15
Vuosaari
Asukkaat panivat toimeksi ja Vuosaari-Säätiön johdolla valmistui muun muassa Vuosaaren silta. Matka keskustaan nopeutui. Kuva sillan avajaisista 1.7.1966. Martti Ilveskorpi ja ylipormestari Lauri Ahon puoliso Sisko Aho leikkaavat nauhaa.
Vuosaari-Säätiön johdolla, osin talkootöinäkin, ruvettiin Vuosaaren katuja päällystämään.
Vuosaaren seurakunta perustettiin 1.1.1967. Kuva Merikorttitien väliaikaiseksi tarkoitetusta kirkosta, ”vanerilaatikosta”, joka rakennettiin 1968. Keskellä nuorta seurakuntalaista kättelee Vuosaaren kirkkoherra Martti Nortia. Varsinaista kirkkoa saatiinkin odottaa. Sellainen nousi Satamasaarentielle vuonna 1980.
Vuosaaren seurakunnalle hankittiin oma laiva, vanha hiekkajaala ”Stina”, jolla purjehdittiin muun muassa Saimaan kanavaa pitkin aina Pohjois-Karjalaan asti. Myös Vuosaari-lehti avusti laivan toimintaa.
Urheiluseura Vuosaaren Viikingit perustettiin 14.11.1965. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Antero Viherkenttä ja seuran jaostoina olivat aluksi hiihto-, jääkiekko, yleisurheilu-, suunnistus-, pesäpallo-, jalka- ja jääpallo-, naisvoimistelu-, nuoriso-, kuntourheilu- ja yleisjaostot.
1. Mira Silfsten, Aurinkolahti. 2. Olen asunut aiemmin Ulappasaaren- ja Leikosaarentiellä. Yhteensä asuinvuosia Vuosaaressa on kertynyt noin kolme. 3. Mielestäni metro voisi kulkea Aurinkolahteen asti. Onneksi kylminä päivinä metroasemalle vievään bussiin voi hypätä suoraan oman talon edestä. 4. Vuosaaressa parasta on ehdottomasti ranta, luonto ja kattavat palvelut. Kuntosali, kaupat, kirjasto ja ravintolat löytyvät kaikki kulman takaa. Itäkeskukseen pääsee kädenkäänteessä ja keskustaankin menee metrolla vain 20 minuuttia. Ulkoilusta nauttiville Vuosaari tarjoaa palan kaunista luontoa vuoden jokaisena päivänä. Täällä on kaikki, mitä tarvitsee.
1. Sami Wilkman, Kallahti. 2. Olen asunut Vuosaaressa lähes neljä vuotta, joista kaksi ensimmäistä Columbuksen vieressä. 3. Täällä on samat ongelmat kuin muuallakin. Metron ympäristössä on ajoittain levotonta. 4. Luonto ja meren läheisyys ovat parasta.
Talkootöihin tartuttiin myös Vuosaaren urheilukenttää tehtäessä.
Vuosaaren urheilukentän avajaiskisoja vietettiin 21.6.1967. Kentän kumiasvalttirata oli nopea ja sillä tehtiin kovia aikoja. Tekijöinä esimerkiksi Jouko Kuha ja Mikko Ala-Leppilampi. Raimo Vilen juoksi 1972 kentällä 100 metrin Euroopan ennätyksenkin, käsiajanotolla 10,0! Sittemmin kenttä rapistui ja myöhemmin se on kokenut muutaman suuremman remontin, viimeisen tänä kesänä.
Pauligin kahvipaahtimo varastoineen rakennettiin seitsemän hehtaarin tontille Vuosaareen. Presidentti Urho Kekkonen (etuvasemmalla) vihki uuden paahtimon 29.5.1968. Hänen kerrotaan paahtaneen ”suurella mieltymyksellä” ensimmäisen 300 kilon erän Presidentin Sekoitus -kahvia. Tärkeää hetkeä, paahdinkoneen käynnistysnapin painallusta, seurasivat presidentin vieressä konsuli Henrik Paulig sekä kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir. Nykyään Pauligin paahtimo sijaitsee Vuosaaren satamassa. Kuva: Oy Gustav Paulig Ab
1. Kimmo Johansson, Rastila. 2. Olen asunut 19 vuotta Rastilassa. 3. Uudisrakentamisessa ei ole otettu tarpeeksi huomioon alueiden viihtyisyyttä. Rastilan leirintäalueen muuttaminen asuinalueeksi ei ole hyvä idea, mikäli alue rakennetaan yhtä tiheään kuin muut uudet alueet. Vuosaaren palveluita ei ole suhteutettu asukasmäärän kasvuun. 4. Täällä on hyvät liikenneyhteydet julkisilla Helsingin keskustan suuntaan. Koulut voi halutessaan käydä Vuosaaressa ala-asteesta lukioon. Lisäksi täällä on hyvät liikunta- ja harrastusmahdollisuudet.