2/2012
Am
m
il at
li
n se
o
s pi
ke
n lu
p
ää
ää
n ne
k
n an
a
a tt
ja
www.osku.info
TAITOJA JA TEMPPUJA SIRKUKSESSA
Ihana Idoli
NANETTE OJALA, HIENOMEKAANIKKO
Lisää naisia
tekniikan aloille!
Diandra
oiskohan?
kutsu?
...mulle kanssa
Kutsu kaksi uutta jäsentä. Saat rahasi takaisin! Btw...tuomasi jäsenet saavat kahden euron alennuksen liittymismaksusta... Pääset kutsumaan kavereistasi oma.osku.info -palvelussa henkilökohtaisella kutsukoodillasi. Ansaitse siis rahasi takaisin, mene osoitteeseen http://oma.osku.info ja kutsu kaverisi mukaan maan mukavimpaan Amisyhteisöön! Liity osoitteessa http://liity.osku.info
Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry. | Kumpulantie 1 b, 00520 HELSINKI | www.osku.info | 045 1377 507
OSKU 2011
kiitti kutsusta
PÄÄKIRJOITUS
Sisua ja sinnikkyyttä TAAS ON AIKA KESÄN jälkeen kerätä tarmoa ja keskittyä koulunkäyntiin. Toisille syksy on ensimmäinen pois kotinurkista, toiset taas suunnittelevat jo opinnäytetöitään ja valmistumista. VIIMEAIKAISTEN LEHTIOTSIKOIDEN mukaan osa amisopiskelijoista kyllästyy työhön koulunpenkillä ja keskeyttää opintonsa. Muutama kaveri ei koskaan edes pääse sinne kouluun asti, kun ”ei oikein tiedä, mikä kiinnostais.” Näiden nuorten suhteen toivon sydämeni kyllyydestä, että juuri he löytäisivät sen pienenkin kipinän, jonka avulla elämä saisi valoa. Että löytyisivät ne elämän marjat ja marjapuskat, kirpeine marjoineenkin. JOKAINEN LIIKE TAI PÄÄTÖS on osa matkaa, jonka elämämme aikana teemme. Matkan varrella koemme iloa ja onnea, mutta myös pettymyksiä tai epäonnistumisiakin. Näissä tilanteissa on mukavaa, jos sinulla on kaveri, joka on valmis auttamaan, kuuntelemaan, tukemaan ja iloitsemaan kanssasi. Moni hieman eksyksissä oleva nuori on päässyt kulkemaan omaa tietänsä siinä vaiheessa, kun hän on avannut suunsa ja pyytänyt apua. Kun avun tarve tiedetään, on helpompi myös auttaa ja tukea.
OLIPA KAVERI NUORI TAI VANHA, tyttö tai poika, tärkeä hän on silti. Yhdessä kulkien moni asia tuntuu helpommalta, vaikka sisua ja sinnikkyyttä se joskus siltikin vaatii. TOIVON SIIS, että nuoret jaksaisivat pinnistellä. Kaikki ei elämässä ole helppoa eikä kivaa, mutta paljon on homma itsestäkin kiinni. Kuen luet nyt tuoreen Amis-lehden, huomaat varmasti, kuinka erilaisia ihmisiä ja elämänpolkuja maailma on pullollaan. NAISET TYÖSKENTELEVÄT miesten seassa (s. 16), ja mies kouluttautuu alalle, jota pidetään hyvinkin naisvaltaisena (s. 18). Lapin poika puolestaan pitää sinnikkäästi kiinni siitä, että hänen tulevaisuutensa on Lapissa (s. 12), kun taas liiketalouden opiskelija on lähtenyt seikkailemaan maailman ääriin (s. 32). Nämäkin päätökset sisältävät puhtia ja omatoimisuutta. Juuri niitä ominaisuuksia, mitä työelämäkin arvostaa. PIDETÄÄN KIINNI opiskelu- ja työpaikoista ja myös niistä ihmisistä, joita lähellämme on! Peace and love,
TÄ S S Ä N U M E R O S S A 5
Mitä tehdä, minne mennä?
20
Tekniikan työnantajat esittäytyvät
6
Ihan jees! – Koulu alkoi Kouvolassa
26
Ilmiö, ihana, idoli! – Diandra Flores
8
Über-super-nuori – Yrittäjä Kalle Ulff
30
Trapetsi ja voltti – Sirkus harrastuksena
10
OSKUssa tapahtuu
32
Amis maailmalla
12
Tulevaisuuden työpaikat
34
Amis ja ihmissuhteet
14
Mitä teit kesällä?
36
Esedun touhutyttö – Yhteisöpedagogi
15
Kolumni – Maria Taipale
16
Tyttönä poikien joukossa
18
Uros hento valkoinen?
Elisa Suominen 38
Kimppakämpässä
40
Mitä OSKUssa oikein tehdään? Puheenjohtaja Jenni Parpala
AMIS 2012 • www.osku.info • PÄÄTOIMITTAJA: Petra Pulkkinen • ULKOASU: Flukso Design/Maria Taari, Quill Illustration and Design/Ville Salonen • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Helena Hyvönen • TOIMITTAJAT: Niko Haaranen, Julius Uusikylä, Teemu Granström • KUVAAJAT JA KUVITTAJAT: Teemu Granström, Niko Haaranen, Johanna Kannasmaa, Ari Nakari, Antti Roos, Tea Tauriainen, Vesa Väyrynen, Hanna Koikkalainen • KUSTANTAJA: Harri Leinikka, harri@t-media.fi • YHTEYSJOHTAJA: Outi Keskinen, outi.keskinen@t-media.fi • YHTEYSPÄÄLLIKKÖ: Tommi Lahtinen, tommi.lahtinen@t-media.fi • KANNEN KUVA: Nanette Ojala, kuvaaja Teemu Granström • PAINOS: 15 000 • PAINOPAIKKA: Forssa Print • JAKELU: Valtakunnallisesti ammatillisiin oppilaitoksiin • ISSN 1455-1519 • JULKAISIJA: Suomen Opiskelija-allianssi - Osku ry, Kumpulantie 1 b, 5. krs, 00520 HELSINKI, 045 1377 507 / osku@osku. info • TUOTTAJA: T-Media Oy, Eteläinen Makasiinikatu 4, 00130 Helsinki, www.t-media.fi
441 612 Painotuote
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. on vuonna 2001 ammatillisen II-asteen opiskelijoiden perustama ja omistama opiskelijaliitto, jossa opiskelijat itse tekevät toiminnan ja päätökset. Liitto on puolue- ja ammattiyhdistyspoliittisesti sitoutumaton. Liitolla on toimintaa 116 oppilaitoksessa, joissa on yhteensä yli 60 000 opiskelijaa. T-Media on osa Taloudellista tiedostustoimistoa. Rakennamme Suomea, jonka yrityksillä on osaavat työntekijät ja rohkeutta menestyä.
amis I 5
U U T I S N O PAT
MIHIN MENNÄ,
mitä tehdä?
››
Ensin Pohjolaan – pohjoismaiset tiedotuspäivät toisen asteen opiskelijoille 14.-15.3.2013!
Kuva: norden.org/Ane Cecilie Blichfeldt
Oletko harkinnut töihin, harjoitteluun tai vaihtoon lähtöä toiseen Pohjoismaahan? Tule kuulemaan tiivis infopaketti mahdollisuuksistasi ja eri vaihtoehdoista Espoon Hanasaareen 14.-15.3.2013! Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto ja Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus järjestävät monipuoliset tiedotuspäivät toisen asteen opiskelijoille. Aiheina ovat mm. pohjoismainen yhteistyö, pohjoismaiset opiskelu- ja työmahdollisuudet sekä kulttuurierot. Paikalla on lukuisia asiantuntijoita ja pohjoismaiseen nuorisovaihtoon osallistuneita nuoria. Paikkoja on 30 ensimmäiselle. Lisää tietoa tapahtumasta ja ilmoittautumisohjeet: http://www.pnn.fi/ensin-pohjolaan-0 tai sähköpostitse osoitteesta pnnjarjestosihteeri[at] pohjola-norden.fi. Ilmoittautuminen päättyy 18.2.2013.
