Perunaopas

PERUNAOPAS

Pitkä, yli 90 vuoden historia maatalous- ja

Tulevina vuosina Berner haluaa jatkaa kehitystyötä

kasvinsuojeluainekaupassa on luonut Bernerille

tasapuolisesti koko perunasektorilla. Tavoitteenamme

vahvan aseman perunanviljelijöiden keskuudessa.

on vahvistaa perunan viljelyedellytyksiä entisestään

Bernerin rooli tärkkelysperunasektorilla on

tarjoamalla laadukkaita ja tutkittuja lannoitus- ja

vahvistunut entisestään Chemigate, Finnamyl ja

kasvinsuojelutuotteita erilaisiin tarpeisiin.

Lapuan Peruna -yrityskauppojen ansiosta. Bernerin

Tätä varten olemme koonneet uuteen

panostukset tärkkelysperunan viljelyn kehittämiseksi

perunaoppaaseen kattavan valikoiman tuotteita

ovat tuoneet koko tärkkelysyhteisölle merkittäviä

ja ratkaisuja perunanviljelijöiden käyttöön.

positiivisia vaikutuksia mm. tärkkelyssadon kasvun ja viljelyn kannattavuuden paranemisen kautta.

Kaikkien viljelyratkaisujemme taustalla on perunaosaajiemme vahva kiinnostus perunanviljelyn edistämiseksi, tiivis yhteistyö päämiestemme kanssa sekä kattava koetoiminta niin Perunantutkimuslaitoksen kuin viljelijäyhteistyökumppaniemme kanssa.

Tältä pohjalta haluamme tarjota parhaat vaihtoehdot käytettäväksi kaikille perunanviljelijöille.

Kalle Erkkola Liiketoimintajohtaja, Viljelijän Berner

Hyvän Maan -ohjelmaan liittyminen tarjoaa konkreettista hyötyä mukana oleville tiloille.

Tila saa käyttöönsä lohkoraportit kasvukauden tulosten arviointia varten ja kehittämisen tueksi, sekä pääsyn tärkkelysperunayhteisön tukeen ja koulutuksiin.

Sitoutumalla ohjelmaan viljelijä voi parantaa kannattavuuttaan ja edistää peltoekosysteemin kestävyyttä sekä hiilen sidontaa.

TUTUSTU LAAJEMMIN

2

HYVÄN MAAN – VILJELYOHJELMILLA tähdätään ympäristöystävällisempään ja kannattavampaan viljelyyn Hyvä huomen alkaa kunnioituksesta ympäristöä ja ilmastoa kohtaan. Kehitämme koko ajan viljelymenetelmiä vähentääksemme vaikutuksiamme ilmastoon ja ympäristöön. Tämän tavoitteen pohjalta Berner on luonut Hyvän Maan -viljelyohjelman tärkkelysperunalle yhdessä Finnamylin ja Lapuan Perunan kanssa.

Hyvän Maan -viljelyohjelma tarjoaa viljelijöille tarkoin suunnitellun ja käytännössä testatun kokonaisuuden, joka yhdistää uudistavan viljelyn periaatteet, modernin teknologian ja suomalaisen viljelyosaamisen.

Tätä samaa hyväksi koettua mallia lähdetään kehittämään myös muun perunantuotannon tueksi.

Toteuttamalla Hyvän Maan -viljelyohjelmaa tilan ravinteiden käyttö tehostuu mm. paremman lohkotuntemuksen ja lannoituksen suunnittelun avulla. Maan kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten ominaisuuksien tuntemus parantaa ymmärrystä ravinteiden käytettävyydestä, jolloin lannoituksen suunnittelua voidaan tarkentaa.

Hyvän Maan -tärkkelys­ perunaohjelma parantaa viljelyn monimuotoi­suutta kannustamalla viljely­ kiertojen kehittämiseen.

Monipuolisella lajike­ valikoimalla voidaan parantaa monimuotoi­ suutta, mutta samalla vähentää viljelyn riskejä.

Tavanomaiset ja hyvät viljelykäytännöt, kuten kasvinsuojelu­ aineiden käytön huolellinen ennakkosuunnittelu ja -hankinta sekä niiden tarpeenmukainen käyttö korostuvat tulevaisuuden menestyvillä tiloilla.

Hyviin viljelykäytäntöihin kuuluu myös talviaikaisen kasvipeitteen maksi­mointi.

Hyvän Maan -viljely­ohjelma­ sisältää myös yleisiä vastuullisuus­toimia, joiden tavoitteena on varmistaa, että viljelyn suunnittelu ja kehittäminen perustuu lohko­kohtaisesti kirjattuihin havaintoihin ja tuloksiin.

Samalla varmistetaan myös viljelymenetelmän auditoitavuus asiakkaiden tarpeita varten.

3

Perunan lannoitus Lannoituksen täydentäminen kasvukaudella Huolellinen lannoituksen suunnittelu kannattaa Perunan lannoituksen tulisi perustua satotasotavoitteen, lajikkeen ja maalajin määrittämään tarpeeseen. Viljavuustutkimus (perustutkimus + Cu, Zn, Mn ja B) tulisi olla tehtynä lohkolta aina, kun peruna on viljelykierrossa ensimmäistä kertaa ko. lohkolla.

Käytettäessä orgaanisia lannoitevalmisteita perunan lannoituksessa, kannattaa prosessoimattomien tuotteiden osalta hyödyntää todellisten lanta-analyysien tuloksia, eikä tyytyä oletusravinnemääriin.

Jos orgaanisia ravinteita on käytetty pitkään, on lohkolta hyvä teettää myös laaja ravinneanalyysi (Eurofins NIR-analyysi) 3–5 v välein.

Analyysi helpottaa erityisesti typpilannoituksen tarkentamista.

Perunan ravinteiden otto käynnistyy hitaasti Istutuksen yhteydessä annetaan valtaosa kasvukauden ravinne­ tarpeesta. Perunan alkukehitys tapahtuu kuitenkin pitkälti istutus­ mukulan vararavinnon avulla ja varsinainen ravinteiden otto maasta alkaa vasta taimettumisen jälkeen. Monien ravinteiden osalta suurin tarve perunalla on vasta mukulan muodotumisvaiheen aikana ja sen jälkeen. Tämän vuoksi perunan istutuksen yhteydessä tehtävässä lannoituksessa tulisi käyttää ravinteita, joiden huuhtoutumis­

Kokonaistypenotto %

Perunan typentarve eri kasvuvaiheissa

Ennen taimettumista

Vegetatii- Muku­lan vinen muodoskasvu tuminen ennen mukulan muodostumista

Mukulan kasvu

herkkyys on alhainen. Karkeilla mailla esim. nitraattityppi ja sulfaattimuodossa annetut K, Mg sekä Ca huuhtoutuvat helposti.

