ProViitasaari 1/2023

Viitasaaren Seutu

Wiita-Sanomat

ER-sahan kunnossapitopäällikkö Tommi Pulkkinen ja Kii-u kotijärvensä Ala-Kutemaisen jäällä.

Tommi ja Kii-u löysivät kodin Viitasaarelta

Aamuvirkku leipuri unelmatyössään

Kotopullan leivonnaisia myydään pääasiassa Viitasaaren Nestorissa.

Heli Hyttinen

Kotileipomo Kotopullan yrittäjä Hanna Mari Laitila on yhdeksän lapsen isoäiti, joka virkistäytyy muun muassa avannossa, talviverkoilla, punttisalilla tai perheen kanssa retkeillen. Iltaisin hän

On aika

sytyttää

rauhoittuu sukkia neuloen. Kotopulla on pieni kotileipomo, joka sijaitsee Äänekosken Liimattalassa Laitilan kodin alakerrassa. Leipomuksiaan Laitila kuskaa kahdesti viikossa Viitasaarelle Suoramyynti Nestoriin. Lisäksi hän leipoo myös tilauksesta. Työn kylkiäisinä Laitila on saanut Viitasaarelta paljon tuttuja. Sellaista kauppareissua ei ole, etteikö kuulumisia vaihdettaisi jonkun kanssa.

Ly hty – yhdessä

Uudistuneen 115-vuotiaan Viitasaaren vanhan yhteiskoulun ovet avataan uudelle toiminnalle ja elämyksille.

Lyhty Viitasaaren avajaisia vietetään

perjantaina 24.2. alkaen klo 10

Viitasaaren kaupunki tarjoaa kakkukahvit 100 ensimmäiselle vieraalle!

Avajaisissa mukana Lyhdyn sisustuksen suunnitellut sisustusarkkitehti Marko Paananen ja Viitasaaren kaupungin edustajia.

Tervetuloa!

Lyhty Viitasaari ja kahvila-ravintola Lyhty Haapasaarentie 5, Viitasaari

Kahvila-ravintola Lyhty avajaisviikonloppu 24.–26.2.

ma–to 10–20 I la 10–24 pe 10–22 I su 10–18

Yrittäjä Hanna Mari Laitila ottaa 12 kypsää pullapitkoa uunista ulos.

ASSI KOKKONIEMI HELI HYTTINEN

Kolumni Mari Waali

Hyvää huomenta Eija, hyvää päivää Jarkko – hei, ja hyvää päivää sinä

Jotkut ne vaan ovat ammattilaisia, eli nykykielellä pro-ihmisiä. Heitä tapaa Viitasaaren kaupoissa hämmentävän usein. Siis eri tavalla kuin jollain isommilla tanhuvilla, missä ajaa autolla cittariin, kävelee betonikammion läpi kohti käytävää, jonka takana aukeaa kauppakatakombi, jossa on hyllykilometreittäin laatikoita. Tilaa koodilla, hakee ostoksensa aukeamalta G6, laittaa ostoskärryyn ja maksaa kassalla jonon päässä jossain. Jos hymyilet edes kassalle, olet outo.

Viitasaarella on ilo olla ammattilaisen outo. Kaupassa myyjä osaa asiansa, ja hän tietää tavarat. Asiakas uskaltaa kysyä tyhmiä, eli etsiä erilaisia arkeen kuuluvia tarvikkeita, joista sattuu olemaan puutetta. Jos tavaraa ei heti löydy, se tilataan. Meillä kaupoissa palvellaan.

Hei Eija, Koulumäen kaupalla yhä. Siis pitäisihän sinun olla jo eläkkeellä. Et siis ole. Eli odotat kolmatta kaupparosvoa, jonka siinä sivumennessä nappaat kiinni?

Pienelle kassahihnalle perut, juustot, lihat ja höystöt. Eija vielä muistuttaa muista puuttuvista tarvikkeista.

Hei Jarkko, maalia veneen tuunaamiseen etsin, vaaleahkoa beigeä. Olisiko sellaista vempelettä, jolla hioisin hieman pronssiveistoksen kulmaa?

Löytyy, ja nastakengät järvenjäälle.

Taresin Jori, kesän Huopanankoski ja talven kattaukset, kiitos. Kirjakaupan Mervi, ei ole asiaa, joka ei kauttasi selviäisi. Juhan Kuvan Juha, kameran linssi sumentaa, ei varmaan minun tekniikkani huonommuutta, mutta sinä osaat tämänkin selvittää. Wiisarin Asta ja Paula, mitä suuremmissa määrin ammattilaisuutta. Värin ja tarvikkeen notkeat tekijät.

On mahdotonta nimetä kaikkia Viitasaaren palveluiden osaajia, koska meitä on paljon.

Tämä on laajan jakelun ProViitasaari-julkaisu, jota jaetaan mitä suuremmissa määrin pohjoisessa Keski-Suomessa. Lehti on tehty yhteistyössä Viitasaaren yrittäjien, kehittämisyhtiö Witaksen ja Viitasaaren kaupungin kanssa.

On ilo ja etuoikeus asioida Viitasaaren putiikeissa. Ilo ja etuoikeus nauttia Pikkasen Paremman Periferian palveluista.

Tervetuloa meille.

Huoh, taisin unohtaa mainita huippukirjaston, uimahalli Simmarin, Sahiksen laskettelukeskuksen, hyvin ylläpidetyn latuverkoston...

mari.waali@viitasaarenseutu.fi

Yhteystiedot Viitasaaren Seutu

Päätoimittaja: Mari Waali 050 3792 700 mari.waali@viitasaarenseutu.fi

Toimittajat:

Heli Hyttinen 050 4060 486 heli.hyttinen@viitasaarenseutu.fi Assi Kokkoniemi 040 1598 309 assi.kokkoniemi@viitasaarenseutu.fi

Osoite:

Keskitie 7, 44500 Viitasaari

Jaska

Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta ja sen linnuista ja eläimistä. Vähän toista vuotta sitten ilmestyi tänne Äänekoskelle Karhunlähteen kaupunginosaan pyrstötön varis. Aluksi se yritti lentää, mutta ei siitä oikein tullut mitään. Annoin yhden kerran koiralle tarkoitettuja ”napsuja”, ja niistä varis sanoi, että nämä ovat hyviä. Meille syntyi läheinen ystävyys, eikä varis pelännyt koiraamme, kun se huomasi, ettei siitä ole vaaraa. Annoin varikselle nimen ”Jaska”! Se katsoi pyytävästi ja samalla kiitollisesti silmiini ja halusi, että ymmärtäisin, ettemmekö voisi jatkaa tätä yhteiselämää. Oli kiva näky, kun minä, koira ja Jaska yhdessä taivallettiin kävelytiellä. Siinä oli ihmettä myös naapureilta, jotka pääasiallisesti hyväksyivät jalkatien käytön. Oli myös naapureita, jotka auttoivat ruokinnassa. Onhan aina niitäkin, jotka pelkäävät, että rotat lisääntyvät, mutta näissä korkeitten kerrostalojen pihoissa ei ole näkynyt rottia, eikä rotanjälkiä kahdeksaantoista vuoteen, minkä olemme täällä asuneet. Talvesta selvittiin kevääseen. Jaskan pyrstö alkoi kasvaa, ja nyt se on täysin lentokykyinen. Aamulla, kun korotin äänen ja kysyin, missä Jaska on, pian se juoksi luokseni. Varis on viisas lintu, ja siitä on myös hyötyä, joskin haittaa. Se siivoaa tienvarsilta ruuan jätteet, jotka varsinkin kesällä rupeavat haisemaan ja ovat monelle rotukoiralle vaarallisia. Varisjuttu nousee ykköseksi.

Olen saanut tutustua sorsiin ja lokkeihin, joista olisi paljon mukavaa kerrottavaa. Yleinen sääntö on, ”että miten metsään huudetaan, niin se vastaa”. Tehdään linnuille pönttöjä, kun metsä on köyhä lahopuista. Petoeläimiä ei saisi olla liikaa. Ei tällaista luomakuntaa olisi kukaan muu voinut tehdä ja hoitaa, ellei olisi kaiken luojaa, Jumalaa.

Ed. Kalmari: Keskusta sai taisteltua paikallislehdille mediatuen

sPaikallislehdet ovat ehkä etelän median näkökulmasta näkymättömiä, mutta ne tekevät alueiden ja maaseudun vinkkelistä tärkeää, jopa korvaamatonta työtä. Niiden koko olemassaolo on ollut uhattuna, kun Posti alkoi periä lähes tuplahintaa jakelusta tämän vuoden alusta. Moni lehti on jo joutunut luopumaan paperilehden jakelusta kokonaan, sillä hintoja ei voi kuluttajille määrättömästi nostaa. Sanomalehtien jakelutuki kompensoi tätä maakuntalehdille ja Maaseudun tulevaisuudelle, mutta paikallislehdet olisivat jääneet vaille tukea ilman tätä lisätalousarviota ja Suomen Keskustaa! Nyt lisätalousarvio tukee myös paikallislehtiä 7 miljoonalla.

Tulen jatkossakin puolustamaan meidän lukijoiden oikeutta lukea paikallislehti paperisena kahvikupin ääressä. Postin tulee jatkossa ottaa paikallislehdet huomioon jakelun järjestämisasioissa nykyistä paremmin. Lehti ei voi viivästyä seuraavalle viikolle vuorojakelusta huolimatta. Paikallislehtien tulee saada myös suora yhteys postiin, jos jokin on vialla, ettei kadonneita lehtikimppuja tarvitsisi etsiä kuunnellen asiakaspalvelun soittoääntä tuntikaupalla.

Anne Kalmari

liikenne- ja viestintäjaoston jäsen kansanedustaja kesk.

ntalvella minä ajan pakastimella siltä se ainakin näyttää autoni on kuorrutettu jääkerroksella paukutan bensatankin luukkua nyrkilläni, seesam aukene!

siltä se ainakin näyttää pakastimen sisällä on kuitenkin lämmin paukutan bensatankin luukkua nyrkilläni, seesam aukene! sisätilanlämmitin ja puhallin toimii pakastimen sisällä on kuitenkin lämmin

autoni on luottopeli, se ei jätä sisätilanlämmitin ja puhallin toimii menee vartti kun kaivan corollan lumen alta

autoni on luottopeli, se ei jätä autoni on kuorrutettu jääkerroksella menee vartti kun kaivan corollan lumen alta talvella minä ajan pakastimella. Assi Kokkoniemi

Asiakaspalvelu: Itsepalvelu 24/7, oma.media.fi/viitasaaren-seutu

Chat-palvelu: ma–pe klo 8–22, la–su klo 10–18 asiakaspalvelu@keskisuomenmedia.fi

Lukijailmoitukset: viitasaarenseutu.fi /ilmoita lukijailmoitukset@ keskisuomenmedia.fi

Tilaukset ja hinnat: viitasaarenseutu.fi /asiakaspalvelu

Puhelinpalvelu: Puh. 014 622 133, klo 8.30–15 Puhelun hinta mpm/pvm. Jonotus on maksullista.

Mediamyynti: Hanna-Mari Manninen 044 406 2706 hanna-mari.manninen@media.fi ilmoitukset@viitasaarenseutu.fi

Kustantaja: Keski-Suomen Media Oy

Painopaikka: Lehtisepät

Jakelupäivystys: Posti Oy 0200 25 200 (pvm/mpm) jakelupalautteet.keski-suomi@ posti.com

ISSN 0356 1402

Uutismedian liiton jäsen

Yleisönosasto, juttuvinkit ja lukijan kuvat: seutu.toimitus@keskisuomalainen.fi Keskitie 7, 44500 Viitasaari

Mauri Hämäläinen Äänekoski

ER-sahan kunnossapitopäällikkö Tommi Pulkkinen on kotiutunut Viitasaarelle hyvin. – Kesällä voi olla jo venekin trailerilla, hän suunnittelee.

Vakituinen työ ja unelmien asunto: ”Napakymppi”

Tommi Pulkkinen joutui tarkistamaan Viitasaaren sijainnin kartalta, silti muuttopäätös oli äkkiä selvä.

Heli Hyttinen

ER-sahalle etsittiin viime vuonna kunnossapitopäällikköä.

Tehtävään soveltuvaa erikois- ja moniosaajaa ei niin vain löydy. Saati että kyseinen osaaja olisi vapailla työmarkkinoilla ja olisi vieläpä valmis muuttamaan jonnekin pikkasen parempaan periferiaan.

Lopulta kuitenkin tärppäsi. Löytyi Tommi Pulkkinen Mainittakoon tässä, että työpaikkailmoituksesta Pulkkiselle jäi mieleen juuri tuo Pikkasen parempi periferia.

Rekrytointikonsultilta kysyin, että ihan itsekö tuon keksit, Pulkkinen naureskelee.

39-vuotias Pulkkinen on koulutukseltaan sähkö- ja automaatioinsinööri. Hän on aiemmin työskennellyt sahoilla ja vaneritehtailla

sähkötyönjohtajana, mutta nyt vastuulla on sahan koko kunnossapito.

– Minun kauttani sähköja automaatio-osaaminen on vahvistunut, mutta itse joudun vielä opettelemaan esimerkiksi mekaniikkaa, kiinteistönhoitoa ja rakentamista.

Päivittäisen työnjohdon ohella Pulkkinen muun muassa osallistuu erilaisiin projekteihin, tiedottaa, dokumentoi, hankkii varaosia ja ratkoo ongelmia.

Tällaisella laitoksella pelkästään erilaisia komponentteja on niin paljon, että aina riittää selvittelyä. Työ on niin monipuolista ja mielenkiintoista, että ainakaan uusien haasteiden takia ei tarvitse muita paikkoja katsella, syyskuussa työnsä aloittanut Pulkkinen sanoo.

Espoossa syntynyt Pulkkinen asui viimeksi Ristiinassa. Pätkätöitä tehneenä hän on tottunut muuttamiseen, ja suunta on ollut hiljalleen pohjoista kohti. Vajaan vuoden hän on asunut Muoniossakin, siellä hän suoritti eräopasopintoja.

Pääkaupunkiseudulle en enää palaa, mies vannoo.

Viitasaaresta tuli Pulkkiselle suorastaan napakymppi.

– Unelmien asunto ja työpaikka samalla kertaa, hän hehkuttaa.

Viitasaaren sijainti piti tarkistaa kartalta, mutta silti Pulkkinen oli valmis muuttamaan melkeinpä saman tien paikan nähtyään.

Työhaastattelureissulla hän kävi jo varulta katsomassa muutamia vuokra-asuntoja. Rivitalot eivät enää houkuttaneet, mutta Keihärinkoskelta löytyi haaveena ollut rintamamiestalo omassa rauhassaan.

Talossa oli silloin vielä edelliset asukkaat. Ohi ajoin ja katsoin, että kyllä kelpaa, jos minut huolisivat.

Sisälle taloon hän pääsi kurkistamaan vasta, kun muuttokuorma oli jo pihassa.

Ennen töiden alkua jäi viikko aikaa sisustaa, hankkia talven polttopuut ja järjestellä muut asumisen asiat.

Sekä työ että asuminen ovat vastanneet Pulkkisen odotuksia.

Täällä näkyy tietynlainen rentous verrattuna isompiin yrityksiin. Kommunikaatio on sujuvampaa ja virtaviivaisempaa, kun yrityksen sisällä voi olla suoraan yhteydessä lähes keneen tahansa.

– Oman kokemukseni mukaan ala on myös vakaalla pohjalla.

Asunnon sijainnilla on luonnossa viihtyvälle ja retkeilyä harrastavalle Pulkkiselle suuri merkitys.

Auton voi parkkeerata miten päin vain, koira voi olla pihalla vapaana, rannasta pääsen kanootilla heti matkaan, jos siltä tuntuu, eikä ole naapureita vieressä. Kansallispuistoja on lähellä, ja matka Lappiinkin on lyhentynyt, mies luettelee asumisen hyviä puolia.

Sekin haave toteutui, että pääsee itse lämmittämään. Saa tehdä tulet kuin metsäreissulla ikään.

Edes 40 kilometrin työmatka ei Pulkkista haittaa. Töihin on aina päässyt, kun on kieli keskellä suuta ajellut.

Pulkkinen asuu yksin koiransa Kii-un kanssa. Mies ei ehtinyt aikomilleen koirakaupoille, kun hän ja Kii-u tykästyivät toisiinsa eräällä Lapin vaelluksella.

– Kaverilla oli äitinsä koira mukana. Reissun jälkeen hän soitti, että ehkä Kii-u saisi paremman elämän minun kanssani.

Jos Pulkkinen pitäisi blogia, sen nimi voisi olla Sosiaalinen erakko. Töiden jälkeen hän tulee kaupan kautta kotiin, mutta saattaa myös puhua tuntikausia puhelimessa hyvän kaverin kanssa.

– Täällä voi jutella myös tuntemattomille, vaikka kaupan kassalla tai aulassa. Sitä ei pidetä täällä minään. Ihmiset ovat rauhallisia. Jollain voi joskus olla hoppu, mutta kiirettä ei tunnu olevan.

Yksi toive Pulkkisella olisi kaupungin suuntaan: kokenut muuttaja on yleensä saanut uuden asukkaan infopaketin, mutta Viitasaarella sellaista ei tullut.