Ammatillinen koulutus huippusuosiossa! Ammatillisen peruskoulutuksen suosio jatkaa kasvuaan. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli viime vuonna 133 800, joista miehiä oli 54 prosenttia. Eniten opiskelijoita oli tekniikan ja liikenteen alalla, 42 prosenttia opiskelijoista.
Taitavat suuntaavat Taitaja-kisoihin! Tänäkin vuonna ammattiin opiskelevilla on mahdollisuus mitellä taidoista TAITAJA-kisoissa. Vuoden 2012 Taitaja-kisat järjestettiin Jyväskylässä huhtikuussa. Tapahtumaan osallistui 500 kilpailijaa, joista SM-kilpailussa kilvoitteli 400 osallistujaa. Ammattitaidon SM-kilpailuun voivat osallistua kilpailuvuonna 20 vuotta täyttävät tai sitä nuoremmat opiskelijat. Lajeja kilpailussa on 42. Tapahtuman yhteydessä järjestetään erityistä tukea tarvitsevien TaitajaPLUSammattitaitokilpailut sekä Taitaja9-kilpailu peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille. Voittajista kootaan kisajoukkue myös ammattitaidon Euroopan mestaruuskisoihin Belgiaan. Spa:n kaupungissa toteutuva EuroSkills järjestetään lokakuussa 2012. Vuoden 2013 Taitaja-kisat pidetään Joensuussa 14.-16.5.2013. Tapahtumaan voi jo tutustua osoitteessa www.taitaja2013.fi
ESIMIESHOMMIA? T-Median Nuoret ja johtaminen 2012 -tutkimus selvitti nuorten kokemuksia ja näkemyksiä johtamisesta ja esimiestyöskentelystä. Ammattiin opiskelevista nuorista 60 prosenttia ilmoittaa, että esimiestehtävät kiinnostavat jossakin vaiheessa työuraa. Kolmannes amiksista ilmoittaa olevansa kiinnostunut myös ylimmän johdon tehtävistä tulevaisuudessa. Hienoa, että kunnianhimoa löytyy! Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan syyskuun 17. päivä. Tutkimustiivistelmän voi käydä tämän jälkeen lukemassa osoitteessa www.t-media.fi. Tsemppiä syksyn opintoihin, koulunpenkiltä ne esimiesten ja johtajienkin tarinat alkavat!
OSKUSSA TAPAHTUU – OSKU laittaa tapahtumaan OSKU ry järjestää tänäkin vuonna tutun Roadshown. Roadshown tavoitteena on jakaa tärkeää tietoa niin uusille kuin vanhoille jäsenille. Seuraa OSKUn ilmoittelua ja tule moikkaamaan! Kiertue starttaa 3.9. Vantaan Variasta. OSKU ry:n toimistossa on aloittanut elokuun alussa TERHI HAAPANIEMI, joka toimii edunvalvontasihteerinä. Terhin tavoittaa sähköpostilla osoitteesta terhi.haapaniemi@osku.info
amis I 7
A M I S A J A N KO H TA I S TA Teksti ja kuvat: Petra Pulkkinen
Kuvitus: Ville Salonen
Opiskelijamäärä noin 500. Tänä syksynä aloitti 145 uutta opiskelijaa. Merkonomin tutkinto Datanomin tutkinto
AMIS-lehti vieraili Kouvolan seudun ammattiopistossa seuraamassa koulun alkamista. KSAOn startista löytyikin jotain uutta ja jotain tuttua.
TIVAT TÄNÄ MIRA VAINIO (VAS.), SINI SIPARI SEKÄ SANTERI PARTANEN ALOIT PISTOSSA. SYKSYNÄ MERKONOMIOPINNOT KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIO
”Me ollaan oltu samalla luokalla jo yhdeksän vuotta ja nytkin ollaan!” ”Mä toivon, että pääsis vaan johonkin töihin sitten. Haluaisin ruokakauppaan töihin, vaikka varsinaista haaveammattia minulla ei ole.” ”Tää amis on kyllä mukavaa vaihtelua ja merkonomiopinnot kiinnosti vaihtoehdoista kaikkein eniten.”
8 I amis
JOHANNA PITKÄNEN, OPINTOSIHTEERI. TYÖSKENNELLYT KSAO:N LIIKETALOUDEN YKSIKÖSSÄ VUODESTA 1998. KÄYNYT MYÖS ITSE AIKOINAAN SAMAN OPPILAITOKSEN. ”Tämä on kiireistä aikaa ja ihan erilainen melu on taas alkanut.” ”Koko kesä on puuhailtu: ensin yhteisvalinnan tulokset kesäkuussa, sitten valintakirjeet postiin. Siitä se pyöritys sitten alkaa ja vielä ekana koulupäivänäkin ne tilanteet elävät. Oikeastaan koko elokuun opiskelijatilanne hieman elää.” ”Suurin haaste on saada noin 500 oppilasta sujuvasti toimimaan lukujärjestyksen mukaan, ja luokkatilojenkin pitäisi riittää.”
MARKKU MAUNOLA, LIIKETALOUSALAN KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ. TYÖSKENNELLYT KSAO:N LIIKETALOUSYKSIKÖSSÄ VUODESTA 2012.
”Nyt on mukava aloittaa koulu, kun tehdään jotain uutta ja on uudenlaisia asioita tulossa. Maahanmuuttajien ammattiin valmistava opintoryhmä aloittaa myöhemmin elokuussa ja nyt puolestaan aloitti uutena myös pelialan datanomit. Lisäksi on merkonomeja ja datanomeja käytön tukeen sekä matkailuvirkailijoita ja suunnitteluassistentteja. ” ”Työelämäyhteyksillä ja harjoitteluilla on opiskelijoille entistä suurempi rooli jatkossakin.”
LAURI SIPULA JA RIIKKA KUIRI, ENSIMMÄISTÄ PÄIVÄÄ AMMATTIOPISTOSSA, MATKALLA MERKONOMIKSI. ”Mä teen viikonloppuisin töitä maalausfirmassa. Musta tää amis vaikuttaa ihan ookoolta, perussettiähän tämä on. ” ”Opettajat tuntuvat olevan ihan jees. ” ”Kunhan paperit on saatu käteen, ni opinnot on kyllä sitten siinä.” ”Mun suurin toive eka vuodelta on, että kunhan tää menis vaan kunnialla läpi.” ”Vahvin ja mukava aine peruskoulussa oli äidinkieli, ja luulen niin olevan täälläkin.”
amis I 9
A M I S Y R I T TÄ Ä
17-vuotias Kalle Ulff on toiminut yrittäjänä kohta kymmenen vuotta. Nyt neljää yritystä pyörittävä Ulff viitoittaa nuorisoyrittämisen tietä Suomessa. Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Johanna Kannasmaa
10 I amis
MILLAINEN ON YRITTÄJÄ? Ehkäpä keski-ikäinen, Hugo Bossin pukuun pukeutunut mies. Nuori yrittäjä puolestaan viittaa alle kolmekymppiseen henkilöön. Harvemmin kukaan vastaisi, että yrittäjäksi voi ryhtyä jo kahdeksanvuotiaana, ja mainostoimisto kannattaisi laittaa pystyyn viimeistään yläasteella. Näin teki kuitenkin kokkolalainen KALLE ULFF, joka nyt 17-vuotiaana pyörittää neljää eri yritystä, istuu yhdessä hallituksessa ja toimii seitsenhenkisen mainostoimisto Middag Creative Ltd:n Managing Partnerina. ”Kahdeksanvuotiaana perustin oman lehden, jota tein noin kuusi vuotta. Aluksi yrittäminen ei varsinaisesti ollut se juttu, vaan innostuin lehden tekemisestä. Ajattelin, että se olisi siistiä”, Ulff kertoo uransa alkuajoista. Vanhemmat tottuivat jo varhain innokkaan pojan touhuihin ja uusiin ideoihin, ja kannustivat Ulffia eteenpäin. Lehden teon aikana Ulff ymmärsi, että graafinen suunnittelu kiinnosti häntä kaikkein eniten. Sen jälkeen mieleen tulikin mainostoimisto, jossa uutta ja haastavaa grafiikkaa pääsisi tekemään enemmän. Ja onhan mainostoimisto toki tuottavampi yritysmuoto, Ulff tuumasi. Kaverin kanssa laitettiin tuumasta toimeen ja perustettiin yritys. Mainostoimisto rekisteröitiin aluksi vanhempien nimiin, koska alle 15-vuotias ei voi laillisesti olla yrittäjä. Myöhemmin yritys siirtyi Ulffin ja hänen yhteistyökumppaninsa nimiin.
