pirkkalan rajan tuntumassa. M2-Kodit rakentaa yhdessä Rakennus K. Karhu Oy:n kanssa ARA-vuokra-asuntoja osoitteeseen Tuiskun­katu 1. M2-Kotien talo valmistuu arviolta syksyllä 2018. Härmälänrannan vuokrataloon tulee yhteensä 63 asuntoa. Niistä enemmistö on yksiöitä ja kaksioita. Mukana on myös muutama kolmio. Asukkaiden yhteiskäyttöön rakennetaan kattosauna ja -terassi.

”Sijainniltaan Tuiskunkatu 1 on rauhallinen. Päättyvän kadun viimeinen tontti, korttelipihat ja Pyhäjärven läheisyys muodostavat luonnonläheisen asuinympäristön”, projektipäällikkö Riku Lehtiö M2-Kodeilta kertoo. Alueella on pitkä teollisuushistoria, erityisesti ilmailuun ja lentokoneisiin liittyen. Härmälässä toimi 1960-luvulle asti Valtion lentokonetehdas ja Tampere-Härmälän lentoasema 1980-luvulle asti. M2-Kotien talon läheisyydessä on kattavat palvelut ja hyvät liikenneyhteydet. Tuiskunkatu 1 valmistuu arviolta syksyllä 2018.

PIDÄ SINIVALKOINEN KAHVIHETKI MITEN OLISI kahvit satavuotiaan Suomen kunniaksi naapureiden kesken? Yhteisöjä kannustetaan järjes­ tämään sinivalkoinen kahvihetki itsenäisyyspäivän aattona tiistaina 5.12. kello 14. Kahvit voi sovittaa myös muuhun kellon­a ikaan tuona iltapäivänä. Yhteinen hetki on tärkeintä.

6

| M2-lehti


M2-Kodit tukee lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia

Taide valtasi Vantaan lepäävä polvi muodostaakin puiden ja kasvien reunustaman kukkulan. Heinäkuussa seinämaalaukset saivat jatkoa, kun espanjalainen taiteilija Aryz maalasi oman teoksensa Vantaan Laajaniitynkujalle M2-Kotien seinään. Keittiötarvikkeita ja kukkavaasia kuvaava teos on osa Seinähullu Vantaa -hanketta.

TOUKOKUUSSA Vantaan Raappavuorenrinteen M2-Kotien seinään ilmestyi valtava vihreänuttuinen nainen, kun taiteilijat Maikki Rantala ja Sara Multanen maalasivat teoksen M2-Kotien pyynnöstä. Talon asukkaat toivoivat, että kukkulalla sijaitseva Raappavuori näkyisi jotenkin seinämuraalissa, ja niinpä naisen koukussa

K AISU J OUPPI

M2-Kodit haluaa edistää nuorten asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä tukemalla liikunta- ja urheiluharrastuksia. Avustuksia voi hakea M2-Kodeissa asuvien lasten ja nuorten liikunnallisiin kuukausi- tai seuramaksuihin tai harrastusten edellyttämien tarvikkeiden hankintaan. Hakuaika on 15.11.–15.12. Lue lisää: m2kodit.fi/ tukeaurheiluun

M2-KODIT SOMESSA Joko seuraat M2-Koteja somessa? Ryhdy seuraamaan jo tänään. Löydät meidät Facebookista, Twitteristä ja Instagramista. Raappavuorenrinteen seinämuraali syntyi taiteilijoiden ja M2-Kotien yhteistyönä.

UURAS-TOIMINTA ASUMISEN YTIMESSÄ SAMP SA KE T TUNEN

Y-Säätiö-konsernin arvoihin on tiukasti nivottu ajatus asukkaidemme hyvinvoinnin lisäämisestä. Yksi esimerkki tästä ovat Uuras-työllisyyspalvelut, joilla edistetään Y-Säätiön ja M2-Kotien asukkaiden työllisyyttä. Uuras-toiminta näkyi esimerkiksi menneenä kesänä pääkaupunkiseudulla sijaitsevien M2-Kotien pihoilla, joiden nurmikonleikkuusta vastasivat M2-Kotien nuoret asukkaat. Töihin palkattiin yhteensä 23 kesätyöntekijää. Uuras-toiminnan uutena pilottihankkeena on käynnistetty myös kokeilu myy-

tävien halkopakkausten teosta. Idea kehitettiin yhdessä espoolaisen Väinölän asumispalveluyksikön asukkaiden kanssa. Pakkauksen valmistamisella sekä siitä saatavalla myyntituotolla on mahdollista tarjota työtä työttömille, estää syrjäytymistä ja asunnottomuuden uusiutumista. Takkaan tai saunan uuniin sopivat halot ovat kotimaisia, ja ne on kääräisty huovasta, narusta ja puusta valmistettuun pakettiin. Koemyynti on käynnissä rajatulla alueella Espoon Viherlaaksossa. Halkoja on mahdollista tulevaisuudessa ostaa myös verkkokaupasta. M2-lehti |

7


YKSIN vaan ei yksinäinen

Yksin asuvien määrä kasvaa jatkuvasti. Kysyimme M2-Kotien asukkaalta, millaisena hän kokee yksin asumisen ja mitä hän ajattelee yksinäisyydestä. TEKSTI: AURORA AIRASKORPI KUVAT: ANNI KOPONEN

Jari Murtosen koti on täynnä värejä. Sisustus­ esineet ja taulut on hankittu kierrätettyinä. 8

| M2-lehti


M2-lehti |

9


”Mulla on sellainen luonne, että otan lungisti, en stressaa.”

J

ari Murtosen koti on täynnä värejä. Sohva on räiskyvän punainen, ja tyynyjen päällä makaa punasävyinen pehmoboa. Seinillä on mustavalkoista ja värikuvaa yhdisteleviä, New Yorkia esittäviä valokuvatauluja. Asukas itse on pukeutunut oranssiin paitaan. Murtosella on takana huomattavasti värittömämpiäkin asuinolosuhteita ja myös asunnottomuutta. Hän ajautui 10

| M2-lehti

nuorempana päihteiden pariin ja vietti kymmenen vuotta elämästään vuorotellen vankilassa ja kodittomana. Elämä lukkojen takana opetti kärsivällisyyttä ja malttia. ”Vankilassa yksinolo ei ole valittua vaan pakko.” Nyt Murtosella on kokemusta yksin asumisesta omassa kodissa jo useampien vuosien ajalta. Hän asuu parvekkeella ja saunalla varustetussa kaksiossa Lahden Asemantaustalla ja

työskentelee mielenterveys- ja päihdehoitajana. Työssään hän ammentaa omista kokemuksistaan muiden auttamiseksi. Niin sanottua tavallista arkea Murtosella on takana jo kymmenen vuotta. Nyt suurimmat haasteet arjessa tulevat kolmivuorotyöstä, joka on sekä fyysisesti että henkisesti kuormittavaa. Yksinasuminen on oma valinta, sillä arjen sovittaminen yhteen toisen kanssa olisi vaikeaa.