Huuhtoutumisherkkyys heikentää ravinteiden hyötysuhdetta.

Perunan lannoituksen täydentäminen Kasvukauden aikana annettavalla lehtilannoituksella voidaan täydentää vain pieni osa perunan ravinnetarpeista. Suurien ravinnemäärien antamisessa lehtilannoitteina on aina riski kasvien yhteyttävän lehtipinta-alan vioittumisesta. Lisäksi osa ravinteista, kuten boori ja kalsium, kulkeutuvat heikosti kasvin sisällä.

Lehtilannoituksen tarvetta voidaan arvioida kasvukauden aikana joko suoraan lehden pinnalta tai solunesteestä. Lehden pinnalta on mahdollista analysoida fosforin ja mangaanin pitoisuutta.

Solunesteestä voidaan pikatestillä analysoida nitraatti- ja kaliumpitoisuutta. Myös laajempia solunesteen ravinneanalyysejä on saatavilla.

Lehtilannoituksen ajoituksessa kannattaa olla huolellinen. Lisätypen antaminen lehtilannoitteena perunalle ei ole suositeltavaa enää elokuun ensimmäisen viikon jälkeen. Mangaanin osalta lisälannoitus tulisi tehdä heti taimettumisen jälkeen, kasvuston ollessa 10–15 cm korkeaa. Heikommin liikkuvien ravinteiden osalta lehtilannoitusta tulisi jakaa useampaan eri ruiskutukseen, jolloin myös nuorimmat kasvinosat hyötyvät lehtilannoituksesta.

Tuleentumisvaihe

Lehdet Mukulat Yhteensä

Päiviä istutuksesta

Perunan ravinteiden tarve Peruna tarvitsee monia ravinteita vasta mukulanmuodostusvaiheen jälkeen. Karkeilla mailla etenkin sulfaattimuodossa aikaisin annettu K, Mg ja Ca huuhtoutuvat helposti, jolloin niiden hyötysuhde on huono.

Mg (mg/päivä/kasvi)

N, P, K, Ca (mg/päivä/kasvi)

Perunan ravinteiden otto

Päivää taimettumisesta

4

PÄÄRAVINTEET Fosfori (P)

Typpi (N)

• Sadonmuodostukseen fosforin tarve 20–30 kg/ha •S uurin tarve juurten muodostumiseen, heti itämisen alusta taimettumiseen saakka. Tuleentumisen loppuvaiheessa annettu fosforilehtilannoitus nopeuttaa kuoren kiinnittymistä.

• Lannoitteena maahan annettu fosfori säilyy vesiliukoisena vain muutaman viikon • Fosfori ei juurikaan liiku maassa; sijoitettava mahdollisimman lähelle siemenmukulaa

• Peruna tarvitsee typpeä lannoitteena 40–110 kg/ha maalajista, lajikkeesta ja tuotantosuunnasta riippuen.

• Ureamuodossa annettu typpilannoitus varmentaa typen saantia myös mukulan kasvuvaiheeseen.

• Liiallista typpilannoitusta tulisi välttää, sillä se hidastaa mukulanmuodostuksen alkamista ja laskee kuiva-aineen määrää • Typpilannoituksen jakamisella saadaan harvoin hyötyä Suomen kasvuoloissa

Kalium (K)

Urea-typpi

• Kaliumia peruna tarvitsee pääravinteista eniten 160–200 kg/ha • Suurin tarve mukulan kasvun vaiheessa • Keveillä mailla lannoitetäydennys kasvukaudella tarpeen • Osallistuu sokereiden kuljetukseen ja ilmarakojen säätelyyn (nestetasapainon säätely) • L iiallinen kaliumlannoitus häiritsee kalsiumin ja magnesiumin ottoa

• MyCoteN – sarjan lannoitteissa puolet typestä on päällystettyä ureaa, mikä optimoi typen vapautumista vastaamaan paremmin perunan typentarvetta. Typen hyötysuhde paranee ja sen huuhtoutumisriski pienenee.

• Peltomittakaavan kokeissa on saatu selkeää sadonlisää verrattuna perinteisiin ammonium- ja nitraattityppeen perustuviin lannoitteisiin.

• Nostaa lannoiterakeen ympärillä maan pH:ta 3–4 vk:n ajaksi.

Tämä parantaa kasvun alussa ravinteiden (mm. fosfori) käyttökelpoisuutta.

SIVU- JA HIVENRAVINTEET Magnesium (Mg)

Mangaani (Mn)

• Olennainen yhteyttämiselle, sillä magnesium on lehtivihreän keskeinen osa •K eveillä mailla myös Mg herkkä huuhtoutumiselle: täydennyslannoitus tarpeen

• Mangaanin saatavuus heikkenee kuivissa olosuhteissa ja kun pH maassa yli 6,2 • Tarvitaan lehtivihreän muodostamiseen (kuiva-aineen muodostus) • Tarve suurin alkukesästä

Kalsium (Ca)

Boori (B)

•S oluseinien rakennusaine, tarve suurimmillaan mukulan kasvun aikana, vähentää myös alttiutta kasvitaudeille ja maltovioille • Peruna ottaa kalsiumia kuoren läpi maavedestä ja hiusjuurilla --> kalsiumlannoite sijoitettava mahdollisimman lähelle siemenmukulaa • Lehdelle annettu kalsium ei kulkeudu lehdeltä mukulaan • L iukoinen kalsium on tärkeä kuoren muodostumiselle

• Soluseinien rakennusaine • Yleensä riittävästi Suomen maaperässä • Parantaa perunan kalsiumin ottoa

Rikki (S) • Oleellinen valkuaisaineiden osa • Tarvitaan aminohappojen synteesissä • Välttämätön typen tehokkaalle hyödyntämiselle

Ravinteiden vaikutus perunalla OMINAISUUS

N

P

K

Mg

Ca

Mn

B

Satoisuus

+++

++

++

++

0+

+

+

+

Vastustuskyky haitallisiin organismeihin

-

++

++

++

++

+

+

0+

Aikaisuus

---

0

0

0

+ +

Mukulakoko ja muoto Kuorenkestävyys

--

++

0

++

++

0

0

0

0

0

+

Käsittelyn kestävyys

--

+

+

0+

0+

0

+

Tärkkelys, ka-aine

-

++

-

+

+

+

0

Rikkikiehuminen

-

+

-

-

-

Nitraatti

---

Proteiini

++

++

+

-

0

C-vitamiini

--

0+

-

0

0

0

0

Mustelmoituminen

0-

0

++

+

0+

0

0

++

+

Raakatummuminen kuorinnan jälkeen

--

0-

++

0

0

+

Keittämisen jälkeinen tummuminen

--

+

++

0

0

Maku

-

0+

0

0

0

Varastointikestävyys

--

0

++

+

+

++

++

0+ +

Vaikutus +

Ruostelaikut (sisäiset)