”Suomessa pelätään liikaa yrittämistä, ja myös kaikkea erilaista.”
Edellä kävijä POSITIIVISUUS AUTTAA
Yritystoiminta oli alussa pientä, ja tieto kulki lähinnä tuttujen ja sukulaisten kautta mahdollisille asiakkaille. Pikkuhiljaa rattaat lähtivät kuitenkin pyörimään, ja työtilat muuttuivat kotoa ihan oikeaan toimistoon. ”Nyt meillä on seitsemän henkilöä töissä, ja olemme perustamassa pientä sivutoimistoa Sveitsiin.” Ulff kertoo Middag Creativen tekevän paljon nettisivuja, mutta firman erikoisalaa ovat kuitenkin yritysgrafiikka, kuten logot. Nimekkäitä asiakkaita ovat muun muassa Robert’s Coffee ja Viking Line. Kaikki yrityksen työntekijät ovat nuoria, keskimäärin 18-vuotiaita. Nuoriin yrittäjiin suhtaudutaan Ulffin mielestä yleensä pelkästään positiivisesti ja kannustavasti. Joskus kuitenkin törmää vähättelevään asenteeseen, joka kannattaa jättää heti omaan arvoonsa. ”Jotkut ajattelee, että hei se on niin nuori, ei se voi tehdä tätä asiaa hyvin. Mut niiden kannattaa olla, eikä sen tarvitse antaa vaikuttaa yhtään mihinkään”, Ulff kuittaa.
Eikä Ulff olekaan jäänyt negatiivisia asioita märehtimään. Nyt uusimpana projektina hänellä on työn alla uusi lehti, Young Business Magazine. Viiden hengen toimituksella pyöritettävä lehti ilmestyy kaksikielisenä, suomeksi ja ruotsiksi. ”Kenestä vaan voi tulla yrittäjä, ainakin teknisesti. Pitäähän siihen laittaa omaa aikaa ja rahaa. Ihmisen tulisi olla positiivinen ja energinen. Ja idean pitää tietysti olla hyvä”, Ulff kertoo näkemyksiään. ”Suomessa pelätään liikaa yrittämistä, ja myös kaikkea erilaista. Kaikki epäonnistuvat jossain vaiheessa ja siitä sitten opitaan, ja jätetään se taakse.” Ulffin mukaan epäonnistumisen jälkeen oleellisinta on analysointi: mitä tein väärin, mistä epäonnistuminen johtui. Sen jälkeen voi rohkeasti lähteä uuteen nousuun. Omat vahvuudet ja heikkoudet tulee tiedostaa, jotta voi menestyä. ”Itsessäni yrittäjähenkisyys on kasvanut koko ajan, kun olen ymmärtänyt uusia asioita yrittämisestä.”
amis I 11
AMIS KUVAGALLERIA
12 I amis
amis I 13
AMIS OPISKELU
Teksti: Petra Pulkkinen Kuvat: Vesa Väyrynen ja Tomi Peuraniemi / Lapland Goldminers
Kultakaivos -
kaivosala Kaivosalasta puhutaan nyt tulevaisuuden alana, joten kilpailu alan opiskelupaikoista kiihtynee. PohjoisSuomessa on kuitenkin jo kuuden vuoden ajan koulutettu noin 150 kaivosalan osaajaa, joista lähes kaikki ovat työllistyneet. Ei siis pöllömpi valinta!
14 I amis
”TYÖPAIKKA ON VARMA!” Kaivokset Suomessa ovat automaatiotekniikaltaan huippuluokkaa ja työ sisältää paljon myös tietojenkäsittelyä. Lisäksi ala on yksi parhaiten palkatuista. ”Monet opiskelijoista yhdistävät jo opiskeluaikana työskentelyn ja opinnot. Kaivosalalla riittää hyvin työssäoppimispaikkoja, ja nuorille kehittyy selkeä urapolku”, toteaa kaivosalan kouluttaja RAIMO TOLPPI. Kaivosala tuo etenkin pohjoisen Suomen oppilaitoksiin opiskelijoita ympäri Suomen, ja alan työpaikat mahdollistavat ammattilaisten sijoittumisen myös asumaan pohjoiseen. Joskus hieman kyseenalaistakin mainetta niittänyt kaivosala kerää vuosittain paljon hakijoita, joista moni jää myös valintojen ulkopuolelle. ”Vain kolmasosa halukkaista pääsee opiskelemaan, joten aloituspaikkoja voisi olla enemmänkin. Myös tekniikan alan opettajia lisäkoulutetaan”, Tolppi toteaa. Tolpin mukaan alalle kannustetaan myös naisia, joita tällä hetkellä kaivosalan opinnoissa on selkeästi vähemmän. Myös työnantajat ovat toivoneet alalle enemmän naisia. Kaivosalan opinnoissa on neljä suuntautumisvaihtoehtoa: louhinta, näytekäsittely, rikastamo sekä kunnossapito. Kolmen vuoden opintojen jälkeen kaivosteollisuuden työpaikatkin edustavat maailman kärkeä. ”Kaivokset Suomessa ovat automaatiotekniikaltaan huippuluokkaa ja työ sisältää paljon myös tietojenkäsittelyä. Lisäksi ala on yksi parhaiten palkatuista. PohjoisSuomen alueelle aukeaa lähivuosina uusiakin kaivoksia, joten tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä”, Tolppi tarkentaa.
Sodankyläläinen ANTERI AIKIO, 18, opiskelee kolmatta vuotta kaivosalalla. Aikio erikoistuu louhintaan ja pääseekin täysi-ikäisyyden saavutettuaan seuraavaksi työssäoppimaan kaivokselle. Kaivosala on ollut Aikiolle selvä vaihtoehto jo peruskoulusta asti. ”Useat ystäväni ovat kaivoksessa töissä ja tämä on ollut minulle selvä valinta jo pitkään”, Anteri toteaa. Koulutukseen Aikio on erittäin tyytyväinen. ”Paljon olen oppinut hyödyllisiä kädentaitoja ja oppi on monipuolista”, kehuu Aikio koulutuksen sisältöä. Oman merkityksen opinnoille antaa myös koulupaikan sijainti pohjoisessa. Aikio haluaa ehdottomasti asua Lapissa ja aikoo sen vuoksi hakeutua töihinkin esimerkiksi Pahtavaaran kultakaivokselle tai Kevitsan kaivokseen. ”Yksi luokkakaverini meni työharjoitteluun Helsinkiin, eli töihin voi sijoittua melkein ympäri maailman”, toteaa Aikio, joka itse harkitsee vielä työssäoppimismahdollisuutta ulkomailla. ”Siitä olen kuitenkin varma, että armeijan jälkeen menen alalle töihin. Töitä kyllä löytyy varmasti. Tulevaisuudessa voisin harkita myös jatko-opintoja”, Anteri toteaa tyytyväisenä.
