MITEN MEGATRENDIT JA TRENDIT VAIKUTTAVAT JÄRJESTÖNNE/YHDISTYKSENNE TOIMINTAAN? MIHIN TIKKA OSUU?
Elämme ajassa, jossa kaikki kytkeytyy kaikkeen ja tilanteet ovat usein moniulotteisia ja keskinäisriippuvaisia. Tämä koskee myös yhdistys- ja järjestökenttään kohdistuvia lukuisia muutosvoimia. Tulevaisuuden tikkataulu avaa keskeisiin megatrendeihin ja trendeihin perustuvia näkökulmia muutosvoimiin, jotka vaikuttavat järjestö- ja yhdistyskenttään.
Kuvitelkaa järjestönne/yhdistyksenne sijoitettuna tikkataulun keskelle, johon muutosvoimat – kuin tikat – osuvat eri kohtiin tikkataulua. Mitä lähempänä tietty muutosvoima osuu, sitä tärkeämpää on arvioida sen
vaikutuksia. Jos jätätte arvioinnin tekemättä, saatatte tiedostamatta sulkea järjestönne ovet tulevaisuuteen tai ihmisiä toimintanne ulkopuolelle.
Ennakointi mahdollistaa irtautumisen lyhyen aikavälin näkökulmasta. Ennakoimalla tulevaisuuden mahdollisuuksia ja tarkastelemalla toimintakentän muutoksia vahvistatte järjestönne muutoskyvykkyyttä ja tulevaisuususkoa, luotte pohjan hyville päätöksille ja toiminnalle. Mitä tulevaisuus tuokaan mukanaan, kykenette paitsi varautumaan siihen paremmin myös vaikuttamaan siihen, millaisessa tulevaisuudessa järjestönne/ yhdistyksenne toimii. On parempi yrittää ennakoida kuin jäädä odottamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ketterästi oppivassa ja uudistumiskyvykkäässä järjestössä kaikki osallistuvat ennakointiin. Tulevaisuusajattelua ja ennakointia voi aloittaa pienin askelin, vaikka pohtimalla, miten Tulevaisuuden tikkataulussa esille nostetut asiat näyttäytyvät järjestössänne/yhdistyksessänne. Millaista tulevaisuutta haluatte olla mukana rakentamassa? Miten muutosvoimat voisi huomioida toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa? Millaista osaamisen kehittämistä tekemänne valinnat vaativat? Yksi asia on varma, kaikki tikat osuvat teidänkin järjestönne/yhdistyksenne kohdalla johonkin kohtaan tikkataulua.
1.JATKUVAMUUTOSJAUUDISTUMISENTARVE
OS
Järjestöjen ja yhdistysten rahoitus, elinvoima ja tulevaisuus ovat yhä vahvemmin sidoksissa siihen, kuinka hyvin niiden rakenteet ja toiminta pysyvät mukana muutoksessa. Vuoden 2023 "Tulevaisuuden näkymät järjestöissä" -kyselyssä lähes 80 % vastaajista koki epävarmuuden jamuutostennopeuden kasvavan,javuoden2024"Järjestöbarometrin" mukaan 58 % valtakunnallisista järjestöistä piti käynnissä olevaa muutosta voimakkaana. On selvä, että tulevaisuusajattelun ja ennakoin-
nin merkitys korostuu entisestään. Myös "Katsovatko järjestöt nyt sisäänpäin?" -järjestöjen osaamistarvekyselyn tuloksissa ennakointiosaaminen nousi kuudenneksi tärkeimmäksi osaamistarpeeksi. Järjestöjen ja yhdistysten täytyy tunnistaa muutokset, niin omassa toimintaympäristössään kuin koko järjestö- ja yhdistyskentällä ja yhteiskunnassa ja kehittää osaamistaan ja toimintansa vastatakseen tulevaisuuden haasteisiin ja tarttuakseen mahdollisuuksiin.
Järjestöjen hallitukset ovat entistä tietoisempia johtamisvastuustaan muuttuvassa toimintaympäristössä, sillä jopa 66 % valtakunnallisten järjestöjen luottamusjohtoa edustavista vastaajista näki "Katsovatko järjestöt nyt sisäänpäin?" -kyselytulosten perusteella ennakoinnin osaamistarpeena. Vastaajat painottavat, että ennakoiva suhtautuminen ympäristön muutoksiin on edellytys vaikuttamiselle. Monella järjestöllä on edessään tarve pohtia myös toimintansa taustalla olevien arvojen merkitystä nykypäivänä sekä kirkastaa ja rajata toimintaansa. On uudelleen kysyttävä, miksi järjestö/yhdistys on olemassa ja mihin sitä tarvitaan tulevaisuudessa? Mihin rahoitusta haetaan ja mihin yhteiskunnallisiin asioihin toiminnalla pyritään vaikuttamaan? Tarve voi olla eri kuin se, miksi järjestöä tai yhdistystä aikoinaan perustettiin. Jos järjestönne/ yhdistyksenne perustettaisiin tänään, millainen se olisi?
Toiminnan uudistaminen ja järjestön/yhdistyksen uudistumiskyky ei aina ole suoraan riippuvain käytettävissä olevan rahoituksen suuruudesta.
Toiminnan uudistaminen ja kehittäminen lähtee toiminnassa mukana olevista ihmisistä ja heidän osaamisestaan. Esteeksi voi muodostua organisaatiokulttuuri, joka ei tue oppimista ja kehittämistä. Yhtä lailla esteeksi voi muodostua esimerkiksi ajan tai johtamisen puute, riittämättömät tiedot muutosvoimista, yhteisymmärryksen puuttuminen kehittämiskohteista tai se, ettei toiminnan vaikutuksista viestitä selkeästi. ”Tulevaisuuden näkymät järjestöissä” -kyselyyn vuonna 2023 vastanneista 47 % koki, että vaikuttavuuden mittaamisessa on parantamisen varaa. ”Selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edel-
lytyksistä ja linjauksista” -julkaisua varten haastatellut järjestöt nostivat esille toiminnan vaikutusten todentamisen ylivoimaisesti merkittävimpänä haasteena. Järjestöjen ydinosaamiseen tulisi kuulua oman toiminnan erityisyyden ja yhteiskunnallisen merkityksen tunnistaminen ja siitä viestiminen – tämä ei ole pelkkää raportointia, vaan vastuullisuuden osoittamista. Vaikuttavuuden arviointi toimii myös strategisena työkaluna järjestön kehittämisessä ja päätöksenteon välineenä. Se, että yhteisiä mittareita taiajantasaistakokonaisvaltaistatietoa järjestö-jayhdistystoiminnan vaikutuksista ja vaikuttavuudesta ei ole saatavissa on haaste, kun kysytään, mikä erottaa järjestöt/yhdistykset muista toimijoista ja, mikä tekee yhdistyksistä ja järjestöistä parempia julkisen rahoituksen käyttäjiä kuin muista tahoista nyt ja tulevaisuudessa?
2.DIGITALISAATIOJATYÖNMURROS
Digitalisaatio on yksi merkittävimmistä muutosvoimista. Tämä näkyy erityisesti tekoälysovellusten, verkkopohjaisten palvelujen ja järjestelmien laajenevassa käytössä. Digitalisaatio ei kuitenkaan ole vain teknologiakehitystä, vaan kokonaisvaltainen muutos, joka muuttaa toimintatapoja, vuorovaikutusta, päätöksentekoa ja viestintää. Järjestöja yhdistystoiminnassa digitalisaatio ja varsinkin tekoälyn käyttö avaa uusia mahdollisuuksia, mutta luo samalla haasteita. Digitalisaatioon liittyvät haasteet kytkeytyvät digitalisaation johtamiseen, eettisen käytön varmistamiseen, tietoturvaan, hybridityöskentelyyn, digitaitojen ja medialukutaidon ylläpitoon jalaajemminkin oppimiseenmuuttuvassatyö-ja toimintaympäristössä. Mahdollisuudet taas toiminnan ja päätöksenteon tehostamiseen resursseja säästävällä tavalla.
Järjestöjen/yhdistysten johtamisen yhtenä haasteena on digitaalisten järjestelmien hankinta ja yhteistyön määrittely, erityisesti kun digitaa4 3
linen tieto liikkuu eri järjestelmien välillä. Järjestönne/yhdistyksenne kannalta tärkeät järjestelmät, kuten avustuksiin ja muuhun rahoitukseen liittyvät, voivat olla muiden tahojen ylläpitämiä. Myös järjestönne/yhdistyksenne omiin järjestelmiin kertyy valtavasti tietoa. On suunniteltava, miten ja mihin tietoa hyödynnetään. Järjestön/yhdistyksen omasta digitaalisesta tiedosta ja tiedon tuomisesta prosessien ytimeen, tiedolla johtamisesta, voi muodostua huomattava kilpailuetu. Miten pysytte perillä siitä, millaiset järjestelmät pitää hankkia, mitä osaamista ne vaativat ja millaisia kustannuksia järjestelmistä syntyy? Miten olette varmistaneet pääsyn teille tärkeisiin järjestelmiin kaikissa tilanteissa? Miten olette varmistaneet, että järjestelmissänne olevat tiedot ovat turvassa? Miten hyödynnätte järjestelmissänne olevaa tietoa järjestönne/yhdistyksenne kehittämisessä ja vaikuttamistoiminnassa?
ChatGTP:n ja muut tekoälysovellukset vaikuttavat nopealla aikataululla työntekoon,tiedon hankinta- ja käyttötapoihin. Vuoden2024 ”Katsovatko järjestöt nyt sisäänpäin” -kyselyyn uutena vastausvaihtoehtona tekoäly nousi heti merkittävimpien osaamistarpeiden joukkoon. Yli 50 % kyselyyn vastanneista merkitsi tekoälyn tärkeäksi osaamistarpeeksi, vaikka ei vielä osattu täsmentää, missä työtehtävissä sitä voisi hyödyntää. Suurin tarve tekoälyosaamiselle oli tutkimuksen mukaan valtakunnallisen ja liittotason työntekijöillä: molemmissa ryhmissä 67 % vastaajista oli merkinnyt tekoälyosaamisen osaamistarpeeksi. ”Järjestödigi-kartoituksessa 2024”, 37 % vastaajista kertoi, että heidän järjestössään tekoälyä ei vielä käytetä lainkaan. Valtakunnallisissa järjestöissä tekoälyä käytetään paikallistoimijoita enemmän. Kaikkien vastaajien osalta 5,5 %:n järjestöissä tekoäly on käytössä päivittäin ja vakiintuneena osana järjestötyötä. Tekoäly voi tukea ja nopeuttaa esimerkiksi toiminnansuunnittelua ja -kehittämistä sekä viestintää toimimalla ideoiden pallottelualustana tai päätöksenteossa tarjoamalla syötteitä, analyysejä ja ennusteita. Jäsenten, vapaaehtoisten tai lahjoittajien tietojen analysointi voi auttaa ymmärtämään kohderyhmien motivaatiota sekä kohdentamaan viestintää tai varainhankintaa tehokkaammin. Millä tavalla hyödynnätte tekoälyä toi-
minnassanne? Miten jatkojalostatte tekoälyn tuottamaa analyysiä? Millä tavalla olette varmistaneet henkilöstön tekoälyosaamisen? Synnyttääkö tekoälyn täysin uusia työtehtäviä, joissa tarvitaan erilaista osaamista ja erilaisia taitoja kuin tänä päivänä? Onko tekoälyosaaminen jo sellainen asia, jota huomioitte rekrytoinnissa?
