Kirsikankukkia ihastelemassa

Helsingin paikallisosaston kevätretki suuntautui Roihuvuoren kirsikkapuiston hanami-juhlaan. Hanami voidaan kääntää "kukkien katselemiseksi" ja se viittaa myös itse juhlaan, jolloin japanilaiset kokoontuvat piknikille kirsikkapuiden alle. Buddhalaisuudessa kirsikankukka symboloi katoavaisuutta ja se oli myös samuraiden symboli. Sakura eli kirsikankukka puhkeaa kukkaan, loistaa hetken ja putoaa maahan – allegoria sotilaanelämälle.

Kirsikkapuita löytyy puistosta yhteensä noin 350 ja niitäovatlahjoittaneetjapanilaisetHelsingissätoimivat yritykset sekä japanilaiset yksityishenkilöt ja heidän perheenjäsenensä. Hanami-juhlaa on vietetty vuo- desta 2008. Puisto on kooltaan noin 5000 neliötä ja se on jaettu itämaisen puutarhasuunnittelutradition mukaan neljään erilliseen osaan ilmansuuntien mukaan. Kirsikankukkakuninkaallisia on valittu vuodesta 2017. Kirsikankukkakuningatar ja vuodesta 2019 kirsikankukkaprinsessa toimivat hyväntahdonlähettiläinä SuomenjaJapaninvälillä.

Japanilaistyylisen muun ohjelman järjestäjinä toimivat Roihuvuori-Seura ry ja Suomalais-Japanilainen Yhdistysrysekälukuisatyhteistyökumppanit.

Mukana kevätpiknikillä olivat Tuula Kruth, MarjaLeena Salojuuri, Airi Roos, Silja Martikainen ja Asta Aronen

Kohtaaminen ja luovuus

Sirpa Kupulisoja

Kirjoituksessani käsittelen ensin kohtaamiskokemusta. Avaan flow-käsitteen syntyä ja sen yhteyttä kohtaamisen kokemukseen. Lopuksi pohdin yhteyttä luovuuteen.

Hetkeen tyytyväinen ihminen on niin onnellinen, ettei mietitulevaisuutta(AlbertEinstein)

Via-Akatemian blogissani Pyhä kohtaaminen esittelin Martin Buberin, itävaltalaisisraelilaisen filosofin ajatustakohtaamisesta.

Buberin mukaan, niin kauan kuin toinen on meille objekti, "Se", me saamme kokemuksen toisesta ja liikumme asioiden pinnalla. Kohtaamiskokemuksemme toteutuunäinilmantodellistayhteyttätuohontoiseen. Toinenonobjekti,jotasubjektihavainnoijaluokittelee. Analysoinninavullaihminenvoihankkiatietoajatutkia elämiseen tarvittavia taitoja. Tällainen kohtaaminen edustaa järkeä. Mutta vain "Se"-maailmassa eläessään ihmineneivieläoletodellaihminen.

Tullakseen "Minäksi", ihminen tarvitsee "Sinää". Olemmeläsnävastasitten,kunsanomme"Sinä".

Kohdatakseen toisen, on mielen oltava valpas ja avoin. Sydäntietoisuus mahdollistaa syvällisen kohtaamiskokemuksen. Kohtaaminen on sulautumista yhdeksi jonkin toisen kanssa. Tällaisessa kohtaamisessa suojamuurit purkautuvat ja energia virtaa vapaasti. (Kirjoitus Antti Salmisen, Joose Järvenkylän, Jukka Mikkosen toimittamassa teoksessa: Kirjallisuusjafilosofia. Rinnakkaisuuksia,risteyksiä,ristiriitoja)

AJATUSJOOGASSA kohtaaminen on läsnä. Se on kätkettynä ajatusten ja sanojen verhon suojaan. Mantrojen avulla vahvistuu ymmärrys yhteyksistä korkeampaan Minäämme sekä ympärillämme olevaan maailmankaikkeuteen, jonka osana olemme. Pysähtymisen hetkellä, kun sydäntietoisuutemme ja järkemme yhdis- tyvät,syntyyläsnäolontila.

MEDITAATIOSSA "Minä-Sinä" löytyy syvältä sisimmästämme samalla, kun olemme tietoisia ympärillämme olevasta todellisuudesta. Oma sisimpämme kohtaa itsensä. Tietoinen mieli kohtaa tiedostamattomankerroksenjaoivaltaajotainitsestään.

FLOW

Psykologi Mihály Csikszentmihályin tutki tilaa, johon ihmiset vaipuvat uppoutuessaan tavoitteelliseen toimintaan Hän kutsui tuota tilaa flow´ksi (myös optimaalinen kokemus ja virtauskokemus), haasteellisen toiminnan synnyttämäksi nautinnoksi. Flow on tila, jossa ihminen on niin syventynyt toimintaansa, että mikään muu ei tunnu merkitsevän mitään. Kokemusitsessääntuottaasuurtailoa.

Flow-tilassakeskitytäänkonkreettiseentoimintaan antamattaminkäänhäiritä.Ihminenpaneutuukokokapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaansulkienkaikenmuuntietoisuudestaan.

Flow lisää psyyken sisäistä vahvuutta ja kompleksisuutta ihmisen saadessa todellisuuskuvansa järjestykseen ja hallintaan. Optimaalinen flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot vastaavat käsillä olevaa haastettajahänonkiinnostuneestipaneutunutkyseessä olevaan aktiviteettiin. Tällaisina hetkinä ihminen on onnellisimmillaan.

Flow'n vastakohta on psyykkinen entropia. Psyykkinen entropia on termi, joka kuvaa tietoisuuden epäjärjestystä. Psyykkisen entropian tilassa tarkkaavaisuuden keräämä informaatio on ristiriidassa itse aikomusten kanssa tai se estää toteuttamasta niitä. Psyykkinen entropia johtaa minän tarkkaavaisuuden kohdistumaan minän eheyden kannalta epäolennaiseen ja psyykkistä energiaa hukkaavaan toimintaan. (Wikipedia.org)

Pys Htyminen

Kohtaamisen tila on pysähtymistä. Mielen jatkuva, sisäinenpuhelakkaa.

Gerard Blitz täsmentää kirjassaan Joogan tie – tien viittoja, että sana jooga tarkoittaa tilaa. Se on eheyden tila, ilman erottelua tai jakamista. Jooga on ainoastaan kokemus. Voi vain kokea tapahtuman ymmärtääkseen sen.

Järjen ääni, tieto, sanat, liike eivät takaa joogan tilan saavuttamista. Ne voivat kuitenkin toimia polkuna pysähtymisen ja kohtaamisen tilan saavuttamiseksi. Flow, virtauskokemus johtaa syvempään kohtaamisen hetkeen,jossaaikapysähtyyjaoivallustenikkunaavautuu. Todellista kohtaamisen hetkeä emme itse voi valita,setapahtuuarmosta.

Tilanne voi tulla vastaan myös aivan yllättäen. Juuri yllätyksellisyyden takia tuohon hetkeen saattaa liittyä uhkan mahdollisuus. Aistimme ovat valppaina ja olemme läsnä nykyhetkessä ilman suunnitelmia. Tällaisenkohtaamisenvalkohäntäpeurankanssaolenkuvannut aiemmin mainitsemassani blogikirjoituksessa Pyhä Hetki.

Kun kohtaaminen tapahtuu, jättää se meihin pysyvän jäljen. Jotain sisimmässämme on muuttunut. Jotain,jokaavaauudenkuvanitsestämmejatapahtuuse, minkäontarkoituskintapahtua.

Kohtaamisen kokemus on kuin ponnahduslauta henkiselle kasvulle. Kehittyäkseen henkisesti, ihmisen onuskallettavasukeltaauudelleenjauudelleenarkisen mielenulottumattomiin.

LUOVUUS

Luova tila on samalla tavalla tietoisen mielen tavoittamattomissa. Luovaan tilaan kuuluu flowkokemus sekä sen seurauksena syvempi kohtaaminen, jos se on tullakseen.