”Töihin voi sijoittua melkein ympäri maailman.”
amis I 15
A M I S K E S ÄT Ö I S S Ä Teksti ja kuvat: Julius Uusikylä
Täällä on hyvä työporukka. Työkavereina on paljon mukavia iäkkäämpiä miehiä.
TOMMI SUUNTALA, 18 henkilöautoasentaja, Stara logistiikka TOUKORANNAN AUTOPAJALLA on rento tunnelma. Täällä korjataan Helsingin kaupungin virka-autoja tasaiseen tahtiin. ”Se on hyvä ettei täällä puolessa tunnissa tarvitse autoa vääntää valmiiksi. Saa tehdä hommat kunnolla ja tarkasti”, sanoo TOMMI. Vaikuttaa siltä, että autoasentajan ammatti on se Tommin juttu. ”Täällä korjaamolla oppii yksityiskohtaisemmin miten hommat hoidetaan, kun perusasiat on koulussa käyty läpi. Niinhän se kaikessa on, oppiakseen hyväksi jossain asiassa sitä pitää tehdä paljon ja usein.” Kaikkia autoja eivät asentajatkaan kuitenkaan osaa korjata. ”Jossain rohisee” ja syy jää selvittämättä. Tommin mielestä näin käy kuitenkin harvoin. Ja Staran pajalla hän viihtyy.
ANNI RANTALA, 19 lähihoitaja, Marian sairaala KUOPIOSTA KOTOISIN oleva ANNI haki kesätöihin pääkaupunkiin, ja kesätyöpaikka omalta alalta tärppäsi. Hän sai paikan Helsingin Marian sairaalan kotihoito-osastolta. ”Haluan kokeilla eri alueita ja kehittää itseäni”, hammashoitajaksi Savon ammatti- ja aikuisopistossa erikoistuva Anni pohtii. Työpäivät vaihtelevat paljon. Anni käy polkupyörällä asiakkaiden kotona, joskus parin tunnin perusteellisella käynnillä, joskus vain lyhyesti antamassa lääkehoitoa. Asiakkaiden kohtaaminen välillä vaativaa. ”Joidenkin hoito vaatii psykologista asennetta. Välistä työ on raskastakin”, Anni kertoo. Kiinnostus sairauksista ja niiden hoidosta vei Annin alalle, jossa hän viihtyy. Parasta on hyvä yhteistyö niin työkavereiden kuin asiakkaidenkin kanssa.
Luulin ettei lähi- tai kotihoito olisi mun juttuni. Olen kuitenkin viihtynyt tässä työssä hyvin.
PATRICK SCHUBERT, 17 tarjoilija, Ravintola Perho ENSIMMÄISENÄ OPISKELUVUOTENAAN Ravintolakoulu Perhon ykköslinjalla PATRICK SCHUBERT on opiskellut niin salin kuin keittiönkin puolella työskentelyä. ”Kun aloitin Ravintolakoulussa, tiesin että haluan kokiksi. Tulevaisuudessa varmaan kuitenkin teen sekä kokin että tarjoilijan töitä.” Vain harva Perhon oppilaista pääsee oman koulun ravintolaan kesätöihin. Patrickia aktiivisuus auttoi. ”Kyselin heti syksyllä, miten tänne pääsisi töihin. Sain tehdä opiskeluun kuuluvan tarjoilujakson täällä. Sen jälkeen sain kesätöitä.” Koulutunneilla ei opi kaikkea alalta. Tarjoilu, asiakkaiden vastaanottaminen sekä drinkkien ja kahvien valmistus kartuttaa kokemusta. ” Töissä oppii sen miten asiat oikeasti tehdään. Vaikka teoria on tärkeää, vasta työn kautta saa kokemusta esimerkiksi asiakkaiden reagointitavoista eri juttuihin. ” Entä mikä on hauskinta? ”No töiden tekeminen!”
16 I amis
Patrick Schubertin mielestä kesätöissä parasta ovat itse työt, työpaikan hyvä fiilis ja työkaverit, joiden kanssa juttu lentää.
AMIS ASIAA
MARIA T AIPALE
Sentti sentiltä paremmin Olympiavuonna ol emme saaneet ihas tella riman ylit vauhtia, ennätyks yksiä ja ihmisen iä sentillä ja sa dasosalla. Yhä pa keammalle, eteenp remmin, yhä koräin. Sitkeästi ja määrätietoisesti kemisestä nautti sekä omasta teen. Jokainen amis, jo ka on jo ehtinyt hankkia työkokem että piuhan napu usta, tietää, tus rakennuksell a ka hd eksan tuntia päiv tenhoito päiväkod ässä, lasin Siniketuissa tai ruuhkan selv kassalla perjanta ittäminen kaupan ina viidestä yhde ksään ei ole last on työtä, ei aina en leikkiä. Työ helppoa ja joskus myös raskasta. Mu tietää myös, milt tta sama amis ä tuntuu oma tili , vapaus sen vuok omalla tavallaan, si tehdä ja elää ansaita oma elan tonsa ja yrittää Amis tietää, että kohti huomista. omasta ammattitai dosta voi nautti kevänsä merkityk a ja tietää tesellisiä asioita jo ka päivä. Mitä yhteistä si tten on urheilul la ja työelämäll Paitsi että yksi ä? Kilpailu. löt kisaavat työp ai koista, kilpaile kuntana tulevais mme myös kansauudessa yhä usea mmilla areenoilla Aivan lähialueil menestyksestä. lamme elää satoja tuhansia nuoria, misiä, joille ty nälkäisiä ihömarkkinoiden av au tu minen yhä enemmä mahdollisuus. He n olisi suuri ovat valmiita te kemään lähes mitä seen näyttää kynt tahansa saadakensä työmarkkinoi lla. He opiskele lujasti työtä sa vat ja tekevät avuttaakseen unel mansa. Siksi suom laisten on pidett al aisten ammattiävä huoli siitä, että ammattitaito tailun tulevaisuu mm e kestää verdessakin. Suomalainen sisu on ominaisuus, jo ta kannattaa vaal sa opettajien on ia. Koulusoltava sisua täyn nä ja mallina am elämä vaatii kest ik si lle. Työävyyttä ja motiva atiota ponnistell työtä omaksi ja a ja tehdä yhteiseksi hyväks i. Haluan lukea ajatuskuplasta:” tulevan amiksen Sentti sentiltä, sekunti sekunnil takaamme työn jä ta parannamme ja ljen, jota kestää ihastella.”
Maria Taipale Johtava rehtori, kasvatustieteen tohtori Raision seudun ko ulutuskuntayhtym ä
Raision seudun koulut uskuntayhtymä RASE KO on varsinais-suom tama ammatillisen ko alainen kuuden kunn ulutuksen kuntayhtym an omisä. Rasekoon kuuluvat sion kauppaopisto, Na Raision ammattiopis antalin ammattiopisto, to, RaiMynämäen käsi- ja tai oppisopimustoimisto deteollisuusopisto, Ra ja Aikuiskoulutuskes ision kus Timali.