Digitalisaatio on muuttanut niin työn sisältöä myös työn organisointia ja työn tekemistä. Etä- ja hybridityö sekä joustavat työaikajärjestelyt ovat arkipäivää. Tämä kehitys vaikuttaa myös toimitilaratkaisuihin ja työyhteisöjen rakenteeseen. Missä määrin työtä tehdään jatkossa toimistosta käsin koskettaa kysymyksenä järjestö- ja yhdistyskenttää yhtä paljon kuin muitakin aloja. Houkutteleva työympäristö ja toimiva organisaatiokulttuuri voivat erottaa parhaat työpaikat muista. Yllä mainitut asiat vaikuttavat jo nyt toimitilaratkaisuihin. Kun osa henkilökunnasta on aina etätöissä, tarvitaan pienempiä toimistoja tai ei toimistoa ollenkaan vaan työskentelytilaa voi vuokrata työyhteisön päivittäisen tarpeen mukaan. Etä- ja yrittäjämäisen työskentelyn yleistyessä, työyhteisöön voikin kuulua freelancereita, jotka myyvät osaamistaan ja saavat vastaavasti hetkeksi kiinnittyä järjestön/yhdistyksen arvoihin, tarinaan ja työyhteisöön. Digitaalisillaalustoillayksittäisetihmisetvoivatmyydä tailahjoittaatyöpanostaan järjestölle/yhdistyksille. Miten digitalisaation vaikutukset työn tekemiseen ja organisointiin näkyvät järjestössänne/yhdistyksessänne? Millaisiin ratkaisuihinolettepäätyneet?Mitenarvioitteratkaisujentoimivuutta?
Digitalisaatiokehitys vaikuttaa yhä enemmän myös työntekijöiden sekä jäsenten ja vapaaehtoisten vuorovaikutukseen sekä toiminnan muotoihin. Viekö kehitys siihen, että tulevaisuudessa tukea tarjoaakin tekoälypohjainen virtuaalinen ystävä, robotti tai hologrammi eikä vapaaehtoinen? Mielenterveyden puolella näitä chattibotteja on jo lukuisia käytössä. Entä jos tulevaisuudessa onkin tarjolla järjestöjen/yhdistysten palvelualusta, jonka alle kaikki toiminta viedään tai vielä kattavampia sektorirajat ylittävät alustat tai jos tarjolla olevat vapaaehtoistehtävät ilmestyvät kännykkäsovelluksen tai virtuaalilasien avulla reaaliaikaisesti eteemme?
Jo nyt tarjolla on useita erilaisia alustoja vapaaehtoistoiminnalle, ja kunnat kehittävät palvelualustoja osana hyvinvointistrategiaansa ja rooliaan sote-uudistuksessa. Näillä alustoilla yhdistyvät järjestöjen ja yhdistysten, yritysten sekä kuntien palvelutarjonta vapaaehtoistyössä.
Riippumatta siitä, mihin kehitys vie tulevaisuudessa, digitaaliset alustat ja työkalut tarjoavat jo nyt uusia mahdollisuuksia – ei pelkästään näkyvyyden ja rekrytoinnin, vaan myös kokousten ja tehtävien organisoinnin ja toteutuksen osalta. Järjestöjen/yhdistysten toiminta on jo nyt osittain siirtynyt verkkoon: sieltä löytyvät niin koulutukset, kokoukset, vertaistuki kuin muut yhteistoiminnan muodot. Verkossa tapahtuva toiminta madaltaa monen kynnystä toimia yhdessä muiden kanssa mahdollistaen ihmisten aktiivisen osallistumisen ja toimijuuden yhteiskunnassa, jopa globaalilla tasolla. Toisaalta, niin kauan kuin kaikilla jäsenillä ja toimintaan osallistuvilla ei ole riittäviä digitaitoja, ainoastaan verkossa tapahtuva toiminta voi myös lisätä eriarvoisuuden kokemuksia. Erot sukupolvien välilläovathuomattavat. On todennäköistä,ettäjotkutjättäytyvättoiminnasta pois riittämättömien digitaitojen takia. Jos järjestöt/yhdistykset tarjoavat tukea ja koulutusta toimintaan osallistumiselle olennaisten järjestelmien ja sovellusten käytöstä, se vahvistaa laajemminkin toimijuutta ja yhteiskunnassa tarvittavaa osaamista. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että digitaalinen osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ja jopa järjestöjen/yhdistysten sosiaalisen median kanavien seuraaminen lisää yleisellä tasolla yhteiskunnallista osallistumista.
3. VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN JA HYVINVOINTIYHTEISKUNNANMURROS
Suomen väestö vanhenee vauhdilla. Vuodesta 2011 vuoteen 2060, 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien suhteellisen osuuden odotetaan kasvavan 18,1 %:sta 28,2 %:iin. Vuonna 2021 yli 65-vuotiaiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa alle 5-vuotiaiden määrän. Suomessa oli vuoden 2023 lopussa vähintään 75-vuotiaita noin 627 000 henkilöä. Vuonna 2040 heitä arvioidaan olevan noin 860 000 henkilöä, joista noin 310 000 henkilöä on yli 84-vuotiaita. Vuoden 2024 ennakkotietojen mukaan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25, joka on tilastointihistorian matalin. Syntyvyys laski nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Vuoteen 2040 mennessä on ennustettu, että vain 15 kunnassa Suomessa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Väestönkasvu keskittyy Uudenmaan, Pirkanmaan maakuntiin sekä Ahvenanmaalle. Koko maan väkiluku lähtee laskuun vuonna 2034. Merkittävimpiä muutoksia väestörakenteessa on lasten ja nuorison hupeneminen. Ennusteiden mukaan peruskouluikäisten määrä vähene noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Alle 15-vuotiaiden määrän ennustetaan laskevan yli 100 000 nykyisestä vuoteen 2040 mennessä, pääosin tämän vuosikymmenen aikana.
Laskeva syntyvyys ja ikääntyvä väestö johtaa siihen, että väestörakenne vinoutuu, huoltosuhde heikkenee ja hyvinvointiyhteiskuntaan kohdistuu mittavia säästöpaineita. Vanheneva väestö ja isot leikkauspainnet julkisen terveydenhuollon puolella eivät ole hyvä yhdistelmä. Säästöjen kohdistuminen tavallisten ihmisten ja perheiden arkeen aiheuttaa sen, että
Toinen puoli digitalisoituvassa maailmassa on se, että kasvava verkko- ja etätyö synnyttää tarvetta ihmisläheisemmälle toiminnalle työn ulkopuolella. Vaikka lähiosallistumisen kysyntä on nousussa, tämä ei vielä aina heijastu osallistujamäärien kasvuna lähitilaisuuksissa. Tasapainon löytäminen digitaalisten etäyhteyksien ja henkilökohtaisen kanssakäymisen välillä on olennaista. Eroavatko lähi- ja etätoiminta toisistaan esimerkiksi ajankäytön, organisoinnin tai tehtävien osalta? Ovatko verkossa toimivat vapaaehtoiset erilaisia kuin perinteisellä tavalla toimivat vapaaehtoiset? Mitkä järjestönne/yhdistyksenne kohderyhmistä kaipaa lähiosallistumista ja mitkä etäosallistumista? Millaisiin ratkaisuihin olette päätyneet? Miten arvioitte ratkaisujen toimivuutta?
ihmisten usko tulevaisuuteen ja oman elämänhallinnan mahdollisuuksiin järkkyy. Tämä saattaa kasvattaa kysyntää järjestöjen/yhdistysten toiminnalle ja palveluille, mutta myös lisätä niihin kohdistuvaa painetta tuottaa erilaisia palveluita, jotka täydentävät yksityistä ja julkista palvelutuotantoa. Tässä yhteistyö eri toimijoiden kanssa voi tarjota paljon mahdollisuuksia perinteisen järjestö- ja yhdistystoiminnan rinnalle, mutta mahdollisesti myös lisätä kilpailua järjestöjen/yhdistysten välillä. Järjestöjen/yhdistysten palvelutuotannon lisääntyessä on myös havaittu siirtymistä painopisteissä järjestöille perinteisesti tärkeiksi koetuissa vaikuttamistoiminnassa ja edunvalvonnassa. Millaisia valmiuksia teillä on vastata mahdollisesti lisääntyvään kysyntään järjestöjen ja yhdistysten toiminnalle sekä palveluille?
Väestön ikääntyminen voi vielä jonkun aikaa lisätä vapaaehtoistyötä tekevien määrää, kun hyväkuntoiset eläkeläiset etsivät mielekästä tekemistä. Vanhemman sukupolven edustajat ovat sitoutuneita yhdistys- ja järjestötoimijoita. He ovat usein olleet mukana toiminnassa jäseninä ja aktiivisina toimijoina vuosikymmenten ajan. Eläkeläiset voivat myös jatkaa osa-aikaisina työntekijöinä. Tämän kehityskulun myötä ikääntyneiden työntekijöiden ja yhdistysaktiivien sekä eri sukupolvia edustavien työntekijöiden määrä kasvaa järjestöissä/yhdistyksissä. Haasteeksi voi muodostua hiljaisen tai kokemuspohjaisen tiedon siirtäminen sukupolvelta toiselle, kun käsitys olennaisesta tiedosta ei välttämättä ole yhteinen. Yhä useampi johtaja löytää itsensä tilanteesta, jossa on tasapainoiltava eri sukupolvien odotusten, toiveiden ja arvojen välillä. Kulttuurinen moninaisuus ja inklusiivisuus tarkoittavat tulevaisuudessa yhä useammin myös eri sukupolvien välisten kulttuurierojen tunnistamista ja niiden johtamista. Samalla myös kilpailu osaavista johtajista ja työntekijöistä lisääntyy. Tämä on todellisuus jo monella alalla, osaavia tekijöitä ei enää löydy. ”Johdon agendalla 2025” -raportti nostaa esille myös sen, että lähes puolet (47 %) suomalaisista pitää johtoasemassa työskentelyä tulevaisuudessa epähoukuttelevana siihen liittyvän vastuun, vaatimusten ja suorituspaineiden takia. Miten järjestönne/yhdistyksenne toiminta muut-
tuu, kun suurten ikäluokkien edustajat eivät enää ole mukana ja osaavien toimijoiden, johtajien ja työntekijöiden löytäminen käy yhä haastavammaksi?