Kova pula osaajista

Heli Hyttinen

Kunnossapitopäällikön haku venyi ER-sahalla viime vuonna kaikkiaan noin kolmen kuukauden mittaiseksi, ja hakuprosessi jouduttiin toistamaan kolme kertaa. Ensiksi valittu ei ottanut tehtävää vastaan, eikä toisella kierroksella ollut riittävän päteviä hakijoita. Kolmannella kierroksella päteviä löytyi sen sijaan useampikin. – Yleisellä tasolla osaajien saatavuus Viitasaarelle on melko heikkoa, eli vetovoimaa ei ole. Esittäisin haastetta peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajille, jotta tuotaisiin esille, minkälaisia osaajia kotipaikkakunnan yritykset tarvitsevat, ER-sahan tuotantojohtaja Petri Säteri toivoo.

Vielä tyhjää täynnä. Saikaantien varrella seisova Sampo Siik näyttää, että suunniteltu palvelut ja tankkaus -kokonaisuus sijoittuisi Kuormaajantien suunnasta katsottuna tien oikealle puolelle ja itse logistiikkakeskus Siikin selän taakse tien vasemmalle puolelle.

Alkaako täällä jo syksyllä tapahtua?

Logistiikkakeskuksesta voisi muodostua alueellista yritystoimintaa tukeva vetonaula.

Heli Hyttinen

Logistiikkakeskus Wiiloa koskevat alustavat suunnitelmat ja laskelmat täydentyvät vielä kevään aikana, ja lopullinen päätös rakentamisesta on odotettavissa kesällä.

Alkuperäisen aikataulun mukaan alustavien laskelmien piti valmistua jo nyt, mutta tilannetta pitkittää JTF eli Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, mistä on haettavissa EU-rahaa Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalle yhteensä noin 17 miljoonaa euroa, joista 8,8 miljoonaa jo tälle vuodelle.

Tämän hetkisen arvion mukaan ensimmäinen JTF-rahoitushaku avautuisi maaliskuun puolivälissä. Rahoituskriteereihin odotetaan vielä tarkennuksia.

– Kyse on todella merkittävistä summista. EU-tuki helpottaisi mukaan lähtevien yritysten investointipainetta. Tuki vaikuttaa oleellisesti laskelmiin, Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Sampo Siik painottaa.

Hänen mukaansa logistiikkakeskuksen suhteen eletään nyt mielenkiintoisia aikoja. Suunnitelmia laaditaan parhaillaan kovalla kiireellä. Siik toteaa, että JTF-rahoituskriteerit mahdollistavat Wiilon tyyppisen toiminnan käynnistämisen, sillä tukea voi saada esimerkiksi teollisuuspuistojen rakentamiseen.

– Rahoittajat ovat nyt hyvin aktiivisia keskustelemaan ja jakamaan tietoa. Tilanne on hieno tällä hetkellä.

Siik on yhä luottavainen siihen, että Wiilon rakentaminen käynnistyy ensi syksynä, kuten aiemmin on kaavailtu.

Siik toteaa, ettei yrityksillä ole halua sitoa pääomaa omiin uusiin tiloihin kasvutarpeista huolimatta. Logistiikkakeskus on siksi hyvä vaihtoehto jopa 60–70 kilometrin säteellä sijaitseville yrityksille. Käytännössä esimerkiksi pakettiauto voisi tuoda ja viedä tavaraa

tiettyinä päivinä, kun logistiikkakeskus hoitaisi muun muassa varastoinnin.

Uuden rahoituskauden käynnistyessä rahoitusta on saatavissa myös koneisiin ja laitteisiin sekä ely-keskuksen että Business Finlandin kautta. Yritysten on järkevämpää investoida niihin kuin seiniin.

Heti alkajaisiksi on tarkoitus käynnistää sekä logistiikkakeskuksen että palvelut ja

tankkaus -kokonaisuuden rakentaminen. Kerrosneliöitä näihin tulisi Siikin mukaan yhteensä noin 5 000–10 000. Kummankin yhteyteen rakennettaisiin myös tuotantotiloja.

Tankkaus tarkoittaa käytännössä sähkö- ja kaasutankkausta sekä tulevaisuudessa myös vetytankkausta.

Palveluita ovat esimerkiksi raskaan kaluston pesula- ja korjaamopalvelut sekä kahvio.

Näihin etsitään uusia yrittäjiä.

Logistiikkakeskus voisi olla myös vetonaula, joka tukisi uusien tuotantoyritysten sijoittumista Viitasaarelle.

Teollisuustontteja on tarjolla ihan vieressä.

Hankkeen käynnistämistä helpottaa se, että alueella jo valmiiksi tie kevytväylineen ja katuvaloineen.

Alueen markkinointi saa uutta vauhtia, kun mainostoimisto Kamuan laatima markkinointimateriaali valmistuu. Sisällön tuottaminen on vielä hieman kesken, eikä tie-

nvarsimainoksia ole saatu paikalleen, koska valmiita mainospaikkoja ei ole käytettävissä, ja uusille on ensin haettava luvat.

Nelostien varteen Viitasaaren pohjoispuolelle kaavailtu logistiikkakeskus sisältäisi tuotteiden kuljetusta, varastointia ja jakelua koskevia toimintoja.

Alueelle on lisäksi kaavailtu esimerkiksi sähkön ja kaasun tankkausta ja tulevaisuuden vetytankkausta, aurinkovoimaa, raskaan kaluston huoltoa ja pesua sekä ravintola- ja muita palveluita. Lisäksi alueelle tulisi yritysten tuotantotiloja. Tällä hetkellä hankkeessa ovat mukana ainakin Kaskipuu Oy, Pisla Oy, Maarla Oy, Schenker Oy, Skarta Energy Oy, WasaGroup Oy, Viitasaaren kaupunki ja Wiitaseudun Yrityspalvelu. Hankkeen rakennuttaja ja rahoittaja olisi aiesopimuksen mukaan WasaGroup.

Alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi, ja sen omistaa Viitasaaren kaupunki.

Suunnitelmien mukaan ensimmäisessä vaiheessa käynnistyisivät kuvaan hahmoteltujen logistiikka- ja palvelukeskuksen rakentaminen.

HELI HYTTINEN

VIITASAAREN KAUPUNKI

HELI HYTTINEN

Uutiset ja tapahtumat p

Taikuri Simo Aalto esiintyy Viitasaarella ensi viikon torstaina

Wiitaseudun Yrityspalvelun toimitusjohtaja Sampo Siik odottaa tulevalta kaupunginjohtajalta aktiivisuutta ja yrittäjähenkisyyttä.

Säveltävä lintubongari on tottunut matkalaukkuelämään

Sampo Siik työskentelee Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtajana.

Heli Hyttinen

Sampo Siik on pitänyt kortteeria Viitasaarella reilun vuoden. Virallisesti Seinäjoella asuva Siik työskentelee Wiitaseudun Yrityspalvelun toimitusjohtajana ja keskittyy tällä hetkellä etenkin logistiikkakeskushankkeeseen.

Vuodenvaihteeseen asti hän toimi myös Witaksen kehittämispäällikkönä. Siikin ansiolista on pitkä. Automaation ja tietotekniikan diplomi-insinööri on teollisuuden automaatioprojektien vetämisen jälkeen työskennellyt monenlaisissa myynti-, markkinointi-, asiantuntija- ja johtotehtävissä.

– Toimittuani muutaman vuoden konsulttina aloin miettiä, että voisin olla aika hyvä tukemaan yrityksiä kehittämis- ja strategiatyössä.

Tulin sitten valituksi Ylivieskan kehitysyhtiön toimitusjohtajaksi.

Ylivieskassa Siikillä ei lopulta ollut intoa jatkaa, kun kehitysyhtiö lakkautettiin, ja sen toiminta siirrettiin kaupungin elinkeinoyksikköön.

Viitasaarelle Siik päätyi, koska Witaksen toimitusjohtaja Tapani Laitinen oli hänelle ennestään tuttu aiemmin kehitteillä olleiden hankesuunnitelmien parista, ja hän osasi houkutella.

Matkalaukkuelämään Siik tottui jo Ylivieskassa työskennellessään, joten sekään ei ole uutta.

Siikin uusperheeseen kuuluu vaimon lisäksi viisi aikuista lasta.

Talvella pimeys haittaa hieman arki-iltojen harrastamista, sillä Siik on intohimoinen lintubongari.

Nyt illat kuluvat pitkälti lueskellen ja töitä tehden. Maalis-huhtikuusta lähtien sitten kiertelen illat tuolla jossain. Viitasaarelta on löytynyt myös kivoja kavereita, joiden kanssa on kul-

jettu yhdessä muun muassa Heinäsuvannolla.

Jo Oulussa opiskeluaikana Siik kävi Liminganlahdella katselemassa lintuja, mutta varsinaisesti hän koukuttui lintuharrastukseen Virroilta hankitun mökkitontin myötä.

Mökillä merkkasin, mitä näin ja kuulin. Pari vuotta sitten hankin kunnon vehkeet.

Siik kertoo hämmästellen, että Viitasaarella nähtiin peippo viime viikonloppuna.

Nytkö olisi vain puoli kuuta kesään?

Säveltäminen ja etenkin pianomusiikki kuuluvat nekin Siikin harrastuksiin. Pianon ohella mies soittaa myös urkuja.

Enimmäkseen hän säveltää pianomusiikkia, mutta on hän tehnyt kirkkomusiikkiakin. Sitä soitettiin hänen omissa häissään.

Soitan suurimmaksi osaksi korvakuulolta, nuotteja en tarvitse. Soitan juhlissa, ja monesti myös ystä-

vät pyytävät soittelemaan. Joissakin järjestöissä toimin urkurina.

Viitasaaren tulevalta kaupunginjohtajalta Siik odottaa ennen muuta aktiivisuutta.

– Arvostin Janne Kinnusen aktiivisuutta ja kiinnostusta elinkeinotoimintaan. Hän oli tyyppinä tosi hyvä. Toivoisin samanhenkistä elinkeinotoiminnan puolestapuhujaa. Ideoivaa ja innostunutta toimijaa, sillä yrittäjähenkisyys näkyy kaikessa muussa toiminnassa.

Viitasaarella on Siikin mielestä kaikki edellytykset kasvattaa kaupungin elinvoimaisuutta.

– Nelostie ja Sininen tie ovat hyviä lähtökohtia. Täällä on hyvä tekemisen meininki sekä päättäjien että yrittäjien keskuudessa.

Tästä on hyvä jatkaa.

Yleinen maailman tilanne ja väen väheneminen ovat asioita, joille pitäisi jotain tehdä, mutta ne ovat kaikkien muidenkin ongelmia.

ER-saha tekee tänä vuonna investointeja 4,7 miljoonalla eurolla

Kanavakuivaamojen lisäksi investoidaan paketointilaitokseen ja ratojen automatisointiin.

Viitasaaren Seutu

ER-sahalla tehdään tänä vuonna useita investoin-

teja. Käynnissä on jo kahden automaattisen kanavakuivaamon rakentaminen. Lisäksi vuoden aikana modernisoidaan sahan paketointilaitos ja rimakuormien ratojen automatisointi. Yhteensä koko vuonna toteutettavien investointien arvo on 4,7 miljoonaa euroa.

Tuotanto kasvaa ja tehostuu.

– Loka-marraskuussa kaikki pitäisi olla jo käytössä, kertoo ER-Saha Oy:n tuotantojohtaja Petri Säteri

Tulevien investointien seurauksena tuotanto kasvaa ja tehostuu, kun laatu paranee ja arvokas raaka-aine saadaan entistä tehokkaammin talteen.

Viitasaaren Seutu

Taikuri Simo Aalto saapuu esiintymään Viitasaaren nuorisotalon teatteriin avustaja-vaimonsa Kirsti Aallon kanssa ensi viikon torstaina 16.2.

Koko perheen Jokeri Pokeri Box – Ihan Simona! -show kestää tunnin tarjoten kaikenikäisille katsojille matkan taikamaailmaan, ”jossa mikään ei ole mahdotonta”. Esityksessä mukana ovat eläinkaverit Erkki-kani ja Paloma sekä Eino-papukaija. Katsojille luvataan iloi-

nen ja hyväntuulinen lavashow ja maailman parhaita taikatemppuja, joiden parissa mieli virkistyy ja arjen pyöritys unohtuu.

– Pitkän urani aikana on jo yksi sukupolvi, ysärilapset, kasvanut aikuisiksi ja he tulevat nyt omien lastensa kanssa katsomaan lapsuutensa idolia, siksi haluan tarjota iloa ja ihmetystä kaikenikäisille, Simo Aalto sanoo. Mukaansatempaavan esityksen taataan säilyttävän taikapillerin vaikutuksen pitkään.

Musamäki tulee taas

Viitasaaren Seutu

MLL Viitasaaren yhdistys järjestää ensi viikon perjantaina 10.2. yhdessä Laskettelukeskus Sahiksen kanssa Musamäki-tapahtuman Savivuorella. Tapahtuma on toteutettu Ärrä tekee hyvää -keräyksen avulla. Sahiksen oma kioski on tapahtumassa auki, ja lisäksi kodassa saa makkaraa.

MenninkäinenKauneushoitola

Uutiset

ja tapahtumat

Marnista tulee viitasaarelainen

Marni Paananen muuttaa Kotkasta Viitasaarelle ja alkaa pyörittää kahvila-ravintolaa Vanhalla yhteiskoululla.

Assi Kokkoniemi

Autenttisia makuja, jokaiselle jotakin, ei eineksiä... Muun muassa näin kuvailee Viitasaarella muutaman viikon päästä kahvila-ravintolatoiminnan aloittava yrittäjä Marni Paananen tulevaa tarjontaa. Paanasella on ravintola myös Kotkassa. Se jatkaa toimintaansa yrittäjän itsensä muuttaessa Viitasaarelle.

– Konsepti täällä on pitkälti sama kuin Kotkassa. Se on kaikenkattava ja palvelee isoja asiakaskuntia, suomalaiselle sopivaa, Paananen kertoi uudesta kahvila-ravintolasta pari viikkoa sitten yhteiskoulun remontin katselmuksessa.

Paanasella on omat reseptit, ja ruokalista on monipuolinen lihapullista ja karjalanpaistista italialaisiin ja intialaisiin makuihin. Paikallisia makuja saadaan lähivesien muikuista ja hereford-lihasta.

– Teemme kaiken itse, emme käytä eineksiä. Se mitä täällä saa, sitä ei löydy mistään muualta. Tilojen ja ruuan puolesta täällä on jokaiselle jotakin.

Kahvila-ravintola tulee olemaan noin 120-paikkainen ja lisäksi terassille tulee asiakaspaikkoja 50–70. Yrittäjän lisäksi paikka työllistää noin kahdeksan henkilöä. Ravintola on auki joka päivä.

– Olen itse täällä päivittäin. Se tarkoittaa muuttoa etelästä. Sormet ihan syyhyää jo, Paananen kertoi tunnelmiaan.

Yrittäjä on innoissaan uusista tuulista ja paikkakunnasta, sekä muun muassa ravintolan keittiöön tulevasta hiiligrillistä. Keittiön kapasiteetti on kattava. Ravintolasta saa päivittäin vaihtuvaa lounasta sekä ruokaa myös

á la carte -listalta. Salaattilinjastolta voi koota itselleen ruokaisan salaatin, ja konditoriapuolelta löytyy leivonnaisia herkkunälkään.

– Listat vaihtuvat neljä kertaa vuodessa. Mennään vähän sesongin mukaan aina, sanoo Paananen.

Yrittäjän mukaan pienimuotoiset yksityisyystilaisuudetkin onnistuvat ravintolassa. Ajatuksissa on ollut myös jonkinlainen juhlateltta kesäisin ulos pystytettäväksi.

Marni Paanasen veli, televisiokasvo Marko Paananen on suunnitellut yhteiskoulun sisustuksen. Hänen kädenjälkensä näkyy muun muassa väreissä ja valaistuksessa sekä tilojen rytmityksessä.

Aiemmin peilisalina olleeseen tilaan tulevat ruokaja kahvilinjastot, baarinurkkaus sekä asiakaspaikkoja. Paikkoja on myös vanhassa aulassa.

– Tulee tummempaa ja vaaleampaa kalustetta, Paananen kuvailee ravintolan tunnelmaa.

Lisäksi ravintolasta löytyy rauhallisempi ”olohuonetila”, johon tulee looseja sekä mahdollisesti sohvia. Siitä yrittäjällä on omien sanojensa mukaan korkeat odotukset.

VIITASAARI

Nuorisotalon Teatterisali

Liput 15,50€, ryhmälippu 4 hlö 55,50€ www.lippu.fi ja ovelta tuntia ennen. www.taikurisimoaalto.com

Marni Paananen

Paananen sanoo tilojen olevan näkemisen arvoiset. Hirsiseinät ja korkeat huoneet tuovat ravintolaan oman tunnelmansa. Paanasen koti Kotkassa on myös hirsi-

rakennus, vanha koulu.

– Ne tuntuvat olevan kohtaloni. Niissä on se oma luonteensa, naurahtaa yrittäjä.

