Page 1

Meri-Rastilan kuja 2

Katso ilmoituksemme sisäsivulta!

Keskiviikko 4.11.2015

N:o 37

51. vuosikerta

Hinta voimassa to–la 5.–7.11.

49

Rainbow Graavi- tai kylmäsavukirjolohifileesiivu 150 g (16,60/kg)

Palvelutorilta

19 Hinta voimassa to–la 5.–7.11.

Omistajan käyntikortti

LAMMEN OSTARI

17

kg

Tänään valmistettu Mozzarellasalaatti

Hinta voimassa to–la 5.–7.11.

90

Palvelemme ma–pe 7–21, la 7–18, su 8.11. suljettu S-market Sokos Helsinki avoinna ma–la 7–22, su 10–22

90

AVOINNA PE–LA -04:ään

Isänpäiv än herku t S-marke tista

www.foodie.fi

2

Pikkupelikaani

AUKI: SU-TO 10-24, PE-LA 10-04

Bilettääkö? Tilaa ilmainen kuljetus Hängäriin pe–la klo 21–02.30! P. 040-120 3737

Suomalainen

3

98

3

Kotimaista Karjalanpaisti 600 g (6,63/kg)

95

Kuusamon Sinileima emmentaljuusto 300 g (13,17/kg)

S-market Meri-Rastilassa ja Columbuksessa on Veikkaus-piste ja SmartPost-pakettiautomaatti.

Hinta voimassa la 7.11. asti

9

95

Elonen Kinuskikreemikakku 10 hlö 800 g (12,44/kg)

Paistopisteestä

0

63

Rainbow Vehnäpatonki 200 g (3,15/kg)

Hinta voimassa to–ma 5.–9.11.

HK Naudan ulkofilee n. 950 g/pkt suomalainen

Hinta voimassa to–ma 5.–9.11.

1

69

1

1

89

2

kg

Espanja Persimon

Valio hedelmätarha Luomuappelsiinitäysmehu 1l

kg

95

kg

Suomi Nauris

59

Sinebrychoff Perinnekalja 1,25 l (1,75/l) (sis.pantit 0,40)

Palvelemme ma–pe 7–21, la 7–18, su 12–18 S-market Columbus, Vuotie 45, p. 010 76 61100 S-market Vuosaari, Mustalahdentie 10, p. 010 76 62000 S-market Meri-Rastila, Meri-Rastilankuja 2, p. 010 76 62050


Mekin olemme toimineet 50 vuotta Vuosaaressa! Parturi-kampaamo

Salon Pinky 4 Mustalehdentie eskus pohjoinen ostosk 5 Puh. 09-321 685

OLEMME TOIMINEET RESSA 50 VUOTTA VUOSAA oiselle “Vuonna 1965 Pohj stettiin ru pe le el ostoskeskuks tilä. nt Pe R. Urheiluliike nyt jo 90 19 tti Sieltä liike muu lle se läi puretulle Ete ostoskeskukselle. tiaana Itse aloitin jo 15-vuo keen liik kesäapulaisena mmin he yö palveluksessa ja m kijänä. te ön ty jatkoin vakituisena 20 na 01 ja Ostin yrityksen vuon i liikkeen nimi muuttu Oy lto :ksi. Vuosaaren Pyörähuo lut ilo Vuosaarelaisia on ol jatkossakin palvella. Tervetuloa telemaan ostoksille ja keskus asioissa.” pyöräilyyn liittyvissä Sakari Pennanen

lto Oy o u h rä ö y P n re a a s Vuo la 9–14 215 074, ark. 9–18,

Lokitie 1, puh. 09 -3 ahuolto.fi www.vuosaarenpyor

Luotettavaa palvelua pääkaupunkiseudulla vuodesta 1965

yhä parempaa

kiinteistöpalvelua

50 vuoden ajan

Tarjoamme sinulle ja perheellesi turvallisen ja viihtyisän arjen. Osaamistamme ovat: • isännöintipalvelut • kiinteistönhoitopalvelut • puhtauspalvelut • viherpalvelut Ota yhteyttä ja pyydä tarjous palveluratkaisustamme! Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy ISA Tyynylaavantie 20 00980 Helsinki puh. 010 821 3500

www.vuo-kiinteistopalvelut.fi

Olemme toimineet Vuosaaressa miltei 50 vuotta. Tervetuloa jatkossakin!

Parturi-kampaamo

SALON SORELLA

Vuosaarentie 10 puh. 09-321 3218 www.autokouluhuhtala.fi

Aurinkoranta 8 (Aurinkolahti) P. 09-321 6933

www.salonsorella.fi


Kauppakeskus Columbus puh. 040-548 2133

RENKAANVAIHDOT

30€

AUTON KÄSINVAHAUS TALVEKSI

* POLKUPYÖRÄT * LUISTINTEN * VARAOSAT TEROITUKSET * HUOLLOT * VANHOJEN * POLKUPYÖRIEN AUTONAKKUJEN TALVISÄILYTYS + HUOLTO KIERRÄTYSPISTE

75€

Ark. 9–18, la 9–14.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen tervehdys

I-print Oy onnittelee

50-vuotiasta

Arvoisat Vuosaari-lehden lukijat

Vuosaari-lehteä

V

iisikymmentä vuotta sitten Vuosaaressa kävi kuhina ja pauke. Alueelle, joka oli pitkään säilynyt maaseutumaisena osana Helsingin maalaiskuntaa, rakennettiin uusia asuinalueita. Tähän vilkkaaseen uudisrakentamisvaiheeseen liittyy myös Vuosaari-lehden perustaminen vuonna 1965. Vuosaari liitettiin Helsinkiin alkuvuodesta 1966 ja samoihin aikoihin Vuosaari-lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti.

1

960-luvun Vuosaareen muuttaneet uudisraivaajat kiintyivät uuteen kotiKaupunginjohtaja seutuunsa. Myös myöhemmin VuosaaJussi Pajunen. reen muuttaneita yhdistää rakkaus koKuva: Pertti Nisonen tiseutuunsa.

V

uosaarelaisten ainutlaatuisen yhteenkuuluvaisuudentunteen muodostumiseen on myötävaikuttanut se, että kaupunginosan asukkailla on oma säännöllisesti ilmestyvä paikallislehtensä, joka käsittelee tärkeiksi koettuja yhteisiä asioita.

L

Vuosaari 4.11.2015

Hyvä lukija!

Vuosaari-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran 5.11.1965. Lehti on tähän päivään mennessä ilmestynyt noin 2 300 kertaa, ja se on Helsingin vanhin säännöllisesti ilmestyvä paikallislehti. Edessäsi on siis lehden 50-vuotisjuhlanumero. Tässä numerossa kerromme lehden ja Vuosaaren lähiön vaiheista ja kehityksestä, jotka kietoutuvatkin tiiviisti toisiinsa. Jälkikäteen tarkastellen taival on ollut aika hurja: missään muualla Suomessa kehitys ja kaupunginosan kasvu eivät ole olleet yhtä nopeaa kuin lähiössämme. Vuonna 1964 täällä Nordsjöksi kutsutussa kylässä asui noin 2 000 asukasta. Vuonna 2015 liki 40 000 ja kasvu jatkuu yhä. Tiedotettavaa, uutisoitavaa ja kommentoitavaa on siis Vuosaari-lehdelläkin vuosien varrella riittänyt. 1965 ilmestyneen ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa kerrotaan lehden haluavan olla kaikkien vuosaarelaisten sana, yhteinen äänenkannattaja, yhteishengen lietsoja, yhdysside ja tie5.11.1965 ilmestynyt lehden en- dottaja. 50 vuoden jälkeenkin nämä tehtävät ja tarpeet ovat yhä simmäinen numero on luettavis- olemassa. sa osoitteessa goo.gl/YQA5iZ Tässä juhlanumerossamme muistelemme menneitä sanoin ja kuvin, kerromme tästä päivästä ja tulevaisuudennäkymistäkin. Lehdessä on toivoaksemme paljon lukijoita kiinnostavia aiheita. Kiitokset teille lukijat, ilmoittajat ja yhteistyökumppanit! Ilman teitä ei 50-vuotinen taival olisi ollut mahdollinen. Yhteistyöllä ja -hengellä eteenpäin!

Tässä lehdessä muun muassa: s. 3 s. 5 s. 6 s. 7 s. 9

Kaupunginjohtajan tervehdys Tämä lehti Mitä kuuluu, Vuotalo? Vuosaari-Seuran tervehdys Vuosaaren satama, – Itä-Helsingin meritie maailmalle s. 10 Aurinkolahti-Seuran tervehdys s. 11 Pohjoisen ostarin seutu muotoutuu

ehden ilmestymisestä lähtien Vuosaari on läpikäynyt valtavan muutoksen. 50 vuodessa väkiluku on moninkertaistunut ja asukkaat ovat kansainvälistyneet. Palvelujen tarjonta on monipuolistunut ja kasvanut. Metro liittää Vuosaaren muuhun kaupunkiin ja pian myös Espooseen. Tänään Vuosaari on vetovoimainen asuinalue jossa on hyvä asua, työskennellä tai toimia yrittäjänä. Vuosaaren sataman myötä kaupunginosasta on tullut kansallisesti merkittävä logistinen keskus.

M

uutoksista huolimatta alueen luonnonläheisyys on säilynyt. Vuosaaren lukuisat puistot, ulkoilu- ja liikunta-alueet muodostavat tärkeän osan Helsingin monipuolista virkistysalueverkostoa.

K

aupunki kehittää edelleen Vuosaarta lähiöprojektin ja täydennysrakentamisprojektin kautta. Tämä tapahtuu yhdessä asukkaiden kanssa ja vuosaarelaiset seuraavat tarkasti kotiseutunsa suunnittelua. Vuosaari-lehti täydentää tärkeällä tavalla kaupungin omaa vuorovaikutusta asukkaiden kanssa muun muassa kaavoitukseen liittyvissä asioissa. Huolimatta media-alan murroksesta Vuosaari-lehti on onnistunut lisäämään painosmääränsä.

O

nnittelen Helsingin kaupungin puolesta virkeää 50-vuotiasta lehteä ja toivotan onnea ja menestystä myös tulevaisuudessa. Jussi Pajunen kaupunginjohtaja

s. 12–13 Kysymyksiä valtuutetuille s. 14 25 vuotta energiaa kaupungille s. 16 Sara Chafakin kuulumisia s. 17 Paljon hyvää 50 vuodessa s. 18 Kirjailija Kaiho Nieminen muistelee s. 20 Jyrki Lohelta historianteos Vuosaaresta s. 21 Kaupunkisuunnitteluvirasto kertoo Vuosaaren tulevaisuudensuunnitelmista ...ja paljon muuta!


4

Vuosaari

Tutut miehet vuosien takaa Ari, Miika ja Joni toivottavat sinut lämpimästi tervetulleeksi! Tikkurikuja 1, 00750 Helsinki

parturi-kampaamo

SOITA 020 71 81 611

Alla esimerkkejä TUOTTEISTAMME nastarengas 4kpl asennettuna: Koko 175 65 14 195 65 15 205 55 16 225 45 17 225 40 18

HKPL8

405€ 475€ 610€ 840€ 988€

405€ 479€ 620€ 933€ 1090€

367€ 435€ 529€ 717€

401€ 477€ 599€ 835€

Edullinen uusi 280€ 328€ 345€ 400€

PIKKUJOULUTARJOUKSET!

*GT-Rengas PERMANENTTI sis. pesu, leikkaus ja föönaus TIKKURILA Lyhyet hiukset 70 ON AVATTU!€, puolipitkät hiukset 80 €, pitkät 90 € * PESU, LEIKKAUS ja PIKAKAMPAUS 50 €

* GEELILAKKAUS kampaamopalveluiden yhteydessä 20 €

Tarjous voimassa 30.11.2015 asti.

GT-Rengas

Parturi-kampaamo Shine Kahvikuja 3, 00980 Helsinki Uusi puhelinnumeromme 045-1105228 ma–pe 9–19 la 9–15 Myös ilman ajanvarausta! www.kampaamoshine.wix.com/shine

Loput kesärankaat ULOSHEITTOHINTAAN. e

Aluvanteet alkaen kpl 15”65€ l 16”75€ 17”85€

Miksi et käyttäisi vuosaarelaista välittäjää? RENGASSARJAN OSTAJALLE RENGASHOTELLI 45€

TERVETULOA SIIS TÄYDEN PALVELUN RENGASTALOON TIKKURIKUJA 1, 00750 HELSINKI! 020 71 81 611 HIERONTAA!

www.gtrengas.fi

Paikallista välittämistä jo 10 vuotta.

Arkisin 8-18 Lauantaisin 9-14

www.huoneistopiste.fi

ASUNTO RAHAKSI!

Nyt mahdollisuus saada niska-hartiahieronta aku- ja kipupainannalla 20 €!

Tarjoa meille. Vapautumisella ei kiirettä. Soita 045-11 11 201 (myös iltaisin).

My 18 vuoden kokemus, lahja ös kort koulutettu hieroja it! IIRIS VIITANEN Saseka-kerhotalo, Vuosaari puh. 041-513 7630

Eteläinen Hesperiankatu 10 A2, 00100 Helsinki myynti@huoneistocenter.net

HUONEISTOCENTER OY

TASARAHALLA! vaate kuin vaate PE-LA 6.-7.11.

KE-TO 4.-5.11.

max.

6

max.

max. MA 9.11.

4

5

TI-KE 10.-11.11.

max.

3€

Tyynylaavantie 5 (Columbus) ma-pe 9-20, la 9-18

2.-15.11. nettikaupan tilaukset ilman toimituskuluja koodilla: tasarahapäivät www.uff.fi/nettikauppa

AUTOKORJAAMO VUOSAARESSA * Korjauspalvelut * Sijaisautopalvelu * Vikadiagnostiikka * Katsastuspalvelu * Renkaanvaihdot * Rengashotelli

Autohuolto

Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit! Teemme määräaikaishuollot autovalmistajien huolto-ohjelmien mukaisesti, valmistajan takuun säilyttäen.

Rahtarinkatu 1, 00980 Helsinki (Vuosaaren sataman vieressä) www.tamcar.fi Puh. 0400 346 373 autohuolto@tamcar.fi

Viikingit palasi voittojen tielle

Jääkiekko-Viikkarit suuntasi 31.10. Kauniaisiin sarjakolmosen GrIFK:n vieraaksi. Kahden rökäletappion runtelema vierasjoukkue oli jättänyt pellenaamarit kotiinsa, halloweenista huolimatta. Viikkarit taisteli upeasti 0–3-johtoon ensimmäisessä erässä. Toisen erän jälkeen Viikingit johti 3–4. Kolmannessa erässä Viikingit osui kolmesti ja isännät kerran. Näin täydet kolme pistettä

kotiin viemisiksi tylyin 4–7-loppulukemin. Viikkareiden tehomiehinä häärivät tehot 2+2 kirjauttanut Erkka Muhonen, 2+1 saalistanut Joona Pitkälä sekä 0+3 läpsytellyt Kristian Lindström. 7.11. Viikingit kohtaa kotonaan Vuosaaren jäähallissa (Pallokuja 6) HCK Salamat. Kiekko tippuu jäähän kello 19.20. Otteluun on vapaa pääsy.


5

Vuosaari

Tämä lehti, Vuosaari Vuosaari-lehden syntyhistoria liittyy kiinteästi nyky-Vuosaaren alkumetreihin. Martti Ilveskorpi ja Asuntosäästäjät ry käynnistivät ennennäkemättömän rakennusbuumin Vuosaareen 60-luvun puolivälissä. Ilveskorven johdolla asunto-osakeyhtiöt perustivat Vuosaari-Säätiön, jonka ripeällä toiminnalla uuteen lähiöön saatiin mm. teitä, kunnallistekniikkaa, yhteiskoulu, lastentarha, urheilukenttä, urheilutalo, uimaranta, veneranta jne. Yhdistystoimintaa vetämään Ilveskorpi puolestaan perusti Vuosaaren Urheilu- ja askarteluseuran, jonka siipien suojassa Vuosaari-lehtikin vietti ensimmäiset vuotensa. Marraskuussa 1965 ”Vuosaa-

Lehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja Esko Honkanen näppäilee ylpeänä uutta sähkökirjoituskonetta joskus 1980-luvulla. ren keisari”, Asuntosäästäjät ry:n puheenjohtaja, Vuosaaren rakentaja Martti Ilveskorpi kutsui isäni Esko Honkasen luokseen palaveriin. ”Perustetaan lehti, lähdetkö päätoimittajaksi?” oli Ilveskorpi kysynyt. ”Lähden” vastasi Esko tietämättään, että ”lähden” oli myös ”tahdon”, sillä lupaus tarkoitti lähes loppuelämän pituista naimisiinmenoa niin Vuosaari-lehden kuin Vuosaarenkin kanssa. Urheilu- ja askarteluseuran tehtävät Vuosaaressa tulivat nopeasti tarpeettomiksi. Melko pian lehden taustavoimaksi perustettiin yleishyödyllinen yhdistys Vuosaari-Kilta ry. Sen jäsenistö muodostui seurojen ja yhdistysten edustajista. Monet kiltalaisista toimivat Vuosaaressa näkyvissä tehtävissä ja viroissa, osa oli ammateissaan liikemaailman palveluksessa. Lehden tekemän voiton Kilta jakoi etupäässä Vuosaaren koululaisille.

Aarne ”Ake” Taussi toimi pitkään lehden ilmoitushankkijana.

Lehden pätevistä taustajoukoista huolimatta Kilta joutui 1990-luvun laman kourissa nostamaan kädet pystyyn: rahaa lehden julkaisemiseen ei enää ollut. Lehden työntekijät päättivät yrittää ja he jatkoivat lehden julkaisemista oman yhtiön nimissä. Taustalle oli kaiken varalta perustettu keväällä 1991 myös Vuotieto Oy, joka olisi tarvittaessa ottanut ohjat käsiinsä. Siivet kuitenkin kantoivat, taustayhtiön ei tarvinnut koskaan toimia.

Pitkän iän salaisuus

50 vuotta on mille tahansa yritykselle pitkä ikä, tuulisesta lehtialasta puhumattakaan. Ihmeestä oikeastaan voidaan puhua. Miten se on ollut mahdollista? Lehden ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa 5.11.1965 todetaan: ”Vuosaarelaiset saavat tänään tutustua lehteen, josta on tarkoitus kehittää pysyvä yhdysside keskuuteemme. Tähän yritykseen on lähdetty vakuuttuneena sen tarpeellisuudesta... ...Vuosaari haluaa olla kaikkien vuosaarelaisten sana, todella yhteinen äänenkannattaja... ...Samalla se tietenkin pyrkii palvelemaan niitä käytännön tehtäviä, joita se myös olettaa olevan riittämiin...” Vuonna 1965 kirjoitetun pääkirjoituksen tavoitteet ja tarpeet ovat yhä olemassa. Missään muualla Helsingissä eivät alueeseen kohdistuneet myllerrykset ja muutokset ole olleet niin suuria kuin Vuosaaressa. Eikä ilmeisesti missään muuallakaan Suomessa. 50 vuoden aikana Vuosaarta on rakennettu monessa eri vaiheessa. 1964 täällä asui 2 000 asukasta, nyt miltei 40 000, eikä kasvun takaraja edes vielä näy. Lehden painos on kasvanut alun 3 000 kappaleesta 20 000 kappaleeseen. Mullistusten edessä tarvetta yhteishengen nostattamiseen ja ylläpitämiseen on totisesti ollut. Tiedottamisen lisäksi Vuosaari-lehti on toiminut myös asukkaiden tuntojen ilmaisukanavana ja -välineenä. Vuosaari ei ole ollut mikään nukkumalähiö, vaan täällä on aina asunut aktiivisia ja aloitteellisia ihmisiä, hartiapankkirakentajista lähtien.