4. TALOUDEN REUNAEHDOT TIUKENTUVAT JA
JÄRJESTÖJEN RAHOITUPOHJAMUUTTUU
Julkinen rahoitus on pitkään mahdollistanut vahvan ja vakaan kansalaistoiminnan, sillä järjestöille on vuosittain myönnetty noin 800 miljoonaa euroa valtionavustuksina. Nykyisen hallitusohjelman mukaan järjestöavustuksiin tehdään mittavia leikkauksia hallituskauden aikana. Määrärahaleikkaukset pienentävät järjestöille jaettavien avustusten määrää hallituskauden aikana noin kolmanneksella. Muutos on merkittävä. Leikkauksia perustellaan tarpeella edistää julkisen talouden kestävyyttä sekä tarpeella varmistaa, että valtionavustukset käytetään mahdollisimman vaikuttavalla tavalla. Ne kohdistuvat yhdistys- ja järjestösektorille eri tahdissa ja tulevat vaikuttamaan toimintaan monin eri tavoin. Miten järjestössänne/yhdistyksessänne on varauduttu muutoksiin rahoituspohjassa? Millaisia erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoisia toimintasuunnitelmia olette järjestössänne/yhdistyksessänne tehneet? Miltä järjestönne/yhdistyksenne toiminta näyttää vuoden tai viiden vuoden päästä?
Rahapelituotoilla avustettu yleishyödyllinen järjestötoiminta päättyi vuoden 2023 lopussa, minkä jälkeen avustukset myönnetään suoraan valtion budjettivaroista. Vuonna 2025 avustuksia jaettiin 724 järjestölle 304 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksiin käytetään 2025 79,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Toikkasen tekemien laskelmien mukaan tänä vuonna lähes puolet (45 %) järjestöistä joko kasvatti tai säilytti avustuksensa, kun taas 55 % menetti
osan tai koko avustuksensa. Lähes kahdellasadalla järjestöllä avustusleikkaus oli merkittävä (yli 35 %). Keskimääräinen avustusleikkaus oli 20,8 %, mutta eri järjestöryhmien välillä oli merkittäviä eroja. Keskimääräinen avustusleikkausoli20,8%, muttaerijärjestöryhmien välilläoli merkittäviä eroja. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat järjestöille, jotka tukevat heikossa asemassa olevia ryhmiä, kuten syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, rikostaustaisia, asunnottomia ja työttömiä. Leikkauksia on luvassa myös vuoden 2025 jälkeen, niin, että vuodesta 2027 lähtien avustuksia maksetaan 130 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2024. Vuonna 2027 STEAavustusten kokonaissumma on 253 miljoonaa euroa tai 268 miljoonaa euroa, jos hallituksen kehysriihessä keväällä 2024 tekemän päätöksen mukaan 15 miljoonaa euroa siirretään hyvinvointialueiden rahoituskokonaisuudesta STEA:n hallinnoitavaksi. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön alaisiin valtionavustuksiin on tulossa 125–150 miljoonan euron leikkauksia hallituskauden aikana.
Julkisen rahoituksen kääntöpuolena järjestöissä on koettu rahoittajan yhtä enenemässä määrin ohjaavan toimintaa erityisesti siinä, miten yksityiskohtaisesti rahoittaja ohjaa järjestöjen tavoitteita projekti- ja erityisavustuksilla sekä siinä, miten yksityiskohtaisesti järjestöjen toiminnan sisältöihin rahoituspäätösten pohjalta on puututtu. Järjestöjen/ yhdistysten avustusten sitominen valtion budjettiin on lisännyt järjestöjen/yhdistysten huolestuneisuutta poliittisesta ohjauksesta. Tämä näkyy myös järjestöjen lausunnoissa ”Selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista” -julkaisuun. V vaihtoehto, joka ehdottaa avustusjärjestelmän uudistamista vaikuttavuusperusteiseksi ja hallitusohjelman painotuksiin sidotuksi, sai osakseen kritiikkiä. Esitettiin huolia siitä, että avustusjärjestelmän uudistukset saattavat kaventaa järjestöjen autonomiaa. Järjestöt korostavat tarvetta säilyttää oma päätösvalta toiminnan sisällöistä ja toteutustavoista. Lausunnoissa painotetaan tarvetta tiiviiseen yhteistyöhön ja avoimeen vuoropuheluun sekä viranomaisten että muiden sidosryhmien kanssa.
Rahoitusleikkausten rinnalla valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöstrategiasta hyväksyttiin kesäkuussa 2024. Strategia käsittelee erityisesti kansalaisjärjestöjen julkista ja yksityistä rahoitusta, sääntelyä sekä avointa hallintoa ja vuorovaikutusta. Strategian puitteissa on tarkoitus keventää järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa sääntelyä, selvittää mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa ja parantaa hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta. Strategian toimeenpano on alkanut. Se sisältää säädöshankkeita, selvityksiä ja muita kehittämistoimia.
Kansalasijärjestöstrategian toimenpiteisiin liittyen, valtakunnallisten järjestöjen johto ja alueelliset järjestövastaajat näkevät yhdenmukaisesti järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan esteet. Oman järjestön toimintaa vaikeuttavia hallinnollisia, lainsäädännöllisiä tai muita vastaavia esteitä havaitsi hieman alle kolmannes (31 %) ”Järjestöbarometri 2024” -kyselyn vastaajista. Enitenvastaajatmainitsivatjärjestö-javapaaehtoistoiminnan esteinä rahoitusta ja avustuksia koskevia seikkoja, kuten arviointia ja raportointia, mutta myös tulorekisteriin liittyvää byrokratiaa, pankkiasioinnin kalleus, työllistämiseen liittyvät asiat sekä viranomaisten eriävät tulkinnat siitä, voivatko työttömät toimia vapaaehtoistehtävissä. Hankausta ilmenee lisäksi muun muassa vapaaehtoisten vakuuttamisessa ja palkitsemisen vaikeudessa.
Näkyvä merkki nyt käynnissä olevasta muutoksesta, jossa järjestöt pakon edestä joutuvat lisäämään oma varainhankinta on se, että varainhankinnan koulutuksia on runsaasti tarjolla ja yhä useammat järjestöt ovat palkanneet varainhankinnan asiantuntijoita. Suomessa on kymmeniä ammattimaisesti varainhankintaa tekeviä järjestöjä. Varainhankinnan käynnistäminen vaatii kuitenkin ison panostuksen ja usein resurssien osoittamista siihen monen vuoden ajan, ennen kuin toiminta mahdollisesti muuttuu tuottavaksi. Järjestöjen varainhankinnan vaatimaammattimaisuus ja myös erilaisuus järjestöjen välillä voi arvioiden mukaan syventää järjestöjen välisiä eroja ja johtaa julkisen ja yksityisen rahoi11 12
tuksen kasautumiseen. Vuoden ”2024 Järjestöbarometrin” mukaan järjestöjen uusista tai merkitystään kasvattaneista tulonlähteistä yleisimpiä ovat lahjoitukset ja testamentit, eri tahoilta saadut toiminta- ja hankeavustukset sekä lisääntyneet varainhankinnan ja palvelutoiminnan tuotot. Millä tavalla olette ryhtyneet laajentamaan järjestönne/yhdistyksenne rahoituspohjaa? Pyrittekö lisäämään varainhankintaa, teettekö tiiviimmin järjestö- ja/tai yritysyhteistyötä, lisäättekö palvelutuotantoa, haetteko EU-hankerahoitusta vai oletteko keksineet jotain ihan uutta?
Kun rahoitus vähenee ja/tai reunaehdot tiukentuvat, voi toiminnan skaalaaminen ja sopeuttaminen olla edessä. Paikallisella tasolla neuvottelukumppanit toiminnan rahoituksen suhteen on voinut sote-uudistuksen myötä vaihdella kunnasta hyvinvointialueeseen. On mahdollista, että turvatakseen rahoituksensa järjestö/yhdistys voi joutua laajentamaan toimintaansa mahdollisesti muiden yhdistysten tai järjestöjen kanssa muodostettavien konsortioiden kautta paikallistasolta maakuntaan. Esimerkiksi ”Selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista”-julkaisussa ehdotettiin, että alle 35 000 hengen toimenpanoalueelle kohdistuvasta toiminnan avustamisesta luovuttaisiin vuoden 2026 jälkeen.
Muutokset järjestöjen ja yhdistysten rahoituspohjassa muuttavat järjestöja yhdistyskentän rakenteita jo nyt. Tällä hetkellä on nähtävissä yhdistysten yhdistymisiä ja esimerkiksi piirien operatiivisen johdon yhdistämistä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhdistymisten kartoittamishankkeen kyselyyn vastanneista järjestöistä kaikki (144 järjestöä), yhtä lukuun ottamatta, olivat valmiita harkitsemaan yhteistyötä jonkin tukitoiminnon osalta. Yhdistymisiä oman liiton sisällä on valmis harkitsemaan 23 järjestöä ja yhdistymisiä muiden järjestöjen kanssa 57 järjestöä eli 40 % vastaajista. Osana ”selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistäjalinjauksista” tehdyssäjärjestökyselyn vastauksissa saman toimialan järjestöjen yhdistymisestä saatavista hyödyistä eniten kannatusta sai toiminnan yhdistymisestä saatava synergiahyöty
(59 %) ja hallinnon yhdistymisestä saatava kulusäästö (54 %). Kymmen prosenttia vastaajista ei nähnyt yhdistymisestä saatavan mitään hyötyjä. Suurimpana esteenä järjestöjen yhdistymiselle nähtiin pelko oman nykyisen toiminnan kohderyhmän unohtamisesta (60 %) sekä huomattavat tavoitteisiin ja käytännön toimintaan liittyvät eroavaisuudet (54 %). Toiminnan skaalautuessa, toimintatapojen, vaikuttamistyön paikkojen ja yhteistyökumppaneiden muuttuessa erilaisten verkostojenkin merkitys kasvaa. Jo nyt on havaittavissa yhdistys- ja järjestöverkostojen merkitys tiedontuotannolle ja -jakamiselle, kehittämistyölle sekä vaikuttamistoiminnalle. Millaista yhteistyötä järjestönne/yhdistyksenne tekee ja millaisissa verkostoissa toimitte? Millaisiin muihin ratkaisuihin olette valmiita turvataksenne järjestönne/yhdistyksenne tulevaisuuden?