”Yötöiden jälkeen palautumiseen menee useita päiviä. Vie aikansa ennen kuin jaksaa nähdä yhtään ketään.” lä, mutta se on lisääntynyt etenkin työikäisten miesten ja ikääntyneiden keskuudessa. Syiksi yksinasumisen kasvulle on ehdotettu muun muassa yksilöllisyyttä korostavaa kulttuuria, mahdollisuutta saada sosiaalisia tukia, sukupuolten välisen tasa-arvon parantumista sekä elintason nousua, joka mahdollistaa riippumattomuuden puolison tai sukulaisten tues­ta. Hyvinvointivaltiossa ihmisillä on aiem­paa enemmän vapautta valita oma koti kimppakämpän sijaan ja sinkkuus epätyydyttävän pari­ suhteen sijaan.

”Voi elää oman pään mukaan”

Yksinasuminen on kasvava trendi 55-vuotias Murtonen on suomalaisittain hyvin tyypillinen yksinasuja. Yksin asuminen on ollut jatkuvassa kasvussa 1960-luvulta lähtien, ja vuonna 2016 yksinasujia oli kaikista asuntokunnista 42,6 prosenttia. Yksinasuminen on tyypillisintä alle 30-vuotiailla ja ikääntyneil-

Murtonen kokeili asua yhdessä nais­ ystävän ja tämän lasten kanssa jonkin aikaa, mutta lopulta he totesivat yhdessä, että kolmivuorotyön, parisuhteen ja kolmen lapsen aikataulujen sovittaminen yhteen oli kaikille osapuolille turhan rankkaa. ”Yötöiden jälkeen palautumiseen menee useita päiviä. Vie aikansa ennen kuin jaksaa nähdä yhtään ketään”. Nyt Murtonen viettää miltei kaiken vapaa-aikansa naisystävän perheen kanssa, mutta erilliset kodit tekevät arjesta helpompaa. ”Voi elää oman pään mukaan”, Murtonen sanoo. Y-Säätiön tutkija Maria Ohi­salon mukaan erillään asuminen parisuhteissa on kasvava ilmiö etenkin Ruotsissa. Siellä sille on oma sanansakin, ”särbo”. Tutkimustietoa ilmiöstä on vielä melko vähän, mutta Ohi­salon mukaan asumismuoto voi palvella etenkin vanhemmalla iällä tavanneita pariskuntia ja uusperheitä, joilla on jo vahvasti omat elämänsä elettävänä. Valinnainen yksinasuminen ja positiivinen yksinäisyys jäävät usein muun yksinäisyyskeskustelun var-

joon, vaikka yksinasumisella voi olla paljon positiivisiakin vaikutuksia. Osittain tässä on kyse Ohisalon mielestä sopivien sanojen puuttumisesta. Ruotsissa erilaisten perhemuotojen kuvaamiseen on keksitty leikkisiäkin sanoja, kuten isäpuolta ilmaiseva ”bonuspappa”, ja englannin kielessä negatiivissävytteisen ”lonely”-sanan rinnalla käytetään vapaaehtoiseen yksinäisyyteen viittaavaa sanaa ”solitude”. Positiivissävytteistä yksinolemista on enemmän kuin siitä puhutaan. Yksinasuvilla saattaa olla huomattavasti aktiivisempi sosiaalinen elämä ja enemmän harrastuksia kodin ulkopuolella kuin perheellisillä. Tämä saattaa lisätä onnellisuutta merkittävästi. Kaikki eivät myöskään kaipaa yhtä paljon seuraa vaan tykkäävät tehdä asioita itsekseen. ”Osa ihmisistä väsyy, jos joutuu koko ajan olemaan muiden kanssa tekemisissä ja osa taas väsyy, jos joutuu olemaan yksin”, sanoo yksinäisyystutkija Niina Junttila. Hänen mukaansa useimmat ihmiset tarvitsevat ainakin jonkin verran omaa aikaa.

Mistä yksinäisyyden tunne syntyy? Yksinäisyys on samanlainen tunne kuin nälkä tai jano. Jos ei ole samanhenkistä seuraa, tulee yksinäisyyden kokemus. ”Ratkaisevaa on, miten ihminen tässä tilanteessa toimii, hakeutuuko muiden seuraan vai jääkö yksin”, toteaa Junttila. Yksinäisyyden voi jakaa sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen. Sosiaalinen yksinäisyys viittaa sosiaalisen verkoston puuttumiseen, kun taas emotionaalisella yksinäisyydellä tarkoitetaan yhteyden puuttumista toisiin ihmisiin. M2-lehti |

11


”Osa ihmisistä väsyy, jos joutuu koko ajan olemaan muiden kanssa tekemisissä ja osa taas väsyy, jos joutuu olemaan yksin” Siten yksinäisyyttä voi kokea myös sellainen, jolla on laaja kaveripiiri tai oma perhe. Tätä voi olla muiden vaikea huomata. ”Helposti ajatellaan, että menestynyt tai sosiaalinen ihminen ei voi olla yksinäinen. Mutta yksinäisyyden tunne voi herätä myös ihmisten seurassa, jos tuntuu siltä, ettei ole ketään, joka on samalla aaltopituudella.” Yksinäisyyden tutkimustulokset vaihtelevat riippuen siitä, miten asiaa kysyy. Jos kysytään ”oletko yksinäinen”, naiset myöntävät yksinäisyyden helpommin. Mutta jos kysytään, ”onko sinulla ketään, kenelle puhua”, miesten yksinäisyys korostuu. Mitä avoimemmin yksinäisyydestä puhutaan, sitä helpompaa se on myös myöntää. ”Et ole epäonnistunut, jos olet yksinäinen”, Junttila muistuttaa.