Siemenperunan vastustuskyky taudeille

Zn

++

0+

0+

= Yleensä positiivinen vaikutus ++ = Positiivinen vaikutus +++ = E rittäin positiivinen vaikutus - = Yleensä negatiivinen vaikutus -- = N egatiivinen vaikutus --- = Erittäin negatiivinen vaikutus 0 =E i mitään vaikutusta tai ei ole saatu selkeitä tuloksia Lähde: Odla Potatis 2012

5

Rakeiset lannoitteet Tuotenimi

N

NH4typpi

Viljelijän Horti 2 NPK 5-6-18

5,0

5,0

Viljelijän Horti 3 NPK 10-5-18

10,0

8,0

Viljelijän Horti NK 14-21

13,6

6,8

NO3typpi

Ureatyppi 2,0

P

K

Mg

S

B

Cu

5,7

18,3

1,6

11,6

0,04

0,04

0,4

0,2

4,8

18,3

1,2

13,0

0,04

0,04

0,4

0,2

6,8

Ca

21,0

Fe

Mn

Mo

Zn

8,5

MyCoteN Mix 1

9,0

3,4

1,1

4,5

2,6

18,1

4,3

2,3

11,3

MyCoteN Mix 2

14,3

5,3

1,3

7,1

3,8

19,1

0,6

2,0

9,1

Viljelijän Startti P 11-23 MN

11,0

11,0

11,6

12,2

3,6

19,2

11,0

7,5

12,0

0,6

0,5

0,5

3,0

0,04

0,6

12,0

9,0

11,0

0,2

0,1

0,2

0,6

0,01

0,2

15,7

20,0

23,0

0,2

Polysulfaatti Granular* Viljelijän Extra hiven

3,0

3,0

Viljelijän Ca/Mg ravinne* Timab Mg-sulfaatti Omya Calciprill

29,0

1,8

Omya Magprill

9,0

25,0

*Soveltuu luomutuotantoon

Lehtilannoitus Perunalle voidaan vain osa ravinteista antaa lehtilannoituksena.

Silloinkin kyse on täydennyslannoituksesta: olosuhteissa, joissa istutuksen yhteydessä annetut määrät ravinteitä eivät riitä.

Hyvin liikkuvia:

Osittain liikkuvia:

Eivät liiku:

Hyvin liikkuvia ravinteita voidaan helposti täydentää kasvu­kaudella lehtien kautta. Osittain liikkuvia ravinteinteiden lehtilannoitusta täytyy jo harkita tarkemmin. Huonosti liikkuvat ravinteet täytyy aina antaa maahan.

Typpi (N), Fosfori (P), Kalium (K), Magnesium (Mg)

Sinkki (Zn), Kupari (Cu), Rikki (S), Rauta (Fe), Molybdeeni (Mo)

Boori (B), Kalsium (Ca), Mangaani (Mn)

Eri lehtilannoitteiden ravinnepitoisuudet vaihtelevat, riippuen niiden kemiallisesta koostumuksesta. Kaikilla valmisteilla saadaan toivottu lannoitevaikutus ohjeenmukaisilla käyttömäärillä.

Suurin ero tulee käytettävyydessä: perinteiset karbonaatti­ valmisteet aiheuttavat helposti haasteita ruiskun toimivuudelle.

Nitraattipohjaiset ja kelatoidut tuotteet toimivat varmimmin.

Perunan täydennyslannoitus Lisätyppi, rae

Lisätyppi Boorilannoitus

Polysul faatti

Kaliumsulfaatti, rae

Startti fosfori

Mangaani lehtilannoitus

Kalium lehtilannoitus Magnesium lehtilannoitus

Mgsulfaatti rae

BBCH 00-09

6

BBCH 10-19

BBCH 20-29

BBCH 30-39

BBCH 40-49

BBCH 60-69

BBCH 70-79

BBCH 80-89

BBCH 90-99

Tuote

Käyttömäärä ja ajankohta

Polysulfaatti

Istutuksen yhteydessä, ennen viimeistä muokkausta pintaan 300–600 kg/ha

Starttifosfori

Viljelijän Starttifosfori + Mn istustuksen yhteydessä mukulavakoon 50–100 kg/ha, maan fosforitilan mukaan.

Kaliumlannoitus

Polysulfaatti ennen istutusta (ks. edellä) Kaliumsulfaatti kasvuasteella BBCH 25 – 29, multauksen yhteydessä 100–200 kg/ha Multi-K GG kasvuasteella BBCH 60 – 75, 1 sk/ 2 ha + 400 ltr/ha vettä. Tarvittaessa uusitaan 10–14 pv kuluttua

Mangaanilannoitus

Jett 235 Mn kasvuasteella BBCH 20 – 40 1,0 l/ha tautiruiskutusten yhteydessä

Boorilannoitus

Boron 150 kasvuasteella 30–50 2,0 l/ha tautiruiskutusten yhteydessä

Magnesium lannoitus

Polysulfaatti ennen istutusta (kts. edellä). Mg-sulfaattirae ennen istutusta 100–300 kg/ha Bittermag kasvuasteella 50–70, 1 sk/3 ha + 400 l/ha vettä, tarvittaessa uusitaan n. 10 pv kuluttua Fin Mg magnesiumsulfaattiliuos kasvuasteella 50–70, 2–4 l/ ha tautiruiskutusten yhteydessä, tarvittaessa uusitaan n. 10 pv kuluttua

Typpilannoitus

Multi-K GG kasvuasteella BBCH 60 – 75, 1 sk/ 2 ha + 400 ltr/ha vettä. Tarvittaessa uusitaan 10–14 pv kuluttua Urea 38 – 8 S kasvuasteella BBCH 25 – 29, multauksen yhteydessä 50–100 kg /ha

Vaihtelevien kasvukausien olot paremmin hallintaan biostimulanteilla Suomen kasvukaudet ja viljelyolosuhteet ovat tunnetusti vaihtelevia: kuivuusjaksot, voimakkaat sateet, nopeat lämpötilavaihtelut ja kylmät yöt kuormittavat kasveja. Ne vaikeuttavat veden ja ravinteiden ottoa sekä heikentävät yhteyttämistä. Tämä kaikki näkyy lopulta myös perunan sadossa ja laadussa.