amis I 17
AMIS TYÖSSÄ
mu Granström vönen | Kuva: Tee Teksti: Helena Hy
nsä teknisiä e e rh e p a in a i it e Ojala ho i säädettävää, ta Pienenä Nanett a a v a tt a rj o k jotain tsua tyttöä u k i o ongelmia: jos oli lk a i it ä o is Naneten illoin tekniikan m hän oli paikalla. i, s k e e n u it to n ti orie milloin teknises ihmelapseksi. eknisesti orientoitunut lapsuus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoittanut, että Nanette olisi haaveillut tekniikan alan ammatista. Viidestä siskoksesta toiseksi vanhin - vain minuutin nuorempi kuin kaksoissiskonsa Angelica - ei oikeastaan edes tiennyt, mitä tulevaisuudeltaan haluaisi. Yläasteen jälkeen Nanette päätyi ammattistartin kautta sähkölinjalle opiskelemaan. Silloin lamppu syttyi viimein nuoren tytön otsalohkossa, ja hän ymmärsi olevansa kiinnostunut kone- ja metallialasta. Parin viikon kuluttua koulun alkamisesta vapautui hienomekaanikkolinjalta opiskelupaikka, jonne Nanette sai siirron. Vanhemmat kannustivat tytärtään alusta asti, mutta kaverit suhtautuivat aluksi epäluuloisesti Naneten uuteen aluevaltaukseen. Mitä ihmettä nuori tyttö teki tekniikan parissa? Mielikuva ronskeista, isoista miehistä oli pinttynyt monen tutun ajatuksiin puhuttaessa tekniikasta. ”Pakko myöntää, että itsellänikin oli hieman ennakkoasenteita etukäteen. Mutta opintojen ja työharjoittelun myötä olen nähnyt, että alalla olevat naiset näyttävät kyllä ihan naisilta”, Nanette naurahtaa. Myös kavereiden ennakkoluulot karisivat sitä mukaa, kun Nanette alkoi menestyä koulussa hyvin. Nyt jopa kokiksi opiskeleva hyvä ystävä miettii tekniikan opintoja. Suuntautumisvaihtoehtoja on pilvin pimein. Naneten valitsemalla hienomekaniikkalinjalla tehdään nimensä mukaisesti hienoja töitä; toimintoja joihin robotit eivät pysty, kuten juotostöitä. ”Työ on todella millintarkkaa. Jos menee millin kymmenesosankaan väärin, niin kaikki pitää aloittaa alusta. Se vaatii tietynlaista luonnetta, paljon kärsivällisyyttä”, Nanette kertoo. Pienistä naisten käsistä ja sormista on sellaisessa työssä hyötyä.
18 I amis
Nanetella on takanaan kaksi työharjottelujaksoa: Katko Oy:ssä ja Planmeca Oy:ssä. Työt erosivat toisistaan sopivasti, ja Nanette sai hyvää työkokemusta erilaisista hienotöistä.
TYTTÖNÄ POIKIEN JOUKOSSA Luokkakaverit ovat ottaneet Naneten hyvin joukkoonsa, vaikka hän onkin porukan ainoa tyttö. Nanette kertoo tulevansa muutenkin paremmin toimeen poikien kanssa. Tytöt kun saattavat joskus olla, noh, vaikeita. Poikienkin kanssa tosin on omat stressaavat hetkensä. ”Pelkään ampiaisia ihan oikeasti. Kerran pojat laittoivat ampiaisen muovipulloon ja tulivat sitä ravistamaan pääni viereen”, Nanette muistelee irvistäen. Vastaavanlaisia kepposia tulee vastaan usein, mutta luokkakaverit tietävät myös milloin ovat menneet liian pitkälle, ja pyytävät anteeksi. ”Poikien kanssa asiat hoidetaan selkeästi ja suoraan, ei puhuta selän takana pahaa. Joskus mulle tullaan sanomaan että hei, sulla on tänään liikaa hajuvettä”, Nanette nauraa. Nanette näkisi mielellään enemmän naisia tekniikan parissa. Monipuolisuus kouluissa ja työpaikoilla on hänen mielestään todella hyvä asia. ”Onhan se rikkaus, jos on naisia ja miehiä, suomalaisia ja ulkomaalaisia, yhdessä samassa työpaikassa. Ja aina pitää seurata sitä, mikä oikeasti kiinnostaa. Ei tänä päivänä kukaan voi tulla sanomaan että jokin työ ei kuulu naiselle”, Nanette toteaa.
”Ei tänä päivänä kukaan voi tulla sanomaan, ettei jokin työ kuulu naiselle.”
amis I 19
AMIS TYÖSSÄ
20 I amis
amäki päätti tehdä radikaalin nt Ri ha Ju yt ell nn ke ös ty a jan rti Vuosia va jakouluun. Nyt Kellokosken ita iho läh ki ha ja n se ok ihd va an ur Juha tietää valinneensa oikein. vä ele nt ke ös ty a ss ala ira sa sa es psykiatris u Granström Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Teem
LEPPOISA TUNNELMA vallitsee keravalaisessa kahvilassa. Kolmekymmentävuotias Juha Rintamäki istuu nurkkapöydässä ja miettii elämää. Elämää, joka on ollut melkoisen vaiherikas. Miehen tie on vienyt lapsuusvuosien jälkeen Haukiputaalta Ouluun opiskelemaan ja töihin, Sodankylään armeijaan ja lopulta pääkaupunkiseudulle. ”Enhän minä nuorena edes tiennyt mitä olisin halunnut tehdä. Päädyin ammattikouluun tietotekniikkalinjalle. Opiskelujen ohella tein vartijan töitä, ja se työ veikin mukanaan pitkäksi aikaa”, Juha muistelee. Turvallisuusala tuli vuosien aikana hyvinkin tutuksi. Ensin tehtiin tilausvartijan hommia Oulussa, ja armeijan jälkeen työt vaihtuivat piirivartiointiin. ”Lopulta aloin miettiä, jos lähtisin Helsinkiin töihin. Oulussa oli rajallisesti töitä tarjolla, etelässä niitä tuntui riittävän.” JUHA VAIHTOI firman sisällä Espooseen. Tarkoitus oli olla vain kesätöissä, vähän kokeilemassa. Hyvistä työntekijöistä oli pääkaupunkiseudulla kuitenkin pulaa, ja hänet houkuteltiin jäämään vakituisesti. Työtehtävätkin vaihtuivat vauhdikkaampiin, ja nuori mies pääsi näkemään ja kokemaan kaikenlaista. Jokin turvallisuusalassa kuitenkin tuntui sakkaavan. ”Mietin paljon tilanteita, joissa kohdattiin alkoholisteja, narkomaaneja tai muita syrjäytyneitä. Kiinnosti, mikä heidän tarinansa oli ja miksi he olivat siinä tilanteessa. Myös turvallisuusalan kaupallisuus alkoi vaivata”, Juha kertoo. Parin vuoden ajan ajatukset kehittyivät. Entä jos saisikin kohdata ihmisiä hieman eri tavalla, henkilökohtaisemmin? Jos voisi jotenkin auttaa toisia. NÄIDEN AJATUSTEN pohjalta Juha päätti
hakea Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen. Koulun ovet avautuivat, ja niiden mukana täysin uusi elämä. ”Koulu oli juuri sitä, mitä olin halunnut. Opiskelin aikuispuolella, ja meillä oli todella hyvä luokkahenki. Kaikki olivat motivoituneita hoitotyöhön.” Juha erikoistui ensihoitoon, mutta jo alusta asti häntä kiinnosti mielenterveyspuoli, etenkin nuoret. Työharjoittelujaksot ambulanssissa ja poliklinikalla vahvistivat uuden uran mielekkyyden. ”Harjoittelun aikana opin paljon vanhemmilta työntekijöiltä. He kertoivat erilaisista tapauksista, joihin olivat joutuneet. Myöhemmin työelämässä näistä tarinoista oli minulle hyötyä, kun törmäsin vastaaviin tilanteisiin.” TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMISEN jälkeen Juha päätti hakea ammattikorkeakouluun jatko-opintoihin. Sairaanhoitajakoulu alkoi tammikuussa. Kevään aikana varmistui myös kauan haaveiltu työpaikka Kellokosken psykiatrisessa sairaalassa. Niin, elämä on muuttunut melkoisesti vuosien varrella. Sen Juha tajuaa nyt, kun kertoo tarinaansa. Vartijasta hoitajaksi, kuin kaksi ääripäätä. Melkoinen näkökulman muutos. ”Työssäni neuropsykiatrisella osastolla näen konkreettisesti, kuinka ihmiset alkavat voida paremmin hoidon edetessä. Usein potilas-hoitaja –suhde katoaa, ja ollaan vaan ihminen ihmiselle”, Juha sanoo. Syksyllä Juha siirtyy nuorisopsykiatriselle osastolle vakituiseen työhön. Tällä kertaa työpaikka ei ahdista, eikä mikään sakkaa vastaan. Nyt hän tietää tekevänsä, mitä oikeasti elämässään haluaa.
amis I 21
Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Teemu Granström
”Jokaisella maalarilla on vähän oma tyylinsä, ja heiltä voi poimia aina jotain juttuja itselle.”
