5
Varsinais-Suomen Yrittäjä 2/2021
Investointihalut romahtaneet Varsinais-Suomessa
Miten yrittäjillä menee vuonna 2021?
Heli Nieminen, teksti
Investointihalut pakkasella, stressitasot korkealla, konkursseja tulossa. Etätyöstä sentään on tullut pakon sijaan monelle ilonaihe. Tuoreet tutkimukset perkaavat koronavuoden jälkeistä tilannetta ja tunnelmia Suomessa. Varsinaissuomalaisten yritysten investointiaikeet ovat pudonneet historiallisen mataliksi, jopa alemmas kuin 1990-luvun laman aikana. Uusimman Maakuntaennusteen tulokset herättävät huolta valtiovarainministeri Matti Vanhasessa, joka osallistui Varsinais-Suomen Yrittäjien järjestämään Maakuntaennuste-virtuaalitilaisuuteen. – Investointihalujen romahtaminen on hyvin huolestuttava asia, eikä se käy yksiin muun maan tulosten kanssa. Täytyy selvittää jatkossa, mistä tämä johtuu, miettii Vanhanen. Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter arvioi, että yksi syy on se, miten VarsinaisSuomen alueen yritysten toiminta riippuu telakan tilanteesta. – Telakan tilauksia ei ole peruttu, mikä on positiivista, mutta tilauksien ajat ovat venyneet, eikä kenelläkään ole tietoa, milloin kaikki palautuu normaaliksi – vai palautuuko lainkaan. Osa alihankkijoista toki tekee töitä muillekin toimijoille, mutta osa toimijoista elää täysin telakka- ja risteilyteollisuu-
desta. Niissä yrityksissä pohditaan nyt, mitä uskalletaan tehdä, ja miten käy jatkossa: palautuvatko esimerkiksi risteilyasiakkaiden kulutustottumukset. Munter miettii, että investoinnit tarkoittavat sitä, että uskalletaan ottaa riskejä ja kasvatetaan volyymejä. – Investoinnit tuovat suoraan kasvua ja työpaikkoja alueelle. Mutta investoinnit edellyttävät sitä, että on selkeämmät tulevaisuudennäkymät. Nykyinen epävarmuus vaikuttaa suoraan siihen, ettei nyt uskalleta investoida.
Valtaosa yrittäjistä erittäin stressaantuneita Joka kolmannen yrittäjän työkyky on tällä hetkellä huolestuttavalla tasolla ja valtaosa yrittäjistä on erittäin stressaantuneita. Tuoreen tutkimuksen mukaan yrittäjistä 40 prosenttia kokee pitkittynyttä ja haitallista stressiä melko tai erittäin paljon. –Tämä on asia, josta pitää todellakin olla huolissaan, sanoo Hanna Munter. Munter muistuttaa, että yrittäjille suunnattuja tukipalveluita on paljon, mutta puntaroi, käytetäänkö niitä tarpeeksi. –Meillä on Suomessa voimakas ahkeruuden, itse pärjäämisen ja kovan työmoraalin kulttuuri. Monen mielestä aina pitää jaksaa painaa, eikä aikaa lepoon ja palautumiseen löydy. Kaikki eivät myöskään halua pyytää apua. – Moni yrittäjä saattaa ajatella,
että hänellä ei ole varaa siihen, että pitäisi vapaata. Ja on totta, että monissa yrityksissä yrittäjä on aivan yksin, tai hän tekee rinta rinnan töitä työntekijöidensä kanssa ja kun joku työntekijöistä esimerkiksi sairastuu, yrittäjä on se joka paikkaa. Vierestä on helppo sanoa, että ”pidä lomaa ja lepää”, mutta ei sitä ole aina helppo toteuttaa. Munter muistuttaa, että Varsinais-Suomi on ollut maakuntana edelläkävijä yrittäjien tukipalveluissa. Alueellinen Yrittäjien tukiverkko -palvelu lanseerattiin jo 1990-luvulla, ja se päivystää ympäri vuorokauden joka päivä ja on avoin kaikille, myös heille, jotka eivät kuulu yrittäjäjärjestöön.
Konkurssien määrä kasvaa alkuvuonna Konkurssilakia on muutettu muutamia kertoja koronakriisin aikana, ja velkojien mahdollisuutta ha-
kea yrityksiä konkurssiin vaikeutettiin viime keväänä. Väliaikainen laki päättyi tammikuun lopussa, ja sen tilalle tuli uusi väliaikaislaki, joka on voimassa 31.9.2021 asti. Se estää velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien vuoksi. Yleinen sääntö on myös, että summaltaan pienten saatavien vuoksi yrityksiä ei saa hakea konkurssiin. Jos maksukyvyttömyys on tilapäistä, yritys voi helmi-syyskuussa kiistää velkojan konkurssihakemuksen 30 päivän maksukyvyttömyysolettaman. – Koronapiikki nähdään konkurssien määrässä tänä keväänä, koska joidenkin yritysten koronasta johtuvat vaikeudet ovat kasaantuneet ja johtavat lopulta konkurssiin, miettii Munter. Hän muistuttaa, että talousvaikeuksissa olevia yrityksiä on aina jonkin verran, mutta koronan tuomat vaikeudet ovat syventäneet joidenkin yritysten ongelmia.
”
Tämä globaali shokki on osoittanut, että etätapaamiset sujuvat hyvin.”
Yli 70 prosenttia haluaa tehdä etätöitä Liki puolet työllisistä on tehnyt etätöitä viime vuonna, ja valtaosa haluaisi tehdä niitä myös jatkossa. Eniten kannatusta on yhdistelmämallilla: välillä etänä, välillä työpaikalla. Etätöitä halutaan tehdä sitä enemmän, mitä isommasta työyhteisöstä on kyse. Erityisen paljon etätyöhaluja on valtiolla ja järjestöissä. – Etätyön tekeminen on selkeästi parantanut ihmisten työhyvinvointia, ja ihmiset ovat oppineet tekemään etätöitä. Monessa yrityksessä on huomattu, että tehokkuus on noussut, vaikka pelättiin että se menisi päinvastoin, sanoo Munter. Munter näkee etätyössä mahtavan mahdollisuuden paitsi yksilölle, yritykselle ja koko Suomelle. – Varsinais-Suomen ja Suomen kannalta tämä nyt otettu digiloikka on meille valtava mahdollisuus. Olemme syrjäinen maa, jonka sijainti on ollut haaste – mutta nyt tämä globaali shokki on osoittanut, että etätapaamiset sujuvat hyvin, yhteistyötä voidaan tehdä paikasta riippumatta ja palveluita ja tuotteita voidaan ostaa mistä tahansa. Tämä on meille aivan valtava mahdollisuus! Lähteet: l Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Osuuspankkien yhdessä teettämä Maakuntaennuste 2020. l Suomen Yrittäjien Kantar TNS:llä teettämä tutkimus etätyöstä. l Työeläkeyhtiö Elon ja Suomen Yrittäjien toteuttama Menesty yrittäjänä -kyselytutkimus.