Paras torjunta yksinäisyyteen on lähteä ulos Murtonen kuuluu omasta mielestään siihen ihmistyyppiin, joka viihtyy hyvin yksin. Vapaapäivinään hän lähtee mielellään torikahveille katselemaan ihmisvilinää ihan itsekseen. Omassa rapussa törmää tuttuihin naapureihin, parisuhde ja naisystävän lapset tuovat tarvittavaa seuraa aina, kun sitä kaipaa. Monenlaiset elämänkokemukset ja niistä selviytyminen ovat tuoneet Murtosen mukaan varmuutta elämään. ”Mulla on sellainen luonne, että otan lungisti, en stressaa. Päivä kerrallaan meen, kun kahta ei voi.” Murtosen mielestä tärkeää on se, että pysyy aktiivisena. ”Jos seinät kaatuu päälle, aina on ovi, josta pääsee ulos.” 12

| M2-lehti

Jari tekee mielellään kotona ruokaa. Yksi hänen suosikeistaan on toscanalainen kana, joka maustetaan paprikalla ja kardemummalla.


Mitä tehdä, jos tuntuu yksinäiseltä?

1

Lähde liikkeelle paikkoihin, joissa on muita ihmisiä. Selaile netistä tai paikallislehdestä, mitä lähistöllä tapahtuu. Akuuttiin yksinäisyyden tunteeseen voi auttaa jo pelkkä leffaan meneminen. Muiden ympäröimänä oleminen voi auttaa pahimman tunteen selättämiseen. Jos tunne on toistuva, selvitä onko lähistölläsi uusia harrastusmahdollisuuksia tai ryhmiä, joiden pariin voisit mennä.

2

Kirjoita tunteesi paperille tai uppoudu tekemiseen, josta saat uutta ajateltavaa. Myös liikunta voi auttaa purkamaan pahaa oloa ja nostaa mielialaa.

3

Kerro tunteistasi läheiselle ihmiselle, mieluiten kasvokkain tai puhelimitse. Vaikka se olisi vaikeaa, kerro rehellisesti, miltä sinusta tuntuu. Sosiaalisessa mediassa puhuminen voi joskus auttaa, mutta se voi myös pahen­taa oloa, jos ketään läheistä ei ole sillä hetkellä reagoimassa julkaisuun. Kasvokkain kohtaaminen on aina paras vaihtoehto, jos se vain on mahdollista.

4

Jos läheistä ihmistä ei ole saatavilla, ja olo on ahdistava, voit saada akuuttia apua esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelimesta 010 195 202. Monet järjestöt, kuten Suomen Punainen Risti, Suomen Mielenterveysseura ja Helsinki Missio sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko tarjoavat ystävyystoimintaa yksinäisyyttä kokeville. Lisäksi myös Facebookista voi etsiä epävirallisempia uusien ystävien löytämiseen tarkoitettuja ryhmiä. JUTUSSA KÄYTETYT LÄHTEET: TACKLING INEQUALITIES IN TIME OF AUSTERITY: POLICY BRIEF 5/2017 (TURUN YLIOPISTO), TILASTOKESKUS 2014.

M2-lehti |

13


VINKIT KOTIIN

KUINKA TEHDÄ KODISTA KOTOISA? Asunnosta tulee koti, kun hankit sisustukseen muutaman väripilkun, valaiset pehmeillä sävyillä ja pidät paikat siistinä. TEKSTI: SUSANNA LEHMUSKOSKI KUVAT: SHUTTERSTOCK

14

| M2-lehti


Siisti koti on viihtyisä koti

Sisusta valaistuksella

Raivaa röykkiöt. Useimmiten syy kodin epäviihtyisyyteen löytyy siivouksen puutteesta. Selvitä paperi-, vaate- ja tavara­röykkiöt ennen kuin ryhdyt suursiivoukseen. Karsi kamaa. Mieti, pitäisikö raivata muutenkin eli karsia tavaraa pois kokonaan: laittaa kierrätykseen tai myydä kirpparilla? Koti kaunistuu, kun se ei ole liian täynnä. Hanki paikka kaikelle. Kun jokaiselle tavaralle on oma paikka, kamaa ei ajelehdi pinnoilla ja tasoilla.

Luo valaistuksella kotiisi erilaisia tunnelmia. Pidä huolta, että kotona on tarpeeksi yleis-, kohde- ja tunnelmavaloa.

Tee, teetä ja lainaa taidetta

HUOM! Lampun värisävy ilmoitetaan kelvineissä. Lämmin valkoinen (eli hehkulampun keltaisen sävyinen) on 2 700–3 200 K, neutraali valkoinen 3 200–4 000 K ja kylmän valkoinen 4 000–6 500 K. Samassa tilassa kannattaa käyttää saman­laisia värisävyjä!

Taide nostaa sisustuksen toiselle tasolle. Taiteen ei tarvitse olla kuuluisan artistin tekemää, kallista tai vakavaa. Sillä on vain yksi tehtävä: miellyttää omaa silmää. Kehystä omien lasten tai kummi­ lasten piirustuksia ja maalauksia seinille. Parhaimmillaan ne ovat muutaman taulun sommitelmina. Lasten taiteiluista koti saa väriä, ja näissä teoksissa on todellista tunnearvoa! Onko kaveripiirissäsi joku, joka oli jo kouluaikana hyvä piirustuksessa ja maalaamisessa? Hanki hänelle tyhjä taulu eli esimerkiksi pinkopohja (niitä myy muun muassa Clas Ohlson) ja akryylimaaleja ja pyydä häntä taiteilemaan. Tai kokeile itse, mitä saat aikaan! Hanki “oikean taiteilijan” taidetta taide­lainaamoista. Lunasta taidetta vähitellen ikiomaksesi maksamalla muutaman kympin kuukausieriä. taidelainaamo.fi

Yleisvalaistus, eli käytännössä kattolamput ovat kodin valaistuksen perusta, mutta harvemmin kodikkaan tunnelman kantava elementti. Jotkut sisustussuunnittelijat ovat sitä mieltä, että pelkkää yleisvalaistusta pitäisi käyttää vain viikkosiivouksen valaisijana. Kohdevalaistus tarkoittaa tietyn kohteen, vaikkapa taulun tai lukunurkkauksen, valaisemista. Kohdevalaisimia ovat esimerkiksi ruokapöytää valaisevat riippuvalaisimet ja suunnattavat seinävalaisimet. Kohdevalaisin on hyvä luku­lamppu, mutta myös tunnelman luoja. Tunnelmavalaistus luodaan koristevalaisimen avulla. Sen tehtävä ei ole niinkään antaa valoa, vaan toimia sisustusesineenä.