5. MUUTOKSET JÄSENYYDESSÄ JA VAPAAEHTOISTOIMINTAANOSALLISTUMISESSA
Jäsenmäärän pieneneminenon olluthuolestuttava trendi järjestöja yhdistyskentällä jo vuosia. Ilman jäseniä ei ole yhdistyksiä eikä järjestöjä. Vuoden 2011 ”Järjestöbarometrissa” jäsenmäärän vähenemisestä kertoi 26 %. ”Järjestöbarometri 2020”:n mukaan noin 46 % yhdistyksistä raportoi jäsenmääränsä vähentyneen kahden edeltävän vuoden aikana, kun taas 24 % ilmoitti jäsenmäärän kasvaneen. Toimintaan aktiivisesti osallistuvien määrän osalta tilanne oli moninainen: 23 % yhdistyksistä oli kokenut kasvua, mutta 30 % oli havainnut vähennystä. ”Järjestöbarometrissä 2024” ei kysytty jäsenmäärän kehityksestä vaan selvitettiin koronan vaikutuksia järjestö- ja yhdistystoimintaan. Toimintaan aktiivisesti osallistuvien määrän kehitys nähtiin myönteisenä. Silti lähes joka neljäs järjestö (23 %) arvioi, että niiden paikallisyhdistysten osallistujamäärä oli edelleen pienempi kuin ennen korona-aikaa. Lähes joka toisen (46 %) mukaan se oli koronaa edeltävällä tasolla ja noin kolmasosan (31
%) mukaan jo sitä suurempi. Miten järjestönne jäsenmäärä ja aktiivisesti toimintaan osallistuvien määrä on kehittynyt? Mitkä asiat ovat vaikuttaneet kehitykseen? Mikä on jäsenyyden lisäetu?
Vapaaehtoistyössä kiinnostus on jäsenmäärän kehityksestä huolimatta säilynyt vahvana,kutenvuoden 2024"Vapaaehtoistyö Suomessa" -kyselytulokset osoittavat. Vastaajista 41 % aikoo toimia vapaaehtoisina yhtä paljon kuin nyt ja 20 % vastaajista aikoo lisätä toimintaansa. Järjestöjen/ yhdistysten näkökulmasta myönteistä on, että suuri osa vapaaehtoistoimintaan osallistuneista (54 %) haluaa tulevaisuudessakin osallistua jonkin yhteisön järjestämään vapaaehtoistoimintaan. Järjestöt, yhdistykset ja seurat nähdään jo toista kertaa peräkkäin selkeästi tärkeimpinä vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä: yhteisöjen vapaaehtoistoimintaan osallistuvista 86 % suosii näitä tahoja jatkossakin. Vastaajista 39 % haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos pyydettäisiin ‒ nuorista (15–24-vuotiaat) jopa 50 %. Tutkimustulosten mukaan suoralla pyytämisellä voidaan saada mukaan erityisesti nuoria, naisia ja henkilöitä, jotka motivoituvat vapaaehtoistehtävissä siitä, että he kokevat auttavansa muita.
Vuoden 2024 "Vapaaehtoistyö Suomessa" -kyselytulokset valottivat tekijöitä, joihin järjestöjen ja yhdistysten kannattaisi panostaa, jotta osallistuminen vapaaehtoistoimintaan helpottuisi nyt ja tulevaisuudessa. Ne liittyivät vapaaehtoistoiminnan organisointiin, muun muassa siihen, että tarjolla olisi lyhytkestoisia ja kertaluonteisia tehtäviä (50 %) ja että vapaaehtoistoiminnasta viestittäisiin paremmin (18 %). Vapaaehtoistoimintaan halutaan tulevaisuudessa osallistua kasvokkain. Vapaaehtoiset haluavat tuntea, että omat kyvyt riittävät toimintaan, eli heidän terveytensä, ja jaksaminen (20 %) sekä elämäntilanteensa huomioidaan (30 %). He kaipaavat perehdytystä niin, että he tietävät, mihin sitoutuvat ja mitä heiltä odotetaan (26 %). Lista on suurin piirtein saman sisältöinen kuin vuoden 2021 ”Kenen harteilla on vapaaehtoistoiminta Suomessa” -julkaisussa mainitut. Monet yhdistykset ja järjestöt paketoivatkin jo nyt vapaaehtoistoiminnan tehtävät niin, että niistä käy ilmi millaista henkilöä
haetaan, millaisella osaamisella, miten tehtävä liittyy yhdistyksen tai järjestön tavoitteisiin, paljonko aikaa tehtävä vaatii ja onko ajankäyttö sidottu tiettyyn aikaan vai voiko tehtävän hoitaa silloin kuin itselle parhaiten sopii, millaista osaamista tehtävässä karttuu ja millaisia mahdollisia vapaaehtoistenpolkujaon tarjolla,joshaluaa aktiivisemmin tullamukaan toimintaan. Tarve yhdistyksissä ja järjestöissä tarkastella omia vapaehtoistoiminnankäytäntöjä ja kehittää niitä on kuitenkin edelleen yhtä ajankohtainen kuin aikaisemminkin. Miten kyselytutkimuksen esille nostamat asiat on huomioitu vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä? Oletteko paketoineet vapaaehtoistehtävät? Oletteko kokeilleet henkilökohtaisesti pyytää ihmisiä mukaan toimintaanne? Onko uusille vapaaehtoisille tarjolla perehdytystä?
Yksi esimerkki muutoksista jäsenyydessä ja sitoutumisessa vapaaehtoistoimintaan näkyy siinä, että raskaaksi koettuihin ja aikaa vieviin luottamustehtävien hoitoon on yhä vaikeampaa löytää henkilöitä. ”Tulevaisuuden näkymät järjestöissä” -kyselyyn vuonna 2021 vastanneista 70 % näki, että uusien jäsenien ja luottamustoimijoiden saaminen on vaikeutumassa. Vuonna 2023 samaisessa kyselyssä yli kolmasosa järjestöistä koki luottamushenkilöiden rekrytoinnin ja jäseneksi liittymisen tapojen tarvitsevan voimakasta kehittämistä. Olisi syytä pysähtyä miettimään, miksi luottamustehtävät koetaan raskaaksi tai miksi niistä piirtyy puheessa sellainenkuva. Mitenonavattu, mitähallituksen tehtäviinkuuluu jamillaiset ovat hallitusjäsenten roolit, vastuut ja oikeudet? Miten tehtävät jaetaan hallituksessa niin, että kaikilla on mieluisa ja itselleen merkityksellinen tehtävä? Miten on varmistettu, että vastuunkantoon voi kasvaa pikkuhiljaa? Vastaavatko kokouskäytännöt ja ne tavat, joilla hallitus työskentelee ryhmänä nykypäivää?
Muutokset jäsenyydessä heijastuvat keskusjärjestöjen ja -liittojen merkitykseen. Yhä harvempi uusista rekisteröityvistä yhdistyksistä liittyy keskusjärjestöön. Keskusjärjestöjen ja -liittojen merkitys saattaa ”Järjestöt sote-Suomea rakentamassa” -julkaisun mukaan heiketä tulevaisuudessa,
elleivät ne kykene uusiutumaan ja vastaamaan muiden muassa digitalisaation ja data-analytiikan haasteisiin, ottamaan käyttöön alusta- ja jakamisajattelun mukaisia yhteistyötapoja ja elleivät ne kykene palvelullistamaan jäsenpalvelujaan. Jäsenyyden lisäarvon määrittely on tässäkin entistä tärkeämpää.
6. YHDISTYS- JA JÄRJESTÖTYÖN AMMATTIMAISTU-
MINEN VAI VAPAAETOISTOIMMINNAN UUSI TULEMINEN
Odotukset järjestö- ja yhdistystoiminnan laatua kohtaan ovat jatkuvasti kasvaneet, minkä seurauksena myös paine ammattimaiseen toimintaan on vahvistunut. Erilaisten julkisten hankerahoitusten merkitys toiminnassa on vuosien varrella kasvanut, rahoitukseen liittyvät tuloksellisuus- ja raportointivelvoitteet ovat lisääntyneet siinä määrin, että tämä vaatii usein sellaista ammattitaitoa ja resursseja, jota vapaaehtoisvoimin toimivissa yhdistyksissä ei välttämättä ole. Rahoitukseen liittyvä toiminnan arviointi- ja raportointitaakka nousi esille myös järjestöjen sisällöllisissä kommenteissa liittyen järjestöstrategiaan ja sen toimeenpanoon.
Tämä ammattimaistumisen kehityskulku, joka ei liity vain arviointiin ja raportointiin, on jo vuosikymmenten aikana lisännyt palkatun henkilöstön määrä ja osittain myös valtaa järjestöissä/ yhdistyksissä. Seurauksena itse jäsendemokratia tuntuu olevan ajoittain koetuksella ja järjestö- ja yhdistyskentän moniäänisellä ihanteella ja luottamusjohtoon perustuvalla johtamisella on vaikeuksia selvitä tai pysytellä ammattimaistuvan toiminnan vauhdissa. Myös se, että monet järjestöt ja yhdistykset ovat reagoineet toimintaympäristön muutokseen yhtiöittämällä osan toiminnastaan, on lisännyt järjestöjen ja yhdistysten kompleksiuutta ja asetta-
nut paineitayhdistysten ja järjestöjen hallituksille. On osattavajohtaaniin vapaaehtois- kuin liiketoimintakin ja ymmärtää hallituksen rooli työnantajana. Vuoden 2024 ”Katsovatko järjestöt nyt sisäänpäin” -kyselytulokset nostavat esille sen, että valtakunnan järjestöjen hallituksissa kaivataan myös lisää osaamista strategisesta johtamisesta ja paikallisyhdistyksissä taas perushallitusosaamisesta, kuten työnantajavastuusta.
