207,7 MILJ.€ VEROTULORAHOITUS 2015 Talousjohtaja Mervi Raita:
Raumalla poikkeuksellisen paljon vahvuuksia
Kunnallisverot 132,9 milj. €
10 % 64 %
3%
22 %
Yhteisöverot 21,6 milj. € Kiinteistövero 6,9 milj. €
Valtionosuudet 46,3 milj. €
Teksti ja kuva: Pirkko Ylilammi
Kaupungin lihavat vuodet ovat ainakin toistaiseksi ohi ja menopuolta katsotaan entistä kriittisemmin. Talousjohtaja Mervi Raita ei kuitenkaan halua maalata turhan synkkää kuvaa. – Verorahoja on käytetty työpaikkoja turvaaviin investointeihin ja kaupunki on elinvoimainen. Raumalla on monipuoliset palvelut ja meillä kertyy yhteisöveroja poikkeuksellisen paljon muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna.
Veroprosentin nosto vuoden 2014 alusta 19 prosenttiin ja tämän vuoden alusta 20 prosenttiin on saanut monet kaupunkilaiset ihmettelemään, mihin rahat menevät. Talousjohtajan mukaan verotulojen ja valtionosuuksien romahdus vaativat vyön kiristystä. Syömävelkaa kaupungin ei ole koskaan tarvinnut ottaa.
Veroperusteissa muutoksia Vuonna 2015 yhteisöverojen osuus oli 14, kunnallisverojen 82 ja kiinteistöverojen 4 prosenttia kaikista Rauman verotuloista. Kuntien saama jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli välillä 10 prosenttia ja vuodesta 2016 alkaen taas normaali viisi prosenttia. Lisäksi aiemmin yhteisöverokanta oli 24,5 prosenttia ja se laskettiin 20 prosenttiin vuonna 2014. Yksistään valtion laskennallisten veroperusteiden muutokset merkitsivät kaupungille miljoonan euron menetystä vuonna 2015. – Äkillinen rakennemuutos, STX:n telakan sulkeminen, Olkiluodon ydinvoimatyömaan hiljeneminen, UPM:n yhden paperikoneen sulkeminen ja yritysten lomautukset, näkyy kaupungin kassassa vuosien viiveellä. Ydinvoimalarakentajilta saadut verotulot ovat laskeneet 10,4 miljoonasta 6,5 miljoonaan euroon eli laskua on yli 34 % viidessä vuodessa. Taantuma näkyy luonnollisesti monen yrityksen tuloksessa ja yhteisöverokertymässä, Raita toteaa.
Talousjohtaja Mervi Raita uskoo Rauman menestyvän jatkossakin.
4
Valtionosuudet tippuneet Pitkään jatkuneen taantuman lisäksi kaupungin tulopohjaa heikentää valtionosuuksien tippuminen. Valtionosuudet ovat laskeneet noin viisi miljoonaa euroa vuodesta 2013, jolloin valtiolta saatiin 51,4 miljoonaa euroa. – Toisaalta valtionosuuksien verotulojen tasaus eli Rauman osuus köyhemmille kunnille jaettavasta osuudesta on pienentynyt vuoden 2014 12,4 miljoonasta eurosta 6,6 miljoonaan euroon. Lisäksi joitakin veroperustemuutoksia on laskennallisesti kompensoitu valtionosuusjärjestelmän kautta, Mervi Raita selvittää. Talouden suunnittelu olisi Raidan mukaan huomattavasti helpompaa, jos ennustettavuus olisi parempi. Tulevat valtionosuudet ja verovähennykset eivät ole selvillä siinä vaiheessa, kun seuraavan vuoden talousarvion rakentaminen alkaa, ja se aiheuttaa rytmihäiriöitä niin Raumalla kuin muissakin kunnissa. Raita toteaa kuntien olevan hyvinkin erilaisia veropohjaltaan, mutta myös palvelutarjonnaltaan. Esimerkiksi Eurajoen arvioidaan saavan tänä vuonna voimalaitosveroa noin 15,5 miljoonaa euroa.
Lähes 100 miljoonan investoinnit Kaupungin nettoinvestoinnit vuosina 2013–2015 olivat liikelaitokset mukaan lukien yhteensä 98,3 miljoonaa euroa, josta telakka-alueen oston osuus oli 18,1 miljoonaa euroa vuonna 2014. Peruskaupungin oman toiminnan nettoinvestoinnit olivat vastaavana aikana yhteensä noin 60 miljoo-