Yksityiskohdat ratkaisevat Talven sisustustrendejä ovat kotoisuus, lämminhenkisyys ja murretut värit. Koti sisustetaan kotoisaksi samettityynyillä, pellavapeitteillä ja pörröisillä matoilla. Osta sohvalle muutama tumman­ sininen tai tummanruskea tyynyn­ päällinen. Edullisia on muun muassa H&M Homessa ja Ikeassa. Nettikirppiksiltä ja Facebook-ryhmistäkin voi tehdä löytöjä. Metsästä kirpputoreilta messinkisiä, puisia ja kivisiä pienesineitä ja tee niistä asetelmia.

Tee asetelmia kynttilöistä. Kokoa tarjottimelle tai muulle alustalle useita samanvärisiä mutta erikokoisia kynttilöitä. Lisää kynttiläasetelmaan esimerkiksi pieni kaktusruukku, käpyjä, kauniita kiviä tai koriste-esineitä.

M2-lehti |

15


ASUMINEN I N GI M AGE

Paketoi lahjaksi herkkuaamiainen

94% LUKU: Suomalaisista 15–29-vuotiaista nuorista pitää erittäin tai melko tärkeänä, että voi 35-vuotiaana sanoa olleensa avuksi toisille ihmisille. LÄHDE: NUORISOBAROMETRI 2016.

TOP 5 KOTIIN TILATUT RUUAT Turussa syödään etnisesti, Tampereella voiton vievät kanan­siivet. Tässä suosituimmat kotiin tilatut ruuat Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

2. HELSINKI: Halloumi-pita TAMPERE: Sinihomejuustolla höystetty burgeri TURKU: Intialainen Butter Chicken 3. HELSINKI: Salamipizza TAMPERE: Kanansiivet dipillä TURKU: Halloumi-pita 4. HELSINKI: Sushi TAMPERE: Halloumi-pita TURKU: Fantasia-pizza 5. HELSINKI: Possuburrito TAMPERE: Kanansiivet TURKU: Burrito LÄHDE: WOLT

16

| M2-lehti

tyy antamalla aikaa, esimerkiksi yhteiseen aamiaishetkeen. Kääri pukinkonttiin muutama tärkeä ainesosa ja kirjoita korttiin päivämääräehdotukset aamuhetkelle. Näin pyhien jälkeen on heti jotain odotettavaa.

PAKETOI KAHVI JA TEE kauniisiin lasipurkkeihin. Kerää kauniita lasipurkkeja jo hyvissä ajoin ennen joulua. Esimerkiksi monissa kastikkeissa ja öljyissä on kauniit lasipurkit. Osta kaupasta hieman laadukkaampi kahvi- ja irtoteepaketti, kaada paketin sisältö lasipurkkiin ja sinetöi purkki kauniilla lahjanarulla. Liimaa purkkiin itse kirjoitettu tarraetiketti ja keksi kahville oma tarina tai nimi.

Itse tehty mysli kruunaa aamiaishetken. Tämä suussa sulava ja ravitseva mysli ilahduttaa pukin­kontissa.

Kookokselta maistuva mysli 1 ½ dl saksanpähkinöitä 2 dl kaurahiutaleita 2 dl ruishiutaleita 1 dl auringonkukansiemeniä 1 dl kurpitsansiemeniä 1 ½ dl kookoshiutaleita 1 dl kuivattuja aprikooseja 2 dl rusinoita • Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. • Rouhi pähkinät morttelissa tai tehosekoittimessa. • Sekoita kulhossa pähkinät ja muut ainesosat kuivattuja hedelmiä ja rusinoita lukuunottamatta. • Levitä seos leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Jos haluat mysliisi lisää makeutta, sekoita siihen ennen paahtamista noin ½ dl hunajaa tai vaahterasiirappia. • Paahda uunissa noin 10 minuuttia. Sekoita seosta välillä. • Anna jäähtyä ja sekoita joukkoon rusinat ja pilkotut aprikoosit.

DAN GOLD

1. HELSINKI: Juustohampurilainen TAMPERE: Kanansiivet TURKU: Kebab ranskalaisilla

SHUT T E R STO CK

JOULUN PARAS paketti syn-

VUODEN SANONTA:

”Parempi ystävä pöydässä kuin 10 Facebookissa.” SUOMALAISEN TYÖN LIITTO pyysi ihmisiä ehdottamaan ja äänestämään uusia sananlaskuja. Eniten ääniä kilpailusivustolla sai tämä ajan henkeä kuvaava lausahdus. madebyfinland.suomalainentyo.fi/ paivitasananlaskut/


KOLUMNI: AINO MÄKELÄ

A NNI KO R HO NE N

Yksinolo opettaa

O

len aina ollut sosiaalinen ihminen ja ympärilläni on tapahtunut paljon. Vartuin sisarusten keskellä, ja kotimme oli avoinna kaikille. Lapsuusvuosinani paras ystäväni vietti kaikki arkipäivät luonamme, ja vastapainoksi olin usein viikonloput hänen kotonaan. Varttues­ sani kaverini vaihtuivat, mutta yksi asia ei ikinä muuttunut – olin aina osa isompaa porukkaa. Tiedostamattani ajattelin, että porukkaan kuuluminen toisi mukanaan onnen. Elämänmuutoksen myötä päädyin toiselle puolen Suomea, ja oma turvaverkkoni jäi satojen kilometrien päähän. Vaikka sain helposti uusia kavereita ja kalenterini täyttyi tiiviisti, ei kaikki ollutkaan enää kuten ennen. Ensimmäistä kertaa elämässäni uskalsin olla yksin. Ja se ahdisti. Nyt tajuan, että silloin pahalta tuntunut ahdistus oli tärkeämpää kuin osasin aavistaakaan. Kun lopetin yksinäisyyden pelon vastustamisen, löysin samalla itsestäni jotain uutta. Pikku hiljaa tutustuin itseeni paremmin. Aloin nauttia yksinolosta ja arvostaa omaa seuraani. Kun päästin rohkeasti esiin kaikki ajatukseni, tuntemukseni ja haaveeni, huomasin että myös ystäväni viihtyivät seurassani paremmin. Samalla myös alussa kalvanut tunne yksinäisestä kodista muuttui. Koti alkoi tuntua paikalta, jossa sain rentoutua täysin, viettää aikaa aivan yksinäni tehden juuri niitä asioita, joista eniten nautin.

Ilmentämällä olemuksellani ajatuksiani ja arvojani aloin vetää puoleeni ihmisiä, joiden kanssa oleminen oli luontevaa ja mutkatonta.