Mitä tapahtuu, kun käytettävissä oleva rahoitus vähenee? Tyypillisesti henkilöstömäärästä karsitaan ensimmäisenä, sillä se on suurin kuluerä. Joutuvatko jäljelle jääneet selviämään kasvavasta tehtäväkentästä ja työmäärästä vai käykö niin, että kuin henkilöstömäärä mahdollisesti vähenee, vapaaehtoiset ottavat enenevässä määrin hoitaakseen yhdistyksen tai järjestön tehtävät – myös ne, jotka olemme viime vuosina tottuneet näkemään henkilöstön hoitavan? Nähtävissä on, että järjestöt ja yhdistykset haluavat jo nyt rekrytoida vapaaehtoisiksikin enenevästi valmiita osaajia.
”Kenen harteilla on vapaaehtoistoiminta Suomessa” -julkaisussa vuonna 2021, nostettiin esille millaisia taitoja vapaaehtoiset kokevat tarvitsevansa heitä kiinnostavissa vapaaehtoistehtävissä kolmen vuoden päästä. Kärkeen nousivat vuorovaikutustaidot (35 %); kädentaidot (26 %); sisältöosaaminen (23 %); digitaidot (22 %), organisointitaidot (21 %) ja hallinto- ja johtamistaidot (20 %). Jopa 41 % heistä, jotka kyselyn aikaan osallistuivat vapaaehtoistoimintaan, koki tarvitsevansa sisällöllistä osaamista kolmen vuoden päästä itseään kiinnostavissa vapaaehtoistehtävissä. Niistä vastaajista, jotka eivät kyselyn aikaan kokeneet osaamisensa riittävän tulevaisuuden vapaaehtoistyöhön, 43 % koki tarvitsevansa sisältöosaamista.
Tällä hetkellä vapaaehtoille suunnattujen koulutusten määrät ovat hienoisessa nousussa. Tämä yhdessä sen kanssa, että järjestöjen ja yhdistysten vapaaehtoistoiminta herättää kiinnostusta, voi lisätä osaavien vapaaehtoisten määrää. Vaikka on epätodennäköistä, että löytyisi riit-
tävästi vapaaehtoisia pitkäjänteisesti korvaamaan palkattujen työntekijöiden työpanosta, vapaaehtoisten työpanoksella voi tulevina vuosina olla merkittävä vaikutus. Millaisia tehtäviä vapaaehtoiset voivat hoitaa järjestössänne/yhdistyksessänne? Millaista koulutusta vapaaehtoisille on tarjolla? Miten johtaminen muuttuu, jos vapaaehtoiset alkavat hoitaa tehtäviä, jotka ovat perinteisesti kuuluneet palkatulle henkilöstölle?
7. LUOTTAMUKSEN PUUTE, POLARISAATIO JA KESKUSTELUKULTTUURINHUONONTUMINEN
Demokratian tilan tarkastelu on aina koko yhteiskunnan hyvinvoinnin tarkastelua, johon vaikuttavat esimerkiksi yhteiskunnassa vallitseva luottamus, tasa-arvo, instituutioiden toimivuus, talouden tila ja työllisyys. Viime vuosina OECD-maissa yhteiskunnallinen eriarvoistuminen on ollut kasvava trendi, vaikka pohjoismaissa kehitys on ollut tasaisempaa. Globaaleissa luottamusbarometreissa on mitattu hälyttäviä lukuja kansalaisten luottamuksen rapautumisesta instituutioihin, bisnekseen ja hallituksiin, puhutaan demokratian rappeutumisesta.
IDEA:n vuonna 2024 arvioidun 173 valtion joukossa lähes puolessa (47 %) on tapahtunut merkittävää laskua ainakin yhdessä neljästä keskeisessä demokratian elinvoimaa mittaavassa tekijässä (edustus, oikeudet, oikeusvaltio ja osallistuminen). Lasku on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana. Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttäytyy vielä korkean luottamuksen yhteiskuntana, ja muihin OECD-maihin verrattuna suomalaisten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on edelleen vahvaa muiden Pohjoismaiden tapaan. OECD:n vuoden 2024 luottamusselvitys nosti esille sen, että kansainvälistä suuntaa mukaillen luottamus on laskenutmyösSuomessareilusta 60%:stavajaaseen 50%:iin kolmessa vuodessa. Muihin OECD-maihin verrattuna suomalaiset suhtautuvat epäilevästi omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Vain viidennes vastaajista
olisi sitä mieltä, että tavalliset ihmiset pystyvät vaikuttamaan siihen, mitä hallitus tekee, kun OECD-maiden keskiarvo on 30 %. Suomalaisten luottamus hallintoon oli heikentynyt peräti 14 % kahden vuoden takaisesta. Pudotus oli toiseksi suurin 30 maan joukossa.
Äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät ovat tasaisesti laskeneet. Valtioneuvoston vuoden 2024 ”Tulevaisuusselonteon toimintaympäristöanalyysi” nostaa esille sen, että äänestysaktiivisuus eriytyy melko voimakkaasti esimerkiksi iän, sukupuolen, koulutustason ja sosioekonomisen aseman perusteella. Äänestämisen rinnalle lähes kaksi kolmasosaa nuorista kaipaisi muitakin tapoja, esimerkiksi mahdollisuutta osallistua nettipaneeliin tai asiakas- ja käyttäjäkyselyyn. Nuoret aikuiset pitävät nykyistä yhteiskunnallista osallistumista usein monimutkaisena ja sen koetaan vaativan liikaa vastuunkantoa. Toisaalta nuorilla aikuisilla korostuu osallistumisen sosiaalinen ja yhteisöllinen ulottuvuus. Moni nuori kaipaa käytännön tukea ja rohkaisua sekä matalan kynnyksen tapoja osallistuja yhteiskunnalliseen toimintaan.
Valtioneuvoston vuoden 2024 ”Tulevaisuusselonteon toimintaympäristöanalyysissä” polarisaatio ja huonontunut keskustelukulttuuri mainitaan muutoksina, jotka vaikuttavat kielteisesti demokratiakehitykseen, niin kansainvälisesi kuin Suomessakin. Tämän hetken yhteiskunnalliselle keskustelulle tyypillinen vastakkainasettelua ruokkiva retoriikka johtaa yhteisen todellisuuskuvan pirstaloitumiseen ja siihen että ihmiset, jotka eivät edusta mielipiteissään ääripäitä, eivät halua osallistua keskusteluun. Tämä heikentää osallisuuden tunnetta ja luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiin yhteiskunnassa. Kun yhteiskunnallista keskustelua käydään samanmielisten kuplissa uhkana on, että näkemykset toisista vääristyvät ja jyrkentyvät. Tämä voi lisätä tunnepohjaista ja negatiivista me ja ne -ajattelua eri tavalla ajattelevien ryhmien välillä. Noin puolet oikeusministeriön vuonna 2022 julkaiseman selvityksen vastaajista koki vihapuheen ja häirinnän vaikuttaneen siihen, miten he käyttävät sosiaalista mediaa tai verkkosisältöjä. Lisäksi moni kertoi vihapuheen ja häirin-
nän vaikuttaneen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen tai viranomaisluottamukseen. YLE:n Hyvin sanottu -hankkeen puitteissa vuonna 2024 kyselyyn vastanneista 68 % koki yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin ottaneen takapakkia. 62 % vastanneista piti yhteiskunnallisen keskustelun sävyä liian kiivaana. Vastaajista 55 % oli sitä mieltä, että keskustelu yhteiskunnallisista asioista tuntuu tulenaralta. Kasvua näin ajattelevien määrässä oli peräti 14 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suomalaisista 22 % kertoo seuraavansa yhteiskunnallista keskustelua vähemmän kuin aiemmin.
Järjestöillä/yhdistyksillä on merkittävä rooli yhteiskunnallisen osallisuuden ja luottamuksen vahvistamisessa. Ne rakentuvat yhdistystoiminnassa, kun mukana toiminnassa olevat eri taustoista tulevat ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Järjestöt ja yhdistykset toimivat yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä, erilaisten näkökulmien esille nostajana ja monipuolisemman tulevaisuusvallan rakentajina. Tässä mielessä järjestöillä ja yhdistyksillä on niin mahdollistajan kuin vaikuttajan rooli. Ne voivat tarjota toiminnassa mukana oleville henkilöille paikkoja tulla kuulluiksi ja mahdollisuuksia keskustella rakentavasti yhteiskunnallisista asioista sekä harjoitella demokraattista päätöksentekoa ja kansalaisvaikuttamista omien arvojen pohjalta ja oman toiminnan kautta. Kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta sekä merkityksellisyyden kokemus vahvistavat yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja luottamuksen tunnetta. Osallistamalla ja kuuntelemalla paitsi jäseniään myös toiminnassa mukana olevia muita ihmisiä sekä sidosryhmiä järjestö/yhdistys saa kokemustietoa strategisen toimintansa kehittämiseen ja vaikuttamistoimintaan. Järjestö voi aidosti sanoa edustavansa ja puhuvansa jäsenistönsä ja laajempien ryhmien äänellä nostaessaan kansalaisyhteiskunnassa koettuja ongelmia julkiseen keskusteluun ja poliittisen päätöksenteon tietoon.
Kansalaisten kuuleminen ja osallistaminen erilaisessa päätöksenteossa on nosteessa. OECD:n Drivers of Trust -selvityksessä (2024) tärkein pää-
töksentekoa kohtaan tunnetun luottamuksen rakennusaine oli tunne, että itsellä on mahdollisuus vaikuttaa itseä koskeviin päätöksiin. Yksi viime aikoina noussut osallistumisen muoto on puntaroivat kansalaiskeskustelut. Niiden levittäminen ja käyttäminen päätöksenteon tukena valtakunnallisesti eri päätöksentekoelimissä sisältyy myös valtioneuvoston luonnokseen kansalliseksi ohjelmaksi demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Puntaroivien kansalaiskeskustelujen keskeisinä piirteinä ovat puntaroiva keskustelu, osallistujajoukon edustavuus ja päätöksentekoon vaikuttaminen. Keskustelut sopivat paitsi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen myös järjestön/yhdistyksen oman toiminnan kehittämiseen. Järjestöissä/yhdistyksissä ne tarjoavat rakenteellisen tavan kerätä jäsenten, vapaaehtoisten ja muiden sidosryhmien mielipiteitä ja näkemyksiä järjestön/yhdistyksen toiminnasta ja sen kehittämisestä. Tämä voi auttaa selkeyttämään ja priorisoimaan järjestön tavoitteita sekä tekemään laadukkaampia päätöksiä, jotka perustuvat laajempaan ymmärrykseen. Millä tavoin järjestössänne/yhdistyksessänne kuunnellaan ja osallistetaan jäseniä, vapaaehtoisia, toimintaan osallistuvia ja eiosallistuvia, henkilökuntaa ja erilaisia sidosryhmiä?
8. KESTÄVYYSKRIISIKÄRJISTYYENTISESTÄÄN
Järjestöjen ja yhdistysten toimintaympäristö muuttuu yhä enemmän kestäviä ratkaisuja ja vastuullisuutta korostavaksi. Vastuullisuuden ja kestävyyden huomioiminen tärkeää järjestön/yhdistyksen maineenjatoiminnan houkuttelevuudenkannalta. Kestävyyden huomioiminen on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka kattaa ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Vastuullisuus puolestaan tarkoittaa arvojen mukaista käytännön tekoja. Järjestöissä vastuullisuus voi ilmetä esimerkiksi sitoutumisena ilmastotoimiin, yhdenvertaisuuden edistämiseen tai eettiseen varainhankintaan. On tärkeää, 21 22
että järjestöjen kestävyystoimet ovat linjassa niiden perustehtävän ja arvojen kanssa.
”Järjestöjen osaamistarpeet ja koulutuksen trendit” -kyselyyn vuonna 2020 vastanneista 74 % oli vähintäänosittain sitä mieltä,että kestävyyden merkitys järjestötoiminnassa kasvaa. Vastauksista kävi myös ilmi, että mitä lähemmäksi paikallistoimintaa mennään ja mitä nuorempia toimintaan osallistuvat henkilöt ovat, sitä tärkeämmäksi kestävään kehitykseen liittyvä osaaminen järjestöissä koetaan. Jos järjestö-, yhdistys- ja vapaaehtoistehtävien tarjoajat pystyvät kertomaan toiminnastaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta, toiminta voi näyttäytyä niin uusille yhdistysja järjestöaktiiveille kuin työntekijöillekin entistä kiinnostavampana. Myös rahoittajat tulevat vaatimaan näyttöjä työstä kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä edelläkävijöillä on mahdollisuus saada etua asioihin hitaammin herääviin nähden. Kestävyysosaaminen on mahdollisuus ja kilpailuetu.
Järjestöjen ja yhdistysten arvopohja ja toiminta korostavatkin jo lähtökohtaisesti vastuullisuutta ja kestävyyden eri ulottuvuuksia. Järjestöt/ yhdistykset voivat toimia tiedonvälittäjinä ja edelläkävijöinä noudattamalla itse yhdistyksen toiminnassa kestävän elämän periaatteita ja toteuttamalla resurssiviisaita ratkaisuja. Suurin osa järjestöistä edistää jo ihan sääntöjensä perusteella sosiaalista kestävyyttä toimimalla usein juuri heikommassa asemassa olevien tukemiseksi muodostaen samalla tukiverkkoa julkisten palveluiden välille. Tämä lisää yhteiskunnallista muutoskyvykkyyttä, eli yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden yhteistä kykyä sietää muutoksia tai kriisejä. Järjestöt ja yhdistykset ovat myös paikkoja, jossa ihmiset voivat tuntea ilmasto- ja kestävyysasioissakin vaikuttavansa paikallistasolla globaaleihin haasteisiin. Järjestöissä ja yhdistyksissä tehdään asioita yhdessä ja opitaan yhdessä toiminnan ja vuorovaikutuksen kautta, oivalletaan yksin ja yhdessä asioita, ja samalla ajattelu avartuu. Tietämykseen ja osaamiseen kestävyysasioista on kiinnitettävä jatkossakin huomiota. ”Katsovatko järjestöt nyt sisäänpäin?” -kyse-
lyyn vastanneista 38 % koki osaamistarpeita liittyen kestävyyden edistämiseen järjestö- ja yhdistystoiminnassa.
Vaikka monet järjestöt ja yhdistykset ottavat kestävyysasiat huomioon toiminnassaan, kestävyyttä edistävän toiminnan määrittelyssä ja sanoittamisessa on edelleen puutteita. Kestävyyteen ja vastuullisuuteen sekä asioiden avaamiseen muun muassa strategiassa, ohjelmissa, koulutuksissa ja viestinnässä onkin syytä jatkossa panostaa aikaisempaa enemmän. Tällä hetkellä kestävyys ja vastuullisuus eivät vielä näy kovin monen järjestön strategiassa, yhdistyksen toimintasuunnitelmassa, erillisenä ohjelmana tai toimintakertomuksena toimenpiteinä, tuloksina tai vaikutuksina. Tämä mahdollistaisi sen, että kestävyys ja vastuullisuuden sisällöt kulkisivat muiden arvovalintojen kanssa johdonmukaisina ja läpileikkaavina teemoina strategiasta tai toimintasuunnitelmasta aina käytännön toimintaan asti. Miten olette tunnistaneet toiminnassanne kestävyyttä edistävät asiat? Miten järjestönne/yhdistyksenne kertoo tekemästään työstään kestävyyden edistämiseksi?
9. JATKUVA OPPIMINEN SEKÄ TARVE JÄRJESTÖOSAAMISENJATIEDONYHDISTÄMISELLE
Väestön yleinen osaamistason nousu on pysähtynyt, eikä korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus enää kasva merkittävästi huolimatta siitä, että työikäisen väestön koulutukseen osallistumisaste on ollut korkea. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022, 1 452 840 henkilöä osallistui johonkin aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vuoden 2024 aikana vaikuttanee aikuisten kouluttautumiseen jatkossa. Työllisenä pysyminen vaatii kuitenkin jatkuvaa työn ohessa tapahtuvaa osaamisen päivittämistä. Mitä nopeammin yhteiskunta ja teknologia kehittyy, sitä tärkeämmäksi jatkuvasta oppimisesta tulee.
24
Kerran hankittu koulutus ei kanna koko työelämän läpi, sillä tiedon tarve kasvaa nopeammin kuin tutkinto-ohjelmien kyky pysyä kehityksen perässä.
Järjestöt ja yhdistykset ovat uniikkeja oppimisympäristöjä työntekijöilleen, jäsenilleen sekä vapaaehtoisilleen ja luottamustoimijoilleen. Järjestöt ja yhdistykset ovat tärkeitä osaamisen näyttämisen, kerryttämisen, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä voimaantumisen paikkoja. Nuorisoalan osaamiskeskus Kentaurin tulevaisuusraportin aineistosta nousi esille nuorten osalta, että he oppivat harrastustoimintansa kautta hyvin monipuolisesti erilaisia tietoja ja taitoja, minkä lisäksi harrastustoiminta koetaan yleisesti tärkeäksi osaksi elämää. Järjestöjen ja yhdistysten koulutukset ovat myös enenevässä määrin osaamisperusteisia ja vapaaehtoistehtävistä sekä yleisesti järjestö- ja yhdistysosaamisesta on saatavilla digitaalisia osaamismerkkejä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen helpottamiseksi. Osaamista onkin entistä helpompaa näyttää ja hyödyntää elämän eri osa-alueilla, kun iso osa osaamisesta löytyy dokumentoituna digitaalisessa muodossa yhdestä kansallisesta rekisteristä ja siirtyy järjestelmästä toiseen aika vaivattomasti.
Mitä osaamista järjestö-, yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnassa syntyy? Geneeriset taidot/osaamiset, jotka ovat kovassa arvossa työelämässä vahvistuvat yhdistys- ja järjestötoiminnassa. Näitä on esimerkiksi vuorovaikutus- ja viestintätaidot, organisointitaidot, itsenäisen työskentely, yhteistyötaidot, oppimiskyky, luovuus, monikulttuurisuustaidot ja digiosaaminen. Mainita voi myös työelämätaitojen osaamismerkkikokonaisuuden, joka tunnistaa ja tunnustaa järjestöissä syntyvää työelämän kannalta arvokasta osaamista tai kansalliset perustaitojen osaamismerkit (KAPOS), joilla voi tunnustaa työelämässä tarvittavaa osaamista. KAPOS-merkeistä tulee merkintä KOSKI-tietovarantoon, ja Oma Opintopolku -palvelun kautta merkin saaja näkee ja voi hyödyntää merkkinsä. Kaikella osaamisella, joka järjestö- ja yhdistyskenttä tuottaa on merkitystä jatkuvan oppimisen kokonaisuudessa, mutta varsinkin jäsenille,
vapaaehtoisille sekä järjestöille ja yhdistyksille itselleen. Osaamisen vahvistamiseen keskittyvä järjestötoiminta ja -koulutus tuottavat osaavia ja motivoituneita jäseniä ja vapaaehtoisia, jotka ovat valmiimpia ottamaan vastuuta ja johtamaan järjestön toimintaa.
Järjestöjen/yhdistysten koulutuksista ja päivittäisestä työstä ja toiminnasta syntyy usein paitsi osaamista myös merkittävää tietoa, joka usein on inhimillisen pääoman ohella järjestön tärkeimpiä pääomia. Tietoa yhdistämällä ja jalostamalla syntyy uutta tietoa, joka yhteiskunnan kannalta saattaa olla hyvinkin arvokasta. Suomen historiassa on lukuisia esimerkkejä toiminnoista ja keksinnöistä, jotka ovat saaneet alkunsa järjestö- ja yhdistyskentällä. Voiko historia toistaa itsensä? Voiko järjestö/ yhdistystoiminnasta syntyä uusia yhteiskunnallisia innovaatioita?
10. KAUPUNGISTUMINEN JA VÄESTÖN MONIMUOTOISTUMINEN
Kaupungistuminen on vahva globaali trendi, joka näkyy myös Suomessa, missä kaupunkien koot kasvavat. Suomessa kaupungistumisasteen odotetaan nousevan 79 %:iin vuoteen 2050 mennessä. Väestön keskittymisen lisäksi myös työpaikkojen kaupungistuminen jatkuu tulevina vuosikymmeninä. Väestö keskittyy Suomessa etelän kasvukeskuksiin. Tällainen kehitys tarkoittaisi, että pienimmillä paikkakunnilla monen yhdistyksen toiminta olisi vaarassa loppua. Pääkaupunkiseudulla taas uusia potentiaalisia jäseniä ja aktiiveja voisi löytyä maahanmuuttajista. Uudenmaan väestökasvu poikkeaa muusta maasta merkittävästi, sillä se nojaa vuosi vuodelta vahvemmin kansainväliseen muuttoliikkeeseen.