Lehdentekijät

Vuonna 1966 lehden ilmoitushankkijaksi pestattiin Aarne Taussi. ”Ake” toimi hetken 1970-luvulla myös kaupunginvaltuutettuna. Persoonallinen sotaveteraani ja -invalidi Ake hoiti tointaan aina eläkkeelle jäämisensä asti 1981. Lämmöllä muistelen hänen isällisiä ohjeitaan. Vuosaari-Kilta palkkasi minut 1981 Aken seuraajaksi lehden ilmoitushankkijaksi. Ensikosketuksen lehteen sain kuitenkin koulupoikana lehdenjakohommissa, joita teinkin pitkän rupeaman. Pikkuhiljaa rupesin tekemään myös kaikkia muita toimitukseen ja toimittamiseen liittyviä töitä. On mahdotonta sanoa päivää tai vuotta milloin päätoimittajuus siirtyi minulle. Vaihto tapahtui onneksi pikkuhiljaa vuosien kuluessa, joten sopeutumiseen jäi aikaa. Eskon tekemä työmäärä oli ollut valtava. Opettajantyön, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen, lautakuntien, toimikuntien, urhei-

Vuosaari-lehden tekijät Eero, Antti ja Aku Honkanen. lu- ja kulttuuriharrastusten, yhdistysten ja seurojen jäsenyyksien ja perustamisten, kirjailijatyön (20 kirjaa), hartiapankkirakentamisen (pari taloa ja mökkiä) sekä muihinkin lehtiin kirjoittamisen sivutyönä hän teki myös tätä lehteä! Kotona häntä ei sitten juuri näkynytkään. Jälkikäteen arvioiden yksistään Eskon kirjallisen työn määrä on ollut valtava. Vastuu kieltämättä pelotti. Tajusin, että edeltäjäni saappaisiin ei kannattanut edes yrittää hypätä: päätin tehdä hommat omalla tavallani. Onnistumista voivat sitten muut arvioida. Perheyrityksestä voidaan puhua, sillä vuonna 2005 lehden vakituisena työntekijänä aloitti vanhempi poikani Aku Honkanen vastuualueinaan toimitukselliset työt, lehdentaitto ja jakelu. 2011 mukaan astui vakituisesti nuorempi poikani, toimittaja, medianomi Antti Honkanen, joka oli aiemmin työskennellyt myös harjoittelijana lehdessä. Antti tekee toimittajan töitä, taittaa lehteä ja vastaa myös sähköisestä puolesta. Lehtihän on ollut vuodesta 2009 lähtien luettavissa paperiversion lisäksi myös sähköisessä muodossa. Sen voi lukea niin tietokoneella kuin mobiililaitteillakin. Molemmat Honkasen veljekset ovat toimineet vuosikaudet myös lehden jakajina. Pienessä toimituksessa kaikki tekevät kaikkea. Jos tarve vaatii, niin laitamme verkkarit jalkaan ja lähdemme lehdenjakohommiin! Arvovaltaa se ei mitenkään nakerra, pysyypä tuntuma ”kenttään” hyppysissä ja

Tekniikan kehitys graafisella alalla on ollut hurjaa. Tässä lehteä ladotaan 1990-luvulla vielä hirmuisella mötikällä, Universal-latomakoneella. Ladottu teksti meni filmille, joka kehitettiin kehityskoneessa. Filmi leikeltiin ja liimailtiin kuvien kanssa taittosivuille. Askartelua parhaimmillaan!

kuntokin kohdillaan.

Jakelu

Ei hyödytä tehdä lehteä, jos se ei mene perille. Oman jakeluorganisaation pyörittäminen ei ole pelkästään taloudellinen asia. Hyötyjä on monenlaisia. On varmasti lukijoiden ja ilmoittajien etu, ettei pieni lehti huku postiluukusta tulevien kymmenien mainosten, lippujen ja lappujen joukkoon. Samalla olemme hyvin perillä siitä, miten lehti menee perille. Ja kontrolli toimii: jos joku jakaja-parka joskus yrittää urakalla pinnata, niin asia on jo torstaiaamuna vuorenvarmasti toimituksen tiedossa, sillä tätä lehteä on jo opittu keskiviikkoiltana odottamaan. Lehteä saa myös monista paikoista ympäri Vuosaarta, kuten ruokakaupoista ja kirjastosta. Tällä hetkellä lehden palkkalistoilla on noin 50 jakajaa, jotka ovat etupäässä koululaisia. Tuhansissa voidaan jo laskea Vuosaari-lehden

Jakelu pyörii. jakajien määrä viidenkymmenen vuoden ajalta. Monille lehti on ollut myös elämän ensimmäinen työpaikka, kuten siis meille vakituisille työntekijöillekin. Monet vanhemmat ovat ohjanneet lapsensa meille lehdenjakohommiin ihan työntekoon totuttelemisen takia, ei niinkään taskurahojen takia. Teemme siis kovasti töitä jakelun toimivuuden eteen. Ylpeänä voimme todeta, että aika hyvin se toimii, kiitos tunnollisten ja ahkerien jakajiemme!

Tämä lehti luetaan

Keväällä 2015 suoritettu lehtemme lukijatutkimus kertoi, että vuosaarelaiset arvostavat tätä lehteä ja pitävät sitä luotettavana. Lehti luetaan tarkasti ja sitä seurataan. Tutkimus antoi hienoja lukuja, jotka kannustavat meitä lehdentekijöitä, samoin kuin lähes päivittäin saamamme positiivinen palaute.

Kuva lankapuhelinten, faxin ja Applen ”linnunpönttötietokoneiden” ajalta. Se antaa joskus kurjempaankin päivään kummasti potkua! Tietysti yksi pitkän iän salaisuus on myös kehitysideoiden ja rakentavien palautteiden huomioiminen. Lehti- ja mediamaailman mullistukset ovat olleet suuria. Pieniä lehtiä on tullut ja mennyt, isompiakin. Tutkimuksen mukaan isompien lehtien on ollut vaikeampaa sopeutua nykymuutoksiin kun pienten. Parhaiten puolensa ovat pitäneet paikallislehdet. Paikalliset uutiset kiinnostavat lukijoita. Sähköinen media on vienyt oman osansa. Nähtäväksi jää, mikä on paperilehden kohtalo. Itse en usko sen katoamiseen, sillä on jatkossakin oma paikkansa. Pirstaloitumista kentässä kyllä tapahtuu.

Kiitoksen paikka

Ilman lukijoita ei lehti elä, sillä lukijat tuovat myös ilmoittajia. Ja ilman ilmoituksia ei ole lehteäkään. Kiitokset siis teille lukijat ja ilmoittajat! Ilman hyviä avustajia, yhteistyökumppaneita ja tukijoita Vuosaari-lehti ei olisi viittäkymmentä vuotta voinut ilmestyä. Suhteet ja verkostoituminen eivät ole syntyneet hetkessä, vaan vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Hienoa on ollut todeta, että vaikka tekijät ja toimijat monin paikoin ovat vaihtuneet, niin suhteet ovat silti jatkuneet ja säilyneet. Vuosaari-lehteä voi hyvällä syyllä pitää vuosaarelaisen yhteishengen tuotteena ja hedelmänä. Suuntaamme optimistisina kohti uusia haasteita uhkakuvista huolimatta. Uskomme, että Vuosaari-lehdellä on jatkossakin oma sijansa ja tehtävänsä tämän kotikylämme elämässä! Eero Honkanen, päätoimittaja


6

Elämä ei aina mene käsikirjoituksen mukaan.

Nordea Pankki Suomi Oyj

Vuosaari

Mitä kuuluu, Vuotalo?

Onnettomuus, vakava sairaus tai tapaturma voivat muuttaa pysyvästi tarinan kulkua. Nordea Henkilöturva voi silloin auttaa sinua ja läheisiäsi taloudellisesti eteenpäin. Lue lisää: nordea.fi/henkilöturva Nordea Henkilöturvan myöntää Nordea Henkivakuutus Suomi Oy.

Teemme sen mahdolliseksi

Vuosaari Kahvikuja 3 0200 3000 nordea.fi

Kysyimme Vuotalon ja Vuosaaren kirjaston johtajalta Jyrki Tirroselta Vuotalon kuulumisia. Jyrki Tirronen, mitkä eri toimijat toimivat Vuotalossa? Vuotalossa toimivat edelleen Vuosaaren kirjasto, Helsingin kulttuurikeskuksen Vuotalon yksikkö, Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Tehtaanpuiston yläaste, Vuosaaren lukio ja kahvila Pokkari. Miten yhteistyö sujuu? Vuotalon toimijoiden välinen yhteistyö sujuu hyvin. Millaisia kävijämääriä talolla on? Kirjastolla? Lainausmääriä? Onko nousua? Vuotalon pääovella ei ole kävijälaskuria, joten koko talon yhteistä kävijämäärää on käytännössä hyvin vaikea laskea. On myös muistettava, että yksi Vuotalon kävijä aika usein käyttää samalla vierailulla useita talomme palveluita, esim. Työväenopiston kurssilainen käy kurssin tauolla kahvilla kahvila Pokkarissa. Talon sisällä on kävijälaskureita ja (aulan galleriassa ja kirjaston ovissa) ja niistä saatujen kävijätietojen ja talon toimijoilta saamieni arvioiden pohjalta voin esittää sellaisen arvion, että vuonna 2014 Vuotalossa on käynyt ehkä 420 000 kävijää. Luku ei perustu tarkkaan laskentaan ja se voi heittää molempiin suuntiin. Kuukausitasolla se tarkoittaa n. 35 000 kävijää. Vuosaaren kirjastossa kävi viime vuonna 383 339 kävijää. Erilaista aineistoa lainattiin Vuosaaren kirjastosta viime vuonna 456 952 kpl. Muutaman viime vuoden aikana kirjaston lainaus- ja kävijäluvuissa on ollut pikkuisen laskeva trendi, mutta tämän vuoden lukujen perusteella kävijä- ja lainausluvuissa on pientä nousua viime vuoteen verrattuna. Kävijäluvut kertovat jotakin, mutta on myös mainittava, että käytännössä Vuotalo on auki kävijöille suurimman osan vuotta maanantaista lauantaihin ja myös sunnuntaisin on tiettyinä aikoina tapahtumia talossamme. Tilat ovat siis hyvin ja tehokkaassa käytössä. Vuosaaressa asuu paljon vieraskielisiä. Onko heidät huomioitu jotenkin? Vuosaaren kirjastossa on kirjoja (sekä lapsille että aikuisille) suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi mm. englannin, venäjän

(aikuisten osaston puolella aika iso ja hyvin hoidettu kokoelma), thain, arabian, persian, turkin ja viron kielillä. Kirjastossamme toimii maahanmuuttajille tarkoitettu kielikahvila ja henkilökuntaamme kuuluu työntekijöitä, joiden tausta on Iranista, Venäjältä, Virosta, Somaliasta ja Unkarista. Joten kielitaitoa löytyy asiakaspalveluun myös muilla kuin kotimaisilla kielillä. Taloon on tulossa iso remontti. Mitä tehdään? Ensi vuoden kesällä (noin aikavälillä touko-elokuu) Vuotalon julkisivu puretaan ja tilalle laitetaan uudet lasit. Onko suunnittelu ollut huonoa, kun jo pitää remontoida? Vuotalossa kesällä käyneet ovat varmasti huomanneet, että aika usein tietyissä osissa Vuotaloa on kesällä suorastaan kuuma. Nykyinen julkisivuratkaisu ei ole ollut hyvä ulkoa tulevan lämmön estämisessä ja remontilla aiotaan korjata tämä asia. Jos nyt saisit itse suunnitella talon uudelleen, niin mitä ehkä muuttaisit? Aina voi jossitella, mutta ainakin talomme korkean käyttöasteen tietäen olisin rakennuttanut vieläkin suuremman talon. Käyttäjiltä tulee monia toiveita ja emme millään pysty täyttämään kaikkia toiveita. Jos Vuotalo olisi vielä suurempi, niin mahdollisuuksia erilaisiin palveluihin ja aktiviteetteihin olisi enemmän. Haluatko sanoa terveisiä Vuotalon käyttäjille? Tervetuloa kaikkien vuosaarelaisten yhteiseen taloon! Jos et löydä mitään mielekästä tekemistä Vuotalosta, niin anna palautetta ja kerro toiveesi meille. Me toimijat pyrimme parhaan kykymme mukaan kehittämään talon toimintoja juuri teille sopiviksi.

Kirjasto- ja kulttuuritalo Vuotalo avasi ovensa vuonna 2001.


7

Vuosaari

!

Tuo

ja Fai

Isänpäivänä 8.11.

keittiömme suosittelee:

!

än mä

syö

Karitsan potkaa Palsternakkapyree Pariloitua nieriää Parsakaali-perunapyree

Tervetuloa nauttimaan! Ravintola Fregatti, kauppakeskus Columbus Valkopaadentie 1, 00980 Hki puh. 09-343 3362 ravintola@ravintolafregatti.fi www.ravintolafregatti.fi

Vuosaari-lehti tiedottaa paikallisista tapahtumista, asukkaiden arjesta ja juhlista, dokumentoiden samalla paikkakunnan historiaa. Vuosaaressa toimivat Lions clubit onnittelevat lämpimästi 50-vuotistaivaltaan juhlivaa Vuosaari-lehteä. Toivotamme arvokkaalle työllenne onnea ja menestystä jatkossakin. Lions club Helsinki / Soihdut Lions club Helsinki / Vuosaari

Onnittelumme, 50-vuotias Vuosaari-lehti!

Vuosaari Helsingin kaupunginosana täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Vuosaari-lehti on ollut koko viidenkymmenen vuoden ajan mukana Vuosaaren elämässä, iloissa ja murheissa, tiedottaen ja erityisesti nostaen oman alueemme identiteettiä. Vuosaari-Seura ry on myöskin ollut asukkaiden asialla kohta 50 vuotta. Siksi on erinomainen syy onnitella omaa kotiseutulehteämme sekä juhlia koko ensi vuosi 2016! Vuosaaressa on ollut kautta aikojen aktiivisia asukkaita: yhdeksän vuotta sitten ilmestynyt Vuosaari-kirja kertoo myös hauskasti ajasta, jolloin Vuosaari oli vielä maaseutua ja osa Helsingin maalaiskuntaa. Vuonna 1964 Asuntosäästäjät ry aloitti uuden uljaan Vuosaaren asuttamisen. Vuosaari-lehti ilmestyi ensi kerran 5.11.1965. Vuosaari-lehti on tehnyt historiaa kokoamalla ajankuvaa, historiaa, asukkaiden ajatuksia ja uutisia viidenkymmenen vuoden ajan. Lehden arkistot ovat korvaamattomat. Ainutlaatuisena asiana todettakoon, että asukkaiden runoja, kuvia ja kirjoitelmia on otettu mukaan elävöittämään kotiseutulehden antia. Vuosaaren vuosiin on mahtunut kansalaisliikkeitä, taistelua niin Uutelan, Mustavuoren kuin viimeksi Meri-Rastilan ulkoilualueen luontoarvojen puolesta. Luonto ja meri ovat olleet vuosaarelaisille kautta aikojen arvoja, joiden vuoksi tänne on muutettu ja täällä viihdytty!

– Ensi vuosi, Vuosaaren 50-vuotisjuhlavuosi, tuo tullessaan monenlaisia mukavia tapahtumia, Anja Hinkkanen lupaa. Kuva: EH Vuosaari-Seura on järjestänyt tapahtumia, tehnyt kaupunkipolkuja, laatinut kirjelmiä kaupungin virkamiehille ja monin tavoin ajanut asukkaiden asiaa. Sjökullan torppa pelastettiin purkamiselta ja torppamiljööstä tuli vuosaarelaisille kiva olotila. Vuosaaren kesäjuhlat sekä syksyiset kulttuuripäivät kokoavat tuhatmäärin väkeä. Kiitollisuudella voimme todeta, että Vuosaari-lehti on ollut mukana alusta alkaen tiedottaen tasapuolisesti, eri mielipiteet ja näkökulmat huomioonottaen. Ilman Vuosaari-lehteä tieto oman asuinalueemme tapahtumista jäisi hyvin vaillinaiseksi. Lämmin kiitos Vuosaari-lehden toimitukselle sekä kaikille niille vuosaarelaisille, jotka ovat toimineet yhteisten asioiden parissa asukkaiden hyväksi kuluneina vuosikymmeninä. Entä miten juhlitaan? Vuoden 2016 ensimmäisenä päivänä muistetaan Martti Ilveskorpea ja

toukokuussa juhlitaan VuosaariSeuran perustamista. Helsinkipäivänä 12.6. kutsumme jäsenet illanviettoon Sjökullaan. Vuosaaren Kesäjuhlat jälleen 12.–13.8. kokoaa kaiken kansan Lohikäärmepuistoon, illanviettoon, kirkkoon ja opastetuille retkille. Lokakuussa on nuorisolle Vuotalossa oma konsertti ja Vuotalon Gaalajuhlassa 23.10. saamme nähdä ja kuulla kaupunginosamme monipuolista kulttuurin antia. Lukuisia muitakin tapahtumia on suunnitteilla ja tulossa. Juhlan lomassa on tärkeää valvoa ja raportoida kaupunginosamme asioita. Kuulumalla omaan kaupunginosayhdistykseemme – Vuosaari-Seuraan – jäsenet ovat mukana myös Helkan (Helsingin kaupunginosayhdistykset ry) ja Suomen Kotiseutuliiton suuressa jäsenperheessä. Anja Hinkkanen puheenjohtaja Vuosaari-Seura ry

KULTTUURIKESKUS SOFIA UNIIKKI KOKOUSHOTELLI JA KULTTUURIKESKUS VUOSAARESSA Kulttuurikeskus Sofia sijaitsee meren rannalla Vuosaaren Kallvikinniemessä. Järjestämme kulttuuritapahtumia ympäri vuoden. Sofian kokous- ja ravintolapalvelut tarjoavat loistavat puitteet esim. kokous -ja teemapäiviin – tai vaikkapa merkkipäiväjuhlien viettoon! RAVINTOLA JA KAHVILA

Tarjoamme herkullista ruokaa keittiömestarimme Jussin loihtimana. 220-paikkainen ravintola merinäköalalla on avara ja valoisa. Aulakahvilassa voi piipahtaa nauttimassa kylmää ja kuumaa juotavaa sekä pikkupurtavaa. Tunnelmallinen takkahuone terasseineen sekä karaokelaitteilla varustettu retroklubi sopivat illanviettoihin. A-oikeudet.

HOTELLI

Viihtyisiä standardihuoneita sekä tasokkaita huoneistosviittejä, joissa oma olohuone ja keittiö. Useimmat upealla merinäköalalla. Myös pitkäaikaismajoitusta. Ilmainen WIFI ja pysäköintitilaa. Saunat ja uima-allas.

KOKOUSTILAT

Paljon vaihtoehtoja erikokoisista kokoussaleista ja ryhmätyötiloista aina 220-paikkaiseen auditorioon.

LIIKUNTAHALLI Sopii monenlaiseen liikuntaan, mm. palloilulajeihin ja tanssiin. Korkeus 7m, pinta-ala 510 m2. Suihkutilat ja kaksi saunaa.Vuokrattavissa myös teatteriesitysten ja sirkustaiteen harjoittelusaliksi tai elokuvaproduktiohin. AKTIVITEETIT Järjestämme kumppaneittemme kanssa aktiviteetteja luonnonkauniissa ympäristössä aina kalastuksesta ja melonnasta valokuvauskursseihin. Rentoutumiseen tarjoamme mm. joogaa ja hierontaa. ULKOILU KULTTUURI

TAIDE ASUMINEN

Kallvikinniemen kaunista mäntyharjua kutsutaan ‘Helsingin Punkaharjuksi’. Kallahden luonnonsuojelualueella on loistavat ulkoilumaastot.

Joululounas!

Sofiassa järjestetään kaikille avoimia kulttuuritapahtumia, seminaareja, kursseja ja hiljentymisviikonloppuja. Keskeisellä sijalla ovat uskonnon, filosofian, tieteen ja taiteen näkökulmat. Sofiassa on myös oma kappeli, joka on avoinna kaikille hiljentymistä varten.

Sofian suosittu joululounas on tarjolla viikolla 51, varaa pöytäsi ajoissa!

Taidegalleriassamme on vaihtuvia näyttelyitä ympäri vuoden. Maksuton sisäänpääsy. Järjestämme myös taidemaalaus-, kultaus- ja ikonimaalauskursseja. Sofiassa on Sofian Yhteisökoti (ns. senioritalo), josta voi ostaa asunnon. Useimmista on merinäköala.

Tervetuloa tutustumaan Sofiaan! Kulttuurikeskus Sofia Kallvikinniementie 35 00980 Helsinki

010 277 900 reception@sofia.fi myynti@sofia.fi

Lisätietoja:

www.sofia.fi

Kokoustarjous! Kokouspäivä 42€/hlö sisältäen kokoustilan varusteineen, aamiaisen, lounaan noutopöydästä ja iltapäiväkahvin. (Tarjous voimassa 31.12 saakka, väh. 10 hengen ryhmille)


8

Vuosaari

Isänpäivä Sofiassa Isänpäiväherkut Sofian buffetpöydästä

Taidekorttelissa ovet avoinna

sunnuntaina 8.11.2015 Kattaukset klo. 12.00 & 15.00 Kattauksen kesto 2 tuntia

MENU Vihreitä salaatteja, mangovinaigrette Grillattuja antipastokasviksia Kuttucheddar-kirsikkatomaattisalaattia Jääkellarinlohta, wasabismetanaa Katkarapucouscous, hummustahnaa ***

Solvikin lounasbuffet

salaattibuffet-keitto-lämmin pääruoka-kahvi ti–pe klo 11.30–15, 10 €/hlö

Isänpäiväbuffettiin 8.11. otetaan pöytävarauksia vastaan, buffetin hinta 35 €/hlö

Villa Solvikin Joululounas

Pariloitua härän kuvepaistia, maustevoikastiketta Lämmintä kuhaterriiniä, korianterikastiketta Rosmariini-voiperunaa *** Suklaakakkua Kahvi / tee Mahdollisuus osallistua Isänpäivän kiitospalvelukseen Sofian kappelissa klo. 14.00 (kesto 20 min). Tervetuloa! Hinta 36,00 €/hlö 4–12 v. 15,00 €/hlö Alle 4 v. veloituksetta

Pöytävaraukset: p. 010 277 900, reception@sofia.fi

Kulttuurikeskus Sofia | Kallvikinniementie 35 | 00980 Helsinki

www.sofia.fi

7.–22.12. klo 11–16 35 €/hlö Muina aikoina tilauksesta

MARRASKUUSSA SUU PUHTAAKSI! HERTTONIEMEN ELÄINLÄÄKÄRIASEMA

Hiihtomäentie 35 00800 Helsinki Ma-Pe 8–20, La 9–14

Marraskuun ajan tarkastamme kissojen sekä koirien hampaat ILMAISEKSI ja tarjoamme –50 % alennuksen poliklinikkamaksusta (norm. 24,50 €). VARAA AIKA NETISSÄ!

p. (09) 786 189

www.lemmikkilaakari.fi

Vuosaarelainen taiteilija Maarit Lahtela. Kuva: Martti Leppä Roihupellon Taidekorttelissa vietetään avoimien ovien tapahtumaa lauantaina 7.11. Reilut 50 taiteilijaa, mukana myös vuosaarelaisia taiteilijoita, avaavat ovensa ja toivottavat kaikki taiteesta kiinnostuneet tutustumaan töihinsä ja työtapoihinsa. Monenlaista tekijää, tekniikkaa ja materiaalia on nähtävänä, kun kuvataiteilijat, keraamikot, kuvittajat, valokuvaajat, muotoilijat, tekstiilisuunnittelijat ja käsityöläiset sytyttävät valot työhuoneisiinsa ja ripustavat töitään esille. – On harvinaista päästä näkemään paikan päälle, miten taideteokset syntyvät, vuosaarelainen kuvataiteilija Maarit Lahtela sanoo. Avoimet ovet -tapahtuma lauantaina 7.11. kello 11−17. Pulttitie 10 ja 20, Laippatie 11 ja Levytie 2, 00880 Helsinki, www.taidekortteli.fi Teksti: Ulla Vestola


9

Vuosaari

Vuosaaren satama – Itä-Helsingin meritie maailmalle Marraskuussa 2008 porttinsa avannut Vuosaaren satama on viimeisen seitsemän vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa Suomen merkittävänä kontti- ja perävaunuliikenteen satamana. Kansainvälisen taantuman jälkeen sataman tarjoamien palveluiden kysyntä on pikkuhiljaa vahvistumassa. Myös tulevaisuuden kasvunäkymät ovat hyvät – erityisesti käynnissä olevan Äänekosken selluterminaalihankkeen ansioista.

Itä-Helsingin Vuosaarta pidettiin alusta asti parhaimpana vaihtoehtona uudeksi satama-alueeksi, vaikka muitakin vaihtoehtoja oli – esimerkiksi Kirkkonummen Pikkala. Liikenneyhteyksien kannalta Vuosaaren sijainti oli kuitenkin paras vaihtoehto: satama-alueelta johtaa lähes suora meriväylä avomerelle sekä toimivat satamatie ja -ratayhteydet valtakunnan pääliikenneverkkoihin. Vuosaaren sijainnin etuna on myös, että osa kontti- ja muusta raskasliikenteestä kiertää Helsingin keskustan, jolloin vältytään ylimääräisiltä liikenneruuhkilta kaupungin keskustassa. Vuosaaren satamahanketta perusteltiin 2000-luvun alkuvuosina sillä, että Helsingin vanhempien satamien kapasiteetti olisi loppunut sen hetkisten talousnäkymien perusteella vuoteen 2010 mennessä. Silloisten satamanosien kehittäminen oli myös tullut tiensä päähän. Suomen talous ja samalla Suomen satamien liikennemäärät kasvoivatkin tuolloin vahvasti: esimerkiksi vuonna 2004 ulkomaan merikuljetukset olivat 96 miljoonaa tonnia, eli puolet enemmän kuin vuonna 1996. Helsingin satamalle vuosi 2007 oli yksi sen historian vahvimmista vuosista, mutta jo vuoden päästä tilanne muuttui, kun kansainvälinen finanssikriisi iski

kyntensä myös Suomen talouteen. Suomen Pankin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportin mukaan Suomen vuoden 2009 kokonaistuotannon arvo jäi 8,2 prosenttia vuotta 2008 pienemmäksi. Samalla maan viennin volyymi supistui noin viidenneksen. – Vuosaaren sataman aukeamisen jälkeen taantuma iski Suomeen lähes välittömästi, eikä Helsingin sataman kokonaisliikenne ole vieläkään yltänyt finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Taantuman aiheuttamista haasteista huolimatta Vuosaaren sataman liikennemäärä on kuitenkin kasvanut alusta asti tasaisesti, ja tämän vuosikymmen aikana Vuosaaren satamalle tavoitellaan jopa 20 % kasvua. On myös syytä muistaa ettei satamia rakenneta lyhyen aikavälin suunnitelmia varten, sanoo johtaja Jukka Kallio Vuosaaren satamasta.

Satamatoiminta tukee talouskasvua Vuoden 2015 alusta lähtien Vuosaaren sataman liikennemäärät ovat lisääntyneet jo reippaammin. Rahtiliikenne kasvoi tammi-elokuussa yli 3 % verrattuna vuoden 2014 vastaavaan aikaan. Pelkästään konttiliikenne on kasvanut 6 % vertailukauteen nähden. Rahtiliikenteen kasvuun on vaikuttanut erityisesti alkuvuodesta avattu Tallink Siljan uusi Viron yhteys sekä vahvassa kasvussa ollut konttiliikenne. Koska samanaikaisesti Suomen tavaravienti on laskenut, merkitsee tämä myös Vuosaaren markkinaosuuden kasvua. Viime vuonna Vuosaaren kautta kulki maailmalla 6,3 miljoonaa tonnia tavaraa. Kallio muistuttaa, että Vuosaaren sataman sosiaalinen ja taloudellinen merkitys Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Helsingin satamien yhteinen työllistävä vaikutus koko Suomen logistiikka-alaan on noin 24 000 henkilöä, eli noin 8 prosenttia koko Helsingin työllisten osuudesta. – Rahallisessa arvossa mitattuna noin kolmannes Suomen ulkomaankaupasta kulkee Helsingin satamien kautta, jolloin satamatoiminnan taloudellinen vaikut-

tavuus Suomen kansantalouteen noin 1.45 miljardiin euroon vuodessa, eli 5 prosenttia Helsingin bruttokansantuotteesta.

Selluterminaali tuo uutta liikennettä Kallion mukaan tulevaisuuden kasvun mahdollistaminen vaatii kuitenkin lukuisia toimenpiteitä. Vuosaaren sataman valinta Äänekosken uuden sellutehtaan vientisatamaksi merkitsee mm. tarvetta investoida uuteen tehdasvarastoon satama-alueella. – Myös muita uudistuksia tullaan seuraavien kuukausien ja vuosien aikana satamassa näkemään. Tavoitteena on sataman tarjoamien palveluiden kilpailukyvyn vahvistaminen ja liikennemäärien kasvattaminen myös jatkossa, Kallio paljastaa. Käytännössä uudistukset merkitsevät Vuosaaren 240 hehtaarin suuruisen satama-alueen käytön tehostamista, satama-alueen sisäisten liikenneyhteyksien parantamista ja esimerkiksi vajaakäytössä olleiden alueiden kohdentamista entistä paremmin kasvavan liikenteen tarpeisiin. – Esimerkiksi Vuosaaren sataman vanhan telakka-altaan täyttämistä, jotta siitä saadaan käyttöön tyhjien konttien varastointikenttä, Kallio kertoo. Kallion mukaan Vuosaaren sataman sijainti Etelä-Suomen

väkirikkaalla alueella on eduksi erityisesti tavaroiden tuojille, sillä alueelle tulee paljon luontaista kulutustavaroiden ja ruokatavaroiden tuontia, sillä myös kysyntää alueella on runsaasti. Koska suuri osa sataman tuonnista saapuu satamaan kontteihin lastattuna, tyhjiä kontteja on myös hyvin tarjolla Vuosaaressa tavaroiden viennin tarpeisiin. Kallion mukaan monissa vientipainotteisissa satamissa on päinvastoin ongelmana se, ettei tyhjiä kontteja ole vientiasiakkaiden tarpeisiin riittävästi, vaan niitä joudutaan erikseen hankkimaan, jolloin asiakkaille muodostuu myös ylimääräisiä kuljetuskustannuksia. – Tyhjien kalustojen kuljetukset

jäävät asiakkailtamme pois. Myös jatkokuljetusmatkat ovat kauttamme lyhyitä, kun tuontitavarat kuljetetaan satama-alueen logistiikkahallin kautta yritysten kehäkolmosella sijaitseviin keskusvarastoihin, Kallio sanoo. Äänekosken sellutehtaan tuotannon arvioidaan käynnistyvän kolmannella neljänneksellä 2017. Biotuotetehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. – Aiesopimuksen ansiosta Vuosaaren sataman liikenne tulee vilkastumaan, sillä Vuosaareen saapuu kaksi täyttä junaa sellua vuorokaudessa, jotka laivataan Vuosaaren satamasta maailmalle, Jukka Kallio laskee.

MYYMÄSSÄ ASUNTOA ?

Pakolaisille tiloja Vuorantaan? Vuosaari-lehden saamien vihjeiden mukaan Ramsinniemessä tyhjillään olevan entisen hotelli Vuorannan tiloihin saattaa olla tulossa pakolaisten vastaanottokeskus tai hätämajoitustiloja. Lehden painoon mennessä toimitus ei ollut saanut vahvistusta asialle. Vuoranta toimi aikaisemmin Alkon koulutuskeskuksena ja sittemmin hotellina. Vuonna 2010 lopettanut hotelli on ollut tyhjillään, mutta yksi rakennuksista on muutettu rivitaloasunnoiksi. Tyhjillään oleva hotelli on nykyisin venäläisomistuksessa.

Kuvat: Helsingin Satama

Vertaa välityspalkkioita !

                 

Asunto - osakkeet:

Yksiö - KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 e Kaksio - KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 e Kolmio - KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 e 4 huonetta - KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 e 5 huonetta ja yli - KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 e Palkkiot sisältävät arvonlisäveron 24 % Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Marjaniemenranta 8 A, 00930 Helsinki

edullisempi.fi


10

Vuosaari

Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n tervehdys 50-vuotiaalle Vuosaari-lehdelle

4.11. Maestro & Bettina:

Krista Siegfrids

Onsdagen den 4.11 kl. 19 är det dags för den årliga svenska Maestro-klubbkvällen Svenska veckan till ära, och i år är maestron ingen mindre än Krista Siegfrids! Som Nordhusets Maestro talar Krista med programledare Bettina Sågbom på svenska och sjunger egna och andras låtar till akustiskt komp. Fantastiska Krista ger alltid sitt allt på spelningarna och vi kan se fram emot en show med mycket fart och fläng! Klubbkväll, A-rättigheter, längd ca 90 min., dörrarna öppnas kl. 18.30. Arr. Rähinä Live i samarbe-

Krista Siegfrids 4.11.

Kuva: Nadi Hammouda

te med Helsingfors kulturcentral. Biljetter till Nordhusets föreställningar Nordhusets biljettförsäljning öppen ti-fr kl. 12–14 och 14.30–18 samt en timme före föreställningen. Reservationer kan göras i kulturcentralens telefonservice vardagar kl. 12–18: tfn (09) 310 12000.

Svenska dagens Hurri-klubb i Nordhuset 6.11 Det var en kulen vinterkväll för flera år sedan. Televisionen hade slutat fungera och Paul Olin stod lamslagen i vardagsrummet och funderade på vad han skulle göra av sin hemmakväll. Medan blicken irrade i rummet föll den plötsligt på de gamla diktböckerna i den dammiga bokhyllan. Han tog ut en av dem på måfå och började bläddra i den för första gången på över tjugo år. Wow-effekten var omedelbar. Vilken lyrik! Vilken puls, rytm och sväng! Vilket bråddjup! Vilken visdom, humor och skörhet. Vilket material för rock´n´roll! Och på klingande svenska! Världens finaste lyrik, sjungen

på svenska, kommer att fylla Nordhuset på Mosaiktorget 2 på Svenska Dagens Hurri-klubb fredagen den 6.11 kl. 19. Medverkande; Eva Kela - sång/keyboard/melodika, Patrick Kivelä - bas/gitarr/ sång, Paul Olin - sång/melodika, Mathias Furu - trummor, Niklas Häggblom - gitarr/bas/violin/ trumpet, Andreas Nygård- keyboard/gitarr/bas. Klubbkväll, A-rättigheter, längd ca 120 min. Bilj. från 10/8 €. Dörrarna öppnas kl. 18.30. Biljetter till Nordhusets föreställningar: Nordhusets biljettförsäljning öppen ti-fr kl. 12-14 och 14.30-18 samt en timme före föreställningen.

Vuotalossa etnoillaan Pe 6.11. klo 19 Svenska Dagens Hurri-klubb Hårda sånger med Sven Boom. Maailman hienointa lyriikkaa, laulettuna ruotsiksi. Tiedossa on unohtumaton ilta. Klubi-ilta, A-oikeudet, kesto n. 120 min. Liput alk. 10/8 €. Ovet avataan 18.30. La 7.11. klo 15–15.45 Flamencotyöpaja lapsille. Ikäsuositus n. 7–12 vuotta. Pakollisen ennakkoilmoittautumiset osoitteeseen maailmanmusiikinkeskus@gmail. com Vapaa pääsy. La 7.11. klo 17.30 Flamenco kulttuurien sulatusuunina -luento. Ennen illan konserttia flamencoasiantuntija FM Tove Djupsjöbacka johdattelee flamencon historiaan ja siihen, miten siitä on eri aikoina kerrottu. Vapaa pääsy. La 7.11. klo 19 Camerata Flamenco Project & Anette (Espanja/ Suomi). Flamencoa ja Suomen romanien lauluperinnettä yhdistävä kokoonpano, jossa madridilaisen

flamencotrion musiikki kohtaa Anette Åkerlundin lauluäänen. Anette Åkerlund – laulu, Mónika Lakatos – laulu, Pablo Suárez – piano, José Luis López – sello ja Ramiro Obedman – huilu ja saksofoni. Kesto n. 90 min. Liput alk. 13/9 €. Konsertti on osa Etnosoi!festivaalia. Katso festivaalin ohjelma: etnosoi.fi Ma 9.11. klo 18 Klassikkoleffa Eräs rakkaustarina. Roy Andersonin herkkä esikoiselokuva 14-vuotiaan Annikan ja 15-vuotiaan Pärin ensirakkaudesta 60-luvun lopun Ruotsissa. Ruotsi 1970, 115 min, K12. Vapaa pääsy. Ti 10.11. klo 14 Tiistaimatinea Marjatta Leppäsen vieraana Sinikka Sokka. Kesto n. 60 min. Liput alk. 5 €. Vuotalon galleriassa 14.10.–14.11 Venäläinen nykysarjakuva. Lipunmyynti: (09) 310 12000 (arkisin klo 12–18) ja Lippupalvelu. Vuotalo, Mosaiikkitori 2.

La 7.11. kello 15–15.45 Flamenco-työpaja lapsille.

Onnittelemme Vuosaaren omaa paikallislehteä ja samalla kiitämme miellyttävästä ja joustavasta yhteistyöstä. Helsingin Aurinkolahti-Seura ry täyttää kymmenen vuotta ensi keväänä. Jäsenet tulevat alueelta, joka rajoittuu pohjoisessa Vuotiehen, idässä Uutelan metsään, etelässä mereen ja idässä Iiluodontielle ja Lillkallvikin puistoon. Jäseniä on tällä hetkellä yli 200 ja yhteisöjäseniä yli 20. Seura perustettiin edistämään alueen asukkaiden yhteenkuuluvaisuutta ja lisäämään vaikuttamisen mahdollisuuksia. Seuralla oli varsin aktiivinen alku. Vastustettiin mutterikahvilaa aallonmurtajalle, Siwan häiritsevä yömyynti saatiin loppumaan, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri saatiin paikalle keskustelemaan turvallisuudesta, järjestysasioista, siisteydestä ja liikennejärjestelyistä. Valokuvauskilpailu tuotti yhä myynnissä olevat postikortit. Lapset kilpailivat hiekkaveistoksilla. Vietettiin näyttävästi Helsinki-päivää ja laulettiin joululauluja. Asukkaat ovat osallistuneet. Keväällä on järjestetty alueen siivoustalkoot ja Aurinkokirppis. Kanavalaulut hanurin säestyksellä ovat käynnistäneet kesän ja elokuussa ollaan alusta asti osallistuttu näyttävästi Taiteiden yöhön. On pelattu kuulapeli petankkia ja järjestetty taloyhtiöiden välinen cup-kilpailu. On edistetty koirakuria ja koirat on jopa saatu yhteistyöhön vetämään valjakoissa lapsia Kampela-kahvilan järjestämällä Joulupolulla. Tänään Aurinkolahden alue on

Aurinkolahti-Seura on järjestänyt muun muassa Taiteiden yön tapahtumia Aurinkolahden aukiolla ja rannassa. Kuva: Vuosaari-lehti lähes valmis. Uutelan kanavan rantatalot on rakennettu. Kahvikortteli on ainoa suurempi rakentamiskohde. Columbuksen ympäristössä on alueita, joiden suunnittelu on käynnissä. 2014 seuran säännöt uudistettiin ja Aurinkolahden asuntoyhtiöfoorumi (AAF), joka tukee alueen taloyhtiöitä hallinto-, huolto- ja energiaasioissa, aloitti toimintansa seuran jaoksena. Monet asukkaille käynnistetyt tapahtumat ovat

Piispanen mitaleille

Vuosaarelaisen pyörätuolikelaaja Toni Piispasen arvokisojen mitaliketju sai jatkoa, kun hän kelasi viime viikolla MM-hopeaa 100 metrillä ja MM-pronssia 400 metrillä Qatarin Dohassa.

siirtyneet muiden toimijoiden vastuille. Kaikessa alueen ja sen ympäristön suunnittelussa seura on yhä aktiivisesti mukana. Tuleva vuosi on seuran juhlavuosi. Seuran hallitus toivoo, että Aurinkolahdesta löytyy uusia aktiivisia jäseniä ja rohkeita visioita, jotka johtavat seuran toiminnan uudelle vuosikymmenelle. Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n hallitus


11

Vuosaari

Mitä mieltä Vuosaaresta? 1. Kuka olet ja missä asut Vuosaaressa? 2. Kuinka kauan olet asunut täällä? 3. Mitä huonoa Vuosaaressa on? 4. Mitä hyvää Vuosaaressa on?

1. Harriet Lindholm, Rastila. 2. Olen asunut täällä 23 vuotta. 3. Kulkuyhteydet metrosta kauempana asuville eivät ole välttämättä hyvät, sillä liityntäliikenne esimerkiksi Rastilasta on hankala. Myös kaupat ovat aika kaukana Rastilasta. 4. Hyvää on luonto, kuten Vartiokylänlahden alue ja Mustavuoren ladut talvisin. Myös golfkenttä ja Aurinkolahden ranta ovat mukavia. Kaksikielisyyttäkin arvostan.

Pohjoisen ostarin ympäristö muotoutuu Pohjoisen ostoskeskuksen ympäristön uusi ilme rakentuu kovaa vauhtia. Helmikuussa 2016 valmistuu uusi liikerakennus, johon vanhan ostarin S-market muuttaa. Uuden osan viereen on nousemassa senioriystävällinen vuokrakerrostalo. Aiemmin ns. ”laivatalon” ja ostarin viereen valmistui päiväkoti Meritähden uusi rakennus ja vanhaa rakennusta puretaan par-

haillaan Vuosaaren puistopolun varrella. Purettavan päiväkodin tilalle tulee viheralue, puistomainen ”asukaspuisto”.

S-market uusiin tiloihin

– Uusi myymälä korvaa vanhan ja perinteikkään S-market Vuosaaren, joka on palvellut Mustalahdentiellä vuosaarelaisia jo pitkään, kertoo ryhmäpäällikkö Ari

Rantanen HOK-Elannosta. – Uudessa myymälässä on kattava, lähes 13 000 tuotteen valikoima ja uudet, nykyaikaiset puitteet. Paistopiste on myös olennainen osa tarjontaa. Samoin myymälään tulee grilli ja monipuolinen hedelmä- ja vihannesosasto, Rantanen sanoo. – Myymälän suunnittelussa ja toteutuksessa on erityisesti huo-

7. 6.

5. 1.

mioitu energia- ja ympäristöasiat kylmäkoneissa, ilmanvaihdossa ja valaistuksessa. Myymälän pintaala on 1 182 neliömetriä. Rakennuksen edustalla on paikoitustilaa noin kuudellekymmenelle autolle, Ari Rantanen luettelee. Uudessa myymälässä jatkaa vanhasta myymälästä tuttu henkilökunta marketpäällikkö Juha Pessin johdolla. S-marketin tyhjiksi jääviin vanhan puolen tiloihin etsitään parhaillaan vuokralaisia. Uuden osan rakentamisesta vastaavan YIT:n asiakaspäällikkö Iina Vapaavuori kertoo, että Smarketin lisäksi uusiin tiloihin on tulossa ainakin parturi, kukkakauppa ja ravintola. Elintarvikemyymälän lisäksi muuta liiketilaa on noin 500 neliömetriä.

1. Marko Paakala, vanha Vuosaari. 2. Olen asunut koko ikäni, 31 vuotta, Vuosaaressa. Rastilassa ja vanhassa Vuosaaressa. 3. Vuosaaren tukkoon rakentaminen ulkoilualueiden kustannuksella ei ole hyvä asia.. 4. Vuosaaressa on hyvät ulkoilumahdollisuudet esimerkiksi Mustavuoressa, ja tämä on rauhallinen paikka asua.

Senioriystävällinen vuokrakerrostalo

4.

2. 3.

Kuva Pohjoisen ostoskeskuksen alueesta. Numero 1. Mustalahdentie. 2. Vanha ostoskeskus. 3. Uusi päiväkoti Meritähti. 4. Uusi liikerakennus, johon S-market siirtyy. 5. Rakenteilla oleva vuokrakerrostalo. 6. Purettavana oleva entinen päiväkoti Meritähden rakennus, jonka paikalle tulee asukaspuisto. 7. Takaoikealla kohoaa Vuosaaren huippu eli täyttömäki.

Graniittiasunnot Oy on aloittanut uuden liikerakennuksen viereen nousevan vuokrakerrostalon rakentamisen osoitteeseen Mustalahdentie 1. Taloon tulee 45 pientä asuntoa. Lisäksi katutasoon tulee 160 m²:iä liiketilaa. Talo valmistuu kesäkuussa 2016. – Talo on senioriystävällinen. Asukkaaksi pääsemiselle ei aseteta ikärajaa, mutta asukkaille tarjotaan neuvontaa kunnallisista palveluista ja autetaan niiden hakemisessa. Lisäksi taloon tulee uuden ajan talonmies huolehtimaan asukkaiden turvallisuudesta, kertoo Tapio Klemetti Graniittiasunnot Oy:stä. Haastattelut: Eero Honkanen

1. Noora Sorvoja, Porslahti. 2. Olen asunut Vuosaaressa vajaa 20 vuotta. Nyt viimeiset 15 vuotta samassa paikassa. 3. Tosi paljon rakennetaan lisää koko ajan, ja se ei ole aina hyvä asia. 4. Vuosaari on kivaa seutua ja täältä on hyvät kulkuyhteydet muualle. Täällä on miltei kaikki.


12

Vuosaari

Kysymyksiä Vuosaaren valtuutetuille REMONTTIPALVELUA maalaus, lattia-asennukset, kylpyhuone ja keittiöremontit p. 0400-689742 jabell.fi Ilmainen arviointi

DIMA

Liha- ja elintarvikekauppa

TUORE NAUDANPAISTI TUORE NAUDAN MAKSA

8,90 5,00

1. Missä luottamustehtävissä toimit? 2. Mitkä ovat tällä hetkellä Vuosaaren polttavimmat kysymykset? 3. Tarvitaanko Vuosaareen uutta monitoimivoimalaa? 4. Miten julkinen liikenne mielestäsi toimii Vuosaaressa? 5. Millainen on mielestäsi Vuosaaren koulu- ja päiväkotitilanne? 6. Ovatko terveyspalvelut riittäviä Vuosaaressa? 7. Entä muut Vuosaaren palvelut? 8. Vieläkö tänne mahtuu lisää asukkaita? 9. Mitä mieltä olet Meri-Rastilan täydennysrakentamisesta? 10. Nyt yleiskaavaan ollaan ehdottamassa Rastilan leirintäalueen siirtoa Uutelan viheralueille. Mitä mieltä olet tästä? Jujutettiinko vuosaarelaisia, kun Meri-Rastilan länsirannan rakentamisesta päätettiin ja luvattiin olla kajoamatta leirintäalueeseen?

/kg

Eija Loukoila

/kg

Meri-Rastilan tie 6, 00980 Helsinki (ostarin vieressä) P. 045-171 0280

AAA-Siivous OY Tilaa edullinen siivous Kotisiivoukset Toimistosiivoukset Höyry/Tekstiilipesut Remonttisiivoukset Muuttosiivoukset Kotitalousvähennys

040 13 99 080

www.aaasiivous.fi

Svenska Dagens Hurri-klubb Hårda sånger med

Sven Boom pe 6.11. klo 19, alk. 10/8 € Klubi-ilta, A-oikeudet, ovet avataan klo 18.30

Camerata Flamenco Project (ESP)

&

Anette

(FIN)

la 7.11. klo 19, alk. 13/9 €

f o fffa sikkkole Klasssik Kla

Eräs rakkaustarina Ohjaus Roy Andersson. Ruotsi 1970, 115 min, K12 ma 9.11. klo 18, vapaa pääsy

Tiistaimatinea Marjatta Leppäsen vieraana

Sinikka Sokka ti 10.11. klo 14, alk. 5 €

Galleriassa

Venäläinen j kkuva k sarja nyky 14.10. – 14.11, vapaa pääsy Mosaiikkitori 2 vuotalo.fi Vuotalo Liput: 09 310 12000 ja Lippupalvelu

Jussi Chydenius

Timo Raittinen

1. Kaupunginvaltuutettu (vihreät), Vuosaaren Urheilutalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä Tehtaanpuiston yläasteen johtokunnan jäsen. 2. Eniten haastetta on mielestäni siinä, miten turvataan asukkaiden palvelut, kun väestön määrä alueella jatkuvasti kasvaa. 3. Jos ja kun kaupunki tarvitsee uuden voimalan, se voidaan hyvin rakentaa tänne. Näin saataisiin myös lisää työpaikkoja Vuosaareen. Sataman läheisyys olisi myös hyvä voimalaitoksen logistiikan kannalta. 4. Käsittääkseni julkinen liikenne toimii tyydyttävästi. 5. Jatkuva asuntojen lisärakentaminen ja sitä kautta tuleva asukasmäärän kasvu luo painetta koulujen ja päiväkotien kapasiteetin lisäämiselle. Meidän täytyy pitää huoli siitä, että lapset mahtuvat alueen kouluihin ja päiväkoteihin ja että opetustilat ovat asianmukaiset ja toimivat. On hyvä, että Vuosaaren kouluverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena. 6. Eivät. Terveysasema tarvitsee kipeästi lisää tilaa ja työvoimaa. 7. Mielestäni palvelut kaiken kaikkiaan ovat hyvät. Kauppoja ja ruokaravintoloita voisi olla enemmän, mutta Itiksen läheisyys lienee haasteellista yrittäjille. 8. Asukkaita mahtuu kyllä vielä, kunhan pidetään huoli siitä, että palvelujen tarjonta kasvaa väestönkasvun mukana. On myös tärkeää, ettei viheralueita rakenneta vähä vähältä umpeen. 9. Meri-Rastilan täydennysrakentaminen olisi pitänyt toteuttaa Pro Meri-Rastila -liikkeen vaihtoehtoisen kaavan mukaan. Nyt mennään sananmukaisesti metsään! Myöskään Mustavuoreen ei mielestäni pidä sallia rakentamista. 10. Mielestäni leirintäalue voitaisiin siirtää hyvin esim. Espooseen tai Vantaalle, ei Uutelaan. Sinänsä pidän järkevänä, että nykyinen leirintäalue kaavoitetaan asumiseen. Mieluummin sinne kuin nykyisille viheralueille!

1. Kaupunginvaltuutettu (kokoomus), opetuslautakunta, Vuosaaren Urheilutalon hallitus, Uudenmaanliiton maakuntavaltuusto, kirkkovaltuusto, Vuosaaren seurakuntaneuvosto. 2. Vuosaaren terveysaseman lääkäripalveluiden saatavuus, julkisen liikenteen ja metron syöttöliikenteen toimivuus, MeriRastilan täydennysrakentamissuunnitelma, yleiskaavaesityksessä Vuosaarta koskevat esitykset: Leirintäalue, Ramsinniemi, Uutela; viher- ja virkistysalueiden säilyvyys Vuosaaressa. Vuosaaren kouluverkosta päättäminen mukaan lukien Tehtaanpuiston yläasteen ja lukion koulutilat. 3. Helsingin Energia on kesäkuussa tehnyt esityksen hajautetusta energiaratkaisusta, mikä tarkoittaa mm. sitä, että Vuosaareen ei tulla rakentamaan aiemmin esitettyä suurta monipolttovoimalaitosta, vaan pienempi uusiutuvaa energiaa hyödyntävä biolämpölaitos. 4. Kallvikintien julkista liikennettä metrolle ja metrolta pitää nopeasti parantaa. Pelkkä 560-linja ei riitä metron syöttöliikenteeksi. 5. Vuosaaren kouluverkkoa suunnitellaan. Vuosaaren koulutiloissa on suuria parannus- ja uustilatarpeita. Päivähoitotilanne tällä hetkellä hyvä. 6. Ei kiireellisen lääkäriajan jonotus terveysasemalle kestää liian kauan. Albatrossin kolmannen siiven rakentaminen tulisi käynnistää pian. 7. Vuosaaressa on suhteellisen hyvät palvelut. Rautakauppaa kaivataan. 8. 40 000:n asukasmäärää itse juurikaan kasvattaisi. 9. Meri-Rastilan 3 300–4 600 asukkaan suunnitelma on täysin ylimitoitettu. Aivan Niinisaarentien varteen (maksimissaan 70 m) voisi rakentaa kevyesti, mutta ei yhtään syvemmälle. 10. Kyllä tässä tällaisen esityksen jälkeen huijatulta tuntuu – etten sanoisi lyödyltä. Samoin kaupunki lupasi, että Uutelan kanava on rakentamisen takaraja.

1. Kaupunginvaltuutettu (vasemmistoliitto), kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, Vuosaaren Urheilutalo Oy:n hallituksen jäsen. 2. Vuosaaren täydennysrakentaminen, peruspalvelujen riittämättömyys. 3. Tällä hetkellä suunnitelmissa hajautettu energiantuotanto, jolloin monipolttoainevoimalaa ei tarvita. 4. Uusi runkolinja 560 on tuonut heikennyksiä: liian pitkät pysäkkien välit, yhteys Malmin sairaalaan puuttuu, ikäihmisille myös pysäkin poisto Urheilutalon kohdalta vaikeuttaa matkaa. 5. Päiväkotitilanne lienee kun-

Jape Lovén 1. Kaupunginvaltuutettu (sosialidemokraatit) ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen. 2. Täydennysrakentaminen, sote-palveluiden taso ja kouluverkon muutokset. 3. Ei välttämättä. Tällä hetkellä pohdinnan alla on muitakin vaihtoehtoja. 4. Jokeri-bussin kanssa meillä on totuttelua, mutta muuten melko hyvin. Vielä. Huolissani olen jatkossa metron kapasiteetin riittävyydestä, mikäli nelivaunuinen juna alkaa liikennöimään Vuosaaresta. 5. Päiväkoteja vielä on, mutta koulujen kapasiteetti ja kunto huolettavat. 6. Jonotusajat ovat Vuosaaressa Helsingin pisimpiä. Meri-Rastilan terveysaseman lopettaminen oli myös ristiriitainen päätös lisärakentamisen kanssa. Ihmisiä tulee lisää ja palvelupaikkoja vähennetään. 7. Kohtuullisella tasolla. Asu-

nossa. Koulujen yhdistäminen ja siirtyminen isoihin kouluyksiköihin (jopa 1200 oppilasta) mietityttää. 6. Albatrossin tilat riittämättömät. Lääkäreille kiireettömissä tapauksissa 6–7 viikon jonottaminen aivan liian pitkä aika. 7. Meillä on kaupallisia palveluja asukasmäärään nähden heikonpuoleisesti. Ihmiset ovat tottuneet menemään Itikseen tai keskustaan. Uudet yrittäjät eivät saa asiakaskuntaa ja moni luopuukin toiminnasta hyvin pian. 8. Mielestäni Vuosaari on valmis, mutta esim. uudessa yleiskaavassa Vuosaareen suunnitellaan asuntoja useille tuhansille asukkaille. Vaarana on viheralueiden entistä pahempi nakertaminen. 9. Meri-Rastilaan nykyisen rakenteen sisään voidaan istuttaa taloja harkiten. Viheralueiden valtaamista en kannata. 10. Mielestäni tämä on kaupunkisuunnitteluviraston taktinen veto. Esitetään leirintäalueen siirtoa Uutelaan, mitä tiedetään vastustettavan. Voidaan sitten asukkaita hyvittää siirtämällä leirintäalue Östersundomiin tai luopua toiminnasta kokonaan.

kasmäärän kasvaessa tarvitsemme lisää resursseja. 8. Mahtuu. Jos asukasmäärä kasvaa kaavoitussuunnitelmien ylärajoilla, tarvitsemme lisää kouluja ja lisää sote-palveluita. Lukua on vaikea sanoa. Tuloillaan on ehkä noin 10 000 asukasta lisää. 9. Meri-Rastilan täydennysrakentamisen suunnittelu on mielestäni suhteellisen massiivinen. Asukasmäärän lisäys olisi tuhansia. Asia on juuri nyt nähtävänä. Ottakaa kantaa vuosaarelaiset. Niinisaarentien pohjoispuolelta on yleiskaavasuunnitelmissa rakennusalaa supistettu. Tämänhetkinen tilanne on kompromissi vuoden 2002 suunnitelmaan perustuvan rakennusalan ja vuosaarelaisten tahdon välillä. Tarkemmat rakennusten määrät ja sijainnit selviävät vasta asemakaavoitusvaiheessa. 10. Vastustan leirintäalueen siirtoa Uutelaan. Vuosaareen tulevat uudet suojelualueet Meri-Rastilassa ja Uutelassa ovat oikea suunta näille hienoille lähimetsille. Leirintäalue todennäköisesti siirtyy joskus, mutta minne? Leirintäalueen rakentamisesta taisi tulla Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavataistelun aikana joku esitys myös Vuosaarestakin. Ponnellani Länsirannan osayleiskaavan käsittelyssä oli se vaikutus, että loppumetsä säästyy rakentamiselta ja suojellaan yleiskaavan yhteydessä.


Vuosaari

Sibelius-juhla Mustakiven ala-asteella

Ville Jalovaara 1. Kaupunginvaltuutettu (sosialidemokraatit), valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, opetuslautakunnan jäsen. 2. Terveyspalveluiden riittävyyden varmistaminen vastaamaan nykyistä väestöä. Kouluverkkotarkastelun läpivienti niin, että se konkreettisesti parantaa arkea Vuosaaren kouluissa. 3. Tämän voimalaratkaisun osalta selvitykset on vielä kaupungissa kesken ja odotan niiden valmistumista. 4. Runkolinja 560 käyttöönotto on tuonut ongelmia Vuosaaren sisäiseen liikenteeseen. 5. Tänä syksynä Vuosaaressa tehdään kouluverkkotarkastelu. Kouluverkkotarkastelun päämäärä pitää olla koulupalveluiden parantaminen. Keskeistä olisi saada Vuosaaren lukiolle modernit, uudenaikaiset toimitilat mahdollisimman pian. Päiväkotien tilanne on käsittääkseni suurimmalta

Pertti Villo 1. Varavaltuutettu (perussuomalaiset). Istun säännöllisesti valtuustoryhmän kokouksissa, joskus myös valtuuston kokouksissa). 2. Rakentaminen ja alueen palvelut. 3. Mielestäni monitoimivoimalaa tulee voida harkita. 4. Julkinen liikenne toimii kohtalaisen hyvin pääsääntöisesti, joillakin alueilla saatavuutta tulisi parantaa. 5. Koulujen tilanne ei ole kovinkaan tarkkaa tiedossani, mutta uskoisin koulujen tasossa olevan suuriakin eroja johtuen eri kulttuureiden osuuksista. 6. Terveyskeskus on aivan liian pieni kooltaan ja palvelut on huonontunut moneltakin osin ihan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Väestömäärä täällä kasvaa edelleen, mutta palveluja on karsittu. Nyt takaisin Meri-Rastilan terveysasema ja lääkäreitä (suo-

osalta kohtalaisen hyvä. 6. Yksiselitteinen vastaus on: eivät ole. Olen tehnyt kaksi aloitetta Albatrossin terveysaseman laajentamisesta. Pientä parannusta lisätiloilla samasta rakennuksesta on ilmeisesti saatu. Lisärakennusta ei pitäisi enää vuotta lykätä. Aion pitää valtuustossa asiaa esillä niin kauan, että asia etenee. 7. Urheiluhallin ansioista liikuntapalvelut ovat meillä varsin hyvät. Toivoisin tänne enemmän liikeyrityksiä, jotta saisimme sitä kautta uusia palveluita ja myös työpaikkoja. 8. Tämä riippuu pitkälti siitä, että sitoutuuko kaupunkia samalla lisäämään esimerkiksi terveysja koulupalveluita suhteessa väestönkasvuun. Jos näin ei tehdä, silloin ei väestömäärää voida enää merkittävästi kasvattaa. 9. Määrät ovat varsin suuria, vaikka tiedostan, että kaupungissamme on tarvetta uusille asunnoille. Aikanaan ymmärsin, että Meri-Rastilan rannan rakentaminen ja nyt suunnitteilla oleva täydennysrakentaminen nykyisen asutuksen lomaan olivat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Kun näin ei sitten ollutkaan, niin tämä on kyllä varsin erikoinen tilanne. 10. Uutela on ainutlaatuinen luontokokonaisuus Helsingissä ja vuosaarelaisille tärkeä ulkoilualue. Suhtaudun kriittisesti ajatukseen leirintäalueen siirtämisestä sinne.

menkielentaitoisia) lisää. Lähipalvelut, siis myöskin terveysasemat, lähemmäksi ihmisiä. 7. Nuoria on tullut lisää Vuosaareen. Nyt olisi todella vakavasti mietittävä myös uuden nuorisotalon avaamista tai nykyisten talojen laajentamista. Alueelle pitäisi saada enemmän palveluita nuorille. 8. Olen asunut Vuosaaressa vuodesta 1991 ja aina on Vuosaaren asukastoimikuntaa painostettu, kun puhutaan asukkaiden määrästä. Satamankin tulemisessa Vuosaareen saatiin asukkaat myötämieliseksi, kun uhkailtiin massiivisella asukasmäärällä, jos satamaa ei tulisi. Lisää asukkaita kyllä vielä mahtuu, mutta mihin, se on tärkeä kysymys. On posketonta rakentaa Rastilan leirintäalueelle, kun olisi ensin katsottava, kuinka paljon saamme aikaiseksi täydennysrakentamisella. Tulisi lähipalveluissa huomioida myöskin alueen kasvu. Kuinka paljon lisää asukkaita Vuosaareen mahtuu, riippuu siitä, kuinka tehokkaasti maata osataan käyttää. 9. Suhtaudun pääsääntöisesti myötämielisesti täydennysrakentamiseen. Mitä Niinisaarentien varteen rakentamiseen tulee, itselläni ei ole mitään rakentamista vastaan, mutta kuuntelen ja muodostan oman mielipiteeni, kunhan ole kuullut alueen aktiiveja ja ennen kaikkea Vuosaari-Seuraa. 10. En kannata Rastilan leirintäalueen rakentamista!

Mustakiven ala-asteella järjestettiin Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi torstaina 22.10. Sibelius-juhla, jossa kuultiin erilaisia Sibeliuksen sävelmiä oppilaiden ja opettajien esittäminä. Juontajana toimi kuudennelta luokalta Nina, ja juhlan organisoinnista vastasi musiikinopettajamme Niina. Koulumme kuoro lauloi Souda souda sinisorsa -sävelmän, ja toisena oli musiikin valinnaisen ryhmän oppilaiden tanssiesitys. Niina esitti Kuusi-sävelmän. Sen jälkeen 5B-luokka esitti oman cupsong-versionsa Vesipisaroita-sävellyksestä. Kuulimme Souvenir-sävellyksen ja koulumme opettajat lauloivat Koulutien. Juhla päättyi Sibeliuksen Finlandiaan. Syksyisin terveisin, Milo oppilaskunnan hallituksesta

Flamencoa Vuotalossa Vuotalossa esiintyy lauantaina 7.11. klo 19 Camerata Flamenco Project & Anette. Liput esitykseen maksavat 13 € / 9 €, Lippupalvelu. Camerata Flamenco Project & Anette on uusi flamencoa ja Suomen romanien lauluperinnettä yhdistävä kokoonpano, jossa madridilaisen flamencotrion musiikkiin yhdistyy Anette Åkerlundin lauluääni ja musiikki. Konsertissa kuullaan Suomen romanien laulujen ja flamencolaulun lisäksi myös muiden Euroopan maiden romanilauluperinteitä, joita Anette laulaa ja sekoittaa keskenään ja joihin madridilainen Camerata Flamenco Project tuo omintakeisen, mm. jazzista vaikutteita imevän tyylinsä. Illan erikoisvieraana nähdään Romengo-yhtyeen vangitseva laulaja Mónika Lakatos Unkarista. Klo 15.00–15.45 Flamencotyöpaja lapsille. Työpajan vetäjänä toimii flamencotanssija Elina Lehtola. Vuotalon musiikkiluokka, 2 krs. Ennakkoilmoittautumiset osoitteeseen maailman musiik in keskus@ gmail.com. Ikäsuositus n. 7–12v. Klo 17.30–18.30 luento: Flamenco kulttuurien sulatusuunina. Luennoitsijana flamencotanssija, musiikkitoimittaja, FM Tove Djupsjöbacka. Vuotalon kahvila Pokkari.

Unkarilainen Mónika Lakatos. Kuva: András Farkas

13

Wanhoja mainoksia menneiltä vuosilta...


14

Vuosaaren historiaa sanoin ja kuvin:

Vuonna 1964 Vuosaaressa asui noin 2 000 asukasta. Asutus koostui lähinnä Sasekan tehtaan (kuvassa vuonna 1950) työntekijöistä ja muutaman kartanon väestä. Helsingin maalaiskunnasta Vuosaari liitettiin kaupunkiin 1.1.1966.

Kuva Puotilan puolelta vuodelta 1964, jolloin Vuosaaren siltaa ei vielä ollut eikä oikein asutustakaan. Vesitori sentään oli jo pystyssä. Kaupunkiin jouduttiin matkaamaan Mellunkylän kautta.

Asuntosäästäjät ry ryhtyi maisteri, ”keisari” Martti Ilveskorven johdolla rakentamaan Vuosaarta. 1964–66 Vuosaarta myllersi ennennäkemätön rakennusaalto. Kuvassa valmistuu uusia kerrostaloja Lokkisaaren-, Haapasaaren- ja Isonvillasaarentielle kevättalvena 1965.

Vuosaarelaiset taloyhtiöt perustivat loppuvuodesta 1964 VuosaariSäätiön palvelujen, teiden, kunnallistekniikan ja muun infrastruktuurin saamiseksi alueelle. Kuva Säätiön kokouksesta Vuosaaren yhteiskoululla. Vasemmassa reunassa Martti Ilveskorpi ja pöydän vastakkaisella puolella vuosaarelainen valtakunnansovittelija Keijo Liinamaa, josta tuli myöhemmin pääministeri.

Vuosaari

Vuosaaren voimalat puskeneet energiaa kaupungille jo 25 vuotta Vuosaaren voimalaitokset sataman kupeessa tuottavat sähköä koko Helsingin tarpeisiin. Monelle sataman ohi ajavalle laitokset ovat tuttuja vain ulkoapäin. Kävimme kyselemässä Vuosaaren voimalaitospäällikkö Jyrki Haniojalta, mitä seinien sisällä tapahtuu, millaisista laitoksista on oikein kyse. – Vuotta ennen Vuosaari-lehden ensimmäisen numeron ilmestymistä vuonna 1964 silloisen Helsingin kaupungin sähkölaitoksen henkilöstölehti Sähkösanoma kirjoitti: ”Vuosaari on tulevaisuuden paikka. Nouseeko Vuosaareen aikanaan sähkölaitoksen viides voimalaitos, selvinnee pikapuolin. Kaupunki omistaa siellä niemen, joka sopisi voimalaitoksen paikaksi. Jos suunnitelmat toteutuvat, toimii niemen kärjessä viimeistään vuonna 2000 suurvoimalaitos”, Hanioja siteeraa vanhaa Sähkösanoma-lehteä. – Voimalaitoskonseptina oli vuosien mittaan esillä muun muassa kaukolämpöä tuottava ydinvoimalaitos ja kivihiilivoimalaitos, Hanioja kertoo voimalan suunnitteluvaiheesta. Totta tosiaan: Vuosaaren Uutelaan oli suunnitteilla ydinvoimalaitos, jota vastaan kerättiin nimiä sitä vastustavaan kansalaisadressiin. Toteutus ei loppujen lopuksi mennyt kuten artikkelissa kirjoitettiin. – Ensimmäinen voimalaitos, Vuosaari A, otettiin kaupalliseen käyttöön 1991 ja toinen yksikkö, Vuosaari B, vuonna 1998 eli ensi vuonna voimalaitostoimintaa on ollut Vuosaaressa jo 25 vuotta, Jyrki Hanioja sanoo. – Alunperin Vuosaaren Avoimalaitoksen polttoaineeksi esitettiin kivihiiltä, mutta muun muassa ympäristötietoisuuden lisääntyminen johti siihen, että kaupunginvaltuusto valitsi laitoksen polttoaineeksi maakaasun. Vuosaari B:n polttoaine oli suunnittelun alusta alkaen maakaasu, Hanioja kertaa voimalaitoksen vaiheita. Vuosaaren voimalaitosalueella on kaksi maakaasua polttoaineenaan käyttävää, sähköä ja lämpöä tuottavaa yhteistuotantovoimalaitosyksikköä: Vuosaari A ja Vuosaari B. Voimalaitosten merkitys Helsingin energiantuotannossa on merkittävä. – Noin puolet kaupungin kuluttamasta kaukolämmöstä ja 2/3 Helenin omasta sähköntuotannosta tuotetaan Vuosaaressa. Voimalaitokset ovat huipputehokkaita ja 92 % kokonaishyötysuhteella toimiva Vuosaaren B-voimalaitos on valittu esimerkiksi parasta tekniikkaa edustavaksi kombivoimalaitokseksi Euroopassa, Hanioja toteaa. Vuosaaren voimalaitosten kokonaissähköteho on 647 MW, mikä vastaa lähes Helsingin vuosittaista maksimisähkönkulutusta. – Voimalaitosalueella työsken-

Voimalaitospäällikkö Jyrki Haniojan takana Vuosaari A-voimalaitos, joka otettiin käyttöön vuonna 1991. telee nykyään vakituisesti 75 henkilöä, joista monet ovat vuosien saatossa myös muuttaneet Vuosaareen asumaan.

Biolämpölaitos Vuosaareen?

Miten kiristyvät päästövaatimukset on otettu Vuosaaren voimaloissa huomioon? – Helen Oy:llä on käynnissä kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, jonka tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, voimalaitospäällikkö sanoo. – Toisena päävaihtoehtona ohjelmassa on ollut uuden biopolttoaineita käyttävän voimalaitosyksikön rakentaminen Vuosaareen. Tänä keväänä esitetyssä kolmannessa mallissa uuden voimalaitoksen sijaan investoitaisiin vaiheittain biopolttoaineiden lisäämiseen lämmöntuotannossa. Jyrki Hanioja kertoo, että ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin Salmisaareen pellettilämpölaitos, joka korvaisi nykyisen öljykäyttöisen lämpölaitoksen. Seuraavaksi toteutettaisiin suuri biolämpölaitos Vuosaareen 2020-luvun alkupuolella ja mahdollisesti myös toiselle paikalle. Laitokset käyttäisivät polt-

toaineenaan pellettiä ja/tai haketta, mahdollisesti myös biohiiltä. Hajautettu toteutusmalli mahdollistaisi hyvin erilaiset energiatehokkuusratkaisut sekä uudet lämmöntuotantoratkaisut, joita voisivat olla tuottamassa meidän lisäksemme myös esimerkiksi kiinteistöjen omistajat. Lopullisesti asiasta päättää Helsingin kaupunginvaltuusto mahdollisesti tämän vuoden aikana.

Mikä saa viihtymään Vuosaaressa? Hanioja on itsekin pitkäaikaisia vuosaarelaisia. Hän on asunut täällä vuodesta 1990 lähtien nykyisen asuinpaikan ollessa Ramsinrannassa. Isokokoinen mies tuli monelle lentopalloa seuranneelle takavuosina tutuksi Viikinkien tehokkaana iskijänä. Vieläkö pallo saa kyytiä? – Pallonlyönti jäi kuusi vuotta sitten, kun vanhoille nivelille ystävällisempi puuvenesoutu vei voiton ykköslajina. – Onnittelut vielä Vuosaari-lehdelle, jota onkin tullut vuosien aikana aika monta numeroa luettua, Jyrki Hanioja naurahtaa. Haastattelu ja kuva: Eero Honkanen


15

Vuosaari

Asukkaat panivat toimeksi ja Vuosaari-Säätiön johdolla valmistui muun muassa Vuosaaren silta. Matka keskustaan nopeutui. Kuva sillan avajaisista 1.7.1966. Martti Ilveskorpi ja ylipormestari Lauri Ahon puoliso Sisko Aho leikkaavat nauhaa.

Vuosaari-Säätiön johdolla, osin talkootöinäkin, ruvettiin Vuosaaren katuja päällystämään.

Vuosaaren seurakunta perustettiin 1.1.1967. Kuva Merikorttitien väliaikaiseksi tarkoitetusta kirkosta, ”vanerilaatikosta”, joka rakennettiin 1968. Keskellä nuorta seurakuntalaista kättelee Vuosaaren kirkkoherra Martti Nortia. Varsinaista kirkkoa saatiinkin odottaa. Sellainen nousi Satamasaarentielle vuonna 1980.

Vuosaaren seurakunnalle hankittiin oma laiva, vanha hiekkajaala ”Stina”, jolla purjehdittiin muun muassa Saimaan kanavaa pitkin aina Pohjois-Karjalaan asti. Myös Vuosaari-lehti avusti laivan toimintaa.

Urheiluseura Vuosaaren Viikingit perustettiin 14.11.1965. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Antero Viherkenttä ja seuran jaostoina olivat aluksi hiihto-, jääkiekko, yleisurheilu-, suunnistus-, pesäpallo-, jalka- ja jääpallo-, naisvoimistelu-, nuoriso-, kuntourheilu- ja yleisjaostot.

1. Mira Silfsten, Aurinkolahti. 2. Olen asunut aiemmin Ulappasaaren- ja Leikosaarentiellä. Yhteensä asuinvuosia Vuosaaressa on kertynyt noin kolme. 3. Mielestäni metro voisi kulkea Aurinkolahteen asti. Onneksi kylminä päivinä metroasemalle vievään bussiin voi hypätä suoraan oman talon edestä. 4. Vuosaaressa parasta on ehdottomasti ranta, luonto ja kattavat palvelut. Kuntosali, kaupat, kirjasto ja ravintolat löytyvät kaikki kulman takaa. Itäkeskukseen pääsee kädenkäänteessä ja keskustaankin menee metrolla vain 20 minuuttia. Ulkoilusta nauttiville Vuosaari tarjoaa palan kaunista luontoa vuoden jokaisena päivänä. Täällä on kaikki, mitä tarvitsee.

1. Sami Wilkman, Kallahti. 2. Olen asunut Vuosaaressa lähes neljä vuotta, joista kaksi ensimmäistä Columbuksen vieressä. 3. Täällä on samat ongelmat kuin muuallakin. Metron ympäristössä on ajoittain levotonta. 4. Luonto ja meren läheisyys ovat parasta.

Talkootöihin tartuttiin myös Vuosaaren urheilukenttää tehtäessä.

Vuosaaren urheilukentän avajaiskisoja vietettiin 21.6.1967. Kentän kumiasvalttirata oli nopea ja sillä tehtiin kovia aikoja. Tekijöinä esimerkiksi Jouko Kuha ja Mikko Ala-Leppilampi. Raimo Vilen juoksi 1972 kentällä 100 metrin Euroopan ennätyksenkin, käsiajanotolla 10,0! Sittemmin kenttä rapistui ja myöhemmin se on kokenut muutaman suuremman remontin, viimeisen tänä kesänä.

Pauligin kahvipaahtimo varastoineen rakennettiin seitsemän hehtaarin tontille Vuosaareen. Presidentti Urho Kekkonen (etuvasemmalla) vihki uuden paahtimon 29.5.1968. Hänen kerrotaan paahtaneen ”suurella mieltymyksellä” ensimmäisen 300 kilon erän Presidentin Sekoitus -kahvia. Tärkeää hetkeä, paahdinkoneen käynnistysnapin painallusta, seurasivat presidentin vieressä konsuli Henrik Paulig sekä kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir. Nykyään Pauligin paahtimo sijaitsee Vuosaaren satamassa. Kuva: Oy Gustav Paulig Ab

1. Kimmo Johansson, Rastila. 2. Olen asunut 19 vuotta Rastilassa. 3. Uudisrakentamisessa ei ole otettu tarpeeksi huomioon alueiden viihtyisyyttä. Rastilan leirintäalueen muuttaminen asuinalueeksi ei ole hyvä idea, mikäli alue rakennetaan yhtä tiheään kuin muut uudet alueet. Vuosaaren palveluita ei ole suhteutettu asukasmäärän kasvuun. 4. Täällä on hyvät liikenneyhteydet julkisilla Helsingin keskustan suuntaan. Koulut voi halutessaan käydä Vuosaaressa ala-asteesta lukioon. Lisäksi täällä on hyvät liikunta- ja harrastusmahdollisuudet.


16

Vuosaari

Sara Chafak

Osaava vuosaarelaiskaunotar – Vuosaaressa parasta on helppous – hyvät ja toimivat kulkuyhteydet joka paikkaan sekä kaikki tarvittava käden ulottuvissa, monen vuosaarelaisnuoren esikuva listaa. Meryl Streepiä, Jennifer Lawrencea, Stephen Hawkingia ja Aretha Franklinia esikuvinaan pitävä Chafak täyttää likimain 25 vuoden kuluttua 50 vuotta. Missä hän haluaisi olla silloin? – Toivon olevani 50-vuotiaana terve ja onnellinen, televisiosarja Possessa vastikään hurjan stuntin suorittanut Chafak kertoo. Possessa korkealta sillalta palavana veteen hypännyt vuosaarelaismissi omaa rämäpäisyyden lisäksi kovan kilpailuvietin. – Haluan aina olla parempi kuin eilen kaikessa, mitä teen. Ja tykkään antaa kaikkeni intohimoilleni. Mottoni on ”kaikki tai ei mitään”, päättäväinen kaunotar linjaa.

Pohjoinen ostoskeskus valmistui vuonna 1965. Viereinen Kangaslampi näytti tuolloin aika kurjalta.

Ulappasaarentie 2:een valmistui uusi ostari vuonna 1967. Nimekseen se sai Vuokeskus. Siinä palvelivat muun muassa Rake, PYP ja kirjasto. Takana Shellin pääkonttori, joka oli Vuosaaressa vuosina 1969–1992. Shellin lähdettyä talo muutettiin kerrostaloasunnoiksi. Ostari purettiin 2004 ja nyt paikalla on kerrostalo, jossa on Alepan myymälä.

