Lyhyt Asiakkuuskertomus

ASIAKKUUSKERTOMUS 2022

1 ALKUSANAT

Palautteella parempaa palvelua!

Hei, olet lukemassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskevaa ensimmäistä asiakkuuskertomusta. Asiakkuuskertomus on kooste Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laadusta ja toimivuudesta asiakkaan näkökulmasta vuodelta 2022. Kainuun soten strategisena päämääränä on hyvinvoivat, aktiiviset ja osallistuvat asiakkaat ja asiakaslähtöinen toimintatapa on edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Asiakaslähtöisyys onkin yksi toimintaamme keskeisesti ohjaavista arvoista. Käytännössä asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että hoito/palvelu toteutetaan asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisesti ja että asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa hoitoon/palveluun.

Asiakkuuskertomuksen avulla halutaan kertoa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttäville asiakkaille/potilaille ja heidän läheisilleen, millä tavoin

asiakaskokemustietoa on kerätty ja millaisia palveluita on kehitetty asiakkaiden parhaaksi tarkasteltavan vuoden aikana. Kertomuksessa kuvataan, kuinka olemme onnistuneet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin pääsyssä sekä millaisia toimenpiteitä olemme tehneet saavutettavuuden ja esteettömyyden eteen. Lisäksi tuomme esille potilas- ja sosiaaliasiamiehen selvityksien pääkohtia sekä palveluiden kehittämisen helmiä.

Asiakkuuskertomus tukee asiakkaiden osallisuutta ja lisää molemminpuolista ymmärrystä palvelujen kehittämisessä. Kertomuksen avulla halutaan lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa asiakkaiden luottamusta palvelujärjestelmää kohtaan. Asiakkuuskertomuksessa käsiteltävistä teemoista muodostuu Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon arvojen mukaiset laadukkaat palvelut!

Lämmin kiitos kaikille palautetta antaneille ja kehittämistyöhön osallistuneille!

Antoisaa lukukokemusta!

p.s. Jatkossa asiakkuuskertomus laaditaan vuosittain ja erittäin mielellämme ottaisimme palautetta vastaan tästä ensimmäisestä asiakkuuskertomuksesta.

2

PALVELUJEN SAATAVUUS, SAAVUTETTAVUUS JA ESTEETTÖMYYS

Hoitotakuu ja hoitoon pääsy

terveyspalveluissa

Palvelutarpeen arviointi ja palveluun

pääsy sosiaalipalveluissa

Takaisinsoittopalvelu

Palveluseteli

Sähköiset palvelut

Sähköiset palvelut omahoidossa

Esteettömyys

Hoitotakuu ja hoitoon pääsy terveyspalveluissa

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyä aikaa, jonka kuluessa potilaan on saatava yhteys terveydenhuoltoon ja päästävä kiireettömään hoitoon tai tutkimukseen. Ensiapuun/ kiireelliseen hoitoon on päästävä heti. Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat hoitoon pääsyn toteutumista.

Useilla Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon erikoissairaanhoidon aloilla hoitoon pääsee hoitotakuun mukaisesti 1-90 vuorokauden sisällä muun muassa neurologialla ja lastentaudeilla. Pisimmät odotusajat (yli 180 vuorokautta) hoitoon oli silmätaudeilla ja kirurgiassa.

Palvelutarpeen arviointi ja palveluun pääsy sosiaalipalveluissa

Palvelutarpeen arviointi on kirjallinen yhteenveto asiakkaan tilanteesta sekä arvio sosiaalipalvelujen ja tuen tarpeesta. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä.

Lakisääteiseen ikäihmisten ohjaukseen, neuvontaan ja palvelutarpeen arvioon liittyviä yhteydenottoja tuli vuoden 2022 aikana yli 12 000 kpl. Palvelutarpeen arviointeja tehtiin lähes 3000 asiakkaalle.