Varsinaiset oivallukset ja ratkaisut ongelmiin syntyvät tilassa, jossa tapahtuu järjen ja sydämen liitto: kohtaaminen. Se tulee usein yön pikkutunteina, mutta myös pohdiskelun jälkeisessä tilassa, jossa päästämme irti ajattelusta ja sanoista. Hetkellä, jolloin pysähdymme hiljaisuuteen, voi ratkaisu nousta mieleemme yllättäen.

Suurimmat keksinnöt syntyvät jossain syvässä hiljaisuudessa täysin omia aikojaan ja täysin pakottomasti.

Luovuutta ei voi käskyttää. Luovuus elää rauhallisessa meditatiivisessa tilassa ilman suuntaa, päämääräätaitavoitetta.

Kohtaamisen hetki on yksi oivallinen perusta hyvälletarinalle.Sepuhutteleeihmisenkokoolemusta. Kirjoittamalla kohtaamiskokemuksemme innoittamana,syntyytekstiä,jokaherättääajatuksia.

Kirjoittaminen itsessään on myös yksi menetelmä flowtilan saavuttamiseksi. Flow-tilassa ajatus kulkee, sa-natpulppuavatpaperille.

Flowtilassa kirjoittaessamme voimme päästä lä- helletodellistasisintämme.Seonhyvämenetelmäitsetutkiskelulle. Aina ei tarvitse kirjoittaa kirjaa tai lehtijuttua. Voi vain kirjoittaa ja katsoa, mitä salaisuuksia mielemmemeillepaljastaa.

Joskus minulla on onni kirjoittaa paremmin kuin osaankaan.(ErnestHemmingway)

KUNMIELIHARHAILEE

Jos ajatukset harhailevat, kun yritetään keskittyä, voidaanflow-tilaanpyrkiämonellaeritekniikalla.

Pysähtymistä voimme harjoitella monilla tavoilla. Pysähtymistäkannattaaharjoitellapäivittäin.

Entäjospitäisivapaapäiviäelektronisistalaitteista?

Nykypäivän toiminnan muoto: Multitaskaus ehkäisee flowta, koska mieli pyrkii koko ajan tavoittelemaan eri asioita: tekstiviestit, sähköpostit herättävät aika ajoin ja keskeyttävät syvällisen paneutumisen. Flow tapahtuu,josontapahtuakseen.

Csikszentmihályi antaa kolme hyvää ohjetta flowtilanlöytämiseksi.

· Valitse haaste, joka ei ole liian helppo eikä liian vaikea.Siirrypoismukavuusalueelta.

· Aseta konkreettiset ja selvät tavoitteet, mutta niitä ei saa ajatella kesken tehtävän: esimerkkinä tyhjän paperin kammo: kirjailija tietää tavoitteekseen saada kirja valmiiksi 3 kuukaudessa, mutta ei pääse alkuun, koska ajattelee määräaikaajatkuvasti,vaikkahänenpitäisivain istua tyhjän paperin ääreen ja kirjoittaa ensimmäinensana;päästääirtijatavoittaaflow

· Keskittyminen yhteen ainoaan tehtävään: moni katselee ruokaillessaan elokuvaa ja maistaa lohenherkullisenmaunvasta,kunseloppuu.

Hidastettu liike rauhoittaa mielen liikkeen, jolloin vastaanottamisentila,flowvoiavautua.

Fyysisen joogan liikeharjoitukset ohjaavat näin keskittymistä. Hengityksen ja liikkeen yhteyden avulla muutamme hajaannuksen tilan tasapainon ja sisäisen keskittymisentilaksi.

Emme voi muuta kuin luoda olosuhteet sille, että muutos tapahtuisi spontaanisti. Aluksi toimimme, sitten otamme vastaan. "Kun mieli on levossa, joogan tila tulee esiin." (Blitz)

Sirpa Kupulisoja

Tanssi- ja teatteri-ilmaisun ohjaaja

Jooganopettaja (SJL)

Nykyisin pöytälaatikkokirjailija, joka kirjoittaa myös

Joogalehteen (SJL)

Omistamisesta luopumiseen luopumisesta jakamiseen jakamisesta luomiseen luomisesta rakkauteen rakkaudesta tietoisuuteen tietoisuudesta autuuteen autuudesta rajattomuuteen rajattomuudesta ykseyteen

Matti Karttunen