PERUNAOPAS
Pitkä, yli 90 vuoden historia maatalous- ja kasvinsuojeluainekaupassa on luonut Bernerille vahvan aseman perunanviljelijöiden keskuudessa. Bernerin rooli tärkkelysperunasektorilla on vahvistunut entisestään Chemigate, Finnamyl ja Lapuan Peruna -yrityskauppojen ansiosta. Bernerin panostukset tärkkelysperunan viljelyn kehittämiseksi ovat tuoneet koko tärkkelysyhteisölle merkittäviä positiivisia vaikutuksia mm. tärkkelyssadon kasvun ja viljelyn kannattavuuden paranemisen kautta.
Tulevina vuosina Berner haluaa jatkaa kehitystyötä tasapuolisesti koko perunasektorilla. Tavoitteenamme on vahvistaa perunan viljelyedellytyksiä entisestään tarjoamalla laadukkaita ja tutkittuja lannoitus- ja kasvinsuojelutuotteita erilaisiin tarpeisiin.
Tätä varten olemme koonneet uuteen perunaoppaaseen kattavan valikoiman tuotteita ja ratkaisuja perunanviljelijöiden käyttöön.
Kaikkien viljelyratkaisujemme taustalla on perunaosaajiemme vahva kiinnostus perunanviljelyn edistämiseksi, tiivis yhteistyö päämiestemme kanssa sekä kattava koetoiminta niin Perunantutkimuslaitoksen kuin viljelijäyhteistyökumppaniemme kanssa.
Tältä pohjalta haluamme tarjota parhaat vaihtoehdot käytettäväksi kaikille perunanviljelijöille.
Kalle Erkkola
Liiketoimintajohtaja, Viljelijän Berner
Hyvän Maan -ohjelmaan liittyminen tarjoaa konkreettista hyötyä mukana oleville tiloille.
Tila saa käyttöönsä lohkoraportit kasvukauden tulosten arviointia varten ja kehittämisen tueksi, sekä pääsyn tärkkelysperunayhteisön tukeen ja koulutuksiin. Sitoutumalla ohjelmaan viljelijä voi parantaa kannattavuuttaan ja edistää peltoekosysteemin kestävyyttä sekä hiilen sidontaa.
TUTUSTU LAAJEMMIN
HYVÄN MAAN – VILJELYOHJELMILLA
tähdätään ympäristöystävällisempään ja kannattavampaan viljelyyn
Hyvä huomen alkaa kunnioituksesta ympäristöä ja ilmastoa kohtaan. Kehitämme koko ajan viljelymenetelmiä vähentääksemme vaikutuksiamme ilmastoon ja ympäristöön. Tämän tavoitteen pohjalta Berner on luonut
Hyvän Maan -viljelyohjelman tärkkelysperunalle yhdessä Finnamylin ja Lapuan Perunan kanssa.
Hyvän Maan -viljelyohjelma tarjoaa viljelijöille tarkoin suunnitellun ja käytännössä testatun kokonaisuuden, joka yhdistää uudistavan viljelyn periaatteet, modernin teknologian ja suomalaisen viljelyosaamisen.
Tätä samaa hyväksi koettua mallia lähdetään kehittämään myös muun perunantuotannon tueksi.
Toteuttamalla Hyvän Maan -viljelyohjelmaa tilan ravinteiden käyttö tehostuu mm. paremman lohkotuntemuksen ja lannoituksen suunnittelun avulla. Maan kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten ominaisuuksien tuntemus parantaa ymmärrystä ravinteiden käytettävyydestä, jolloin lannoituksen suunnittelua voidaan tarkentaa.
Hyvän Maan -tärkkelysperunaohjelma parantaa viljelyn monimuotoisuutta kannustamalla viljelykiertojen kehittämiseen. Monipuolisella lajikevalikoimalla voidaan parantaa monimuotoisuutta, mutta samalla vähentää viljelyn riskejä.
Tavanomaiset ja hyvät viljelykäytännöt, kuten kasvinsuojeluaineiden käytön huolellinen ennakkosuunnittelu ja -hankinta sekä niiden tarpeenmukainen käyttö korostuvat tulevaisuuden menestyvillä tiloilla. Hyviin viljelykäytäntöihin kuuluu myös talviaikaisen kasvipeitteen maksimointi.
Hyvän Maan -viljelyohjelma sisältää myös yleisiä vastuullisuustoimia, joiden tavoitteena on varmistaa, että viljelyn suunnittelu ja kehittäminen perustuu lohkokohtaisesti kirjattuihin havaintoihin ja tuloksiin. Samalla varmistetaan myös viljelymenetelmän auditoitavuus asiakkaiden tarpeita varten.
Perunan lannoitus
Lannoituksen täydentäminen kasvukaudella
Huolellinen lannoituksen suunnittelu kannattaa Perunan lannoituksen tulisi perustua satotasotavoitteen, lajikkeen ja maalajin määrittämään tarpeeseen. Viljavuustutkimus (perustutkimus + Cu, Zn, Mn ja B) tulisi olla tehtynä lohkolta aina, kun peruna on viljelykierrossa ensimmäistä kertaa ko. lohkolla. Käytettäessä orgaanisia lannoitevalmisteita perunan lannoituksessa, kannattaa prosessoimattomien tuotteiden osalta hyödyntää todellisten lanta-analyysien tuloksia, eikä tyytyä oletusravinnemääriin.
Jos orgaanisia ravinteita on käytetty pitkään, on lohkolta hyvä teettää myös laaja ravinneanalyysi (Eurofins NIR-analyysi) 3–5 v välein. Analyysi helpottaa erityisesti typpilannoituksen tarkentamista.
Perunan ravinteiden otto käynnistyy hitaasti
Istutuksen yhteydessä annetaan valtaosa kasvukauden ravinnetarpeesta.Perunan alkukehitys tapahtuu kuitenkin pitkälti istutusmukulan vararavinnon avulla ja varsinainen ravinteiden otto maasta alkaa vasta taimettumisen jälkeen. Monien ravinteiden osalta suurin tarve perunalla on vasta mukulan muodotumisvaiheen aikana ja sen jälkeen. Tämän vuoksi perunan istutuksen yhteydessä tehtävässä lannoituksessa tulisi käyttää ravinteita, joiden huuhtoutumis-
Perunan typentarve eri kasvuvaiheissa
Kokonaistypenotto %
Ennen taimettumista Vegetatiivinen kasvu ennen mukulan muodostumista
Mukulan muodostuminen
Mukulan kasvu
Tuleentumisvaihe
herkkyys on alhainen. Karkeilla mailla esim. nitraattityppi ja sulfaattimuodossa annetut K, Mg sekä Ca huuhtoutuvat helposti. Huuhtoutumisherkkyys heikentää ravinteiden hyötysuhdetta.
Perunan lannoituksen täydentäminen
Kasvukauden aikana annettavalla lehtilannoituksella voidaan täydentää vain pieni osa perunan ravinnetarpeista. Suurien ravinnemäärien antamisessa lehtilannoitteina on aina riski kasvien yhteyttävän lehtipinta-alan vioittumisesta. Lisäksi osa ravinteista, kuten boori ja kalsium, kulkeutuvat heikosti kasvin sisällä. Lehtilannoituksen tarvetta voidaan arvioida kasvukauden aikana joko suoraan lehden pinnalta tai solunesteestä. Lehden pinnalta on mahdollista analysoida fosforin ja mangaanin pitoisuutta. Solunes- teestä voidaan pikatestillä analysoida nitraatti- ja kaliumpitoisuutta. Myös laajempia solunesteen ravinneanalyysejä on saatavilla. Lehtilannoituksen ajoituksessa kannattaa olla huolellinen. Lisätypen antaminen lehtilannoitteena perunalle ei ole suositeltavaa enää elokuun ensimmäisen viikon jälkeen. Mangaanin osalta lisälannoitus tulisi tehdä heti taimettumisen jälkeen, kasvuston ollessa 10–15 cm korkeaa. Heikommin liikkuvien ravinteiden osalta lehtilannoitusta tulisi jakaa useampaan eri ruiskutukseen, jolloin myös nuorimmat kasvinosat hyötyvät lehtilannoituksesta.
Lehdet Mukulat Yhteensä
Päiviä istutuksesta
Perunan ravinteidentarve
Peruna tarvitsee monia ravinteita vasta mukulanmuodostusvaiheen jälkeen. Karkeilla mailla etenkin sulfaattimuodossa aikaisin annettu K, Mg ja Ca huuhtoutuvat helposti, jolloin niiden hyötysuhde on huono.
Ca (mg/päivä/kasvi)
Perunan ravinteiden otto N, P,
Päivää taimettumisesta
PÄÄRAVINTEET
Fosfori (P)
• Sadonmuodostukseen fosforin tarve 20–30 kg/ha
• Suurin tarve heti itämisen alusta taimettumiseen saakka juurten muodostumiseen, tuleentumisen loppuvaiheessa annettu fosforilehtilannoitus nopeuttaa kuoren kiinnittymistä.
• Lannoitteena maahan annettu fosfori säilyy vesiliukoisena vain muutaman viikon
• Fosfori ei juurikaan liiku maassa; sijoitettava mahdollisimman lähelle siemenmukulaa
Kalium (K)
• Kaliumia peruna tarvitsee pääravinteista eniten 160–200 kg/ha
• Suurin tarve mukulan kasvun vaiheessa
• Keveillä mailla lannoitetäydennys kasvukaudella tarpeen
• Osallistuu sokereiden kuljetukseen ja ilmarakojen säätelyyn (nestetasapainon säätely)
• Liiallinen kaliumlannoitus häiritsee kalsiumin ja magnesiumin ravinteiden ottoa
SIVU- JA HIVENRAVINTEET
Magnesium (Mg)
• Olennainen yhteyttämiselle, sillä magnesium on lehtivihreän keskeinen osa
• Keveillä mailla myös Mg herkkä huuhtoutumiselle; täydennyslannoitus tarpeen
Kalsium (Ca)
• Soluseinien rakennusaine, tarve suurimmillaan mukulan kasvun aikana, vähentää myös alttiutta kasvitaudeille ja maltovioille
• Peruna ottaa kalsiumin kuoren läpi maavedestä ja hiusjuurilla --> kalsiumlannoite sijoitettava mahdollisimman lähelle siemenmukulaa
• Lehdelle annettu kalsium ei kulkeudu lehdeltä mukulaan
• Liukoinen kalsium on tärkeä kuoren muodostumiselle
Ravinteiden vaikutus perunalla
Typpi (N)
• Peruna tarvitsee typpeä lannoitteena 40–110 kg/ha maalajista, lajikkeesta ja tuotantosuunnasta riippuen.
• Ureamuodossa annettu typpilannoitus varmentaa typen saantia myös mukulan kasvuvaiheeseen.
• Liiallista typpilannoitusta tulisi välttää, sillä se hidastaa mukulanmuodostuksen alkamista ja laskee kuiva-aineen määrää
• Typpilannoituksen jakamisella saadaan harvoin hyötyä Suomen kasvuoloissa
Urea-typpi
• MyCoteN – sarjan lannoitteissa puolet typestä on päällystettyä ureaa, mikä optimoi typen vapautumista vastaamaan paremmin perunan typentarvetta. Typen hyötysuhde paranee ja sen huuhtoutumisriski pienenee.
• Peltomittakaavan kokeissa on saatu selkeää sadonlisää verrattuna perinteisiin ammonium- ja nitraattityppeen perustuviin lannoitteisiin.
• Nostaa lannoiterakeen ympärillä maan pH:ta 3–4 vk:n ajaksi. Tämä parantaa kasvun alussa ravinteiden (mm fosfori) käyttökelpoisuutta.
Mangaani (Mn)
• Mangaanin saatavuus heikkenee kuivissa olosuhteissa ja kun pH maassa yli 6,2
• Tarvitaan lehtivihreän muodostamiseen (kuiva-aineen muodostus)
• Tarve suurin alkukesästä
Boori (B)
• Soluseinien rakennusaine
• Yleensä riittävästi Suomen maaperässä
• Parantaa perunan kalsiumin ottoa
Rikki (S)
• Oleellinen valkuaisaineiden osa
• Tarvitaan aminohappojen synteesissä
• Välttämätön typen tehokkaalle hyödyntämiselle
Vaikutus + = Yleensä positiivinen vaikutus
= Positiivinen vaikutus
= Erittäin positiivinen vaikutus - = Yleensä negatiivinen vaikutus
= Negatiivinen vaikutus
= Erittäin negatiivinen vaikutus
0 = Ei mitään vaikutusta tai ei ole saatu selkeitä tuloksia
Lähde: Odla Potatis 2012
Rakeiset lannoitteet
*Soveltuu luomutuotantoon
Lehtilannoitus
Perunalle voidaan vain osa ravinteista antaa lehtilannoituksena. Silloinkin kyse on täydennyslannoituksesta, olosuhteissa, joissa istutuksen yhteydessä annetut määrät ravinteitä eivät riitä.
Hyvin liikkuvia ravinteita voidaan helposti täydentää kasvukaudella lehtien kautta. Osittain liikkuvia ravinteinteiden lehtilannoitusta täytyy jo harkita tarkemmin. Huonosti liikkuvat ravinteet täytyy ainaa antaa maahan.
Eri lehtilannoitteiden ravinnepitoisuudet vaihtelevat, riippuen niiden kemiallisesta koostumuksesta. Kaikilla valmisteilla saadaan toivottu lannoitevaikutus ohjeenmukaisilla käyttömäärillä.
Suurin ero tulee käytettävyydessä; perinteiset karbonaattivalmisteet aiheuttavat helposti haasteita ruiskun toimivuudelle. Nitraattipohjaiset ja kelatoidut tuotteet toimivat varmimmin.
Perunan täydennyslannoitus
Lisätyppi, rae
Hyvin liikkuvia: Typpi (N), Fosfori (P), Kalium (K), Magnesium (Mg)
Osittain liikkuvia: Sinkki (Zn), Kupari (Cu), Rikki (S), Rauta (Fe), Molybdeeni (Mo)
Eivät liiku: Boori (B), Kalsium (Ca), Mangaani (Mn)
Lisätyppi
Boorilannoitus
Polysul faatti
Kaliumsulfaatti, rae
Mgsulfaatti rae
Magnesium lehtilannoitus
Mangaani lehtilannoitus
Tuote Käyttömäärä ja ajankohta
Polysulfaatti Istutuksen yhteydessä, ennen viimeistä muokkausta pintaan 300–600 kg/ha
Starttifosfori Viljelijän Starttifosfori 10-20 + Mn istustuksen yhteydessä mukulavakoon 50–100 kg/ha, maan fosforitilan mukaan.
Kaliumlannoitus
Polysulfaatti ennen istutusta (ks. edellä)
Kaliumsulfaatti kasvuasteella BBCH 25 – 29, multauksen yhteydessä 100–200 kg/ha
Multi-K GG kasvuasteella BBCH 60 – 75, 1 skk/ 2 ha + 400 ltr/ha vettä. Tarvittaessa uusitaan 10–14 pv kuluttua
Mangaanilannoitus Jett 235 Mn kasvuasteella BBCH 20 – 40 1,0 l/ha tautiruiskutusten yhteydessä
Boorilannoitus Boron 150 kasvuasteella 30–50 2,0 l/ha tautiruiskutusten yhteydessä
Magnesium lannoitus
Polysulfaatti ennen istutusta (kts. edellä). Mg-sulfaattirae ennen istutusta 100–300 kg/ha
Bittermag kasvuasteella 50–70, 1 sk/3 ha + 400 l/ha vettä, tarvittaessa uusitaan n. 10 pv kuluttua
Fin Mg magnesiumsulfaattiliuos kasvuasteella 50–70, 2–4 l/ ha tautiruiskutusten yhteydessä, tarvittaessa uusitaan n. 10 pv kuluttua
Typpilannoitus Multi-K GG kasvuasteella BBCH 60 – 75, 1 skk/ 2 ha + 400 ltr/ha vettä. Tarvittaessa uusitaan 10–14 pv kuluttua Urea 38 – 8 S kasvuasteella BBCH 25 – 29, multauksen yhteydessä 50–100 kg /ha
Vaihtelevien kasvukausien olot paremmin hallintaan biostimulanteilla
Suomen kasvukaudet ja viljelyolosuhteet ovat tunnetusti vaihtelevia: kuivuusjaksot, voimakkaat sateet, nopeat lämpötilavaihtelut ja kylmät yöt kuormittavat kasveja. Ne vaikeuttavat veden ja ravinteiden ottoa sekä heikentävät yhteyttämistä. Tämä kaikki näkyy lopulta myös perunan sadossa ja laadussa.
Biostimulantit tarjoavat tällaisiin abioottisiin stressitiloihin käytännöllisen työkalun vahvistamalla kasvin omaa sietokykyä. Esimerkiksi perunalla biostimulanttien tiedetään lisäävän juurten kasvua, tehostavan ravinteiden hyödyntämistä, parantavan osmoottista tasapainoa sekä ylläpitävän yhteyttämistä hankalissa oloissa. Tyypillisiä valmisteryhmiä ovat merileväuutteet, humus- ja fulvohapot, aminohapot sekä mikrobivalmisteet. Biostimulantteja voidaan yhdistää siemenperunoiden peittaukseen, ruiskuttaa vakokäsittelynä maahan, tai lehtiin oikeaan kasvuvaiheeseen ajoitettuna. Parhaimmat juuristovaikutukset saadaan aikaan joko peittauksella ja vakokäsittelyllä. Kasvustoruiskutukset kannattaa yhdistää tavanomaisiin rutontorjuntaruiskutuksiin, jolloin biostimulanttikäsittelyt saadaan toteutettua kustannustehokkaasti.
Biostimulantti
Azelis
Seaweed Ascophyllum nodosum -merileväuute
Juuriston vahvistaminen
Seamac 45 Ascophyllum nodosum -merileväuute
HaifaStim HumiK Humus- ja fulvohappoja
Vakokäsittely istutuksen yhteydessä ja toinen käsittely noin 14 vrk kuluttua istutuksesta aikaisella taimivaiheella.
Vakokäsittely istutuksen yhteydessä tai kasvustoruiskutus rutontorjunnan yhteydessä
Vakokäsittely istutuksen yhteydessä tai istutuksen jälkeen
Biostimulanttikäsittelystä saatu hyöty riippuu useista tekijöistä, kuten säästä ja viljelykäytännöistä. Hyöty varmistetaan parhaiten yhdistämällä ne huolellisesti toteutettuihin viljelyn perusasioihin (ravinnetasapaino, maan rakenne ja ojitus/kalkitus) sekä ajoittamalla niiden käyttö biologisesti perusteltuihin kasvuvaiheisiin ja ennustettuihin sääoloihin. Muista kuitenkin laittaa perusta ensin kuntoon: huolehdi maan kasvukunnosta (pH, vesitalous, maan rakenne), säädä lannoitus lajikkeen ja satotasotavoitteen mukaiselle tasolle ja hienosäädä hivenravinteet lehtilannoituksella — biostimulantti ei paikkaa heikkoa perustaa.
Lämpötila- ja kuivuusstressin ehkäisy ja palautuminen
2,5 l/ha Kokeissa parantanut veden ja ravinteiden saantia, kasvattanut tärkkelyssatoa X
2,0 l/ha
25 l/ha riviin, 20–50 l/ha maahan
Kokeissa kasvustoruiskutuksilla parannettu tärkkelyssatoa
Kokeissa vakokäsittely parantanut tärkkelyssatoa
Serenade ASO Bacillus subtilis -mikrobivalmiste Vakokäsittely 5 l/ha Vahvistaa juuristoa ja parantaa ravinteiden otto. Perunaseitin torjuntaan yhdessä muun peittausaineen kanssa X
HaifaStim Booster Aminohappoja, ravinteet (N ja Mg)
Quantis Orgaaninen hiili, aminohappoja, ravinteet (K ja Ca)
Kasvustoruiskutus ennen stressiolosuhteen alkamista, toistettu käsittely parantaa vaikutusta
Kasvustoruiskutus 3–7 päivää ennen stressiolosuhteen alkua, 2–4 käsittelyä kasvukauden aikana.
0,6 kg/ha Tehostaa kasvien yhteyttämistä, auttaa palautumaan kasvinsuojeluaineiden aiheuttamasta stressistä
2,0 l/ha Parantaa kasvien kykyä ottaa ja hyödyntää ravinteita
Vasemmalla käsittelemätöntä perunan juuristoa, oikealla Azelis Seaweed 2,5 l/ha annoksella mukuloita.
Tavoite Tuote Sisältö Käyttötavat
Käyttömäärä
vaikutukset
Perunan peittaamisella torjutaan siemenlevintäisiä tauteja
Perunaseitti on merkittävin siemenperunasta leviävä tauti, mutta myös harmaahilse ja mustapistetauti ovat merkittäviä. Siemenperuna voidaan peitata joko varastolla sumuttamalla tai istutuksen yhteydessä ruiskuttamalla peittausaine suoraan mukulaan tai maahan. Peittaus suojaa idut ja versot siemenlevintäisiltä taudeilta, mutta ei tehoa maalevintäiseen seittiin. Peittauksen onnistumiseksi perunan pinnan on oltava mullaton ja kuiva, ja varastolla tehtävän käsittelyn jälkeen perunoiden tulee saada kuivahtaa bakteerien leviämisen estämiseksi.
Eri valmisteiden teho perunaseittiin
Perunaseitti
– sadon ja laadun pilaaja
Perunaseitti voi heikentää satoa merkittävästi, pahimmillaan useita kymmeniä prosentteja. Tärkkelysperunalla perunaseitti voi pienentää tärkkelyssatoa sadoilla tai pahimmillan jopa yli tuhannella kilolla hehtaaria kohden. Lisäksi seittiruven aiheuttamat vauriot ja pienentynyt mukulakoko heikentävät perunan laatua.
Lähde Basf, Bayer CropScience ja Nordisk Alkali
TUOTE
Allstar
– peittauksella pitkä tehoa perunaseittiin
• Tehoaa perunaseittiin, harmaahilseeseen ja mustapistetautiin.
• Joustava käyttää – peittaus rullapöydällä ja istutuskoneessa tai vakokäsittelynä.
• Ei saa käyttää pohjavesialueilla
• Vakokäsittelyssä valmistetta saa käyttää vain joka toinen vuosi samalla kasvulohkolla.
• Annostelu 20 ml/100 kg siemenperunaa rullapöydällä tai istutuskoneessa, 0,8 l/ha vakokäsittelyssä.
Serenade ASO – laatua perunaan
• Serenade ASO sisältää Bacillus amyloliquefaciens (aiemmin Bacillus subtilis) -bakteeria sisältävä valmiste
• Lisää hiusjuurten määrää ja parantaa perunan ravinteiden ottoa.
• Parantaa perunan ulkoista laatua, mm. harmaahilsettä ja mustapistetautia esiintyy vähemmän.
• Käsittely on myös laskenut mukuloiden glykoalkaloidipitoisuutta.
• Kokeissa on havaittu, että käytettäessä siemenperunana edellisenä vuonna Serenadella käsitellyn perunan satoa, on saatu lievää sadonlisää.
• Mukulat käsitellään peittauksen yhteydessä annoksella 5 l/ha
• Valmiste voidaan sekoittaa peittausaineiden, kuten Allstarin tai Moncutin kanssa.
Tärkkelyssato kg/ha
Perunan rikkatorjunta
Perunan rikkatorjunnassa on pääasiassa käytettävissä maavaikutteisia valmisteita. Niiden tehoa heikentävät alkukesän kuivuus ja maan multavuus. Istutuksen aikaan on pyrittävä säästämään maassa olevaa kosteutta. Käyttämällä kosteutta säästäviä kiinnitteitä (kuten BackRow Max) saadaan rikkatehoja selvästi parannettua.
Perunan rikkatorjuntaohjelmat
Fenix 0,5–1,0 l/ha +
Proman 1,75–2,0 l/ha + Backrow
Max 0,4 l/ha 2–4 päivää ennen taimettumista
Proman 1,75–2,0 l/ha + Mizuki 0,5–1,0 l/ha + Backrow Max 0,4 l/ha 2–4 päivää ennen taimettumista
Centium 0,25 l/ha + Proman 1,75–2,0 l/ha + Backrow
Max 0,4 l/ha 5–7 päivää ennen taimettumista
Proman 2,0 l/ha + Mizuki 0,5–1,0 l/ha + Backrow Max 0,4 l/ha 2–4 päivää ennen taimettumista.
Titus 25 g/ha taimettumisen jälkeen
* Jos lohkolla on paljon mataraa tai mustakoisoa, suositellaan ensimmäinen ruiskutus Centium 36 CS 0,25 l/ha + Backrow Max 0,4 l/ha vähintään viikko ennen taimettumista. Toinen ruiskutus yleissuosituksen mukaisesti perunan taimettuessa.
Valmisteiden käyttöön liittyvät rajoitukset
Valmiste Voi käyttää pohjavesialueilla Voi käyttää peräkkäisinä vuosina
Fenix Kyllä Kyllä
Proman Kyllä Kyllä
Centium 36 CS Kyllä Kyllä
Mizuki Kyllä Kyllä
Titus Ei Kyllä
Boxer Kyllä Kyllä
Perunan rikka-aineiden tehotaulukko
1 = ei tehoa, 2 = heikko teho, 3 = tyydyttävä teho, 4= hyvä teho, 5= erinomainen teho
Kuva otettu juuri ennen perunan taimettumista/ruiskutuspäivänä 2.6. Kuva: Nordisk Alkali
Backrow Max – huippuluokan kiinnite parantamaan rikka-aineiden tehoja
Parantaa rikka-aineen leviämistä ja peittävyyttä maan pinnalla.
Vähentää tuulikulkeumaa
Parantaa rikka-aineen kulkeutumista rikkakasveihin
Pidättää maaperän kosteutta 5 cm asti
Rikka-aine kiinnittyy paremmin maahan 5 cm asti
Parantaa turvallisuutta viljelykasvin ja pohjavesien kannalta
Rikka-aine kiinnittyy paremmin maan partikkeleihin 5 cm asti ja tällöin huuhtoutumisen riski pienentyy
Backrow Max – enemmän tehoa rikkatorjuntaan
Tehot rikkakasveihin, %
Proman 2,0 l/ha + Mizuki 0,75 l/ha
Proman 2,0 l/ha + Mizuki 0,75 l/ha+Backrow Max 0,4 l/ha
Lähde: Perunantutkimuslaitos 2024
Fenix 2,0 l/ha + Mizuki 0,75 l/ha
Fenix 2,0 l/ha + Mizuki 0,75 l/ha + Backrow Max 0,4 l/ha
Centium 0,25 l/ha + Proman 1,75 l/ha + Backrow Max 0,4 l/ha
Kuvassa näkyy Proman + Mizukin (+Centiumin) teho ruiskutuksen jälkeen (kuva otettu 11.6). Kuva: Nordisk Alkali
Mizukin käyttö varsiston hävityksessä
Jaettu
Perunan tauti- ja tuhohyönteistorjunta
Perunan tautitorjunnassa on hallittava sekä perunarutto että lehtipolte, ja torjuntaohjelmat on rytmitettävä oikein. Ruttoon ja lehtipoltteeseen on omat valmisteensa – esimerkiksi Zorvec Enicade tehoaa hyvin ruttoon, mutta ei lehtipoltteeseen. Onneksi lehtipoltteeseen tehoavat valmisteet voi helposti sekoittaa ruttoaineiden kanssa. Ensimmäinen ruiskutus on tehtävä ajoissa, sillä rutto voi iskeä jo heinäkuun alussa, kun taas lehtipolte ilmenee yleensä myöhemmin. Rutto leviää kosteassa ja lämpimässä säässä, kun taas lehtipolte viihtyy vaihtelevissa sääoloissa.
Ruton torjunnasta ei saa myöhästyä
Tärkeintä perunaruton torjunnassa on riittävän aikainen ensimmäinen ruiskutus, hyödyntäen parhaiden valmisteiden erinomaista ennaltaehkäisevää tehoa. Myös uusi kasvu tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti. Kun perunaruton leviäminen estetään lopulta vielä mukuloihin, saadaan paras mahdollinen lopputulos.
Perunaruton torjunnassa on tärkeää hyödyntää parhaiden valmisteiden ennaltaehkäisevää tehoa, sillä heikkoa alkuvaiheen torjuntaa on vaikea korjata myöhemmin. Zorvec Enicaden ja Leimayn seos tarjoaa erinomaisen suojan, ja sen vaikutus kestää 3–4 päivää pidempään kuin monilla pitkävaikutteisilla valmisteilla. Paras ajankohta tälle ruiskutukselle on toinen tai kolmas käsittely.
Uusi kasvu on myös suojattava tehokkaasti, mihin Zorvec Enicade ja Leimay soveltuvat hyvin, minkä jälkeen ruiskutus jatketaan Infinitolla. Lopuksi perunaruton leviäminen mukuloihin on estettävä, ja tähän vaiheeseen sopii Ranman Top, joka tappaa myös kasvustoon päässeet itiöt.
Lehtipoltteen torjunnassa huomioi lannoitus, viljelykierto ja kemiallinen torjunta
Lehtipoltetta aiheuttavat Alternaria solani ja A. alternata -sienet, joista solani aiheuttaa suurempia satotappioita. Tauti iskee herkimmin lohkoille, joilla on viljelty perunaa monokulttuurina, sillä taudinaiheuttajasienet säilyvät maassa 1–2 vuotta. Vilja välikasvina auttaa katkaisemaan tartuntaketjun.
Stressaantuneet ja ravinnepulasta kärsivät kasvustot ovat herkempiä lehtipoltteelle. Kemiallisen torjunnan lisäksi monipuolinen viljelykierto, ravinnetarpeet huomioiva lannoitus ja biostimulanttien käyttö pienentävät tautiriskiä.
Tuhohyönteiset – kasvava ongelma kuivina ja lämpiminä kesinä
Kirvat, kaskaat ja luteet ovat yleisimpiä perunan tuhohyönteisiä ja niiden haitat ovat erityisen pahoja kuivina kesinä. Esimerkiksi kirvat imevät solunesteitä, jolloin lehtien nestevirtaukset häiriintyvät.
Tämä voi heikentää muun muassa tärkkelyksen muodostumista ja pahimmassa tapauksessa Y-virus voi levitä kasvustoissa. Sadonmenetykset voivat olla 10–20 %. Myös mukulakoko voi pienentyä ja tärkkelyspitoisuus laskea. Tuhoja voidaan torjua ruiskuttamalla pyretroidi-valmisteella, kuten Cyperkillillä tai
Sumi Alpha:lla, tai uudemman sukupolven valmisteella Teppekillä.
Teppeki – tehoaine flonikamidi kulkeutuu lehden pinnan läpi vaikuttaen myös lehden alla piilossa oleviin kirvoihin, pitkäaikainen vaikutus
Cyperkill 500 EC – tehokas pyretroidi kirvoja vastaan
Sumi Alpha 5 FW – tunnettu pyretroidi kirvoja, kaskaita, luteita ja ripsiäisiä vastaan
Fibro – kirvojen torjuntaan soveltuva aine
Peruna jälkikasvina kasvinsuojeluainekäsittelyiden
Toimenpide, jos istutetaan perunaa vuosi käsittelyn jälkeen
*Ariane S, Galera, Matrigon 72 SG, Korvetto, Mustang forte
Mateno Duo
Clentiga
Conviso One
Glyfosaatit
Tomahawk 200 EC, Starane 333 HL, Hurler
Alliance
Maa kynnettävä huolellisesti ja varmistettava kasvijätteen hajoaminen.
jälkeen
Jos käsitelty kasvusto joudutaan hävittämään keväällä/alkukesällä
Perunaa ei saa istuttaa, vaihtoehtona vilja, rypsi, heinä, maissi
Maa kynnettävä huolellisesti –
Perunaan jälkikasvina ei ole vaikutusta.
Perunaa saa istuttaa vasta 12 kk päästä
Seuraavana vuonna ei suositella jos lohkolla viljellään siemenperunaa
Perunaan jälkikasvina ei ole vaikutusta.
Perunaan jälkikasvina ei ole vaikutusta
*Klopyralidi tehoaine alentaa hyvin todennäköisesti satoa, jos kasvijätteitä ei saada hajoamaan.
Perunaa ei saa istuttaa
Perunaa ei saa istuttaa
Käsittelyvuonna ei suositella perunan istutusta
Perunaa ei saa istuttaa
Perunaa ei saa istuttaa
Huomioi veden laatu ruiskutusliuoksia tehtäessä
Ruiskutuksia tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota ruiskutusveden laatuun, sillä veden pH sekä kovuus voivat vaikuttaa merkittävästi kasvinsuojeluaineiden tehoon. Käytettäessä muuta, kuin vesijohtovettä, saattaa mm. veden humuspitoisuus heikentää tehoa. Ruiskutusveden laatu tulisi tuntea ja tutkituttaa riittävän usein, vaikka kyseessä olisi vesijohtovesi.
Jos veden pH on yli 8 perunalle käytetyistä valmisteista Shirlanin ja Teppekin teho alkaa heikkenemään. Kun mennään yli pH 9, niin silloin hyvin monen muunkin valmisteen teho heikkenee. Muita herkkiä tehoaineita veden pH.lle ovat pyretroidit ja glyfosaatit. Veden kovuus kertoo sen kuinka paljon vedessä on kalsium- ja magnesium-ioneja. Suomessa vesi on yleensä pehmeää. Perunalle käytettävistä valmisteista mm. Cymbal on herkkä veden kovuudelle.
Veden pehmentämiseen voidaan käyttää X-Change valmistetta. Sen käyttömäärä on 0,25 l/100 L vettä.
Sekoitusjärjestys
1. X-Change ruiskutusveden laadun parantaja
2. Gramma- ja raemaiset aineet
3. Nestemäiset tauti- ja tuholaisaineet
4. Nestemäiset rikka-aineet
5. Lehtilannoitteet
6. Biostimulantit
7. Happamat aineet
8. Kiinnitteet
Sakkaantumisriskiä lisäävät humuspitoinen tai liian kylmä tai kova vesi, jos sekoitus ei ole käynnissä, suuret ravinnemäärät yhdessä kasvinsuojeluaineiden kanssa.
*HaifaStim Boosteria käytettäessä on suositeltavaa sekoittaa tuote ensin pieneen määrään vettä ja lisätä tämä esiseos tankkiin, jossa on vettä vähintään noin puolet.
Vinkkejä ruiskutuskäytäntöihin
• Jos mustakoiso on ongelma, tee jaettu käsittely hyödyntäen Centiumia, Promania ja Mizukia (ks. Ruiskutusohjelma)
• Backrow Max käsittely tulee tehdä ennen taimettumista. Backrow Max voimistaa parhaiten maavaikutteisten aineiden (esim. Fenix, Proman, Centium 36 CS) tehoa.
• Rikkakananhirssiä torjuttaessa ruiskuta Centiumin ja Fenixin tai Centiumin ja Promanin seos ennen taimettumista ja taimivaiheessa Titusta 25–40 g/ha. Mitä kuivempi on sää ja hirssi on kooltaan suurempaa, käytä ylintä annosta.
• Käytä kasvustoon ruiskutettavia biostimulantteja vain hyvin taimettuneisiin kasvustoihin ja ajoita niiden käytön aloitus ennen stressiolosuhteiden pitkittymistä
• Varsistoa hävitettäessä murskaa oikealta korkeudelta, 25–30 cm korkeudelta.
• Pyri tekemään Mizuki käsittely aamulla
• Vesimäärä 300–500 l/ha Mizukia käytettäessä
• Jos kasvusto on äärimmäisen vihreä ja elinvoimainen, Mizuki 2 l/ha + Renol 2 l/ha on tehokkain ratkaisu varsiston hävittämiseen
• Mizukin teho heikkenee, jos jaetussa käsittelyssä ruiskutus tehdään välittömästi murskauksen perään ja toinen käsittely vasta 14–16 päivän päästä murskaamisesta
Perunan Paras Sato -ohjelma
Rikkakasvitorjunta
Peittaus
Rutontorjunta
Lehtilannoitus
Lehtipoltteen torjunta
Varsiston hävitys
Peittaus Moncut 40 SC 125 ml/siementonni + Plantasil 0,05 % tai Allstar 0,2 l/siementonni + Plantasil 0,05 % sumutuspeittaus varastoinnin aikana tai juuri ennen istutusta tai istuttaessa. Allstar 0,8 l/ha istutuksessa avausvakoon.
Azelis Seaweed (ent. Acadian) istutuksen yhteydessä yhdessä peittausaineen kanssa 2,5 l/ha (max 4 % liuos). Toinen käsittely perunan varhaisella taimiasteella.
Biostimulantti
Rikkakasvitorjunta
Lehtilannoitus
Ruton ja lehtipoltteen torjunta
Seamac 45 2,0 l/ha + vesimäärä 200–300 l/ha perunan pienellä taimiasteella.
Proman 2,0 l/ha + Mizuki 0,5–0,75 l/ha, tai Fenix 0,5–1,0l/ha + Proman 1,75–2,0 l/ha + Mizuki 0,5–0,75 l/ha ennen perunan taimettumista.
Mustakoison torjunta: Centium 0,25 l/ha n. viikko ennen perunan taimettumista. 2. käsittely Proman 2,0 l/ha 7–10 pv edellisestä Maavaikutteisen valmisteen kanssa lisätään BackRow Max kiinnite 0,4 l/ha Titus WSB 20–30 g/ha + Sito Plus 0,1 l/ha; sirkkalehdet 2-lehtivaiheessa (ei pohjavesialueille) Tarvittaessa uusitaan 7–10 vrk kuluttua.
BBCH 25 – BBCH 49 Jett Mn 235 1,0 l/ha 1–2 krt tautitorjunnan yhteydessä mangaanin lisälannoitukseen
BBCH 30 – BBCH 60 Wuxal Microplant 1,0 l/ha havaittuun ravinnepuutokseen
BBCH 60 – BBCH 70 Multi K GG 10–15 kg/ha, vesimäärä 400 l/ha( max 4 % liuos) kaliumin lisälannoitukseen
BBCH 60 – BBCH 70 Bittermag 7–10 kg/ha, vesimäärä 400 l/ha( max 4 % liuos) tai FinMg magnesiumsulfaattiliuos 4,0 l/ha magnesiumin lisälannoitukseen
Ei lehtipolteriskiä:
1.Revus 0,6 l/ha tai Leimay 0,5 l/ha + Cymbal 0,25 kg/ha
2. Zorvec Enicade* Twin 0,15 l/ha + 0,3 l/ha + Mirador 0,5 l/ha
3. Infinito* 1,6 l/ha tai Proxanil 2,0 l/ha + Shirlan 0,4 l/ha (+ Narita 0,4 l/ha)
4. Shirlan 0,4 l/ha tai Revus 0,6 l/ha
5. Ranman Top 0,5 l/ha tai Leimay 0,5 l/ha
6. Ranman Top 0,5 l/ha
Varsiston hävitys
Riski lehtipoltteelle:
1. Revus 0,6 l/ha tai Leimay 0,5 l/ha + Cymbal 0,25 l/ha
2. Zorvec Enicade Twin* 0,15 l/ha + 0,3 l/ha + Mirador 0,5 l/ha
3. Infinito* 1,6 l/ha + Mirador 0,5 l/ha tai Proxanil 2,0 l/ha + Shirlan 0,4 l/ha + Mirador 0,5 l/ha
4. Shirlan 0,4 l/ha tai Revus 0,6 l/ha
5. Ranman Top tai Leimay 0,5 l/ha (+ Narita 0,4 l/ha)
6. Ranman Top 0,5 l/ha
Jos ruiskutus on myöhästynyt tai vallitseva ruttopaine on voimakas (käytettäessä kosketusvaikutteisia valmisteita), lisätään ruiskutusseokseen Cymbal 0,25 kg/ha.
* Ei pohjavesialueille
Murskaus + 1–3 pv päästä Mizuki 2,0 l/ha + Renol 2,0 l /ha( + Ranman Top 0,3 l/ha jos mukularuttoriski)
Ei murskausta: Mizuki 1,0 l/ha + Renol 1,0 l/ha + Ranman Top 0,3 l/ha jos mukularuttoriski, toinen käsittely samoilla käyttömäärillä (ei Ranman Topia) 5–7 pv ensimmäisestä käsittelystä tarvittaessa tai Mizuki 2,0 l/ha + Renol 2,0 l /ha (+ Ranman Top 0,3 l/ha jos mukularuttoriski)
PERUNAN TANKKISEOSTAULUKKO
Cyperkill 500 EC, Mavrik, Decis Mega EW 50, Nexide CS
1 saa sekoitta
2 ei saa sekoittaa
3 voi sekoittaa mutta käsittelyajat eivät sovi yhteen
4 sekoittaminen lisää vioitusriskiä
5 sekoitus tarpeeton
– ei tietoa
1 Max 10 kg N/ha
2 Tankkiseos ruttoaineen kanssa voi lisätä Tituksen aiheuttamaa perunan vaalenemista
3 Proxanilin ja Cymbalin seos on tarpeeton
4 Voi sekoittaa ennen perunan taimettumista tehtäviin ruiskutuksiin
5 Tankkiseos ruttoaineen kanssa heikentää rikkakasvitehoa
6 Infinitoa saa sekoittaa öljyjen kanssa
Cyperkill 500 EC, Mavrik, Decis Mega EW 50, Nexide
Taulukon ohjeet ovat suuntaa antavia ja perustuvat kokemuksiin aineiden käytöstä. Koska kuitenkin käytettävä vesimäärä, veden laatu, säätekijät, viljeltävä lajike yms. tekijät vaikuttavat seoksen toimivuuteen, on vastuu käytetyistä seoksista käyttäjällä. Lähteet: Bayer CropScience, BASF, Syngenta, Nordisk Alkali, Yara, ISK, Belchim, Berner
Gold, Bluesil, Sorrento kiinnitteet
Gold, Bluesil, Sorrento kiinnitteet
PERUNAN VILJELYN AMMATTILAISET
KENT BERGLUND*
Asiakkuuspäällikkö
Kristiinankaupunki
p. 0400 481 862
JOHAN WILLMAN*
Asiakkuuspäällikkö
Jepua p. 050 462 6042
sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@berner.fi
Myynti ja neuvonta puh. 020 791 4030 puutarha@berner.fi
www.viljelijänberner.fi
ASKO SEPPÄNEN*
Asiakkuuspäällikkö Siilijärvi p. 040 579 3866
JUHO AHLBERG*
Myynti- ja tuoteryhmäpäällikkö Kasvinsuojelu p. 045 632 0678
MATTI TORNIO
Asiakkuuspäällikkö
Lumijoki p. 040 193 1660
MIKA HYÖVELÄ
Kehitysjohtaja, viljelynkehittäminen ja vastuullisuus p. 040 630 4417
* Vi betjänar även på svenska
Pääkonttori: Berner Oy, Viljelijän Berner
Hitsaajankatu 22–24, 00810 Helsinki
Varasto: Katriinantie 20, 01530 Vantaa, arkisin 8–17