Kuluneiden vuosien aikana olen oppinut, ettei yksinäisyys ole aina pahasta. Aika ajoin on tärkeää pysähtyä hetkeksi olemaan ihan itsekseen ja kysyä “Mitä minulle kuuluu?” Minulle yksinäiset hetket ovat voimavara, joiden avulla muistan, kuka olen. Niistä saan energiaa olla myös muiden kanssa. Välillä yksin vietetyt hetket saattavat edelleen ahdistaa, mutta usein itkun jälkeen oivallan taas jotain uutta ja arvokasta. AINO MÄKELÄ ON YRITTÄJÄ, JOKA ASUU KERROSTALOASUNNOSSA JYVÄSKYLÄN KESKUSTASSA JA TYKKÄÄ KÄYDÄ YKSIN PITKILLÄ KÄVELYLENKEILLÄ JA JOOGATA. M2-lehti |

17


M2-ALUEET

TALVILUONTO NAAPURISSASI Talviluonnosta nauttimiseen et tarvitse pitkää matkantekoa tai isoa budjettia. Oman asuinalueen lähistöltä voit löytää huikeita luontopolkuja, kansainvälistä hiihtotunnelmaa tai arktista jäämaisemaa. Listasimme talviset luontokohteet M2Kotien paikkakunnilta. Teksti: Linda Mustakari Kuvitus: Leena Kisonen

18

| M2-lehti


M2-lehti |

19


W W W.V I SI T L A HT I ME D IA .FI / I M AGESA NDV I D EOS

M2-ALUEET

LAHTI Lahti on liikkujan ihmemaa. Mäkihyppykaupungissa pääsee kokemaan kansainvälistä talviurheiluhurmosta, ja kaupungilta voi siirtyä suoraan luontopolulle.

Talvilajien moniottelijalle: Lahden Urheilukeskus

Kiireiselle kaupunkilaiselle: Lehmusreitti – Lahden keskustan puistopolku

MITEN SINNE PÄÄSEE: Urheilukeskuksen palvelut sijaitsevat vain kymmenen minuutin kävely­matkan päässä Lahden keskustasta Salpaus­selänkadulla.

MITEN SINNE PÄÄSEE: Keskustan puisto­ polku, Lehmusreitti, kiertää Lahden keskustaa noin kahden kilometrin etäisyydellä kauppa­ torilta, ja sille voi poiketa monesta eri kohdasta.

L AHD EN K AUPUN KI / L A SSI HÄK KINEN

MIKÄ ON PARASTA: Urheilukeskus on liikkujan unelma: luonnonkaunis, keskellä kaupunkia ja palveluita. Keskuksesta löytyy Lahden stadion, jossa hiihdetään talvisin. Sen vieressä ovat Lahden hyppyrimäet ja Lahden jäähalli ja lisäksi alueelta lähtee hiihto- ja kävelyreittejä Salpausselän suuntaan. Urheilukeskuksessa järjestetään vuosittain kansainväliset hiihtolajien kilpailut, jossa maailman kärkinimet kisaavat mäki­ hypyssä ja hiihdossa. Urheilukeskuksen kupeessa sijaitsee myös Hiihtomuseo. MILLAISELLE LIIKKUJALLE SOPII: Lahden Urheilu­keskus on oiva kohde koko perheelle ja sopii hyvin myös penkkiurheilijalle.

MIKÄ ON PARASTA: Lehmusreitti koostuu kahdeksasta kohteesta. Pääasiassa polku kulkee erilaisissa metsissä: mäntykankailla, kuusi­ koissa, puistoissa ja rehevissä lehdoissa. Se nousee järvenrannasta kallioiden näköala­ paikoille. MILLAISELLE LIIKKUJALLE SOPII: Reitin kokonaispituus on 12,5 kilometriä, joten mukaan mahtuu monenlaista maastoa. Lahden seudun luonnon nettisivuilta voi ladata kartan retkelle mukaan. Sen avulla kulkija voi halutessaan välttää haastavimmat kohdat, kuten jyrkät nousut. M2-KOTIEN ASUINALUEET LAHDESSA: Ahtiala, Niemi, Keskusta, Asemantausta, KeskiLahti, Kerinkallio, Kiveriö, Kartano ja Kilpiäinen.

20

| M2-lehti


Oulun seudun erityisyys kumpuaa sen pohjoisesta sijainnista. Talvella luonto peittyy valkoisen lumipeitteen alle, ja taivaalla loistavat revontulet. Talvihuvittelua koko perheelle: Nallikari

Tutkimusretkeilijöille: Rokua Geopark

MISSÄ SIJAITSEE/MITEN SINNE PÄÄSEE: Nallikari sijaitsee noin 4 km Oulun keskustasta länteen. Nallikarin Talvikylä on lomakylän yhteydessä, Hietasaaressa.

MISSÄ SIJAITSEE/MITEN SINNE PÄÄSEE: Alue alkaa Muhokselta, noin 20 km päässä Oulusta ja jatkuu siitä noin 90 km päähän Oulujärvelle. Geoparkin alueelle tai läheisyyteen pääsee auton lisäksi hyvin myös julkisilla. Junalla ja linja-autolla pääsee Vaalaan, Muhokselle ja Utajärvelle.

MIKÄ ON PARASTA: Nallikarissa voi nauttia arktisesta tunnelmasta ja kävellä jäätyneen meren päällä. Talvella Nallikarin rantaan rakennettavassa Talvikylässä voi ajaa pororeki­ kyydillä, nauttia huskykoirien vauhdikkaasta menosta, laskea tuubimäkeä tai viettää talvista ulkoilupäivää vaikka makkaranpaiston merkeissä. MILLAISELLE LIIKKUJALLE SOPII: Niin aikuisille kuin lapsille, perinteisestä talvitunnelmasta nauttijoille.

MIKÄ ON PARASTA: Rokua Geopark on Suomen ainoa matkailualue, joka on saanut UNESCOn Geopark-statuksen. Jääkauden muovaamassa luonnossa voit liikkua talvella hiihtämällä, patikoimalla tai vaikka lumikenkäilemällä. MILLAISELLE LIIKKUJALLE SOPII: Täällä on jokaiselle jotain – myös nähtävyysbongaajalle.

