Luvut ja faktat Sjöräddning vid nöd
Alarmeringscentralen: 112
Sjö- och flygräddningen (SAR) i Estlands sjöbevakningsområde tillhandahålls av Joint Sjöräddningscentralen Tallinn (JRCC Tallinn). Anrop TALLINN RADIO på VHF-kanal 16
MMSI: JRCC Tallinn – 002760100
Telefonnumret till Maritime Distress System: +372 619 1224
Estland har inget sjöräddningssällskap. JRCC tillhandahåller sjöräddning i nödsituationer men vid behov av bogsertjänster, teknisk service eller transporttjänster betalas kostnaden för tjänsterna av båtägaren själv eller dess försäkringsbolag.
Västra Estland
Lyhin välimatka Viron ja Suomen mantereen välillä, Viimsi–Porkkala, on alle 30 meripeninkulmaa. Dirhami–Hanko-väli on linnuntietä 40 meripeninkulmaa, ja Hiidenmaan Kärdlasta Ahvenanmaan Maarianhaminaan on 110 meripeninkulmaa. Viron aluevesien pinta-ala on 24 000 km2 ja rantaviivan pituus yli 3 800 kilometriä. Virolle kuuluu 2 222 saarta, joista kokoaikaisesti asuttuja on 19. Pikkusaarilla, joilla ei ole vakinaisia asukkaita, ei ole yleensä myöskään rantautumiseen sopivaa satamaa.
Västra Estlands centralort är kurorten Haapsalu med ett flertal fritidsbåtshamnar och en biskopsborg från 1700-talet som den främsta sevärdheten. Den särpräglade ön Ormsö, som också har en fungerande hamn, är ett av de bäst bevarade exemplen på den estlandssvenska kulturen vid estniska västkusten. Längs med västkusten finns det många småöar och holmar som saknar gästhamnar och ankringsplats.
Virossa on noin 300 toimivaa satamaa ja rantautumispaikkaa, joista 50 toimii nykyään myös vierassatamana. Noin 30 meripeninkulman päivämatkoilla veneilijä voi kulkea mukavasti ja turvallisesti läpi koko Viron rannikon Venäjän rajalta Latvian rajalle. Koska Viron rannikkovedet ovat suhteellisesti matalampia kuin Suomessa tai Ruotsissa, veneilijän kannattaa noudattaa tarkkaan karttaa tai pysyä merkityillä turvallisilla laivaväylillä.
Dagö och Ösel
Virossa on myös laaja sisävesiväylien verkosto, johon kuuluu satoja kilometrejä jokia sekä Võrtsjärvi ja puolet Peipsijärvestä. Koska sisävesiltä ei ole kulkukelpoista yhteyttä Itämereen tai Suomenlahteen, vierasalukset eivät pääse sinne ilman maakuljetusta.
Att segla i Estland Norra Estland och huvudstaden Tallinn De flesta seglare hamnar förr eller senare i nån av hamnarna som huvustaden Tallinn erbjuder. Staden, med sina 400 000 invånare, erbjuder ett flertal gästhamnar med tillgång till alla tjänster som en seglare kan behöva. Som turist kan man se fram emot den historiska Gamla stan, många museer och konserthus, opera, zoo och ett brett utbud av restauranger, barer, nattklubbar, sport- och kulturella scener.
ALTJA Estlands norra kust sträcker sig 140 sjömil från den ryska gränsen i Narva-Jõesuu till Dirhams hamn. Finska viken är ganska djup (ner till 100 m). Grund och stenblock förekommer främst i närheten av öar och kusten och de är väl utmärkta på sjökorten. De kortaste avstånden mellan Estland och Finland hittar du i nordsydlig riktning, t.ex. mellan Tallinn och Porkala,
Naapurimaamme Viro on erinomainen matkakohde Suomenlahden etelärannalla vierailtavaksi omalla veneellä. Itämeren itärannikolla sijaitsevan Viron merenkulkuolot ovat ilmastoltaan ja kauden kestoltaan melko samankaltaiset kuin Suomessa ja Ruotsissa. On kuitenkin eroja, kuten luonnonsatamien puuttuminen, matalat merenlahdet ja kymmenien kilometrien pituiset hiekkarannat.
andra populära rutter är Vergi-Kotka och Dirham-Hangö. I Finska viken finns det många estniska småöar men av dem har endast Nargö och Vrangö gästhamnar.
Dessa två anrika öar är välutrustade både vad det gäller gästhamnar och turisttjänster för övrigt. Under sommarsäsongen är öarnas huvudorter (Kärdla och Kuressaare) välbesökta resmål för sommarturister och det finns gott om möjligheter för underhållning, men även för avskildhet i orörd natur.
Rigabukten och Pärnu De små öarna Runö och Kynö är bebodda året runt. Dessa öar har väl fungerande hamnar och är resmål som är väl värda att besökas. En utomordentlig gästhamn finns det även i Estlands sommarhuvudstad Pärnu, vars segelbåtsklubb anordnar högklassiga seglingstävlingar och regattor under hela säsongen.
Kartat Viron vesiväylät ja satamat on mitattu hiljattain ja kartoitettu hyvin. Päivitetty kartta-aineisto on saatavilla sekä paperikarttoina että karttasovelluksissa (Navionics, iSailor ym.). Paperikarttoja saa Suomessa John Nurminen Marine Oy:n karttakaupasta: www. johnnurminenmarine.com tai www.merikartat.fi. Viron vesien purjehdusohjeet ovat sähköisessä muodossa osoitteessa www.vta.ee/lootsiraamat. Tietoa Viron satamista yhteystietoineen satamarekisteristä: www.sadamaregister.ee.
saa
VTS ja luotsi Suomenlahden laivaväylällä ja Tallinnanlahdella meriliikennettä ohjaa Tallinnan Vessel Traffic Service (VTS). Veneet eivät saa häiritä matkustaja- tai rahtilaivaliikennettä, mutta niiden ei ole tarpeen raportoida VTS:lle muutoin kuin teknisen vian tapauksessa, jos vene ei ole ohjattavissa. Tallinnan VTS:n toimintakanava VHF-radiossa on 13, kutsumerkki TALLINN VTS. Viron merenkulkulaitoksen 24/7-päivystysnumero: +372 620 5665 Halutessaan veneilijä voi tilata myös luotsin Virossa tapahtuvaa merenkulkua tai satamaan saapumista varten. Tietoa luotsauspalveluista ja niiden hinnoista: www.loots.ee.
Satamissa on erilaisia ilmoittautumisja paikanvaraussääntöjä, joihin voi tutustua satamien kotisivuilla tai tiedustella satamakapteenilta. Noin 40 jalkaa pitkän aluksen laituripaikkamaksu on 16– 35 €/vrk. Viron lipun alla purjehtivan aluksen kuljettajalta vaaditaan huviveneenkuljettajankirja, jos aluksella on yli 25 kW:n moottori tai yli 25 m² purjepintaa, ja VHF-radion käyttö edellyttää ROC- tai SRCtodistusta. Ulkomaisten laivojen suhteen ovat kuitenkin voimassa lippumaan lait, ja ainoa sääntö, jota tulee noudattaa, on kapteenin veren suurin sallittu alkoholipitoisuus, joka on 0,5 promillea.
Virossa ei ole Trossin kaltaista meripelastusjärjestelmää. JRCC takaa hätätilanteessa henkilöiden etsinnän ja pelastuksen, mutta aluksen hinauksen, teknisen avun tai varusteiden rantaan kuljettamisen kulut joutuu korvaamaan apua tarvinneen aluksen omistaja tai hänen vakuutusyhtiönsä.
›› visitestonia.com
Meripelastustoiminta Viron aluevesillä SAR-toimintaa hoitaa Joint Rescue Coordination Centre Tallinn (JRCC Tallinn). VHF-kanavalla 16 kutsumerkkiin vastaa TALLINN RADIO. Meripelastuksen hälytysnumero: +372 619 1224 Yleinen hätänumero Virossa: 112
HIIUMAA
MMSI: JRCC Tallinn – 002760100
Viisumi, rajatarkastus ja huviveneenkuljettajankirja Schengen-maiden kansalaiset eivät tarvitse Viroon tullessaan viisumia, eikä EU:ssa kirjoilla olevia huviveneitä tarkasteta rajanylityspaikalla maahan tullessa tai maasta lähdettäessä. Matkustajilla tulee kuitenkin olla mukanaan henkilötodistus, ja poliisi- ja rajavartioviranomaisilla on oikeus tarkastaa se. Jos aluksella on muiden kuin Schengen-maiden kansalaisia, kapteenin tulee vähintään tunti ennen maahantuloa tai maastalähtöä ilmoittaa siitä rajanylityspaikalle tulo- tai lähtöselvityksen suorittamiseksi. Sen voi tehdä radioitse VHFkanavalla 69.
KIHNU
ViRO VENEILYKOHTEENA Att segla i Estland
VILSANDI