”Hyvä vinkki on, että kannattaa paneutua sähköiseen vianhakupuoleen. Se on tulevaisuutta.”
Oman kädenjäljen näkeminen innostaa Ammattikoulun ja työharjoittelun kautta VVAutoon päätynyt automekaanikko Jarkko Niemi kertoo tekevänsä nyt juuri sitä, mitä aina on halunnutkin. ”Jo työharjoittelusta jäi todella positiivinen kuva. Työ oli juuri sitä kuin olin odottanutkin.” Niemen työt vaihtelevat päivän ja korjattavana olevan auton myötä, mutta mekaani-
set työt kiinnostavat häntä kaikkein eniten. Haastavimpana hän pitää uusista autoista vian määrittämisen silloin, kun vika ei ole aina päällä. ”Vian löytäminen on joskus melkoisen työn takana. Se voi olla sähkövika tai vastaava. Onhan se sitten palkitseva tunne, kun sen lopulta paikantaa”, Niemi sanoo. Ison, merkkikorjaamon etuna Niemi pitää
sitä, että kaikki erikoistyökalut löytyvät varmasti hyllystä. Harvinaisen tapauksen sattuessa ei siis tarvitse lähteä metsästämään välineitä. Alalle opiskelevia Niemi haluaa kannustaa erikoistumaan. ”Hyvä vinkki on, että kannattaa paneutua sähköiseen vianhakupuoleen. Se on tulevaisuutta.”
Automaalari Laura Sipiläinen aloitti työt VVAutossa toukokuussa. Sitä ennen hän ehti kartuttaa työkokemustaan muutaman vuoden muualla. ”Ihan hyvät fiilikset on uudessa työpaikassa. Tietysti on opettelemista esimerkiksi uudessa Symach-kuivatusjärjestelmässä, joka meillä nyt on toisena automaalaamona Suomessa”, Sipiläinen kertoo. Kuivausjärjestelmä nopeuttaa maalaus-
pinnan kuivumista, mikä puolestaan helpottaa Sipiläisen työtä: yhden maalauskorjauksen voi tehdä päivän aikana alusta loppuun. Automaalaus alkoi kiinnostaa Sipiläistä jo yläasteella. Hän nautti piirtämisestä ja maalaamisesta ja haki ammattikouluun automaalaripuolelle. Valintaansa hän ei ole katunut, sillä tarkka kädentyö on juuri hänen hommansa. ”Maalarimestarikouluun olisi vielä kiva mennä. Siihen tarvitsee viiden vuoden työ-
kokemuksen. Sen jälkeen vielä erikoismaalarimestarikoulu”, Sipiläinen luettelee jatkokoulutusvaihtoehtoja, jotka häntä kiinnostavat. Vanhemmilta maalareilta saatuja oppeja Sipiläinen arvostaa. ”Jokaisella maalarilla on vähän oma tyylinsä, ja heiltä voi poimia aina jotain juttuja itselle.”
ILMOITUS
22 I amis
”Me olemme Suomessa hyvin onnekkaita. Täällä kuka vain voi tarttua mihin hommaan haluaa.”
VV-Autotalot Oy ja Turun VV-Auto Oy on pääkaupunkiseudulla ja Turussa toimiva Suomen suurin Volkswagen-, Audi- ja Seat- jälleenmyyjäketju. Volkswagen Centerit, Audi Centerit ja Seat Centerit sekä Volkswagen Hyötyautokeskukset ja VV-Vaihtoautomyymälät tarjoavat asiakkailleen kaikki autoliikkeen myynti- ja jälkimarkkinointipalvelut ja autoalan ammattilaisille monipuolisia ja vaihtelevia työtehtäviä. Toimintamme perustana on ammattitaitoinen ja asiakaslähtöinen auton myynti- ja huoltotyö sekä rehti työyhteisö. VV-Autotaloissa työskentelee pääkaupunkiseudulla ja Turussa yli 600 autoalan ammattilaista. Isoimmat ammattiryhmät ovat mekaanikot, varaosamyyjät, huoltoneuvojat ja automyyjät. VV-Auto kuuluu Kesko-konserniin. Katso avoimet työpaikat: www.vv-auto.fi
www.vv-auto.fi
Kun opinto-ohjaaja kysyi yläasteikäiseltä Behar Bogujevciltä, mikä häntä kiinnostaa, oli vastaus selkeä: autot. Noin vuosikymmenen kuluttua Bogujevci on rakentamassa lupaavaa uraa autokorimekaanikkona. ”Työ opettaa paljon, ja tällä alalla tekniikka kehittyy nopeaa vauhtia. Siksi voi jatkuvasti oppia uutta ja erikoistua”, Bogujevci kertoo. Jo ammattikoulussa Bogujevci löysi tiensä VV-Auton leipiin. Ensin hän suoritti työhar-
joittelunsa Turussa, ja armeijan jälkeen seurasi perhettään pääkaupunkiseudulle. Hän kehuu työkavereitaan ja ilmapiiriä VV-Autossa, jossa hänet alusta asti otettiin hyvin vastaan. Nyt useita vuosia Espoon toimipisteessä työskennelleellä Bogujevcillä on tulevaisuudelle selvät tavoitteet: mestaritutkinnon suorittaminen. ”Se on korkein tutkinto, jonka peltiseppä voi käydä”, Bogujevci sanoo.
Alun perin Kosovosta kotoisin oleva Bogujevci ehti työvuosien välissä käydä rauhanturvakeikallakin kotimaassaan. Hän kertoo erilaisten kulttuurien ja elämäntilanteiden näkemisen auttavan arvostamaan kaikkea, mikä omassa elämässä on hyvin. ”Me olemme Suomessa hyvin onnekkaita. Täällä kuka vain voi tarttua mihin hommaan haluaa.”
amis I 23
Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Ari Nakari
KOULUTTAUDU PROSESSINHOITAJAKSI METSÄ GROUPIIN Tarjoamme koulutuksen ja työpaikan kehittyvässä työympäristössä. Prosessinhoitajana olet keskeisessä asemassa tuotantoprosessiemme laadun ja tehokkuuden varmistajana. Koulutamme sinut tehtäviisi yhteistyössä koulutuskumppanimme ja tehtaidemme asiantuntijoiden kanssa. Koulutus kestää puolitoista vuotta ja siihen sisältyy teoria- ja työssäoppimisjaksoja tehtaillamme. Suorittamalla koulutuksen hyväksytysti varmistat samalla vakituisen työpaikan johtavassa metsäteollisuuskonsernissa. Koulutusajalta maksetaan palkkaa. Haku koulutukseen käynnistyy tammikuussa 2013. Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, jonka tuotteet ovat vahvasti läsnä ihmisten arjessa ja edistävät hyvinvointia kestävästi. Metsä Groupin huipputuotteiden pääraaka-aineet ovat uusiutuva pohjoismainen puu ja puukuitu. Liiketoiminta-alueemme ovat pehmo- ja ruoanlaittopaperit, kartonki ja paperi, sellu, puutuotteet sekä puunhankinta. Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2011 oli 5,3 miljardia euroa, ja se työllistää noin 12 500 henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa.