VISITJ Y VA SK YL A .FI / JOUNI K ALLIO

Talvisen päivän voi viettää myös jäällä. Jyväskylässä voi luistella luonnonjäillä kaupungin sydämessä. Maisemista syttyvälle liikkujalle: Harju MITEN SINNE PÄÄSEE: Jyväsjärvi sijaitsee Jyväskylän keskustan eteläpuolella. Järven eteläpuolella on Kuokkalan kaupunginosa ja järvelle pääsee retkiluistelemaan vaikka ihan kävellen. MIKÄ ON PARASTA: Jyväsjärvelle aurataan pakkastalvina noin 2,4 kilometrin retkiluistelurata, aivan kaupungin keskustan läheisyyteen. Jyväsjärven radan ympärillä on myös jäälatu ja retkiluistelijoita palvelee Satamakahvila. Kahvilasta voi vuokrata retkiluistimia. MILLAISELLE LIIKKUJALLE SOPII: Jäältä löytävät paikkansa niin luistelijat, hiihtäjät, varjolautailijat kuin koiria ulkoiluttavat kävelijätkin.

MITEN SINNE PÄÄSEE: Jyväskylän keskustassa. Harjun huipulle voi kavuta Neron portaiksi kutsuttuja kiviportaita myöten. MIKÄ ON PARASTA: Harju on Jyväskylän tunnetuin viheralue ja kuuluisa näköalapaikka. Sieltä löytyy maisemien ohella myös kävelyreittejä ja urheilukenttä. Harjun laella sijaitsee Vesilinna näköalaravintoloineen, näkötorni sekä Keski-Suomen luontomuseo. MILLAISELLE LIIKKUJALLE SOPII: Maisemista ja oheispalveluista syttyvälle liikkujalle. M2-KOTIEN ASUINALUEET JYVÄSKYLÄSSÄ: Kortepohja, Kuokkala, Ainola, Ristonmaa ja Keskusta.

LÄHTEET: LAHDEN KAUPUNKI, VISIT OULU, IISALMI JA TIENOOT, VISIT JYVÄSKYLÄ

Iisalmen alueella nautitaan kattavista murtomaaverkostoista ja sekä luonnon että historian muovaamista luonto­poluista. Hiihtäjien ja laskettelijoiden suosikki: Paloisvuoren ulkoilualue MISSÄ SIJAITSEE/MITEN SINNE PÄÄSEE: Paloisvuoren ulkoilualue ja liikuntakeskus sijaitsee Iisalmen keskustan eteläpuolelta nousevalla harjualueella. Autolla Iisalmen keskustasta ajaa kahdeksassa minuutissa. Myös linja-autolla numero 1 pääsee perille. MIKÄ ON PARASTA: Paloisvuorella valaistuja hiihtolatuja on yhteensä 16 km. Laskettelijoille on kaksi lähiörinnettä. Rinteet avautuvat säätilanteesta riippuen joulu- tai tammikuussa.

M2-KOTIEN ASUINALUEET OULUSSA: Myllytulli, Mäntylä, Intiö, Kaakkuri, Puolivälinkangas ja Toppila.

JYVÄSKYLÄ

Kaikille kaupunkilaisille: Jyväsjärvi

I I SA L MI JA T I E N O OT

V I SI TO ULU.FI / HA R R I TA RVA I NE N

IISALMI

OULU

MILLAISELLE LIIKKUJALLE SOPII: Paloisvuoren ulkoilualue sopii kaikenlaisille liikkujille. Jos laskettelurinteet tai hiihtoladut eivät kiinnosta, voi suunnata kolmen kilometrin koirapolulle vaikka lenkille.

Taisteluista ja tarinoista kiinnostuneille: Koljonvirran historiapolku MISSÄ SIJAITSEE/MITEN SINNE PÄÄSEE: Koljonvirran alue sijaitsee noin 5 km Iisalmen keskustasta pohjoiseen, Ouluntien varrella. MIKÄ ON PARASTA: Koljonvirran maisemissa kiertävä historiapolku opastauluineen esittelee elämää ja ilmiöitä Savon sydämessä. Alueen vaiheikas menneisyys, muistomerkit ja muinaisjäänteet tekevät polusta mielenkiintoisen historianystävälle. MILLAISELLE LIIKKUJALLE SOPII: Koljonvirran historiapolku sopii alueen historiasta kiinnostuneille ja tavallisille kuntoilijoille. M2-KOTIEN ASUINALUEET IISALMESSA: Kangaslampi. M2-lehti |

21


ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

LEMMIKIN NIMI: Siru LEMMIKIN IKÄ: 4 v. LEMPIRUOKA: nappularuoka LEMPIPAIKKA KOTONA: kiipeilypuu ja sänky, nukkuu yöt vieressä

IHMISEN PARHAAT YSTÄVÄT M2-Kotien asukkaiden lemmikkejä on toivottu lehteen näkyville. Kävimme tapaamassa kahdeksaa lemmikkikaveria ja ikuistimme heidät muotokuviin. Kuvat: Maija Astikainen

22

| M2-lehti


LEMMIKIN NIMI: Bruce LEMMIKIN IKÄ: 5 v. ROTU: pitbull LEMPIRUOKA: maksalaatikko LEMPIPAIKKA KOTONA: sohva ja sänky

Bruce on pentumainen ja leikkisä, kaikessa mukana! Tykkää lapsista enemmän kuin aikuisista. M2-lehti |

23


ELÄMÄÄ M2-KODEISSA LEMMIKIN NIMI: Pepi LEMMIKIN IKÄ: 13 v. ROTU: sekarotuinen (lhasa apso ja coton de tuléar) LEMPIRUOKA: pehmeä nappularuoka, jota herkkunaminakin käytetään LEMPIPAIKKA KOTONA: sohva tai sänky

LEMMIKIN NIMI: Sem LEMMIKIN IKÄ: 17 v. LEMPIRUOKA: syö tavallista kissanruokaa, nappuloita ja märkäruokaa, ja herkuttelee joskus kissannameilla LEMPIPAIKKA KOTONA: sohva

24

| M2-lehti


LEMMIKIN NIMI: Pรถrri LEMMIKIN IKร„: 4 v. ROTU: maalaiskissa LEMPIRUOKA: nappularuoka

M2-lehti |

25


ELÄMÄÄ M2-KODEISSA LEMMIKIN NIMI: Milla LEMMIKIN IKÄ: 6 v. LEMPIRUOKA: joskus märkäruoka, kana on lemppari LEMPIPAIKKA KOTONA: Milla on kaikista ihanin lämmittäjä, olkapäässä kiinni ja hoitaa, jos omistaja on kipeänä.

LEMMIKIN NIMI: Coco LEMMIKIN IKÄ: 7 v. ROTU: kääpiövillakoira LEMPIRUOKA: keitettyä kanaa ja jauhelihaa ja vehnättömiä nappuloita, lihapullilla ja pihvillä LEMPIPAIKKA KOTONA: Siellä missä omistaja on, aina kyljessä kiinni. Eteisessä tuolin alla tyyny ja sohvalla tyynyt myös.

