Vanhustenviikon teemalehti 2018 by VTKL

vtkl.fi

Vanhustenpäivä 7.10.2018 Vanhustenviikko 7.–14.10.2018

Ministeri Annika Saarikko: Ikäystävällisen yhteiskunnan aika Professori Jorma Uotinen: Tanssi – elämäni fundamentaalinen voima Kuopion ukulelelähettiläät tuovat hyvää mieltä

Iloa toimeliaisuudesta!

Vanhustenviikon suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

HANNAKAISA HEIKKINEN Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja (kesk.) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Valtakunnallisen Vanhustenviikon teema on Iloa toimeliaisuudesta – Aktivitet ger glädje! Vanhustenviikkoa vietetään 7.–13.10.2018. Vanhustenpäivän pääjuhla on Kuopiossa 7.10.2018. Teemaviikon kampanjalla Vanhustyön keskusliitto haluaa kiinnittää huomiota ikääntymiseen, iäkkäisiin ihmisiin ja heidän asemaansa yhteiskunnassa. VTKL käynnisti valtakunnallisen Vanhustenpäivän vieton jo vuonna 1954 ja Vanhustenviikon vuonna 1972. Vanhustyön keskusliitto kiittää sydämellisesti eläkevakuutusyhtiö Ilmarista taloudellisesta tuesta julkaisun painattamiseen.

TOIMELIAISUUDEN TUKEMINEN on yhteinen tehtävä SISÄLLYS Pääkirjoitus: Toimeliaisuuden tukeminen on yhteinen tehtävä Vierivä kivi ei sammaloidu Iloa toimeliaisuudesta Vahvike® Kiinnostuminen kannattaa aina Hagaron virikeohjaaja kannustaa kokeilemaan Jäisinkö eläkkeelle? Ole kaikki kaikessa Kummost meininkii Rauman kylill ny on? Käsitöiden ja vapaaehtoistoiminnan iloa Ei ennätä vanhenemaan, toimintaa on niin paljon! Kulttuurista iloa ja toimeliaisuutta arkeen Ukulelelähettiläät hyvää mieltä jakamassa Kuopiossa kehitetään uusia toimintamalleja Surffaamalla iloa arkeen Etelän eläville opiksi Eloisa ikä -ohjelman trilogia ja Hyvä ikä 2018 -tapahtuma Iloa toimeliaisuudesta ryhmissä Tue työtämme iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi

3 4 4 6 7 8 11 10 12 13 15 16 17 18 22 23 25 26 27

TOIMITUS Tiina Hailla, tiina.hailla@vtkl.fi • TAITTO AD Minna Ruusinen / Miks’ ei! Oy • KANSI Visa Tulisalo • JULKAISIJA Vanhustyön keskusliitto ry • PAINO Savion Kirjapaino Oy, Kerava ISBN 978-951-806-265-6 2

978-951-806-267-0 (PDF)

idempi elämä on yhteiskunnan suuri saavutus ja ikäihmiset kansakunnan rikkaus. Eliniän noustessa ja yhteiskunnan muuttuessa myös vanhuus muuttuu. Jokainen sukupolvi vanhenee omalla tavallaan ja omine tarpeineen. Väestön vanheneminen ja hyvin iäkkäiden ihmisten määrän kasvu vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kaikkiin sukupolviin. Yhteiskunnan tulee ohjata muutosta siten, että pitkä elinikä koituu kaikille hyväksi ja että vastaamme siitä syntyviin uusiin tarpeisiin. Hyvän yhteiskuntakehityksen turvaamiseksi päätösten vaikutuksia tulee arvioida myös ikäihmisten näkökulmasta. Mitä paremmat edellytykset jo keski-ikäisillä ja nuorilla eläkeläisillä on aktiiviseen elämään, oman vanhuuden suunnitteluun, terveyden ylläpitämiseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen, sitä pidempään säilyvät toimintakyky ja omatoimisuus. Mitä paremmin fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö tukevat ikäihmisten toimeliasta elämää, sitä pidemmälle lykkäytyy sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve. Kaikilla yhteiskunnan jäsenillä, myös ikäihmisillä, tulee olla mahdollisuus osallisuuteen. Osallisuus ei ole vain osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan tai vaikuttamista itseään koskeviin päätöksiin, se on myös kokemusta siitä, että kuuluu johonkin. Se on yhteisöllistä mukanaoloa. Läheiset ihmiset ovat meille kaikille voimavara, mutta iän karttuessa ystävien merkitys kasvaa entisestään. Tälläkin hetkellä iäkkäitä, vammaisia

tai sairaita läheisiään auttaa pitkästi yli miljoona henkilöä. Kaikilla vanhuksilla ei kuitenkaan ole läheisiä tai he asuvat kaukana. 75 vuotta täyttäneistä yksinäisyydestä kärsii yli kolmannes. Väestön ikääntyessä myös yksin asuvien iäkkäiden määrä lisääntyy merkittävästi. Yksinäisyyden on todettu heikentävän elämänlaatua ja toimintakykyä sekä alentavan muistia. Yksinäisyys voi johtaa jopa ennenaikaiseen laitoshoitoon tai kuolemaan. Kyseessä on paitsi yksilölle vaikeaa kärsimystä aiheuttava ongelma, myös kansantaloudellinen kysymys. Yksinäiset käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita huomattavasti enemmän kuin muut ikäisensä. Vanhuuden yksinäisyyden erityispiirteenä on ehkä juuri se, että mahdollisuuksia uusien ihmissuhteiden luomiseen ei tunnu olevan. Työvelvoitteiden ollessa takana, voi kotiin jäädä ilman, että kukaan huomaa. Olemme tottuneet siihen, että yhteiskunta vastaa kaikesta. Olemme voineet antaa vastuun asioiden hoitamisesta suurelta osin viranomaisille. Ikäihmisen osallistumisen ja toimeliaisuuden mahdollisuuksien tarjoamisessa olemme kuitenkin me kaikki vastuussa. Meidän kaikkien tulee kantaa vastuuta läheisistämme ja lähipiiristämme nykyistä enemmän, rakentaen osallisuutta, toimeliaisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevaa yhteiskuntaa. Sellaisessa yhteiskunnassa on ilo vanheta. 3

hdessäolo, sosiaalisten suhteiden ylläpito ja kulttuuritapahtumiin osallistuminen ovat erityisen tärkeitä ja merkityksellisiä asioita ikääntyneille - kuten meille nuoremmillekin. Yksinäisyys on meillä suorastaan kansantauti. Kaikki keinot yksinäisyyden torjumiseksi ovat tarpeen. Kun iäkkäällä henkilöllä alkaa olla toimintakyvyn rajoituksia ja avun tarvetta, läheisten, vapaaehtoisten ja palveluiden henkilöstöllä on iso rooli toimintakyvyn ja toimeliaisuuden ylläpitämisessä. On tärkeää tunnistaa iäkkäiden omat voimavarat, keskustella heidän toiveistaan ja haluistaan ja olla valmis niitä tukemaan ja toteuttamaan. Henkilöstölle, joka toimii ikäihmisten palveluissa, on suuri haaste vastata sekä iäkkäiden hoidosta, toimintakyvyn yllä pysymisestä että yksinäisyyden torjumisesta. Jotta haaste ei olisi heille kohtuuton, tarvitaan mukaan muita toimijoita, kuten järjestöjä ja vapaaehtoisia. Toimeliaisuuden tukeminen kannattaisi aloittaa huomattavasti ennen kuin palvelun- ja hoivan tarve kasvaa.

Tässä on myös jokaisella itse mahdollisuus vaikuttaa ja toimia. Toimeliaisuus ei lisäänny, ellei ihminen myös sitä halua. Aktiivisuudella ja toimintakyvyn kohentamisella voidaan jopa siirtää palveluiden aloittamisaikaa - puhumattakaan siitä sosiaalisesta hyvinvoinnista, joka ikäihmiselle koituu. Kaikessa muutoksessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on suuri rooli. Ilman muutosta toimintavoissa ei päästä haluttuun tulokseen. Jatkossa ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee olemaan yhteistyötä maakunnan ja kuntien välillä. Siten toimeliaisuuden, hyvän asumistason ja ikäihmisille soveltuvien elinympäristöjen varmistaminen on haaste hyvin monelle ammattiryhmälle ja kuntapäättäjälle. Me kaikki ikäännymme. On aika valmistella ikäystävällinen yhteiskunta kaikille meille ja läheisillemme. ANNIKA SAARIKKO perhe- ja peruspalveluministeri

KUVA HANNELE LEHTO

KUVA VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI

Vierivä kivi ei sammaloidu

Valtakunnallista Vanhustenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1954 Helsingissä. Juhlavaan sävyyn tuolloin kehotettiin ”omaisia muistamaan ja tuomaan ilmi koko yhteiskunnan kiitollisuus sille polvelle, joka on nykypolven elämän rakentanut.”

Iloa toimeliaisuudesta

iisi vuotta myöhemmin Vanhustyön keskusliitto päätti järjestää pääjuhlan eri paikkakunnilla yhteistyössä paikallisten jäsenjärjestöjensä kanssa. Vanhustenpäivää seuraavaa viikkoa alettiin viettää Vanhustenviikkona 1970-luvun alussa. Saman vuosikymmenen lopulla vakiintui tapa valita viikolle oma teema. Tänä vuonna teemana on ”Iloa toimeliaisuudesta”. Kumpikin sana on tärkeä. Haluamme korostaa sitä, että vanhuus on iloinen asia. Voimme kaikki olla iloisia siitä, että elinikä on pidentynyt. Yhä useampi voi olla iloinen siitä, että lisääntyneet elinvuodet ovat entistä elinvoimaisempia. Jälleenrakentamista seuraavina vuosina oli erityistä syytä olla kiitollisia ”sille polvelle, joka on nykypolven elämän rakentanut”. Eikä tarve siihen ole poistunut. Vanhimmat ovat kokeneet sotavuodet ja sodan jälkeisen niukkuuden ja jo nuorena alkaneen, karun työelämän. Samalla saamme kuitenkin olla iloisia siitä, että monet heistä ovat voineet nauttia myös turvallisista eläkevuosista. Toimeliaisuus ei ehkä sotavuosien jälkeen olisi tullut teemana mieleen. Päällimmäisenä oli ajatus saada elää rauhassa ja levossa. Kun toimintakyky on parantunut ja eläkevuosia on tullut lisää, tavoitteetkin muuttuvat. Ihminen kun ei elä vain leivästä.

Jokainen meistä haluaa tuntea olevansa arvokas. Ikääntyneet ja eläkkeellä olevat eivät poikkea siinä suhteessa muista. Parhaimmillaan arvokkuus ja arvostus koetaan läheissuhteissa, vuorovaikutuksessa meille tärkeiden ihmisten kanssa. Toimimalla yhdessä muiden kanssa koemme olevamme tarpeellisia ja arvostettuja. Toimeliaisuus kuvaa kaikkea sitä arjen toimintaa, joka tuo ilon elämään. Monille houkuttelevia toiminnan mahdollisuuksia on enemmän kuin aikataulu sallii. Voimme olla iloisia heidän puolestaan. Mutta on myös heitä, joiden toimintakyky on niin rajoittunut tai mieli niin apea, että toimeliaisuudesta puhuminen aiheuttaa vain pahaa mieltä. Vuoden teeman tarkoituksena on herättää meidät ajattelemaan juuri heitä, joille toimeliaisuus tuntuu etäiseltä tai mahdottomalta tavoitteelta. Mitä voimme tehdä toisin, että mahdoton olisi heillekin mahdollista. Toivomme, että teema synnyttää uusia ideoita ja aktiivisuutta, joka johtaa siihen, että syrjässä olevatkin löytävät polun toimeliaisuuden piiriin. Uskomme, että kun yhdessä ponnistamme, päivä päivältä yhä useampi kokee toimeliaisuuden mukanaan tuomaa iloa ja arvostusta. MARKKU LEHTO VTT, VTKL:n valtuuston puheenjohtaja

TEKSTI OUTI MÄKI, SUUNNITTELIJA, VTKL KUVAT VAHVIKE®

TEKSTI MARJA SAARENHEIMO, FT, PSYKOLOGI, PSYKOTERAPEUTTI

Kiinnostuminen kannattaa aina!

VAHVIKE

RYHMÄ- JA VIRIKETOIMINNAN AINEISTOPANKKI

olme vuotta sitten avattu aineistopankki on kaikille avoin, maksuton ja pysyvä palvelu osoitteessa www. vahvike.fi. Sitä kootaan ryhmä- ja viriketoiminnan tueksi palvelutalojen, hoivakotien, erilaisten ryhmien ja kerhojen sekä yksityiskotien käyttöön. Löydät siitä myös vinkkejä ja mainospohjia tapahtumien järjestämiseen sekä ideoita vapaaehtoistoimintaan. Vahvike sisältää muisteluaineistoja, kognitiivisia harjoitusmateriaaleja, laajan kuvapankin, vuodenkiertoon liittyviä materiaaleja, vuorovaikutusta stimuloivia korttisarjoja, isotekstisiä laulujen sanoja, tulostettavia jumppa-, käsityöym. ohjeita, kirjallisuutta sekä viriketoimintaa koskevien tieteellisten tutkimusten tuloksia Vahvikkeen yläreunassa on linkit vuodenkiertoon liittyviin aiheisiin. Valitse ja rullaa Vanhustenviikkoon asti. Löydät ajankohtaisia keskustelujen ja tapahtumien aiheita, perinnetietoutta sekä teemapäivien suunnittelua tukevia linkkejä. Vanhustenviikon aikana järjestettävään SeniorSurfpäivään löytyy sisältöä Vahvikkeen Tietotekniikka-laatikosta. Vahvike on myös mainio harjoittelualusta aloittelevalle netin käyttäjälle. Linkit aukeavat uuteen ikkunaan, teksti on tavanomaista isompaa ja navigointi yksinkertaista. Aivojumppa-laatikko on Vahvikkeen sisällöistä ahkerimmin käytetty. Sen sana-, tavu- ja kirjainpelejä on tulostettu tuhansittain. Ne hierovat mukavasti aivonystyröitä pelaapa sitten yksin, porukalla tai sukupolvet yhdessä. Esimerkiksi Elämäntarinan rakentaminen on mukavaa ajankulua, jossa muistisairaskin pysyy mukana.

Vahvikkeella on yli 14 000 kuukausittaista käyttäjää, jotka viipyvät sivustolla keskimäärin 12 – 15 min. Materiaaleja tulostetaan n. 900 kpl/vrk. Ota yhteyttä -linkin kautta voit lähettää sisältötoivomuksia ja kommentteja. Ne otetaan huomioon Vahvikkeen rakentamisessa.

YHDISTÄ VIIVALLA NE SANAT, JOISSA ON SAMAT KIRJAIMET into omaisiltaan

senioritoiminta

legioonatäkki

ikäteknologia

vähennä vipusta

korjausneuvonta

erehdyin suvusta

iloa toiminnasta

Eiran toimistoni

vanhusten päivä

foorumina intressit

yhdenvertaisuus

motivoiva sielu

seniorsurftoiminta

suukon rajanveto

aivovoimistelu

» LISÄÄ ANAGRAMMEJA JA MUITA PÄHKINÖITÄ: WWW.VAHVIKE.FI > AIVOJUMPPA 6

Saatavissa vtkl.fi-sivuilta!

Keskusliiton tuottamaa oheismateriaalia, jotka löytyvät Vahvikkeesta digitaalisena kokonaan tai osittain ovat Luontokortit, Muistelu- ja keskustelukortit, 60 kuvakorttia sota- ja pula-ajan esineistä sekä selostusvihko sekä Kuvapakka 50-luvun esineistä selostusvihkoineen (kuvassa). http://www.vtkl.fi/fin/liitto/tuotteet_ja_julkaisut/ virikemateriaali/

iinnostus maailmaa ja sen ilmiöitä koh- liiallisilla odotuksilla ja ajattelemme, että iästaan ylläpitää mielen vireyttä ja huvin- tä ja kunnosta riippumatta meidän pitäisi vointia kaikissa elämänvaiheissa. Ja kyetä toimimaan samalla aktiivisuuden tamyös päinvastoin: vireä mieli kiinnostuu ym- solla kuin nuorempina. Elämän mielekkyypäristön tapahtumista. Tämä tiedetään, mut- dessä on kuitenkin kyse enemmän toimijuuta kuinka myönteinen kehä syntyy? Ovatko desta kuin konkreettisesta puuhakkuudesta jotkut ihmiset alun alkaen muita herkempiä ja tekemisestä. innostumaan vai voiko kiinnostuksen kehän Toimijuutta on sosiaalitieteissä ja vanhesynnyttää ihan tarkoituksellisesti? nemistutkimuksessakin määritelty monin eri Aivotutkijat mainitsevat uusien asioiden tavoin. Tässä kirjoituksessa tarkoitan sillä koopettelun yhtenä tärkeimmistä keinoista kemusta siitä, että voi vaikuttaa asioihin ja vaalia ja jopa lisätä aivojen muovautuvuut- että on osa jotain itseä laajempaa – yhteita myös ikääntyessä. Muovautuvuudella tar- söä, yhteiskuntaa tai maailmaa. Toimijuus voi koitetaan, että aivot kehittyvät opetelta- toki näkyä ja kuulua monenlaisena puuhana van asian kannalta tarkoituksenmukaiseen mutta se voi myös olla hiljaisempaa kiinnossuuntaan. Uuden kielen opiskelu kehittää ra- tusta asioihin. Jonakin päivänä yhteys maailkenteita, jotka liittyvät kielellisiin kykyihin, maan voi olla lintujen tarkkailua, toisena päiuuden liikuntalajin harjoittelu vahvistaa mo- vänä ystävän huolien kuuntelua, kolmantena torisia aivoalueita. Kuulostaa helpolta. Voim- päivänpolitiikan seuraamista. Eräs iäkäs terapia-asiakkaani tuskaili, että me siis olla koko elämämme ajan eräänlaisia mielen remonttihenkilöitä. Miksi sitten ko- häntä ei kerta kaikkiaan innosta mikään eiemme ikääntyessämme joskus raskaaksi ja kä hän edes keksi, mikä voisi alkaa innostaa. vaikeaksi opetella uutta tai edes kiinnostua? Ilmeni, että hän ei uskonut voivansa ryhtyä Sekä ikääntyvät itse että nuoremmat mihinkään uuteen ilman että ensin syntyisi saattavat ajatella, että tiettyyn ikään ehti- jonkinlainen inspiraatio. Keskustelimme, voineillä on oikeus luopua ponsiko inspiraation odotnistelusta ja suorittamitelun sijaan vaihtaa usIhmiset nauttivat usein sesta ja ryhtyä nauttimaan komusta ja vain päättää nimenomaan silloin, kun joutilaisuudesta. Tiivistä kakkiinnostua. he havaitsevat tai tekevät Ihmisen osa on kumsi lausetta yhdeksi: Elämästä jotain kiinnostavaa tai nauttimisessa ei ole mitään mallinen asia. Työvikaa, mutta vapaus velvollielämän tai intensiiosallistuvat mielekkääsuuksista saattaa tuntua silvisen perhe-elämän seen toimintaan. aikana oman paikan petä, että emme ole enää tarpeellisia eikä kukaan odota rään maailmassa ei vältmeiltä mitään. Nauttiminen itseisarvoisena tämättä ole tarpeen kysellä. Kun ulkoapäin tavoitteena on sikäli ongelmallinen, että se tulevat odotukset ja kiireet vähenevät, tulee ei viittaa mihinkään erityiseen elämän sisäl- usein tarve ja ainakin tilaisuus pohtia tätätöön. Kenties se pitäisikin nähdä miellyttävä- kin isoa kysymystä. Jokainen ratkaisee ihminä sivuvaikutuksena, kun meneillään on jo- syyden kysymykset omalla tavallaan. Yhden minua viime aikoina lohduttaneen oivalluktain merkityksellistä. Mitä sitten, jos ei tunne kutsumusta tai sen tuotti muutama rivi Joonas Konstigin kiinnostusta mihinkään sellaiseen, joka toisi kirjassa Vuosi herrasmiehenä. Konstig siteeelämään lisää mielekkyyttä? Mitä jos peräti rasi siinä Matti Klingeä, joka puolestaan silamaantuu eikä elämän meno kaikkiaan vedä teerasi vanhaa intiaanikertomusta kolibrista, puoleensa. Niin voi käydä, jos on esimerkik- joka metsäpalon sytyttyä kantoi vettä piesi masentunut tai liiallisten huolten painama. nessä nokassaan. Kun muut eläimet pilkkaToisaalta olen psykoterapeutin työssäni ha- sivat kolibria, tämä totesi tyynesti: teen vain vainnut, että kuormitamme itseämme usein oman osani. 7

HAGARON IDEOITA VIRIKETOIMINTAAN

Ravintolapäivä on Hagarossa suosittu ohjelmanumero.

TEKSTI VIESTINTÄPALVELU SARI JÄRVINEN KUVAT TIINA HAILLA JA HAGARO

VIRIKEOHJAAJA KANNUSTAA KOKEILEMAAN

Leikkimielisyyttä mukaan

alvelutalo Hagarossa on alkamassa ranskan tunti. Asukkaat vilkaisevat pöydälle sitten toisiaan ja lopulta asiaa hämmästellään ääneen: – Missä oppikirjat ovat? Niitä ei tarvita, sillä Hagaron virikeohjaaja Martina Meller yhdistää tietokoneen johdon videotykkiin ja heijastaa seinälle internetissä toimivan kielenopiskeluohjelman WordDiven aloituskuvan. Ohjelman avulla koko ryhmä oppii kieltä, yhdistää sanoja kuviin, kuuntelee, kirjoittaa, keskustelee. Vaikka Martina on koulussa lukenut ranskaa, hän ei ole koulutukseltaan ranskanopettaja vaan sosionomi. Se ei kerran viikossa kokoontuvaa ranskanryhmää haittaa. Tärkeintä on, että uskalletaan kokeilla. Se koskee palvelutalon asukkaiden lisäksi myös henkilökuntaa. 8

Uranuurtaja viriketoiminnassa

Martina aloitti työt Hagaron viriketoiminnan järjestäjänä vuonna 2015. Jo vuonna 1956 perustetussa Hagarossa on toki aiemminkin ollut viriketoimintaa, mutta Martinan myötä löydettiin isompi vaihde. Samalla Hagarossa tehtiin uraauurtavaa työtä. – Sosionomeja kyllä työskentelee muissa palvelutaloissa, mutta pääasiassa he tekevät kliinistä hoitotyötä, Hagaron toiminnanjohtaja Carola Aspholm-Backman kertoo. Viriketyön lisäksi Martina järjestää KELA-asiat kuten hoito-, asumis- ja kuljetustuet.

Leikkimielisyyttä mukaan

Ruotsinkielisessä Hagarossa viriketoiminta voi olla perinteisen bingon, tuolijumpan, musiikkihetken ja as-

kartelun lisäksi oikeastaan mitä tahansa. – Kaikkea pitää kokeilla, vaikka kaikki ei välttämättä ensimmäisellä kerralla toimisi. Toisella kertaa voi muuttaa asioita niin, että ne toimivat. Välillä olemme Suomessa liian varovaisia ja leikkimielisyys katoaa, mutta se onneksi löytyy meistä kaikista: niin asukkaista kuin henkilökunnastakin, Martina sanoo. Välillä on pakko sietää epäluuloa. Kerran Hagarossa aloitettiin kuukauden pituinen rappukampanja, jossa kannustettiin asukkaita kävelemään edes puoli kerrosta portaita pitkin. Osa asukkaista tuhahti: ”Miksi? Onhan meillä hissi!” – Moni kuitenkin innostui ja alkoi kävellä itsenäisesti. Iso asia oli varata henkilökunnalle aikaa ja mahdollisuus olla mukana portaissa auttamassa. Moni asukas luuli, ettei osaa kävellä portaissa, mutta yllättyi iloisesti, kun huomasikin siihen pystyvänsä. Fruntimmersföreningen i Helsingfors r.f:n ylläpitämän Hagaron suosituin viriketoiminta on levyraati. Joka kolmas viikko asukkaista muodostuva raati kokoontuu yhteen, kuuntelee kymmenen kappaletta ja arvostelee ne. – Eniten pidetään 30-40-lukujen musiikista ja klassikoista, kuten Mozartista. Olen kokeillut ottaa mukaan uudempaakin musiikkia ja sekin on joskus ihan ok – paitsi hevi ei kelpaa, Martina hymyilee.

- ravintolapäivänä asukkaat tilaavat listalta alku-, pää- ja jälkiruuan, jotka hoitajat tarjoilevat pöytään viinin kera. - leikkimieliset olympialaiset - nukketeatteri - runohetki - muistisairaille yksilöllistä viriketoimintaa - elokuvailta - tietovisa - toivekonsertti

Diskossa tarjoiltiin boolia, porkkanaa ja pop cornia. 9

TEKSTI MILLA KAUPPILA, VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ, ILMARINEN KUVA ILMARINEN

Jäisinkö eläkkeelle?

Hagaron olympialaisissa juoksukilpailuun voi osallistua myös rollaattorilla. Keihään sijasta heitetään hernepusseja.

”Rockabilly Riot” soi palvelutalossa

Kerran Martinan luokse tuli asukas, jolla oli pyyntö. Hän kysyi, voisiko Martina järjestää diskon. Sellaisen, jossa soitettaisiin rock’n rollia. Martina järjesti. – Ne olivat kunnon bileet. Keskiviikkoiltana kello 18 avattiin ovet ja tarjolla oli pientä purtavaa ja boolia. Tanssimme koko illan. Palvelutalo Hagaron ajanlaskun mukaan se tarkoitti puolitoistatuntia letkajenkkaa, polkkaa, valssia ja rokkia. Carolan mielestä satsaus viriketoimintaan on kannattanut. – Vaikka kaikki hoitajat eivät välttämättä osaa katsoa asiaa siltä kannalta, viriketoiminta on valtava tuki myös kliiniselle hoitotyölle. Martina on samaa mieltä. Kun mieli voi hyvin, fyysinenkin olo on parempi. Carola kiittää resursseista Fruntimmersföreningenin puheenjohtajaa Eva Stockmannia. – Eva ei ole vain puheenjohtaja, vaan hän on aidosti kiinnostunut vanhustyöstä. Hän ymmärsi viriketoiminnan tärkeyden ja hankki meille varat sen toteuttamiseen. En enää ottaisi viriketoimintaa pois ohjelmastamme, Carola kertoo.

ONNEA 170-VUOTIAALLE JÄSENJÄRJESTÖLLE! ”Fruntimmersförening i Helsingfors on yksi maamme vanhimmista hyväntekeväisyysyhdistyksistä. Sen perusti vuonna 1848 kirkkoherran rouva Natalie Chrohns ja joukko kaupungin rouvia, jotka halusivat helpottaa 1800-luvun pääkaupungissa vallinnutta köyhyyttä ja hätää. Siihen aikaan naiset eivät vaikuttaneet kodin ulkopuolella, eivätkä liikkuneet yksin. Niinpä poliisi usein eskorteerasi näitä naispuolisia samarialaisia heidän vieraillessaan Punavuoren ja Lapinlahden villeissä kortteleissa. Naisyhdistys sai paljon hyvää aikaan, mm. kaupungin ensimmäisen lastenseimen ja kotiteollisuuskoulun tytöille. Sen aloitteesta rakennettiin työläisasuntoja, työtupia naisille, lämpimiä pesutupia, sopankeittopaikka sekä kirjasto, josta tuli nykyisen kaupunginkirjaston perusta. Vanhainkodit tulivat yhdistyksen toimintaan vuonna 1927. Sakari Topelius oli eräs niistä harvoista miehistä, jotka tukivat aikoinaan aktiivisesti Naisyhdistyksen toimia ollen mm. kolmetoista vuotta yhdistyksen sihteerinä. Fruntimmersföreningenistä tuli arvostettu instituutio pääkaupungin hyväntekeväisyystoiminnassa. Se sai lahjoituksia ja testamentteja niin yksityisiltä kuin yrityksiltä. Jopa Venäjän keisari ja hänen puolisonsa muistivat yhdistystä huomattavalla lahjoituksella. Fruntimmersföreningenillä on nykyisin Helsingissä kolme vanhainkotia: vuonna 1956 toimintansa aloittanut Hagaro Åldringshem, jossa on 46 asukasta, kuusipaikkainen Wenlinska Hemmet ja kolmipaikkainen Alexandra Hemmet.” Lähde: Vanhustyön keskusliiton vuonna 1989 kunnianosoituksena yksityiselle vanhustyölle kokoama Vanhusten hyväksi – För de gamlas väl -julkaisu, s. 90.

PALJONKO SAAN ELÄKETTÄ? Miten ja milloin Eläkkeesi suuruus riippuu siitä, kuinka paljon olet aneläkkeelle voi sainnut työurasi aikana ja kuinka kauan olet tehnyt jäädä? Kuinka töitä. Tietyin edellytyksin myös esimerkiksi opiskelupaljon sinulle on ja vanhempainvapaa-ajoista karttuu eläkettä. Ilmarisen verkkosivuilla ilmarinen.fi voit kirjaukertynyt eläkettä tumalla tarkistaa sinulle tähän mennessä kertyneen ja kuinka suuri eläkkeen määrän. Lisäksi voit tehdä arvioita siitä, eläkkeesi tulee kuinka suuri eläke on eri ikä- ja eläkevaihtoehdoilla. Esimerkiksi miten saisit eläkettä alimmassa ja ylimolemaan? mässä vanhuuseläkeiässä tai ns. tavoite-eläkeiässä? Ilmarisen Tai miltä eläke näyttäisi, jos jatkaisit puolipäiväisesti eläkejohtaja töissä osittaisen vanhuuseläkkeen turvin ja nostaisit Nina Bruun täyttä vanhuuseläkettä vasta esimerkiksi 65 vuodesta? Pohdi, millaiset ratkaisut tuntuisivat juuri sinusta vastaa. sopivilta ja arvioi eläkkeesi määrä laskurilla.

MITEN JA MILLOIN VOIN JÄÄDÄ ELÄKKEELLE?

Eläkkeellä ajatellaan useimmiten vanhuuseläkettä. Syntymävuotesi ratkaisee, milloin sille voi jäädä. Karkeasti sanoen lähivuosina vanhuuseläkkeelle voi jäädä aikaisintaan 63–65 -vuotiaana. Esimerkiksi vuonna 1960 syntyneellä alin eläkeikä on 64,5 vuotta ja ylin vanhuuseläkeikä 69 vuotta. Oman ikäluokkasi vanhuuseläkeiät voit tarkistaa Ilmarisen verkkosivuilta ilmarinen.fi. Eläkkeelle voi jäädä nykyisin jo vanhuuseläkeikää aiemminkin osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen turvin. Sen alaikäraja on 61 vuotta. Osittaisella vanhuuseläkkeellä sinä päätät, kuinka paljon teet töitä: et lainkaan, täyttä päivää, tai jotain siltä väliltä. Eläkkeen suuruus on 25 % tai 50 % kertyneestä eläkkeestä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että osittaisen vanhuuseläkkeen nostaminen pienentää lopullista vanhuuseläkettä. Vaihtoehtoja yhdistellä eläkettä ja työntekoa on itseasiassa monia. Voit nostaa osittaista vanhuuseläkettä vaikkapa 62-vuotiaasta alkaen ja kenties tehdä sen rinnalla puolikasta työpäivää ja saada palkkaa. Näin voit jatkaa esimerkiksi 66-vuotiaaksi, ja siirtyä sitten kokonaan vanhuuseläkkeelle. Eläkettä kertyy samalla lisää työnteosta. Jos työkykysi on koetuksella, sinulla saattaa olla oikeus työuraeläkkeeseen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen.

ONKO TALOUDELLISESTI KANNATTAVAA JATKAA TÖISSÄ, VAIKKA ELÄKKEELLE IÄN PUOLESTA PÄÄSISIKIN?

Töissä jatkaminen on aina taloudellisesti kannattavaa. Yleisestihän palkka on yleensä eläkettä suurempi, eli käteen jää enemmän. Ja mitä myöhemmin jää eläkkeelle, sitä suuremmaksi eläke kasvaa. Tämäkin on helppo arvioida konkreettisesti Ilmarisen eläkelaskureilla kirjautumalla osoitteeseen ilmarinen.fi.

JOS JÄÄN ELÄKKEELLE, VOINKO SILTI TEHDÄ ELÄKKEEN RINNALLA TÖITÄ?

Kyllä voit. Vanhuuseläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla voit tehdä töitä niin paljon kuin haluat, ilman ansiorajaa. Työura- ja työkyvyttömyyseläkkeessä sen sijaan on ansiorajat.

MITEN HAEN ELÄKETTÄ? MITÄ MUUTA MINUN PITÄÄ TEHDÄ?

Jos jäät vanhuuseläkkeelle, sovi ensiksi työnantajan kanssa siitä, milloin työsuhteesi päättyy. Osittaisesta vanhuuseläkkeestä työnantajan ei tarvitse tietää, mutta mahdolliset työajan muutokset sovitaan toki työnantajan kanssa. Hae eläkettä verkossa! Kirjaudu ilmarinen.fi:hin ja tee eläkehakemus siellä. Se on nopeaa ja helppoa ja takaa, että saat eläkepäätöksen mahdollisimman ripeästi. Parhaassa tapauksessa jopa päivässä!

» LISÄÄ TIETOA: Miten ja milloin eläkkeelle? 11

TEKSTI JORMA UOTINEN, PROFESSORI, TAITEELLINEN JOHTAJA KUVA PASI HAARANEN

Ole kaikki kaikessa Ikä ja ikääntyminen ovat luonnollisin ja demokraattisin asia mitä tiedän.

anhenemme kaikki ja aina yhtä paljon. Ikä ei ole minulle vain numero, vaan olen varsin tietoinen siitä, että olen 67 vuotias. En kuitenkaan mieti vanhenemista päivittäin vaan hyväksyn, että näin tapahtuu. Elämän eri ikävaiheet määrittelevät painopisteitä ja työelämää enkä tänä päivänä tavoittele samanlaisia suorituksia kuin vaikka 30 vuotta sitten. Ikä on lisännyt minulle tietoa ja ymmärrystä monista asioista, mutta se on myös heikentänyt joitakin taitoja tai vienyt ne kokonaan. Hyväksyn sen enkä kaipaa niitä enää. Olen ollut aina aktiivinen niin työelämässä kuin harrastuksissa. Vältän kiirettä, koska silloin ei ehdi tehdä mitään täysin ja kunnolla. Priorisoin asiat ja tehtävät ja kiireen sijasta sanon mieluummin, että minulla on intensiivinen elämä. Suon itselleni lepopäivät ja rytmitän työt niin, että palautumisaikaa jää. Jos mahdollista pidän aamut vapaina.

Tanssi – elämäni fundamentaalinen voima

Tanssi on ollut elämässäni fundamentaalinen voima, olen tanssinut ja toteuttanut taiteilijan tehtävääni sisäisestä välttämättömyydestä. Tanssi on ollut ja on edelleen elinkeinoni, teen koreografioita ja johdan Kuopio tanssii ja soi -festivaalia. Tänä keväänä innostuin ja suostuin vielä tanssitehtävään teoksessa Anna Karenina. Yllätyin kun koreografi Kaari Mar12

tin pyysi minut mukaan teokseensa. Se oli vuosien jälkeen hieno kokemus, vaikka esitysten jälkeen olinkin fyysisesti romuna. Kuvataide, kirjallisuus, teatteri ja elokuvat antavat minulle voimaa ja saan niistä usein myös innostuksen omaan luovaan työhöni. Tanssijan ammatti on vaatinut päivittäisen treenaamisen ja itsestään huolehtimisen. En tupakoi enkä juo alkoholia tai käytä päihteitä. Menen mieluummin hierojalle.

Innostuksen lähteitä

Ystävät innostavat minua ja ovat äärimmäisen tärkeitä ja käyn mielelläni syömässä heidän kanssaan. En kokkaa vaan syön useimmiten ulkona. Innostun helposti uusista ilmiöistä, vaikka nettimaailmassa olenkin kömpelö ja laiska. Vältän antamasta neuvoja tai ohjeita muille, miten elää tai toimia. Jokainen löytää oman rytminsä, tapansa ja mielenkiinnon kohteensa. Tärkeintä on, että ei passivoidu vaan vaatii myös itseltään jotain. Sisäinen tasapaino heijastuu ulospäin. Portugalilaisen runoilijan Fernando Pessoan hienot sanat ovat ohjanneet elämääni vuosikymmenten ajan: Ollaksesi suuri, pane kaikki mitä olet pienimpäänkin mitä teet. Älä mitään itsessäsi liioittele äläkä mitään suljen pois. Ole kaikki kaikessa. Kuu mahtuu joka lampeen, koska se loistaa niin korkealta. 13

la saatiin koulutettua lisää atk-vertaisohjaajia, jotka tukevat ikäihmisiä tietotekniikan käytössä. Vapaaehtoistoiminta oli kantava voima. Kaukolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Hiltunen halusi jakaa karaoke-osaamistaan kylätoiminnassa. Toiminnasta tuli niin suosittua, että kohta se levisi muihinkin kyliin. Nyt eläkeläisten karaoketansseja tanssitaan jo kaupungissakin.

Joken kyläkaraoketanssit

”Olen laulanut karaokea siitä asti, kun se tuli Suomeen. Pikkuhiljaa rupesin vetämään karaokea pubeissa ja ravintoloissa. Eläkeiässä yövalvominen alkoi tuntua raskaalta ja se ympäristökään ei enää houkutellut. Oman kylän kylätalolla kokeiltiin karaokea ja se sai myönteisen vastaanoton. ’’Kyläluuta’’ Tanja Hakuli-

sen tultua kuvioihin mukaan, toiminta sai uutta puhtia ja karaokeiltoja alettiin järjestää säännöllisesti. Palaute on ollut hyvää. Paras palaute on, kun samat ihmiset tulevat aina uudestaan ja toivovat toiminnalle jatkoa. Mukava yhdessäolo houkuttelee kyläläisiä karaokeen. Kaikki eivät tanssi ja laula, vaan sinne voi tulla viettämään iltaa, juomaan kahvia ja seurustelemaan kyläläisten kanssa ja samalla tutustuu uusiin ihmisiin. Toivoisin, että myös yksinäiset ihmiset tulisivat mukaan ja että unohdettaisiin ennakkoluulot karaokea kohtaan. Selvin päinkin voi laulaa ja pitää hauskaa. Saan itse karaoken vetämisestä hyvän mielen. Olen saanut uusia ystäviä. Olen tutustunut samanhenkisiin ihmisiin ja saan olla tekemisissä kaikenikäisten ihmisten kanssa”, kertoo Kaukolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Hiltunen.

TEKSTI KIRSI MAUNULA, VIESTINTÄASIANTUNTIJA, ELÄKELIITTO KUVA SANNA HENTTONEN TEKSTI TANJA HAKULINEN, VANHUSPALVELUIDEN PALVELUVASTAAVA KUVA JOUKO HILTUNEN

ILOA KÄSITÖISTÄ JA VAPAAEHTOISENA TOIMIMISESTA

Kummost meininkii Rauman kylil ny on?

Käsitöiden ja vapaaehtoistoiminnan iloa

hteisöllisyydestä voimaa senioreille - Rauman kaupungin kylähanke voitti ”Vuoden vanhusteko 2017”- palkinnon. Palkinto oli merkittävä arvonanto raumalaisille kyläläisille ja se toi näkyvyyttä osallistavalle asukastoiminnalle. Hankkeen menestys todensi hyvinvointia edistävän toiminnan tarpeellisuuden ja hyödyllisyyden. Nyt ennaltaehkäisevää toimintaa ulotetaan kylien lisäksi kaupunkeihinkin. Hanke toi uusia toimintaideoita ja virkistystä kylien ikäihmisille. Toimintalistalta löytyi kyläkahvila, erilaisia jumppia, atk-taitojen opettelua, yhteislaulua, käsitöitä, retkeilyä, tapahtuman järjestämistä, muistelua ja kyläelokuvan tekemistä. Kylähankkeen tavoitteena oli toiminnan jatkuminen itseohjautuvasti. Toiminnan aikana joku osallistujista saattoi nousta toiminnan ohjaajaksi. Esimerkiksi Tiilivuoren kylässä kyläläinen kouluttautui liikunnan vertaisohjaajaksi ja vetää nyt liikuntatuokioita kylätuvalla. Joissakin kylissä toiminnan ohjaaminen siirtyi kyläyhdistyksen puheenjohtajalle. Kortela-Monnan kyläyhdistyksen puheenjohtaja sai kimmokkeen lähteä vetämään ikäihmisten kerhoa ja järjesti kylälle SPR:n terveyspisteen. 14

Kyläyhdistykset saivat uusia ideoita toimintaan. Hanke mahdollisti erilaisten toimintojen kokeilemisen: Vermuntilassa kokeiltiin erilaisia jumppia, Ruonalla vierailtiin harrastepuutarhassa, Sorkan kylässä retkeiltiin ja käytiin kylässä muissa kylissä. Ylisenpään kylät hyödynsivät uusia verkostoja ja yhteistyötä tehden aloitteen yhteisestä Lapin kylien tiedotuskanavasta. Toiminta oli mielekästä, koska se suunniteltiin ja tehtiin kyläläisten omista lähtökohdista ja toiveista. Kylätoiminta kiinnosti vapaaehtoistoimijoita. Anttila-Voiluodon kylässä tuolijumppaa tuli ohjaamaan liikunnanohjaaja, joka oli hoitovapaalla. Kaarolla omasta kylästä löytyi niin yhteislaulun vetäjä kuin atk-vertaisohjaajakin. Paikallishistorian tietäjä löytyi miltei joka kylästä. Innokas vapaaehtoistoimija ohjasi monta retkeä luontoon eri kylissä ja tanssikurssitkin järjestyivät oman kylän väellä Kauklaisissa. Palkintorahoja (5 000 €) on käytetty toimiin, joita kylillä toivottiin lisää. Suunnitteilla on kesäksi viisi luontoretkeä yhdessä Rauman luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Tarkoitus on lisätä kylien ja kaupungin välistä yhteistyötä ja saada lisää ulkoiluystäviä ikäihmisille. Atk-ohjaus oli myös kysyttyä kylillä. Palkintorahoil-

rma Koskenniemi ja Heli Vettenranta ovat molemmat hurahtaneet käsitöiden tekoon jo lapsina. Läpi elämän kulkenut käsityöharrastus on eläkepäivillä saanut uuden ulottuvuuden käsityöryhmien vetämisen muodossa. Idearikkaiden naisten käsityöryhmät kokoavat kerta toisensa jälkeen sysmäläiset käsitöistä innostuneet eläkeläiset yhteisen puuhan ja kivan tunnelman pariin. Eläkeliiton Sysmän yhdistyksen ryhmän lisäksi rouvat vetävät palvelutalossa vanhusten käsityöryhmää. Miten ihmeessä energia riittää kaikkeen tähän? - Minulle on aina ilo mennä ryhmää vetämään. Siitä saa paljon iloa ja energiaa itselleen, ja käsitöitäkin on mukavampaa tehdä porukassa kuin itsekseen kotona. Ryhmän vetäminen on myös minulle tosi antoisaa: saan uusia ideoita ja tapaan samalla ystäviä, Heli kertoo. - Ihan samaa mieltä olen kuin Heli. Joskus ennen ryhmää tuntuu, että on väsynyt eikä millään jaksaisi mennä. Kun sitten menee ja touhuaa pari tuntia, on itsekin saanut lisää energiaa, Irma toteaa. - Muilta ryhmäläisiltä saa myös itse ideoita, vaikka usein onkin ideoijan roolissa. Esimerkiksi kerran ehdotettiin himmelin tekoa ja mehän teimme sitten nii-

tä kasapäin, Heli lisää.

Omaa toimintaa naisille

Ajatus käsityöryhmän perustamiseen Sysmässä lähti, kun Heli totesi että yhdistyksellä ei ole mitään naisille suunnattua tapaamista. Syntyi idea vanhasta kunnon ompeluseurasta ja Heli ehdotti ajatusta hallitukselle. Kaveriksi hän päätti pyytää käsityöpiireistä tutun Irman. Ja loppu onkin historiaa. Halusin Irman kaveriksi, koska itselläni on kyllä paljon ideoita, mutta ei ohjaajan taitoa. Irmalla taas on niitä molempia, joten hän sai kunnian toimia ohjaajana ja minä puolestaan olen aina koollekutsuja, Heli kertoo. Vuonna 2014 käynnistyivät säännölliset käsityötapaamiset ja pian vetäjät huomasivat kaipaavansa uusia ideoita ja pientä tukea ryhmän vetämiseen. Lehmirannassa järjestettiin Eläkeliiton Eloisa ikä -ohjelman Elämää käsillä -hankkeen kursseja, ja me olemme käyneet ne kaikki kolme, Heli toteaa. Siellä ideoiden lisäksi oli parasta vertaistuki, muiden ryhmän vetäjien tapaaminen ja heidän kokemustensa kuuleminen. Yhdessäolo, se on aina parasta niin kursseilla kuin omissa tapaamisissakin, Irma lisää. 15

TEKSTI TIINA HAILLA, VIESTINTÄKOORDINAATTORI, VTKL KUVA: YRJÖ JA HANNA KODIT

Ei ennätä vanhenemaan, toimintaa on niin paljon!

Käsityöharrastus ilahduttaa ikään ja kuntoon katsomatta

Alkuun Irman ja Helin ryhmä kokoontui palvelutalossa, joten oli luontevaa tarjota mahdollisuutta myös talon asukkaille. Nyttemmin kerho on saanut tilat yhteiskoulun ruokasalista ja kokoontuu siellä. Kun muutimme uusiin tiloihin monet palvelutalon asukkaat tuumasivat, että he eivät pääse enää osallistumaan kun emme kokoonnu heidän tiloissaan. Siitä lähti sitten ajatus, että järjestämme heille oman käsityökerhon. Eli tavallaan tämä on nyt poikinut toisen ryhmän, ja on tosi mukavaa tarjota käsillä tekemisen mahdollisuutta myös ikääntyneemmälle porukalle, rouvat kertovat. Nyt on kaksi erilaista ryhmää, ja onneksi saamme palvelutalon ryhmää varten aina apukäsiä mukaan, että töiden teko onnistuu. Haemme asukkaita ihan huo16

neista asti kerhoon ja joku saattaa tulla vähän vastahakoisestikin. Hetken seurailtuaan vastahakoisetkin yleensä toteavat, että ”jos minä nyt sitten kuitenkin teen”. Irmalle ja Helille käsityöharrastus on terapiaa. Se auttaa unohtamaan murheet ja ilahduttaa huonoinakin päivinä. Murheita ei ehdi miettiä, kun on käsityö tekeillä. Se rentouttaa ja auttaa keskittymään – mieli ei voi harhailla muualle, kun tekee jotain tarkkaa. Lisäksi on mukavaa nähdä kättensä jälki, Heli kertoo. Itse olen saanut käsitöiden tekemisestä myös apua kuntoutumiseen auto-onnettomuudesta. Kuusi vuotta sitten tapahtuneen onnettomuuden mukana tuli esimerkiksi hahmotusvaikeuksia, mutta niitä olen saanut huimasti kuntoutettua esimerkiksi tilkkutöitä tekemällä, Irma lisää.

Kuopiosta 20 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Siilinjärvi; sen keskustassa on vuodesta 1998 toiminut Akuliinan palvelukeskus, jonka rakennutti Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ja joka siirtyi osaksi Yrjö ja Hanna Kodit -konsernia vuonna 2017.

kuliina tarjoaa huoletonta asumista ja paljon tekemistä: viikko-ohjelmassa on mm. hartaushetki, bingo, jumppa, lukupiiri, ulkoilua 4H-nuorten kanssa ja talossa kokoontuu säännöllisesti myös Siilinjärven Kuvataideyhdistyksen Kuvapiiri. Keskeisen sijainnin ansiosta palvelukeskukseen on helppo tulla. Terveyskeskus, kauppa ja muutkin palvelut ovat lähellä ja lukuisiin Siilinjärven kulttuuririentoihin on lyhyt matka. Hyvin hoidettu piha kukkasineen ilahduttaa asukkaita ja vierailijoita. Ympäröivä kävely- ja pyöräteiden verkosto kutsuu liikkumaan. Asukkaat saavat vuokra-asunnon ohella ympärilleen yhteisön: kodikas Akuliina on siilinjärveläisten kohtauspaikka ja senioritori, jonka monipuolisesta ohjelmasta löytyy toimintaa jokaiseen makuun. Vuokrattava asunto on oma koti; jonne muutettaessa omat tavarat ja tutut elämäntavat muuttavat mukana.

Asukkaat pääsevät nauttimaan kulttuuritarjonnasta, ja yhteisiä teatteri- ja näyttelyretkiä järjestetään säännöllisesti. Saman katon alta löytyvät myös lounaskahvila, jalkahoitaja, hieroja ja vyöhyketerapeutti sekä fysioterapiapalvelut. Henkilökunta on paikalla arkipäivisin. Muina aikoina turvapuhelin tuo tarvittaessa avun – kunnan yöpartio auttaa öisin. Lääkehuolto ja arkisin valmiiksi katettu ruokapöytä sekä mahdollisuus pyykkihuoltoon ja siivoukseen tekevät arjesta vaivatonta. Palvelukeskuksen henkilökunta palvelee myös lähiseudun ikäihmisiä. Kotihoitoa, kotisairaanhoitoa ja muita tukipalveluita voivat tilata omaan kotiin sekä Akuliinan asukkaat että Siilinjärven lähialueella asuvat. Akuliina kuuluu Yrjö ja Hanna Kodit -konserniin, jolla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämät Avainlippusekä Yhteiskunnallinen yritys -tunnusmerkit. 17

TEKSTI LIISA HÄMÄLÄINEN, KULTTUURISUUNNITTELIJA KUVA VICENTE SERRA TEKSTI MARJO MARKKANEN, KOULUTUSSUUNNITTELIJA KUVA VICENTE SERRA

Ukulelelähettiläät hyvää mieltä jakamassa

K Kulttuurista iloa ja toimeliaisuutta arkeen

aikilla on oikeus kulttuurin ja taiteen kokemiseen, tekemiseen ja välittämiseen. Kuopiossa toimivan Kulttuuri vanhustyön tukena -yhteistyöryhmän tavoitteena on mahdollistaa taiteen ja kulttuurin saatavuus myös niille ikäihmisille, jotka eivät itsenäisesti pääse hakeutumaan kulttuuripalveluiden pariin. Työryhmän tehtävänä on suunnitella, koordinoida ja toteuttaa erilaisia kulttuuri- ja taidetapahtumia ja -toimintoja ikäihmisille kaupungin palveluyksiköihin. Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa taiteen ja kulttuurin keinoin ikäihmisten aktiivinen ja omannäköinen elämä. Työryhmälle tulleen asiakaspalautteen pohjalta aloitettiin Kuopiossa vuonna 2014 kaikille avoin Kulttuurikahvila 60+-toiminta. Jokaisella kerralla esittelyssä on syventävä osuus ja aiheeseen liittyvää paikallisten kulttuuritoimijoiden ohjelmisto- tai näyttelytarjontaa. Yhteistyössä Kulttuuri vanhustyön tukena -työryhmän ja Kuopion kaupunginkirjaston järjestämä Kulttuurikahvila 60+-tapahtuma tarjoaa seniori-ikäisille matalan kynnyksen kohtaamis- ja keskustelupaikan kuukausittain vaihtuvien kulttuuriteemojen parissa. Samalla on mahdollisuus omakustanteiseen kahvitteluun. Kulttuuriteemoina tänä keväänä ovat olleet erittäin suosittu sukututkimus ennen ja nyt, murteet, 18

valokuvaus, kirkkomusiikki ja kulttuurimatkailu. Murteet-aiheinen kulttuurikahvila on pidetty Kalevalan päivän kunniaksi Savon kielestä aiheella Suloinen Savon mua. Valokuvaus-teemaisessa kulttuurikahvilassa saatiin tutustua voimauttavaan valokuvaukseen sanoin ja kuvin. Kirkkomusiikin kulttuurikahvilassa pohditaan teemaa, onko kirkkomusiikissa paino sanalla kirkko vai musiikki. Kulttuurimatkailun kulttuurikahvilassa saadaan tuulahdus menneen ajan talonpoikaiselämästä Riuttalan Talonpoikaismuseon esittelemänä. Kulttuurikahvila 60+-toiminnan palautteet ovat olleet kiittäviä:

”Oikein hyvä juttu yksinäiselle. Voi tulla aivan kuka vaan.” ”Kiitos, kun järjestätte näitä tilaisuuksia. Ovat antoisia.” ”Miljoona, miljoona ruusua!”

uopion kansalaisopiston Seniorit voimavaraksi -hankkeen yhtenä tavoitteena on aktivoida ja osallistaa kuntalaisia toimimaan oman ja toistensa hyvinvoinnin edistäjinä. Hankkeen puitteissa suunnitellaan ja kokeillaan uusia kursseja ja toimintamuotoja yhdessä yhteistyökumppanien kanssa, joita ovat mm. Pieksämäen seutuopisto, Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen ja vanhuspalveluiden toimijat, vanhusneuvosto, SPR, Seniorien ATK-yhdistys Savonetti ry, Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry, Kuopion lyseon lukio ja Pohjois-Savon Muisti ry. Yksi uusista alkaneista kursseista on yhdessä Pohjois-Savon Muisti ry:n kanssa toteutettu Ukulelelähettiläät -ryhmä, joka saa ja antaa hyvää mieltä kanssaihmisille musiikin merkeissä. Ukulelelähettiläät harjoittelevat ohjelmistoaan ja jalkautuvat sen jälkeen ympäri Kuopion aluetta pitämään sekä avoimia harjoituksia että konsertteja. Syksyn aikana avoimia harjoituksia on pidetty mm. Kuopion klubitalolla ja Pohjois-Savon Muistin muistikahvilassa ja syyslukukauden päätteeksi ryhmä konsertoi KYSillä. Harjoitukset ja esiintymiset jatkuvat myös kevätlukukaudella. Moni ukulelelähettiläistä lähti mukaan toimintaan uteliaisuudesta ja halusta musisoida ryhmässä. Ajatus siitä, että musiikkia voi viedä mukana ja jakaa siten iloa muille, innosti monia. Osalla opiskelijoista ei ol-

lut juurikaan kokemusta soittamisesta ennen ryhmään tuloa, kun taas osa oli soitellut ukuleleä jo jonkin aikaa. He kaikki pitävät yhteissoiton harjoittelua tärkeänä. Vaikka ukulelen soittoa on helppo oppia itsekseenkin, yhdessä soittaminen täydentää harjoittelua ja on luontainen jatko yksin soittamiselle. ”Soitto kuulostaa paremmalta porukassa”, ukulelelähettiläs Martti Rissanen toteaa. Hänen mielestään edistyneempien osaamista on myös kiva seurata. Kurssilaisten mielestä ryhmässä soittaminen on ollut erittäin mukavaa ja innostavaa. Ryhmän ilmapiiri on iloinen ja rento eikä virheiden tekeminen pelota. Vaikka soittajat ovat eritasoisia, he täydentävät hyvin toisiaan. Jokaisella on mahdollisuus osallistua omalla tasollaan, soittamalla sitä mitä osaa. Vaikka esiintyminen joitakin kurssilaisia hieman jännittää, ryhmän tuella siitäkin selviää. Ryhmän opettaja Juuso Happonen iloitsee siitä, että opiskelijoiden edistyminen näkyy selvästi. Moni aloitti syksyllä aivan alkeista ja nyt he ovat jo oppineet paljon. Myös Martti Rissanen kertoo, että on mukava oppia uutta. ”On hienoa huomata kuinka taidot kehittyvät”, hän sanoo. Ukulelelähettiläät huolehtivat sekä omasta että toisten hyvinvoinnista. He jakavat hyvää mieltä kuulijoilleen, mutta ryhmässä soittaminen on antanut paljon myös heille itselleen. Soittaminen antaa vastapainoa työlle ja tekee hyvää aivoille. Maria Saarelalle se on tuonut muistoja ja tunnelmia menneisyydestä, omasta aiemmasta soittoharrastuksesta, jonka tunnelmiin on kiva palata. Marian mukana ryhmään on liittynyt kaksi maahan muuttanutta nuorta Tarinaharjusta ja hän korostaakin sitä, kuinka tärkeää on pitää huolta siitä, että kaikki pääsevät osallistumaan. Ukulelelähettiläissä tämä on mahdollista!

Kulttuuri lisää hyvinvointia ja iloa arkeen – Kulttuurikahvilassa kohdataan! 19

TEKSTI CARITA RANDELIN-KAUPPINEN, LIIKUNNANOHJAAJA JA TEEMU HUHTAKANGAS, LIIKUNNANOHJAAJA KUVAT VICENTE SERRA

Naati Nuapurista- Kerräyvy yhteen -taloyhtiön jumppa Männistö Naati Nuapurista-Kerräyvy yhteen -ryhmä Puijonlaakso

Kuopiossa kehitetään uusia toimintamalleja LISÄÄMÄÄN KOTONA-ASUVIEN IKÄÄNTYNEIDEN LIIKKUMISTA JA TOIMELIAISUUTTA

uopiossa varaudutaan suunnitelmallisesti väestön ikääntymiseen. Kunnan hyvinvointitavoitteisiin kuuluu yli 75-vuotiaiden kotona asuvien toimintakyvyn tukeminen ja ikääntyneiden terveysliikunnan hyvien toimintatapojen edistäminen. Vuonna 2016 Kuopion 75 vuotta täyttäneistä lähes 94 % asui kotona. Vuoden 2017 alussa Kuopiossa oli lähes 120 000 asukasta, joista yli 75-vuotiaita oli n. 10 000. Vuoteen 2030 mennessä määrän arvioidaan kasvavan yli 15 000:een. Uudenlaista liikunnallista toimintaa on pilotoitu Itä-Suomen Aluehallintoviraston tuella keskustan ja Puijonlaakso-Taivaanpankon alueella, jolla asuvien ikääntyneiden määrä on väestömäärällisesti suurin.

Naati Nuapurista-Kerräyvy yhteen -taloyhtiön jumppatoiminta

Kuopiossa Puijonlaakson-keskustan alueella on paljon taloyhtiöitä, joissa on maksuttomia kerhotiloja iäkkäiden muiden asukkaiden käyttöön liikunnallisen elämäntavan ja yhteisöllisyyden edistämiseksi. Talo20

yhtiöiden kerhotiloihin päätettiin perustaa liikuntatuokioita kohentamaan senioreiden mielialaa, poistamaan kaatumisen pelkoa ja lisäämään sosiaalista aktiivisuutta. Toimintaa koordinoi Kuopion kaupungin ikääntyneiden vastuualueen liikunnanohjaaja. Toiminnalle keksittiin osuva ja innostava nimi: Naati Nuapurista-Kerräyvy yhteen. Kaikille halukkaille toiminnasta kiinnostuneille vertaisohjaajille järjestettiin avoin koulutus keväällä 2017 yhdessä Savonia Ammattikorkeakoulun, Kuopion kaupungin terveydenhuollon ja kansalaisopiston kanssa. Koulutukseen ilmoittautui 13 innokasta ohjaajaa, joista suurimmalle osalle järjestyi kerhotila omasta taloyhtiöstä ja toiminta voitiin aloittaa. Liikuntatuokioista tiedotettiin taloyhtiöiden ilmoitustauluilla ja jaettiin tiedotteita asukkaille. Ensimmäisillä kokoontumiskerroilla mukana oli Kuopion kaupungin liikunnanohjaaja kertomassa ja keskustelemassa toiminnasta sekä ohjaamassa liikuntaa. Naati Nuapurista- Kerräyvy yhteen toimintaa tuetaan mentoroinnilla ja liikuntavälinekasseilla, joihin jokainen taloyhtiö on saanut esittää omat liikuntavälinetoi-

veensa. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana seitsemän taloyhtiötä Puijonlaakson ja keskustan alueella. Keväällä 2018 taloyhtiöiden jumpissa on kuvattu videoita, joiden avulla toimintaa voidaan markkinoida. Toimintaa on tarkoitus kehittää ja saada mukaan uusia taloyhtiöitä ja vertaisohjaajia. Yhteistyötä viritellään jo esim. Niiralan Kulman vuokratalojen kanssa. Toiminnasta saadun hyvän palautteen takia kannustamme muitakin kuntia aloittamaan tällaisen toiminnan.

Jumppaajien kommentteja: ”Viikon kohokohta, näkee naapureita ja pääsee kuulumiset vaihtamaan.” ”Ihanaa, kun saa liikkua omassa taloyhtiössä, ei tarvitse pukea ulkovaatteita.” ”Tulee hyvä olo, kun liikkuu ja samalla saa sosiaalista vuorovaikutusta.”

Liiku, leiki ja ilostu – ylisukupolviset jumpat

toiminnallisesti suuremmassa roolissa, ikääntyneille on puolestaan tarjoutunut mahdollisuus sosiaalistua lapsiin leikin sisällä. Tästä hyvänä esimerkkinä pesänryöstöleikki, jossa lapset ryöstävät pallon vastustajajoukkueen pesästä ja matkalla omaan pesään tekevät kopittelutehtävän yhdelle ikääntyneelle ja jatkavat ryöstömatkaa. Maa-meri-laiva -leikissä puolestaan lasten ja ikääntyneiden tutustuminen on viety vielä pidemmälle. Leikissä lapsi käy kertomassa nimensä ja kättelemässä yhtä ikääntynyttä. Leikkiä on jatkettu aina siihen asti, kunnes jokainen lapsi on vuorollaan kätellyt jokaisen ikääntyneen. Palautteen perusteella on koettu tärkeäksi leikkien sosiaalinen ulottuvuus erityisesti lapsille, jotka pääsevät opettelemaan ikääntyvien kanssa kohtaamista ja toimimista. Toimintaan osallistuneiden päiväkotien henkilökunta on yhteen ääneen todennut toiminnan edistäneen merkittävää sukupolvien välistä tutustumista ja lasten ilon välittymistä ikääntyneille.

Toinen esimerkki ikääntyneiden liikkumista edistävästä kokeilusta toteutettiin Kuopiossa yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa. Toimintamallissa lapset ja ikäihmiset kohtaavat liikunnan merkeissä toimintakeskuksissa, seurakunnan tiloissa tai päiväkodeissa. Toiminta käynnistyi Keväällä 2017 Puijonlaakson toimintakeskuksessa yhdessä Puijonlaakson päiväkodin lapsiryhmän kanssa. Mukana oli 14 ikäihmistä ja 12 lasta. Hyväksi koettu toiminta jatkui syksyllä joka toinen viikko saman päiväkodin kanssa. Tammikuussa 2018 mukaan tuli Sinikellon päiväkodin yksi lapsiryhmä Puijonlaaksosta. Ryhmä kokoontui kahden viikon välein. Sinikellon päiväkotilapsista ja Puijonlaakson palvelukeskuksen ikääntyneistä syntynyt ryhmä on hyvä esimerkki toimivista käytänteistä. Tässä ylisukupolvisessa Leiki, liiku ja ilostu -jumpparyhmässä on liikkuen harjoiteltu tärkeitä motorisia ja sosiaalisia taitoja erilaisilla peleillä ja leikeillä. Esim. pesänryöstö tervehtimistehtävällä, pidä puolesi puhtaana, maa-meri-laiva, ketjuhippa ja palloviesti. Leikeissä lapset ovat olleet

Kuvatut toimintamallit on toteutettu osana Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa, jossa Kuopion kaupunki on ollut mukana syksystä 2016. Toiminnat käynnistettiin Itä-Suomen aluehallintoviraston tuella.

TEKSTI TEIJA SAARINEN, ASIANTUNTIJA, VTKL

Surffaamalla iloa arkeen

-V

oi kun kaiken haluamansa oppisi hetkessä vain taikasauvaa heilauttamalla, huudahti ensimmäistä kertaa tabletti-laitetta käyttävä iäkäs herra. Taikasauva ratkaisee asioita saduissa, mutta oikeassa elämässä uuden taidon oppiminen vaatii hieman toimeliaisuutta eli opettelua ja toistoja. Tietotekniikan käytön oppiminen ei tee tässä poikkeusta.

Innostumalla ja ilon kautta oppii

Parhaiten opimme, kun oikein innostumme ja näemme hyödyn, mikä taidon oppimisesta seuraa. Kannustimet ovat yksilöllisiä: lapsenlapsen maailmanympärimatkan seuraaminen vei yhden Mummin ja Ukin sosiaaliseen mediaan ja erään vanhan herran kannustimena toimi kalojen kylmäsavustamisen opettelu. Monet sisuuntuvat arjen haasteisiin, pankkien palvelumaksuihin sekä kasvokkain annettavan palvelun vähentymiseen ja opettelevat maksamaan laskunsa sekä hoitamaan muunkin sähköisen asioinnin itsenäisesti tietokoneella. Heitä kannustaa ilo itsenäisestä selviytymisestä ja asioiden hoitamisen helppoudesta.

Netti innostaa toimimaan

Kun tietokone tulee tutuksi yhden asian kautta, käyttäjän varmuus lisääntyy ja hän löytää jatkuvasti uutta laitteensa ja internetin avulla. Kylmäsavustuksen saloihin netin kautta tutustunut herra teki itse vanhasta jääkaapistaan kylmäsavustuslaitteen YouTubesta löytämänsä ohjeen mukaan. Lisäksi hän hankki netin kautta käytetyn vakuumikoneen ja nyt lähipiiri saa vakuumiin pakattua savustettua kalaa, vaikka suoraa omiin pakastimiinsa laitettavaksi. Toimeliaisuutta ei ole puuttunut tietokoneen tultua tähän taloon! Kiinnostuitko oppimaan lisää? SeniorSurfin opastuspaikkakartasta löydät kätevästi sinua lähimpänä olevan opastusta antavan paikan. Sieltä löydät myös lähimmäisellesi opastusta. Kartta löytyy sivuiltamme: www.seniorsurf.fi/opastuspaikat tai kysy vaikka paikkakuntasi kirjastosta, mistä opastusta löytyy. Valtakunnallista SeniorSurf-päivää vietetään Vanhustenviikolla tiistaina 9.10.2018, jolloin ympäri Suomea järjestetään tapahtumia, joissa voi tutustua tietotekniikan tuomiin mahdollisuuksiin.

» LISÄÄ TIETOA: www.seniorsurf.fi/opastuspaikat/

TEKSTI: TIINA HAILLA, VIESTINTÄKOORDINAATTORI, VTKL

Etelän eläville opiksi – POHJOISESSA ETÄYHTEYKSIEN KÄYTTÖ ON ARKIPÄIVÄÄ Toimiva kotihoito Lappiin – Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen -hankkeen keskiössä ovat kotona asumista tukevat, varhaista tukea ja kuntoutusta tarjoavat ja teknologiaa hyödyntävät palvelut, joita tuotetaan laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Palveluissa huomioidaan myös saamenkieliset ikäihmiset ja heidän tarpeensa. Kaksivuotinen I&O-kärkihankkeen kokeiluhanke päättyy syyskuussa 2018. Hankkeen toteuttajana on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.

oimiva kotihoito Lappiin -hankesuunnitelman mukaisesti kotihoidon toiminta on osa asiakkaan kotona asumista ja päivittäistä hyvinvointia sekä toimintakykyä tukevaa, koko maakunnallisen palvelualueen dynaamista palvelu- ja turvaverkkoa. Monimuotoistuvat palvelut sekä sujuvat palvelu- ja hoitoketjut tukevat eri toimijoiden työskentelyä ja lisäävät ikääntyneiden luottamusta ja turvallisuuden tunnetta palvelujärjestelmää kohtaan. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat asiakkaiden palvelua ohjaavat, yksilölliset hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelmat

sekä kattavat ja ympärivuorokautiset kotihoidon palvelut, joiden tuottamisessa hyödynnetään olemassa olevaa teknologiaa. Kotihoidon asiakkaat ja henkilöstö ovat keskeisinä toimijoina mukana kehittämisessä. Viime syksynä aloitetut valmennukset kaikkien 21 Lapin kunnan ikäihmisten palvelujen henkilöstölle on toteutettu etäyhteyksin.

Rohkeasti kokeilemaan uusia menetelmiä

Keminmaassa kokeiltiin Sävelsirkku-verkkopalvelua osana kotikuntoutusta ja samalla kokeiltiin uudenlais23

Eloisa ikä -ohjelman trilogia Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaation tuottamat kolme julkaisua esittelevät monipuolisesti järjestölähtöisen vanhustyön kehittämistoiminnan vaiheita vuosina 20122017. Eloisat helmet julkaisusta löydät testattuja ja toimivaksi havaittuja menetelmiä ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen - kannatta kokeilla! ta yhteistyömuotoa, kun mukana oli Posti toteuttamassa kotikäyntejä kotikuntoutuksen työntekijöiden laatiman suunnitelman mukaan. Pilotissa haluttiin tarkastella toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä laajasti, joten yhtenä välineenä päätettiin kokeilla muistisairaan ihmisen koetun elämänlaadun seurantaan ja arviointiin Eloisa ikä -ohjelmassa kehitettyä MIKE-työvälinettä. Hankkeessa yhtenä keskeisenä asiana on asiakkaiden osallisuus, joten MIKE-työvälineen käyttökokeilu oli siinäkin mielessä perusteltua. MIKEn lisäksi pilotissa oli myös muita asiakkaiden kokeman elämänlaadun tarkastelun välineitä.

MIKE-työvälineen käyttökokeilu

Hankkeen kehittäjätyöntekijä Outi Sassali-Riipi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta (Poske) oli aiemmin työssään perehtynyt MIKEen ja ehdotti tätä työvälinettä Keminmaan toimintaterapeutti Elina Uosukaiselle. Elina tutustui MIKEen ja arvioi työvälineen sopivan hänen työhönsä pilotissa. Arviointimenetelmiä valitessa huomioitiin yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys. Elina toteutti MIKEn asiakkaalle alku- ja

loppuarvioinnin yhteydessä. Sen käyttö oli helppoa ja selkeä lomake tarjosi asiakkaalle mahdollisuuden osallistua ja kertoa omasta tilanteestaan. Pilotissa hyödynnettiin menetelmän molempia osioita, eli havainnointia ja haastattelua. Pilotissa kokeiltiin myös muita toimintakyvyn arviointimenetelmiä yksilökohtaisesti. Arvioinnissa pääpaino oli asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa sekä koetun elämänlaadun ja hyvinvoinnin kartoituksessa. Arviointimenetelmiä käytettiin pilotin alku- ja loppuarvioinnissa. – MIKE-työvälineellä haluttiin selvittää asiakkaan oma kokemus elämänlaadustaan. MIKE antaa asiakkaalle mahdollisuuden kuvata ja kertoa tämän hetkisestä tilanteestaan. Vastaavanlaisia välineitä, joiden avulla muistisairaat voivat kuvata omaa kokemustaan, tarvitaan itseilmaisun tueksi ja keskustelun välineeksi. Elokuussa on tulossa hankkeen järjestämä, etäyhteyden välityksellä toteutettava, MIKE-valmennus Lapin kunnille. Sen tarkoituksena on tarjota tietoa ja käyttövalmiutta kunnille MIKE-työvälineen käyttöön. Kyseessä on työväline, joka voisi soveltua monen ammattiryhmän käyttöön osaksi päivittäistä työtä. – Olisi mielenkiintoista perehtyä myös MIKEstä tehtyyn sovellukseen ja sen käyttömahdollisuuksiin, joka tapauksessa välineen kokeilua on Elinan mukaan tarkoitus jatkaa Keminmaassa.

Miten Keminmaassa vietetään Vanhustenviikkoa?

Keminmaassa seurakunta ja järjestöt ovat aktiivisia Vanhustenviikon ohjelman järjestämisessä. Esimerkiksi seurakunta järjestää vierailuja eri yksiköihin ja Eläkeliitto vastaa musiikkitapahtumasta. Myös Seniorimessut ajoittuvat alueellamme Vanhustenviikolle.

» LISÄÄ TIETOA:

Toimiva kotihoito Lappiin -hankkeesta: www.sosiaalikollega.fi 24

YHDESSÄ SYNTYY ENEMMÄN Ohjelmakoordinaatio järjestöjen kehittämistoimintaa tukemassa VTKL 2016. 44 sivua

ELOISAT HELMET

ILMEIKÄS ARKI

Toimivia menetelmiä ikääntyneiden hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa

VTKL 2017. 48 sivua

VTKL 2017. 184 sivua

Anna iän innostaa! Tule mukaan vanhustyön ja vanhuusiän huipputapahtumaan Helsingin Messukeskukseen 3.-4.10.2018. Hyvä ikä 2018 -tapahtuman kanssa samaan aikaan Pasilan Messukeskusessa on kuntoutusalan uusi Fysioterapia & Kuntoutus -tapahtuma. VTKL järjestää Hyvä ikä 2018 -tapahtumassa oman Hyvän iän foorumin alan asiantuntijoille, päättäjille, ammattilaisille, tutkijoille, opiskelijoille ja varttuneelle väelle itselleen. LISÄTIETOA OHJELMASTA, ESIINTYJISTÄ, NÄYTTEILLEASETTAJISTA YM.

www.hyvaika.fi ja www.vtkl.fi.

TEKSTI MINNA PIETILÄ, TUTKIJA, VTKL

Iloa toimeliaisuudesta ryhmissä

osiaalisen toiminnan on tutkimuksissa osoitettu tukevan ikääntyneiden ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä ja heidän psyykkistä hyvinvointiaan sekä vähentävän heidän mielialaongelmiaan ja yksinäisyyttään1. Ryhmätoiminnan toteuttaminen onkin osa monen sosiaali- ja terveysalan järjestön ydintoimintoja. Järjestöt haluavat tarjota kohderyhmilleen merkityksellisiä yhteisöjä, joissa ihmiset voivat jakaa asioita sekä kokea vertaisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä löytää elämäänsä uusia sisältöjä. Hyväksyvä ja tunnustava kohtaaminen luovat merkityksellisyyttä, joka edesauttaa koko elämän kokemista mielekkääksi. Myös useissa Vanhustyön keskusliiton ja STEAn Eloisa ikä -ohjelman (2012–17) hankkeissa toteutettiin ikäihmisten ryhmätoimintoja. Ryhmiä kerääntyi hyvinkin erilaisten aiheiden ympärille ja erilaisin toimintaperiaattein. Ohjelman tutkimuksessa haastattelemamme osallistujat olivat valtaosin tyytyväisiä niin toiminnan muotoihin kuin sisältöihin. Sisältöinä oli monesti laaja kirjo erilaista harrastetoimintaa: esimerkiksi liikunta, pelit, askartelu, alustukset ja erilaiset retket olivat suosittuja. Juttelu ja kahvittelu olivat samoin monen ryhmän tärkeitä sisältöjä. Useimmiten sisällöt syntyivät osallistujien ja toiminnan vetäjien yhteistyönä.

Monialaista aktiivisuutta

Moni Eloisan iän ryhmäosallistuja oli aktiivinen muuallakin. Jo valmiiksi toimeliailla osallistujilla oli taustallaan ylipäänsä aktiivinen elämäntapa ja usein myös osallistumisen eetos. Eläkkeelle jääminen oli vapauttanut ajankäyttöä ja mahdollistanut entisestään esimerkiksi yhdistystoimintaan panostamista. Nämä ihmiset saattoivat toimia myös vapaaehtoisina, koska kokivat, että heillä oli monenlaista osaamista jaettavaksi muillekin. Ryhmissä tavattiin toisia ihmisiä, saatiin uusia ystäviä, jaettiin kokemuksia sekä osallistuttiin mielekkääseen ja virkistävään toimintaan. Osallistujat kokivat pääosin, että heidän psykososiaalinen hyvinvointinsa oli kohentunut. Haastatteluissa mainittiin keskeisenä viihtyvyystekijänä usein osallistujien samanhenkisyys: Se on vaan niin mukavaa ja toisten kans olemista ja sit vähän samanhenkistä porukkaa. Samanhenki-

syys ilmeni esimerkiksi huumorin viljelemisenä: se ei oo semmost tosikkoryhmää. Keskeistä oli tuntea, että toisten ryhmäläisten kanssa saattoi olla rento eikä tartte esittää yhtään mitään vaan vain tulla hyväksytyksi. Omaa ryhmää, ”meitä”, siis arvostettiin, koska yhdessä saattoi tehdä mukavia asioita ja jakaa kokemuksia yhteisymmärryksen ilmapiirissä.

Kaikki eivät ole sosiaalisesti toimeliaita

Niiden Eloisa ikä -hankkeisiin osallistuneiden ikäihmisten elämä, jotka olivat aiemmin olleet vähemmän aktiivisia kodin ulkopuolisessa toiminnassa, oli saattanut olla pitkälti kotiin sidottua esimerkiksi omaishoitajuuden vuoksi. Hankkeisiin tullessaan he olivat muita useammin yksinäisiä ja kokivat erilaisia sosiaalisia haasteita elämässään. Sinänsä jo hankkeeseen osallistuminen oli askel uuteen suuntaan. Kaikki haastatellut eivät kuitenkaan kokeneet samassa määrin olevansa ryhmissä kotonaan. Yhteisöllisyyden ja ryhmädynamiikan imussa ei ole aina tilaa kaikille toimintatavoille, näkemyksille ja kokemuksille. Ihmiset elävät erilaisissa tilanteissa, joissa moninaiset fyysiset ja psyykkiset tekijät voivat vaikeuttaa heidän osallistumistaan. Olemme myös ihmisinä lähtökohtaisesti erilaisia, eivätkä kaikki viihdy ainakaan samanlaisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimuksissa on havaittu2, että ryhmätoimintoja tulisi kehittää enenevästi muun muassa erilaisille vähemmistöryhmille. Ryhmätoimintaa voitaisiin kehittää myös vähemmän ulospäin suuntautuneille ihmisille. Ryhmätoimintaan osallistumisen vaikutuksissa ei aina ole kyse muutoksista suhteessa aiempaan, sillä useimpien haastateltujemme arjessa ryhmätoimintaan osallistuminen edusti enemmänkin myönteistä jatkuvuutta ja mahdollisuutta toteuttaa itseään tutuin tavoin. Toisaalta mukana oli myös ihmisiä, jotka kokivat muuttuneensa vanhemmillakin päivillään, koska ryhmään osallistuminen oli edesauttanut tämmösen mukavan sosiaalisuuden kehittymistä itsessä.

» LISÄÄ TIETOA:

Eloisa ikä -tutkimuksesta: eloisaika.fi/tutkimus/ Eloisa ikä -toimintamalleista: eloisaika.fi/helmet/

TUE TYÖTÄMME

iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi! Keräämme varoja keskusliiton toiminnan piirissä iäkkäiden ihmisten osallisuuden lisäämiseen, aktivointiin ja toimintakyvyn edistämiseen sekä vanhuspoliittiseen vaikuttamiseen seuraavasti: Vanhustenviikkoon liittyvä tiedotustoiminta, toiminnan tueksi tuotettavan materiaalin tuottaminen sekä tapahtumajärjestelyt. (VIITE: Vanhustenviikko) Ohjauksen ja neuvonnan toteuttaminen ikääntymistä koskevissa asioissa liiton asiantuntijoiden kautta sekä tiedotusmateriaalin tuottaminen tarpeellisista aiheista. Liiton jäsenyhteisöjen tukeminen ikääntyviä ihmisiä koskevassa toiminnassa sekä tietoisuuden lisääminen yhteiskunnassa ikääntymiseen ja vanhustyöhön liittyvissä asioissa. (VIITE: Vaikuttavaa vanhustyötä) Vapaahtoistoiminnan kustannukset. Toiminnassa tuetaan ikäihmisten osallistumista ja kuljettamista eri tilaisuuksiin, joihin heidän olisi muutoin vaikea päästä. (VIITE: Vapaaehtoistoiminta) OSOITA TUKESI KOHDE KÄYTTÄMÄLLÄ HALUAMAASI VIITETTÄ: Vanhustyön keskusliiton keräystili FI43 5000 0120 3416 30, OKOYFIHH Otamme vastaan myös testamentteja. Jokaisella lahjoituksella on iso merkitys! LISÄTIETOJA WWW.VTKL.FI/TUEMEITÄ

1 NICE. Mental wellbeing and independence for older people. www.nice.org.uk/guidance/qs137, 2016. 2 McDaid D ym. Review 2: Barriers and facilitators to interventions and services to improve or protect the mental wellbeing and/or independence of older people. LSE Enterprise 2015.

Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry:llä (0215403-8) on poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa RA/2017/1249 ajalle 30.11.2017 – 29.11.2018. Keräyksen toimeenpanoalue on koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kerätyt varat on tarkoitus käyttää 1.9.2018 –31.5.2019 välisenä aikana.

ELÄKKEELLÄ TAI SIIRTYMÄSSÄ ELÄKKEELLE? Milloin eläkkeelle voi jäädä? Millaisia vaihtoehtoja eläkkeelle jäämiseen on? Kuinka suuri eläke on? Voiko eläkkeellä tehdä töitä? Kaikki tarvitsemasi tiedot ja palvelut löydät yhdestä osoitteesta ilmarinen.fi. Jos suunnittelet eläkkeelle siirtymistä, kirjaudu verkkopalveluumme pankkitunnuksin. Arvioi laskurilla eläkkeesi määrä eri eläke- ja ikävaihtoehdoilla ja hae eläkettä verkossa! 28