MDI:n väestöennustevuonna 2024nostaaesilletekijöitä,jotka vaikuttavat myös järjestö- ja yhdistyskenttään. Suomen väkiluku on kasvanut jo usean vuoden ajan pelkästään maahanmuuton varassa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan 44 000 hengen nettomaahanmuutto vuosittain, jotta väkiluku pysyisi nykyisellä tasolla. Maahanmuuton tasosta riippumatta lasten määrä vähenee huomattavasti, eikä näin ollen pelasta koululaisikäluokkia romahdukselta. Maahanmuutto paikkaa syntyvyyden supistumista lähinnä pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuton lisääntyminen ei muuta kovin merkittävästi väestönkehitystä noin 75 %:ssa kunnista. Vuonna 2040 Suomessa olisi lähes viidennes vähemmän lapsia kuin nyt. Maaseutukunnissa ja pienissä kaupungeissa lasten ja peruskouluikäisten määrä vähenisi jopa 40–50 %:lla seuraavien 20 vuoden aikana.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 Suomeen ulkomailta muutti Suomeen tammi-marraskuussa 58 991 henkeä. Yleisimpiä syitä Suomeen muutolle ovat työ, perhe ja opiskelu. Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset muodostavat vain pienen osan kokonaisuudesta. Ukrainan lisäksi Suomeen muutetaan nyt ennätysmäärin Intian niemimaan ja KaakkoisAasian maista. Jos maahanmuutto jatkuu nykyisellään ja suurin osa maahanmuuttajista asettuu samalla tavalla kuin nyt asumaan pääkaupunkiseudulle ja muihin isoihin kasvukeskuksiin vieraskielisen väestön osuus ja määrä niissä kasvaa voimakkaasti, jolloin myös tarve onnistua kotouttamisessa korostuisi. Jo tällä hetkellä isoimmissa kaupungeissa koulujen oppilaista neljäsosa on maahanmuuttajataustaisia, ja syntyvistä lapsista jopa 30 %. Maahanmuuttajataustaisia on tällä hetkellä Suomen väestöstä 10 %. On arvioitu, että vuonna 2040, 16 % suomalaisista on maahanmuuttajataustaisia, eli joka kuudes meistä. Tämä on huomattava väestön monimuotoisuutta lisäävä tekijä. Kuten aikaisemminkin, järjestöjen/yhdistysten kautta voi kanavoitua apua maahanamuuttaneille ja ne voivat olla maahanmuuttajataustaisille matalakynnyksen paikkoja, jotka mahdollistavat verkostoitumisen, taitojen oppimisen ja osaamisen hyödyntämisen sekä osallistumisen yhteisölliseen toimintaan ja yhteiskun-
nalliseen keskusteluun. Riski on kuitenkin olemassa, että he jäävät järjestöissä/yhdistyksissä autettavien roolin. Heille eitarjota vapaaehtoistehtäviä eikä heiltä kysytä kiinnostusta ryhtyä hallituksen jäseneksi.
Tällä hetkellä järjestö-, yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta onkin pitkälti eriytynyt niin sanottuihin kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhdistyksiin. ”Tulevaisuuden näkymät järjestössä” -kyselyn vuoden 2023 tuloksista käy ilmi, että vastaajat 35 % arvioivat maahanmuuttajataustaisten toimijoiden määrän kasvava kansalais- ja järjestötoiminnassa seuraavien viiden vuoden aikana. Miten järjestössänne/yhdistyksessänne toiminnan kehittämisessä on huomioitu väestökehitys, maahanmuutto ja kaupungistuminen? Millaisia tehtäviä maahanmuuttajataustaiset hoitavat järjestössänne/yhdistyksessänne? Miten yhteistyö kantasuomalaisten ja maahanmuuttajajärjestöjen/yhdistysten välillä kehittyy?
Järjestölle ja yhdistyksille lisääntyvä monimuotoisuus tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää sitä oman toimintansa kehittämisessä. ”Työn tulevaisuudet megatrendien valossa” -artikkeli nostaa kuitenkin esille sen, että monimuotoisuus ei yksistään johda parempiin tuloksiin ja vaikutuksiin. Lisääntynyt monimuotoisuus voi jopa lisätä jännitteitä ja ristiriitoja, ellei monimuotoisuutta ja moninäkökulmaisuutta huomioida tietoisesti lisäämällä vuorovaikutusta ja rakentamalla yhteistä ymmärrystä ja luottamusta, toisin sanoen inklusiivista kulttuuria. Onnistuessaan tässä, tällainen toimintakulttuuri voi tuoda mukanansa uusia tapoja ja luovia ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi. Tuloksena voi olla aidosti laajemmille kohderyhmille avoin, esteetön ja saavutettava järjestötoiminta, joka on samalla entistä vaikuttavampi ja merkityksellisempi.
11.MUUTOKSET TURVALLISUUSYMPÄRISTÖSSÄ
Valtioneuvoston vuoden 2024 ”Tulevaisuusselonteon toimintaympäristöanalyysissä” ja Sitran ”Turvallisuus ympäristön murros” -ennakointikatsaus nostavat esille muutoksia kansainvälisessä turvallisuusympäristössä, joita olemme viime vuosien aikana kaikki pystyneet seuraamaan mediassa. Kyse ei ole turvallisuusympäristön tilapäisestä häiriöstä, jonka päättymisen jälkeen edessä on paluu takaisin vanhaan normaaliin vaan käynnissä on kansainvälinen turvallisuusympäristön suurin murros sitten kylmän sodan päättymisen. Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä, jossa yhteistyötä ja päätöksiä on tehty kansainvälisissä organisaatioissa ei enää toimi edes senkään vertaa mihin olemme tottuneet. Tilalle on tullut aika, jossa yksipuolisesti ajetaan kansallisia etuja ja käydään kilpaa muun muassa vallasta ja luonnonvaroista. Algoritmeilla ohjataan, mitä näemme ja mihin huomiotamme suunnataan lisäten polarisaatiota ja yhteiskunnallista epäluottamusta. Tämä muutos nivoutuu yhteen useisiin aikaisemmin mainittuihin megatrendeihin, mikä edelleen lisää kompleksisuuden tasoa. Murroksella on merkittäviä vaikutuksia myös Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen – vaikutuksilta eivät myöskään välty järjestö- ja yhdistyskenttää. Kun massiiveja investointeja tullaan tekemään puolustukseen, turvallisuuteen ja Ukrainan tukemiseen samalla kun kamppaillaan julkisen talouden kantokyvyn kanssa, tämä tarkoittanee joidenkin muiden menojen leikkauksia. Siitä mihin, nämä leikkaukset mahdollisesti kohdistuisivat ei ole selvyyttä.
Turvallisuusmuodostuu monestaeri tekijästä. Monijärjestö on sitoutunut edistämään oman toimintansa kautta demokratialle tärkeitä arvoja. Se, että järjestöt lisäävät omassa toiminnassa ja vaikuttamistyönsä kautta yhä laajempien ihmisryhmien mahdollisuuksia osallisuutta ja vaikuttaa, vahvistaa jatkossakin moniäänistä demokratia. Järjestöjen/yhdistysten toiminta myös lisää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, huoltovarmuutta ja resilienssiä. Järjestö/yhdistystoiminta voi myllerryksessä olla se tuttu ja
turvallinen tapa toimia yhteisössä yhdessä tavalla, joka vahvistaa tulevaisuususkoa. Millainen järjestö- ja yhdistystoiminta rakentaa yhteiskunnan luottamusta ja turvallisuudentunnetta tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö on murroksessa ja entiseen ei ole paluuta?
Lähdeluettelo:
Aikuiskoulutukseen osallistuminen, 2022, Tilastokeskus, https://www.stat.fi/julkaisu/cl8bb0zbf3s4q0avy4uyiiyx1
Autiomäki, Niina (2021): Miten järjestötoiminnasta saadaan kattava kokonaiskuva?, https://kentauri.fi/miten-jarjestotoiminnasta-saadaankattava-kokonaiskuva/
Dufva, Mikko, Solovjew-Wartiovaara, Anna ja Vataja, Katri (2021): Työn tulevaisuudet megatrendien valossa, https://www.sitra.fi/artikkelit/tyontulevaisuudet-megatrendien-valossa/
Eskelinen, Teppo ja Lundbom, Pia (2022): Kansalaisyhteiskunnan ihanteet ja uhkakuvat, https://politiikasta.fi/kansalaisyhteiskunnanihanteet-ja-uhkakuvat/
Fields, Marion (toim.) (2021): Järjestöissä me innostutaan: Oppiminen ja kestävä sivistys järjestötoiminnassa, https://www.opintokeskussivis.fi/app/uploads/2023/11/Jarjestoissa-meinnostutaan.pdf
Fields, Marion (2019:) Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa, https://www.ok-sivis.fi/media/materiaalit-osio/selvitykset-jatutkimukset/vapaaehtoistyon-tekeminen-suomessa.pdf
Fields, Marion (2021): Kenen harteilla on vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Suomessa, https://www.oksivis.fi/media/kenen_harteilla_on_vapaaehtoistoiminnan_tulevaisuus_s uomessa_opintokeskus_sivis.pdf
Fields, Marion ja Hannukainen, Kristiina: Järjestöjen osaamistarpeet ja koulutuksen trendit (2020), Sivis: https://www.opintokeskussivis.fi/app/uploads/2023/06/Jarjestojenosaamistarpeet-ja-koulutuksen-trendit-2020-1.pdf
Fields, Marion ja Hannukainen, Kristiina: Järjestöjen uudistumiskyky ja talousosaaminen koetuksella: Katsaus Opintokeskus Siviksen vuoden 2022 osaamistarvekyselyn tuloksiin https://www.opintokeskussivis.fi/app/uploads/2023/06/Jarjestojenuudistumiskyky-ja-talousosaaminen-koetuksella-1.pdf
Hannukainen, Kristiina (toim.) (2021): Kestävän elämän muutosvoimaa
järjestötoiminnasta, https://www.opintokeskussivis.fi/app/uploads/2023/11/Kestavanelaman-muutosvoimaa-jarjestotoiminnasta.pdf
Harrastus- ja järjestötoiminnan merkitys nuorten elämässä (2021), entauri.fi/julkaisut_ja_tyokalu/harrastus-ja-jarjestotoiminnan-merkitysnuorten-elamassa-materiaalit/
Heikot signaalit 2022, Sitra: https://www.sitra.fi/julkaisut/heikotsignaalit-2022/
Huttu, Sari ja Lind, Kimmo: Dialogeja nuorisoalan järjestöjen muutoksista, osa 1, 5.8.2021, https://kentauri.fi/dialogeja-nuorisoalanjarjestojen-muutoksista-osa-1/
Järjestödigikartoitus 2024, TIEKE tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, Viestintä-Piritta oy, Vitec Avoine oy, https://bin.yhdistysavain.fi/1602444/rbbHRiQbWZNY2bFDimLg0bdCPM/ Ja%CC%88rjesto%CC%88digi%202024%20Tulokset%206.2.2025%20.pdf
Kansalaisjärjestöstrategian tilannekatsaus, https://hyte.fi/kansalaisjarjestostrategian-tilannekatsaus-vastaajanaerityisasiantuntija-mikko-lehtonen/
Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa (2020), https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162498/VNTE AS_2020_47.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kansallinen ohjelma demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (luonnos) - Valtioneuvoston periaatepäätös, https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=6 3103ce6-d1b6-4ed4-a3bb-e0883cf79f65
Kansalliset perustaitojen osaamismerkit, https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/osaamismerkit
Kåre Skiple, Jon ja Eimhjellen, Ivar (2025): Digitalt samfunnsengasjement - Omfang, utvikling og ulikskap, Senter for forsking på sivilsamfunn og frivillig sektor, Rapport 2025:3, https://samfunnsforskning.brage.unit.no/samfunnsforskningxmlui/bitstream/handle/11250/3178960/SIV_Rapport_2025_3%2b%2bdig%2bsamfeng.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Laaksomies, Kerttu (2024): Etätyön pelisäännöt: kannattaako työntekijöitä pakottaa palaamaan toimistolle?, https://greatplacetowork.fi/artikkelit/hyva-paha-etatyo-kannattaakotyontekijoita-pakottaa-toimistolle/
Lausuntopyyntö selvityksestä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista, Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/1463/2025, Lausuntopalvelu, https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=0 b49a4de-591d-4383-a77f-3e8dd14b86f3
Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys – taloudellisten vaikutusten arviointia, ETLA:n raportti 3.2.2023,
https://www.etla.fi/julkaisut/raportit/maahanmuutto-ja-tyovoimanriittavyys-taloudellisten-vaikutusten-arviointia/
Maahanmuuttojen määrä ennätyssuuri Suomessa vuonna 2023, julkaistu 25.2.2024, Tilastokeskus,
https://www.stat.fi/julkaisu/clmixlq2e5fnt0bw60d4l2t7g
Maahanmuuton tilannekatsaus 1/2021: Suomen väestö monimuotoistuu – vaihtelua on alueittain, Sisäministeriö 13.4.2021, https://valtioneuvosto.fi/-//1410869/suomen-vaesto-monimuotoistuuvaihtelua-on-alueittain
Megatrendit, Sitra, https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/
Miten innostat mukaan uusia vapaaehtoisia? (2020), Radical Soul, https://www.radicalsoul.fi/miten-innostat-mukaan-uusia-vapaaehtoisia/
Niemelä, Jorma (2019): Järjestöt sote-Suomea rakentamassa.
Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 25. Kunnallisalan kehittämissäätiö, https://kaks.fi/wpcontent/uploads/2019/05/niemela_jarjestot-sote-suomearakentamassa.pdf
Niemelä, Jorma ja Auvinen, Terhi (2021): Järjestötieto hyvinvointialueiden tietojohtamisessa, Selvityshenkilöiden raportti kansalaisyhteiskunnasta saatavan tiedon hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163720/STM_ 2021_37_rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y
OECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions 2024 ResultsCountry Notes: Finland, 2024, https://www.oecd.org/en/publications/oecd-survey-on-drivers-of-trustin-public-institutions-2024-results-country-notes_a8004759en/finland_596ba5da-en.html
Osaaminen 2035: Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia, OPH (2019), https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf
Osaamista tuottava koulutus ja osaavat toimijat ovat järjestön voimavara, SivisNYT 5.1.2022, https://www.sivisnyt.fi/osaamistatuottava-koulutus-ja-osaavat-toimijat-ovat-jarjeston-voimavara/
Peltosalmi, Juha ja Särkelä, Riitta (2011): Järjestöbarometri 2011: ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä.
Peltosalmi, Juha et al. (2020): Järjestöbarometri 2020: Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä, https://www.soste.fi/jarjestobarometri/jarjestobarometri-2020/
Peltosalmi, Juha et al. (2024): Järjestöbarometri 2024: Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä, https://www.soste.fi/wpcontent/uploads/2024/10/JB-2024_01102024-1.pdf
Puolitaival, Satu (2024): Iloa ja sisältöä elämään vapaaehtoistoiminnasta! (vapaaehtoistyo.fi)
Pyykkö, Mika (2025): Selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista : Selvityshenkilön raportti, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166020
Rantanen Annika ja Hirvanen Matti: Suuntana radikaali ihmisyys, https://humap.com/suuntana-radikaali-ihmisyys/
Ruuskanen, Petri, Lind, Kimmo ja Peltosalmi Juha (2023)
Järjestödemokratia ja ammatillinen johtaminen suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen myytteinä ja seremonioina, https://urn.fi/URN:NBN:fife2023041937711
Siviksen koulutukset vastaavat yhteiskunnan tarpeisiin koko Suomessa, SivisNYT 24.2, https://www.sivisnyt.fi/siviksen-koulutukset-vastaavatyhteiskunnan-tarpeisiin-koko-suomessa/
Skippari, Virpi (2024): Järjestökoulutus tuottaa henkilökohtaista kasvua ja uudistaa yhteiskuntaa, https://msl.fi/jarjestokoulutus-tuottaahenkilokohtaista-kasvua-ja-uudistaa-yhteiskuntaa/
Suomen syntyvyys oli jälleen tilastointihistorian matalinta, Helsingin sanomat, 23.1.2025: https://www.hs.fi/suomi/art-2000010983291.html
Tanner, Riikka (toim.)(2022): Johdon agendalla 2022: Johtamisen paradigman murros, https://991738a1-8166-4280-8671daf7abcf2081.filesusr.com/ugd/c5fb1e_ab4b56e42e17462dbb04241dae7 93966.pdf
Tanner, Riikka (toim.) (2024): Johdon agendalla 2024: Johdon agendalla 2024 -trendiraportti
The Global State of Democracy 2024; Strengthening the Legitimacy of Elections in a Time of Radical Uncertainty, IDEA, https://cdn.sanity.io/files/2e5hi812/production2024/0134f4cc56156db21ee23cf1072ab6d71704cd51.pdf
Toikkanen, Petri: Sote-järjestöjen 80 miljoonan euron leikkaukset - Ketkä menettivät ja kuinka paljon?, 20.2.2025, https://www.linkedin.com/pulse/sote-j%C3%A4rjest%C3%B6jen-80miljoonan-euron-leikkaukset-ketk%C3%A4-toikkanenxfttf/?trackingId=GAI4Ua3XSz6Dcxcv3xYzqA%3D%3D
Trendikortit 2019, Fingo, https://fingo.fi/wpcontent/uploads/2020/10/Fingo_trendikortit.pdf
Tuore Hyvin sanottu -tutkimus kertoo suomalaisten seuraavan ja osallistuvan yhteiskunnalliseen keskusteluun yhä vähemmän, https://yle.fi/aihe/a/20-10007093
Tähjä, Mari ja Wise G, Anyara: Tulevaisuuskatsaus: Kohti tulevaisuuskestävää vapaaehtoistoimintaa 2023, Kansalaisareena (2023), https://kansalaisareena.fi/hankkeet/ennakointi/
Tähkäpää, Otto, Vahti, Jussi ja Mäkelä Rosa-Maria: Turvallisuusympäristön murros (2024), https://www.sitra.fi/wp/wpcontent/uploads/2024/12/ennakointikatsaus-turvallisuus-lopullinen13.12.2024.pdf
Työelämän osaamismerkkikokonaisuus, Sivis, https://www.oksivis.fi/media/tyoelamataidot-_esite.pdf
Tulevaisuuden näkymät järjestöissä -selvitys (2021), Osana, https://osana.fi/tnj2/
Tulevaisuuden näkymät järjestöissä -selvitys (2023), Osana: https://osana.fi/lue-tuoreen-jarjestoselvityksen-tulokset/ Tulevaisuusselonteko: toimintaympäristöanalyysi, 2024, Valtioneuvosto, https://valtioneuvosto.fi/tulevaisuustyo-jaennakointi/tulevaisuusselonteko/toimintaymparistoanalyysi#/8/2
Työ- ja elinkeinoministeriön näkemys Suomen työmarkkinoista, 2019:4, http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161398/TEM_4 _2019_TEM_n%c3%a4kemys_Suomen_ty%c3%b6markkinoista.pdf?seq uence=7&isAllowed=y
Tältä Suomi näyttää vuonna 2040 – väkiluku kääntynyt laskuun, koulut kumisevat tyhjyyttään nuorison määrä romahdettua, 30.9.2021, https://www.aamuposti.fi/uutissuomalainen/4312627
Vaikuttavuus järjestöissä, SOSTE, https://www.soste.fi/jasenjarjestoille/vaikuttavuus-jarjestoissa/
Valanne Mia, Alaniska Hanna, Tanskanen-Kudjoi, Tiina (2023): Lisää laatua koulutukseen – Opas järjestön kouluttajalle, https://www.opintokeskussivis.fi/app/uploads/2023/10/Lisaa-laatuakoulutukseen.pdf
Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa, tutkimusraportti 18.5.2021, https://kansalaisareena.fi/wpcontent/uploads/2021/05/Vapaaehtoistyo_tutkimusraportti_2021.pdf
Väestöennuste 2023, MDI, Väestöennuste - MDI
Väestöennuste 2024, MDI, https://www.mdi.fi/vaestoennuste/
Väestön ennakkotilasto 2023, Tilastokeskus, https://www.stat.fi/uutinen/maahanmuutto-ennatyksellisen-korkeallaviime-vuonna
Zaki, Sonia: Clare on tekoälyterapeutti, joka tietää kaiken psykologiasta, Helsingin Sanomat 9.3.2024, https://www.hs.fi/visio/art2000010207647.html