Millaisen yrittäjän Viitasaari nyt saa Vanhalle yhteiskoululle?

– Ainakin intohimoisen työtään kohtaan. Haluan, että asiakas saisi elämyksen niin puitteiden kuin ruuankin osalta. Se onkin ehkä suurin syy, miksi tänne tulin. Tulen myös yrittäjäperheestä, ja minulla on pitkä kokemus yrittäjyydestä. Tarkoitus on asettua Viitasaarelle.

Entä miltä Viitasaari vaikuttaa uuden ulkopaikkakuntalaisen yrittäjän näkökulmasta?

– Pelkkää positiivista. Ollaan Markon kanssa kilvan kehuttu Viitasaarta. Täällä on kilttejä ja ihania ihmisiä, ja kaikista henkii ystävällisyys. Vetää nöyräksi. Odotan kovasti, on tosi kiva tulla tänne.

Yrittäjä sanoo, että kun asiakkaat saadaan sisälle, he myös pysyvät siellä.

– On sanottu, etteivät viitasaarelaiset lähde tänne, mutta uskon kyllä, että he löytävät ravintolaan. Nöyrästi toivotan kaikki viitasaarelaiset tervetulleeksi. Tänne mahtuu useampi ja montakin kertaa.

Marni Paanasen Ravintola Lyhty avaa ovensa vanhalla yhteiskoululla näillä näkymin perjantaina 24. helmikuuta.

Uutta!

Onhan sinullakin jo Mediatunnus?

• Hyödynnä tilaukseesi sisältyviä digisisältöjä

• Hallitse tilaustasi ja asiakastietojasi

" Ollaan Markon kanssa kilvan kehuttu Viitasaarta.

Yrittäjä Marni Paananen odottaa innolla uuden kahvila-ravintolansa avaamista.

TUIJA SIIDOROW

p Ihmisten elämää

Karo Honkaselkä tykkää toteuttaa hyvät ideat nopeasti

Inga Kosunen

Viitasaarella neljää eri toimipistettä pyörittävän pian 37-vuotiaan Karo Honkaselän tarkoitus ei ollut ikinä alkaa yrittäjäksi.

Vesannolta lähtöisin olevan Honkaselän vanhemmat olivat yksinyrittäjiä.

– Olen nähnyt miten tiukille ja yksin yrittäjyydessä voi joutua.

Nyt Honkaselällä on yrityksissään töissä useita työntekijöitä, eikä yksin tarvitse olla. Yrittäjän itsensä lisäksi töissä on vakituisia henkilöitä kuusi, osa-aikaisia ja ekstraajia seitsemän sekä lisäksi siivoojia ja järjestyksenvalvojia.

Käännekohta elämässä tapahtui 2018, kun Honkaselkä huomasi yllättäen olevansa raskaana.

– Se tuli täytenä yllätyksenä. Siitä alkoi iso prosessi käydä läpi kaikki lapsen tuloon liittyvät asiat ja tunteet.

Siihen asti Honkaselkä oli ollut 13 vuotta kesät reissutöissä tekemässä asfalttihommia ja talvet ravintola-alan töissä. Honkaselkä totesi, että reissuhommia hän ei enää voisi tehdä. Täytyi alkaa miettiä muita vaihtoehtoja.

– Se oli vaikeaa aikaa, mutta jälkeenpäin voi jo sanoa, että hyvä niin.

Äitiyslomalla juuri synnyttäneenä kesällä 2019 Honkaselkä alkoi miettiä, mitkä työt onnistuisivat lapsen kanssa, kun puoliso kävi reissutöissä. Silloin ei ollut saatavilla valmista työpaikkaa, joten pakon tunne ajoi yrittämiseen. Aluksi hän yritti ostaa Niini Cafen, mutta se ei

vain ottanut onnistuakseen. Kesällä 2020 Mari Kärkkäinen sitten soitti ja pyysi töihin lounasravintola Memmuskaan.

– Olin tosi innoissani, kun joku soitti ja pyysi töihin.

Honkaselkä oli Kärkkäisen mukana rakentamassa Kontti Street Foodia päästen samalla näkemään, mitä kaikkea sellainen vaatii. Autoa ajeltiin ympäri Suomea ja kerättiin konttiin tavaroita, kun Kärkkäisen kanssa tulivat puheeksi aikaisemmin epäonnistuneet yrityskaupat.

– Silloin Mari sanoi, että osta Memmuska.

Honkaselkä sanoo epäilleensä paljon ison yrityksen omistamista ja pyörittämistä. Kärkkäisen kanssa sovittiin, että hän olisi ensin töissä ravintolassa, että näkisi, mitä se on.

– Olin loppukesästä kaksi viikkoa ravintolassa töissä, ja sitten oli selvää, että haluan ostaa sen.

Yrityskaupat sujuivat helposti, kun Honkaselkä pystyi hyödyntämään jo aiemmin tekemäänsä selvitystyötä.

Pohjat olivat Memmuskassa kunnossa Kärkkäisen jäljiltä, joten siitä oli hyvä aloittaa yritystoiminta.

– Ajatus yrittäjyydestä on muuttunut. Se on hirveän mielenkiintoista. Epätietoisuuden- ja paineensietokykyni on kasvanut valtavasti. Olen huomannut oikeastaan olevani parhaimmillani paineessa ja kiireessä, sytyn siitä.

Karo Honkaselän perheeseen kuuluu 3,5-vuotias tytär Emmi, aviopuoliso Veli-Pekka

Paananen, 40, amerikankettukoira Paavo ja tanskandogin pentu Taisto.

– Vellun kanssa nähtiin ensimmäisen kerran Kinnulassa keväällä 2014 Janne Hurmeen keikalla. Vietettiin silloin läksiäisiäni, kun olin lähdössä Norjaan asfalttihommiin. Vellu kiinnostui minusta heti, mutta sanoin hänelle, että älä kuvittelekaan, menen Norjassa naimisiin rikkaan turskanpyytäjän kanssa.

Toisin kuitenkin kävi. He näkivät pari kertaa kesän aikana, ja heinäkuun lopussa Honkaselkä palasi jo Suomeen.

– Olen tunteella eläjä, ja sieltähän tultiin sitten kesken kaiken takaisin. Tuolloin Honkaselällä oli Tervossa omakotitalo, jonne Paananen sitten pikkuhiljaa muutti ja jäi. Kolmen vuoden päästä he myivät Tervon talon ja ostivat Viitasaarelta omakotitalon

– Viitasaari oli silloin sopivasti puolivälissä molempien porukoille Vesannolle ja Kinnulaan. Minulla oli täällä myös tuttuja.

Honkaselkä on kasvanut kuusilapsisen perheen van-

himpana sisaruksena. Isossa perheessä hän on oppinut, että toisista huolehditaan, ja yhdessä hoidetaan homma kuin homma kuntoon. Nykyisinkin sisaruksiin ja vanhempiin on hyvät välit, ja heiltä saa apua tarvittaessa.

Vapaa-ajalla Honkaselällä ei ole aikaa harrastaa, eikä hän sano kaipaavansakaan aikataulutettuja harrastuksia.

– Enemmän kaipaisin mahdollisuutta hypätä autoon ja lähteä vaikkapa syömään rauhassa jonnekin, missä saan vaan ottaa vastaan palvelua. Jossain vaiheessa olisi haaveena lähteä perheen kanssa kauemmas

lämpöiseen lomalle. Normaalin työpäivän pituus on Honkaselälle noin kymmenen tuntia. Sunnuntaisin hän pyrkii pitämään vapaata. Töitä, puhelimia tai tietokoneita hän ei vie koskaan mukanaan kotiin.

– Jos jotain jää tekemättä, niin sitten jää, harvoin maailma siihen kaatuu. En valvo öitä ja stressaa asioista, joihin en sillä hetkellä voi vaikuttaa.

– Välillä tietenkin väsyttää ja tarvitsen ”aivojen nollauksen”. Silloin menen yksin sänkyyn makaamaan hyvien syömisten kanssa kuulokkeet korvilla ja katson sarjoja.

Rehtiys, reiluus, myötätun-

to, myötäeläminen, yhdessä tekeminen ja oleminen ovat Honkaselälle tärkeitä arvoja. Tärkeää elämässä ovat perhe, työ, ystävät ja työntekijät. Vaikka Honkaselkä onkin yritystensä toimitusjohtaja, hän sanoo, ettei heillä käytetä titteleitä, eikä ole päälliköitä. – Kuka vain meistä voi tehdä päivittäiset hommat. Yhdessä ideoidaan ja tehdään päätöksiä vuoropuhelussa.

Hän sanoo olevansa äärimmäisen kiitollinen hyvästä ja ammattitaitoisesta henkilökunnastaan, jota ilman mikään ei onnistuisi. Vähävaraisten auttaminen ja tukeminen on Honkaseläl-

Jos uskoo omaan juttuunsa, sillä pääsee pitkälle. Lisäksi riittää, että tekee parhaansa ja omannäköisesti.

tuntia on Karo Honkaselän normaalin työpäivän pituus.

le tärkeää. Päivittäin ravintolasta ylijääneet annokset toimitetaan vähävaraisille ,ja hyväntekeväisyystempauksia on järjestetty. Hinnat on tarkoitus pitää sellaisina, että kaikilla olisi varaa ostaa. – Vähävaraisuuteen liittyy yleisesti paljon häpeää. Olen itse vähävaraisesta perheestä, ja tiedän mitä se on. Niistä lähtökohdista lähteneenä minun ei olisi pitänyt saada mitään aikaiseksi. Olen kuitenkin kokenut sen, että on mahdollista menestyä tekemällä töitä.

Monen eri alan näkeminen on opettanut Honkaselälle, että vaikka jotain ei osaisi, kaikki on opeteltavis-

sa. Hän on kokenut, että parhaiten oppii tekemällä töitä. Honkaselkä on suorittanut peruskoulun jälkeen logistiikan ammattitutkinnon sekä asfaltoinnin erikoisammattitutkinnon, sen jälkeen kaikki osaaminen on hankittu töitä tekemällä. Yrittäjyyteen hän ei ole kursseja käynyt, mutta kahden vuoden aikana oppia on tullut enemmän kuin koskaan.

– Asenne kuinka suhtautuu, ratkaisee. Papereilla ja titteleillä ei ole loppuviimein merkitystä. Persoona ja se, että on ”hyvä tyyppi”, on paljon tärkeämpää.

Lounasravintola Karonkka

aukaistiin tammikuussa 2021. Vieressä oleva ammattikoulu on merkittävin ravintolan asiakas. Lisäksi Karonkka tarjoaa pitopalvelua ja ateriatoimituksia.

– Halusin ateriatoimituksen palveluihimme. Kun keksin mielestäni hyvän idean, tahdon viedä sen käytäntöön asti ja nähdä, toimiiko se.

– Ateriatoimitus on kivaa. Vanhat ihmiset ovat huippuja ja mainioita kun tullaan tutuiksi.

Koska yritys tarjosi pitopalvelua, tuli Honkaselälle idea perustaa naapuriin hautaustoimisto, jolloin hautaustoimiston asiakkaat voisivat ostaa myös pitopalvelun sa-

man katon alta. Ravintolan tiloissa on lisäksi mahdollista pitää muistotilaisuus. Hautaustoimisto Honkaselkä avattiin elokuussa 2021.

– Tuntui hyvälle laajentaa nopeasti. Äidilläni oli hautaustoimisto, jossa olen tehnyt hommia 15-vuotiaasta asti.

Keilahallin hankkiminen keväällä 2022 ei ollut alunperin Honkaselän oma ajatus. Sille etsittiin jatkajaa edellisen päätettyä lopettaa toiminnan.

– Kun sitä tarjottiin, en osannut sanoa ei. Keilaravintola Kaatis on lähtenyt hyvin liikkeelle, ja asiakkaat ovat tykänneet

paikasta. Kaatikselta löytyy keilahalli ja keittiö, josta saa grilliruokaa ja á la carte -annoksia, sekä viikonloppuöisin yökerho ja baari. Honkaselästä on kivaa kun on nyt oma paikka, jossa järjestää tapahtumia ja bileitä. Kaatiksella vakituisesti työskentelevä

Antti Tossavainen, 30, kertoo myös pitävänsä työstään.

Parasta on vaihtelevuus. Teen täällä töitä joka osa-alueella: keilahallissa, keittiössä, baarissa ja pokena.

Uusin toimipiste uimahalli Simmarin kahvio aukesi elokuussa 2022. Kaupunki kysyi Honkaselältä, ottaisiko hän sen toimintansa jat-

Kaatiksen työntekijä Antti Tossavainen pitää työstään. Yrittäjä Karo Honkaselkä kokee olevansa parhaimmillaan paineessa ja kiireessä.

koksi, kun edellinen pitäjä oli keväällä lopettanut. – Silloin oli melko haipakkaa, kun laitettiin kahvio kolmessa viikossa pystyyn. Äitini ja yksi osa-aikainen työntekijä ovat töissä kahviossa. Honkaselkä sanoo, että kaikki on lähtenyt paremmin liikkeelle kuin hän on osannut odottaa. Hän on nyt tyytyväinen tähän tilanteeseen. – Nyt mennään näillä. Tässä on nyt kaikkea, mitä olen halunnut: ravintola, baari ja hautaustoimisto. Keilahalli tuli siinä sivussa. Sen myötä olen opetellut keilaamaan. Se on kivaa, varsinkin silloin, kun osuu, nauraa Honkaselkä.

MONITOIMIPALVELUT JA KUMPPANIT OY

Yhteishaku alkaa 21.2., hae 21.3. klo 15 mennessä!

Tervetuloa opiskelemaan pikkasen parempaan lukioon

PELASTUS- JA TURVALLISUUSLINJA MUSIIKKILINJA

Kiinnostaako palokuntatoiminta, pelastaminen ja turvallisuus?

Nyt sinulla on erinomainen tilaisuus, sillä Viitasaaren lukioon voit hakea pelastusja turvallisuustoimintaan erikoistuneelle linjalle.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen ja KeskiSuomen pelastusalan liiton kanssa yhteistyössä järjestettävät opinnot painottuvat käytännön harjoituksiin, joissa suoritetaan sammutus-, pelastus- ja ensiaputehtäviä. Kurssit ovat valtakunnallisen koulutusjärjestelmän mukaisia palokunnan peruskursseja, joten ne antavat jatko-opintoihin hyvät valmiudet.

Linjalla on 10 opiskelijapaikkaa. Jokaisella oppilaalla on oma, täydellinen pelastusvarustuksensa. Kaikille opiskelijoille laaditaan yksilöllinen kunto-ohjelma. Fyysinen kunto on eduksi, mutta ei välttämätöntä, sillä tärkeintä on, että haluat auttaa toista ja olet motivoitunut nostamaan fyysistä kuntoasi.

Viitasaaren lukio on laadukas yleislukio, jossa voit erikoislinjojen lisäksi opiskella yleislinjalla. Lukiossamme on mutkaton, rento ja kannustava ilmapiiri. www.viitasaari.fi/lukio

Talven riemua

Musiikkilinjalla pääset ilmaisemaan itseäsi!

Opiskeluiden aikana voit musisoinnin lisäksi tehdä sävellyksen, sanoituksen ja sovituksen opintoja oman mielenkiintosi ja lähtötasosi mukaan. Musiikkia tallennetaan ja muokataan niin sekvensseri- ja nuotinnus- kuin studiokurssillakin. Tarjolla on myös ilmaisutaidon opetusta.

Opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan musiikkia ja ilmaisua voidaan yhdistää isommaksi musiikkiteatteri- tai musikaaliprojektiksi saakka. Haluatko jatkaa

pikkasen parempi

Laskettelurinne Sahiksessa

Sahis on monipuolinen koko perheen laskettelukeskus, jossa on erinomaiset puitteet lasketteluun ja lautailuun kolmessa rinteessä.

Sompahissin lisäksi Sahiksessa on mattohissi, jolla nousu on helppoa myös aloitteleville laskettelijoille. Keskuksessa toimii laajennetuissa tiloissa kahvio terasseineen ja kattavan valikoiman välinevuokraamo.

Sahis sijaitsee Viitasaaren taajamassa Savivuoren ulkoilualueella, jossa on eri mittaisia reittejä hiihtoon perinteisellä ja vapaalla tyylillä sekä Hiihtomaa pulkkamäkineen sekä Paniaisniemen laavu.

uimahalli simmari

Monipuolinen virkistyskeskus

• 25 metrin kuntouinti- ja vesijuoksuallas

• terapia-allas vesihierontapisteineen

• altaita lapsille vauvoista alkaen

• liukumäki

• kylmäallas

• sauna, keskiviikkona ja lauantaina höyrysauna

• liikuntaesteisille sopivat tilat

• Karonkka -kahvila

• ajanmukainen kuntosali

Tule tutustumaan!

musiikkiharrastustasi myös lukio-opintojen aikana? Lukio-opintojen oheen tarjoamme maksuttoman opiskelijapaikan Viitasaaren alueen musiikkiopistoon.

Tutustu Musiikkilinjaan internetissä www.musiikkilinja.com

Opiskelijoille

EDULLISTA ASUMISTA

Topintie 1-3 -soluasunnoissa

Viitasaarelta löydät vapaita ja edullisia vuokra-asuntoja, myös opiskelijoille soveltuvia soluasuntoja.

Tutustu tarjontaan www.viitasaarenvuokra-asunnot.fi

Täyttä tavaraa joka metri!

Heikin Rinne & Maanrakennus Oy

Aukioloajat ti-to 15.30-20 la-su 12-18

Talvilomaviikoilla

IG: @sahisofficial FB: Laskettelukeskus Sahis Laskettelijantie 26, 44500 Viitasaari 0400 981 541

Ilmakuva: Urpo Minkkinen

Aukioloajat

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

Torstai

Perjantai

Lauantai

12-20

7-9, 12-20

12-20

12-21

12-20

12-18

Lisätiedot ja ajankohtaiset tiedotteet verkkosivuilla viitasaari.fi/simmari sekä Facebookissa

“Uimahalli Simmari”.

Urheilutie 9, 44500 Viitasaari 040 714 4886

Seniorikortti yli 65-vuotiaille myynnissä, vuoden 2023 kortti 70 €!

Lukio sijaitsee monipuolisessa koulukeskuksessa, joten voit koulupäivän aikana vapaatunneillasi käydä ilmaiseksi uimassa tai kuntosalilla. Lukion syksyllä 2023 aloittavat saavat oppimateriaalit ilmaiseksi sekä tietokoneen käyttöönsä lukion ajaksi. Lukion loputtua sen voi edullisesti lunastaa itselleen.

Ravintola Lyhty palvelee paikallisia ja matkailijoita

Viitasaaren kaupunki on peruskorjannut vilkkaan Nelostien välittömässä läheisyydessä olevan, vuonna 1908 valmistuneen, vanhan yhteiskoulun. Jatkossa koko rakennus tunnetaan Lyhty

Viitasaarena ja siinä perjantaina 24. helmikuuta avattava kahvilaravintola on nimeltään Ravintola Lyhty.

”Toivon, että Lyhdyn löytävät Nelostietä Viitasaaren ohiajavat sekä paikalliset niin, että tästä tulee kohtaamispaikka”, ravintolayrittäjä Marni Paananen kertoo.

UUSI KAHVILARAVINTOLA avataan talvilomasesongin kannalta parhaaseen aikaan, sillä Etelä-Suomen talvilomaviikolta Lapista palaavat matkailijat pääsevät nauttimaan Viitasaaren uudesta tarjonnasta.

Tarjolla on sekä ruokaa että pienempää syötävää, esimerkiksi leipomo- ja konditoriotuotteita sekä muun muassa erikoiskahveja. Lounasta on saatavilla joka päivä.

Paanasella on kahvilaravintola Kotkassa, jossa vastaava toimintamalli on

jo onnistuneesti käytössä. ”Lyhty tulee tietysti olemaan omanlaisensa paikka, mutta aiemman kokemuksen ansiosta koko toimintaa ja sen suunnittelua ei tarvitse aloittaa alusta.”

Rakennus on ennallistettu talon historiaa kunnioittaen ja suunnittelussa on haluttu panostaa palveluympäristöön ja asiakaskokemukseen, jotka erottavat paikan muista valtatien varrella olevista kohteista. Ruokatarjonta muuttuu sesongin mukaan.

”Kaikki tehdään itse leivistä alkaen, valmiseineksiä ei käytetä missään vaiheessa. Myös läheltä saatavaa ruokaa tullaan käyttämään, muikkuja ja lihaa.”

RAVINTOLA LYHTY on ensimmäisenä rakennuk-

sessa käynnistyvä palvelu, mutta rakennusta ja koko keskusta-alueen kehittävän Viitasaaren kaupungin suunnitelmissa on laajentaa palvelutarjontaa pikkasen paremmassa periferiassa.

Kaupungin EAKR-rahoitteisessa Pikkasen enemmän liiketoimintaa -hankkeessa on projektipäällikkö Hannu Nevalan luotsaamana etsitty erilaisia palveluja ja niiden verkostoja koko Viitasaarelle.

KAHVILARAVINTOLAN

lisäksi rakennukseen valmistuu pieniä liiketiloja, jotka mahdollistavat putiikkitoiminnan käynnistämisen. Palveluympäristökokonaisuus muodostuu sekä koulun tiloissa toimivista, mutta myös muualla toimivien yritysten palveluista.

Lyhty Viitasaaren ympärille muodostetaan vetovoimainen ja kiinnostava palveluiden kokonaisuus, joka pysäyttää enenevissä määrin valtatiellä liikkujia ja tarjoaa tunnelmalliset puitteet myös kaupunkilaisille, vapaa-ajan asukkaille sekä muualla seutukunnalla asuville.

RAVINTOLA LYHDYN TAPAHTUMATARJONTAA

su 26.3. Tarinakonsertti klo 18 Tarinoita kotiseudulta, esiintyjinä Wiitasaaren Wilma, Saarijärven Paavo, Karstulan Kopes sekä Pihtiputaan Mummo. Pääsylippu 10 €, lipputuotot hyväntekeväisyyteen.

7.-10.4. Lyhdyn Pääsiäinen

21.4. Lyhdyn Meksikolainen ilta

30.4. Lyhdyn Vappu

1.5. Lyhdyn vappubrunssi

14.5. Lyhdyn äitienpäivälounas

AUKIOLOAJAT

Ravintola Lyhdyn avajaisia juhlitaan koko viikonloppu 24.–26.2. Ovet ovat avoinna perjantaista 24.2. lähtien avoinna

ma–to 10–20, pe 10–22, la 10–24, su 10–18. Haapasaarentie 5, Viitasaari

Hirsikoulu korjattiin maata myöten

Vanhan yhteiskoulun korjauksen on pääurakoitsija on Rakennusliike Seppänen

Oy.

”Haastavin osa tässä projektissa on ollut tiukka aikataulu, sopimuksen allekirjoittamisesta on kolme kuukautta ja aivan kohta rakennus luovutetaan kaupungille. Kaikki työvaiheet ja rakennustarvikkeiden toimitukset on pitänyt suunnitella tarkasti”, toimitusjohtaja Kai Seppänen kertoo. Vanha koulurakennus on

korjattu maata myöten, sillä lattiarakenteet on uudistettu perusteellisesti. Käytännössä koko alkuperäinen rakennus on käyty läpi kattoa lukuunottamatta, myöhemmin rakennettujen kellarin ja lisäsiiven korjaus on suunniteltu seuraavaan työvaiheeseen. Seppänen kertoo, että vanhan yhteiskoulun korjaus poikkeaa keskisessä Suomessa toimivan yrityksen normaaleista työkohteista.

”Tämä on ollut mielenkiintoinen urakka kaikille siihen osallistuneille. Hirsirakennusten korjauksia pääsee harvemmin tekemään tässä mittaluokassa. Työssä vanhemmat työntekijät ovat myös siirtämään hirsirakentamiseen liittyviä taitoja nuoremmille ammattilaisille.”

Usealla työhön osallistujalla on taustaa Viitasaarella ja myös paikallisia aliurakoitsijoita on ollut työmaalla.

URAKKA on ollut kustannuksiltaan mittava, mutta Viitasaaren kaupungin tekninen johtaja Juho Tenhunen muistuttaa, että jokaisen rakennuksen elinkaareen kuuluvat korjaukset.

”Korjaamalla rakennus on varmistettu, että paikallinen, kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde säilyy Viitasaarella keskeisellä paikalla.”

Sekä Seppänen, Tenhunen, yrittäjä Marni Paana-

nen ja suunnittelija Marko Paananen kertovat, että vuorovaikutus korjausurakan aikana on toiminut erinomaisesti.

”Loppukäyttäjän ja kaupungin kanssa on keskusteltu paljon ja hienosäädetty suunnitelmia. Yhteydenpito on ollut tärkeää kaikkien kannalta, että jokainen osapuoli ymmärtää mitä ollaan tekemässä ja mitä asiakas tarvitsee”, Kai Seppänen taustoittaa.

Vuonna 1908 valmis-

tunutta rakennusta ei ole remontoitu aiemmin perusteellisesti. Ensin yhteiskoulu- ja sittemmin lukiokäytössä olleeseen rakennukseen on aiemmin tehty erilaisia muutostöitä kunkin ajan mukaisesti sekä rakennettu myöhemmin kellari ja lisäsiipi. ”Korjaustyöt olisivat tulleet joka tapauksessa eteen tulevina vuosina. Nyt pystyttiin huomioimaan myös uuden käytön tarpeet”, Juho Tenhunen kertoo.

Marni Paananen vielä keskeneräisen keittiön ovella. Keittiö valmistuu tällä viikolla ja siellä tehdään jatkossa ruoat ja muut tarjottavat alusta alkaen itse.

”Kaikki tehdään itse leivistä alkaen.

pikkasen parempi periferia Kulttuuri Sote

Julkisuudesta, muun muassa televisiosta tuttu sisustusarkkitehti Marko Paananen suunnitteli rakennuksen uuden vaiheen sisustuksen tilaratkaisuineen ja valaisuineen. Viitasaarelaisille vanhan yhteiskoulun merkityksellä on monia eri tasoja esimerkiksi koulutuksen, kulttuurin ja historian kautta.

Suunnittelutyön kautta rakennukseen tutustuneelle Paanaselle on lähestynyt paikkaa erilaisesta näkökulmasta.

”Minulle on ollut koko ajan ilmiselvää, että kyseessä on merkkirakennus, koska se on keskeisellä paikalla ja näyttävä.”

RAKENNUKSEN sisätilojen suunnittelua Paananen pitää itsessään kiinnostavana tehtävänä.

”On imartelevaa, että olen päässyt suunnittelemaan rakennuksen sisätilat, sillä lähtökohdat ovat hy-

vät ja rakennus on kaunis. Jos lähtökohta olisi ruma ja huonolla paikalla, se ei merkitse suunnittelijallekaan niin paljon.”

Suunnittelun lähtökohtina ovat olleet kaupungin asettamat tavoitteet, mutta myös vanha yhteiskoulu itsessään.

”Ulkoa se on vaikuttava, perinteinen ja tutuista materiaaleista. Halusin sen huomioiden, että sisältä rakennus on tutuista materiaaleista, mutta ei perinteinen ja ulkopuolta vieläkin vaikuttavampi.”

Vanhalla yhteiskoululla hirsipinnat ovat näkyvässä, näyttävässä roolissa. ”Hirsiä halusin erityisesti kunnioittaa ja enkä pilata rakennuksen olemassa olevia piirteitä.”

KAUPUNGIN suunnittelutyölle antama tehtävänannon ytimessä oli vanhan kunnioittaminen ja toisaalta paikan erottuminen muista

vastaavista rakennuksista ja pysähdyspaikoista. Paanasen mukaan se antoi hyvät edellytykset suunnittelutyölle.

”Talon ulkonäkö asettaa tietyt odotukset siitä, miltä sisällä näyttää. Tavoitteena on ollut koko ajan se, että sisälle astuessa ihmiset kokevat miellyttävän yllätyksen, joka on kuitenkin tarpeeksi kotoisa.”

Projektissa mukana olleiden ja keskeneräisissä tiloissa vierailleiden tahojen kommenttien mukaan suunnittelijan tavoite on toteutumassa. Ensimmäisenä yrityksenä tiloissa aloittaa Paanasen sisko Marni Paananen. Usein sisarusten välit ovat muita ihmissuhteita suorempia ja niin on Paanastenkin tapauksessa.

”Kun Marnikin on tosi tyytyväinen, niin se kertoo paljon.”

SUUNNITELMISTA on

tiettyjä kohtia jäänyt toteuttamatta eri syistä, mmutta ei Marko Paananen harmittele niitä, sillä kokonaisuus on onnistunut.

”Kaikissa projekteissa tulee erilaisia takaiskuja, että kaikkea suunniteltu ei pääse viemään toteutukseen asti. Niin tässäkin, mutta visio on toteutunut lähes täydellisesti.”

Vanhan yhteiskoulun lisäksi Marko Paananen on tyytyväinen koko kokemukseen paikkakunnasta.

”Viitasaarella olen saanut hyvän vastaanoton. Ammatissa ja julkisuudessa olen tottunut sellaiseen suhtautumiseen, että tänne ei kannata tulla kukkoilemaan. Viitasaarella sitä ei ole tullut vastaan ja pidän sitä hienona asiana.”

TOIMIVA vuorovaikutus näkyy suunnitelmissa ja niiden toteuttamisessa positiivisesti.

”Sujuva toiminta on ollut

Marko Paananen on suunnitellut hirsirakennuksen sisäosan niin, että rakennus erottuu edukseen.

työn etenemisen kannalta tärkeää, kenenkään ei ole tarvinnut lähteä keulimaan roolissaan.”

Vaikka Paananen on Viitasaaren yleisin sukunimi ja täyskaimojakin on vähintäänkin lukuisia, Marko Paanaselle pikkasen pa-

Lyhty valaisee, ohjaa ja yhdistää

Lyhty Viitasaari on valittu vanhana yhteiskouluna ja puulukiona tunnetun rakennuksen ja sen palvelukokonaisuuden markkinointinimeksi. Monesta näkökulmasta sopiva nimi pohjautuu rakennukseen itseensä.

Marko Paanasen sisustussuunnitelmien mukaisesti sisätiloissa huomiota herättävässä roolissa on isot lyhdyt. Suurimmat ovat lähes kaksi metriä korkeita.

Kun rakennuksen uuden käyttötarkoitukseen sopivaa nimivaihtoehtoa mietittiin jo käytössä olleista ja uusista vaihtoehdoista, Paanasella oli omat ajatuksensa asiasta.

”Minulla oli toiveena nimelle, että se on taustaltaan suomalainen, lyhyt sana, eikä ole äätä ja öötä. Lyhty-idea tuli vähän sattumalta, kun sisustussuunnitelmissa olin jo kaavaillut lyhtyjä kattoon.”

PIKKASEN enemmän liiketoimintaa -hankkeen projektipäällikkö Hannu Nevala kertoo, että vanhan yhteiskoulun tulevasta käytiin eri yhteyksissä keskusteluja.

”Viitasaaren vanha yhteiskoulu olisi ollut varsin helppo, ja looginenkin valinta markkinointinimeksi,

mutta halusimme asiaa tarkastella monesta eri näkökulmasta.”

Markkinointinimen käyttöönotossa on ajateltu erityisesti suuren yleisön tavoittamista.

”Tarkoitus ei ole hävittää paikallisia tapoja ja historiaa. Vaikka rakennus tunnetaan paikallisesti koulukäytöstään, Lyhty on nähty monella tapaa erinomaisena nimenä ohikulkijoiden ja muualta lähtöisin olevien tavoittamisen näkökulmasta.”

LYHDYN palvelut ja ainutlaatuinen ympäristö ovat hyvä syy pysähtyä Viitasaarella ja tätä kautta kokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden pidentää vieraiden viipymää palveluiden äärellä. Kokonaisuuden vetovoimaa käytetään jatkossa hyväksi myös matkailussa. Lyhtyä voidaan käyttää myös rakennuksen palveluiden ja sen ympäristön kehittämisessä. Vanhassa yhteiskoulussa, siis jatkossa Lyhty Viitasaaressa, tarjottavat tuotteet ja palvelut sekä rakennuksen puitteet muodostavat yhdessä kehittämistyön ydintuotteen erityisesti matkailijoille ja nelostiellä liikkujille.

”Lyhty nimenä tarjoaa paljon kehittämismahdol-

rempi periferia on tuore tuttavuus.

”Olen kiitollinen tällaisesta mahdollisuudesta, jonka ansiosta olen päässyt tutustumaan paikkakuntaan ja viitasaarelaisiin. Aiemmin en tiennyt edes, missä Viitasaari on.”

Vanha yhteiskoulu on ollut Viitasaarella tärkeä rakennus 1900-luvun alusta alkaen. Edelleen keskeisellä paikalla keskustassa, Nelostien varressa oleva rakennus tunnetaan jatkossa Lyhty Viitasaarena.

lisuuksia erilaisten uusien palveluiden ja tuotteiden luomiseksi. Jo tässä vaiheessa pienen joukon kesken uusia ideoita ja ajatuksia on syntynyt runsaasti.”

VUOSIKYMMENTEN varrella muodostuneiden kerrostumien vuoksi Lyhty Viitasaari ympäristöineen

on paikallisille ja kaikille viitasaarelaislähtöisille poikkeuksellinen kiinnostava kohde. Jokaisella on rakennukseen liittyen vähintään jonkinlainen muisto ja kokemus.

”Perinteisen sanonnan mukaan rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja se pätee tähänkin rakennukseen.

Paikka kulkenee paikallisten suussa varmasti edelleen vanhana yhteiskouluna ja puulukiona, ikäluokasta riippuen.”

Nevalan mukaan myös uudessa nimessä on yhteys rakennuksen aiempaan käyttöön kouluna.

”Kuten koulu, niin myös Lyhty luo suuntaa. Valo ja

tulet ovat vuosisatojen ajan ohjanneet ihmisiä hakemaan suuntaa ja löytämään oikeaan paikkaan. Lyhdyn valo ja vanha yhteiskoulu ohjaavat eteenpäin ja luo suuntaa. Lyhtyyn liittyvä valo ja lämpö luo turvallisuuden tunteen, jollaisen myös koulu on tarjonnut opiskelijoilleen.”

Kuulutus

EDUSKUNTAVAALEISSA ÄÄNESTÄMINEN

VUODEN 2023 EDUSKUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS, KOTIÄÄNESTYS JA VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYS

2.4.2023 pidettävien eduskuntavaalien ennakkoäänestys tapahtuu 22.-28.3.2023 välisenä aikana.

Yleinen ennakkoäänestyspaikka

Viitasaaren kaupungin alueella toimiva yleinen ennakkoäänestyspaikka on Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, 44500 Viitasaari, puh. 044 459 7301. Ennakkoäänestysajat ovat seuraavat:

22.-24.3.2023 (ke-pe) klo 9.00-18.00

25.3.2023 (la) klo 10.00-14.00

26.3.2023 (su) klo 11.00-14.00

27.-28.3.2023 (ma-ti) klo 9.00-18.00

Kiertävä äänestysauto

Wiitaunionin kirjastoauto toimii vuonna 2023 eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen kiertävänä äänestysautona seuraavilla äänestysauton pysähdyspaikoilla ja aikatauluilla:

1. vaalireitti (22.3.2023 keskiviikko)

11.30-12.00; Soliskyläntie 560, 44500 Viitasaari (Soliskylän kylätalo)

12.30-13.30; Pitkäkuja 27, 44590 Vuorilahti (Maamiesseuran talo)

14.00-14.30; Koskitie 122, 44580 Huopanankoski (vanha hautomo)

15.00-16.00; Keihärinkoskentie 672, 44760 Keihärinkoski (Keihärinkosken kylätalo)

16.30-17.00; Kokkolantie 693, 44740 Keitelepohja (bussipysäkki, entinen kauppa)

17.30-18.00; Rinteentie 19, 44730 Löytänä (Löytänän kylätalo)

Ennakkoäänestäjän on todistettava henkilöllisyytensä virallisella henkilöllisyystodistuksella.

Väliaikainen henkilökortti

Vaaleista tietoa osoitteessa

2. vaalireitti (23.3.2023 torstai)

10.30-11.30; Niinijoentie 77, 44480 Niinilahti (Niinilahden kylätalo)

12.00-12.30; Ilmolahdentie 421, 44530 Ilmolahti (Ilmolahdentien ja Emoslahdentien risteys)

13.00-13.30; Vesannontie 590, 44640 Kymönkoski (Kymönkosken entinen kauppa)

14.00-14.30; Vesannontie 2102, 44670 Suovanlahti (Suovanlahden P-paikka)

15.00-15.30; Toulaudentie 1521, 44680 Lahnanen (Mäntylän kylätalo)

16.00-16.30; Keiteleentie 1752, 44630 Kumpumäki

17.00-18.00; Pasalantie 623, 44610 Kärnä (Pasalan entinen kauppa)

Jos äänioikeutetulla henkilöllä ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, on ko. henkilöllä oikeus maksuttomaan, väliaikaiseen henkilökorttiin, joka annetaan henkilölle äänestämistä varten ja on voimassa ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän ajan. Väliaikaisen henkilökortin Viitasaarella myöntää Sisä-Suomen poliisilaitos. Lupapalvelujen ajanvaraukset www.poliisi.fi/ajanvaraus.

Kotiäänestys

Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen. Mikäli henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on rajoittunut, voi mennä yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivän äänestyspaikkaan omin neuvoin taikka muitten kuljettamana tai muuten avustamana, hän ei kuulu kotiäänestykseen oikeutettujen piiriin.

Kotiäänestykseen oikeutetun henkilön kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja voi äänestää kotiäänestyksessä samalla kertaa kuin kotiäänestykseen oikeutettu hoidettavansa, jos Viitasaaren kaupunki on merkitty äänioikeusrekisterissä omaishoitajan kotikunnaksi.

Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 21.3.2023 ennen klo 16.00 kotikuntansa keskusvaalilautakunnalle. Ilmoitus tulee tehdä osoitteella Viitasaaren kaupungin keskusvaalilautakunta, Keskitie 10, 44500 Viitasaari tai puhelimitse 050 310 8050. Lomaketta, jolla ilmoituksen voi myös tehdä, on saatavissa kaupungintalon neuvonnasta sekä kaupungin kotisivuilta osoitteesta www.viitasaari.fi/vaalit

Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö. Jos samassa taloudessa asuva omaishoitaja aikoo äänestää kotiäänestyksen yhteydessä, se on mainittava ilmoituksessa. Laitoksissa toimitettavasta ennakkoäänestyksestä ilmoitetaan asianomaisiin laitoksiin lähetettävällä kuulutuksella.

Eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 2.4.2023 klo 9.00-20.00 Viitasaaren kaupungissa seuraavilla äänestyspaikoilla:

Äänestysalue Äänestyspaikka

1. Keskeinen äänestysalue Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, Viitasaari

2. Läntinen äänestysalue Huopanan koulu, Keihärinkoskentie 7, Huopanankoski

3. Itäinen äänestysalue Kymönkosken koulu, Hanhiniementie 9, Kymönkoski

Viitasaarella 10.1.2023

VIITASAAREN KAUPUNGIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Kuulutus

KYLIEN KEHITTÄMISAVUSTUKSET

JA KYLÄTALOJEN

LÄMMITYSAVUSTUKSET VUONNA

2023

Viitasaaren kaupunki julistaa haettavaksi 31.3.2023 klo 16.00 mennessä kylien kehittämisavustukset ja avustukset kylätalojen lämmitykseen. Avustushakemukset toimitetaan kaupunginsihteerille osoitettuna määräaikaan mennessä osoitteella Viitasaaren kaupunki, Keskitie 10, 44500 Viitasaari tai tiina.honkanen@viitasaari.fi.  Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.

Kaupunginvaltuusto on 10.10.2016 § 81 päättänyt myöntää 1000 euron suuruisen lämmitysavustuksen niille rekisteröidyille kyläyhdistyksille, joilla on jo useamman vuoden ajan ollut kylätalollaan läpi talven lämmitys ja erilaista säännöllistä toimintaa talviaikaan, ja he ovat tämän osoittaneet kaupungille.

Kehittämisavustusten osalta avustettavan kehittämis - tai investointihankkeen kokonaiskustannukset saavat olla enintään 6000 euroa, johon kehittämisavustusta myönnetään enintään 70 %. Avustus maksetaan jälkikäteen hankkeesta toimitettua tilitystä/ kuitteja vastaan. Mikäli hanke saa muuta julkista rahoitusta, kehittämisavustusta ei myönnetä.

Katso avustusten hakuilmoitus ja tarkemmat ehdot: viitasaari.fi/kuulutukset/kylien-kehittamisavustukset-jakylatalojen-lammitysavustukset-vuonna-2022/

8.2.2023 VIITASAAREN KAUPUNGINHALLITUS

Viitasaarella runsaasti latuja ja luistelualueita

Hiihtoladut (kaupungin ylläpitämät)

• Savivuorella useita reittejä (1-5 km) perinteisellä ja luistelutyylillä. Pysäköintipaikat Kappelintie 27, Lummeniementie 125

• Isoaholla edestakainen reitti (yht. 9 km) perinteisellä ja luistelutyylillä. Pysäköintipaikka vanhalla urheilukentällä (Isoahontie 23)

• Jäällä latua Pihkurinsaareen ja sen ympäri (yht. n. 10km Torinrannasta lähtien (Porthaninkuja)) sekä Vanhan Kirkkosaaren ympäri (n. 8,5km ABC:n rannasta). Jääladuille pääsee myös useasta muusta paikasta.

Lisäksi yksityisten ylläpitämiä latuja niin taajamassa kuin kyläkunnilla.

Luistelualueet (kaupungin ylläpitämät)

• Koulukeskuksen luistelualue ja kaukalo (Urheilutie 9)

• Isoahon luistelualue (Isoahontie 23)

• Kurkelan luistelualue

• Kymönkosken koulun kaukalo (Hanhiniementie 9)

• Huopanan koulun kaukalo (Keihärinkoskentie 7)

• Retkiluistelurata keskustassa, lähtö Torinrannasta (Porthaninkuja). Rata kulkee Haapasaaren rantuudella, edestakainen mitta 2,6 kilometriä.

Luistelualueet ovat käytettävissä vain pakkasasteilla. Alueilla ei tule luistella, kun lämpötila on 0 °C tai korkeampi. Koulukeskuksen ja Isoahon luistelualueilla otettu käyttöön uusi valaisujärjestelmä. Alueilla olevilla vihreitä painikkeita painamalla syttyvät valot, jotka palavat tunnin ajan. Jos luistelualueen valot eivät syty painikkeista tai ovat iltaisin sammutettuna muissa kohteissa, luistelupaikka ei ole käytössä, esimerkiksi sään tai jään kunnon vuoksi.

Ajantasaiset tiedot verkkosivuilla www.viitasaari.fi/ladut

Jokeri Pokeri BoxIhan Simona -show

Nuorisotalon teatterisalissa torstaina 16.2. klo 18 (Koulukuja 8)

Liput 15,50 e / ryhmälippu 4 hlö 55,52 e Ennakkomyynti verkossa www.lippu.fi, ovelta tuntia ennen esitystä

Ajankohtaista, luotettavaa ja mielenkiintoista uutta luettavaa. Viitasaaren Seutu

AUTOJEN PIKAPESU VIITASAARI

Kennääntie 8–12, 040 524 4815

■ Vahaukset

■ Kiillotukset

■ Sisäpesut

Sähköpalvelu

Juha Palonen Oy

• Sähkösuunnittelu- ja asennuspalvelut

• Automaatioratkaisut ja -palvelut

■ Harjaton autopesu

■ Asuntoautopesut

■ Venepesut

■ Vahapesu ja renkaanvaihto 50 €

• Lämpöpumput ja jäähdytys

lämpöpumput

0400 646 218 • www.sjp.fi juha.palonen@automaatiohuolto.fi

100% kotimainen paikallinen

Katsastus r Pihtipudas

3, 4-tien varrella Avoinna: ma-ke, pe 9-16, to 9-18

Kuljetusta yli 50 vuoden kokemuksella!

• Hiekat

• Soramurskeet

• Kalliomurskeet

• Hiekoitushiekat

• Nostotyöt

• Kaivinkonetyöt

• Pohjatyöt

• Teiden kunnostukset ja korjaukset

• Polttopuukuljetukset

Toimisto 010 581 8700

| toimisto@kuljetusvillman.fi

Kimmo Villman 040 567 1641

p Ihmisten elämää

Aamuvirkku leipuri paistaa pullat poikineen

Heli Hyttinen

Kotileipomo Kotopullan yrittäjä Hanna Mari Laitila haaveili kondiittorin urasta jo 17-vuotiaana, mutta kun Oulaisten pikkukylästä olisi silloin pitänyt lähteä Ouluun saakka suureen maailmaan, niin uskallus ei vielä riittänyt.

Kun hän sitten aikuisena aloitti kondiittorin opinnot Jyväskylässä, hänestä tuli samalla vauhdilla kondiittorimestari.

Silloin vuonna 2007 perustettu Kotopulla oli jo toiminnassa.

– Ennen leipomoa meillä oli se ongelma, että pakastin oli usein kantta myöten täynnä leivonnaisia. Enempäänsä kukaan ei jaksanut syödä, joten kutsuttiin sitten vieraita, että sain taas leipoa, Laitila kertoo.

Hän kävi nuorena talouskoulun ja työskenteli elintarvikemyyjänä ennen yrittäjäksi ryhtymistään.

Tykkäsin siitäkin, mutta leipominen on vielä mukavampaa.

En ole katunut. Toivottavasti saan tehdä tätä ainakin eläkeikään asti.

Kotopulla sijaitsee Äänekosken Liimattalassa, mutta Laitilan leivonnaisia myydään säännöllisesti Viitasaaren Nestorissa, jonne hän tuo kuorman kahdesti viikossa.

Lisäksi hän leipoo tilauksesta sen, minkä ehtii.

– Minulta kysytään usein, miksi en leivo Äänekoskelle.

Tämä nykyinen kuvio on niin hyvä, että miksi korjata sellaista, mikä ei ole rikki, Laitila perustelee.

Nestoria hän kehuu ihan uskomattomaksi paikaksi.

Kesällä ja jouluna ei saa tehtyä niin paljoa kuin menisi kaupaksi. Sekin on tosi hyvä, että Nestorissa on myös muita leipojia. Ei tarvitse yksin täyttää hyllyjä, joten voi pitää vapaata, jos haluaa.

Kevään ja syksyn hiljaisempiin jaksoihin mahtuu muun muassa kuntokuuria, marjastusta ja suursiivousta.

Aina joulun jälkeen Laitila pitää viikon loman, ja loppukesästä tehdään pariviikkoinen Norjan reissu.

Reilun 40 kilometrin ajomatka Viitasaarelle ei aamuvirkkua leipuria haittaa.

Kerkiää tällainen tuuliviiri vähän aikaa istua ja hengähtää, Laitila naurahtaa.

Työn kylkiäisinä hän on saanut myös paljon tuttuja Viitasaarelta.

– Ei ole sellaista kauppareissua, etteikö tulisi kuulumisia vaihdettua. Nestorissakin tulee kahviteltua

Ensimmäiset kolme vuot-

ta Kotopulla toimi Laitilan omassa kotikeittiössä. Sitten kodin alakertaan valmistui leipomo, joka on niin pieni, ettei hukka-askelia kerry.

Leipomossa on kiviarinauuni, jonka kahdella arinalla paistuu esimerkiksi 16 pullapitkoa samalla kertaa. Lisäksi on tasalämpöinen kohotuskaappi ja käytettynä ostettu iso taikinakone sekä näppärä etikettivaaka.

Laitilan mukaan asiakkaat arvostavat ihan tavallisia kotileivonnaisia leivästä, pullasta ja pikkusuolaisista kahvikakkuihin, piirakoihin ja pikkuleipiin.

Tilauskakkuja menee myös viikoittain, kermakakuista voileipäkakkuihin. Suosituin on mansikkakermakakku.

Oli joulu tai juhannus, sitä menee joka viikko.

Leivonnaisissaan Laitila suosii aitoja makuja ja hyviä puhtaita raaka-aineita, kuten oikeaa voita ja itse poimittuja marjoja.

– Marjoja ostan lisäksi Marjatila Raitaniemestä. Ruisjauhot ostan Viitasaarelta Kauppisen Riitalta. Ruisleivän juuren sain vanhimmalta siskoltani, joka leipoi ruisleivät häihimme vuonna 1993.

Kun Nestori sulkeutui koronan vuoksi, Laitilan leivonnaiset tulivat myyntiin Viitasaaren K-supermarkettiin. Aiemmin hän on leiponut myös Viitasaaren Abc:lle ja Neste Lintulahteen. Näistä kaikista hän on sittemmin luopunut.

Yksinkertaisesti siksi, että vuorokauden tunnit eivät riitä.

Tänä vuonna Laitila täyttää 50 vuotta. Hänellä on kahdeksan lasta ja yhdeksän lastenlasta. Työn ohessa hän soittelee tyttärilleen videopuheluita ja tapaa samalla lastenlapsiaan.

– Mitä nää teet, he usein kysyvät.

Välillä hän löytää itsensä avannosta, puoliso Marko kun hommasi tänä talvena kärrysaunan rantaan.

– Se on enempi Markon villitys, johon minä olen lähtenyt mukaan.

Laitila ei vierasta 16-tuntisia työpäiviä kiireisinä sesonkiaikoina, mutta iän karttuessa myös oma jaksaminen ja ajankäyttö ovat pistäneet miettimään yhä enemmän.

–

Liikunta on kuulunut elämääni aina. Välillä pidän liikuntapäiväkirjaa, siihen pitää saada kolme ruksia viikossa. Lenkkeilen ja käyn kuntosalilla, lumitöistäkin saa ruksin.

Koko perhe myös retkei-

lee mielellään luonnossa. Usein mukaan pyydetään ystäväperheitä, sillä siten nuorimmaiset vielä kotona asuvat pojatkin lähtevät helpommin mukaan.

Talviverkoilla perhe on kalastanut ainakin 10 vuotta. Iltaisin leipuri rauhoittuu neulomalla villasukkia.

Laitiloiden juuret ovat Pohjois-Pohjanmaalla, missä viikonloppuja vietetään usein vieläkin. Äänekoskelle muutettiin aikanaan Markon työn perässä. – Tänne on kotiuduttu. Ystäväperheitä on tullut, ja tuttuja on saatu, sosiaalisia kun ollaan.

Kotileipomo Kotopullan yrittäjä Hanna Mari Laitila haluaisi jatkaa leipurina ainakin eläkeikään saakka.

Mitä nää teet, kysyvät Laitilan lapsenlapset usein mummoltaan.

Tällä kertaa kuormasta löytyi myös kylmäsavuporovoileipäkakkua ja valkosuklaa-limehyydykekakkua.

Pilkkiminen on ällöttävää – mutta pilki sinä vain

Kolumni

Assi Kokkoniemi

Kyllä, kolumnin otsikko saattaa olla hieman provosoiva. Ja kyllä, minulla ei ole mitään kalastajia, metsästäjiä tai muita teurastajia vastaan – en vain itse pidä tappamisesta. Ja kyllä, kerron nyt vain ihan omista asenteistani, aivan henkilökohtaisesti. Ihan itsekkäästi aivan vain minun mielipiteistäni. Ja kyllä, jos siis hikeennyt tästä kolumnista, on se ihan omalla vastuullasi.

Kuten huomata saattaa, olen heti puolustuskannalla ja kirjoitan kappaleen verran varoituksia, jotten saisi ihmisten vihaa niskaani. Jos nyt kuitenkin mennään itse asiaan, ajattelin kirjoittaa siitä, etten tykkää syödä elollisia tovereitamme. Se ällöttää minua. On toki muitakin mainioita syitä olla syömättä eläimiä, mutta minua vain yksinkertaisesti jo ajatus siitä ällöttää. Ei kai sitä tarvitsisi mitenkään puolustella, sillä kyseessä on vain oma kokemukseni. Sinun kokemuksesi voi olla eri, ja kunnioitan sitä. Kunnioita sinäkin siis minun ällötyskokemustani, mikäli vain mahdollista. Olen syönyt kyllä lihaa, ja paljon olen syönytkin parikymmenvuotisen elämäni aikana. Tai omasta mielestäni paljon. Liha on kuitenkin jäänyt pikkuhiljaa pois ruokavaliostani, ja nyt en sitä oikein pysty suuhuni laittamaan.

Siispä sinä empaattinen lukija ymmärtänet nyt varmasti, että päätoimittajan kysyessä minulta, josko rustaisin lehtijutun pilkkimisestä, vastasin etten halua. Ja seuraava kysymyshän oli tietysti, että miksi en. Tarvitseeko minun perustella sitä, etten tahdo aiheuttaa kärsimystä eläville olennoille?

Täällä Suomessa tällaisena aikana, kun ruokaa ei ole pakko kalastaa ja metsästää pysyäkseen elossa, ei eläinten syömiselle ole mielestäni perustetta. Tästähän voi olla montaa mieltä, mutta tällaiseen johtopäätökseen olen itse tullut. Aivoni eivät kykene ymmärtämään sitä, miksi olisi oikeutettua syödä toisia, tuntevia eläimiä vain siksi, etteivät ne ole ihmisiä. Jos tarkoitukseni olisi provosoida, sanoisin, että lihansyönti vertautuu kannibalismiin. Mutta en sano niin.

Olen tietoinen vaikkapa siitä, että metsästyksellä esimerkiksi säädellään hirvikantoja. En usko, että pystyisin silti itse tappamaan sellaista komeaa eläintä, tai mitään vähemmänkään komeaa. Toki minun täytyy kyllä myöntää olevani sen verran murhaaja, että liiskaan hyttysiä ja sokeritoukkia tuntematta siitä huonoa omaatuntoa.

Ajatuksistani saa ajatella mitä tahtoo, sillä tarkoitukseni ei ole tässä käännyttää ketään kasvissyöjäksi. Pohdin vain ääneen minua pohdituttaneita asioita. Kenties ne saavat jonkun muunkin pohtimaan asioita. Asioiden pohtiminen on harvemmin pahasta. Joten pohdiskele vaikka näitä siellä pilkkireiän reunalla ahvenia ootellessasi. Ja osallistu sitten siihen ahvenkisaan, kun tärppää. Ja syö sen jälkeen se ahven.

Hanna Mari Laitilan oma suosikki on pulla. – Tykkään itse pullasta, ja sitä teen kaikista eniten.

HELI HYTTINEN

Keskiviikkoaamun peruskuorma saapuu Nestoriin. Mukana on paljon tuoreita leivonnaisia, muun muassa ruisleipää, pullaa, kakkuja ja pikkuleipiä.

”

Sinun kokemuksesi voi olla eri, ja kunnioitan sitä.

elämää p

p Witas palvelee

Witaksella puhaltavat uudet tuulet

Toimitusjohtaja Tapani Laitinen pitää kehittämisyhtiön säilymistä hyvin tärkeänä.

Heli Hyttinen

Kehittämisyhtiö

Witaksen perustoimenkuva ei ole organisaatiomuutoksesta huolimatta muuttunut miksikään: edelleen neuvotaan, autetaan ja kehitetään alueen yrityksiä.

Nyt asioita voi kuitenkin tehdä hieman eri tavalla, kun alueena on vain yksi kunta. Toimitusjohtaja Tapani Laitinen toteaa, että asiat hoituvat entistä nopeammin ja paremmin, kun ei tarvitse miettiä toiminnan ja resurssien tasapuolisuutta neljän eri kunnan kesken.

Joissain palveluissa olemme ennen olleet ehkä vähän yleisellä tasolla. Nyt on mahdollista tehdä ratkaisuja pelkästään Viitasaaren näkökulmasta, Laitinen muotoilee.

Esimerkkinä hän mainitsee yritysten sijoittumispalvelut.

Nyt voimme resursoida sinne enemmän aikaa ja henkilöitä. Jossakin tuotantoketjussa voi esimerkiksi olla puuttuva lenkki, jonka kaltaista yritystoimintaa alueella kaivattaisiin.

Alueellinen kehittäminen säilyy silti sekin Witaksen roolissa edelleen.

Sydänsuomi on 7 kunnan yhteinen brändi, jonka kehitystiimin kautta Witas osallistuu joidenkin seudullisten hankkeiden toteuttamiseen ja toimii yhteistyössä muiden alueen kuntien kanssa.

Laitinen pitää hyvin tärkeänä sitä, että Witas jatkaa kehittämisyhtiönä, eikä sen toimintaa sulautettu kaupungin organisaatioon.

– Pystymme toimimaan nopeammin ja tehokkaammin verrattuna siihen, että päätökset tehtäisiin kaupungin toimielimissä.

Hän korostaa kuitenkin, että Witas toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja erittäin tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa.

Määräajoin kehittämisyhtiö raportoi kaupungille toiminnastaan yhteistyösopimuksen mukaisesti. Yksi seurattavista mittareista on esimerkiksi uusien yritysten lukumäärä.

Viime vuonna Viitasaarelle perustettiin 29 uutta yritystä. Kun mukaan lasketaan myös esimerkiksi yhtiömuodon muutokset ja omistajanvaihdokset, määrä kasvaa 42:een.

Laitisen mukaan lukumäärä on hiukan tavallista suurempi.

Työllisyyden hoito siirtyy kuntien vastuulle, kun TE-palvelut uudistuvat vuonna 2025.

Jollain tavoin työllisyyden hoito tulee myös meidän osaksemme, Laitinen uskoo.

Joka tapauksessa yhteistyö kaupungin kanssa tulee hänen mukaansa tiivistymään entisestään tässäkin asiassa.

Yksi esimerkki konkreettisest a yhteistyöstä on Lennättimen, Digikeskuksen ja

Witaksen muodostama tiivis kolmio saman katon alla.

– Yrittäjäksi aikovan kannalta tämä kolmio on saatava toimimaan vieläkin paremmin. Meillä on palikat olemassa laadukkaaseen hautomotoimintaan.

Witas koordinoi lisäksi hanketiimiä, jossa yhdistyvät kaupungin ja kehittämisyhtiön hanketoiminnat.

Se on hyvä foorumi. Kaupungin hankkeissa on tosi osaavaa porukkaa.

Pohdittava asia on kaupungin ja Witaksen yhteinen viestintä elinkeinoihin ja elinvoi-

maan liittyen, sillä siihen ei kannata molempien panostaa erikseen.

Tämän vuoden toimintaa Witaksellakin priorisoi paljon korostettu JTF-rahoitus. Ensimmäinen rahoitushaku EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta käynnistynee maaliskuun puolivälissä.

Tätä on koko ajan korostettava yritysneuvonnassa, ja myös kuntien omat investoinnit ovat mahdollisia. Tavoitteena on, että yrityskehittäjät käyvät kaikki yritykset läpi. Hankesuunnitelmia on jo ole-

Uudet yrityskehittäjät aloittivat työnsä

Heli Hyttinen

Elina Mäkinen ja Marko

Piispanen toimivat yrityskehittäjinä Witaksen uudessa organisaatiossa.

Mäkinen on paljasjalkainen viitasaarelainen ja työskennellyt vuosien varrella

Witaksella projektipäällikkönä useissa eri projekteissa.

Viimeksi hän ehti toimia vajaan vuoden verran Keiteleen elinkeinoasiamiehenä Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:ssä.

Kotiseutu kutsui, ja sy-

dän sanoi, että kutsuun on vastattava. Harkintaa se toki vaati, sillä työ Keiteleellä oli mieluista, ja olin ehtinyt vasta niin vähän aikaa olla siellä, julkisesti kotiseuturakkaaksi tunnustautuva Mäkinen toteaa.

Lisäksi hän on itsekin yrittäjä ja Viitasaaren yrittäjien sihteeri. Alueen yritykset ovat siten tuttuja jo ennestään.

Toivon olevani yrittäjille helposti lähestyttävä, olipa asia iso tai pieni. Kehittämisyhtiö on yrittäjien asialla. Yrittäjien etu on meidän

kaikkien etu, ja se on yksi kunnan tärkeimmistä voimavaroista.

Piispanen on puolestaan Kinnulasta lähtöisin ja asuu

nykyisin Pihtiputaalla. Hänellä on takanaan pitkä ura työvoimahallinnossa.

– Toukokuussa olisi tullut 30 vuotta täyteen, Piispanen sanoo.

Viimeiset noin kymme-

massa, ja olen aika varma, että osa niistä etenee JTF-hakuun.

Toisaalta isojen investointien näkökulmasta eletään parhaillaan epävarmaa aikaa.

Isoihin investointeihin liittyy aina riski. Tällä hetkellä korot ovat nousseet, samoin energian hinta ja yleiset kustannukset. Se on harmi JTF:n käytön kannalta, koska pääosa rahaston varoista on periaatteessa sidottava tänä vuonna.

Witaksella ryhdytään parhaillaan laatimaan uutta strategiaa. Työhön osallistuvat sekä yhtiön henkilöstö että hallitus.

Witaksen toimitusjohtaja Tapani Laitinen kertoo, että Witaksella työskentelee nyt yhteensä 5 toimessa olevaa henkilöä. – Uskoisin, että jatkossa voisi olla lisäksi saman verran projektipäälliköitä ja hanketyöntekijöitä eri hankkeissa.

Yksi strategian tärkeimmistä ohjenuorista on Viitasaaren kaupungin strategiassa mainittu missio, jonka mukaan Viitasaarella olisi vuoteen 2035 mennessä yhteensä 10 000 kausi- ja vakituista asukasta.

– Se on selkeä tavoite, johon kaikkien pitää sitoutua ja löytää oma roolinsa sen saavuttamiseksi. Tavoite on kova, mutta silti realistinen. Onnistuminen vaatii paljon työtä ja resursseja. – Luvut ovat joskus vaarallisia, mutta tässä tapauksessa luku kirkastaa tavoitteen.

nen vuotta hän toimi TE-toimistossa yritysneuvojana. Aluksi Piispasen alueeseen kuului myös Äänekoski, viime vuosina pelkästään Saarijärven-Viitasaaren seutu.

Työn pääpaino oli rekrytoinneissa ja henkilöstön koulutuksissa. Piispanen voi siten hyödyntää aiempaa kokemustaan etenkin työvoimapulaan liittyvissä haasteissa.

– Minuun on helppo ottaa yhteyttä, kun olemme tuttuja ennestään.

Aiemmassa työssä Piispasen alue oli laaja, joten työpäiviin kertyi paljon tunteja

ja kilometrejä. –Nyt voin keskittyä tiiviimmin yhden kaupungin yrityksiin. Tulee vaihtelua ja erilaista näkökulmaa. Voin auttaa yrityksiä kokonaisvaltaisemmin, ainakin toivon niin.

Yrityskehittäjän työtä Piispanen luonnehtii mielekkääksi, koska työssä näkee paljon erilaisia yrityksiä ja toimialoja.

Osaajista on kuitenkin pulaa alalla kuin alalla. Muuttovirta pitää saada kääntymään, koska täällä on työtä tarjolla.

HELI HYTTINEN

Yrityskehittäjä Marko Piispanen.

HELI HYTTINEN

Yrityskehittäjä Elina Mäkinen.

KOTIALBUMI

Seudun suuri

ahvenkisa on käynnissä

Seudun nykyhistorian kolmas ahvenkisa on käynnissä. Kilpailu on helppo ja yksinkertainen. Kilpailijan pitää vain pilkkiä Viitasaaren vesistä mahdollisimman iso ahven.

Kisa järjestetään yhteistyössä Taresin ja Jori Siekkisen kanssa.

Viitasaaren mahtavat vedet ja jään alla lymyilevät mahtiahvenet odottavat pilkkijöitään, ja nyt halutaan jakaa tämä suuri kevättalven riemu isoista kaloista kaikkien Seudun lukijoiden kesken.

Kisa kestää niin kauan kuin jäät kantavat, tai enintään huhtikuun loppuun asti. Nyt kaikki innokkaat, uskaliaat ja rohkelikot voivat osallistua kisaan tavalla tai toisella, mutta ainoastaan pilkkimällä.

Ota kalasta mitat ja paino, ja räpsäise kuva Seudun päällä tai yhdessä kaverikuvana pyytäjän kanssa. Kuva lähe-

tetään Seudun sähköpostiin seutu.toimitus@keskisuomalainen.fi.

Meillä järjestäjillä on vahva luottamus siihen, että kalastajat ovat rehellisiä ja kala on oikeasti saatu sieltä ja silloin, mistä kerrotaan.

Vuoden tai parin vanhoja kuvia on siis turha lähetellä, vain tuore ahven kelpaa.

Tämän vahvistaa viimeisimmän Seudun kansi kalan alla.

Kilpailun päätuomarina toimii kisan viimevuotinen voittaja Markku Pihlajamäki

Pihlajamäki osallistui kisaan 1300-grammaisella köllillä ja oli kalallaan ylivoimainen.

Sääntöjen mukaan edellisen kisan voittajan kunniatehtävänä on toimia uuden ahvenkisan päätuomarina.

Pääpalkinto 150 euron lahjakortti oikeuttaa ostoksiin Taresin kalastusosastolla, ja vähän muuallakin.

Ei muuta kuin kestäville jäille katsomaan pakkoja ja syvänteitä, sekä pohtimaan ahvenen sielunelämää.

Kaupunki ostaa matkahuollon tontinosan

Viitasaaren Seutu

Viitasaaren kaupunki ostaa runsaan 2 000 neliön suuruisen määräalan, jonka se on tällä hetkellä vuokrannut seurakunnalta.

Alueella toimii nyt linja-autoasema ja lisäksi erilaisia liiketiloja. Kaupungin ja seurakunnan välinen vuokrasopimus on päättymässä helmikuun aikana.

Määräalan kauppahinta on runsaat 78 000 euroa. Järjestelyn tarkoituksena on selventää alueen maan-

Monitoimimies tekee kaikkea, mitä pystyy

Töitä riittää tekevälle, sanoo palomies-sairaankuljettajasta kevytyrittäjäksi hypännyt Kimmo Vauhkonen.

Assi Kokkoniemi

Noin seitsemän vuotta sitten viitasaarelainen Kimmo Vauhkonen, 55, jätti palomies-sairaankuljettajan työnsä oltuaan alalla 25 vuotta. Aluksi hän teki reissuhommia metallialan yrityksessä, mutta ryhtyi kolme vuotta sitten kevytyrittäjäksi Omapajan kautta.

– Sitä kautta menee kaikki eläkemaksut sun muut. Se on ollut hyvä systeemi, kommentoi Vauhkonen yrittäjyyttä.

omistusta. Toistaiseksi aluetta aiotaan käyttää nykyiseen käyttötarkoitukseen, mutta alueen kaavamääräys mahdollistaa tulevaisuudessa myös muunlaisia toimintoja. Kortteliin olisi mahdollista sijoittaa myös esimerkiksi vähittäiskaupan suuryksikkö.

Kaupunginhallituksen kuluvan vuoden talousarviossa on varattu 100 000 euron määräraha kiinteistöjen ostoon, eikä sitä ole vielä tähän mennessä käytetty.

Vauhkosen mielestä kevytyrittäjyys voisi toimia ponnahduslautana vaikkapa nuorelle, joka miettii yrittäjäksi ryhtymistä. Kevytyrittäjyyttä voi tehdä esimerkiksi opiskelujen ohella.

Yrittäjyydessä monialaosaajaa viehättää oma vapaus. Töitä riittää tekevälle, ja kun vielä yrittää tehdä mahdollisimman hyvin sen mitä tekee, poikii se lisätöitä sanan kiiriessä.

Ei pidä olla liian ranttu. Jos vaan vihtii tehdä töitä, niin niitä on. En valkkaa töitä, muuten kuin jos on jotain mitä en pysty tekemään.

Kaikkea voi tarjota, yrittäjä sanoo.

Kimmo Vauhkonen tekee muun muassa remontti- ja metallitöitä ja toimii ruumisauton kuljettajana Hautauspalvelu Honkaselällä. Vauhkosella on koneistaja/asentajan tutkinto. Tällä hetkellä pyöräkuormaajan kuljetus Maanrakennus Viitasaarella työllistää miestä niin, että työtarjouksista joutuu jopa kieltäytymään.

Kolmeen kappaleeseen saisi repiä itsensä, että kaikkialle pystyisi, kommentoi Vauhkonen.

Viimeisin remonttikohde on ollut viime syksynä.

– Pieniä remontteja teen, en isoja urakoita. Olen tehnyt esimerkiksi kesämökkiremontteja, päivittänyt saunoja ja terasseja. Omia projektejakin miehellä riittää.

Joka lähtöön. Tästäkin kun lähden, niin olisi tekemistä, Vauhkonen naurahtaa.

Ruumisauton kuljettajaksi Vauhkonen päätyi, kun yrittäjä Karo Honkaselkä sitä kysyi puolitoista vuotta sitten. Mikä olisi yrittäjän unelmaprojekti, jos itse saisi valita?

En tiedä, sitä on niin paljon. Ehkä jos terveys antaisi periksi, niin hirsitöitä. Vanhoista hirsistä, olen itse esimerkiksi rakentanut niistä saunan.

Vauhkonen sanoo, että

monesti olisi helppoa tehdä töitä, jos olisi jonkinlaiset piirustukset.

Mutta työni ovat sellaisia, että aloitan, ja sitten teen ja katson, hän naurahtaa.

Ahkera tekijä toimii myös teknisessä lautakunnassa ja kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna. Lautakuntatyöskentely on Vauhkosen mielestä mielekästä. Hän kuvailee itseään rauhalliseksi ja keskustelutaitoiseksi henkilöksi. Vapaa-ajalla monitoimimies harrastaa kalastusta ja metsästystä. Vauhkonen kouluttaa myös metsästyskoiria, joita kotoa löytyy neljä kappaletta, joten puuhaa riittää. Pohjoiseen ja Norjaan reissuja tulee tehtyä kolme kertaa vuodessa.

Se on sellainen vakio. Mennään keväällä, kesällä ja syksyllä.

Kimmo Vauhkonen on toiminut ruumisauton kuljettajana Hautauspalvelu Honkaselällä vuodesta 2021.

Tällä hetkellä Vauhkonen muun muassa ”tekee konehommia” Maanrakennus Viitasaarelle Yaran tehtaalla Mustasuolla.

KIMMO VAUHKONEN

” Kolmeen kappaleeseen saisi repiä itsensä, että kaikkialle pystyisi.

Mari Waali

Rakkaamme Elsa Marjatta MALINEN

o.s. Huikari

s. 26.10.1929 Viitasaari

k. 31.12.2022 Viitasaari

Lähdit niin hiljaa, että aamu vain kuuli.

Sylissään matkalle kantoi tuuli.

Mutt' sydämiimme läpi elämän

jätit muiston lämpimän

Lämmöllä muistaen

Helli ja Pentti

Simo, Marja, Iida, Sofia muut sukulaiset ja ystävät

Siunaus on toimitettu 4.2.2023. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos kaikille Elsan hoitoon osallistuneille.

HAUTAKIVET

Leena Maija PERÄLÄ

o.s. Ikäheimonen

s. 19.11.1941

k. 19.12.2022

Hyvän ihmisen muisto, miten se mieltä lämmittää. Miten aina sen soinnusta sieluun sävel pieni soimaan jää.

ystävät ja sukulaiset

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.

SU 12.2.

YHTEYTEEN-PÄIVÄ PIHTIPUTAALLA Martti Kallionpää Tarkempi ohjelma: www.yhteyteen.fi

RUOKAJAKO KE 15.2. KLO 10:30

Rukoustilaisuudet: TI klo 9, KE ja PE klo 19

Keskitie 26 Puh. 040 066 4120 helluntai.viitasaari@pp.inet.fi viitasaari.helluntaiseurakunta.fi

puh. 045 324 9765

Su 12.2. klo 11 Jumalanpalvelus Tarkempi ohjelma: viitasaarenvapaaseurakunta.fi

Viitasaaren Seutu

HAUTAKIVILIIKE

MUSTAKIVI

Satamatie 5, 44500 VIITASAARI www.hautakiviorasanen.net

NIMIEN KAIVERRUKSET, ENTISÖINNIT, OIKAISUT JA KIVIPESUT. Aina edullinen!

Puh. 050 536 7758

Hei Äiti!

Ristipistoja

Sari Toikkanen

”Hei äiti! Mitäs kuuluu? Oletko voinut hyvin?”

Näin alkaa puhelu äidille, sillä huoli hänen terveydestään on aina mielessä. Äidillä ei ole tapana vaivojaan valitella, ennemminkin pimitellä: kaikkia horjahduksia ei puhelimessa kerrota. Onneksi veljeni on samalla paikkakunnalla ja pitää huolta. ”Ethän ole ulos liukkauteen lähtenyt? Jos nyt vain soittelet sinne isän hoitokotiin!”

Kun on yhdessä kuljettu pitkä yhteinen matka, vuoden päästä 70 vuotta, jos Luoja suo, on yksin olemisen opettelu ollut kovaa. Onneksi isän hoitokoti on puiston toisella puolella, ja sinne jaksaa äitikin vielä potkutella pyöräpotkurillaan. Paitsi nyt liukkailla. Isän muistisairaus on vain vahvasti kolmantena pyöränä mukana matkassa. ”Onko ruoka maistunut? Oletko tavannut naapureita?” Yksinäisyys ja pitkä aika ovat seurana, vaikka äiti asuukin yhteisöllisessä Omatoimi-talossa, jossa asukkaat tapaavat ja pitävät huolta toisistaan. Ja kun enää ei jaksa oikein kutoakaan. Miten paljon hän ilahtuu, kun joku käy katsomassa ja on juttuseuraa.

Elämän loppumatkassa meitä riisutaan, ja käynti hiljenee. Loppujen lopuksi tärkeitä asioita on vain muutamia. Se toinen ihminen siinä lähellä. Tukena ja turvana.

”Sinua siunata tahdon, jos olet väsynyt työstä, tai levottomasta yöstä, sinua siunata tahdon. Sinua siunata tahdon, jos joudut elämään yksin, voit kulkea käsityksin, sinua siunata tahdon. Sinua siunata tahdon, Herra sun kuormasi kantaa, ja sinulle rauhan antaa, sinua siunata tahdon. Sinua siunata tahdon, lyhyen elämän ajan ja kerran, kun ylität rajan, sinua siunata tahdon.” -Matti NikunenKirjoittaja on seurakunnan lastenohjaaja.

Sunnuntain jumalanpalveluksessa siunattiin seurakunnan uudet kirkkovaltuutetut tehtäväänsä. Myös uudet työntekijät Jaana Myllynen, Jyrki Hakonen ja Joska Vähäjylkkä siunattiin työhönsä.

KUVA: TUIJA SIIDOROW

VIITASAAREN SEURAKUNTA

puh. 014 333 4920 viitasaaren.seurakunta@evl.fi www.viitasaarenseurakunta.fi facebook.com/viitasaarenseurakunta instagram.com/viitasaaren_seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Sanajumalanpalvelus su 12.2. klo 10 kirkossa. Jumalan sanan kylvö. Jussi Summala. Radiointi Järviradioon 89,6 MHz. Messu, kummikirkko su 19.2. klo 12 kirkossa.

RYHMÄT

Hannat, Saarat, Liisat to 9.2. klo 12 Pikkusalissa.

Retki Kannonkoskelle ke 15.2. Lähtö klo 10.45 mh.

(Ilm. jos lähdet Kurkelasta 10.15, Koulumäeltä 10.20 tai Isoaholta 10.50.) 25 € kerätään autossa. Seura-

kuntakerho Kannonkosken srk-talolla, ruokailu ja tutustumiskäynti kirkkoon. Arpoja myytävänä. Ilm. Heidille to 9.2. mennessä allergiatietoineen, p. 050 5884 911. Seurakuntakerho Päiväkeskuksessa ke 15.2. klo 12.30. Antti Hiltunen.

Lähteellä-piiri ke 15.2. klo 18 Takataskussa. Rauhanyhdistyksen lähetysseurat to 16.2. klo 18 seurakuntatalon Isossa salissa.

LAPSET, NUORET

NUORET: Lautapeli-ilta ke 8.2. klo 16 nuorisotalolla yh-

teistyössä kaupungin nuorisotoimen kanssa. Avoimet ovet pe 10.2. klo 16 ja nuortenilta klo 19 Lummeniemessä.

Pizzaa, herkkuja ja sauna lämpimänä klo 17 alkaen.

HUOM! Ensi kesän isospaikkojen haku on avoinna ke 29.3. saakka: www.viitasaarenseurakunta.fi/tulemukaan/ nuorille/ MUUTA

Laskiaislounas ja hernekeiton sekä laskiaispullien myynti on tänä vuonna vasta ti 7.3. klo 11-13.

Avantouintia ei ole viikoilla

Seurakuntatoimisto on auki ma, ke, to 9-13.

8 ja 9. Diakoniatoimisto: Päivystys ja ruokajako ma ja to klo 9-11, muulloin ajanvarauksella.

Eväsreppu-toiminta pe klo 9-11 Takataskussa. Aamupalaa, lahjoitusruokaa ja ilmaiskirpputori auki.

KIRKONKIRJOISSA

Kuollut: Elsa Marjatta Malinen, keskustasta, 93 v., Anna Liisa Kekkonen, keskustasta, 92 v., Sirkka Annikki Siipola, Pasalasta, 81 v.

UUDET KIRKKOVALTUUTETUT SIUNATTIIN

Nimeä ei tarvinnut pitkään pohtia

Kari Jylhä yllättyi siitä, ettei kukaan muu keksinyt ehdottaa Hanskia.

Heli Hyttinen

Latukoneen nimikilpailun voittaja on Kari Jylhä. Hänen nimiehdotuksensa Hanski muotoutui latukonejuryn tiukassa ruodinnassa kirjoitusasuun HanSki.

Nimikilpailu ratkesi: latukoneesta tuli HanSki

Nimiehdotuksia saapui yhteensä 84 kappaletta.

Heli Hyttinen

Seudun järjestämään latukoneen nimikilpailuun tuli yhteensä 84 nimiehdotusta. Saapuneiden ehdotusten joukosta latukoneen nimeksi

valikoitui Hanski. Kone saa aikanaan kylkeensä teippauksen, jossa nimi on kirjoitettu modernisti muotoon HanSki.

Liikuntapaikkamestari Hannes Saastamoiseen viitaten latukoneen nimeksi ehdotettiin myös Hannesta ja Hansua. Kuljettajan mukaan nimetty ehdotus oli myös HaNsaS. Yksi nimivaihtoehdoista oli Laturi, jonka ehdottaja oli keksinyt sanalle uuden

merkityksen. Hän perusteli, että latukone ei lataa, vaan tekee latuja, jolloin kantasana on latu, ja siihen liitetään tekemisen välineen johdin -ri. Tähän verrattavia sanoja ovat esimerkiksi saumuri, poimuri ja imuri.

Nimiehdotuksia saapui laidasta laitaan – muun muassa Telakeijusta Taistoon, Viimasta Puhuriin ja Vihdasta Vastaan. Kannatusta saivat myös perinteiset Wilma ja Muikku.

Jylhä perustelee, että nimi viittaa liikuntapaikkamestari Hannes Saastamoiseen, joka latukonetta useimmiten ajaa.

Ja onhan siinä yhdistettynä myös hiihtohomma (englanniksi ski), sekin kävi mielessä. Omasta mielestä nimi on hyvä, joten en ruvennut enempää miettimään, Jylhä toteaa.

Hän on ehdottomasti sitä mieltä, että latukone oli hyvä hankinta.

Nimikilpailun voitto tuli Jylhälle yllätyksenä.

Arvelin, että tätä nimeä ehdottaisi useampikin. Mukavahan se on osallistua tällaiseen kilpailuun, joka itseäkin kiinnostaa. Nimen keksiminen esimerkiksi jollekin patsaalle olisikin ihan eri juttu.

Ensi kesänä Musiikin Ajassa muistellaan John Cagea

Uuden musiikin festivaali tarjoaa jälleen inspiroivan ympäristön opiskella ja kokea nykymusiikkia.

Viitasaaren Seutu

Viitasaarella jo neljänkymmenen vuoden ajan järjestetty, kansainvälinen ja arvostettu nykymusiikin foorumi kokoaa jälleen ensi kesänä suuren joukon musiikin ammattilaisia, opiskelijoita ja harrastajia yhteen ympäri maailmaa ja Suomea.

Tänä vuonna Musiikin aika -nykymusiikkifestivaali ja kesäakatemian kurssit järjestetään 4.–10.7. Vuoden 2023 kesäakatemia tarjoaa nuorille musiikin ammattilaisille ja edistyneille opiskelijoille yhteensä kolme kurssia, joilla

opiskella aikamme musiikkia maailmankuuluilta säveltäjiltä, pedagogeilta ja muusikoilta.

Uutena kurssina perinteisten sävellyskurssin ja pianokurssin lisäksi järjestetään kurssi, joka rakentuu

merkittävän nykysäveltäjän John Cagen Song Books -teoksen ympärille. Kurssi keskittyy erilaisiin esitys-

Viitasaarelaislähtöinen Jylhä on tällä hetkellä Kannonkoskella asuva paluumuuttaja. Viitasaarella hän käy viikoittain hoitamassa 86-vuotiaan äitinsä asioita. Hiihtokilometrejä miehelle itselleen on kertynyt tänä talvena vain vähän. Tällä hetkellä hän etsii sopivia monoja vanhoihin rotanloukkusiteisiin.

Pari vuotta sitten löysin ihan hyvät vanhat Karhut ja Järviset. Uudemmatkin sukset on, mutta olisi kiva kokeilla vanhemmilla.

Haussa on kahdet monot, joista toiset vaimolle. Jylhä on käynyt kirpputoreilla ja kysellyt monojen perään sosiaalisen median ryhmissä. Vielä ei ole sopivia löytynyt.

Jonkun verran niitä on liikkeellä, mutta missä mahtavat olla. Ennen monot tietysti käytettiinkin aika lailla loppuun.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40

vuotta John Cagen vierailusta Viitasaarella.

käytäntöihin, ja sille voivat hakea laulajat, soittajat, säveltäjät, äänitaiteilijat ja näyttelijät. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta John Cagen vierailusta Viitasaarella, ja sitä muistetaan monella tavalla myös festivaalin ohjelmassa. Viitasaarelle musiikkia esittämään saapuvat Quatuor Bozzini Kanadasta, Norrbotten Neo Ruotsista ja Riot Ensemble Englannista. John Cagen tuotantoon keskittyvällä kurssilla opiskelijoita valmentaa äänitaiteilija ja säveltäjä Joan La Barbara, pianokurssilla opettajana on yhdysvaltalainen pianisti Marilyn Nonken, ja sävellyskurssilla opiskelijoita ohjaa australialainen säveltäjä Liza Lim Kaikki kolme opettavat ensimmäistä kertaa Suomessa. Sävellyskurssilla osallistujilla on mahdollisuus säveltää uusi teos, joka kantaesitetään festivaalilla kurssin päätteeksi.

Kari Jylhän mielestä on hyvä, että latukone näkyy myös lehtien palstoilla.

Se voisi näyttää vaikka tältä.

” Mukavahan se on osallistua tällaiseen kilpailuun, joka itseäkin kiinnostaa.

Viime vuonna Musiikin Aika juhlisti 40-vuotista taivaltaan. Tänä vuonna muistellaan nykysäveltäjä John Cagea.

MARI WAALI

Viitasaaren Yrittäjien uusi hallitus aloitti

Viitasaaren Yrittäjissä puhetta johtaa Sampo Siik. Hänen apunaan paikkakunnan palvelutarjontaa ja vetovoimaa on kehittämässä yrittäjyyteen sitoutuneita henkilöitä. He ovat tässä.

SAMPO SIIK

yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja, oppilaitosyhteistyövastaava ja kuntayhteistyövastaava.

Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy sampo.siik@witas.fi

Motto: ”Onni suosii rohkeaa”

AILA KARVONEN

1. varasihteeri.

Aikon kartanon yrittäjä, tj.

Vinkki: Vts konetarvike, Monipuolinen hyvä palvelu ja erittäin mukava yrittäjä.

JUKKA HÄNNINEN

Yritys Tmi Jukka Tuomas Hänninen/Hautakiviliike Mustakivi.

Yrittäjäyhdistyksen hallituksen jäsen, jäsen- ja vapaa-aikavastaava. hautakiviliikemustakivi@ hotmail.com

Vinkki: Unskan Autohuolto Oy, asiantunteva ja nopea palvelu.

MERVI RIHTO

1.varapuheenjohtaja, yrittäjätoimikunta, Wiita-Sanomien toimitusneuvosto, juhlavastaava.

viitasaaren.kirjakauppa@ co.inet.fi

Vinkki: Hyvää ja asiantuntevaa palvelua pukeutumis- ja lahja-asioissa saa MARI-Asta.

KARO HONKASELKÄ

messupäällikkö, Karonkan & Kaatiksen yrittäjä. karo@ravintolakaronkka.fi

Vinkki: Asiantunteva kirjanpitäjä yrittäjän tukena, AL-tilikulma/Katja Hyppönen.

RISTO KILPELÄINEN

Yritys: MARI-A

Vinkki: Viitasaaren erikoiskaupoissa saa hyvää palvelua.

KIRSI MEHTO

rahastonhoitaja

REIJO SIEKKINEN messupäällikkö

ELINA MÄKINEN edustan perheyritystäni J. Paanasen Liikenne Oy:tä, olen yhdistyksen sihteeri. teitavarten@gmail.com elina.makinen@witas.fi

KARI WALLENIUS

yrittäjäyhdistyksen 2. varapuheenjohtaja.

Toimitusjohtaja WallMed Oy wallekari@gmail.com.

”Paikalliset palvelut toimivia ja tarpeellisia, käyttäkää niitä niin ne säilyvät”. meidän yhteinen etu!

TINTTI DRAKE viestintä- ja tiedotusvastaava, House of Bonkers. Vinkki: Kontti-ravintolaa taas odottaa kuin kesää

SARI HAKONEN jäsen ja vapaa-aikavastaava ja yrittäjätoimikunnan jäsen. Ecobed Oy / Sisustussaari Sari on myös Keski-Suomen Yrittäjien hallituksen varajäsen

Vinkki: Väri ja Tarvike, asiantuntevaa apua, suosittelen lämpimästi.

Motto: Jokainen voi vaikuttaa oman kunnan yrittäjämyönteisyyteen – se on meidän yhteinen etu!

Viestin hiihtäjille SM-hopeat

Viitasaaren Viestin Tiia Huuskonen hiihti 5 kilometrin vapaan kisassa hopealle veteraanien SM-hiihdoissa Haapajärvellä. Huuskonen kilpaili sarjassa N35. Johanna Holm puolestaan ylsi hopealle 10 kilometrin perinteisen kisassa sarjassa N50. Vapaan 5 kilometrillä hän oli 4. Jari Holm sijoittui M50-sarjan vapaan 10 kilometrillä kuudenneksi. Perinteisen 15 kilometrin matkalla hän oli 10. Matti Hokajärvi oli puolestaan vapaan kympillä 18. sarjassa M45.

Kuvassa Tiia Huuskonen ja Johanna Holm juhlivat hopeamitaleitaan.

Veteraanien SM-hiihdot hiihdettiin Haapajärvellä viime viikonloppuna.

KUVA: VIITASAAREN VIESTI

TEKSTI: HELI HYTTINEN

Päihtynyt hinasi

moottorikelkkaa keskustassa

Heli Hyttinen

Perjantain ja lauantain välisenä yönä poliisi tavoitti Viitasaaren keskustassa henkilöautoilijan, jolla oli moottorikelkka hinauksessa.

Auton kuljettaja puhalsi noin yhden promillen lukemat, ja häntä epäillään rattijuopumuksesta.

Auton kyydissä oli henkilö, jota puolestaan epäillään kulkuneuvon luovut-

tamisesta päihtyneelle. Moottorikelkan kyydissä oli kolmas henkilö, joka käytti asianmukaisesti kypärää.

Kelkka oli tarkoitus kuljettaa korjattavaksi. Poliisin mukaan asianosaiset lupasivat työntää kelkan pois poliisin pysäytettyä kolmikon.

Viime torstai-iltana kello 22 aikaan henkilöauto ja ajoneuvoyhdistelmä kolaroivat Nelostiellä Viitasaa-

ren eteläpuolella. Henkilöauton kuljettaja oli menettänyt ajoneuvonsa hallinnan sohjoisella tiellä ja osunut perävaunullisen kuorma-auton keulaan ja eturenkaaseen. Hän sai törmäyksessä naarmuja käteensä. Viime torstaina ja sunnuntaina poliisi jakoi lisäksi muutamia ylinopeussakkoja Nelostiellä Jurvansalon ja Niinilahden kohdilla.

Muutoksia luistelualueiden valaistuksessa

Viitasaaren Seutu

Sekä keskuskoulun kaukalolla että Isoahon luistelualueella valojen ohjaus toimii nyt siten, että valot palavat automaattisesti tun-

nin ajan, kun käyttäjä sytyttää ne itse. Valoja ei tarvitse erikseen sammuttaa.

Muutoksen tarkoituksena on säästää sähköä silloin, kun jäällä ei ole luistelijoita. Kaukalot ja luis-

telualueet on suljettu nollakeleillä ja räntäsateessa. Silloin valotkaan eivät syty. Kyseisillä keleillä sähköt eivät ole päällä, ja normaalisti vihreät valonappulatkin ovat silloin pimeänä.

Talous- ja tietohallintojohtaja haussa

Viitasaaren Seutu

Kaupunginhallitus päätti perustaa talous- ja tietohallintojohtajan viran ja julistaa sen haettavaksi. Talous- ja tietohallintojohtaja

vastaa kaupungin taloushallinnon sekä tietohallinto- ja digipalveluiden johtamisesta ja kehittämisestä.

Uuden viran perustaminen liittyy Wiitaunionin päättymiseen ensi vuoden

alusta alkaen. Talous- ja tietohallintojohtajan virka perustetaan hyvissä ajoin, jotta uusi viranhaltija pääsee mukaan muun muassa ensi vuoden talousarvion valmisteluun.

Tenavaterveiset

Haemme 2–3 kuukauden työsuhteisiin kesäksi 2023

Toimittajia

ARVOSTAMME

• alan opintoja tai muuten sopivaa koulutusta

• ideointikykyä

• ripeyttä

• rohkeutta

• oma-aloitteisuutta

Paikallislehtien toimituksiin kesätöihin!

Matilda 2 vuotta 10.2. Juokset, naurat, keinut, hypit, ilon yrtit tieltä nypit. Niistä solmit seppeleet, kaikki iloisiksi teet.

Onnea rakkain Matilda!

Toivoo äiti, iskä, Elisa ja Ilmari, mummu, vaari ja Hannakaisa sekä Jussi-Heikki kummi ja Antti, Mari, Kerttu ja Seela

• yhteistyötaitoja

• ammatillista kunnianhimoa

TARJOAMME

• työkokemusta, jota arvostetaan

• mahdollisuuden toteuttaa omia ideoita

• kannustavan työilmapiirin

• eteenpäinvievää ohjausta

• Sampo-lehti, päätoimittaja Marja Tarvainen marja.tarvainen@sampolehti.fi

• Sisä-Suomen Lehti, päätoimittaja Salla Norontaus, salla.norontaus@sisasuomenlehti.fi

• Viispiikkinen, päätoimittaja Ilkka Salonen, ilkka.salonen@viispiikkinen.fi

• Viitasaaren Seutu, päätoimittaja Mari Waali mari.waali@viitasaarenseutu.fi

Viitasaaren vapaa-aikapalvelut julistaa haettavaksi

TOIMINTA-AVUSTUKSET

URHEILUSEUROILLE JA NUORISOJÄRJESTÖILLE

Hakemukseen tulee liittää vuoden 2022 toiminta- ja tilikertomus sekä vuoden 2023 talousarvio ja toimintasuunnitelma. Hakuaika 10.3. mennessä.

KULTTUURIN KOHDEAVUSTUKSET

järjestöille, yhteisöille, työryhmille sekä yksityisille

Avustusta voi hakea yksittäisen, kohdeluontoisen hankkeen toteuttamiseen. Kohdeavustuksia myönnetään viitasaarelaisille yhdistyksille, muille yhteisöille, työryhmille ja henkilöille koko vuoden ajan . Vapaamuotoisesta hakemuksesta on käytävä ilmi avustuksen käyttötarkoitus, kohteen kustannusarvio sekä hakijan yhteystiedot. Hakemuksen tulee olla perillä ennen tapahtuman tai toiminnan käynnistämistä. Hakuaika 10.3. mennessä. ERITYISAVUSTUS KULTTUURIN ERILLISHANKKEISIIN

Viitasaaren kulttuuritoimen talousarvioon on varattu määräraha kulttuurin erillishankkeiden tukemiseen Viitasaarella. Avustuksilla tuetaan hankkeita, joiden tavoitteena on mm. parantaa kulttuurin saavutettavuutta, vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta sekä tuoda kulttuuri lähemmäksi kuntalaisia. Avustusta voivat hakea yhteisöt, työryhmät sekä yksityiset toimijat. Hakijataho voi olla myös paikkakunnan ulkopuolelta. Hakemuksesta tulee selvitä hankkeen pääasiallinen sisältö, vastuuhenkilöt, yhteystiedot, aikataulu sekä arvioidut kokonaiskustannukset. Hakuaika 10.3. mennessä.

ERITYISAVUSTUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI

Eero 10 v Rakkaat onnittelut sinulle 10.1. täyttyneistä ensimmäisistä pyöreistä vuosistasi!

Piikkiöön halauksia jalkapallopojalle lähettää: lähipiiri Viitasaarelta

Seurat toimivat

p Eläkeliitto Tarinatupa torstaina 9.2. kello 13 seurakuntatalon aulassa. Vieraana Elina Sironen Keski-Suomen omaishoitajat ry:stä.

VIITASAAREN TEKNINEN LAUTAKUNTA

VIITASAAREN KAUPUNKI

PIHTIPUTAAN KUNTA

Yksityisteiden kunnossapitoavustukset

Tekninen toimi julistaa haettavaksi Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan yksityistieavustukset koskien kunnossapitovuotta 2022.

Avustusmääräraha pyritään jakamaan kokonaisuudessaan kaikille hyväksytyille hakijoille ja myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Hakemuslomakkeet ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät

Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan verkkosivuilta; www.viitasaari.fi ja www.pihtipudas.fi

Viitasaaren liikuntatoimen kuluvan vuoden talousarvioon on varattu määräraha käytettäväksi toimenpiteisiin, jotka tähtäävät viitasaarelaisten lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseen. Avustusta voivat hakea yhteisöt, työryhmät sekä yksityiset toimijat. Hakijataho voi olla myös paikkakunnan ulkopuolelta. Hakemuksesta tulee selvitä toimenpiteet, joilla voidaan edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa, liikunnan järjestäjä, aikataulu, kohderyhmänä olevien lasten ja nuorten arvioitu määrä sekä arvioidut kokonaiskustannukset. Hakuaika 10.3. mennessä. Avustusten hakeminen

Allekirjoitetut kirjalliset hakemukset liitteineen on toimitettava osoitteella Vapaa-aikatoimisto, Keskitie 10, 44500 Viitasaari. Hakemuslomakkeita saa vapaa-aikatoimistosta email. liisa.hypponen@viitasaari.fi, kaupungintalon infosta tai kaupungin nettisivulta.

Lisätietoa antaa vapaa-aikatoimenjohtaja Jorma Rihto p. 044 4597 570 tai jorma.rihto@viitasaari.fi

TORIT JA MARKKINAT

Ville 12 v Rakkaat onnittelut sinulle 27.1. olleen syntymäpäiväsi johdosta!

Piikkiöön halauksia mopopojalle

lähettää: lähipiiri Viitasaarelta

Meno Seutu

p to 9.2. Viitasaaren kirjaston lukupiiri. Helmikuun tapaamisessa keskustellaan Bo Carpelanin romaanista Lapsuus.

NIMIPÄIVÄT

ke: Laina

to: Raija, Raisa

pe: Elina, Ella, Ellen, Elle, Elna

la: Iisa, Isabella, Talvikki

su: Elma, Elmi

ma: Sulo, Sulho

ti: Voitto, Tino, Valentin

ke: Sipi, Sippo

p to 16.2. Kuulopäivä seurakuntatalolla. to 16.2. Jokeri Pokeri Box Ihan Simona! Show. nuorisotalon teatterissa.

p 17.1–21.2. liikuntaneuvonnan avoin hallikävely tiistaisin Hurrikaanihallissa.

p 9.2.–4.5. OmaisOiva vertaisryhmä läheisistään huolehtiville seurakuntatalon Takataskussa.

Hakemukset liitteineen tulee jättää 14.4.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen viitasaaren.kaupunki@viitasaari. fi tai pihtiputaan.kunta@pihtipudas.fi. Hakemukset liitteineen paperisena voi toimittaa halutessaan myös kaupungin- tai kunnanvirastolle.

TEKNINEN LAUTAKUNTA

KOKOUKSIA

Viitasaaren riistanhoitoyhdistys Viitasaaren riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous pidetään torstaina 16.2.2023 alkaen klo 18.00 Kaupungintalon valtuustosalissa. Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus aloitetaan puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Kokouksessa käsitellään ohjesäännön määräämät asiat. Kokouksen yhteydessä Timo-Heikki Varis esittelee luontokuvia. Kahvitarjoilu! Tervetuloa Hallitus

Niinilahden Metsästysseura ry kutsuu maanvuokraajat ja kyläläiset Hirvipeijaisiin Kylätalolle sunnuntaina 19.2. klo 13. Tervetuloa.

SMPS Viitasaaren Järvipelastajat ry KEVÄTKOKOUS 28.2.2023 klo 18.00 Viitasaaren Kaupungintalo. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus

PERUNAA

ja porkkanaa

Viitasaaren torilla PERJANTAISIN

HANNULAN PERUNA

P. 040 569 4255

TILAUSHINNAT 2023

Lehti + digi ja ksml.fi

kestotilauksena 132 €

Määräaikainen 12 kk 168 €

Digi + ksml.fi

kestotilauksena 90 €

Irtonumero 4 €

Hinnat sis. alv. 10 %

- Laskuerälisä 1 €/erä - Maksumuistutus 5 € - Paperilaskulisä 2,90 €

Sähköpostilasku, e-lasku ja suoramaksu ilman käsittely- ja postituskulua.

Lisätietoja viitasaarenseutu.fi

PERJANTAINA

Viitasaaren torilla klo 9−12 Pihtiputaan torilla klo 13−15

TEHTAAN MYYNTIAUTOSTA PALVILIHATUOTTEET p. 050 307 5439

Viitasaarella tapahtuu ja kauppa käy!

ILMOITUSMYYNTI p. 044 406 2706 ilmoitukset @viitasaarenseutu.fi

Viitasaaren Seutu

Radio Keskisuomalaisen taajuudet:

JYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA 95,9

POHJOINEN KESKI-SUOMI 95,4

JÄMSÄN SEUTUKUNTA 92,8

Keski-Suomen aamu 06.30–11 Aamupala purtavaksi, Aamun puheenaiheet, Sporttiraati

Keski-Suomen iltapäivä 13–18 Päivän biisi, Maakunnan matkassa

MA Kari Tynin vaihtopenkki 12–13

KE Keski-Suomesta kajahtaa 12–13 paikallisen musiikin

erikoisohjelma

keskiviikon kasarit 20–21

lauantaina 20–22 kaikkien aikojen kauneimmat rakkauslaulut

sunnuntaina 12–14 Suomirock

Ja paljon muuta mielenkiintoista.

Jypin seuraavat lähetykset:

ke 8.2. klo 17.30 JYP–SaiPa

la 11.2. klo 16.00 Tappara–JYP

ke 15.2. klo 17.30 Sport–JYP

pe 17.2. klo 17.30 JYP–Jukurit

VIRTAA-liitelehti Uutta

Ilmestyy viikolla 8 ja 41

Tarinoita elämisestä, yrittämisestä, asumisesta ja mahdollisuuksista.

ROHKEASTI ETEENPÄIN

Uutta Virtaa on pohjoisen Keski-Suomen sekä Laukaan ja Hankasalmen seutujen yhteinen lehti, joka tukee alueen elinvoimaa ja lisää vetovoimaa.

Keski-Suomen paikallislehtien yhteinen liitelehti.

Lukijamäärä 68 000

Uutta Virtaa -liitelehti julkaistaan seuraavissa lehdissä:

Hankasalmen Sanomat Laukaa-Konnevesi Sampo-lehti Sisä-Suomen Lehti Viispiikkinen Viitasaaren Seutu

VARAA ILMOITUSTILASI PIAN

Hanna-Mari Manninen 044 4062 716, ilmoitukset@viitasaarenseutu.fi AINEISTOT MA 13.2. MENNESSÄ! aineisto.keskisuomi@media.fi

www.viitasaarenseutu.fi

VARAA ILMOITUSTILASI PIAN AINEISTOT PE 19.2 MENNESSÄ! ilmoitukset@viitasaarenseutu.fi

Nyt se on täällä... Viitasaaren Seudun ahvenkilpailu!

Palkintona 150€ lahjakortti

KUKA SAA TÄNÄ TALVENA SUURIMMAN AHVENEN PILKKIMÄLLÄ?

Kilpailu suurimmasta ahvenesta on alkanut. Kilpailu julistetaan lopetetuksi kun jäätilanne sen vaatii tai viimeistään huhtikuun lopussa. Ahven on saatava pilkkimällä Viitasaaren kunnan alueelta. Lähetä toimitukseen ahvenen paino ja pituus.

Lähetä myös kuva ahvenesta Viitasaaren Seudun päällä korkeussuunnassa ja kuva, jossa on mukana ahven ja sen pyytäjä.

Tiedot ja valokuva lähetetään Viitasaaren Seudun sähköpostiosoitteeseen seutu.toimitus@keskisuomalainen.fi

Pääpalkintona kisassa on 150 euron lahjakortti Taresille, josta ainakin osa on käytettävä kalastusvälineisiin. Kisan yhteistyökumppani on Taresi.