Jos naapureilla on ovi auki, Coco menee kylään. 26

| M2-lehti


LEMMIKIN NIMI: Jekku LEMMIKIN IKÄ: 12 v. ROTU: sekarotuinen (perhoskoira ja bichon frisé) LEMPIRUOKA: ihan kaikki, raaka jauheliha, katkaravut ja lohi, viime aikoina ihastunut kissojen patéisiin, vihannekset eivät kelpaa LEMPIPAIKKA KOTONA: sohvalla tuppaa makaamaan

Lue M2-Kotien netistä, miten koulutat lemmikin kerrostaloasuntoon. m2kodit.fi

M2-lehti |

27


AKTIIVISET ASUKKAAT ASUKAS: Jari Makkonen ASUNTO: 31 m2, 1 h + kk Kaarnapolku 2

Asukastoimintaan pääset mukaan ottamalla yhteyttä oman talon talo­ toimikuntaan. Yhteystiedot löytyvät rappukäytävän ilmoitustaululta. Jari Makkosen mielestä palkitsevinta on se, kun yhdessä järjestettyyn tapahtumaan saadaan paljon eri ikäisiä asukkaita paikalle.

Asukastoiminnassa jokainen persoona ratkaisee ASUKASTOIMINTA on parhaimmillaan sitä, että asukkaat tutustuvat toisiinsa ja luovat yhteisön, jossa jokainen voi lähteä ideoimaan ja toteuttamaan oman asukaskuntansa näköisiä tapahtumia. Järvenpään alueryhmän puheenjohtaja ja asukasneuvoston jäsen Jari Makkonen on ollut asukastoiminnassa mukana jo kymmenen vuoden ajan. Hänelle yhä palkitsevinta on se, kun yhdessä järjestettyyn tapahtumaan saadaan paljon eri ikäisiä asukkaita paikalle. Yksi sellainen onnistuminen oli tänä vuonna, kun Järvenpään alueryhmä kutsui alueen M2-Kotien asukkaat yhteen Kiljavan opistolle. Siellä yhteiseen ohjelmaan kuului muun muassa kirkkovenesoutua, syötäviin yrtteihin tutustumista, eräopastusta, jousiammuntaa ja makkaranpaistoa. Osallistujia oli yli sata. ”Tällaisista tapahtumista tulee voimaannuttava olo”, Jari toteaa. 28

| M2-lehti

Voimaantuminen ja hyvä fiilis ovatkin syitä, miksi Jarin mielestä kenen tahansa asukkaan kannattaa liittyä oman talon talotoimikuntaan tai lähteä mukaan järjestämään alueellisia tapahtumia. ”Kun on mukana ideoi­massa ja viemässä omaa ideaa läpi, ja näkee, kun ihmiset lähtevät mukaan – se on hyvä tunne. Näkee konkreettisesti, että omalla työllä on vaikutusta monen elämään.” Jarin toiveena on, että tulevaisuudessa jokaisessa M2-Kotien talossa olisi oma, aktiivinen talotoimikunta. Erilaisuus on ehdottomasti valttia. ”Kun jokainen tuo mukaan oman persoonansa, saadaan monipuolisia ideoita”. Lisäksi hänestä olisi hienoa saada etenkin teini-ikäisiä ja nuoria aikuisia mukaan toimintaan. ”Nuoret voisivat itse ideoida nuorten näköisiä tapahtumia”. Toistaiseksi lapset ovat jo olleet aktiivisesti mukana tapahtumissa, ja joissain taloissa perheen

pienimmille on järjestetty suosittuja iltapäiväkerhoja. Tammikuussa alkaa asukastoiminnan uusi vuosi, jolloin katsotaan edellisen vuoden tapahtumia ja niistä saatua palautetta, ja sen jälkeen lähdetään ideoimaan uutta puhtaalta pöydältä. TEKSTI: AURORA AIRASKORPI

Mikä on parasta asukasyhteisössä:

”Tekeminen on rentoa, ja yhteisössä voi saada myös oikeita ystäviä.”


Y-SÄÄTIÖ • MIKÄ: Y-Säätiön tavoitteena on edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja vähentämällä asunnottomuutta. • TEHTÄVÄ: Vuonna 1985 perustettu Y-Säätiö tarjoaa koteja erityisryhmille Y-Kotien kautta. Y-Säätiö on yleishyödyllinen toimija, eli sen tai sen omistamien yhtiöiden tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan toimia omakustanneperiaatteen mukaan. Y-Säätiön perustajayhteisöjä ovat Suomen Kuntaliitto, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Vantaan kaupunki, Kirkkohallitus, Rakennusliitto ry, Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen Punainen Risti ja Rakennusteollisuus RT ry.

M2-KODIT • MIKÄ: Entiseltä nimeltään Y-Asunnot, nykyisin M2-Kodit, on ARA-säädeltyjä vuokra-asuntoja tarjoava, Y-Sää­tiön kokonaan omistama yhtiö. Nimi M2-Kodit – kaupungin reiluimmat neliöt lanseerattiin keväällä 2016. Tällä nimellä ja sloganilla haluttiin kertoa, että koti on muutakin kuin huoneiston seinät. Se on kaikki talon yhteistilat, pihapiiri ja asukasyhteisö. • TEHTÄVÄ: Y-Säätiö osti VVO:lta noin 8 500 vuokra-asuntoa, jotka kuuluvat nykyisin M2-Kodeille. Yhteensä vuokra-asuntoja on noin 10 000 ja ne sijaitsevat 30 eri paikkakunnalla.

UURAS • MIKÄ: Asumisen konsepti, joka yhdistää työn ja asumisen. • TEHTÄVÄ: Uuras-toiminnan kautta M2-Kotien asukkaat voivat saada erilaisia töitä esimerkiksi omassa talossaan tai asuinalueellaan. Tähän mennessä M2-Kotien asukkaita on ollut mukana siivoustiimissä (Uuras-siivous) tekemässä esimerkiksi porraspesuja, erilaisissa pienissä remonttitehtävissä (Uuras-työtalkkari), sekä kesällä pääkaupunkiseudun kohteissa ruohonleikkaajina (Uuras-vihertiimi).