Terveiset lukijoille

Sara Chafak viihtyy Vuosaaressa. Vuoden 2012 Miss Suomi Sara Chafak, 25, on asunut koko elämänsä Vuosaaressa. Kallahdessa ja Aurinkolahdessa asuneen Chafakin nuoruus ei ollut helpoimmasta päästä, sillä puoliksi marokkolaista tyttöä kiusattiin rasistisesti eksoottisen ulkonäön vuoksi. Isänsä puolelta marokkolainen Chafak näytti kiusaajilleen pitkää nenää viimeistään, kun hänet valittiin Suomen kauneimmaksi naiseksi vuonna 2012. – Kiusatuille neuvon nykyisin: pysykää lujana. Jokaisen tulee tietää omat arvonsa sekä sen, kuka on. Kun uskoo itseensä, niin kukaan ei pysty horjuttamaan itsetuntoa tai omaa minäkuvaa, Chafak sanoo. Iloisella ja kohteliaskäytöksisellä Chafakilla on myös neuvoja kiusaajille. – Kysykää itseltänne, miksi kiusaatte? Vaivaako teitä jokin asia, jonka vuoksi viha ja kiusaamisenhalu kumpuavat sisältänne? Ottakaa tunteistanne selvää, käykää ne läpi ja koittakaa löytää vapaus sisällänne.

Jalkapallo ja poikaystävä Vuosaaresta

Mustakiven ala-asteen ja Kallahden peruskoulun käynyt Chafak aloitti jalkapallon pelaamisen FC Viikingeissä toisella luokalla. Harrastus sai ajatukset pois kiu-

Kuva: Petteri Peltonen

saamisesta ja Chafakin mukaan ”oli mahtava kasvaa urheilun parissa”. Vasemman laitalinkin paikalla viilettänyt vuosaarelaismissi ehti pelata Viikkareissa kahdeksan vuotta, yhteensä jalkapalloharrastus kesti kymmenen vuotta. Nopeajalkaisen Chafakin tielle osui jalkapallon lisäksi Vuosaaressa myös toinen merkittävä asia: hän tapasi 14-vuotiaana nykyisen miesystävänsä Tuomas Varesvuon, joka oli rinnakkaisluokalla Kallahden koulussa. – Ehkä parhaimpia muistoja Vuosaaresta on, kun tapasin nykyisen mieheni ja hengailimme paljon ympäri Vuosaarta, Chafak muistelee. Chafak paljastaa yli kymmenen vuoden parisuhteen salaisuudeksi ”toisen kuuntelemisen sataprosenttisesti ja toisen tukemisen omien tavoitteiden saavuttamisessa sekä elämässä yleisesti”.

Onnelliselta vaikuttava Chafak on tulevaisuudestaan salaperäinen. – Moniakin projekteja on käynnissä aina pokerinpeluusta mallintöihin ja muihin jännittäviin juttuihin, joita voinen paljastella, kun ne ovat ajankohtaisia. Vuosaari-lehden, joka on tuplasti Chafakia vanhempi, lukijoille missi lähettää aurinkoiset terveisensä. – Hymyillään ulkona, vaikka olisikin harmaata ja huono päivä. Moikataan, kun tavataan, pus ja lovee! Saa nähdä, minkälaisen projektin parissa Sara Chafak työskentelee seuraavaksi. Varmaa on ainakin, että Vuosaaren missillä on tervettä uskoa ja rohkeutta tekemisiinsä! Haastattelu: Antti Honkanen

Vuosaaren Eteläinen ostoskeskus valmistui Vuosaarentien ja Punakiventien risteyksen viereen vuonna 1967. Se tuli tarpeettomaksi kauppakeskus Columbuksen valmistuttua 1996 ja purettiin 2003. Nyt paikalla ovat palvelukeskus Cecilian ja Olivian talot

Kuorotoiminta on Vuosaaressa ollut aina vilkasta. Vuosaaren Mieslaulajat perustettiin 26.1.1967. Kuva vuodelta 1968, eturivissä solistina toiminut Aila Varis. Mieslaulajia ei enää ole, mutta kuoron perinteitä jatkavat Vuo-Veikot ja Helsingin Lauluveljet.

Hurjapäinen monitaituri

Omaa kokkiohjelmaa televisiossa vetänyt Chafak on nähty niin kansainvälisten mallintöiden parissa, JVG:n musiikkivideolla räppäämässä kuin pokerikisoissa ulkomailla. Lokakuun lopussa kosmopoliitti ammattimalli vietti 25-vuotissyntymäpäiviään pokeriturnauksessa Etelä-Afrikassa. Vuosaaressa on silti aina ollut koti, asuvathan täällä yhä muun muassa äiti, veli ja miesystävä.

Chafak vietti 25-vuotissynttäreitään Etelä-Afrikassa. Kuva: Sara Chafak

Telakan rakentaminen Vuosaareen alkoi vuonna 1972. Kuvassa Valmetin telakka jo täydessä toiminnassaan. Idänkaupan romahdus vei laivanrakennusteollisuuden vaikeuksiin ja Valmetin ja Wärtsilän telakoiden yhdistyminen tiesi vuonna 1987 Vuosaaren telakan loppua. Merikorttikujan vesitorni (vasemmalla) toimi Vuosaaren maamerkkinä vuosina 1964–2005.


17

Vuosaari

Paljon hyvää 50 vuodessa

KALLIO

Vuosaaressa tapahtuu paljon hyviä asioita, joista mielestäni parhaiten saa tietoa jo 50 vuotta alueella toimineesta Vuosaarilehdestä. Lehti sekä uutisoi Vuosaaressa tapahtuvia asioita että julkaisee eri tahojen maksettuja ilmoituksia, joista me saamme tärkeää informaatiota Vuosaaren eri tapahtumista. Yksi paikallinen taho, jolle Vuosaari-lehti on tärkeä yhteistyökumppani, on Vuosaaren seurakunta. Meillä on pitkä yhteinen historia, ja seurakunta onkin melkein yhtä vanha kuin Vuosaarilehti. Me vietämme 50-vuotisjuhlia vuonna 2017. Lokakuun alussa seurakuntaamme kuului yhteensä 18 919 jäsentä eli noin joka toinen vuosaarelainen. Joten seurakuntamme jäsenistö on yksi suurimmista Vuosaari-lehden lukijaryhmistä.

– Seurakunnan ja Vuosaari-lehden välinen yhteistyö on ollut sujuvaa ja hedelmällistä, kirkkoherra Jussi Mäkelä toteaa.

Seurakunta ilmoittaa joka viikko Vuosaari-lehdessä seuraavan viikon tilaisuutensa. Lisäksi joka tammi- ja syyskuussa julkaisemme nelisivuiset liitteet, joissa on koottuna kevään ja syksyn toimintamme. Adventin aikaan julkaisemme yhden sivun kertomaan koko joulun ajan tapahtumamme. Myös ennen pääsiäistä sekä kesän alussa julkaisemme sivun toiminnastamme. Ja totta kai yksittäisiä mainoksia eri tilaisuuksista julkaisemme aika ajoin. Lehden avulla tieto menee paljon paremmin eteenpäin kuin vain omissa tiloissamme tai netissä olevilla mainoksilla.

Useimmat tietävät, että seurakunnassamme vietetään joka sunnuntai ja pyhäpäivä jumalanpalveluksia, ihmisiä kastetaan, vihitään avioliittoon ja siunataan haudanlepoon. Mutta näiden lisäksi teemme paljon muuta, joista ilmoittelemme lehdessä. Viikoittain seurakuntamme toimintaan osallistuu useita satoja ihmisiä. Seurakunnassamme on erilaisia kokoontumisia lapsille, nuorille ja aikuisille, kuten musiikkileikkikouluja, kokkikursseja, bändi- ja miksauskursseja, keskustelu- ja Raamatturyhmiä, diakonialounaita, sururyhmiä läheisensä menettäneille jne. Koska Vuosaari-lehden nettisivulta löytyy näköislehtiarkisto, voi sieltä tarvittaessa etsiä vaikkapa seurakunnan

Mistä ilmoittelemme lehdessä?

Seuratoimintaa... Vuosaaren Pienkiinteistöt Syyskokous pidetään to 26.11. alkaen kello 18.00 Vuosaaren Urheilutalolla. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Johtokunta. FC Viikingit FC Viikingit sääntömääräinen syyskokous 25.11.2015 klo 18 toimistolla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Vuosaaren merimieskirkko Syksyn aukioloajat ovat ma–to 14–21 ja pe 14–18. Provianttikatu 4. Poikkea kahville, kuulumisille, biljardille tai saunaan! Tervetuloa! AA-ryhmä Metro Kokoukset perjantaisin klo 18.30, Kahvikuja 3, seurakunnan kerhotilat, palvelukeskus Albatross. Tervetuloa! AA-vastausp. 040-848 4000. www.kolmio.org Vuosaaren MLL Terhokerho Vuosaari kokoontuu lauantai-iltapäivisin. Toiminta on avointa ja maksutonta! Tarkka ohjelma ja aikataulut osoitteessa www.facebook.com/ terhokerhovuosaari

Vuosaaren Vesipääskyt Syyskokous 15.11 kello 17 osoitteessa Isonvillasaarentie 1. Esillä sääntömääräiset asiat. Vuosaaren päivä kerrallaan AA Ryhmä kokoontuu lauantaisin klo 10–11. Osoiteessa Mustankivenkatu 2C. Kerhohuoneessa, käynti pihan puolelta. Korkkikiinni Kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Seuraava kokoontuminen on ke 4.11. klo 17.30–19. Tietoisku- ja keskusteluillat päihdeasioista ja terveestä elämästä. Aiheena: Tunteet ja toipuminen. Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3, Seurakunnan kerhotilat. Tervetuloa! Tule rohkeasti porukkaan, kahvitarjoilu. 045-182 4808. pulloposti@korkkikiinni.fi www.korkkikiinni.fi Vuosaaren Vapaaseurakunta Keskiviikkoisin rukouskokous klo 18.30–20. Torstaisin Kohtaamispaikka klo 12–15. Sunnuntaisin jumalanpalvelus klo 12–15. Tervetuloa tilaisuuksiin! Vuosaarentie 10. www.vuosaari.svk.fi AA-Ryhmät Vuo-Ryhmä ti klo 19 Meri-Rastilassa, Jaluspolku 3, Merirasti-kappelin tiloissa. Vuosaari-ryhmä to klo 19 Satamasaarent. 7, Vuosaaren kirkko. Auttavapuh. 09-750 200.

syysliitteen syyskuun ensimmäisestä lehdestä.

Onnea 50-vuotiaalle!

Me seurakunnassa olemme olleet hyvin tyytyväisiä pitkäaikaiseen yhteistyöhömme Vuosaari-lehden kanssa. Tärkein yhteinen tekijä niin lehdellä kuin seurakunnallakin on, että olemme molemmat vahvasti vuosaarelaisia varten. Siksi yhteistyö onkin niin sujuvaa ja hedelmällistä. Toivotan koko Vuosaaren seurakunnan puolesta Vuosaari-lehdelle paljon onnea 50 vuoden arvokkaan työn johdosta sekä monia siunattuja vuosia tulevaisuudessa! Jussi Mäkelä kirkkoherra

Vuosaari-Seura Syyskokous Kirjakahvila Pokkarissa Vuotalossa (Mosaiikkitori 2) tiistaina 24.11.2015 klo 18.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Vuosaaren Eläkkeensaajat Tapaamistilaisuus ti 10.11. klo 14 kirkon srk-salissa. Syntymäpäiväjuhlat. Piirin kirkkoretki Paavalin seurakuntaan 5.11. klo 13 omatoimisesti, kahvitarjoilu. Ilm. Hannelelle. Piirin syysjuhla 12.11. klo 15 Ravintola Kaisaniemessä, hinta 26 €. Bussikuljetus Columbukselta lähtee 13.45. Yhteystiedot: Raili, raili.rankinen@kolumbus.fi puh. 050-5555605. Vesa, vesa.katajikko@gmail.com puh. 0500-441453. Hannele, hannele.marviala@ gmail.com puh. 040-5015613. Liisa, liisa.soderhoolm@jippii.fi puh 0500-894628. Lisätiedot www.vuosaari.elakkeensaajat.fi Vuosaaren Marttayhdistys Marttailtapäivä 19.11 aiheena ”Helmien historiaa ja niiden käyttö koruissa”. Kävelyt: 5.11., 12.11. ja 26.11. lähtö Vuosaaren Urheilutalon edestä (FIX). Arenateatteriin 7.11. klo 13 (kaikki liput varattu). Marttayhdistys ry:n kotisivut: www.vuosaarimartat. marttayhdistys.fi Voi ilmoittautua kotisivuilla tai marttailtapäivässä 19.11. yhdistyksen joululounaalle Ravintola Rantapuistossa 17.12.2015 alkaen klo 13.00.

I

KONTULA I MALMI

I

MÄKELÄNRINNE

I

PASILA

I

SILTAMÄKI

I

TÖÖLÖ

I

VUOSAARI

Vuosaaressa SENIOREILLE Senioristartti - tutustu kuntosaliin ti klo 13.10 -14.10 (10.11.-8.12.)

45 €

RYHMÄLIIKUNNAN TEEMATUNNIT la klo 9.00 Power Slide (7.- 28.11.) su klo 11.00 Dance (8.11.- 29.11.)

9,50 €

Ilmoittaudu urheiluhallit.fi/varaukset tai hallin asiakaspalvelussa.

Urheiluhallit onnittelee 50-vuotiasta Vuosaari-lehteä!

urheiluhallit.fi VIRKISTÄVÄN MUKAVA.

Tilastoja Vuosaaresta Vuosaaren asukkaat ja työpaikat alueittain

Taulukossa Vuosaaren peruspiirin väestö (1.1.2014) ja työpaikat (31.12.2012) alueittain. Lähde: Helsinki alueittain 2014 -julkaisu, Helsingin kaupungin tietokeskus


18

Vuosaari

Kirjailija Kaiho Nieminen

Kerrostuneet muistot ja maisemat

Kaiho Nieminen on asunut useassa eri paikassa Vuosaaressa vuodesta 1971 lähtien. Ensi vuonna ilmestyy hänen 18. kirjansa ”Ihmissuden kronikka”. Ensimmäinen muistoista kumpuava mielikuva on vuodelta 1971. Olemme juuri muuttaneet ensimmäiseen omaan kämppäämme, kaksioon Ulappasaarentien terassitalossa. Kuten kaikki Vuosaaressa, asunto hohtaa uutuuttaan. On talvi, tyttäremme laskee terassille kinostuneessa lumessa liukumäkeä. Kevään tultua hän polkee siellä ympyrää kolmipyöräisellään. Kaikki oli lähellä, eteläinen ostarikin vain kolmensadan metrin päässä. Eikä se ole mikään nukkumalähiön huoltopiste, vaan oikea liikekeskus. Pienempien liikkeiden lisäksi siellä oli kaksi markettia, kaksi kapakkaa, postitoimisto ja ainakin kolme pankkia, mm.

KOP, jonka virkailijat laskivat aina ystävällisesti ja kärsivällisesti tyttäremme säästöpossuun kertyneet kolikot ja kiittivät vielä käynnistä. Nykyisin pankit katsoisivat, että moinen ystävällisyys ajaisi pankit pankrottiin. Ja nyt pankkien paikalla seisovatkin Ceciliatalot. Mutta samassa kun komea Vuotalo osuu silmiin, alkavat muistot jo kehiä sen paikalle näkyjään. Siellä oli valtava, heinittynyt soramonttualue, jonka röykkyisillä rinteillä mopopojat ajoivat crossia, joukossa joskus oikeita moottoripyöriäkin. Meno oli melkoista. Mutta ei sitä sopinut ihmetellä. Ei tuolloinkaan Vuosaari ollut käpykylä, vaan elämää kihisevä, neljäntoistatuhannen asukkaan lähiö, jonka toisella laidalla oli vielä toinen samanlainen keskittymä, pohjoinen ostari. Eikä rikkaus ollut vain aineellista. Edellyttäen, tietysti, että luovilla ammateilla elävät ihmiset ylipäätään pystyisivät paikallista kulttuurielämää rikastuttamaan. Ja ottamatta aivan vakavasti Hannu Salamaan eräässä Finlandiasarjan kirjassaan esittämää toteamusta, etteivät Vuosaaressa asuvat lukuisat kirjailijat siihen juurikaan pystyneet, ei seudulla silloinkaan podettu hengen köyhyyttä. Vuonna 1972, kun esikoiskirjani myötä pääsin astumaan tuohon lumekuvilla elävien joukkoon, Vuosaari-lehden isä ja päätoimittaja Esko Honkanen, itsekin tunnustettu kirjailija, ensin onniteltuaan esikoisesta, aprikoi Eskon puumerkki -pakinassaan, olisiko nyt aihetta perustaa Vuosaareen jo oikein kirjailijoiden kerho, koska täällä asui jo ennestään ainakin kahdeksan sen alan täysammattilaista. Eikä Esko liioitellut. Hänen ja edellä mainitun Hannu Salaman lisäksi tänne oli jo juurtunut hämmästyttävä joukko heikäläisiä, mm. Vuosaari-lehteen ilkikurisia pakinoitaan nimimerkillä kirjoittanut Jussi Kylätasku, kuten myös Kalevi Seilonen, Maila Pylkkönen, Raili Mikkanen, ja kohta jo Laila

ja Heikki Hietamieskin. Eikä luovien sielujen kuppikunta koostunut pelkästään kirjailijoista, täällä oli muitakin, ansioituneimpaan näyttelijäkuntaamme kuuluvista ainakin Marja Korhonen, Helge Herala ja Toivo Mäkelä, kuvataiteilijoista Olli Suomi ja Lisbet Lund, laulutähtönen Anneli Sari, oopperalaulaja-kirjailija Marko Putkonen, lausujalegenda Yrjö Jyrinkoski ja varmaan muitakin. Olisiko Helsingistä löytynyt toista asuinaluetta, joka olisi koonnut yhteen yhtä suuren joukon luovia ihmisiä. Kun vanha vuosaarelainen on viimein selvinnyt muistoistaan metroaseman ja taivaisiin kipuavan Cirruksen ohi, kohden rantaa, on hänellä jo vaikeuksia palauttaa mieleensä ne metsän siimeksessä lymyilevät ikivanhat huvilat ja kalastajatorpat, jotka vielä 70-luvulla sen rantoja vartioivat. On hieraistava silmiä, sillä niin suuri on maiseman herättämä hämmennys. Ollaanko Rivieralla vai Vuosaaressa? Aallonmurtajien vartioimaa rantaa kiertävien kerrostalorivistöjen keskellä on annettava periksi. On annettava vuosikymmenten vilistää kiivaammin ohi, Viikkareiden käväistä Veikkausliigassa, Ahtisaaren, Halosen ja Niinistön kylässä, ja totuttauduttava tähän päivään ja myönnettävä, ettei Vuosaari ole ainakaan ajastaan jäänyt jälkeen. Kehitys on kehittynyt ja Vuosaari sen mukana. Eikä se ole kasvanut savijaloille, vaan perinteidensä varaan. Niinpä Helsingin herratkin ovat sen huomanneet ja osanneet kerrankin rakennuttaa monumentin ainoalle oikealle paikalleen, kun rannan tuntumassa seisoo myös komea taiteilijatalo. Ehkä heidän ymmärryksensä riittää vielä säästämään riittävät alueet Vuosaaren ainutlaatuista luontoakin? Siitä on pidettävä kiinni, sillä Vuosaari ei ole umpiperä, vaan osa hengittävintä Helsinkiä. Ja Viikkaritkin vielä nousee, ties vaikka miten korkealle. Kaiho Nieminen

Rakentamisen kannalta hiljaisempi vaihe Vuosaaressa päättyi, kun uutta Meri-Rastilan asuinaluetta ruvettiin rakentamaan vuonna 1989. Alueen ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 1990, ja vuonna 1994 uudella alueella asui noin 5 000 asukasta. Meri-Rastilaa aiotaan täydennysrakentaa lähivuosina noin 3 300–4 600 uudella asukkaalla. Täydennyssuunnitelmia laaditaan parhaillaan. Lisäksi Meri-Rastilan länsirantaan, sillan juureen, rakennetaan todennäköisesti uusi asuinalue 2 000:lle asukkaalle, samoin Rastilan metroaseman seutua tiivistetään.