Seuraavissa palveluissa arvio palvelutarpeen arviosta tulee aloittaa viimeistään seitsemäntenä (7) arkipäivänä yhteydenotosta ja palvelutarpeen arvio on oltava valmis 3 kk aikana. Tilanne 31.12.2022, suluissa yhteydenottojen määrä:

Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi ja selvityksen tekeminen (1289 kpl)

kaikki yhteydenotot ja lastensuojeluilmoitukset käsiteltiin 7 vrk sisällä

palvelutarpeen arviointi valmistui 3 kk kuluessa 93% tapauksista

Vammaispalvelut ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi (1118 kpl)

94,5 % käsiteltiin 3 kk lakisääteisessä määräajassa

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittely (2596 kpl)

hakemukset käsiteltiin 7 vrk määräajassa 98,65% tapauksista

Mahdollisuus päästä tapaamaan sosiaalialan ammattihenkilöä 7 vrk sisällä toteutui 100%

Ikäihmisten sosiaalipalveluihin pääsy

kotihoito ja omaishoidontuki: keskimääräinen odotusaika 1-7 vrk

ympärivuorokautiset hoivapalvelut: keskimääräinen odotusaika 43 vrk

Takaisinsoittopalvelu

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa käytössä oleva takaisinsoittopalvelu tarkoittaa, että soitto tallentuu puhelinpalveluun ja henkilökunta soittaa takaisin mahdollisimman pian. Keskimääräinen takaisinsoiton vasteaika oli 3 h 26 minuuttia.

Palveluseteli

Palveluseteli on yksi tapa järjestää lakisääteisiä sosiaalipalveluja. Asiakkaalle voidaan myöntää tarvittaessa palveluseteli palvelutarpeen arvion perusteella.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa palveluseteli on käytössä: ikäihmisten palveluissa, suun terveydenhuollossa ja vammaispalveluissa.

Sähköiset palvelut

Sähköiset palvelut on joustava ja vaihtoehtoinen tapa saada palveluita. Tavoitteena on, että kuntalaiset käyttävät sähköisiä palveluita, kun se on suhteessa hoidon/palvelun tarpeeseen sopivaa. Näin kevyemmillä palveluilla pärjäävät kuntalaiset ohjautuvat sähköisiin palveluihin ja palvelujärjestelmän resursseja vapautuu enemmän huolenpitoa tarvitsevien asiakkaiden hoitoon.

Kainuun Omasote

Omasoten kautta voi hoitaa hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita ajasta ja paikasta riippumatta. Omasoten käyttö edellyttää kirjautumista verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla (vahva tunnistautuminen). Kainuun Omasote lukuina:

Kirjautumisten määrä 552 999 (-3%)

Yksittäisten kirjautujien määrä 42 813 (-10%)

Asiakkailta saapuneiden viestien määrä 91 218 (+60%)

Ammattilaisten lähettämien viestien määrä 90 040 (+50%)

Omasotessa voi käydä tekemässä itsearvioinnin ikäihmisten palveluntarpeen arvioinnista ja palveluohjauksesta.

Omasote - Teams

Etätapaamisella voidaan korvata fyysinen käynti, mikäli sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö on arvioinut, että annettava palvelu soveltuu etäpalveluna toteutettavaksi. Etätapaaminen toteutetaan aina asiakkaan suostumuksella. Etätapaaminen rinnastetaan normaalin käyntiin paikan päällä. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut otti käyttöön Teamsin kautta toteutettavat etätapaamiset syksyllä 2022.

Suomi.fi -valtuudet

Valtuutuksen voi tehdä sähköisesti Suomi.fi -valtuudet -palvelussa tai Kainuun hyvinvointialueen terveysasemilla, joissa täysi-ikäiset, oikeustoimikelpoiset henkilöt, joilla ei ole sähköisiä tunnistautumisvälineitä, voivat antaa läheiselleen valtuuden asioida puolestaan sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisissä asiointipalveluissa ja apteekeissa. Puolesta asiointeja tehtiin vuonna 2022 16 040 kpl, laskua edellisestä vuodesta oli -12%.

Sähköiset lomakkeet

Sähköisten lomakkeiden käyttö lisääntyi vuoden 2022 aikana Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Uusina sähköisinä lomakkeina otettiin käyttöön mm. sähköinen lastensuojeluilmoitus ja yhteydenottolomake sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen. Nämä lomakkeet yksityiset ja viranomaiset voivat lähettää ilman vahvaa tunnistautumista.

Kanta-palvelut

Asiakkaiden itsenäistä sähköistä asiointia oman terveytensä hoidossa lisää Kanta-palvelut. Potilastiedon arkisto on valtakunnallinen palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään. Asiakas pystyy Kantapalvelun kautta tarkistamaan omia potilas- ja reseptitietojaan sekä tekemään uusimispyynnön reseptiinsä.

Sähköiset palvelut omahoidossa

Sähköiset palvelut antaa asiakkaalle/potilaalle mahdollisuuden oman terveyden aktiiviseen hoitoon, parantaa hoitoon sitoutumista sekä antaa valtaa ja vastuuta päättää omaa terveyttä koskevista asioista.

"Kainuun soten osatoteuttamassa Tecnos -hankkeessa on kehitetty etäkuntoutusta täydentämään perinteistä kuntoutusta. Etäkuntoutuspalveluita on kehitetty ottamalla asiakkaat ja työntekijät heti alkuvaiheessa kehittämistyöhön mukaan. Tecnoshankkeen kokeilujen myötä kuntoutuspalveluissa otettiin käyttöön ajasta riippumattomaan etäkuntoutukseen harjoitussovelluksia (kognitiivinen kuntoutus) sekä reaaliaikaiseen etäkuntoutukseen helppokäyttöinen kuvapuhelin. Harvaan asutussa

Kainuussa etäteknologiset välineet mahdollistavat kuntoutuksen kotiin pitkienkin välimatkojen päähän, jolloin asiakkaan ei tarvitse matkustaa. Digitaaliset sovellukset lisäsivät asiakkaiden harjoittelun määrää sekä motivaatiota harjoitteluun."

Suunnittelija, Annu Heikkinen, Tecnos -hanke 2020-2022

Esteettömyys

Esteettömyys ymmärretään kaikille ihmisille sopivina tiloina, ympäristönä, palveluiden tai tavaroiden helppokäyttöisyytenä sekä oikea-aikaisena ja helposti ymmärrettävänä tiedonsaantina.

"Vuonna 2022 KAKSin yleislääketieteen poliklinikalle tehtiin esteettömyys-kartoitus. Kartoituksen ohessa järjestettiin kokemusasiantuntijoiden haastattelut ja paikan päällä toteutetut esteettömyyskatselmoinnit näkövammaisten ja liikuntavammaisten pyörätuolia käyttävien henkilöiden kanssa. Esteettömyyskartoituksen mukaan Kainuun uusi sairaala toimii pääosin erittäin hyvin julkisen rakennuksen esteettömyydelle asetettujen vaatimusten mukaisesti." Jarmo Jokinen, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus (ESKE)

4 OSALLISUUS

Osallisuuden muodot

Osallisuus omaan hoitoon/palveluun

Asiakasosallisuus tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien potilaiden ja asiakkaiden sekä asiakasryhmien mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin eri tavoin. Tämä vaikuttaa myönteisesti palveluiden laatuun ja tarvelähtöisyyteen sekä palveluiden käyttäjien tyytyväisyyteen palveluita kohtaan. Asiakkaiden kokemukseen pohjautuva tieto täydentää ammatillista ja tieteellistä tietoa.

Osallisuuden muodot

Kokemusasiantuntijat

Kokemusasiantuntija on koulutettu henkilö, jolla on omakohtaista tai läheisenä olemisen

kokemusta pitkäaikaissairaudesta, vammasta, vaikeasta elämäntilanteesta ja saamastaan hoidosta/palvelusta. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö on hyödyntänyt kokemusasiantuntijoita johdon katselmuksissa useiden vuosien ajan. Myös kipupoliklinikan ryhmissä on käytetty kokemusasiantuntijoita.

Kehittäjäasiakkaat

Kehittäjäasiakkaalla tarkoitetaan sosiaali- ja/tai terveyspalvelun asiakasta tai hänen läheistään, joka osallistuu yhdessä työntekijöiden kanssa palveluiden kehittämiseen eri foorumeissa. Hänellä on innostusta, ideoita ja ajatuksia palvelujen uudistamiseksi. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeissa kehittäjäasiakkaat ovat olleet mukana mm. erilaissa palavereissa, työpajoissa, haastatteluissa ja arvioimassa hankkeiden tuotoksia.

"Kannustan, että asiakkaat/läheiset hyödyntäisivät palautekanavia herkästi. Tulisimme kuulluksi myös ruohonjuuritasolla ja muutos parempaan olisi mahdollista. Myös kaikki eri kokemukset palveluissa ovat samanarvoisia toistensa kanssa. Näin ollen voisi palveluita kehittää, voimme pitää huolta myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ja kehittää luottamusta toimintaan. Kehittäjäasiakkuus on minulle merkityksellistä toimintaa ja koen puhuvani monen äänellä." Kehittäjäasiakas, 2022.

"Työ kehittäjäasiakkaiden kanssa antaa työlle tietynlaista syvyyttä ja varmuutta siihen, että mennään oikeaan suuntaan. On tärkeä kuulla erilaisia näkökulmia ja edetä kehittämistyössä yhteisen näkökulman kautta, mikä on ollut mielestäni antoisaa ja avartavaa. Joskus voimme "sokeutua" asioille, jonka takia laaja-alaista näkemystä ja kokemusta tarvitaan." Kati Nevalainen, OSAKSI -hanke 2020-2022.

Järjestöosallisuus

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on tehnyt pitkään yhteistyötä potilas- ja muita asiakkaita edustavien järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä soten edustajat yhteistyötapaamisissa kaksi kertaa vuodessa keskustellaan yhdessä ajankohtaisista asioista. Lisäksi järjestöjen edustajia on ollut mukana useissa palveluja kehittävissä työryhmissä.

Järjestökysely

Joulukuussa 2022 toteutettiin kysely järjestöille ”Kainuun soten järjestöyhteistyön

nykytilasta sekä odotuksista ja toiveista". Kyselyyn vastasi 54 järjestöä (vastausprosentti 34%)

Kyselyn tuloksia:

Noin 60% vastaajista oli sitä mieltä, että Kainuun soten ja järjestöjen välisessä

yhteistyössä on paljon tai jonkin verran kehitettävää.

Noin puolet (47,9%) oli sitä mieltä, että yhteistyön muodoissa on paljon kehitettävää.

Vain 7% oli sitä mieltä, että yhteistyön muodot ovat selkeät.

tapahtumat(15,1%) asiakasohjaus(14,6%)

Kuvio 1. Parhaiten toimivina yhteistyön muotoina järjestöt pitivät: tapahtumia, asiakasohjausta ja neuvontaa

Kuvio 2. Eniten kehittämistä vaativia yhteistyönmuotoja oli: viestintä, verkostotyö ja koulutukset.

OLKA-toiminta

OLKA tarjoaa mahdollisuuden potilaan ja heidän läheistensä kiireettömään kohtaamiseen sekä tuen antamiseen sairauteen sopeutumisessa. OLKA tuo yhdistykset ja vapaaehtoiset sairaalaan ja koordinoi sairaalan vapaaehtoistoimintaa.

Oiva-tietopalvelu: Sairaalan OLKA-pisteellä potilas ja hänen läheisensä saavat tietoa potilasyhdistyksistä. Yhdistykset pitivät 11 teema- ja ensitietopäivää.

Toivo-vertaistukipalvelu: Valmennetut vertaistukijat antavat samaan sairauteen sairastuneelle tukea. Vertaistuki tapaamisia oli 20, joissa oli 120 kohtaamista.

Ilona-palvelu: Valmennetut vapaaehtoiset toimivat useissa tehtävissä sairaalassa, kuten aula-avustajina, juttukaverina, leikkikaverina ja esiintyjänä.

Kainuun OLKA -toiminnassa oli mukana 82 vapaaehtoista.

"Olen toiminut OLKA- toiminnassa pääasiassa aula-avustajana, koska koronan vuoksi pääsy osastoille on ollut kiellettyä. Yleisin tehtäväni on kirjautumisessa opastaminen ja siitä sitten opastaminen vastaanottopisteeseen. Viime kerrallakin oli hyvin antoisaa se kiitollisuus, joka tuli, kun asiakkaan oli käytävä kolmessa eri kohteessa ja jäin aina odottamaan ulkopuolelle seuraavaan kohteeseen opastamista." OLKA- vapaaehtoinen, 2022.

OLKA-toiminta(12,7%)

viestintä(625%) verkostotyö(605%) koulutukset(604%)

sekä OLKA-toimintaa.

Osallisuus omaan hoitoon/palveluun

Prosenttiosuus 20 vuotta täyttäneistä sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäneistä, jotka saivat osallistua itseä koskeviin päätöksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa vuonna 2020 (FinSote).

Kuvio 3. Kainuussa 62,7 % sai osallistua terveyspalveluissa omaa hoitoa ja tutkimuksia koskeviin päätöksiin viimeisimmällä käynnillä.

Kuvio 4. Kainuussa 65,5 % sai osallistua itseä koskeviin päätöksiin viimeksi käytetyssä

sosiaalipalvelussa.

ASIAKASPALAUTTEET

Palautekanavat ja käsittely

Keskeiset seurattavat väittämät

Suositteluindeksi

Osallisuus

Osallisuuskysely

Hoitotyön potilaspalaute (HOPP)

Avoimet palautteet

Hymynaamapalaute (HappyOrNot)

Osallisuus omaan hoitoon ja palveluun

Palautekanavat ja käsittely

Asiakkailla on mahdollisuus antaa palautetta useiden eri palautekanavien kautta esimerkiksi sähköisesti verkkosivujen kautta jokaiseen yksikköön. Asiakaspalautteet käsitellään yhdessä yksikön henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa palautteet viedään eteenpäin yksikön johtoryhmään ja/tai ylemmälle tasolle.

Keskeiset seurattavat väittämät

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa seurattiin viittä (5) yhdessä muiden sairaanhoitopiirien kanssa sopimaa väittämää. Vastauksien määrä oli 2069 kpl.

Saamani hoito/palvelu oli hyvää 4.4/5

Henkilökunta kohteli minua hyvin 4.5/5

Koin oloni turvalliseksi hoidon/tutkimuksen/palvelun aikana 4.5/5

Hoitoani/asiaani koskevat päätökset on tehty yhteistyössä kanssani 4.4/5

Saamani tieto hoidosta/tutkimuksesta/palvelusta oli ymmärrettävää 4.4/5

Suositteluindeksi (NPS)

NPS suositteluindeksi mittaa asiakkaan suositteluhalukkuutta ja tyytyväisyyttä yhden kysymyksen avulla: Kuinka todennäköisesti suosittelisit palvelua läheisellesi? Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen suositteluindeksi (NPS) vuonna 2022 oli 63 (vuonna 2021 61). Tulos voi vaihdella välillä -100 ja +100.

Hoitotyön potilaspalaute (HOPP)

Potilastyytyväisyyttä seurataan aikuisten somaattisen erikoissairaanhoidon ja akuuttipalvelujen vastuualueella neljä kertaa vuodessa tehtävillä tehostetuilla kyselyillä. Kyselyn tulokset olivat erittäin hyvät. Vastauksia saatiin 875 kpl ja keskiarvo oli 4,5/5.

Avoimet palautteet

Asiakkaat ovat olleet pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä Kainuun sosiaali- ja

terveydenhuollon palveluihin. Asiakkaat antoivat kiitettävää palautetta henkilökunnasta (41,76 %) sekä saamastaan hoidosta ja palvelusta (28,72 %).

"Kiitos, sain uusia ohjeita/hoitoja kipuihini. Vastaanotto oli ystävällistä ja kannustavaa"

Kritiikki kohdistui eniten henkilökuntaan (19,89 %), aikatauluihin, sujuvuuteen ja hoitoon pääsyyn (16,62 %) sekä hoitoon ja palveluun (14,44 %).

"Hoito pitäisi olla nopeampaa iästä riippumatta."

Hymynaamapalaute (HappyOrNot)

Aikuisten somaattinen erikoissairaanhoito (1.1.-31.12.2022):

Päivystys (1.6.-31.12.2022): palautteita saatiin 3010 kpl, joista 75 % oli positiivista.

6

PALVELUJEN LAATU JA TURVALLISUUS

Vaaratapahtumailmoitukset (HaiPro)

Omavalvontasuunnitelmat

Asiakas- ja potilasturvallisuus tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien henkilöiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, joilla varmistetaan hoidon ja palvelujen turvallisuus sekä suojataan asiakkaita ja potilaita vahingoittumasta.

Vaaratapahtumailmoitukset (HaiPro)

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on käytössä HaiPro- järjestelmä, jonka avulla kerätään tietoa asiakas-/potilas-, työ- ja tietoturvallisuutta vaarantavista läheltä piti- sekä vaaratilanteista. Käytössä on myös SPro- järjestelmä, johon ilmoitetaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta sosiaalihuollon toteuttamisessa. Asiakas/potilas turvallisuus vaaratapahtumien -ilmoituskanava on käytössä henkilökunnalle sekä potilaille, asiakkaille ja heidän läheisilleen. Vaaratapahtumailmoituksia tehtiin vuonna 2022 yhteensä vuonna 4596 kpl (vuonna 2021 5072 kpl). Asiakkaalle/potilaalle tapahtuneita vaaratapahtumia ilmoitettiin 2845 kpl (vuonna 2021 3024 kpl) ja läheltä piti -tilanteita sekä turvallisuushavaintoja ilmoitettiin yhteensä 1751 kpl (vuonna 2021 2046 kpl).

Kolme eniten tehtyä ilmoitustyyppiä

lääkehoito 1339 kpl (vuonna 2021 1535 kpl)

tiedonkulku 825 kpl (vuonna 2021 883 kpl)

tapaturma, onnettomuus 734 kpl (vuonna 2021 916 kpl)

Ilmoitusten käsittelyn yhteydessä pohditaan tapahtumaolosuhteet ja muut myötävaikuttavat asiat, seuraukset hoitavalle yksikölle ja ehdotukset, joilla tapahtuma voidaan estää jatkossa. Asiakasturvallisuusilmoituksista 34,4%:ssa asiakkaalle ei aiheutunut haittaa lainkaan. Yleisimmin asiakasturvallisuus-ilmoituksen tapahtumasta aiheutui organisaatiolle lisätyötä tai vähäisiä toimenpiteitä (59,9%).

Vaaratapahtumailmoitukset käsiteltiin yhdessä yksikön henkilökunnan kanssa 71% tapauksista. Tarvittaessa palautteet vietiin eteenpäin yksikön johtoryhmään ja/tai ylemmälle tasolle (3%). Keskimäärin vaaratapahtumailmoituksiin reagoitiin 29 päivän sisällä ja käsiteltiin keskimäärin 45 päivässä. Noin 7% ilmoituksista johti kehittämistoimenpiteisiin esimerkiksi toimintatapojen muutokseen.

Omavalvontasuunnitelmat

Omavalvontasuunnitelma on laissa säädetty asiakirja, johon kirjataan kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palvelujen tuottajat itse valvovat toimintayksikköjään, henkilökunnan toimintaa ja tuottamiensa palvelujen laatua. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ikäihmisten ja sosiaalipalveluiden tulosalueilla omavalvontasuunnitelmat on laadittu kaikille vastuualueille.

LAINSÄÄDÄNTÖÖN LIITTYVÄT OIKEUSTURVAKEINOT

Potilasasiamiehen selvitys

Sosiaaliasiamiehen selvitys

Potilasasiamiehen selvitys

Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa ja ohjata potilasta/omaista sekä henkilöstöä

oikeusturvakysymyksissä.

Potilasasiamieheen otettiin vuonna 2022 yhteyttä 1004 kertaa, joista yksittäisiä potilaita oli 796.

Tehdyt muistutukset:

Tehdyt potilasvahinkoilmoitukset:

Käsitellyistä potilasvahinkoilmoituksista myönteisiä korvauspäätöksiä oli yhteensä 31.

Potilasasiamiehelle tehdyistä yhteydenotoista nousseet kehittämiskohteet:

hoitoon pääsy

hoidon laatu

kohtelu

Sosiaaliasiamiehen selvitys

Sosiaaliasiamieheen otettiin vuonna 2022 yhteyttä 283 kertaa. Useampi yhteydenotto voi koskea samaa asiakasta.

14 kpl,

2021

Tehdyt muistutukset:

18 kpl

Sosiaaliasiamiehelle tehdyt yhteydenotot liittyivät:

palveluihin ja etuuksiin sekä niihin liittyvään muutoksenhakuun tai palvelujen laatuun

palvelutarpeen arviointiin, palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen

yhteistyön toimivuuteen asiakkaan ja viranomaisten välillä

8

KEHITTÄMINEN

Kehittämishankkeet

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut

Hyvinvointipalvelut

Ikäihmistenpalvelut

Potilas- ja

asiakasturvallisuustunnustus vuonna 2022

Kehittämishankkeet

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa oli vuonna 2022 menneillä 15 eri hanketta useilla eri toimialueilla. Lisätietoja Kainuun hyvinvointialueen verkkosivuilta.

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut

"2010-luvun alussa sairaalamme synnytysluvut lähtivät merkittävään laskuun. Jos sairaalassa ei synnytetä, koko 24/7 päivystystoiminta on uhattuna. Henkilökunta keksi, että he lähtevät markkinoimaan Kainuun synnytysyksikköä Kainuun ulkopuolisten kuntien neuvoloihin ja suoraan perheille sekä Facebookissa.

Työtä on tehty pitkäjänteisesti ja vanhoja toimintamalleja uudistaen. Systemaattinen kehitystyö on luonut uudet perhemyönteiset toimintamallit mm. perhehuoneet ja perhekeskola -toiminnan perustamisen. Lisäksi potilastyössä keskiöön on tullut entistä enemmän perheen ja potilaan toiveet, toki turvallisuus huomioiden.

Tapahtui potilaalle- tilanne 59,6% (3024 kpl)

Noin 8 vuoden kehitystyö ja markkinointi on tuonut tulosta. Synnytysmäärämme ovat nousseet Suomen eniten, vuonna 2021 synnytykset lisääntyivät 23 % edellisistä vuosista. 45 % synnyttäjistä tulee Kainuun ulkopuolelta ja palaute on todella positiivista. Saimme juuri 5-vuotisen jatkoajan toiminnalle."

Ritva Keravuo, synnytysten ja naistentautien ylilääkäri & Tarja Pulkkinen, synnytysten ja naistentautien osastonhoitaja

Hyvinvointipalvelut

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointipalvelut koostuu lapsiperheiden sosiaalipalveluista, aikuissosiaali- ja vammaispalveluista.

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

Koko Kainuussa on otettu käyttöön osallisuutta ja toimijuutta lisäävä systeemisen lastensuojelun malli. Hyvää palautetta saaneessa systeemisessä työotteessa lapsen ja hänen perheensä tilanne nähdään kokonaisuutena, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa.

Vammaispalvelut

Vammaispalveluissa on asiakkaita ja omaisia osallistettu palveluasumisen kilpailutukseen, vammaissosiaalityön organisaatiouudistukseen sekä omaishoitoon liittyen erilaisilla kyselyillä.

Aikuissosiaalipalvelut

Sosiaalihuollollista päihdetyötä sisältävä Hyvän elämän haltijattaret -kuntoutus on Kainuussa moniammatillisesti järjestetty kuntoutuskokonaisuus naisille. Kurssin tavoitteena on vahvistaa päihdeongelmasta kärsivien naisten elämänhallintaa, antaa eväitä tunteiden käsittelyyn, tukea kuntoutumista sekä löytää uusia, voimaannuttavia näkökulmia omaan elämään ja itseen.

Ikäihmisten palvelut

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ikäihmistenpalvelut koostuu kotona asumista

tukevista palveluista, ympärivuorokautisista hoivapalveluista sekä palveluohjaus ja ostopalveluista.

Etähoivapalvelut

Ikäihmisten kotihoidossa on kehitetty vuodesta 2020 saakka etähoivapalveluita.

Kotihoidon hoitajien etäkäynnit toteutetaan hyödyntäen kuvapuhelinpalvelua. Palvelussa on tällä hetkellä mukana 150 asiakasta. Kuvapuhelimella asiakasta voidaan ohjata suoriutumaan itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista, kuten lääkkeiden otossa, ruokailussa ja hygieniassa. Myös omaiset voivat soittaa kuvapuhelimeen. Ikäihmisten palveluissa on otettu kokeiluun myös lääkeautomaatit.

Aistihuone EMMA

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuolto palvelujen ensimmäinen aistihuone Vuolijoen

Emmakodissa tuo luonnon hoitokodin asukkaiden lähelle ja elämyksiä heidän arkeensa.

Aistihuone aktivoi monipuolisesti eri aisteja ja tarjoaa oman, erillisen tilan rauhoittumiselle. Huoneessa voi istua kuuntelemassa rauhoittavaa linnunlaulua ja nuotion räiskettä sekä katsella kaunista maalattua koivumaisemaa. Huoneessa voi tunnustella aitoja, kainuulaisia luonnon elementtejä: koivunrunkoja, kuusentaimia ja sammalta.

HILDA- sovellus

HILDA on hoivakotien arkeen suunniteltu, helppokäyttöinen ja monipuolinen sisältöpalvelu. HILDAn avulla hoivakodin henkilöstö voi järjestää asukkaille merkityksellistä viriketoimintaa. Sisältöinä on muun muassa luontoelämyksiä, tuolijumppia, erilaisia nojatuolimatkoja, visailuja sekä asukkaiden syntymävuoteen perustuvia musiikki- ja valokuvasisältöjä. Yhdistävä tekijä kaikissa sisällöissä on, että ne ovat vuorovaikutuksellisia ja osallistavia. HILDA-sovellus on käytössä Hyrynsalmen hoitokodilla, Palvelukeskus Kalliossa ja Vuolijoen Emmakodissa.

Asiakas- ja potilasturvallisuustunnustus vuonna 2022

Asiakas- ja potilasturvallisuustunnustus on Kainuun soten vuosittain myöntämä tunnustus turvallisuutta edistävästä työstä, toiminnasta ja asenteesta.

Lääketurvallisuustyöryhmä:

Lääketurvallisuustyöryhmä on maakunnallinen moniammatillinen työryhmä.

Työryhmän tehtävänä on lääketurvallisuuden kehittämistyö koko maakunnan alueella, yhtenäisten käytänteiden luominen sekä ohjeistukset.

Palkitsemisperusteluina on pitkäjänteinen lääketurvallisuuden kehittämistyö, joka on alkanut vuonna 2008.

Osastofarmasia:

Osastofarmasialla tarkoitetaan farmaseuttista työtä, joka tehdään osastoilla. Se on kokonaisvaltaista vastuunottoa osaston lääkehuollosta ja farmaseuttista vastuunottoa potilaan lääkityksestä.

Palkitsemisperusteluina on osastofarmasian toimintamalli. Toimintamallin pilotointi on aloitettu vuonna 2014. Tällä hetkellä kaksi farmaseuttia toimii uuden sairaalan osastoilla A ja B. Vuonna 2021 toimintaa on laajennettu perusterveydenhuoltoon. Osastofarmasian toimintamalli on otettu käyttöön tukemaan lääkitysturvallisuuden parantamista, interaktioiden vähentämistä sekä osaamisen lisäämiseksi yksiköissä.

KAINUUN HYVINVOINTIALUE

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus KainuuseenHelposti lähelläsi (HELLÄ) -hanke