ARA • MIKÄ? ARA on lyhenne nimestä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. ARA-vuokra-asunnot ovat valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja joiden asukasvalinnat tehdään tietyillä kriteereillä, jotta asuntoja voidaan tarjota niitä eniten tarvitseville. Asukasvalintoja ohjaavat muun muassa tulo- ja varallisuusrajat sekä asunnontarpeen kiireellisyys. • TEHTÄVÄ: ARA-asuntoja omistavat ja vuokraavat kunnat, muut julkisyhteisöt ja yleishyödylliset yhteisöt kuten Y-Säätiö. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ohjaa ja valvoo ARA-periaatteiden toteutumista.

ASUKASTOIMINTA • MIKÄ: Asukastoiminta koostuu talotoimikunnista, alueryhmistä ja asukasneuvostosta. • TEHTÄVÄ: Asukastoiminnan tavoitteena on lisätä asumisviihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Kuka tahansa asukas on tervetullut ottamaan osaa asukastoimintaan. Lue lisää: m2kodit.fi/asukastoiminta

M2-lehti |

29


ASUKASINFO

Tällainen oli asukastoiminnan vuosi Kuluneena vuonna vietettiin riehoja, retkeiltiin luonnossa, soudettiin ja kilpailtiin mölkyssä. Esittelyssä kaikki M2-Kotien asukastapahtumat.

Lahden ympäristöfestareilla vedettiin muskaria Olli Oravan johdolla.

Lapinlahden lähteellä M2-asukkaat meloivat keskellä Helsinkiä.

Kiljavan luontopäivillä asukkaat soutivat kirkkoveneellä Sääks­ järven ympäri.

Tampereen talviriehassa lapset pääsivät hevosajelulle.

Hyvinkään pihatapahtumassa nautittiin nuotiolla eräruokaa, lettuja ja nokipannukahvia.

VUODEN 2017 ASUKASTAPAHTUMAT SUUNNITELTIIN NELJÄN ERI TEEMAN YMPÄRILLE:

• Erä ja luonto • Hyvinvointi ja liikunta • Pelastus ja turvallisuus • Ympäristö ja kierrätys Tammikuu • Perherieha, Kuopio Helmikuu • Talvirieha, Tampere Huhtikuu • Ensiapukurssi, Espoo • Alkeissammutuskurssit, Turku • Ympäristöfestarit, Lahti • Luontotapahtuma, Järvenpää • Luontotapahtuma, Riihimäki • Luontotapahtuma, Hyvinkää Toukokuu • Luontotapahtuma, Nurmijärvi Kesä-heinäkuu • M2-nuorten purjehdus Tall Ship Racessa, Halmstad-Kotka ja KotkaTurku)

30

| M2-lehti

Toukokuu • Luontotapahtuma, Lapinlahden lähde • Luontotapahtuma, Järvenpää • Ympäristöfestarit, Helsinki Elokuu • Luontopäivä, Tampere Syyskuu • Asukasristeily, Oulu • Luontopäivä, Kirkkonummi, Espoo, Nummela • Mölkkykisat, Turku Tulossa marraskuussa • Joulukonsertti, Turku Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 18 M2-asukastapahtumaa ja kaksi nuorisopurjehdusta.

ENSI VUONNA: • Koko perheen tapahtumia, joita suunnittelemme yhdessä asukkaiden kanssa. Lisätietoja antavat Juha Niskanen (M2-Kodit) ja Jari Puustinen (asukasneuvosto). KATSO TULEVAT TAPAHTUMAT: m2kodit.fi/ asukastapahtumat


Mitä pidit tästä lehdestä? Vastaa ja voita! M2-KOTIEN LEHTI HYVILLE NAAPUREILLE 2/2017

Anna mielipiteesi M2-Kotien lehdestä tai jätä juttuvinkki! Kaikkien joulukuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvotaan 3 kpl kahden elokuvalipun settejä. Laita palautteesi osoitteessa: m2kodit.fi/m2lehti Voit myös lähettää palautteen postitse alla olevalla lomakkeella.

KOTOISAN ASUMISEN AINEKSET Siisti, yksityiskohdilla sisustettu koti on talven kotoisin paikka. Lue vinkit. S. 14 M2-KOTIEN LEMMIKIT ESITTÄYTYVÄT Kävimme tutustumassa M2-lemmikkiasukkaisiin. S. 22

YKSIN KOTONA Selvitimme, mikä yksin asumisessa on parasta ja mitkä keinot tehoavat yksinäisyyteen. S. 8

M2-lehti |

1

KERRO MIELIPITEESI M2-KOTIEN ASIAKASLEHDESTÄ Ympyröi valitsemasi vaihtoehto

ERINOMAINEN HYVÄ PARANNETTAVAA HUONO

Vastaanottaja maksaa postimaksun

OLIVATKO LUKEMASI JUTUT MIELESTÄSI?

 viihdyttäviä  kiinnostavia  hyödyllisiä

 inspiroivia  tavanomaisia  yhdentekeviä

 tylsiä  yllättäviä  Jotakin muuta, mitä?

Mikä oli mielestäsi lehden paras juttu?

Mistä aiheesta haluaisit lukea M2-lehdestä?

Jos haluat osallistua arvontaan, jätä yhteystietosi. Nimi: Osoite:

Y-Säätiö/M2-lehti PL 322 00531 Helsinki Tunnus: 5021280 00003 Vastauslähetys

Sähköposti: Saako sinulle lähettää M2-Kodit asukkaan uutiskirjeen sähköpostissa?

 kyllä  ei M2-lehti |

31


M2-KOTIEN TEESIT: Tarjoamme viihtyisiä vuokrakoteja, joihin ihmisillä on varaa. Vuokramme ovat ARAn omakustannusperiaatteen mukaan määritellyt ja aidosti kohtuulliset. Emme tavoittele voittoa. Mielestämme koti on enemmän kuin asunto. Siksi M2-Kodit tarjoaa asukkailleen palveluita ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen naapureiden ja lähialueiden asukkaiden kanssa.

ASUKASNEUVOSTON TEESI: Huomisen asukastoimintaa jo tänään! Tämän teeman sisään kiteytyy asukasneuvoston pyrkimys ravistella vanhoja kaavoja. Haluamme olla aktiivisesti mukana kaikissa asukkaiden asioissa. Kehitämme uudenlaista yhteisöllisyyttä ja hyödynnämme uutta teknologiaa. Kerro meille ideasi!

m2kodit.fi

32

| M2-lehti

Profile for Y-Säätiö

M2-asiakaslehti 2/2017  

Lehti hyville naapureille.

M2-asiakaslehti 2/2017  

Lehti hyville naapureille.

Profile for y-saatio
Advertisement