Vasemmalla käsittelemätöntä perunan juuristoa, oikealla Azelis Seaweed 2,5 l/ha annoksella käsitelty kasuvsto.

Biostimulantit tarjoavat tällaisiin abioottisiin stressitiloihin käytän­ nöllisen työkalun vahvistamalla kasvin omaa sietokykyä. Esimerkiksi perunalla biostimulanttien tiedetään lisäävän juurten kasvua, tehostavan ravinteiden hyödyntämistä, parantavan osmoottista tasapainoa sekä ylläpitävän yhteyttämistä hankalissa oloissa.

Tyypillisiä valmisteryhmiä ovat merileväuutteet, humus- ja fulvohapot, aminohapot sekä mikrobivalmisteet. Biostimulantteja voidaan yhdistää siemenperunoiden peittaukseen, ruiskuttaa vakokäsittelynä maahan, tai lehtiin oikeaan kasvuvaiheeseen ajoitettuna. Parhaimmat juuristovaikutukset saadaan aikaan joko peittauksella ja vakokäsittelyllä. Kasvustoruiskutukset kannattaa yhdistää tavanomaisiin rutontorjuntaruiskutuksiin, jolloin biostimulanttikäsittelyt saadaan toteutettua kustannustehokkaasti.

Biostimulanttikäsittelystä saatu hyöty riippuu useista tekijöistä, kuten säästä ja viljelykäytännöistä. Hyöty varmistetaan parhaiten yhdistämällä ne huolellisesti toteutettuihin viljelyn perusasioihin (ravinnetasapaino, maan rakenne ja ojitus sekä kalkitus) sekä ajoittamalla niiden käyttö biologisesti perusteltuihin kasvuvaiheisiin ja ennustettuihin sääoloihin.

Muista kuitenkin laittaa perusta ensin kuntoon: huolehdi maan kasvukunnosta (pH, vesitalous, maan rakenne), säädä lannoitus lajikkeen ja satotasotavoitteen mukaiselle tasolle ja hienosäädä hivenravinteet lehtilannoituksella — biostimulantti ei paikkaa heikkoa perustaa.

Biostimulantti Tavoite

Juuriston vahvistaminen

Lämpötila- ja kuivuus­ stressin ehkäisy ja palautuminen

Tuote

Sisältö

Käyttötavat

Käyttömäärä

Azelis Seaweed

Ascophyllum nodosum -merileväuute

2,5 l/ha Vakokäsittely istutuksen yhteydessä ja toinen käsittely noin 14 vrk kuluttua istutuksesta aikaisella taimivaiheella.

Seamac 45

Ascophyllum nodosum -merileväuute

Vakokäsittely istutuksen yhteydessä tai kasvustoruiskutus rutontorjunnan yhteydessä

2,0 l/ha

HaifaStim HumiK

Humus- ja fulvohappoja

Vakokäsittely istutuksen yhteydessä tai istutuksen jälkeen

25 l/ha riviin, Kokeissa vakokäsittely 20–50 l/ha maahan parantanut tärkkelyssatoa

Serenade ASO

Bacillus subtilis -mikrobivalmiste

Vakokäsittely

5 l/ha

HaifaStim Booster

Aminohappoja, ravinteet (N, Mg, S, B, Fe, Mn)

Kasvustoruiskutus ennen stressiolosuhteen alkamista, toistettu käsittely parantaa vaikutusta

Quantis

2,0 l/ha Kasvustoruiskutus 3–7 päivää Orgaaninen hiili, ennen stressiolosuhteen alkua, aminohappoja, ravinteet (K ja Ca) 2–4 käsittelyä kasvukauden aikana.

0,6 kg/ha

Muut vaikutukset Kokeissa parantanut veden ja ravinteiden saantia, kasvattanut tärkkelyssatoa

Soveltuu luomuun X

Kokeissa kasvustoruisku­ tuksilla parannettu tärkkelyssatoa

Vahvistaa juuristoa ja parantaa ravinteiden ottoa. Perunaseitin torjuntaan yhdessä muun peittausaineen kanssa.

X

Tehostaa kasvien yhteyt­ tämistä, auttaa palautumaan kasvinsuojeluaineiden aiheuttamasta stressistä Parantaa kasvien kykyä ottaa ja hyödyntää ravinteita

7

Perunan peittaamisella torjutaan siemenlevintäisiä tauteja Perunaseitti on merkittävin siemenperunasta leviävä tauti, mutta myös harmaahilse ja mustapistetauti ovat merkittäviä. Siemenperuna voidaan peitata joko varastolla sumuttamalla tai istutuksen yhteydessä ruiskuttamalla peittausaine suoraan mukulaan tai maahan. Peittaus suojaa idut ja versot siemenlevintäisiltä taudeilta, mutta ei tehoa maalevintäiseen seittiin. Peittauksen onnistumiseksi perunan pinnan on oltava mullaton ja kuiva, ja varastolla tehtävän käsittelyn jälkeen perunoiden tulee saada kuivahtaa bakteerien leviämisen estämiseksi.

Eri valmisteiden teho perunaseittiin

Perunaseitti – sadon ja laadun pilaaja Perunaseitti voi heikentää satoa merkittävästi, pahimmillaan useita kymmeniä prosentteja. Tärkkelysperunalla perunaseitti voi pienentää tärkkelyssatoa sadoilla tai pahimmillaan jopa yli tuhannella kilolla hehtaaria kohden. Lisäksi seittiruven aiheuttamat vauriot ja pienentynyt mukulakoko heikentävät perunan laatua.

TUOTE

TAUTI Perunaseitti (mukulat)

Perunaseitti (maasta)

Harmaahilse

Mustapistetauti

Allstar

++(+)

++(+)

+++

++(+)

Moncut

++(+)

+

+(+)

+

Maxim / Influx

++

+

+++

++(+)

Rizolex

++

+

–

–

Lähde Basf, Bayer CropScience ja Nordisk Alkali

8

Allstar – peittauksella pitkää tehoa perunaseittiin

Serenade ASO – laatua perunaan • Serenade ASO sisältää Bacillus amyloliquefaciens (aiemmin Bacillus subtilis) -bakteeria sisältävä valmiste • Lisää hiusjuurten määrää ja parantaa perunan ravinteiden ottoa.

• Parantaa perunan ulkoista laatua, mm. harmaahilsettä ja mustapistetautia esiintyy vähemmän.

• Käsittely on myös laskenut mukuloiden glykoalkaloidipitoisuutta.

• Kokeissa on havaittu, että käytettäessä siemenperunana edellisenä vuonna Serenadella käsitellyn perunan satoa, on saatu lievää sadonlisää.

• Mukulat käsitellään peittauksen yhteydessä annoksella 5 l/ha • Valmiste voidaan sekoittaa peittausaineiden, kuten Allstarin tai Moncutin kanssa.

•T ehoaa perunaseittiin, harmaahilseeseen ja mustapistetautiin.

• Joustava käyttää – peittaus rullapöydällä ja istutuskoneessa tai vakokäsittelynä.

• Ei saa käyttää pohjavesialueilla • Vakokäsittelyssä valmistetta saa käyttää vain joka toinen vuosi samalla kasvulohkolla.

• Annostelu 20 ml/100 kg siemenperunaa rullapöydällä tai istutuskoneessa, 0,8 l/ha vakokäsittelyssä.

Peittauksen vaikutus tärkkelyssatoon Tärkkelyssato kg/ha 6800

6600

6400

6200

6000

5800

5600

5400

Käsittelemätön

Allstar, vakoon

Amistar, vakoon

Allstar

Moncut

Petla seittikoe 2024

9

Perunan rikkatorjunta Perunan rikkatorjunnassa on pääasiassa käytettävissä maavaikutteisia valmisteita. Niiden tehoa heikentävät alkukesän kuivuus ja maan multavuus. Istutuksen aikaan on pyrittävä säästämään maassa olevaa kosteutta. Käyttämällä kosteutta säästäviä kiinnitteitä (kuten BackRow Max) saadaan rikkatehoja selvästi parannettua.

Perunan rikkatorjuntaohjelmat YLEISSUOSITUS

ELOPERÄISET MAAT

Fenix 0,5–1,0 l/ha + Proman 1,75–2,0 l/ha + Backrow Max 0,4 l/ha 2–4 päivää ennen taimettumista

Proman 2,0 l/ha + Mizuki 0,5–1,0 l/ha + Backrow Max 0,4 l/ha 2–4 päivää ennen taimettumista.

Titus 25 g/ha taimettumisen jälkeen

Proman 1,75–2,0 l/ha + Mizuki 0,5–1,0 l/ha + Backrow Max 0,4 l/ha 2–4 päivää ennen taimettumista Centium 0,25 l/ha + Proman 1,75–2,0 l/ha + Backrow Max 0,4 l/ha 5–7 päivää ennen taimettumista * Jos lohkolla on paljon mataraa tai mustakoisoa, suositellaan ensimmäinen ruiskutus Centium 36 CS 0,25 l/ha + Backrow Max 0,4 l/ha vähintään viikko ennen taimettumista. Toinen ruiskutus yleissuosituksen mukaisesti perunan taimettuessa.

Valmisteiden käyttöön liittyvät rajoitukset Valmiste

Voi käyttää pohjavesialueilla

Voi käyttää peräkkäisinä vuosina

Fenix

Kyllä

Kyllä

Proman

Kyllä

Kyllä

Centium 36 CS

Kyllä

Kyllä

Mizuki

Kyllä

Kyllä

Titus

Ei

Kyllä

Boxer

Kyllä

Kyllä Kuva otettu juuri ennen perunan taimettumista/ruiskutuspäivänä 2.6.

Kuva: Nordisk Alkali

Perunan rikka-aineiden tehotaulukko Proman

Mizuki

Fenix

Centium 36 CS

Titus

Targa Super

Boxer

Savikka

5

5

5

3

4

1

2

Saunakukka

5

4

2

1

5

1

1

Tatarlajit

4

4

3

4

3

1

1

Matara

3

2

5

5

4

1

5

Pillike

5

5

1

3

5

1

1

Pihatähtimö

5

5

5

5

5

1

5

Orvokki

3

5

3

2

4

1

4

Ristikukkaiset

5

5

5

2

5

1

5 5

Mustakoiso

4

5

2

5

2

1

Rikkakananhirssi

4

1

–

4

4

4

1

Valvatti

2

3

2

2

3

1

3

Ohdake

2

3

2

2

4

1

3

Kylänurmikka

5

2

4

1

5

1

5

1 = ei tehoa, 2 = heikko teho, 3 = tyydyttävä teho, 4= hyvä teho, 5= erinomainen teho

10

Backrow Max – huippuluokan kiinnite parantamaan rikka-aineiden tehoja

Parantaa rikka-aineen leviämistä ja peittävyyttä maan pinnalla.

Parantaa rikka-aineen kulkeutumista rikkakasveihin

Parantaa turvallisuutta viljelykasvin ja pohjavesien kannalta

Vähentää tuulikulkeumaa

Pidättää maaperän kosteutta 5 cm asti

Rikka-aine kiinnittyy paremmin maan partikkeleihin 5 cm asti ja tällöin huuhtoutumisen riski pienentyy

Rikka-aine kiinnittyy paremmin maahan 5 cm asti

Backrow Max – enemmän tehoa rikkatorjuntaan Tehot rikkakasveihin, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Proman 2,0 l/ha Proman 2,0 l/ha Fenix 2,0 l/ha + Fenix 2,0 l/ha + Centium 0,25 + Mizuki 0,75 + Mizuki 0,75 Mizuki 0,75 l/ha Mizuki 0,75 l/ha l/ha + Proman 1,75 l/ha + + Backrow Max l/ha l/ha+Backrow Backrow Max 0,4 0,4 l/ha Max 0,4 l/ha l/ha

Lähde: Perunantutkimuslaitos 2024

Kuvassa näkyy Proman + Mizukin (+Centiumin) teho ruiskutuksen jälkeen (kuva otettu 11.6).

Kuva: Nordisk Alkali

Mizukin käyttö varsiston hävityksessä Käsittely

Annos/käsittely

Käsittelyvälit

Varoaika (vrk)

Kertakäsittely (ei murskausta)

2 l/ha + Renol 2–3 l/ha

7

Kertakäsittely, murskaus

1,5-2 l/ha + Renol 2-3 l/ha

7

Jaettu käsittely, Käsittely 1

Mizuki 1 l/ha + Renol 1–2 l/ha

2–4 päivää murskauksesta

7

Jaettu käsittely, käsittely 2

Mizuki 1 l/ha + Renol 1–2 l/ha

5–7 päivää edellisestä käsittelystä

7

11

Perunan tauti- ja tuhohyönteistorjunta Perunan tautitorjunnassa on hallittava sekä perunarutto että lehtipolte, ja torjuntaohjelmat on rytmitettävä oikein. Ruttoon ja lehtipoltteeseen on omat valmisteensa – esimerkiksi Zorvec Enicade tehoaa hyvin ruttoon, mutta ei lehtipoltteeseen. Onneksi lehtipoltteeseen tehoavat valmisteet voi helposti sekoittaa ruttoaineiden kanssa. Ensimmäinen ruiskutus on tehtävä ajoissa, sillä rutto voi iskeä jo heinäkuun alussa, kun taas lehtipolte ilmenee yleensä myöhemmin. Rutto leviää kosteassa ja lämpimässä säässä, kun taas lehtipolte viihtyy vaihtelevissa sääoloissa.

Ruton torjunnasta ei saa myöhästyä Tärkeintä perunaruton torjunnassa on riittävän aikainen ensimmäinen ruiskutus, hyödyntäen parhaiden valmisteiden erinomaista ennaltaehkäisevää tehoa. Myös uusi kasvu tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti. Kun perunaruton leviäminen estetään lopulta vielä mukuloihin, saadaan paras mahdollinen lopputulos.

Perunaruton torjunnassa on tärkeää hyödyntää parhaiden valmisteiden ennaltaehkäisevää tehoa, sillä heikkoa alkuvaiheen torjuntaa on vaikea korjata myöhemmin. Zorvec Enicaden ja Leimayn seos tarjoaa erinomaisen suojan, ja sen vaikutus kestää 3–4 päivää pidempään kuin monilla pitkävaikutteisilla valmisteilla. Paras ajankohta tälle ruiskutukselle on toinen tai kolmas käsittely.

Uusi kasvu on myös suojattava tehokkaasti, tähän Zorvec Enicade ja Leimay -seos soveltuu hyvin. Tämän jälkeen ruiskutusohjelmaa jatketaan Infinitolla. Lopuksi perunaruton leviäminen mukuloihin on estettävä, ja tähän vaiheeseen sopii Ranman Top, joka tappaa myös kasvustoon päässeet itiöt.

Tuhohyönteiset – kasvava ongelma kuivina ja lämpiminä kesinä Kirvat, kaskaat ja luteet ovat yleisimpiä perunan tuhohyönteisiä ja niiden haitat ovat erityisen pahoja kuivina kesinä. Esimerkiksi kirvat imevät solunesteitä, jolloin lehtien nestevirtaukset häiriintyvät.

Tämä voi heikentää muun muassa tärkkelyksen muodostumista ja pahimmassa tapauksessa Y-virus voi levitä kasvustoissa.

Sadonmenetykset voivat olla 10–20 %. Myös mukulakoko voi pienentyä ja tärkkelyspitoisuus laskea. Tuhoja voidaan torjua ruiskuttamalla pyretroidi-valmisteella, kuten Cyperkillillä tai Sumi Alpha:lla, tai uudemman sukupolven valmisteella Teppekillä.

Teppeki – tehoaine flonikamidi kulkeutuu lehden pinnan läpi vaikuttaen myös lehden alla piilossa oleviin kirvoihin, pitkäaikainen vaikutus Cyperkill 500 EC – tehokas pyretroidi kirvoja vastaan Sumi Alpha 5 FW – tunnettu pyretroidi kirvoja, kaskaita, luteita ja ripsiäisiä vastaan

Lehtipoltteen torjunnassa huomioi lannoitus, viljelykierto ja kemiallinen torjunta Lehtipoltetta aiheuttavat Alternaria solani ja A. alternata -sienet, joista solani aiheuttaa suurempia satotappioita. Tauti iskee herkimmin lohkoille, joilla on viljelty perunaa monokulttuurina, sillä taudinaiheuttajasienet säilyvät maassa 1–2 vuotta. Vilja välikasvina auttaa katkaisemaan tartuntaketjun.

Fibro – kirvojen torjuntaan soveltuva aine

Stressaantuneet ja ravinnepulasta kärsivät kasvustot ovat herkempiä lehtipoltteelle. Kemiallisen torjunnan lisäksi monipuolinen viljelykierto, ravinnetarpeet huomioiva lannoitus ja biostimulanttien käyttö pienentävät tautiriskiä.

Huomioi kasvinsuojeluaineiden rajoitukset Jos istutetaan perunaa seuraavana kasvukautena

Jos käsitelty kasvusto joudutaan hävittämään keväällä/alkukesällä

Maa kynnettävä huolellisesti ja varmistettava kasvijätteen hajoaminen.

Perunaa ei saa istuttaa, vaihtoehtona vilja, rypsi, heinä, maissi

Maa kynnettävä huolellisesti

–

Clentiga

Perunaan jälkikasvina ei ole vaikutusta.

Perunaa ei saa istuttaa

Conviso One

Perunaa saa istuttaa vasta 12 kk päästä

Perunaa ei saa istuttaa

Glyfosaatit

Seuraavana vuonna ei suositella jos lohkolla viljellään siemenperunaa

Käsittelyvuonna ei suositella perunan istutusta

Tomahawk 200 EC, Starane 333 HL, Hurler

Perunaan jälkikasvina ei ole vaikutusta.

Perunaa ei saa istuttaa

Alliance

Perunaan jälkikasvina ei ole vaikutusta

Perunaa ei saa istuttaa

* Ariane S, Galera, Matrigon 72 SG, Korvetto, Mustang forte Mateno Duo

*Klopyralidi tehoaine alentaa hyvin todennäköisesti satoa, jos kasvijätteitä ei saada hajoamaan.

12

Huomioi veden laatu ruiskutusliuoksia tehtäessä Ruiskutuksia tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota ruiskutusveden laatuun, sillä veden

Sekoitusjärjestys

pH sekä kovuus voivat vaikuttaa merkittävästi

1. X-Change ruiskutusveden laadun parantaja

kasvinsuojeluaineiden tehoon. Käytettäessä

2. Gramma- ja raemaiset aineet

muuta, kuin vesijohtovettä, saattaa mm. veden

3. Nestemäiset tauti- ja tuholaisaineet

humuspitoisuus heikentää tehoa. Ruiskutusveden

4. Nestemäiset rikka-aineet

laatu tulisi tuntea ja tutkituttaa riittävän usein,

5. Lehtilannoitteet

vaikka kyseessä olisi vesijohtovesi.

6. Biostimulantit

Jos veden pH on yli 8 perunalle käytetyistä valmisteista Shirlanin ja Teppekin teho alkaa heikkenemään. Kun mennään yli pH 9, niin silloin hyvin monen muunkin valmisteen teho heikkenee. Muita herkkiä tehoaineita veden pH:lle ovat pyretroidit ja glyfosaatit.

Veden kovuus kertoo sen kuinka paljon vedessä on kalsium- ja magnesium-ioneja. Suomessa vesi on yleensä pehmeää.

Perunalle käytettävistä valmisteista mm. Cymbal on herkkä veden kovuudelle.

Veden pehmentämiseen voidaan käyttää X-Change valmistetta.

Sen käyttömäärä on 0,25 l/100 L vettä.