”Metsä Group on luotettava työnantaja, joka tarjoaa kiinnostavia työtehtäviä”
www.metsagroup.com
Uusi työ oli lottovoitto! Lieksalainen Joni Komulainen, 26, kertoo ottaneensa tiedon uudesta työpaikasta Metsä Groupilla Joutsenossa vastaan erittäin innokkaasti. ”Sehän oli 19-vuotiaalle, vasta armeijasta päässeelle pojalle, kuin lottovoitto!” Sähköalan perustutkinnon suorittanut Komulainen aloitti ensin sähkötöiden parissa varmistaen näin yksintyöskentelyluvan ja siirtyi myöhemmin prosessinohjaustehtäviin. Sen jälkeen seurasi vielä paperiteollisuuden ammattitutkinto.
24ILMOITUS I amis
”Olen oppinut töissä paljon. Ammattitaidon ylläpidosta ja sen kehittämisestä huolehditaan hyvin. Eri kursseja ja koulutusmahdollisuuksia on aina tarjolla.” Vuorotöitä tekevä Komulainen kertoo olevansa todella tyytyväinen työpaikkaansa: Metsä Group on luotettava työnantaja, joka tarjoaa kiinnostavia työtehtäviä. ”Kaikki, mitä on sanottu, on kyllä aina pidetty. Minulle luvattiin vakituinen työ, kunhan hoidan paperiteollisuuden opintoni loppuun. Näin myös tapahtui. Halusin aloittaa sähkö-
alan ammattitutkinnon opinnot, ja siihenkin talo suostui mielellään”, Komulainen sanoo. Komulainen kertoo sopeutuneensa myös vuorotyöhön hyvin. Siitä saa hyvän korvauksen, ja välillä saa pitää pidempiä vapaita. Tulevaisuudessa Komulaisella on toiveissa kehittää ammattitaitoaan vieläkin pidemmälle.
Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Johanna Kannasmaa
Aina hauskaa töissä
”Nostan hattua meidän pomoille ja työkavereille: yhteishenki on jotain aivan käsittämätöntä. Kaikki auttavat toisiaan. Työkavereihin voi oikeasti luottaa, ja meillä on aina hauskaa töissä!”
Securitas on Suomen johtava turvallisuuspalveluyritys. Tuotamme monipuolisia, laadukkaita ja yksilöllisiä turvallisuuspalveluja yrityksille, yhteisöille ja julkisen sektorin tarpeisiin. Toimintamme pääalueina ovat vartiointi- ja hälytyskeskuspalvelut. Toiminnan kulmakiviä ovat toimiminen lähellä asiakasta, asiakkaan toimintaympäristön ja tarpeet hyvin tunteva, kokenut henkilöstö sekä oikein mitoitetut turvallisuuspalvelut. Tarjoamme monipuolisia ja vaihtelevia työtehtäviä. Osaamisesi ja kiinnostuksesi mukaan Securitaksella voi työskennellä erilaisissa työympäristöissä ja työtehtävissä. Halutessasi voit laajentaa osaamisaluettasi ja toimia useammassakin työtehtävässä.
www.securitas.com/fi/fi/
Turvallisuusalalla työskentelevä kaveri sai merkonomiksi valmistuneen Susanna Syrjän, 25, hakeutumaan Securitakselle töihin. Työskenneltyään ensin pari vuotta tilausvartijana ja monikohdeosaajana eri aulakohteissa Syrjä siirtyi Leppävaaran Quartetto Business Parkin aulavartijaksi. ”Ajattelin ensin, että minulla on täällä tylsää, koska olin tottunut nopeasti vaihtuvaan työhön. Kun aloitin työskentelyn Quartettossa, tämä oli aivan uusi kohde”, Syrjä kertoo.
Syrjä viihtyi kuitenkin kohteessa ja tuli etenkin asiakkaan kanssa hyvin toimeen. Viime vuoden syyskuussa Syrjä ylennettiin kohteen site supervisoriksi. Esimiestehtävät nostivat työn haastetasoa roimasti. ”Ennen pystyin aina välittämään ongelmatilanteet eteenpäin. Nyt minä olen se, kenelle soitetaan, kun on ongelmia, ja minun täytyy tietää ratkaisut niihin”, Syrjä naurahtaa ja lisää, että onneksi Securitas tukee häntä työssään hyvin. Aina voi soittaa toimistolle, jos on tarve.
Tylsää ei koskaan pääse olemaan, sillä Syrjän työpäivät voivat olla hyvin vaihtelevia - hänelle kuuluu kirjo erilaisia hommia aina asiakassuhteiden hoidosta paperin lisäämiseen tulostimeen. ”En koskaan voi etukäteen tietää mitä teen minäkin päivänä. Tilanne muuttuu aina, kun puhelimeni soi”, Syrjä hymyilee.
ILMOITUS
Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Teemu Granström
Innolla uuteen työhön
Turku Energia kuuluu Varsinais-Suomen johtaviin sähkön ja lämmön myyjiin. Toimintaan kuuluu myös energiaverkostojen ja energiatuotantolaitosten kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen. Turku Energia Sähköverkot Oy vastaa sähkönsiirrosta Turussa, konsernin sähköverkko-omaisuuden hallinnasta sekä sähköverkkopalveluista. Turku Energiassa työskentelee 320 energia-alan osaajaa monipuolisissa alan työtehtävissä ja panostamme nuoriin ja yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Näin varmistamme, että alalle saadaan uusia osaajia nyt ja tulevaisuudessa. Työskentelyn ja opiskelun yhdistämisestä hyötyvät niin työnantaja kuin työntekijäkin. Opiskelija saa kuvan siitä, millaista työskentely Turku Energialla on, ja me pääsemme tutustumaan potentiaalisiin uusiin energia-alan osaajiin.
www.turkuenergia.fi
”Työmaa vaihtuu joka päivä, ja työtehtävät ovat sellaisia, ettei niitä joka päivä muuten tulisi vastaan.”
Sähköalalla uransa tehneet eno ja setä saivat Teemu Tirkkosen, 19, kiinnostumaan samasta työstä. Yläasteen jälkeen opiskelupaikaksi varmistui Juhannuskukkulan ammatti-instituutti. Kolmannen opiskeluvuoden työharjoittelujakso toi nuoren miehen Turku Energialle hommiin. ”Täällä pääsee tekemään enemmän korkeajännitetöitä, esimerkiksi sähköverkon rakentamista. Itseäni kiinnostaa juuri ilmajohtoja maakaapeliasennukset”, Tirkkonen kertoo. Isona yrityksenä Turku Energia tarjoaa hyvin työmahdollisuuksia. Tirkkonen toimii tällä hetkellä sähkölaitosasentajaharjoitteli-
ILMOITUS
jana, joten monet asiat ovat vielä oppimisvaiheessa. Intoa kuitenkin riittää, ja uudet asiat lisäävät työmotivaatiota. ”Ei täällä ole mitään huonoja puolia. Työmaa vaihtuu joka päivä, ja työtehtävät on sellaisia ettei niitä joka päivä muuten tulisi vastaan. Kaikki tänne töihin tulevat sähköasentajat käyvät automaattisesti kahden vuoden sähkölaitosasentajan oppisopimuskoulun, jota ei kovin monessa paikkaa voi edes suorittaa.” Tähän mennessä haastavimpana työtehtävänä Tirkkonen muistaa tilanteen, jolloin eräästä muuntajasta hajosi eristin, ja sähköpylvään pää syttyi kipinöistä tuleen. Tuli kiire
lähtö, ja aiemmat työtehtävät saivat jäädä odottamaan. ”Onneksi ei tarvinnut pylväskengillä kiivetä, vaan pääsimme nosturiautolla turvallisesti pylvään päähän”, Tirkkonen muistelee. Kohteessa tehtiin hätäpaikkaus, ja myöhemmin vaihdettiin eristin. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat nuorella miehellä hyvin selvillä: loppuvuosi kuluu töissä Turku Energialla, ja tammikuussa Teemu astuu varusmiespalvelukseen. Armeijan jälkeen Tirkkonen haluaa palata takaisin töihin ja siirtyä jossain vaiheessa ammattikorkeakouluun sähköinsinööriopintojen pariin.
Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Hanna Koikkalainen
Sopivasti vastuuta ja haasteita SLO Oy on Suomen johtava sähkö- ja teletarvikkeiden tukkuliike. Palvelemme sähköurakoitsijoita, sähkönjakelu- ja teleyhtiöitä, verkonrakennusyhtiöitä, teollisuusyrityksiä ja julkisyhteisöjä 35 toimipisteessä Suomessa. Yli viidensadan maailman johtavan tavarantoimittajan ansiosta asiakkaamme saavat käyttöönsä kilpailukykyisimmät tuotteet sekä SLO:n tarjoaman asiantuntemuksen ja logistiset palvelut. Yrityksemme palveluksessa työskentelee 450 henkilöä. Kuulumme kansainväliseen Sonepar-yhtymään, joka on maailman johtava sähkötarviketukkualan yritys 33 000 työntekijän määrällä. Tarjoamme sinulle alan suurimpana toimijana näköalapaikan suomalaiseen ja tehtävästäsi riippuen myös kansainväliseen sähkötarviketukkukauppaan. Olet sitten urasi alussa oleva nälkäinen myynnin tai teknisen alan ammattilainen, tai alalla jo kannuksesi hankkinut vahva osaaja, tarjoamme sinulle paljon mielenkiintoisia töitä ja haasteita.
”Parin vuoden aikana olen huomannut, miten paljon olen oppinut.”
www.slo.fi
Siisti työpöytä ja kollegoiden vitsailu tervehtivät avainasiakasmyyjä Anssi Kauppista, 28, SLO:n toimistotiloissa Vantaalla. Työkavereiden rennot heitot antavat piristystä päiviin, ja Varkaudesta kotoisin oleva Kauppinen kertookin kotiutuneensa hyvin pääkaupunkiseudulle ja SLO:n hommiin. ”Meillä on hyvä työporukka ja viihdyn hyvin töissä. Työtehtävät ovat mielekkäitä ja haastavia”, Kauppinen hymyilee. Suunnitteluinsinöörinä ennen SLO:ta toi-
minut Kauppinen kehuu nykyisen asemansa sosiaalisuutta: työ on itsenäistä, mutta siinä pääsee tapaamaan asiakkaita ja liikkumaan toimiston ulkopuolella. Myös vastuuta annetaan. ”Luulin ehkä jotakin tietäväni, kun aloitin työt, mutta tässä parin vuoden aikana olen huomannut, miten paljon olen oppinut. Vastuuta ja haasteita on sopivasti. Eikä kukaan kerro minulle että tänään teet näin, vaan suunnittelen aikatauluni ja työni itse. Tärkeintä on, että hommat hoituu”, Kauppinen kertoo.
Tulevaisuus sähköalalla näyttää lupaavalta: ledit, sähköautot, ja muut sähkötekniset laitteet yleistyvät, ja uusia tekniikoita kehitetään jatkuvasti. Mahdollisuus edetä ja kehittyä ovat rajattomat. ”Kovin paljon tulevaisuuteen en elämääni suunnittele, mutta kyllä tietysti kiinnostaa edetä uralla. Joku pomon paikka voisi tulevaisuudessa olla mukava”, Kauppinen naurahtaa.
ILMOITUS
Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: MTV3 ja Mikko Rasila
Ilmiö. Suomen Adele. Innostavin artisti sitten Beyoncén. Näillä illä sanoilla on kuvattu tu Suomen tuoreinta a Idols-voittajaa. Mutta utta kuka oikein on Dianandra Flores – tyttö, jota hehkuttaa jopa pa maailmankuulu lauaulunopettaja David d Lee Brewer?
28 I amis
amis I 29
Kuva: MTV3
Hei,
tunnustetaan ihan rehellisesti: Suomi on jo jonkin aikaa kärsinyt Idols-ähkystä. Liian monta tuotantokautta ja liian monta tähteä, jotka jäävät unholaan ensimmäisen levyn jälkeen. Mitä tapahtui Ari Koivuselle tai Pete Parkkoselle? Voiko Suomen Idols edes tuottaa mitään kestävää tai kansainvälisesti merkittävää? Sitten hyvinkääläinen Diandra Flores astui tuomareiden eteen Helsingin koelauluissa ja jätti esityksensä päätteeksi kaikki neljä tuomaria haukkomaan henkeään. Toukokuussa City-lehti julisti, että Idols-kilpailu täytyy keskeyttää, koska muilla kilpailijoilla ei ole mitään mahdollisuuksia. Ennenkuulumatonta. ”DIANDRAN ääni kantaa sisällään viisautta, joka ylittää hänen ikänsä. Hänen tapansa käyttää sanoja on erityislaatuinen. Beyoncélla oli nämä samat piirteet”, kertoo laulunopettaja David Lee Brewer. Lee Brewer on valmentanut lukuisia huippulahjakkaita laulajia uransa aikana, ja Beyoncé on heistä ehkä tunnetuin. Berliinissä asuva Lee Brewer kuuli Diandraa ensi kertaa työskennellessään suomalaisen jazzpianisti Jarkko Riihimäen kanssa – ja menetti sydämensä. Hän otti yhteyttä Suomeen ja pyysi Diandraa luokseen laulutunneille. ”Maailmassa on paljon ihmisiä, joilla on taitoja ja ääntä, mutta kaikilla ei ole ’sitä jotain’. Se jokin on sielussa, esiintyjän silmissä, ja viimeiseksi kurkussa. Diandralla on tätä kaikkea”, Lee Brewer sanoo. Viikon työskentely nuoren suomalaislaulajan kanssa vakuutti Lee Brewerin. Hän sanoo seisovansa Diandran takana loppuun asti. Hän kertoo arvostavansa Diandran kovaa työmoraalia: Diandra ei vain halua olla laulaja ja tähti, hän haluaa olla loistava ja kehittyä jatkuvasti. KUN Diandra puhuu musiikista, hänen silmänsä tuikkivat ja hymy karkaa korviin asti. Ei jää epäselväksi, että tässä keskustellaan nyt raskaansarjan musiikkihullun kanssa. Kolmevuotiaana Diandra ilmoitti äidilleen, että haluaa aloittaa musiikkiharrastuksen. Parin vuoden kuluttua hän päätti siirtyä viuluun. Musiikkileirit, lastenteatteriesiintymiset ja musikaalit kulkivat mukana vuodesta toiseen. Musiikki oli alusta asti ainoa vaihtoehto. Päiväkodista Diandra muistaa henkilön, joka ei ollut aivan samaa mieltä. Lastentarhan opettaja haastatteli lapsia vuorotellen, ja heistä kirjoitettiin iso ”lehtijuttu” seinälle. Haastattelussa Diandralta kysyttiin, mikä hän haluaa olla isona. ”Vastasin, että haluan olla tähtilaulaja. Siihen opettaja totesi, että eihän se ole mikään oikea ammatti. Hän kysyi, minkä oikean ammatin haluan”, Diandra muistelee. Pienen tytön sydän jätti yhden lyönnin väliin, kun pettymys iski. Eikö laulaja olekaan oikea ammatti? Eikö minusta voikaan tulla laulajaa? Mutta olihan Ti-Ti Nallen Riitta-tätikin tähtilaulaja! Minusta tulee laulaja, oli se oikea ammatti tai ei, nuori tyttö päätti lopulta. ”Unelmia pitää olla. Ilman unelmia ei olis Idolsiakaan, tai mitään. Mä unelmoin ja haaveilen, ja sanon ne ääneen. Omia haaveita ei tarvitse hävetä. Sitten tehdään töitä haaveiden eteen, ja ehkä jotkut onnistuu, jotkut ei”, Diandra sanoo.
”
vaikea uskoa, etteikö Diandra olisi ponnistanut menestykseen jollain muullakin keinolla. