Vihreatvaatteet opas

vihreät

vaatteet

Materiaaliopas Täydellinen vaatekaappi Arela Pure Waste Textiles LENA the fashion library

vihreät

Rakastan ja vihaan vaatteita

OPAS VASTUULLISEN TYYLIN MAAILMAAN OPAS VASTUULLISEN TYYLIN MAAILMAAN OPAS VASTUULLISEN TYYLIN MAAILMAAN

1

vaatteet

2

vihreät vaatteet

3

vihreät vaatteet 2017

TEKSTIT Anniina Nurmi ULKOASU & TAITTO Anniina Nurmi KANNEN & ARTIKKELIEN VALOKUVAT Kaisu Jouppi HAASTATTELUIDEN VALOKUVAT Haastateltavat yritykset PAPERI Munken Lynx Rough (FSC-sertifioitu) PAINOPAIKKA Printon YHTEYSTIEDOT Anniina Nurmi anniina.nurmi@gmail.com 0504122321 @nurmianniina www.vihreatvaatteet.com #vihreätvaatteet Toteutettu Koneen Säätiön tuella.

4

Tervetuloa vastuullisen vaatteen maailmaan Vaate on parhaimmillaan kaunis niin sisältä kuin ulkoakin. Jotta ulkoisten arvojen lisäksi sisäinen kauneus pääsisi valloilleen, pitää tehdä näkyväksi se, mistä meidän vaatteemme tulevat: Kaikki ne raaka-aineet ja työvaiheet, joita on tarvittu vaatteen valmistukseen.

Kaikki ne ihmiset, joiden käsien kautta vaate on matkannut ennen kuin se päätyy meidän päällemme. Koko

se muodin järjestelmä, jonka varassa nykyinen vaateteollisuus pyörii.

Vihreät vaatteet -opas avaa pilkahduksia vaatteen nurjalle puolelle, mutta samalla luo visioita siitä, miten tulevaisuudessa voisimme nauttia vaatteista hyvällä omallatunnolla. Tervetuloa mukaan!

Tekijästä Tämän riippumattoman oppaan tekijä, Anniina Nurmi, on vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntija. Hän jakaa tietoa aiheesta konsultoinnin, opettamisen ja kirjoittamisen kautta. Lisäksi Anniina kehittää vaatealalle Clothing as a service -mallia, jossa vaate muuttuu palveluksi vuokraamisen kautta.

Hän on taustaltaan suunnittelija ja on aiemmin työskennellyt useiden vuosien ajan vaatesuunnittelijana niin urheilu- kuin työvaatemaailmassakin. Vuosien 2010-2015 ajan hän pyöritti omaa Nurmi-vaatemerkkiään.

Anniina on ylläpitänyt vuodesta 2008 saakka Vihreät vaatteet -sivustoa, jolle tämä opas on jatkumoa. Käy tutustumassa myös sivuihin: www.vihreatvaatteet.com Anniina Nurmi anniina.nurmi@gmail.com 0504122321 @nurmianniina

5

10

20 32

6

40

Sisältö 09 10 18 20 30 32 40 46 48 52 54

MITÄ OVAT VIHREÄT VAATTEET?

RAKASTAN JA VIHAAN VAATTEITA

FAQ: MIKÄ TEKEE VAATTEISTA VASTUUTTOMIA?

JUTTUTUOKIO: ARELA

TÄYDELLISEN VAATEKAAPIN METSÄSTYS

VAATE VUOKRALLE

JUTTUTUOKIO: LENA THE FASHION LIBRARY

VANHA VAATE KIERTOON

JUTTUTUOKIO: PURE WASTE TEXTILES

FAQ: MIKSI VASTUULLISET VAATTEET OVAT KALLIITA?

MATERIAALIOPAS

7

8

Vihreät vaatteet

[engl. Green clothes] päällepuettavia,

vartaloa peittäviä, usein kankaisia tuotteita, jotka ovat vastuullisia eli ekologisia, eettisiä ja läpinäkyviä koko elinkaarensa osalta. Ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, eivätkä rasita ympäristöä. Käyttävät harkiten rajallisia luonnonvarojamme,

kiertotalouden

mukaisesti.

Ovat

laadukkaita ja pitkäikäisiä. Edistävät tasa-arvoa, terveyttä ja onnellisuutta. Kunnioittavat elämää kaikissa muodoissaan.

9

10

Rakastan ja vihaan vaatteita Päädyin työskentelemään alalle, jota en voi sietää. Miksi vuosi toisensa jälkeen jatkan silti työtäni vaateteollisuudessa?

11

1990-luvun lopulla H&M avasi ensimmäisen liikkeensä Tampereelle. Olin innoissani. Niin paljon valikoimaa, niin edullisia hintoja, niin helposti saatavilla.

Tätä ennen haaveilin kyllä monesta vaatteesta, mutta harvoin äiti antoi lupaa ostaa. H&M muutti tilanteen: nyt pystyin omilla taskurahoilla ostamaan haluamani vaatteen yhtä helposti kuin McDonald’sista hampurilaisen.

Nuorena kävin vaatekaupoilla hypistelemässä uutuuksia, ihastelemassa ihmeellisyyksiä ja kokeilemassa jotain tavallisempaa - ihan vain ajankuluksi. Silloin tällöin mukaan tarttui jotain uutta, ja se tunne, kun ihana vaate sujahti punavalkoiseen muovikassiin, oli korvaamaton.

Nyt, kun 20 vuotta myöhemmin menen samaisen ketjun liikkeeseen, se ihanuuden tunne on haihtunut. Nyt ahdistun, kun näen rekkien pursuavan valtavia määriä tuotteita. En halua enää hypistellä uutuuksia, sillä voin silmissäni kuvitella kankaan pinnalla kuhisevat lukemattomat myrkylliset kemikaalit. Kun katson hintalappua, mietin ensimmäisenä, kuinka moni ihminen on saanut kärsiä alhaisen hinnan takia.

Vaatekaupoilla käymisestä on tullut nautinnon sijaan kauhistus. Miten tässä näin kävi?

Jo lapsesta saakka olen ollut kiinnostunut vaatteista.

Tyyleistä, muodoista ja materiaaleista. Siitä, että pystyin omin käsin valmistamaan vaatteita niin barbeille, siskonlapsille kuin itsellenikin. Kun tuli aika pohtia, mihin haluan lukion jälkeen opiskelemaan, vaatesuunnittelun opinnot kutkuttivat, mutta tuntuivat vain kaukaiselta haaveelta. Voisiko rakkaasta harrastuksesta tulla ammatti?

Päätin kokeilla, ja hain muutaman muun koulun ohella Lahden Muotoiluinstituuttiin. Sain elää jännityksessä viime metreille saakka, mutta pääsin varasijalta opiskelemaan Lahteen muoti- ja vaatesuunnittelua heti lukion jälkeen vuonna 2003.

Opinnot tuntuivat omalta heti alusta lähtien ja opin innolla uutta, päivä päivältä lisää.

Muutama vuosi vierähti sen kummempia kyseenalaistamatta, mutta kolmannella vuosikurssilla minulle alkoi aukeamaan se raadollinen totuus, millainen muotimaailma ja vaateteollisuus oikeasti on. En vielä osannut sanallistaa, mikä kaikki alassa mättää, mutta tajusin, että se jokin on kaikkea muuta kuin omien arvojeni mukaista.

Henkilökohtaisessa elämässä olin askel askeleelta alkanut ymmärtämään omien elämäntapojeni ja kulutustottumuksieni vaikutusta maailmaan: Jo lukioaikana olin alkanut pohtia isosiskojeni jalanjäljissä lihantuotannon ympäristövaikutuksia ja siirtynyt kasvisruokavalioon.

Vaatekaupoissa käyskentelyn rinnalle tuli enenevissä määrin kiertelyt kirpputoreilla.

Ammattivalintani ja omat arvoni olivat niin suuressa ristiriidassa keskenään, että pohdin jopa alanvaihtoa.

Kunnes keväällä 2006 ollessani vaihto-oppilaana Amsterdamissa törmäsin kirjaan Eternally Yours: Time in Design, joka käsitteli teollisen muotoilun tuotteiden pitkäikäisyyttä ja laatua. Tämä kirja herätti minut tajuamaan, että on myös muita tapoja suunnitella tuotteita kuin vaateteollisuuden nykyinen kertakäyttökulttuuriin perustuva ajattelutapa. Aloin tutkimaan aihetta lisää.

Nyt pystyin omilla taskurahoilla ostamaan haluamani vaatteen yhtä helposti kuin McDonald’sista hampurilaisen.

12

13

14

Vielä tuolloin ei juuri lainkaan puhuttu vaatteiden ekologisuudesta tai eettisyydestä, mutta netin syövereistä kaiveltuani ja kirjoja luettuani löysin pala palalta lisää tietoa. Tutkin, luin ja tutkin lisää. Minulle alkoi valjeta, että pystyn sittenkin yhdistämään arvoni vastuullisuudesta ja kiinnostukseni vaatteisiin.

Tein opinnäytetyöni vaatteiden ekologisuudesta ja eettisyydestä, ja vaikka koulussa sitä aluksi kummasteltiin, pystyin saamaan jopa vanhaa koulukuntaa edustaneen opettajani myöntämään, että aiheessa voi olla itua.

Valmistuttuani vuonna 2007 pääsin töihin Icepeak-merkille, jossa toimin urheiluvaatesuunnittelijana neljän vuoden ajan. Omalla ajalla jatkoin kuitenkin vastuulliseen vaateteollisuuteen perehtymistä, ja vuoden 2008 keväällä sain ajatuksen, että mitäpä jos alkaisin jakaa tätä kaikkea tietoa myös muille, sillä varsinkaan suomeksi kirjoitettuna tietoa ekologisista ja eettisistä vaatteista oli tarjolla todella vähän. Näin lähti liikkeelle Vihreät vaatteet -sivusto, joka blogimuotoisena oli helppo tapa aloittaa kirjoittaminen. Oli ilo huomata, että tiedolle oli selkeästi kysyntää.

Vielä samaisen vuoden aikana perustin sivuston yhteyteen Vihreät vaatteet -verkkokaupan, koska halusin parantaa hyvännäköisten ekologisten vaatteiden tarjontaa Suomessa. Pienimuotoisessa verkkokaupassa oli myynnissä vaatteita, asusteita ja koruja mm. Saksasta, Iso-Britanniasta, Ruotsista sekä Suomesta. Jotta verkkokauppaa pystyi pyörittämään, piti perustaa yritys, ja näin minusta tuli sivutoiminen yrittäjä - hieman puolivahingossa. Tällöin en osannut vielä aavistaa, että jo lähitulevaisuudessa siinsi yrittäjän ura.

Vuoden päivät vierivät, ja mielessäni alkoi muhia ajatus: Kirjoitan muista vastuullisista merkeistä blogissa ja myyn muita merkkejä verkkokaupassa, mutta millaisen vaatemerkin tekisin itse, jos saisin rakentaa juuri sellaisen merkin kuin haluaisin? Ajatus oli niin kutkuttava, etten voinut sitä sivuuttaa, joten lähdin kehittelemään Nurmi-vaatemerkkiä.

Halusin Nurmi-merkissä yhdistää laadukkaan designin, vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden. Suunnitella ajattomia malleja, joista moni jatkaa sesongista toiseen.

Käyttää laadukkaita, ekologisia materiaaleja, kuten hamppua, luomupuuvillaa, teollisuuden ylijäämämateriaaleja ja kuitutasolla kierrätettyjä kankaita. Tuottaa lähituotantona, Suomessa ja Virossa. Avata kaikkien tuotteiden tuotantoketjun aina raaka-aineen tuotannosta valmiiseen vaatteeseen saakka, sillä koin läpinäkyvyyden olevan kaiken a ja o.

Pystyin saavuttamaan nämä tavoitteet ja rakentamaan merkistä juuri sellaisen vastuullisen vaatemerkin, kuin olin alussa haaveillutkin. Kunnes nelisen vuotta merkkiä pyöritettyäni aloin kyseenalaistamaan, oliko vaatemerkkini sittenkään tarpeeksi vastuullinen. Tulin siihen tulokseen, ettei alkuperäinen määritelmäni vastuullisuudesta ollut riittävä: Ei riitä, että muutan materiaaleja ekologiseksi, tuotantoa eettiseksi ja tuotteita pitkäikäiseksi. Nämä ovat toki välttämättömiä askelia kohti parempaa, mutteivät yksin riitä. Vastuullisuusteot nykyisen vaateteollisuuden systeemin sisällä eivät riitä, sillä itse systeemi on ongelma.

H&M on hyvä esimerkki siitä ristiriidasta, joka vaateteollisuudessa vallitsee. Kyseinen vaateketju oli minulle teininä ihanista ihanin ja nyt pahimmista pahin. On ristiriitaista edes sanoa tätä, sillä H&M on kuitenkin pikamuotiketjuista se, joka on tehnyt selkeästi eniten vastuullisuustekoja viimeisien vuosien ajan. H&M on mm. parantanut läpinäkyvyyttä, lisännyt ekologisten materiaalien määrää ja pyrkinyt parantamaan tuotanto-oloja. Vastuullisuusraportissaan yritys saa tämän kaiken kuulostamaan järkyttävän hyvältä, mutta yksi tärkeä asia unohtuu: Yrityksen päätavoite on edelleen tuottaa mahdollisimman paljon, mahdollisimman halvalla, mahdollisimman nopeasti. Jos yrityksen ydinliiketoiminta on tämä, ei tekeminen voi olla ikinä oikeasti vastuullista. Tällä toimintamallilla pyörii lähes kaikki vaateyritykset – olivat ne sitten globaaleja pikamuotijättejä tai pienempiä vaateyrityksiä.

Vaikka itse pystyin seisomaan Nurmi-tuotteideni takana ja todentamaan, että ne ihan oikeasti olivat vastuullisia koko tuotantoketjunsa osalta, olin silti mukana tässä samassa muodin systeemissä, joka perustuu yltyvään kulutukseen. Minun piti suunnitella vähintään kaksi mallistoa vuodessa, jotta pystyin esittelemään merkkiä messuilla ja myymään tuotteita jälleenmyyjille. Minun

15

Muutamassa vuosikymmenessä on pystytty luomaan järjestelmä, jossa meille kuluttajille on luotu illuusio, että meidän pitää ostaa koko ajan uutta. piti tavoitella suurempaa myyntiä ja isompia tuotantovolyymejä, jotta pystyisin pyörittämään yritystä kannattavasti.

Muutos kohti vastuullista vaateteollisuutta ei tapahdu pelkästään kuluttamalla. Toki ostopäätöksillämme on merkitystä: voimme vaikuttaa, tuemmeko mieluummin vastuullista vaatemerkkiä vai vastuutonta toimijaa. Kuluttamisen jatkaminen entiseen malliin vaihtaen vain ostamiemme vaatteiden materiaalit hieman ekologisemmiksi ja tuotannon hieman eettisemmäksi ei kuitenkaan saa aikaan tarvittavaa muutosta.

Yritykset voivat edelleen jatkaa hintakilpailua ja tuottaa meille huonolaatuisia vaatteita, joita tehokkaan markkinoinnin avustuksella luulemme tarvitsevamme. Vaateteollisuus onkin yksi kapitalistisen markkinajärjestelmän räikeimmistä esimerkeistä: Muutamassa vuosikymmenessä on pystytty luomaan järjestelmä, jossa meille kuluttajille on luotu illuusio, että meidän pitää ostaa koko ajan uutta – ei siksi, että tarvitsisimme, vaan siksi, että tuntisimme hetkeksi itsemme onnellisemmiksi, kuuluisimme joukkoon ja täyttäisimme tyhjiön, joka näennäisesti täyttyy ostoskeskusten kelmeissä valoissa.

Koko nopeaan kulutukseen perustuvan muodin systeemin pitää muuttua. Meidän pitää löytää uusia tapoja nauttia vaatteista, jotka ovat tämän nykyisen muodin järjestelmän ulkopuolella. Meidän pitää kehittää uusia, kannattavia liiketoimintamalleja, jotka haastavat kertakäyttökulutuksen.

Vuoden 2015 lopulla laitoin Nurmi-merkin tauolle, sillä halusin hypätä kokonaan pois alan oravanpyörästä ja saada perspektiiviä. Halusin miettiä, miten voisin tehdä

suuremman vaikutuksen. Miten saada aikaan muutoksen.

Uskon vakaasti, että yksi mahdollinen tapa saavuttaa systeemimuutos on Clothing as a service -mallin tuominen vaatealalle: vaate muuttuisi palveluksi, jolloin suhteemme vaatteisiin siirtyisi omistamisesta lainaamiseksi.

Näin vastuu vaatteesta ja sen laadusta pysyisi vaatteen tekijällä. Enää vaatemerkin tai vaatekaupan tuotto ei perustuisi siihen, että myydään paljon ja nopeasti, vaan tuotto tulisi siitä, kuinka pitkään yksi vaate pysyisi vuokrauskierrossa - eli mitä laadukkaampi vaate, sen parempi tuotto. Tämä muuttaisi nykyisen ansaintalogiikan päälaelleen ja vaate voitaisiin nähdä sijoituksena, ei kertakäyttökulutushyödykkeenä. Kun vaatteen halpa hinta ei ole enää ainoa määrittelevä tekijä, voisimme panostaa enemmän myös tuotannon ja materiaalien vastuullisuuteen. Voit lukea lisää ajatuksistani Clothing as a service -mallista sivulta 32.

Lähes kymmenen vuotta sitten aloitin Vihreät vaatteet -sivuston, sillä halusin tehdä vastuullisten vaatteiden maailmasta helpompaa ja ymmärrettävämpää. Paljon edistystä on tapahtunut vuosien saatossa, mutta paljon on vielä tehtävää. Tästä syystä keskitynkin nyt työssäni jälleen tutkimukseen ja tiedonjakoon, jota teen konsultoinnin, opettamisen ja kirjoittamisen kautta.

Aina välillä minulla edelleen käy mielessä samoja ajatuksia kuin opiskeluaikana ja kyseenalaistan uravalintani järkevyyden. Silti kerta toisensa jälkeen tulen pohdinnoissani siihen lopputulokseen, että olen valinnut oikean tien.

Vihaan ja rakastan tätä alaa. Toivottavasti tulevaisuudessa rakkaus voittaa.•

16

17

FAQ Mikä tekee vaatteista vastuuttomia?

Vaateteollisuus on yksi harvoista teollisuudenaloista, jotka edelleen vaativat paljon käsityötä ja työvoimaa: Jokainen vaate on ihmisen tekemä. Yksi vaate on voinut mennä kymmenien käsien kautta ja kiertää jopa maailman ympäri, ennen kuin se löytää tiensä kaupan hyllylle. Vaatteen matka raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi onkin monimutkainen ja pitkä prosessi, joka vaatii paljon raaka-aineita, vettä sekä energiaa, ja rasittaa monella tapaa niin alalla työskenteleviä ihmisiä kuin ympäristöäkin.

Kun nykyinen teollinen tapa tuottaa materiaaleja ja valmistaa vaatteita on kehitetty, ei ympäristökysymyksillä tai työntekijöiden oikeuksilla ollut suurta arvoa. Tästä syystä nykyinen vaateteollisuuden järjestelmä onkin rakentunut vastuuttomalle pohjalle.

Globalisaation myötä vaatteiden tuotanto on siirtynyt halvan työvoiman maihin, jolloin myös työn hinta on laskenut. Hieman matalampi hintataso ei ole vielä tehnyt vaatealasta vastuutonta, vaan se, että on lähdetty hintakilpailuun, jossa loppua ei näy. Kovan hintapaineen alla materiaalien tuotantopaikat ja vaatteita valmistavat tehtaat laiminlyövät ympäristöä ja työntekijöitään, jotta pysyvät mukana tiukkenevassa kilpailussa.

Vaateyritykset ummistavat silmänsä epäekologiselle ja epäeettiselle tuotannolle, sillä tärkeintä on saada vaatteita halpaan hintaan. Suurin osa tällä hetkellä tuotetuista vaatteista onkin valmistettu vastuuttomissa olosuhteissa.

18

19

20

JUTTUTUOKIO

Arela Vaatemerkki Arela on erikoistunut laadukkaisiin kashmirtuotteisiin. Juttelin Viivi Arelan, joka on perheyrityksen yksi kolmesta perustajasta, kanssa heidän vastuullisuusajattelustaan, kuluttamisesta ja vaatealan murroksesta.

OLETTE VASTIKÄÄN LANSEERANNEET ARELA FOR GOOD -KONSEPTIN. MITÄ SE PITÄÄ SISÄLLÄÄN? Arela For Good sai alkunsa reilu vuosi sitten, kun aloimme miettimään, miten voisimme kehittää meidän palvelukonsepteja ja vastuullisuusajattelua. Loimme For Good -konseptin, jonka puitteissa pystymme kertomaan meidän kestävyysajattelusta asiakkaillemme: sen alle nivoutuu niin huoltopalvelut, second hand, keskustelutilaisuudet kuin vaikkapa tapamme hinnoitella – toisin sanoen kaikki valintamme, mitä päivittäisessä työssä teemme.

Pisimpään meillä on ollut toiminnassa huoltopalvelu, joka syntyi hyvin orgaanisesti: asiakkaiden tarpeesta.

Kanttiksemme ovat käyttäneet palvelua jo vuosikaudet, mutta nyt vasta se on saanut enemmän huomiota, koska ihmiset ovat ylipäätään kiinnostuneempia näistä asioista.

MITEN HUOLTOPALVELU TOIMII KÄYTÄNNÖSSÄ?

Kun asiakas tuo Arela-neuletuotteen meille huoltoon, me ensin kammataan tuote sisältä ja ulkoa, pestään se, ja kammataan uudelleen. Sen lisäksi tuote höyrytetään, ja korjaamme mahdolliset reiät.

Teemme kaikki huoltopalvelut itse, emmekä haluaisi ulkoistaa sitä. Perushuoltoa tekee useampi tyyppi, mutta korjaukset tekee Anu, joka on ihan sairaan hyvä siinä työssä. Usein asiakas ihmettelee saadessaan huolletun tuotteen käsiinsä, että onko tämä edes se sama tuote.

Huollossa menee aikaa aina vähintään tunti, joten se vaatii paljon työtä ja osaamista. Tällä tavalla tuotettuna palvelu ei ole kannattavaa, mutta meille on tärkeää, että teemme huollon itse, jolloin voimme olla varmoja laadusta - ja toisaalta meidän asiantuntijuuteen myös luotetaan.

Huoltopalvelu tukee myös meidän muuta liiketoimintaa. Kun tuotteet on hintavampia, pystymme ottamaan asiakkaalta pois sitä vastuuta neuleen hoitamisesta, koska hän voi aina tuoda tuotteen meille huoltoon. Totta kai se helpottaa ostopäätöstä.

MITÄ LUULET, MIKSI TÄLLAISTA HUOLTOPALVELUA KUITENKIN TARJOTAAN NIIN VÄHÄN VAATEALALLA? Se on niin työllistävää, eikä se ole kannattavaa. Moni ei ole valmis siihen. Meidän käyttämät villamateriaalit, kashmir ja merinovilla, ovat kuitenkin niin hyvin huollettavissa, että niihin huoltopalvelu sopii tosi hyvin. Monet muut työskentelee niin erilaisten materiaalien kanssa, ettei niihin sovi tämäntyyppinen huoltopalvelu - eihän meilläkään tämä palvelu koske meidän puuvillatuotteita.

Usein fokus on uuden ostamisessa, kun taas meillä tärkeämpää on se, että asiakas voi ikään kuin ostaa uudelleen saman tuotteen. On mielenkiintoista, miten asiakas reagoi siihen, että näkee huolletun tuotteen.

Siitä saa tavallaan samaa iloa kuin uudesta tuotteesta, mutta ilman syyllisyyttä.

21

Lisäksi laadun voi mieltää niin monella eri tapaa: Jotkut ajattelevat, että laatu on sitä, että vaate kestää mitä vaan, eikä sitä tarvitse huoltaa, esimerkiksi polyesterisekoite. Meille taas laatu on lämmittävyyttä, hengittävyyttä, huollettavuutta, käyttömukavuutta.

OLETTE ALKANEET HILJATTAIN MYÖS OTTAA VASTAA KÄYTETTYJÄ ARELA-TUOTTEITA. MITEN SE ON LÄHTENYT LIIKKEELLE? Tähän saakka meidän Take back -konsepti on ollut kamppisluonteista: asiakkaat ovat saaneet tiettyinä ajanjaksoina tuoda meille käytettyjä Arela-tuotteita, ja me huolletaan tuotteet ja myydään second handina eteenpäin.

Nyt kun ollaan testattu konseptia ja huomattu sen toimivan, aiomme tehdä tästä jatkuvan palvelun. Toki tämä on vielä todella pienimuotoista, mutta kun ihmiset oppii tähän, varmasti saamme takaisin entistä enemmän tuotteita.

Toki on ihmisiä, jotka eivät ole valmiita luopumaan Arela-tuotteistaan - ja sehän on meidän tavoitekin, että ihmiset ostaisivat tuotteen loppuelämäkseen. Mutta aina joskus tulee tilanne, että vaate vaikka liittyy johonkin hankalampaan elämäntilanteeseen, eikä omistaja halua sitä enää käyttää, vaikka kuinka ihana se olisi. Toisaalta jostain väristä voi kasvaa ulos, tai koko muuttua epäsopivaksi. Kaikkea sattuu, sillä vaatteet on kuitenkin niin isossa osassa omia elämäntilanteita ja tarinoita.

Take back -konseptiin on selkeästi asiakkailta tarve ja halu, mutta pitää sanoa sekin, että tiedostamme, etteivät kaikki asiakkaamme halua tuoda tuotteita meille. He myyvät mieluummin ne eteenpäin vaikka Facebook-kirpparilla, mikä on täysin kannatettavaa.

Meidän palvelu onkin suunnattu enemmän niille, jotka eivät jaksa tai halua myydä tuotteita itse, vaan mieluummin tuovat sen meille ja saavat alennuksen uudesta tuotteesta.

22

MITEN ASIAKKAAT OVAT OTTANEET VASTAAN TÄMÄN 20% ALENNUKSEN? Hyvin. Kyllä melkein kaikki, jotka ovat tuoneet vanhan tuotteen meille, ovat käyttäneet alennuksen uuden ostossa.

Jos ajatellaan sitä prosenttimäärää, niin varmasti jonkun mielestä se on liian pieni. Olemme kuitenkin laskeneet sen niin, että se olisi meille jotenkin järkevä. Huoltoon ja korjaukseen menee kuitenkin aina tietty työmäärä.

Otamme vastaan kaikki neuletuotteet, kunnosta riippumatta, aina rikkinäisistä sukista 500 euron aamutakkiin.

VARSINKIN ISOMPIEN VAATEYRITYSTEN KIERRÄTYSPALVELUT TUNTUVAT PERUSTUVAN SIIHEN, ETTÄ KANNUSTETAAN OSTAMAAN LISÄÄ, KUN ANNETAAN ALENNUSKUPONKI UUDEN OSTAMISEEN. MITEN TE SUHTAUDUTTE TÄHÄN, KUN TEIDÄN YKSI FOR GOOD -TEESEISTÄ ON SE, ETTETTE HALUA KANNUSTAA UUDEN OSTAMISEEN? Mä en ole nähnyt sitä noin meidän kohdalla, kun meidän tuote on kuitenkin niin eri kuin isoilla ketjuilla.

Jotenkin tuntuu, ettei kukaan osta sitä 300 euron puseroa hetken mielijohteesta. Se kahdenkymmenen prosentin alennus enemmänkin mahdollistaa pitkään harkitun ostoksen.

En koe, että se meidän tapauksessa on liian iso houkutin, mutta onhan siinä se. Onhan se ihan totta.

MINKÄLAINEN HINNOITTELU RÄTETYILLÄ TUOTTEILLA ON?

TEIDÄN

KIER-

Myymme second hand -tuotteen noin puoleen hintaan verrattuna uusiin tuotteisiin. Tarkka hinta riippuu kunnosta ja tuotteesta. Tällä laskelmalla meille jää huollon ja uuden tuotteen alennuksen jälkeen jotain käteen, mutta hyvin vähän.

“On mielenkiintoista, miten asiakas reagoi siihen, että näkee huolletun tuotteen. Siitä saa tavallaan samaa iloa kuin uudesta tuotteesta, mutta ilman syyllisyyttä.”

23

“Tätä ei sano kukaan meidän alalla ääneen - eikä se ehkä fiksua olekaan, mutta halvalla ostettu vaate on aina jostain pois.”

24

MITEN KOET NYKYPÄIVÄN VAATTEIDEN HINNOITTELUN YLIPÄÄTÄÄN? Nyt olemme alkaneet julkisesti viestimään, ettei meillä ole muita alennusmyyntejä kuin kaksi kausialea, joissa voidaan poistaa joitain sesonkituotteita. Meidän hinnoissa ei ole yhtään varaa alelle, sillä meillä on tosi matalat katteet - vaikkei kaikki sitä meidän hinnoista voisi uskoa.

Mä näen sen tosi tärkeänä, ettei poljeta hintoja. Osoitetaan hinnalla myös vaatteen arvo. Eron huomaa myös meidän asiakkaista: Jos on ostanut meidän tuotteen tosi halvalla alesta, eivät he suhtaudu siihen samalla kunnioituksella, eivätkä huolla yhtä hyvin.

Kannamme harteillamme sitä, että nämä tuotteet ovat eläinten karvoista tehtyjä vaatteita. Keskimäärin yhteen neulepaitaan on noin neljä vuohta antanut karvansa. Se on niin kallisarvoinen materiaali, että meillä on velvollisuus myydä tuote oikealla hinnalla.

Tätä ei sano kukaan meidän alalla ääneen - eikä se ehkä fiksua olekaan, mutta halvalla ostettu vaate on aina jostain pois: Se voi olla pois tuotannon eettisyydestä, materiaalin laadusta, suunnittelutyön laadusta tai palvelukokemuksesta. Jostain se on pois, jos myydään tuotteita halvemmalla kuin se hinta, joka edellytetään siihen, että voidaan pyörittää firmaa kannattavasti, mutta silti vastuullisesti. Raha meidän liiketoimintaan tulee tasan meidän myydyistä tuotteista, ei se tule mistään hajuvesien myynnistä.

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? MITEN PÄÄSTÄÄN POIS HINTOJEN POLKEMISESTA JA ALENNUSMYYNTIKIERTEESTÄ?

Me pyritään tekemään oma osamme sillä, että puhutaan näistä aiheista ja herätellään keskustelua. Halutaan kertoa, että jos panostat tähän yhteen paitaan, ei sun tarvitse ostaa toista moneen vuoteen. Tämä vaate kestää käyttöä ja sen voi huoltaa.

Mä koen kiusalliseksi sen, että me puhuisimme tästä jotenkin valistustyönä, koska mä en koe olevani itsekään valistunut. Me halutaan vaan omalla toiminnallamme näyttää, et asioita voi tehdä toisin.

SUURIN OSA TUOTTEISTANNE VALMISTETAAN KASHMIRVILLASTA. MITEN NÄET KASHMIRVILLAN TUOTANNON VASTUULLISUUDEN? Meidän on otettava se mahdollisuus huomioon, ettei sitä pystytä käyttämään enää kovin pitkään. Kashmirvillan tuotanto voi muuttua epäeettiseksi, jos sitä tuotetaan liikaa. Kysyntä kiehuu yli.

EIKÖ NIIN OLE JO KÄYNYT? OLEN YMMÄRTÄNYT, ETTÄ KASHMIRIN KYSYNTÄ ON KASVANUT RÄJÄHDYSMÄISESTI JA SAMALLA HINTOJA POLJETTU. TÄMÄ ON AIHEUTTANUT SEN, ETTÄ KASHMIRVUOHIA LAIDUNTAA MONINKERTAINEN MÄÄRÄ SAMOILLA ALUEILLA ENTISEEN VERRATTUNA, MIKÄ ON JO JOHTANUT MM. MAAPERÄN KÖYHTYMISEEN JA EROOSIOON LAAJOILLA ALUEILLA. MITEN HYVIN TE TIEDÄTTE, MISTÄ TEIDÄN KÄYTTÄMÄ KASHMIRVILLA TULEE? Kashmirvilla tulee Kiinasta ja myös lanka kehrätään Kiinassa. Me olemme meidän lankatehtaan tiedon varassa. Olemme käyttäneet samaa lankatehdasta jo kymmenen vuoden ajan ja luotamme heihin.

TEIDÄN KÄYTTÄMÄ MERINOVILLA TULEE AUSTRALIASTA, JOKA ON SUURIN KYSEISEN MATERIAALIN TUOTTAJAMAA. SIELLÄ SUURIN OSA TILOISTA ON VALTAVIA TEHOTUOTANTOTILOJA, JOISSA USEIN ELÄINTEN ELINOLOSUHTEET OVAT ERITTÄIN HUONOT. ELÄINTEN KASVATTAMINEN VAATII MYÖS PALJON MAAPINTA-ALAA, LUONNONVAROJA, ENERGIAA JA VETTÄ. LISÄKSI LAMPAIDEN KASVATUS AIHEUTTAA PALJON ILMASTONMUUTOSTA AIHEUTTAVIA METAANIPÄÄSTÖJÄ. MITEN VASTUULLISTA KÄYTTÄMÄNNE MERINOVILLA ON?

25

Käyttämämme lankatehdas on vakuuttanut meidät siitä, että eläimiä hoidetaan hyvin, kuitu kerätään eläimiä vahingoittamatta, eikä mulesing-menetelmää käytetä.

Olemme tässäkin lankatehtaan tiedon varassa, meillä ei ole sertifikaattia tai vastaavaa todentamaan tätä.

MITEN KOET PUUVILLAN KÄYTÖN TUOTTEISSANNE? Meidän mallistossa käytetty puuvilla on ihan tavallista puuvillaa, mikä on tietenkin monelle vähän kauhistus.

Meille kaikki lähtee kuitenkin laatunäkökulmasta, ja me ei olla vielä löydetty sellaista luomupuuvillatrikoota, joka olisi yhtä laadukasta, kestävää ja käyttömukavuudeltaan yhtä hyvää kuin tuo meidän käyttämä laatu.

Niin kauan kun me ei löydetä, me ei vaihdeta sitä, sillä meille tärkeintä on vaatteen kestävyys.

Me koko ajan etsimme totta kai myös uusia materiaaleja. Esimerkiksi puuvillan tilalle on kehitteillä näitä selluloosapohjaisia uusia materiaaleja, joiden kehitystä seuraamme tarkkaan.

Toki käyttämällämme puuvillalla on Öko-tex-merkintä, mutta ei se ole luomulaatua.

JOTKUT MERKIT VIESTIVÄT ÖKO-TEX-MERKINNÄSTÄ TAKEENA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISESTI TUOTANNOSTA, VAIKKA SE ON LÄHINNÄ TAE SIITÄ, ETTÄ VALMIISSA TUOTTEESSA EI OLE HAITALLISIA KEMIKAALEJA YLI SALLITTUJEN RAJOJEN. Vähän sama kuin se, että meidän kesämallistossa me ollaan värjätty meidän puuvillatuotteet Suomessa.

Monethan sanoisi niistä, että ne on valmistettu Suomessa. Ei niitä todellakaan ole tehty Suomessa, vaan raaka-aine tulee Turkista ja Espanjasta, ja vaatteet ommellaan Latviassa. Mutta kun värjäys ja viimeistely on Suomessa, joku voisi väittää toista. Mikä on pöyristyttävää.

26

MISSÄ TUOTATTE VAATTEENNE? Puuvillatuotteet ommellaan Baltian maissa, merinotuotteet osin Nepalissa ja osin Latviassa, ja kahmirneuleet Nepalissa. Nepalin tuotantopaikka on kiva, pienehkö tehdas, jossa meiltä Anni käy kaksi kertaa vuodessa.

Tehdasta johtaa kolmikymppinen nainen, ja töissä on aikuisia, lähinnä miehiä ja jonkin verran naisia. Tuotantopaikka työllistää myös opiskelijoita, jotka kattavat tuloillaan omaa koulunkäyntiään. Tehtaan johtajatar tekee paikallista hyväntekeväisyystyötä esimerkiksi koulujen kanssa.

Aiemmin teetimme kashmirtuotteita myös Kiinassa, sillä meillä oli pitkään erittäin hyvä ja läheinen kontakti sinne. Tämän tuotantopaikan lopetettua, toiminta Kiinassa on ollut vaikeampaa. Ja kun hyvä kontakti Nepaliin löytyi, siirsimme tuotannon sinne, sillä toiminta oli avoimempaa ja selkeämpää. Emme poissulje tuotantoa Kiinassa, mutta tällä hetkellä emme siellä valmistuta vaatteita.

ON HYVÄ, ETTÄ PUHUTTE NÄISTÄ ASIOISTA AVOIMESTI. SE ON AINA PROSESSI, KUN MUUTETAAN TOIMINTATAPOJA VASTUULLISEMPAAN SUUNTAAN. Mä koen niin syyllisyyttä, että mä en tiedä tarkemmin.

Mutta on lopulta hankalaa, kun milloinkaan ei voi olla täysin varma. Kun on pakko ikään kuin luottaa yhteistyökumppaneiden sanaan.

TE OLETTE VIIME AIKOINA TUONEET VASTUULLISUUSASIOITA PALJON ENEMMÄN ESILLE. OLIKO SE IHAN TIETOINEN RATKAISU? Syy, miksi me ei olla näistä aiemmin juuri puhuttu, on se, että mä olen ollut todella varovainen: En ole halunnut, että kukaan kokisi meidän toimintaa viherpesuksi, koska eihän me olla ekologinen vaatemerkki. Me valmistetaan uusista eläimenkarvoista uusia vaatteita, jotka värjätään synteettisillä väriaineilla. Ja me tuotetaan

“En ole halunnut, että kukaan kokisi meidän toimintaa viherpesuksi, koska eihän me olla ekologinen vaatemerkki.”

27

“Tulevaisuudessa mä näkisin meidät enemmän ikään kuin mediana, sisältötalona.”

28

joka vuosi satoja vaatekappaleita tähän maailmaan.

Mä en halua väittää, että me olisimme vastuullisia, ei juuri mikään vaatemerkki ole.

Muutos lähti liikkeelle vuonna 2015 Design Weekillä käydystä keskustelutilaisuudesta, jossa me olimme mukana puhumassa vastuullisuudesta. Oli jännittävää nähdä, miten ihmiset kokevat sen, että me osallistutaan tähän keskusteluun. Se otettiin kuitenkin tosi positiivisesti vastaan ja siitä lähtien olen ajatellut, että me ollaan tultu käännekohtaan tässä vaatteiden vastuullisuuskeskustelussa: Nyt on sallittua osallistua keskusteluun, vaikkei olisi vielä täydellinen. Vähän samaan tapaan kuin vaikka veganismissa: enää ei tarvitse olla nahkakengätön ollakseen vegaani, vaan kannustetaan kaikkia syömään kasvipainotteisemmin. Samalla lailla meidän alalla kannustetaan tekemään omasta näkökulmasta valintoja mahdollisimman kestävästi.

TEILLÄ TAVOITE ON HIDASTAA MUODIN SYKLEJÄ, MUTTA OLETTE KUITENKIN OSA NYKYISEN MUODIN SYSTEEMIÄ. MITEN NÄET TÄMÄN KONTRASTIN? Jossain vaiheessa mietittiin, että voisimme luopua kokonaan kausimallistoista. Mutta kasvun turvaamiseksi tarvitsemme lisää jälleenmyyjiä, joten kausimallistot on oltava heidän takiaan. Tosin nykyisin meidän kausimallistoissa on paljon jatkavia tuotteita, joihin painotumme vuosi vuodelta enemmän. Ja niitä meidän asiakkaat myös haluavat ostaa.

Emme halua profiloitua ulkomailla täysveriseksi muotibrändiksi, koska me emme tuuppaa sitä tavaraa yhtä nopeasti, eikä meidän hinnoittelu ole aivan samaa tasoa kuin monen muun. Uskon kuitenkin, että maailmalta löytyy tarpeeksi niitä jälleenmyyjiä, jotka ovat kiinnostuneita meidän ajattelutavasta.

MILLAISENA HALUAISIT NÄHDÄ VAATETEOLLISUUDEN KYMMENEN VUODEN PÄÄSTÄ? MITEN TE SIJOITTUISITTE TÄHÄN SKENAARIOON?

Mä haluaisin, että Arela brändinä tukeutuu paljon palveluihin ja sisällöntuotantoon, eikä niinkään vain vaatteiden tuotantoon. Mä näkisin meidät enemmän ikään kuin mediana, sisältötalona. Tuottaisimme edelleen pieniä määriä vaatteita, mutta pääpaino olisi hoitopalveluilla, korjauspalveluilla, tapahtumilla, keskustelutilaisuuksilla sekä taide- ja kulttuuriyhteistöillä.

Nämä kaikki linkittyy siihen samaan, mitä vaatteiltakin lopulta haetaan: identiteetin rakentamista ja aineettomia arvoja.

USKOTKO, ETTÄ SAAMME AIKAAN TARVITTAVAN MUUTOKSEN VAATEALALLA? Jos se joukko, ketä kiinnostaa, kasvaa tarpeeksi suureksi, niin ehkä saamme aikaan muutoksen. Riippuu paljon myös siitä, minkälaiseksi maailmanpolitiikka ja talous kehittyy, sillä nämä asiat vaikuttavat todella paljon kulutuskäyttäytymiseen.

On suoranaisesti yllättävää, miten paljon meidän kaltaisen pienen firman toiminnassa tuntuu maailmanpoliittiset heilahdukset. Me ollaan aika herkkiä pienellekin epävarmuudelle, sillä se näkyy heti myynnissä. Se on älytöntä.

NÄETKÖ, ETTÄ YRITYKSELLÄ PITÄISI OLLA HALU VAIKUTTAA YHTEISKUNNALLISIIN ASIOIHIN? Me ollaan osakeyhtiö, ja osayhtiön tarkoitus on tehdä voittoa, mutta silti meidän toiminta ei ole lähtenyt ollenkaan siitä voiton tekemisen ajatuksesta. Meidän toiminnan perusajatuksena on se, että halutaan tehdä asioita hyvin.

Haluan uskoa, että voimme toimia arvopohjaisesti ja silti kannattavasti. Se on mahdollista. Emme halua kasvaa kasvun takia, vaan sen verran, että saadaan paketti rullaamaan. Kun päästään seuraavan kynnyksen yli, voidaan tehdä tätä työtä omien arvojen pohjalta, asiakkaita palvellen ja saadaan kunnollinen korvaus työstämme.•

29

TÄYDELLISEN VAATEKAAPIN METSÄSTYS MITEN ALOITTAA MATKA KOHTI TÄYDELLISTÄ, MINIMALISTISTA VAATEKAAPPIA?

VAATTEET LÄPI Täydellisen vaatevalikoiman perusta rakentuu jo omistamiesi vaatteiden varaan. Käy siis ensin läpi vaatekaappisi jokainen vaate. Laita kiertoon ne, joita et käytä. Korjaa rikkinäiset tai vie korjattavaksi.

VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN Jos mieli tekee ostaa, pysähdy hetkeksi miettimään: Tarvitsenko tätä? Omistanko kenties jo vastaavan? Haluanko ostaa, koska tarvitsen, vai ostanko ostamisen ilosta?

Jos vastaus on jälkimmäinen, pohdi voisiko ostamisen halun tyydyttää muulla tavalla: Voisitko lainata vaatteen kaverilta tai vaatelainaamosta? Voisitko muokata jo olemassa olevan vaatteesi uuteen uskoon? Saisinko saman ilon jostain aineettomasta?

30

HEI HEI HERÄTEOSTOKSILLE Usein kiireessä tulee tehtyä hätiköityjä ostopäätöksiä.

Tee rauhassa kotona lista tuotteista, joita tarvitset, ja pidä se mukanasi ostosreissulla. Näin voit kurkata listaa, kun mietit, onko vaate ostamisen arvoinen.

ÄLÄ MIETI SESONKEJA Kauppojen vaatevalikoimien sesongit harvoin osuvat yksiin meidän vuodenaikojen kanssa. Suurinta osaa vaatteista voi käyttää niin kesällä kuin talvellakin, joten mieti vaatehankintoja pidemmällä jänteellä kuin seuraavan viikon tai kuukauden tarpeisiin.

VAATE ON SIJOITUS EI TRENDEJÄ, VAAN TYYLIÄ Trendit tulee ja menee, mutta oma tyyli on ajaton. Ota omaan tyyliin inspiraatiota lehdistä, Instagramista tai vaikka Pinterestistä, mutta älä seuraa trendejä orjallisesti.

SUOSI LAATUA Suurin osa vaatteista on tänä päivänä niin huonolaatuisia, että niiden käyttöikä jää aivan liian lyhyeksi.

Näin ollen vaatteen tuotantoon käytetyt luonnonvarat, energia ja työmäärä – puhumattakaan sen negatiivisista vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin – ovat täysin epäsuhdassa vaatteesta saatuun hyötyyn käytön aikana.

Valitse pitkäikäinen tuote niin laatunsa kuin designinsa puolesta. Vaikket itse tulisi käyttämään vaatetta ikuisesti, voi se jatkaa elämäänsä toisten omistajien käytössä.

Laadukkaiden vaatteiden jälleenmyyntiarvo on myös huomattavasti huonolaatuisia parempi.

ÄLÄ TUIJOTA VAIN HINTAA Oli vaatteen hinta halpa tai kallis, ei hintalapussa juuri koskaan näy sen todelliset kustannukset: kuinka paljon se on vahingoittanut ympäristöä, kuinka paljon sen tuotantoon on tarvittu uusia luonnonvaroja ja kuinka moni ihminen on kärsinyt sen tuotantoketjun varrella. Jos todelliset kustannukset sisältyisivät hintoihin, ei muutaman euron T-paitaa olisi olemassa.

Mieti vaatetta sijoituksena, älä kertakäyttöisenä huonon päivän pelastajana. Käytä vaateostoksilla samaa logiikkaa kuin vaikkapa uutta sohvaa tai sänkyä ostaessasi: vertaile, kokeile ja harkitse. Valitse sinun tyyliisi sopiva vaate, joka sopii käyttötarkoitukseensa ja tulee säilymään käytössä pitkään niin designinsa kuin laatunsa puolesta.

Tutustu ensin kirppareiden valikoimaan. Löytyisikö tarvitsemasi vaate käytettynä? Jos päädyt ostamaan uutta, suosi laatua, ekologisia materiaaleja, eettistä tuotantoa ja kaiken kaikkiaan yrityksiä, jotka toimivat läpinäkyvästi.

Juuri oikean vaatteen osuessa kohdalle, ilo uudesta ei kestä vain kassalle saakka, vaan vuosia eteenpäin.

HUOLLA JA RAKASTA Suosi vaatteita, joita on helppo pestä ja huoltaa.

Tutustu vaatteen hoito-ohjeisiin, ja noudata niitä. Ota lisäksi tarvittaessa selvää, miten juuri kyseistä materiaalia tulee hoitaa ja säilyttää, jotta se pysyy hyvänä mahdollisimman pitkään. Älä pese vaatteita turhaan. Usein tuuletus ulkona tai pakastaminen riittää raikastamaan tuotteen. Säilytä vaatteita henkarissa tai siististi viikattuna. Jos vaate menee rikki, korjaa se tai vie korjattavaksi. Rakasta ja vaali vaatteitasi.

EI HOPPUA Täydellinen vaatekaappi ei rakennu päivässä. Ota pieniä askelia kerrallaan, ja vaikka matkan varrella on monta mietittävää asiaa, puuhan ei tarvitse olla ryppyotsaista. Ehkäpä pikkuisen vinksallaan onkin parempi kuin täydellinen.

Älä tee ostopäätöstä vain hinnan perusteella. Älä osta alennustuotetta vain siksi, koska se on halpa.

Suosi läpinäkyvästi toimivia yrityksiä, jotka eivät kilpaile volyymilla, nopeudella ja alhaisilla hinnoilla.

31

32

Vaate vuokralle Pikamuoti teki huonolaatuisten vaatteiden tekemisestä kannattavaa. Miten hypätä pois tästä kulutuksen oravanpyörästä? Clothing as a service -malli tarjoaa ratkaisun.

33

Tämänhetkinen markkinatalouden järjestelmämme perustuu nopeuteen: mitä enemmän ja nopeammin myydään, sitä suurempi voitto saadaan. Koska yritysten tärkeimpänä tehtävänä nähdään voiton tuottaminen osakkeenomistajilleen, ajatellaan lähinnä rahaa, ja kuinka sitä saisi lisää.

Tämän systeemin sisällä ovat niin pikamuotiketjujen muutaman euron paidat kuin kalliimmat merkkituotteet.

Pikamuotiketjut saavat valtavat tuotot volyymien kautta, kun taas merkkituotteet takovat voittoa korkeammilla katteilla. Pelkkä hinta ei siis kerro yrityksen arvoista.

Vaatemerkit ja -kaupat saavat vaatteesta voiton sillä hetkellä, kun se myydään. Myyntivoitto saadaan kerran, eikä vaate tuota enää mitään tämän jälkeen. Tässä mallissa ei tarvitse kiinnittää huomiota vaatteen laatuun tai pitkäikäisyyteen, sillä yritys ei kanna vastuuta tuotteen koko elinkaaresta. Tämä on mahdollistanut sen, että vaatteita tuotetaan huonolaatuisista materiaaleista ja ommellaan ilman tietoa laadukkaasta työnjäljestä.

Sama pätee vaatteen materiaalien ja tuotannon ekologisuuteen ja eettisyyteen. Vaikka näennäisesti yrityksiltä vaaditaan yhteiskuntavastuuta, saavat yritykset temmeltää suhteellisen vapaasti globaalilla pelikentällä, tuottaen vaatteita juuri niin vastuuttomasti kuin kehtaavat.

CLOTHING AS A SERVICE -MALLI TEKEE LAADUKKAISTA VAATTEISTA PIKAMUOTIA KANNATTAVAMPIA Jotta vaateteollisuus voisi ikinä muuttua aidosti vastuulliseksi, tarvitsemme systeeminmuutoksen. Ja tämä systeeminmuutos on mahdollista saada aikaan tarjoamalla vaihtoehtoinen ansaintamalli nykyisen tilalle: laadukkaiden, pitkäikäisten tuotteiden valmistus pitää tehdä pikamuotia kannattavammaksi.

Tämä muutos on mahdollinen tuomalla Clothing as a service -malli vaatealalle. Vaate muuttuu palveluksi, jolloin emme enää maksa vaatteesta itsessään, vaan vaatteen käytöstä. Samaan tapaan kuin vaikka emme enää omista elokuvia DVD:nä, vaan katsomme haluamamme leffat ja sarjat suoratoistona milloin vain.

MITEN SE TOIMII? Clothing as a service -systeemin alla voi toimia useita erilaisia vuokrausmalleja: Yksityishenkilö voi vuokrata suoraan toiselta henkilöltä vaikka nettisovelluksen kautta. Vaatekauppa voi tarjota asiakkailleen osaa tuotteistaan vuokrattaviksi omassa kivijalkaliikkeessään.

Toisaalta myös vaatemerkki voi vuokrata omaa mallistoaan niin yksittäisille ihmisille kuin yrityksillekin.

Vuokraus voi tapahtua sovelluksen kautta, jolloin vaate toimitetaan kotiovelle tai haettavaksi vaihtopisteestä.

Palvelu voi toimia myös fyysisestä tilasta käsin esimerkiksi tavaratalon tai vaatelainaamon kautta. Jotta koko vuokrausprosessista saadaan tehokasta, helppoa ja skaalautuvaa, tulisi taustalla olla digitaalinen järjestelmä, joka mahdollistaa vaatteiden seurannan, turvallisen maksuliikenteen sekä kommunikaation omistajan, vuokraajan ja muiden palveluntarjoajien, kuten pesulan ja logistiikkakumppanin, välillä.

Lähes kaikkia vaatteita voidaan ajatella vuokrattavan – osa pidemmäksi aikaa, osa lyhyemmäksi. Esimerkiksi juhlamekko voi olla järkevää vuokrata vain muutamaksi päiväksi, jos se on tarkoitettu tiettyyn juhlatilaisuuteen.

Toisaalta arkisempaa paitaa voi kerralla pitää vaikka kuukauden. Talvitakin voisi sitä vastoin vuokrata koko talvikaudeksi. Farkkuja taas vuokraaja voi pitää jopa monen vuoden ajan.

34

Systeeminmuutos on mahdollista saada aikaan tarjoamalla vaihtoehtoinen ansaintamalli nykyisen tilalle: laadukkaiden tuotteiden valmistus pitää tehdä pikamuotia kannattavammaksi.

35

Clothing as a service -esimerkkejä meiltä ja maailmalta VAATELAINAAMOJA: Vaatepuu (Järvenpää & Turku) Luottovaate (Tampere) Vaaterekki (Helsinki) Lånegarderoben (Ruotsi) Lena the fashion library (Alankomaat) Kleiderei (Saksa) VUOKRAUSPALVELUA NETISSÄ: Rent the runway (Yhdysvallat) Let Tote (Yhdysvallat) Girl Meets Dress (Yhdysvallat) StyleLend (Yhdysvallat) VUOKRAUSALUSTOJA KULUTTAJALTA KULUTTAJALLE: Rewear (Alankomaat) Humm (Yhdysvallat) Rentez-Vous (Iso-Britannia/Ranska) VAATTEITA VUOKRAAVIA MERKKEJÄ: Vigga (Tanska) Mud Jeans (Alankomaat) Filippa K (Ruotsi)

36

Vaikka käyttäisimme tiettyä mekkoa vuoden aikana 50 kertaa, silti se lojuu kaapissa reilut 300 päivää vuodesta.

VAATTEEN OMISTAJA SAA VAATEKAAPPINSA TUOTTAMAAN Meillä jokaisella on keskimäärin 300 vaatekappaletta vaatekaapissamme. Koska voimme käyttää vain muutamaa vaatetta päivässä, jää väistämättä suurin osa vaatteista hyvin vähälle käytölle. Vaikka käyttäisimme tiettyä mekkoa vuoden aikana 50 kertaa, silti se lojuu kaapissa reilut 300 päivää vuodesta.

Vuokraamalla vaatteen toiselle, voi saada oman vaatekaapin tuottamaan: silloin kun vaate ei ole itsellä käytössä, se voi tuottaa rahaa vuokrauksen kautta.

Jo vaatteen ostohetkellä voit pohtia vaatetta sijoituskohteena: Jos nyt panostan tähän laadukkaaseen, vastuulliseen ja hieman hintavampaan tuotteeseen, voin saada ainakin osan rahasta tai parhaimmillaan koko summan takaisin vuokratulojen kautta.

VAATTEEN VUOKRAAJA NAUTTII VALIKOIMASTA Vuokraamalla voi saada saman ilon uudesta vaatteesta kuin ostohetkellä, mutta vuokravaatteen kohdalla ei tarvitse murehtia: Onko tämä vaate laadukas ja kestääkö se aikaa? Sopiiko se minulle ja tuleeko minun pidettyä sitä tarpeeksi? Onko tämä ostos rahallisesti järkevä päätös? Vuokraamalla vaatteen pääsee ikään kuin testaamaan tuotetta, ilman sitoutumista. Ei tarvitse myöskään järjestää kaapista tilaa säilyttääksesi vaatteita, koska vuokravaatetta pitää vain sen aikaa, kun haluaa.

Vuokraamalla pääsee käsiksi lähes rajattomaan valikoimaan vaatteita ilman omistamisen vaivaa. Voi käyttää sellaisia laadukkaita designtuotteita, joita ei välttämättä ikinä raaskisi tai pystyisi ostamaan itselleen.

VAATEKAUPOILLE JA -MERKEILLE UUTTA LIIKETOIMINTAA Vähittäiskauppa takkuaa. Vuosi vuodelta vajotaan syvemmälle kierteeseen: Vaatteita laitetaan tarjolle yhä nopeutuvalla tahdilla, eikä vanhoja ehditä myydä alta pois, jolloin ratkaisuna nähdään tihenevät alennusmyynnit. Katteet kapenevat, minkä takia vaatteita pitäisi myydä yhä enemmän ja enemmän, jotta saataisiin tarvittava voitto.

Enää ei kilpailuetua saavuteta lisäämällä volyymia ja nostamalla alennusprosentteja. Pitää löytää uusia tapoja saada vaatekaupat menestymään. Vaatteiden vuokraus tuo uudenlaista liiketoimintaa kaupoille – ja myös vaatemerkeille. Vuokraus ei kilpaile suoranaisesti myynnin kanssa, vaan vuokraus ja myynti voivat hyvin toimia sulassa sovussa.

Vuokraamalla vaatekauppa voi parhaimmillaan saada paremman katteen kuin myymällä vaatteen. Varsinkin laadukkaiden, korkeamman hintasegmentin tuotteiden vuokraus on ehdottomasti varteenotettava vaihtoehto, myös taloudellisesti.

Vuokrauksen kautta kauppias pystyy myös luomaan tiiviimmän asiakassuhteen ja saa palaavan asiakkaan.

37

liiketoimintaa paikallisille yrityksille. Pesula- ja korjauspalveluita tarjoavat yritykset ovat mukana vuokrausketjussa digitaalisen vuokrausjärjestelmän kautta, mikä tekee palveluiden ostamisesta ja käyttämisestä vaivatonta.

VUOKRAUS EDISTÄÄ LAATUA Yksi tärkeä tekijä on myös se, että vuokrausjärjestelmän avulla vaatekaupat ja -merkit saavat tärkeää dataa vaatteista, niiden käytöstä ja asiakkaistaan. Näin he pystyvät paljon paremmin tarjoamaan räätälöityjä palveluita, tehostamaan vaatteiden kiertoa ja tuotantoa sekä oppimaan kulutuskäyttäytymisestä.

OPERAATTORI TEKEE BISNESTÄ Clothing as a service -systeemissä operaattori toimii digitaalisen järjestelmän palveluntarjoajana. Tämä järjestelmä mahdollistaa vaatteiden sujuvan kierron omistajan ja vuokraajien välillä, turvallisen maksuliikenteen, tiedonvälityksen ja kommunikaation.

Yksittäisen vuokraajan ei välttämättä kannata kehittää tällaista järjestelmää, sillä sen rakentaminen vaatii paljon osaamista, rahaa ja resursseja. Vuokrauspalveluoperaattorin keskittyessä ydinosaamisensa, eli itse järjestelmän kehittämiseen ja pyörittämiseen, pystyy se tarjoamaan laadukkaan ja helppokäyttöisen alustan, jolla eri osapuolet voivat tehokkaasti pyörittää omaa vuokraustoimintaansa.

Operaattori saa ansaintansa alustan kautta kulkevista maksuliikenteen provisioista. Alusta on hyvin skaalautuvissa ja näin ollen mahdollistaa hyvin kannattavan liiketoiminnan. Toinen vaihtoehto on rakentaa avoimen lähdekoodin vuokrausalusta, joka mahdollistaa joukkoistetun kehitystyön ja läpinäkyvyyden.

PESULA- JA KORJAUSPALVELUT TYÖLLISTÄVÄT PAIKALLISESTI Vaatteiden vuokrauksessa tärkeässä osassa ovat myös pesula- ja korjauspalvelut. Tämä mahdollistaa uutta

38

Clothing as a service -systeemi tekee kestävien vaatteiden valmistamisesta kannattavaa, sillä mitä kauemmin vaate pysyy kierrossa, sitä parempi tuotto saadaan.

Näin vaatteen omistajalla – oli se sitten yksityinen henkilö, merkki tai kauppa – on syy suosia laadukkaita, pitkäikäisiä tuotteita.

Kun vaatteiden halpa hinta ei ole enää ainoa määrittelevä tekijä, eikä yritysten tarvitse verissäpäin polkea tuotantohintoja yhä alemmas, on yrityksillä suurempi mahdollisuus panostaa myös materiaalien ja tuotannon laatuun ja vastuullisuuteen.

AJATTELUTAVAN MUUTOS Yhtenä suurimpana haasteena vaatteiden vuokrauksen yleistymiseen on nykyinen tapamme kuluttaa. Olemme tottuneet omistamaan vaatteemme ja ostamaan uusia lähes ilmaiseksi. Mutta aika alkaa olla kypsä muutokselle: Yhä useampi on kyllästynyt tavarapaljouteen kotona ja alkanut kyseenalaistamaan kulutustottumuksiaan.

Vaate palveluna -malli vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja suhdetta vaatteisiin, mutta samalla antaa paljon vastineeksi. Ehkä pian olemme valmiita siirtymään omistajuuden jälkeiselle aikakaudelle. •

39

40

JUTTUTUOKIO

LENA the fashion library Amsterdamissa toimiva LENA the fashion library tekee uraauurtavaa työtä vaatteiden vuokraamisen parissa ja innostaa ihmisiä lainauspalvelun käyttöön tyylikkäällä valikoimallaan. Juttelin Suzanne Smuldersin kanssa heidän toiminnastaan ja vaatteiden vuokrauksen tulevaisuudennäkymistä.

MITEN LENA THE FASHION LIBRARYN TARINA ALKOI? MISTÄ IDEA LÄHTEÄ RAKENTAMAAN VAATELAINAAMOA? Kymmenen vuotta sitten perustimme vintagevaatteita myyvän verkkokaupan ja keskityimme vaatteiden uudelleenkäyttöön. Vaatekaappimme oli pullollaan second hand -vaatteita, joita vain harvoin käytimme. Tästä lähti ajatus, että mitäpä jos voisimme jakaa toisillemme vaatteitamme ja tehdä yhden ison jaetun vaatekaapin. Syyskuussa 2014 avasimme Amsterdamiin meidän liikkeen, joka oli Alankomaiden ensimmäinen vaatelainaamo.

Pari viikkoa sitten avasimme fyysisen liikkeen rinnalle vuokrausalustana toimivan nettisivuston, jolloin voimme tarjota palvelua paljon laajemmalle joukolle. Nyt tilamme on täynnä paketteja, jotka ovat lähdössä asiakkaillemme – joten saimme tosi hyvän alun nettipalvelulle!

MITEN LAINAAMONNE TOIMII KÄYTÄNNÖSSÄ?

Meillä on kaksi tapaa vuokrata vaatteita: jäsenyys ja kertalainaus. Jäsenyys toimii pistejärjestelmän avulla.

Meillä on eri kokoisia jäsenyyspaketteja, riippuen siitä, kuinka paljon asiakas haluaa vuokrata. Esimerkiksi 25 eurolla kuussa saa sata pistettä ja voi vuokrata niin paljon kuin haluaa tuolla pistemäärällä. Meillä paidat ovat 25 pistettä, housut 50 pistettä ja takit 100 pistettä.

Kerralla voi ottaa siis tuotteita sadan pisteen arvosta ja vaihtaa niitä niin usein kun haluaa. Yhtä tuotetta voi

pitää vaikka päivän tai kaksi kuukautta, ihan kuinka haluaa.

Nyt, kun avasimme myös netissä toimivan vuokrausalustan, lisäsimme kertalainauksen. Huomasimme, että kaikki eivät halua jäsenyyttä ja pysyvää sopimusta, vaan haluavat mieluummin lainata kerran yhden tuotteen. Kertalainauksessa asiakas maksaa 15% vaatteen myyntihinnasta per viikko.

Näiden kahden vaihtoehdon lisäksi kaikki vaatteet ovat myös myynnissä, mutta lähinnä asiakkaat lainaavat ostamisen sijaan.

Vaatteen voi ottaa lainaan ja palauttaa joko suoraan meiltä tai postitse. Teemme myös yhteistyötä muiden kauppojen kanssa: tällä hetkellä meillä on Amstardamissa viisi ja muissa kaupungeissa kaksi kauppaa, jotka toimivat vaihtopisteinä. Toimitamme vaatteet vaihtopisteeseen, ja asiakas voi hakea tilauksensa suoraan kaupalta.

MILLAINEN ON TYYPILLINEN NAAMONNE JÄSEN?

VAATELAI-

Vaikea vastata, koska tyyppejä on aika monta erilaista.

Yksi tyyppi on 20-35-vuotias taiteellinen nainen, jolla on luova työ. Hän pitää vintagesta ja kokeilee rohkeasti erilaisia tyylejä. Toinen tyyppi on 25-45-vuotias äiti, joka on tosi tiedostava ja keskittyy tekemään vastuullisia valintoja.

41

Toisaalta meillä käy myös vanhempia naisia, jotka arvostavat erityisesti meidän vaatteiden laatua, mutta myös opiskelijoita, joilla ei ole paljoa rahaa, mutta voivat vuokraamisen kautta saada uusia vaatteita joka viikko. Joten aika laaja skaala erilaisia ihmisiä.

JOTEN SYITÄ, MIKSI JÄSEN LAINAA TEILTÄ, TAITAA OLLA AIKA USEITA? Joo, tosi paljon eri syitä. Se voi olla laatu, tyyli, vastuullisuus tai hinta. Joillekin tärkein tekijä on se, että voi testata tuotteita, ennen ostopäätöstä. Meillä on myös joitain jäseniä, jotka vuokraavat vain työvaatteita, koska eivät halua omistaa sellaisia vaatteita, joita eivät käyttäisi vapaa-ajalla.

KUINKA PALJON JÄSENIÄ TEILLÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ?

Tällä hetkellä noin 300 jäsentä. Mutta täytyy sanoa, että viimeisen vuoden aikana myös menetimme aika monta. Yhtenä isona syynä tähän se, että vaikka moni piti todella paljon meistä, he eivät enää käyttäneet palvelua, koska asuivat liian kaukana.

Jos asuu Amsterdamissa, ja asiakkaalta menee kauemmin kuin kymmenen minuuttia pyöräillä meille, ei hän tule. Meidän konsepti oli liian paikallinen. Tästä syystä halusimme tehdä palvelun myös nettiin, mikä tekee lainaamon käytöstä paljon helpompaa.

MILLAINEN VALIKOIMA VAATTEITA VAATELAINAAMOSTA LÖYTYY?

TEIDÄN

Tuotteita meillä on tällä hetkellä noin kaksi tuhatta, joista noin puolet vintagea ja puolet uutta. Aloitimme lähinnä vintagella, sillä meillä oli aiemman verkkokaupan takia hyvät verkostot valmiina. Nykyään meillä on yhä enemmän uutta, ja teemme yhteistyötä jo 24 vaatemerkin kanssa.

Vintage-tuotteet ostamme, ja suurin osa uusista vaatteista tulee lahjoituksena vaatemerkeiltä. Kun toimimme

42

lahjoitusperiaatteella, saamme lähinnä ylijäämää ja varastojen loppuja. Me ollaan toki tosi iloisia kaikesta, mitä saamme, mutta emme juuri pysty vaikuttamaan, mitä saamme. Näin emme aina pysty rakentamaan niin vahvaa mallistoa kuin haluaisimme – ja hyvä mallisto on kuitenkin kaikista tärkein syy, miksi ihmiset käyttävät palveluamme.

Tästä syystä olemme alkaneet myös ostaa uusia tuotteita. Näin pystymme vaikuttamaan tuotevalikoimaan ja saamme käyttöömme myös laajemman kokovalikoiman, joka on tosi tärkeä varsinkin netistä tilatessa.

MITEN VAATTEIDEN HUOLTO JA PESU TOIMII? KUKA PESEE VAATTEET? Se riippuu vaatteesta. Jokaisessa vaatteessa on pesuohjeet, joita tulee noudattaa. Jos kyseessä on tuote, joka on helppo heittää itse pesukoneeseen, silloin tuote pitää palauttaa pestynä. Mutta jos kyseessä on herkkä tuote, kuten silkkipaita tai villaneule, silloin me hoidamme pesun.

MITÄ JOS VAATTEELLE KÄYTÖN AIKANA?

TAPAHTUU

JOTAIN

Jokaisen vaatteen mukana asiakas saa lomakkeen, johon voi kirjoittaa, jos vaatteelle on tapahtunut jotain.

Korjattavien vahinkojen, kuten irronneen napin tai revenneen sauman, kohdalla me korjaamme tuotteen.

Vuodessa saat kolme tällaista vahinkoa ilmaiseksi, eli esimerkiksi nappi voi tippua kolme kertaa ja me korjaamme sen ilman kuluja.

Jos vahinko on sellainen, ettei sitä voi korjata - esimerkiksi iso tahra rinnassa, joka ei lähde pois - silloin asiakkaan pitää maksaa puolet vaatteen myyntihinnasta sakkona.

Tällä hetkellä voi ottaa lisänä vakuutuksen, joka on 7% myyntihinnasta. Mutta olemme vielä selvittelemässä, miten vakuutus toimisi parhaiten. Nyt testaamme tällä summalla ja katsotaan, miten se toimii.

“Jos asuu Amsterdamissa, ja asiakkaalta menee kauemmin kuin kymmenen minuuttia pyöräillä meille, ei hän tule.

Meidän konsepti oli liian paikallinen.”

43

“Toivottavasti kymmenen vuoden päästä meillä on paljon vaatelainaamoja, joita emme välttämättä itse pyöritä, vaan tarjoamme alustamme ja osaamisemme myös muiden käyttöön.”

ONKO IKINÄ TAPAHTUNUT NIIN, ETTEI VAATETTA PALAUTETA TEILLE VUOKRA-AJAN JÄLKEEN? Ei, ei oikeastaan. Tähän varmasti syynä se, että jäsenyys jatkuu aina automaattisesti, joten jos emme saa vaatetta takaisin, jäsenmaksu veloitetaan edelleen kuukausittain asiakkaan tililtä.

Myös kertavuokrauksessa viikkosumma kertyy siihen saakka, kunnes vaate palautuu meille. Kun vaate palautetaan, lasketaan lopullinen hinta: esimerkiksi jos vaate palautuu kymmenen päivän jälkeen, hintana on maksu kahdelta viikolta. Tämä mahdollistaa sen, että vaatetta voi pitää halutessaan pidempäänkin kuin viikon, eikä sitä tarvitse välillä palauttaa.

ONKO TEILLÄ IKINÄ OLLUT ONGELMIA VAATTEEN LAADUN KANSSA? Kyllä, välillä. Osa uusista vaatteista - vaikka olisivat tosi vastuullisia - eivät ole kovin hyvin tehty, eivätkä ne ole tarpeeksi laadukkaita. Joskus emme halua tuotteita joltain tietyltä brändiltä, jos tämän merkin vaatteet ovat liian hauraita meidän käyttöön. Olemme vuosien saatossa jo oppineet, mikä toimii ja mikä ei.

Vaatteet, jotka kestävät pisimpään, ovat vintagea.

Tämä on yksi syy siihen, miksi tykkäämme niin paljon vintagesta: ne on tehty hyvin. Meillä on joitain vintage-vaatteita, jotka ovat olleet mallistossamme alusta saakka ja ovat edelleen suosittuja.

Uusista merkeistä laatunsa puolesta parhaimpia on esimerkiksi Filippa K. Yksi tosi hyvä hollantilainen merkki on talvitakkeihin erikoistunut Wintervacht, mutta myös sinun Nurmi-merkkisi on tosi kestävä, ollaan tykätty paljon tuotteiden laadusta!

ONPA HIENOA KUULLA, KIITOS! MITEN KOET, MIKÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ TEIDÄN SUURIN HAASTE?

Ensimmäisenä parina vuotena tavoitimme vastuulliset kuluttajat, mutta nyt meidän pitäisi pystyä laajentumaan ja tavoittamaan ne, joita ei kiinnosta pätkääkään vastuullisuus. He haluavat vain näyttää hyvältä ja käyttää laadukkaita vaatteita.

YMMÄRRÄN TÄYSIN, MITÄ TARKOITAT, SILLÄ MINULLA OLI SAMA ONGELMA NURMI-VAATEMERKIN KANSSA. PYSTYIN TAVOITTAMAAN VASTUULLISEN KULUTTAJAN KOHDERYHMÄN, MUTTA MITÄ SEN JÄLKEEN? MITEN LAAJENTAA? USKON, ETTÄ MONELLE VASTUULLISUUS ON OSTOKRITEERIEN KYMMENEN KÄRJESSÄ, MUTTA...

Ei ykkösenä, ei.

MITÄ LUULET, MITKÄ OVAT TÄRKEIMMÄT TEKIJÄT, JOTTA SAATTE AIKAAN KASVUA JA TAVOITETTUA LAAJEMMAN KOHDERYHMÄN? Meillä pitää olla tosi hyvä ja haluttava mallisto, mutta meidän pitää myös panostaa markkinointiin. Me kilpaillaan samalla viivalla isojen pelurien kanssa, joten meidän pitää tehdä jollain tapaa itsemme näkyväksi – vaikkei meillä ole isoa markkinointibudjettia.

MISSÄ NÄKISIT LENAN KYMMENEN VUODEN KULUTTUA? Toivottavasti kymmenen vuoden päästä meillä on paljon vaatelainaamoja, joita emme välttämättä itse pyöritä, vaan tarjoamme alustamme ja osaamisemme myös muiden käyttöön. Eli jos joku yritys haluaa perustaa oman lainaamonsa, voivat he hyödyntää meidän jo rakentamaa järjestelmää. Näin meillä on mahdollisuus laajentaa paljon nopeammin kuin omia lainaamoja avaamalla.

Toivottavasti voimme innostaa ihmisiä ajattelemaan uudella tavalla – ei vain kuluttajia, mutta myös yrittäjiä.

Olisi mahtavaa, jos voimme olla inspiraationa muille tekemällä asioita uudella tapaa. •

45

VANHA VAATE KIERTOON HUKUMME VAATEJÄTTEESEEN: JOKAINEN SUOMALAINEN HEITTÄÄ POIS 13 KILOA TEKSTIILIJÄTETTÄ VUOSITTAIN. ENÄÄ VANHOJA VAATTEITA EI SAA PÄÄTYÄ KAATOPAIKALLE, MUTTA MINNE NE SITTEN VOI LAITTAA?

VÄHENNÄ KULUTUSTA Vähennä jätteen määrää, älä vain tehosta kierrätystä.

Tehokkain tapa vähentää kierrätykseen menevien vaatteiden lukumäärää, on vähentää turhaa kulutusta.

Osta siis uutta vain tarpeeseen ja panosta laatuun.

Hyvälaatuinen vaate säilyy käytössä pidempään, ja sen materiaalia on helpompi hyödyntää myös kierrätyksessä.

KORJAA RIKKINÄINEN Jos vaate menee rikki, korjaa se tai vie ompelijalle korjattavaksi. Näin voit pidentää vaatteen elinikää. On aina parempi saada vanha uudelleen käyttöön kuin hankkia uusi.

46

EHJÄ KIRPPUTORILLE Jos haluat eroon käyttökelpoisesta, ehjästä vaatteesta, myy se kirpparilla, anna kaverille tai lahjoita hyväntekeväisyyteen (esim. SPR:n Kontti, Pelastusarmeija tai UFF).

Tämän hetken suurimpana ongelmana vaatteiden kierrätyksessä on niiden huono laatu. Kirpputorit täyttyvät tuotteista, joita kukaan ei osta. Hyväntekeväisyysjärjestöjen saamista lahjoitusvaatteista suurinosa on niin huonoa, ettei niitä voi myydä eteenpäin, eikä antaa lahjoituksena apua tarvitseville.

Vaateketjujen kierrätyspisteistä vaatteet kulkeutuvat pääasiassa ulkomaisille tekstiilinkierrätysyrityksille: Käyttökelpoiset vaatteet myydään uudelleenkäytettäväksi, usein kehitysmaihin. Rikkinäiset vaatteet rouhitaan esimerkiksi teollisuuteen eristeeksi, öljynimeytysmatoiksi, puutarhan kasvualustoiksi ja askarteluhuovaksi.

Osa jätteestä poltetaan energiaksi.

MATERIAALI UUSIOKÄYTTÖÖN Vaikka vaate ei sellaisenaan enää toimisi käytössä, voi sen materiaalia käyttää hyödyksi uuden vaatteen valmistuksessa, jos suinkin se on laadultaan tarpeeksi hyvää. Hyviä esimerkkejä tästä on mm. denim ja nahka, jotka kestävät aikaa. Moni vaateyritys käyttää myös teollisuuden ylijäämäkankaita, leikkuujätettä ja pakkojen päitä uusien vaatteiden materiaalina.

KÄYTTÖKELVOTON KIERRÄTYSPISTEESEEN Jos haluat eroon rikkinäisestä, huonokuntoisesta vaatteesta, jota ei voi enää käyttää, korjata tai tuunata, vie se vaatteiden kierrätyspisteeseen, jotka ottavat vastaan myös rikkinäisiä vaatteita. Tällaisia kierrätyspisteitä ovat esimerkiksi vaateketjujen (kuten H&M, Lindex tai KappAhl) omat takaisinottopisteet tai Recci-kierrätyspisteet Rinki-ekopisteissä.

Pidemmän tähtäimen tavoitteena on hyödyntää vanhoja vaatteita uuden kankaan raaka-aineena. Tällä hetkellä vasta murto-osa päätyy tähän tarkoitukseen, sillä meillä ei vielä ole kustannustehokkaita tapoja ja oikeanlaista teknologiaa lajitella ja prosessoida vanhoja vaatteita ja niiden eri materiaaleja.

KÄYTTÖKELVOTON ENERGIAKSI Käyttökelvottoman, rikkinäisen vaatteen voi laittaa myös joko energia- tai sekajätteeseen (riippuen kuntasi jätteenlajittelusta), josta se päätyy poltettavaksi energiaksi.

Tekstiilin polttaminen sähköksi tai uusiolämmöksi ei ole resurssitehokkain tapa hyödyntää jäte, joten tämä on vain väliaikainen ratkaisu jäteongelmaan. Lajitteluohjeet vaihtelevat kunnittain, joten tarkista tarkemmat ohjeet kotipaikkakuntasi jätehuollosta. •

Tässä positiivista on se, että näin saadaan rakennettua verkostoa, jonka kautta vaatteita saadaan tehokkaammin kiertoon. Negatiivisena puolena näennäinen vastuullisuusteko: Saamme hyvän omantunnon laittaessamme vanhat vaatteet kiertoon, vaikka päämotiivina usealle ketjulle lienee myynnin turvaaminen, sillä tuodessa vaatteita kierrätettäväksi, saa alennuksen seuraavasta ostoksesta.

47

48

JUTTUTUOKIO

Pure Waste Textiles Vaatetuotannosta syntyy vuosittain noin 60 miljardia neliömetriä kangasjätettä leikkuujätteen muodossa. Helsinkiläinen Pure Waste Textiles tekee oman osansa tämän jätemäärän vähentämiseksi muuntamalla leikkuujätteen uudeksi kankaaksi. Juttelin firman synnystä ja matkan varrella ilmenneistä haasteista Hannes Bengsin ja Jukka Pesolan kanssa.

MITEN PURE WASTE TEXTILES SAI ALKUNSA? Hannes: Alun alkaen tarkoituksena oli tuottaa Costoasustemerkillemme kierrätyskangasta. Coston tuotteissa käytetään teollisuuden ylijäämämateriaaleja, ja oli vaikea löytää jatkumoa kankaille, koska materiaalin määrä oli rajattu.

MITEN KONKREETTINEN KEHITYSTYÖ LÄHTI LIIKKEELLE?

Aloimme miettiä, löytyisikö markkinoilta sataprosenttisesti kuitutasolla kierrätettyä kangasta vaihtoehdoksi ylijäämäkankaille. Pitkän etsinnän jälkeen ei löytynyt, joten aloimme pohtia, voisimmeko tehdä kangasta itse.

Hannes: Se ei ole mikään salaisuus, että tällaista tekstiilijätteen prosessointia on ollut olemassa jo pitkään.

Aasiassa on käytetty tekstiilijätettä hyödyksi jo vaikka kuinka kauan, jo vuosikymmeniä, kun sitä on sekoitettu uuden puuvillan joukkoon ihan kustannussyistä.

On haluttu saada kustannustehokkaampaa, halvempaa raakamateriaalia. Tuotantopaikat eivät ole tästä viestineet ulospäin, eikä kierrätysmateriaalin käyttö ole näkynyt lopputuotteessa tai laadussa.

Teimme kolmisen vuotta työtä Coston oppirahoilla: ideoitiin, testattiin ja jumpattiin. 2013 päätimme, että perustamme täysin uuden brändin ja yrityksen, koska idea oli kehittynyt niin hyväksi jutuksi. Näimme tässä niin paljon potentiaalia, ettemme halunneet jättää tätä vain Coston projektiksi.

Tämän takia se teknologia on jo aikoja sitten kehittynyt Aasiassa, ja me pystyttiin hyödyntämään tätä osaamista. Me lähdettiin tutkimaan, pystyisimmekö tuottamaan sataprosenttisesti kierrätettyä kangasta. Aiemmin kaikki materiaalit ovat olleet sekoitteita eli kierrätysmateriaaliin on lisätty myös uutta kuitua.

MITÄ PURE WASTE TEXTILES TEKEE?

Tämä oli itse asiassa meille alkuun iso ongelma, sillä kesti lähes vuoden päivät, että saimme vakuutettua yhteistyökumppanimme Kiinassa tekemään meille ensimmäiset testierät ja ylipäätään laittamaan täysin kierrätettyä raakamateriaalia heidän koneisiinsa. Kun he ensimmäisien testien jälkeen huomasivat, että tämä saattaakin onnistua, päästiin eteenpäin ja kehittämään prosessia pidemmälle.

Hannes: Teemme kankaita sataprosenttisesti kierrätetyistä raaka-aineista. Tällä hetkellä käyttämämme materiaali on teollisuuden leikkuu- ja lankajätettä, pääasiassa puuvillaa. Ensin jäte lajitellaan värin ja laadun mukaan, jonka jälkeen se rouhitaan, vanutetaan ja kehrätään uudeksi langaksi, ja siitä edelleen neulotaan tai kudotaan kankaaksi. Meidän kankaiden valmistuksessa ei tarvita yhtään uutta raaka-ainetta tai värjäysaineita, joten pystymme säästämään merkittävästi vettä ja kemikaaleja.

TEITTE ENSIMMÄISET ERÄT KIINASSA, MUTTA NYT TUOTANTO ON PÄÄASIASSA INTIASSA. MITEN PÄÄDYITTE INTIAAN?

49

Jukka: Olemme rakentaneet omaa tehdasta Intiaan nyt muutaman vuoden ajan. Meidän tavoitteena on, että koko tuotantoketju on meidän omissa käsissä, ja Intian tehtaalla tämä on mahdollista. Ketjun saaminen omaan hallintaan auttaa myös tasalaatuisuudessa, koska kaikki erät tehdään samassa paikassa.

Pystymme myös paljon paremmin testaamaan uusia juttuja ja tekemään pienempiä eriä. Kiinassa toimittiin isojen tehtaiden kanssa, joiden pienin mahdollinen tuotantoerä oli 3000-5000 metriä. Se on meille iso määrä, mutta näille tehtaille ihan pienistä pienin testierä. Kun teemme samassa paikkaa kaikki tuotannon vaiheet, saamme karsittua monta ongelmaa tuotannosta, ja ainoaksi haasteeksi jää raakamateriaalin laatu.

MITÄ ONGELMIA TULEE VASTAAN LAATUUN LIITTYEN? Jukka: Meillä on yhteistyökumppaneita, joilta me saadaan suoraan jätettä ja tiedämme hyvin materiaalin laadun ja tyypin. Mutta välillä voi eteen tulla tilanne, että meillä on esimerkiksi tilaus 5000 kappaleelle mustia T-paitoja, eikä meillä ole tarpeeksi mustaa leikkuujätettä. Tässä tilanteessa meidän on pakko ostaa jätettä ulkopuolisilta tukkureilta, jolloin laatu on arpapeliä.

Ongelmana on se, että me ei voida valita vain tiettyä jätelaatua, vaan meidän pitää ottaa koko erä. Tästä erästä osa on käyttökelpoista raaka-ainetta kankaanvalmistukseen, mutta osa liian huonolaatuista.

Eikä me haluta tehdä niin, että ottaisimme koko erän, mutta käyttäisimme vain parhaat päältä ja dumppaisimme loput muualle. Haluamme käyttää kaiken.

Näin ollen meidän pitää keksi erilaisille laaduille eri käyttötarkoituksia. Esimerkiksi kudottuun kankaaseen voidaan käyttää myös huonolaatuisempaa, lyhyempää kuitua, kun taas neulokseen vaaditaan pidempiä kuituja. Lisäämällä kierrätyspolyesteria kankaaseen mukaan voidaan hyödyntää lyhytkuituisempaakin jätettä. Jos jäte ei kelpaa kudotun kankaan tai neuloksen materiaaliksi, keksimme siitä muuta – esimerkiksi räsymattoja.

50

HALUAISITTEKO LAAJENTAA PUUVILLAN LISÄKSI MYÖS MUIHIN MATERIAALEIHIN? Jukka: Meillä on paljon ideoita, haluaisimme käyttää kaiken maailman materiaaleja. Esimerkiksi villa on mielenkiintoinen. Sitä kierrätetään jo paljon, ja sen käyttö olisi vielä puuvillaakin helpompaa.

Hannes: Myös kasvipohjaisia materiaaleja, esimerkiksi kierrätysviskoosia, voisi sekoittaa kierrätetyn polyesterin sijasta puuvillan joukkoon.

Jukka: Ihan heti ei siis tekeminen lopu. Mutta se tässä juuri on mielenkiintoista, että periaatteessa voi tehdä mitä vaan. Nyt pitää kuitenkin keskittyä tiettyyn asiaan ja viedä se loppuun, ennen kuin aloittaa seuraavaa.

TÄLLÄ HETKELLÄ KÄYTÄTTE TEOLLISUUDEN LEIKKUU- JA LANKAJÄTETTÄ (PRE-CONSUMER).

MITEN NÄETTE TILANTEEN TULEVAISUUDESSA: TULETTEKO KÄYTTÄMÄÄN TÄMÄN LISÄKSI RAAKA-AINEENA KULUTTAJIEN VANHOJA VAATTEITA (POST-CONSUMER)?

Jukka: Kyllä me vielä jonkin aikaa tullaan käyttämään pääasiassa teollisuuden jätettä, mutta ideaalitilanteessa siirtyisimme myös kuluttajajätteen puolelle. Olemme sitä testanneet ja samalla tavalla se kuiduksi muuttuu.

Hannes: Kun saamme fiksusti käsiteltyä post-consumer-jätettä tarpeeksi käytettäväksi, tulemme sekoittamaan molempia samaan materiaaliin. Samaan tapaan kuin aiemmin on sekoitettu kierrätyspuuvillaa ja uutta puuvillaa.

Jukka: Kuluttajajätteessä on tosi paljon eroja laadun suhteen, ja usein laatu on niin huonoa, että materiaalia pystyy hädin tuskin kierrättämään kerran. Jos materiaalit olisi valmistettu jo alun perin tarpeeksi hyvälaatuisina, voisi niitä kierrättää helposti 2-3 kertaa. Tärkeintä olisikin saada ylipäätään vaatteiden ja materiaalien laatu nousemaan, olla kuluttamatta liikaa ja ostaa mieluummin laatua määrään sijaan. •

“Olemme rakentaneet omaa tehdasta Intiaan nyt muutaman vuoden ajan. Meidän tavoitteena on, että koko tuotantoketju on meidän omissa käsissä.”

51

52

FAQ Miksi vastuulliset vaatteet ovat kalliita?

Ajassa ei tarvitse mennä kuin muutama vuosikymmen taaksepäin ja viiden euron T-paita olisi ollut suuren suuri ihmetyksen aihe. Nyt on toisin. Olemme todella lyhyessä ajassa tottuneet siihen, että vaatteen kuin vaatteen voi saada niin halpaan hintaan, ettei sitä edes kukkarossa huomaa.

Halvat hinnat on saatu aikaiseksi viemällä tuotanto halvan työvoiman maihin ja lähtemällä mukaan yhä tiukkenevaan hintakilpailuun. Samalla on unohdettu, että todellisuudessa moni joutuu maksamaan todella kovan hinnan meidän näennäisesti halvoista vaatteistamme.

Vaatekauppojen rekeissä roikkuvien vaatteiden hinnoissa ei ole mukana tuotannon todellisia kustannuksia: Ei tuotannon aiheuttamia ympäristöhaittoja. Ei ihmisoikeuksien polkemista. Ei sairastumisia ja jopa kuolemia, joita vastuuton tuotanto aiheuttaa.

Eivät vastuulliset vaatteet ole siis kalliita, vaan vastuuttomat vaatteet liian halpoja. Kysymys pitäisikin kääntää päälaelleen: Miksi vastuuttomat vaatteet ovat halpoja?

53

MA TE RI AA LI O PAS 54

LUOMUPUUVILLA

PUUVILLA Puuvilla – vaikka luonnonkuitu onkin – on yksi epäekologisimmista tekstiilimateriaaleista. Suurinosa puuvillapelloista on valtavia tehoviljelmiä, joissa luonnon monimuotoisuus vähenee ja maaperän hedelmällisyys kärsii. Kasvina puuvilla on hyvin vaativa ja nirso: se tarvitsee hedelmällisen maaperän, lämpimän ilmaston ja paljon vettä kasvaakseen. Viljelmillä käytetään valtavat määrät keinotekoisia lannoitteita, jotta maaperästä saataisiin otollisempi kasvuun, ja torjunta-aineita, jotka estävät tuholaisia pilaamasta satoja.

Nämä keinotekoiset lannoitteet ja torjunta-aineet ovat haitallisia niin ympäristölle, eläimille kuin ihmisillekin.

Ne saastuttavat maaperää, vesistöjä ja pahimmassa tapauksessa tappavat eliöitä. Puuvillapelloilla työskentelevät viljelijät altistuvat näille myrkyllisille kemikaaleille ja moni sairastuu tai jopa kuolee. Myös lopullisessa tuotteessa saattaa olla jäämiä kemikaaleista, joten jopa me loppukäyttäjät voimme altistua kemikaalien haitallisuudelle.

Pelkästään yhteen T-paitaan vaadittava puuvilla tarvitsee noin 2700 litraa vettä kasvaakseen. Suurin osa pelloista sijaitsee alueilla, jossa ei luonnostaan sada riittävästi, joten tarvitaan keinokastelua. Tämä suuntaa hupenevia vesivaroja pois juomaveden ja ruoankasvatuksen käytöstä, ja voi pahimmillaan jopa muuttaa vesitasapainoa ja kuivattaa laajojakin alueita.

MITÄ VALITA? Ensimmäinen askel on vaihtaa puuvilla luomupuuvillaan tai Reilun kaupan luomupuuvillaan. Vielä parempi vaihtoehto on jättää puuvilla kokonaan sivuun ja käyttää vaihtoehtoisia materiaaleja, joita on mm. hamppu, lyocell ja kierrätyskuidut.

Luomupuuvillan viljelyssä ei käytetä keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita, jotka ovat erittäin haitallisia ympäristölle, eläimille ja ihmisille. Luomupuuvillan kasvatuksessa ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta ja maaperän hedelmällisyyttä.

Luomupuuvilla on perinteisesti viljeltyyn puuvillaan verrattuna turvallisempi valinta niin meille loppukäyttäjille kuin puuvillapelloilla tai materiaalin prosessoinnissa työskenteleville ihmisille, sillä viljelyssä ei käytetä terveydelle haitallisia kemikaaleja. Se on myös parempi valinta ympäröivälle luonnolle, vesistöille ja eläimille, koska perinteisessä viljelyssä käytetyt haitalliset lannoitteet ja torjunta-aineet eivät saastuta ympäristöä.

Luomupuuvillan viljely vaatii yhtälailla paljon vettä kuin perinteinenkin puuvilla. Tässä suhteessa luomupuuvilla on ongelmallinen kasvi, sillä keinokastelu vie elintärkeitä vesivarantoja pois käytöstä juomavetenä tai ruoankasvatuksessa. Pahimmillaan keinokastelu voi jopa muuttaa luonnon vesitasapainoa ja kuivattaa laajojakin alueita.

Useissa luomupuuvillasertifikaateissa on joitain kriteerejä myös viljelyn eettisyyden takaamiseksi, mutta luomupuuvilla itsessään ei takaa materiaalin eettisyyttä.

MITÄ VALITA? Luomupuuvilla on perinteistä puuvillaa parempi vaihtoehto. Tästä vielä askelta parempi on Reilun kaupan luomupuuvilla tai muun eettisen sertifikaatin omaava luomupuuvillamateriaali.

Puuvillan vaihtaminen luomuun ei vielä riitä ainoaksi ratkaisuksi vaatteiden materiaalien ekologisuuteen.

Vielä parempi vaihtoehto onkin puuvillan sijaan suosia vaihtoehtoisia materiaaleja, joita on mm. hamppu, lyocell ja kierrätyskuidut.

55

HAMPPU Kuituhamppu on luonnostaan ympäristöystävällinen kasvi, koska se kasvaa hyvin karussakin maaperässä ja viileässä ilmastossa - esimerkiksi meillä Suomessa, jossa puuvilla ei ikinä menestyisi. Hamppu ei tarvitse paljoa vettä kasvaakseen, ja sen vankat juuret estävät eroosiota. Nopeakasvuisena ja vahvana kasvina se ei juurikaan tarvitse lannoitteita tai torjunta-aineita - tosin riippuu viljelytavasta, onko niitä käytetty. Valitsemalla luomuhampun voi varmistua, ettei haitallisia kemikaaleja varmasti ole käytetty.

Hamppu prosessoidaan langaksi samaan tapaan kuin pellava. Riippuukin paljon siitä, miten hampun kuitu erotellaan, millaiset ympäristövaikutukset prosessoinnilla on. Luonnonvesissä tehty liotus saastuttaa vesistöjä, mutta nykyään yleisempää on liotus altaissa entsyymien avulla. Tällöin ympäristövaikutukset riippuvat vedenpuhdistuksen tasosta.

Tekstiileissä käytettävä kuituhamppu on eri kasvilaji kuin se hampun poltettava versio: kuituhampussa ei ole nimeksikään THC:tä. Kuituhampun viljely on laillista myös Suomessa.

MITÄ VALITA? Hamppu on vastuullinen vaihtoehto. Jos saatavilla on luomuhamppua, suosi sitä.

56

VISKOOSI Viskoosi on selluloosapohjainen muuntokuitu, jonka raakaaineena voi olla mm. eukalyptus, pyökki, koivu, kuusi tai bambu. Selluloosan valmistaminen viskoosimenetelmällä langaksi on monimutkainen prosessi, joka vie paljon energiaa ja siihen tarvitaan erittäin haitallisia kemikaaleja, mm. rikkihiiltä. Tuotannossa käytetyt kemikaalit saastuttavat ilmaa ja vesistöjä.

Erityisesti bambuviskoosia on markkinoitu ympäristöystävällisenä vaihtoehtona. Kasvina bambu onkin sinällään ekologinen, sillä se kasvaa nopeasti ja tuottaa suuren sadon. Raaka-aineen energiaa ja kemikaaleja vievä prosessointi kankaaksi kumoaa kuitenkin itse raaka-aineen ympäristöhyödyt, joten bambuviskoosia ei voida sanoa erityisen ekologiseksi vaihtoehdoksi.

MITÄ VALITA? Viskoosin sijaan valitse lyocell, joka on tuotannoltaan ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Kehitteillä on myös uusia ekologisempia tapoja tuottaa viskoosia: esimerkiksi Suomessa kehitellään selluloosakuitua, jonka karbamaattiprosessissa rikkihiili on korvattu urealla.

LYOCELL Lyocell on materiaalina samankaltainen kuin viskoosi, ja sitä voidaan viskoosin tapaan valmistaa esimerkiksi eukalyptuksesta, pyökistä, koivusta, kuusesta tai männystä. Lyocell on tuotantotavaltaan ympäristöystävällisempi kuin viskoosi. Prosessi vie vähemmän energiaa, eikä liuottimena käytetä samoja myrkyllisiä kemikaaleja kuin viskoosin valmistuksessa. Tuotanto voidaan tehdä suljetussa kierrossa, jolloin lähes kaikki käytetyt kemikaalit saadaan talteen ja uudelleenkäyttöön. Tunnetuin kaupallisessa käytössä oleva lyocell-kuitu on tällä hetkellä Tencel.

Suomessa kehitellään juuri uutta lyocell-kuitua, joka on ominaisuuksiltaan Tencelin kaltainen ja viskoosia vahvempi. Tämä Ioncell-kuitu on tuotannoltaan ekologinen, sillä kuitujen liuotus tapahtuu ympäristöystävällisten ionisten nesteiden, suolojen, avulla. Haitallisia kemikaaleja kuten rikkihiiltä tarvita. Puun lisäksi Ioncell-prosessissa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi kierrätyspaperia tai tekstiilijätettä.

MITÄ VALITA? Jos haluat valita selluloosakuidun, lyocell on viskoosia parempi vaihtoehto. Tällä hetkellä tarjolla oleva lyocell on lähinnä Tencel-merkkistä. Menee vielä vuosia, ennen kuin näemme Ioncell-kuitua tai muita maailmalla kehitteillä olevia uusia selluloosapohjaisia materiaaleja kaupan hyllyillä, sillä tuotantoprosessin skaalaamisessa teolliseen mittakaavaan vie aikaa.

57

Tänä päivänä vaatteissa käytetystä villasta suuri osa on merinovillaa, sen laadukkuuden ja pehmeyden takia. Merinolampaita tuotetaan erityisesti villan takia, ja eläinten iho on jalostettu poimuisemmaksi, jotta voidaan maksimoida saadun villan määrä. Villan valtava määrä voi tehdä eläimen olosta entistä tukalampaa, ja se on alttiimpi loisille, jotka viihtyvät ihon poimuissa.

LAMPAANVILLA JA MERINOVILLA Villa mielletään ekologiseksi vaihtoehdoksi sen laadukkuuden ja hyvien käyttöominaisuuksien vuoksi. Jos mietitään pelkästään käyttöä, lunastaa villa sen paikan ekologisena materiaalina, mutta tuotanto itsessään on kaikkea muuta.

Suurin osa vaatteissa käytetystä villasta on peräisin suurista villantuottajamaista, kuten Australiasta, Uudesta-Seelannista ja Kiinasta, joissa lampaiden kasvatus on teollista tehotuotantoa. Eläinten kasvattaminen vaatii paljon maapinta-alaa, luonnonvaroja, energiaa ja vettä. Valtavien tilojen lammaslaumat aiheuttavat eroosiota ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä.

Lampaiden kasvatus saa aikaan suuria määriä ilmastonmuutosta pahentavia metaanipäästöjä. Suurilla lammastiloilla elinolosuhteet ovat usein erittäin huonot ja eläinten kuolleisuus korkea.

Tehotuotannossa käytetään runsaasti kemikaaleja häätämään loiseläimiä. Huonosti hoidettuna nämä haitalliset kemikaalit pääsevät kulkeutumaan ympäristöön.

Torjunta-aineet ovat haitallisia myös ihmisten ja eläinten terveydelle.

Raakavilla sisältää paljon epäpuhtauksia ja rasvaa.

Villan pesuun tarvitaan paljon vettä ja korkeaa lämpötilaa, jotta lika ja rasva saadaan eroteltua villasta.

Usein jätevedet puhdistetaan riittämättömästi, mikä kuormittaa vesistöjä.

58

Loiseläinten takia lampaille tehdään mulesing-toimenpidettä, jossa peräaukon ympäriltä leikataan pois ihoa. Toimenpide ja jälki on eläimille kivulias, mutta sitä teh- dään jotta vältytään loisten muniminen peräaukon ympärillä. Tämä toimenpide on kielletty useissa maissa, muttei Australiassa, joka on maailman suurin villantuotantomaa.

Suomalaiset lammastilat ovat suhteellisen pieniä ja lainsäädäntö eläinten kohtelusta ja kemikaalien käytöstä on tiukempaa kuin monessa muussa maassa.

Silti myös suomenlampaanvilla vaatii paljon luonnonvaroja ja vettä, sekä sen tuotanto aiheuttaa metaanipäästöjä - yhtälailla kuin tehotuotettu lammas.

MITÄ VALITA? Jos valitset villatuotteen, suosi luomuvillaa, luomumerinovillaa tai kotimaista suomenlampaanvillaa.

Mulesing-vapaa villa on pieni askel parempaan, mutta tämä merkintä ei takaa muuten materiaalin tuotannon ekologisuutta tai eettisyyttä. Valitse laadukas tuote ja hoida sitä oikein, jotta se on mahdollisimman pitkäikäinen.

KASHMIR Kashmirvillaa saadaan kashmirvuohesta, joka laiduntaa pääasiassa korkealla Aasian vuoristoissa. Materiaali on tunnettu sen pehmeydestä, keveydestä ja lämmittävyydestä.

Perinteistä kashmirvuohien kasvatusta voidaan pitää suhteellisen ekologisena, sillä pienet laumat pysyivät luonnon kantokyvyn rajoissa. Ongelmat kashmirtuotannossa ovat syntyneet vasta viime aikoina, kun markkinavoimat ovat tiputtaneet kashmirvillan hinnan liian alhaiseksi, ja siitä syystä kysyntä kasvanut. Tämä on johtanut siihen, että kashmirvuohia laiduntaa Aasian vuoristoissa moninkertainen määrä entiseen nähden.

Ylilaiduntaminen aiheuttaa aavikoitumista ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, sillä valtavat laumat syövät kasvillisuuden ja tallaavat maan sorkillaan.

Raakavilla sisältää paljon epäpuhtauksia ja rasvaa.

Villan pesuun tarvitaan paljon vettä, kemikaaleja ja korkeaa lämpötilaa, jotta lika ja rasva saadaan eroteltua villasta. Usein jätevedet puhdistetaan riittämättömästi, mikä kuormittaa vesistöjä.

MITÄ VALITA? Jos valitset kashmirtuotteen, varmista, että materiaali on peräisin vastuullisesti toimivalta tilalta. Valitse laadukas tuote, ja hoida sitä oikein, jotta se on mahdollisimman pitkäikäinen.

59

POLYESTERI Polyesteri valmistetaan maaöljystä, joka on muodostunut maapallollemme miljoonien vuosien saatossa muinaisista eliöistä. Maaöljy on uusiutumaton luonnonvara, joka ei maadu. Öljyn pumppaaminen maaperästä ja sen prosessointi aiheuttaa päästöjä ympäristöön, vesistöihin ja ilmaan. Polyesterin tuotanto vaatii paljon energiaa ja kemikaaleja, mutta vähemmän vettä kuin luonnonkuitujen viljely. Riippuvuus öljystä, ja sen saannista on vahvasti sidoksissa maailmanpoliittisiin valtasuhteisiin. Öljypohjaisista materiaaleista valmistetut vaatteet aiheuttavat ympäristöongelmia myös käytön aikana: pesussa niistä irtoaa mikromuovia (pienenpieniä muo- vihiukkasia), joka päätyy pesuveden mukana vesistöihin ja sitä kautta vesieliöihin. Pienimmät hiukkaset saattavat kulkeutua jopa juomaveteemme.

MITÄ VALITA? Riippuen vaatteen käyttötarkoituksesta, joskus tekokuitu on luonnonkuitua järkevämpi vaihtoehto (esimerkiksi kovalla kulutuksella olevissa työvaatteissa). Jos valitset vaatteen materiaaliksi polyesterin, varmista sen laadukkuus. Uuden polyesterin sijaan suosi mieluummin kierrätettyä polyesteria. Tulevaisuudessa saamme luultavasti valikoimiimme myös materiaaleja, joilla on tekokuitujen hyvät käyttöominaisuudet, mutta raaka-aine on uusiutumattoman maaöljyn sijaan biohajoava.

60

KIERRÄTETTY POLYESTERI Kierrätetty polyesteri on tekokuitu, jota valmistetaan esimerkiksi kierrätetyistä muovipulloista, teollisuuden lanka- ja kangasylijäämästä, vanhoista polyesterivaatteista tai merten muovijätteestä. Kierrättäminen ei heikennä tekokuidun laatua, vaan siitä saadaan uudenveroista materiaalia. Kierrätetyn polyesterin valmistaminen vähentää luonnonvarojen kulutusta, sillä uutta raaka-ainetta ei tarvita.

Kierrätetyn polyesterin käytöllä on samat käytönaikaiset ympäristöongelmat kuin uudella polyesterilla: pesussa siitä irtoaa mikromuovia (pienenpieniä muovihiukkasia), joka päätyy pesuveden mukana vesistöihin ja sitä kautta vesieliöihin. Pienimmät hiukkaset saattavat kulkeutua jopa juomaveteemme.

Kun vaatteiden raaka-aineena käytetään kierrätettyä materiaaleja, joita ei ole alun perin tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihon kanssa, pitää varmistaa, että lopulliset tuotteet eivät sisällä ihmiselle haitallisia kemikaaleja. Sama pätee toki myös uusiin, ei-kierrätettyihin raaka-aineisiin.

MITÄ VALITA? Tällä hetkellä suurin osa myytävänä olevasta kierrätetystä polyesterista on raaka-aineeltaan kierrätettyjä muovipulloja, sillä se on tällä hetkellä helpoin ja laajamittaisimmin käytössä oleva tapa kierrättää polyesteria. Muovipullojen kierrättäminen on hyvä alku, mutta mieluummin pureuduttaisiin ongelman alkulähteeseen eli siihen, miten saadaan kertakäyttömuovipullojen käyttöä vähennettyä kokonaisuudessaan.

Jos valitset tekokuidun, on kierrätetty polyesteri parempi vaihtoehto kuin uusi polyesteri. Jos mahdollista, suosi mieluummin vanhoista vaatteista tai teollisuuden ylijäämästä valmistettua materiaalia muovipullojen sijaan.

61

62

NAHKA Vaatteissa ja kengissä käytetty nahka on useimmiten lehmännahkaa, mutta raaka-aineena käytetään myös esimerkiksi sikoja, lampaita, vuohia ja poroja. Eniten nahkaa tuotetaan Aasiassa.

Lehmät elävät suurtiloilla, joissa tehomaatalous aiheuttaa eroosiota, vesistöjen rehevöitymistä ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Karjan kasvatuksessa syntyy metaania, joka on paljon hiilidioksidia pahempi ilmastonmuutosta edistävä kaasu. Lisäksi karja tarvitsee paljon rehua, jonka kasvattaminen edellyttää laajoja maa-alueita viljelyyn.

Karjankasvatus ja nahan käsittely vievät energiaa, ja näin myös välillisesti uusiutumattomia luonnonvaroja.

Suurin osa nahasta tuotetaan paikoissa, joissa eläimiä ei kohdella eettisesti: niillä ei ole riittävästi tilaa, ne eivät saa käyttäytyä lajityypilliseen tapaan ja niitä kohdellaan epäinhimillisesti.

Nahan viimeistelyn eli parkitsemisen tarkoituksena on tehdä nahasta hyvin säilyvää ja kestävää. Yleisimmin nahka parkitaan kromilla, joka on myrkyllistä ja haitallista ympäristölle. Koska likavesien puhdistus voi olla lähes olematonta, nämä kemikaalit pääsevät saastuttamaan vesistöjä. Nahka on maatuva luonnonmateriaali, mutta nahan sisältämät parkitsemisaineet ja kemikaalit hidastavat merkittävästi maatumisprosessia.

Kromiparkitsemista ympäristöystävällisempi vaihtoehto on kasviparkitseminen, johon käytetään tanniineja sisältäviä kasvinosia. Kasviparkitseminen on kemiallista kromoparkitsemista hitaampi prosessi, joten se ei ole ainakaan vielä yleistynyt teollisuudessa.

MITÄ VALITA? Aito nahka nähdään ekologisena vaihtoehtona sen laadukkuuden ja pitkäikäisyyden tähden. Tuotannon epäekologisuus ja epäeettisyys ovat kuitenkin seikkoja, joita ei voi sivuuttaa. Kasviparkittu nahka on kromiparkittua parempi, muttei takaa muuten tuotannon ekologisuutta ja eettisyyttä. Jos haluat tuotteen aidosta nahasta, suosi esimerkiksi kierrätettyä nahkaa tai suomalaista poronnahkaa. Jos valitset tuotteen tekonahasta, suosi laadukkaita materiaaleja ja vastuullista tuotantoa. Kierrätetty nahka on uutta nahkaa vastuullisempi valinta.

Maailmalla on kehitteillä useita nahan korvikkeita, joita valmistetaan ekologisista, biohajoavista raaka-aineista, kuten sienistä. Valitse näitä korvaavia nahkavaihtoehtoja, kun niitä tulee saataville.

63

TEKONAHKA JA TEKOTURKIS

TURKIS Tarhatut turkiseläimet elävät ja kuolevat vain turkkiensa tähden, eikä niistä hyödynnetä mitään muuta osaa.

Ne elävät epäinhimillisissä oloissa, ahtaissa häkeissä, jolloin ne eivät pysty harjoittamaan lajillensa ominaista käyttäytymistä. Eläinten kasvatus vaatii paljon rehua, vettä ja energiaa. Turkistilojen fosfori- ja typpipäästöt rehevöittävät vesistöjä ja saattavat pilata jopa pohjavesiä. Suurin osa turkiseläimistä kasvatetaan halvan työvoiman maissa, kuten Kiinassa. Eläinten olojen ja ympäristöriskien valvominen näissä maissa on lähes olematonta. Turkistarhojen ylläpito, kuljetukset ja turkisten muokkaus vaativat paljon energiaa.

Turkis on biohajoava luonnonmateriaali, mutta viimeistelyiden jälkeen se ei maadu läheskään yhtä hyvin kuin käsittelemätön turkki. Nämä viimeistelyaineet ovat välttämättömiä, jotta turkki säilyttää ulkomuotonsa, värinsä ja kestävyytensä. Viimeistelyssä ja värjäyksessä käytetyt myrkylliset kemikaalit ja raskasmetallit ohjautuvat likavesien mukana ympäristöön, jos puhdistusjärjestelmät eivät ole riittäviä.

MITÄ VALITA? Turkis ei ole välttämätön tuote, joten varteenotettavana vaihtoehtona on olla käyttämättä turkistuotteita lainkaan. Jos valitset turkistuotteen, suosi biohajoavista materiaaleista valmistettua tekoturkista tai kierrätettyä turkista. Jos haluat valita aidon uuden turkiksen, vältä tarhattujen eläinten turkiksia ja valitse mieluummin villiturkis.

64

Tällä hetkellä tekonahka ja -turkis valmistetaan maaöljystä, joka on muodostunut maapallollemme miljoonien vuosien saatossa muinaisista eliöistä. Maaöljy on uusiutumaton luonnonvara, joka ei maadu. Öljyn pumppaaminen maaperästä ja sen prosessointi aiheuttaa päästöjä ympäristöön, vesistöihin ja ilmaan. Öljyn tuotanto vaatii paljon energiaa ja kemikaaleja.

Vaikkei tekonahan tai -turkiksen tuotanto suoranaisesti vahingoita eläimiä, voi öljyonnettomuuksilla olla vakaviakin vaikutuksia eläimiin.

MITÄ VALITA? Jos valitset tuotteen tekonahasta tai -turkiksesta, suosi laadukkaita materiaaleja ja vastuullista tuotantoa.

Kierrätetty raaka-aine on parempi vaihtoehto kuin uudesta raakaöljystä valmistettu nahka.

KATSO LAAJEMPI LISTA MATERIAALEISTA: www.vihreatvaatteet.com

65

vihreät

vaatteet vihreät

vaatteet

67

www.vihreatvaatteet.com www.vihreatvaatteet.com www.vihreatvaatteet.com

68