7. Happamat aineet 8. Kiinnitteet Sakkaantumisriskiä lisäävät humuspitoinen, liian kylmä taikova vesi, sekä suuret ravinnemäärät yhdessä kasvinsuojeluaineiden kanssa, jos sekoitus ei ole käynnissä. * HaifaStim Boosteria käytettäessä on suositeltavaa sekoittaa tuote ensin pieneen määrään vettä ja lisätä tämä esiseos tankkiin, jossa on vettä vähintään noin puolet.

Vinkkejä ruiskutuskäytäntöihin • Jos mustakoiso on ongelma, tee jaettu käsittely hyödyntäen Centiumia, Promania ja Mizukia (ks. Ruiskutusohjelma) • Backrow Max käsittely tulee tehdä ennen taimettumista.

Backrow Max voimistaa parhaiten maavaikutteisten aineiden (esim. Fenix, Proman, Centium 36 CS) tehoa • Rikkakananhirssiä torjuttaessa ruiskuta Centiumin ja Fenixin tai Centiumin ja Promanin seos ennen taimettumista ja taimivaiheessa Titusta 25–40 g/ha. Mitä kuivempi on sää ja hirssi on kooltaan suurempaa, käytä ylintä annosta • Käytä kasvustoon ruiskutettavia biostimulantteja vain hyvin taimettuneisiin kasvustoihin ja ajoita niiden käytön aloitus ennen stressiolosuhteiden pitkittymistä • Varsistoa hävitettäessä murskaa oikealta korkeudelta, 25–30 cm korkeudelta • Pyri tekemään Mizuki käsittely aamulla • Vesimäärä 300–500 l/ha Mizukia käytettäessä • Jos kasvusto on äärimmäisen vihreä ja elinvoimainen, Mizuki 2 l/ha + Renol 2 l/ha on tehokkain ratkaisu varsiston hävittämiseen • Mizukin teho heikkenee, jos jaetussa käsittelyssä ruiskutus tehdään välittömästi murskauksen perään ja toinen käsittely vasta 14–16 päivän päästä murskaamisesta

13

Perunan Paras Sato -ohjelma Rikkakasvitorjunta

Rutontorjunta

Varsiston hävitys

Lehtilannoitus Peittaus

BBCH 00-09 BBCH 10-19

Lehtipoltteen torjunta

BBCH 20-29

BBCH 20-29

BBCH 30-39

BBCH 40-49

BBCH 60-69

BBCH 70-79

BBCH 80-89

BBCH 90-99

Toimenpide

Valmisteet

Peittaus

Moncut 40 SC 125 ml/siementonni + Plantasil 0,05 % tai Allstar 0,2 l/siementonni + Plantasil 0,05 % sumutuspeittaus varastoinnin aikana tai juuri ennen istutusta tai istuttaessa. Allstar 0,8 l/ha istutuksessa avausvakoon.

Biostimulantti

Azelis Seaweed (ent. Acadian) istutuksen yhteydessä yhdessä peittausaineen kanssa 2,5 l/ha (max 4 % liuos).

Toinen käsittely perunan varhaisella taimiasteella.

Seamac 45 2,0 l/ha + vesimäärä 200–300 l/ha perunan pienellä taimiasteella.

Proman 2,0 l/ha + Mizuki 0,5–0,75 l/ha, tai Fenix 0,5–1,0l/ha + Proman 1,75–2,0 l/ha + Mizuki 0,5–0,75 l/ha ennen perunan taimettumista.

Rikkakasvitorjunta

Mustakoison torjunta: Centium 0,25 l/ha n. viikko ennen perunan taimettumista. 2. käsittely Proman 2,0 l/ha 7–10 pv edellisestä Maavaikutteisen valmisteen kanssa lisätään BackRow Max kiinnite 0,4 l/ha Titus WSB 20–30 g/ha + Sito Plus 0,1 l/ha; sirkkalehdet 2-lehtivaiheessa (ei pohjavesialueille) Tarvittaessa uusitaan 7–10 vrk kuluttua.

BBCH 25 – BBCH 49 Jett Mn 235 1,0 l/ha 1–2 krt tautitorjunnan yhteydessä mangaanin lisälannoitukseen BBCH 30 – BBCH 60 Wuxal Microplant 1,0 l/ha havaittuun ravinnepuutokseen Lehtilannoitus

BBCH 60 – BBCH 70 Multi K GG 10–15 kg/ha, vesimäärä 400 l/ha( max 4 % liuos) kaliumin lisälannoitukseen BBCH 60 – BBCH 70 Bittermag 7–10 kg/ha, vesimäärä 400 l/ha( max 4 % liuos) tai FinMg magnesiumsulfaattiliuos 4,0 l/ha magnesiumin lisälannoitukseen

Ruton ja lehtipoltteen torjunta

Ei lehtipolteriskiä: 1.Revus 0,6 l/ha tai Leimay 0,5 l/ha + Cymbal 0,25 kg/ha 2. Zorvec Enicade* Twin 0,15 l/ha + 0,3 l/ha + Mirador 0,5 l/ha 3. I nfinito* 1,6 l/ha tai Proxanil 2,0 l/ha + Shirlan 0,4 l/ha (+ Narita 0,4 l/ha) 4. Shirlan 0,4 l/ha tai Revus 0,6 l/ha 5. Ranman Top 0,5 l/ha tai Leimay 0,5 l/ha 6. Ranman Top 0,5 l/ha

Riski lehtipoltteelle: 1. Revus 0,6 l/ha tai Leimay 0,5 l/ha + Cymbal 0,25 l/ha 2. Zorvec Enicade Twin* 0,15 l/ha + 0,3 l/ha + Mirador 0,5 l/ha 3. I nfinito* 1,6 l/ha + Mirador 0,5 l/ha tai Proxanil 2,0 l/ha + Shirlan 0,4 l/ha + Mirador 0,5 l/ha 4. Shirlan 0,4 l/ha tai Revus 0,6 l/ha 5. Ranman Top tai Leimay 0,5 l/ha (+ Narita 0,4 l/ha) 6. Ranman Top 0,5 l/ha

Jos ruiskutus on myöhästynyt tai vallitseva ruttopaine on voimakas (käytettäessä kosketusvaikutteisia valmisteita), lisätään ruiskutusseokseen Cymbal 0,25 kg/ha. * Ei pohjavesialueille

Murskaus + 1–3 pv päästä Mizuki 2,0 l/ha + Renol 2,0 l /ha +Ranman Top 0,3 l/ha jos mukularuttoriski Varsiston hävitys