Meri-Rastilan sydän on tori, jota ympäröivät läheinen Haruspuisto, Merirasti-kappeli, korttelitalo nuorisotiloineen, kouluineen ja päiväkoteineen, nyt jo lakkautettu terveysasema sekä ostoskeskus.

Lukijalta

Vuosaari-lehti on rattoväline!

Kun kävin 1965 tutustumassa lähemmin Vuosaareen, ensimmäinen kysymykseni oli: ilmestyykö paikkakunnalla oma lehti? Sain näytenumeron, ja siitä lähtien olen ollut lehden uskollinen lukija. Kun muutimme vaimoni kanssa 1966 pysyvästi Vuosaareen, odotimme kilvan lehden jakelua säännöllisesti. Vuosaari-lehti on enemmän

kuin ilmaisjakelulehti. Se on paikallis-, kaupunginosa- ja kotiseutulehti parhaimmillaan. Se on monipuolinen uutis- ja ilmoituslehti, jossa myös lukijan ääni kuuluu. Kiitos menneistä ja onnea viisikymppiselle! Rattoisia hetkiä lukijoille ja lehden tekijöille!

Kuu tässä valvoo kellojen siirtoa.

T. Matti Koivisto

Reiska Janhunen, 50 vuotta lukuliitossa lehden kanssa

Oikaisu:

Tarkkasilmäinen lukijamme huomasi erheen Vuosaari-lehden 36/2015 Lukijalta-palstan puistokuvan yhteydessä. Kyseessä ei ollut Solvikinpuisto, kuten kuvan yhteydessä sanottiin, vaan Mäkikallionpuisto.

Runo: Vedet vetäytyvät. Rantaa ei ole, ei aurinkoa. Tänään menen katsomaan Kallahdenniemen vesirajaa. Laineet ovat jo uponneet näkyvään hiekkaan. Joku on mennyt, joku tullut, hiekkajäljet, räpylän kuviot, kaviot ja saappaat, yksi purkka, yksi tölkki, yksi irronnut hammas, linnun raato ja irronnut siipi. Kuvioneule viittaa ihmiseen. Syy ja seuraus, etsintäpartio veden rajaa pitkin, auringon laskuun. Ei kukaan saa kiinni. (pilvet tulivat, ja pimeys) Runo: Pirjo Kotamäki

Cirrus komeana. Kuva: Sergey Krylov Kallahden asuinalueen rakentaminen alkoi 1990-luvun taitteessa. Alueella olleesta Sasekan tehtaasta, joka lopetti toimintansa vuonna 1978, jäi jäljelle vain tehtaan entinen ruokala, joka nyt tunnetaan asukastalo Sasekana (kuvan punakattoinen rakennus). Alla ilmakuva Kallahden asuinalueesta. Alue rakennettiin tehokkaammin ja kaupunkimaisemmin kuin Meri-Rastila, ja siellä asuu noin 7 000 asukasta.


Vuosaari

Metron linjauksesta Vuosaareen tehtiin päätös jo vuonna 1972, mutta metron rakentaminen Vuosaareen alkoi vasta vuonna 1994. Yläkuvassa louhitaan Vuotietä ja metrolinjaa. Metron tuloa Vuosaareen juhlittiin näyttävästi 31.8.1998. Juhlametrolla Vuosaaren saapui myös presidenttipari Martti ja Eeva Ahtisaari, liikenneministeri Matti Aura ja kaupungin ylin johto.

Kuva vuonna 1998 valmistuneen palvelukeskus Albatrossin peruskiven muuraustilaisuudesta. Vasemmalla johtaja Antti Kangas Pro Paulig Oy:stä, Helsingin ylipormestari Eva-Riitta Siitonen ja Paulig Oy:n toimitusjohtaja Bertel Paulig. Kuvassa näkyvään metallilieriöön, kuten aika moneen muunkin peruskiven sisään muurattuun lieriöön, tallennettiin myös sen viikon Vuosaari-lehti. Milloinhan ne kaivetaan arkeologisissa kaivauksissa päivänvaloon?

Albatross, Cirrus ja Columbus.

Vuonna 1967 Vuosaaren muuttanut Paulig kahvipaahtimoineen oli jäämässä 1990-luvun alun kaavoitussuunnitelmissa puristuksiin asutuksen keskelle. Paulig päätti ryhtyä yhdessä asukkaiden ja kaupungin kanssa suunnittelemaan Vuosaaren uutta keskustaa. Se rakensi kauppakeskus Columbuksen (1996), palvelukeskus Albatrossin terveysasemineen (1998) ja pilvenpiirtäjä Cirruksen (2006). Paulig oli myös yksi uuden Aurinkolahden alueen rakentajista. Paulig rakensi uuden kahvipaahtimonsa sataman kupeeseen vuonna 2010. Ilman Pauligin ripeyttä palvelujen tulo Vuosaareen olisi viivästynyt vuosilla.

Pauligin uusi paahtimo avattiin Vuosaaren satamaan 2010. Vuosaaren uusi satama (oikealla) valmistui vuonna 2008. Suursatamaa oli tänne suunniteltu jo 1960-luvulta lähtien, mutta uudet suunnitelmat nousivat esiin 1990-luvulla. Sataman vastustus oli ensin Vuosaaressa laajaa ja satamaa vastaan perustettiin mm. Pelastetaan Vuosaari! -kansalaisliike. Valtuusto kuitenkin päätti, pariin eri otteeseenkin, sijoittaa sataman Vuosaareen osittain entisen telakan alueelle. Alkuvuodet ovat osoittaneet, että sataman ja Vuosaaren yhteiselo on sujunut hyvin. Mikä olisi ollut sataman vaihtoehto? Todennäköisesti valtava uusi asuinalue? Nyt satama tuo alueelle työpaikkoja ja Suomelle vientituloja.

19

Aurinkolahden asuinalueen alkupaukku ammuttiin vuonna 2000, ja työt jatkuivat kiivaina vuosia. Vieläkin on jotain rakenteilla.

Lopputulos rantabulevardeineen ja uimarantoineen olikin komea. Alue on palkittu monin rakennusalan palkinnoin. Lopullisesti valmistuttuaan Aurinkolahdessa pitäisi asua noin 7 000 asukasta.

Aurinkolahden rakentamisen itärajaksi päätettiin tehdä kanava erottamaan asutus Uutelan luontoalueesta. Kanavasta tehtiin lopulta typistetty versio. Se valmistui vuonna 2004. Nyt tehtävässä yleiskaavaehdotuksessa väläytellään rakentamista myös kanavan Uutelan puoleiselle rannalle.

Kuva: Vuosaaren satama 2014 / Suomen Ilmakuva Oy

Leirintäalue tuli Vuosaareen vuonna 1971. Siitä lohkaistulle alueelle nousi vuosina 1999–2002 uusi Rastilankallion asuinalue noin 2 000 asukkaalle. Suomen suosituimpiin ja palkituimpiin leirintäalueisiin lukeutuva Rastila on elänyt hyvässä harmoniassa ympäröivän asutuksen kainalossa. Vieressä on Rastilan metroasema, jonka lähitienoota nyt tiivistetään uusilla taloilla.

Omenamäen (entiseltä nimeltään Huvilamäki) asuinalue on noussut Porslahdentien varteen, kartanon liikuntapuiston reunaan. Alueelle on rakennettu myös puukerrostaloja ja siellä tulee asumaan noin 600 asukasta. Vuosaaren nykyisiä rakennuskohteita ovat myös Kurkimoision alue ja Ramsinrannan alue, jota rakennetaan useassa eri vaiheessa.

Pauligin entisen paahtimon paikalle nousee parhaillaan uusi Kahvikorttelin asuinalue, jonne tulee noin 800 asuntoa. Sen pitäisi olla valmis vuonna 2017. Taustalla muuta Aurinkolahtea ja Uutelaa. Kuva: Pentti Vuoripalo


20

Vuosaari

Onnea Isälle 8.11. Meiltä kakut, leivokset ja muut herkut! Palvelemme myös Isänpäivänä 8.11. kello 12–18. Tervetuloa!

Eestin Herkut Leikosaarentie 26, p. 010-710 028 Avoinna ark. 11–20, la 11–19, su 12–18

Jyrki Lohelta tulossa historiankirja Vuosaaresta

1. Outi Tiainen, Ramsinniemi. 2. Olen asunut Vuosaaressa vuodesta 1987 asti, usealla eri kadulla vanhan Vuosaaren puolella. Vuonna 2013 muutimme mieheni kanssa Ramsinniemeen asumaan. 3. Metsien ja muiden luontoalueiden tuhoaminen rakentamisen tieltä harmittaa, koska liikun itse paljon luonnossa ympäri Vuosaarta. 4. Minulla on kaikki Vuosaaressa, työ, lähisuku ja merenrannasta noin kymmenen kilometriä etelään Sipoon saaristossa mökkikin. Hyvää on tietysti myös tämä paikallislehti!

Kun ydinvoimalaa Vuosaareen suunniteltiin! Vuosaarelaiselta Jyrki Lohelta on tulossa ensi vuoden alkupuolella Vuosaaren historiaa, lähinnä suunnittelua, rakentamista ja alueen rakentumista koskeva historiankirja. – Aluksi oli tarkoitus tehdä Vuosaaren demarien puolueosaston historiikki. Pian huomasin, että olisi syytä tehdä laajempi, koko Vuosaaren historiaa koskeva teos, kirjoitetaan se demarien historiikki sitten myöhemmin, Lohi toteaa. Jyrki Lohi muutti Vuosaareen vuonna 1967. Sitä ennen hän ehti jo toimia muutaman vuoden historianopettajana Vuosaaren yhteiskoulussa. Vuosaaren lukion rehtorin toimesta kouluneuvos jäi

eläkkeelle vuonna 2000. Lohella on takanaan pitkä ja vaikuttava ura kunnallispolitiikassa. Kaupunginvaltuustossa hän oli sosialidemokraattien edustajana sekä valtuutettuna että varavaltuutettuna, opetuslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa jäsenenä ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa puheenjohtajana. Yli 40 vuotta kunnallisessa päätöksenteossa ja varsin keskeisillä paikoilla, joten perspektiiviä asioihin löytyy! – Olen kirjoittanut asiat päätöksentekijän ja koulutetun historiantutkijan näkökulmasta. Asukastoiminnassa mukana olleena myös asukkaan näkövinkkeli tulee esiin.

Vuosaari-lehden neuvottelukunta luovutti kansalaisadressin kesällä 1972 kaupunginjohtaja Teuvo Auralle ja apulaiskaupunginjohtaja Gunnar Smedsille. Kuvassa neuvottelukunnan puheenjohtaja Jyrki Lohi ojentaa adressia Auralle. Taustalla oikealta: Helle Fredriksson, Esko Honkanen, Reino Lamminsoila ja Aarne Taussi. Mukana olivat myös Reijo Isotalo ja Viljo Ripatti, jotka eivät näy kuvassa.

Kuva: Vuosaari-lehden arkisto

Jyrki Lohi on seurannut Vuosaaren kehitystä näköalapaikalta. Jyrki Lohi aloitti teoksen kokoamisen alkuvuodesta 2014. Sivuja runsaasti kuvia sisältävään kirjaan tulee noin 250. – Tutkimus ja kirja perustuvat arkistoihin, dokumentteihin ja omiin, laajoihin arkistoihin, olen näet papereiden säästäjä. Erinomainen lähde on ollut myös Vuosaari-lehti, jonka päätoimittaja Esko Honkanen kunnallispoliitikkona seurasi tapahtumia tarkasti. Paljon asioita on jäänyt käsittelemättä, rajauksia on pitänyt tehdä, mutta kirjaan sisältyy myös ennen julkaisematonta tietoa. Kirjassa käsitellään monia nyt jo aika uskomattomilta tuntuvia tapahtumia. Eräs sellainen, jota Lohi pitää oman poliittisen uransa lähtölaukauksena, oli suunnitelma Uutelan ydinvoimalaitoksesta. Tässä ote tulevasta kirjasta: ”Vuosaari-lehden neuvottelukunnassa ideoitiin 1972, että kerättäisiin suuri kansalaisadressi atomivoimalaa ja muuta Uutelan laitostamista vastaan. Vastustuksen perusteluina oli yleinen vasta-

hankaisuus rantojen laitostamista vastaan. Yhä tärkeämmäksi oli kuitenkin tullut turvallisuusaspekti. Ulkomaalaisten asiantuntijoiden näkemykset olivat vähitellen saaneet julkisuutta. Ne varoittivat sijoittamasta ydinvoimalaa lähelle asutusta. Ydinvoimalan riskit olivat 1970-luvun alussa vielä epämääräiset, mutta suojavyöhykkeen leveydeksi voimalan ja asutuksen väliin mainittiin useimmiten viisi kilometriä. Koko Vuosaari mahtui tämän vyöhykkeen sisään. Adressipuuhassa suurimman käytännön työn tekivät Esko Honkanen ja Aarne Taussi. Vuosaaren kaupat, pankkien konttorit ja huoltoasemat olivat asiassa mukana ja ottivat toimipaikkoihinsa adressia allekirjoitettavaksi. Muutamassa viikossa saatiin yli 6 000 nimeä”. Kysyn Jyrki Lohelta mielipidettä Vuosaaren tulevaisuuden suunnitelmiin, joissa vilahtavat muun muassa saaristoraitiotie Vartiosaaresta Ramsinniemeen, niemen rakentaminen, Meri-Rastilan rankka täydennysrakentaminen ja leirintäalueen mahdollinen siirto. – Kirjassa pyrin olemaan historiankirjoittaja, en ennustaja, mutta näin vuosaarelaisena ei voi muuta kuin todeta, että hurjia ovat suunnitelmat! Investointi raideliikenteeseen olisi todella kallis ja miten se mahtuisi kapealle niemelle yhdessä kaavaillun asutuksen kanssa? Meri-Rastilan täydennysrakentamiskaavailut ovat ylimitoitettuja. Leirintäalueen siirto pitää kyllä tyrmätä. Nykyinen sijainti matkailun kannalta on erinomainen, alueesta on jo nipistetty osa Rastilankalliolle, Lohi toteaa. Lohen kirjan on tarkoitus ilmestyä alkuvuodesta. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla! Haastattelu: Eero Honkanen

1. Hannu Helisalo, Porslahti. 2. Muutimme perheen kanssa vuoden 2000 paikkeilla Rastilan omakotialueelle, sitten olimme pari vuotta Australiassa, kunnes muutimme Porslahteen kymmenisen vuotta sitten. 3. Vuosaaren kasvaminen ei aina tunnu olevan hallinnassa, eivätkä palvelut pysy kokonaan muutoksen perässä. 4. Täällä on hyvä liikenneyhteydet ja oivat alueet liikunnalle ja virkistykselle, muun muassa Mustavuori on perheemme kovassa käytössä varsinkin talvella. Myös kaikki palvelut ovat helposti ja hyvin saatavilla.

1. Liinu Huusko, vanha Vuosaari. 2. Olen asunut Vuosaaressa reilut kaksi vuotta. 3. Bussilinjauudistus vähän harmittaa. Uusi 560 hankaloittaa omaa liikkumista jonkin verran verrattuna vanhoihin linjoihin. 4. Vuosaaressa ehdottomasti parasta on meri ja luonto. Tykkään ulkoilla etenkin Uutelassa ja Kallvikinniemessä. Myös monet kaverit tulevat mielellään lenkkiseuraksi kauempaakin, täältä kun löytyy niin kivoja reippailupaikkoja. Lisäksi palvelut ja metroyhteys ovat oikein mainiot!


21

Vuosaari

Kaupunkisuunnitteluvirasto:

Vuosaari jatkaa kasvamistaan

Rastilan metroaseman kupeeseen on suunniteltu kaksi asuinkorttelia, jotka muodostavat näkyvän maamerkin Vuotien ja metroradan varteen. Kuva: Arkkitehtitoimisto Konkret Oy Vuosaari on ollut yksi Helsingin asuntorakentamisen painopistealueista 1990-luvulta lähtien. Meri-Rastilan, Kallahden ja Aurinkolahden rakentaminen sekä pienempien asuinalueiden ja liiketilojen toteutus eri puolille Vuosaarta ovat muovanneet kaupunginosasta lähes 40 000 asukkaan pikkukaupungin. Satama on tehnyt Vuosaaresta myös Suomen ulkomaankaupan keskuksen. Vaikka rakentaminen on rauhoittunut 1990- ja 2000-lukujen tahdista, ei Vuosaaren valmistuminen ole vielä näköpiirissä. Rakennustöitä on meneillään esimerkiksi Kahvikortteleissa Pauligin entisen paahtimon paikalla ja Kurkimoision alueella. Vireillä on myös uusia kaavahankkeita, jotka toteutuessaan pitävät nostokurjet Vuosaaressa vielä vuosien ajan. Kaupungin tavoitteena on saada lisää asuntoja erityisesti raideliikenteen varteen. Uusi rakentaminen täydentäisi myös asuntojen omistus- ja kokojakaumaa ja tukisi palvelujen säilymistä alueella.

Meri-Rastilaa tiivistetään

Meri-Rastilan nykyiselle asuinalueelle suunnitellaan uutta asuinrakentamista osana kaupunkiuudistusta. Alueelle voisi valmistua 10–15 vuoden kuluessa asuntoja noin 3 300–4 600 uudelle asukkaalle. Tämä mahdollistaisi myös alueen puistojen, aukioiden, katujen ja metroaseman ympäristön parantamistoimet. Alustavassa suunnitelmassa uutta asumista on sijoitettu metroaseman, liikekeskuksen ja torin ympäristöön, puistoalueille sekä asuintonteille nykyisten rakennusten lomaan. Alustava suunnitelma oli lokakuun ajan kommentoitavana verkossa. Sen pohjalta kehitetty kaavaluonnos on tarkoitus tuoda kommentoitavaksi vuodenvaihteessa ja viedä tämän jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn. Samanaikaisesti jatketaan puistojen ja muiden julkisten ulkotilojen suunnittelua. Uutta asumista on suunnitteilla myös Meri-Rastilan länsirannan

alueelle. Kerrostalovaltainen alue sijoittuisi metsäalueelle Vuotien ja nykyisen Meri-Rastilan asuinalueen kulmaukseen. Uusia asukkaita alueelle tulisi noin 2 000. Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen osayleiskaavan joulukuussa 2013, mutta kaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Meri-Rastilan Lohiniemenrantaan suunnitellaan koulutus- ja majoitustiloja yrityskäyttöön. Tilat tulisivat Villa Harbo -huvilan ja Harbo Lounge -saunatilan yhteyteen Ison Kallahden rantaan. Rantaa seuraava ulkoilureitti säilyisi ennallaan. Tavoitteena on tuoda kaavaehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn loppuvuodesta. Rastilan Karavaanikadun tonteille tuli heinäkuussa voimaan kaavamuutos, joka mahdollistaa kahden asuinkorttelin rakentamisen aivan metroaseman viereen. Kortteleiden rakennukset ovat 6–11-kerroksia ja ne muodostavat näkyvän maamerkin Vuosaareen saavuttaessa. Kortteleiden rakentaminen on jo alkanut.

Keskustaa kehitetään

Vuosaaren keskustan kehittäminen aloitettiin lokakuussa työpajoissa, joissa muun muassa kerättiin asukkaiden ajatuksia keskustan vahvuuksista ja kehittämisen paikoista. Työpajojen tuloksista työstetään suunnitteluperiaatteet asemakaavoituksen pohjaksi. Suunnitteluperiaatteissa erilaiset osa-alueet – keskusta sekä Vuotien etelä- ja pohjoispuolen vanhat ja uudet asuntoalueet – on tarkoitus saada toimimaan kokonaisuutena. Keski-Vuosaaressa on tekeillä useampia asemakaavan muutoksia, joissa esitetään täydennysrakentamista Punakiventien ja Vuosaarentien varteen sekä Lokkisaarenpuistoa rajaavien katujen varsille. Lisärakentamista on suunnitteilla myös pohjoisemmaksi, Pienen Villasaarentielle.

Paikka uudelle voimalalle Vuosaaren

voimalaitosalueelle

sataman kupeeseen on laadittu asemakaava, joka mahdollistaa uuden biopolttoainetta hyödyntävän voimalaitoksen rakentamisen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan noin vuosi sitten, mutta kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Voimalaitoksen rakentamispäätös kytkeytyy Helsingin energiayhtiön Helenin kehitysohjelmaan, joka tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn lähiaikoina.

Tulevaisuudessa yksi verkostokaupungin keskustoista

Valmisteilla olevassa Helsingin uudessa yleiskaavassa Vuosaari on tärkeä raideliikenteen solmukohta: Vuosaaren keskustassa kohtaavat metro ja pikaraitiotieksi muuttuva Jokeri 2 sekä Laajasalon kautta keskustaan kulkeva saaristoraitiotie. Raideyhteyttä esitetään jatkettavaksi Vuosaaren keskustasta satamaan joko metrona tai pikaraitiotienä. Raideyhteys satamaan on edellytys sinne kaavaillulle matkustaja-terminaalille. Vastavalmistuneessa yleiskaavaehdotuksessa esitetään uutta asumista metroasemien ympäristöihin sekä uusien raideyhteyksien varteen. Rastilan leirintäalue on ehdotuksessa osoitettu asuntorakentamiseen. Korvaava leirintäalue voisi sijoittua Uutelaan. Asuinrakentamista on kaavailtu myös Pohjois-Vuosaareen Niinisaarentien varteen. Yleiskaavaehdotus tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi näillä näkymin loppuvuodesta 2016. Yleiskaavalle valmistellaan myös toteuttamisohjelma, jossa esitetään järjestys ja aikataulu yleiskaavaa toteuttavalle suunnittelulle. Yleiskaavan aikajänne ulottuu 2050-luvulle. Lisätietoa Vuosaaren kaavoituksesta ja rakentamisesta: www. uuttahelsinkia.fi/vuosaari ja kartta.hel.fi/suunnitelmat.

Vuosaaren keskustan asukaspajasta suuntaa suunnitteluun

Vuotalon aulan tehtäväpisteillä käytiin 21. lokakuuta vilkkaita keskusteluja keskustan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Illan aikana kuutisenkymmentä vuosaarelaista poikkesi evästämässä kaupunkisuunnittelijoita. Miten uusi ja vanha kohtaavat? Kuinka kaduista saisi viihtyisiä? Paljonko asumista metron ääreen? Voiko Vuotiellä pyöräillä? Kuinka korkea olisi Vuosaaren keskusta? Missä lukio? Näillä kysymyksillä heräteltiin keskustelua. Tehtäväpisteillä koottiin alueen vahvuuksia ja heikkouksia, tietoa kulkuyhteyksistä, tulevaisuuden mielikuvia sekä terveisiä suunnitteluun. – Suunnittelijat saivat pajasta paljon näkemyksiä ja käytännön paikallistietoa. Keskusteluja käytiin hyvässä hengessä. Päällimmäisenä välittyi näkemys, että keskusta on nykyisellään keskeneräinen ja kaipaa kehittämistä, summaa vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen vaikutelmia. Vuosaaren keskustan ympärille tavoitellaan kaupunkimaista, käveltävää ympäristöä. Alueelle suunnitellaan uusia asuntoja ja rakennusten ensimmäisiin kerroksiin pyritään sijoittamaan palveluita ja liiketiloja. – Tulosten pikaisen yhteenvedon perusteella ajatukset keskustan tiivistämisestä saivat tukea. Korkeampikin rakentaminen nähtiin pitkälti myönteisenä. Pajan keskustelut herättivät suunnittelijat pohtimaan, millainen olisi vuosaarelainen versio kaupungin keskustasta, Turunen kertoo. Pajan aikana Vuotalon kulttuurituottajat kertoivat projektiensa kautta ajatuksia keskustan kehittämisestä. Suunnittelijoille välittyivät hyvät kokemukset ulkotilan aktivoimisesta Vuotalon ympärillä. Viljelylaatikot ja penkit ovat tuoneet ihmisiä viihtymään alueelle. – Tämä vahvisti suunnittelijoiden näkemystä siitä, että julkisten ulkotilojen viihtyisyys on tärkeää huomioida suunnittelussa. Lukuisissa kommenteissa esiin nousi Vuosaaren vehreys, joka halutaan säilyttää alueen vahvuutena tulevaisuudessakin, kiteyttää Turunen. Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteita valmisteleva arkkitehti Petri Leppälä oli pajan antiin tyytyväinen. – Kiitokset hienoista ja alueen asioita tuntevista ideoista sekä lämminhenkisistä keskusteluista Vuosaaren katutilan kehittämiseksi, oleskelua ja viihtymistä unohtamatta! Asukaspaja oli alkua Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteiden valmistelulle, ja se oli osa kaksipäiväistä suunnittelutyöpajaa. Pajojen tuloksia analysoidaan, ja niitä hyödynnetään alustavien suunnitteluperiaatteiden laatimisessa. Keskustelua jatketaan viimeistään kevään 2016 aikana hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.

1. Eeva Rännäli, Aurinkolahti. 2. Olen asunut aiemmin Pohjavedenkadulla pari vuotta. 3. Välillä harmittaa Vuosaaren etäisyys kaupungista, tosin joskus se on ihan hyväkin asia. 4. Pidän eniten Vuosaaren luonnosta ja merestä.

1. Simo Laurila, Meri-Rastila. 2. Muutin vuonna 1990 alueen ensimmäisenä valmistuneeseen taloon. 3. Meri-Rastilan torin ilmettä ja siisteyttä voisi kohentaa. 4. Hienot ulkoilumaastot. Pyöräilen usein Kallvikinniemeen.

1. Lahja Hakulinen, Kallahti. 2. Olen asunut Kallahdessa jo 20 vuotta. 3. En millään keksi mitään huonoa sanottavaa. 4. Kulkuyhteydet ovat hyvät. Hieno luonto, upeat rannat.

1. Jyri Zheng, Aurinkolahti. 2. Asuin nuorempana noin kuusi vuotta Porslahdentiellä ja myöhemmin kaksi vuotta Pohjavedenkadulla. 3. En keksi mitään negatiivista sanottavaa Vuosaaresta. Aurinkolahdessa tuulee usein paljon, mutta sille ei tietysti mitään mahda. 4. On mukava, että perhe ja kaverit asuvat täällä, lisäksi pidän Vuosaaren monikulttuurisuudesta. Täältä on myös hyvät kulkuyhteydet, ja Vuosaari on perheelliselle hyvä paikka asua.


22

Vuosaari

Partureita ja kampaamoja

Lääkäreitä, hammaslääkäreitä, terveydenhoitoa

Tervetuloa Vuodentin hammaslääkäriasemalle! Palvelemme sinua ystävällisesti ja ammattitaitoisesti.

Laura & Terhi 09-428 928 04 Nyt myös nettiajanvarauksella! Eläkeläisalennus arkisin klo 9–15.

Hiekkalaiturintie 3 00980 Helsinki www.hiushuonebooster.fi Parturi-kampaamo

PARTURI-KAMPAAMO

Tyynylaankuja 3, 00980 Helsinki www.callas.fi

MIESTEN HIUSTENLEIKKAUS (klo 9–11: 20 €, klo 11–13: 25 €)

Teitä palvelevat: Jaana, Ritva, Suvi ja Kristiina. Kosmetologi Kirsi Niemi 040 7070 747

www.fresia.fi

alk.

NAISTEN HIUSTENLEIKKAUS

Puh: (09) 3213 320 Vuosaarentie 8, 00980 Helsinki

www.vuodent.fi Puh. 050-3404020 Harustie 7 C, 00980 Hki (navigaattori: Meri-Rastilantie 2)

CALLAS

(klo 9–11: 30 €, klo 11–13: 35 €)

alk.

VÄRIPAKETTI sis.Alkuperäinen leikkauksen

(klo 9–11: alk. 70 €, alk. klo 11–13: alk. 80 €)

20 30 70

Hammaslääkäri SIRKKU PETTILÄ

Kurkimoisio 12 Ajanvaraus: 09-321 6632 Hoiva- ja avustuspalvelut kotiin

Silmäasema Vuosaaren Silmäset Kauppakeskus Columbus, Vuosaari www.silmaset.fi €

010 850 9530 / 050 466 4004 www.homeinstead.fi Vuosaarelainen yrittäjä Minna Levo

parturi-kampaamo callas 09 325 0019

Fysioterapiaa

Piilolinssisovitukset € 0

Tarjous voimassa 19.10.-13.11.2015

Puh. 09-321 6855

Parturi-Kampaamo COLORI Tyylisi mukaista hiusmuotoilua vankalla kokemuksella ja ammattitaidolla, TYYNYLAAVANKUJA 2, Puh. 09-3213235, www.kampaamocolori.com Tervetuloa! Mirja, Elena ja Julia.

Lakiasioita

Vuosaarentie 8  341 5880  vuosaarenoptikko.fi

Myynnissä kevytjalkineita, terveellisiä sukkia ja jalkojen omahoitotuotteita! Hoidot sopimuksen mukaan, myymälä avoinna la 10–16, arkisin sopimuksen mukaan

• Jalkojenhoito • Jalkaterapia • Osteopatia • Lymfaterapia • Fysioterapia • Hieronta • Terveysliikuntastudio

Puh. 050 30 55 020. Pursilahdenranta 2, 00980 Hki, käynti Aurinkorannan puolelta www.vuosaarenjalkaterapia.fi T NYT JALA www.facebook.com/vuosaarenjalkaterapiakeskus N! O O T N U www.facebook.com/elamanpuujoogaa K

Veteraanikuntoutus Akupunktio Kirsti, Janne ja Jarkko

Hautauspalveluja

20 vuoden kokemuksella!

Meiltä hyvän olon lahjakortit isälle ja vaarille isänpäiväksi!

Taksi- ja kuljetuspalvelut

Leami Salonen puh. 09-3433022 ,

Autokorjaamoja

AUTOKORJAAMO ROUHIMO OY

Onnittelut Vuosaaressa miltei 50 vuotta toimineille liikkeille:

*Parturi-kampaamo Salon Sorella *Parturi-kampaamo Pinky *Autokoulu Huhtala Oy *Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy (ent. Vuosaaren Isännöitsijätoimisto)

*Vuosaaren Pyörähuolto Oy (ent. Urheiluliike R. Penttilä)

Linnanherrankuja 7 A, Vartiokylä

AUTOKORJAAMO: * Määräaikaishuollot * Vikadiagnostiikka * Katsastuspalvelu * Sijaisauto

AUTOPELTIKORJAAMO * Vakuutusyhtiöiden hyväksymä * Kolarikorjaukset * Ruostevauriokorjaukset * Maalaukset

Nyt myös osamaksulla! Puh. 0400-131 792 www.rouhimo.fi

Oman kylän uutisia vuodesta 1965! www.vuosaarilehti.fi

Toimitus: Merikorttikuja 6 E 00960 Helsinki Puh: 09-321 2556 Internetsivut: www.vuosaarilehti.fi Sähköposti: vuosaarilehti@vuosaarilehti.fi Julkaisija: VuoPress Ky Ilmestymispäivä: Keskiviikko

Ilmoitushinnat: 1,5 €/mm+alv. Ilmoitukset, toimitus, jakelu: 09-321 2556, 040-553 8857 Päätoimittaja: Eero Honkanen 040-553 8857 eero.honkanen@ vuosaarilehti.fi Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki


Vuosaari

23

Wanhoja mainoksia

Vuosaaressa on vuosikymmenten saatossa järjestetty monenlaisia yleisötapahtumia. Yksi perinteikkäimmistä on Lions Clubin järjestämä itsenäisyyspäiväjuhla Vuosaaren Urheilutalolla. Vuosaareen klubi perustettiin jo vuonna 1965. Nyt Vuosaaressa toimii myös naisklubi LC Soihdut.

1966 perustettu asukas- ja kotiseutuyhdistys Vuosaari-Seura on ollut monessa mukana. Se on muun muassa järjestänyt yhteistyökumppaniensa kanssa vuosittain tuhansia kävijöitä vetävät Kesäjuhlat Lohikäärmepuistossa.

Vuosaaren Urheilutalo avasi ovensa vuonna 1979. Talon laajennusosa valmistui puolestaan vuonna 2011. Monipuolisen liikuntakeskuksen kävijämäärät ovat aina olleet korkeita.

FC Viikingit teki nousun jalkapallon Veikkausliigaan 2007. Kausi oli pelillisesti ja taloudellisesti raskas ja päättyi putoamiseen. Nyt Viikinkien miehet ja naiset pelaavat Kakkosessa. Juniorityö on laajaa ja olosuhteet paranivat kesällä Heteniityntielle valmistuneen tekonurmikentän myötä. 1990-luvulla Vuosaari oli Suomen salibandyn mekka. SSV ja Viikingit tahkosivat mestaruuksia ja mitaleja. Ne yhdistyivät vuonna 2000 ja pelipaikka vaihtui Vuosaaresta Pasilaan. Nyt edustusjoukkueen nimenä on taas Viikingit, ja se haaveilee paluusta juurilleen.

Vuosaari sai oman jäähallin vuonna 2011. Nimensä ja pesämunansa halli sai Aimo Mäkiseltä, joka oli juurruttanut jääkiekon Itä-Helsinkiin ja Vuosaareen. Halli toimii Viikinkien kotiluolana. Kuva: Kari Koskela Vuosaari sai 18 reikäisen, links-tyyppisen golfkentän vuonna 2001.

Tulemme esittelemään juhlavuoden numeroissa lisää lehden arkistoista poimittuja valokuvia, joista tähän lehteen mahtui valitettavasti vain pieni osa.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9-13 ja pappi klo 10-13. Virasto: 09 2340 6500, päivystävä pappi: 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Virasto on suljettu ti 10.11. henkilökunnan koulutuksen vuoksi. Vuosaaren kirkko Satamasaarentie 7 Ke 4.11. klo 18 Vuosaaren kantaattikuoro. Klo 18 Neulepiiri. To 5.11. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 15.30 Vuosaari-kuoro. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri. Tommi Vanhanen. Su 8.11. klo 11 Perhemessu. Lauri Holma, Marketta Antola, Antti Pesonen ja Hanna Virtanen. Messun jälkeen

Perheiden ruokailu ja kirkkokahvit. Ma 9.11. klo 12 Iltapäiväpiiri. Pistekirjoituksesta äänikirjoihin. Liisa Reiman ja Irma Koskinen. Ti 10.11. klo 18 Miestenpiiri. Ke 11.11. klo 18 Vuosaaren kantaattikuoro. Klo 18 Neulepiiri.

kelle. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Heidi Viita-Virtanen, puh. 09 23406544. Ma 9.11. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri. Ti 10.11. klo 14 Askeleita Suomeen. Ke 11.11. klo 13 Laulupiiri.

Albatross Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 To 5.11. klo 13 Avoin ryhmä. Kun haluat viettää aikaasi ilman päihteitä, etsit tekemistä ja vertaistukea. Klo 18 Iltakirkko. Samuel Paananen ja Hanna Virtanen. Pe 6.11. Café Outolintu syysretkeilee. EI normaalia Café Outolintua. Kokoonnumme klo 13.30 Albatrossilla kahvien merkeissä, jonka jälkeen lähdemme retkelle Helsingin yliopiston kirjastoon ja Kansallismuseon Sibelius-näyttelyyn. Voit tulla kahville, vaikka et lähtisi ret-

Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Ke 4.11. klo 18.30 Uusi laulu - kuoro. To 5.11. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri. Raamatun sanojen sulattelua ja elämänkokemusten kuulostelua rukoushiljaisuudessa (lectio divina). Tiina Ahonen. 11.11. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. Myrskylintu, Solvikinkatu 11 To 5.11. klo 18 Miesten keskustelupiiri. Ke 11.11. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Lähetyspuoti ja kahvila.


24

Vuosaari

Myymälämme on suljettu isänpäivänä su 8.11.2015. Tarjoukset voimassa TO–LA 5.–7.11.2015, ellei toisin mainita. Danerolles CROISSANT

3

1

400 g, 9,97/kg ITaLIa

VIHREÄ JA TUMMA RYPÄLE

10 hlö/800 g, 12,44/kg

9

MANSIKKA

HOLLaNTI

Isälle! Elonen KINUSKIKREEMIKAKKU

1

95

99

kpl

12

4

rs pkt

rs

8

ERÄ! KOKONAINEN LOHI

kg

99

SUOMI

TUORE KIRJOLOHENMÄTI

TUORE PANNUSIIKA

NORJa

95

99

SUOMI

kg

Lihamestarin LIHAKÄÄRYLEET PORSAAN ULKOFILEESTÄ

6 kpl/240 g, 8,29/kg

99

32

95 kg

kg

Ingman MAUSTETUT KERMAJÄÄTELÖT

Lihamestarin KARJALANPAISTILIHAT

1 l, ei laktoosittomat, 1,00/l

1.-

11

95

kg

95

pkt

kg

-68 % Etu K-Plussa-kortilla

Hinta ilman K-Plussa-korttia 3,19/pkt (3,19/l), rajoitus 2 pkt/talous.

K-CITYMARKET VUOSAARI Tyynylaavantie 5 00980 Helsinki, ma–pe klo: 8–21, la klo: 8–18 ja su klo: 12–18, puh: 0105383700 (Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv.) Kauppiaan sähköposti: marko.kakela@citymarket.fi Olemme myös facebookissa: KcitymarketHelsinkiVuosaari

ISÄNPÄIVÄNÄ AVOINNA OLEVAT ALEPAT

MISTÄ SAISI FAIJALLE JOTAIN HYVÄÄ?

Valio Hedelmätarha LUOMU APPELSIINITÄYSMEHU

1

89

HK KARJALANPAISTI

6

Suomalainen

98

1l

LEMPI- TAI SULOANNOSSALAATTI

0

KATSO KATSO PITKÄT PITKÄT AUKIOLOAIKAMME: AUKIOLOAIKAMME: ALEPA.FI ALEPA.FI

Suomalainen

99 80 g 12,38/kg

Alepa Lehtisaari 9-23 Alepa Eliel, Asematunneli ja Kampin keskus 10-22 Alepa Lentoasema, ABC Nihtisilta, Hyvinkää ja Mini 24h Alepa ABC Ilola ja Vuosaaren satama 6-24

900 g 7,76/kg

Kuusamon SINILEIMA EMMENTAL-JUUSTO

395 300 g 13,17/kg

MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5% Lisätietoa asiakasomistajuudesta: S-kanava.fi

Elonen KINUSKIKREEMIKAKKU 10:lle

9

Hinta voimassa su 8.11. asti

95 800 g 12,44/kg

BONUS

MISSÄ VAAN MILLOIN VAAN

S-mobiili.fi

Vuosaari-lehti 37/2015  

Vuosaari-lehden 50-vuotisjuhlanumero. Vuosaari-lehti on Helsingin Vuosaaressa ilmestyvä ilmainen paikallislehti. Vuonna 1965 perustettu Vuos...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you