14

Ei murskausta: Mizuki 1,0 l/ha + Renol 1,0 l/ha + Ranman Top 0,3 l/ha jos mukularuttoriski, toinen käsittely samoilla käyttömäärillä (ei Ranman Topia) 5–7 pv ensimmäisestä käsittelystä tarvittaessa tai Mizuki 2,0 l/ha + Renol 2,0 l /ha (+ Ranman Top 0,3 l/ha jos mukularuttoriski)

PERUNAN TANKKISEOSTAULUKKO Centium 36 CS Fenix 1 Fenix Titus 3

1

1 Titus

Boxer –

1

1

Focus Ultra 3 Agil, Zetrola

5

3

1 Boxer

3 – – – Focus Ultra 3

1

2

3

3 Agil, Zetrola

5

1

saa sekoitta

2

ei saa sekoittaa

3

voi sekoittaa mutta käsittelyajat eivät sovi yhteen

4

sekoittaminen lisää vioitusriskiä

Stratos Ultra 3

3 – – –

1

3 Stratos Ultra

5

sekoitus tarpeeton

Targa Super 3

3

1

1

3

3

3

–

ei tietoa

Proman 1

1

1

1

1

– 3 – 3 Proman

Mizuki 1

(4

1

(4

1

(4

3 1

Select Plus 3

3

2

2

Ranman Top, Leimay 3

3

3 1(2 3

1

1

Narita, Revus, Revus Top, 3 Revyona

3

3

3

1

Proxanil3, Shirlan, Revus 3

3

3 1(2 3

Infinito6 3

3

Zorvec Enicade 3

3 Targa Super

Max 10 kg N/ha Tankkiseos ruttoaineen kanssa voi lisätä Tituksen aiheuttamaa perunan vaalenemista 3 Proxanilin ja Cymbalin seos on tarpeeton 4 Voi sekoittaa ennen perunan taimettumista tehtäviin ruiskutuksiin 5 Tankkiseos ruttoaineen kanssa heikentää rikkakasvitehoa 6 Infinitoa saa sekoittaa öljyjen kanssa 1

2

(4

Mizuki

1

2

3 Select Plus

1

1

3

1

1 Ranman Top, Leimay

1

1

1

3

3

1

3

Narita, Revus Top, Revyona

1

1

1

1

3

3

1

1

– Proxanil3, Shirlan, Revus

3 1(2 3

1

1

1

1

3

3

1

5

1

5 Infinito6

3

3 1(2 3

1

1

1

1

3

3

1

1

1

5

5 Zorvec Enicade

Cymbal 45 3

3

3 1(2 3

1

1

1

1

3

3

1

1

1

1

1

1 Cymbal 45

Signum 3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

1

1

1

–

1

1

1 Signum

Zaftra AZT 250 SC, Mirador 3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

1

1

1

1

1

1

1

5

Mirador, Zaftra AZT 250 SC

Sumi Alpha 5 FW 3

3

3

1

3

1

1

1

1

3

3

1

1

1

1

1

1

3

1

1 Sumi Alpha 5 FW

Cyperkill 500 EC, Mavrik, Decis Mega EW 50, 3 Nexide CS

3

3

1

3

1

1

1

1

3

3

1

1

1

1

1

1

3

1

1

Cyperkill 500 EC, 1 Mavrik, Decis Mega EW 50, Nexide CS

Mospilan, Teppeki 3

3

3

1

3 – – –

1

3

3

1

1

1

1

1

1

1

1

3

1

1 Mospilan, Teppeki

Fibro 3

3

1

2

3

2

2

2

2

1

2 – 3

3

2

2

2 –

1

1

1

1

1 Fibro

Silwet Gold, Bluesil, Sorrento 3 kiinnitteet

3

1

1

3

1

–

1

1

3

3

1

1

1

1

1

1

3

1

1

1

1

1

5

Silwet Gold, Bluesil, Sorrento kiinnitteet

Backrow Max kiinnite 1

1

1

3

1

3

3

3

3

1

1

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

5

5 Backrow Max kiinnite

3 – 2 – – – – – –

1

1

– 2 – 2

2 –

1

– – – – – – – Typpilius N301

FinMg 3

3

3

1

–

1

3

1

3

3

3

1

1

1

1

1

1

1

3

1

1

1

1

1

3

1

2 FinMg

Mn 235 Jett 3

3

3

1

3

1

3

1

3

3

3

1

1

1

1

1

1

1

3

1

1

1

1

1

3

1

2

1 Mn 235 Jett

Wuxal Microplant 3

3 –

1

3 –

1

–

1

3

3

– 1

1

– 1

1

1

1

1

1

1

– 2

1

1

1

1

3 Wuxal Microplant

HiPhos, 3 Yara Vita Solatrel

3

1

1

–

1

1

3

3

3

3

1

1

1

1

1

1

– 1

– – –

– 3

– 1

1

1

1

HiPhos, Yara Vita Solatrel

Seamac 45 3

3

3

1

3 – – – – 3

3 –

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

3 – –

1

1

1

– Seamac 45

Final K 3

3

3

1

3 – – – – 3

3 –

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

3 – 2

1

1

2

1

Typpilius N301 3

1

(4

3

3

3

2 – 3 –

1

3 1

– Final K

Taulukon ohjeet ovat suuntaa antavia ja perustuvat kokemuksiin aineiden käytöstä. Koska kuitenkin käytettävä vesimäärä, veden laatu, säätekijät, viljeltävä lajike yms. tekijät vaikuttavat seoksen toimivuuteen, on vastuu käytetyistä seoksista käyttäjällä.

Lähteet: Bayer CropScience, BASF, Syngenta, Nordisk Alkali, Yara, ISK, Belchim, Berner

15

PERUNAN VILJELYN AMMATTILAISET

KENT BERGLUND*

ASKO SEPPÄNEN*

Asiakkuuspäällikkö Kristiinankaupunki p. 0400 481 862

Asiakkuuspäällikkö Siilinjärvi p. 040 579 3866

Asiakkuuspäällikkö Lumijoki p. 040 193 1660

JOHAN WILLMAN*

JUHO AHLBERG*

MIKA HYÖVELÄ

Asiakkuuspäällikkö Jepua p. 050 462 6042

Myynti- ja tuote­ ryhmäpäällikkö Kasvinsuojelu p. 045 632 0678

Kehitysjohtaja, viljelynkehittäminen ja vastuullisuus p. 040 630 4417

sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@berner.fi

MATTI TORNIO

* Vi betjänar även på svenska

Myynti ja neuvonta puh. 020 791 4030 puutarha@berner.fi

Pääkonttori: Berner Oy, Viljelijän Berner Hitsaajankatu 22–24, 00810 Helsinki

www.viljelijänberner.fi

Varasto: Katriinantie 20, 01530 Vantaa, arkisin 8–17

16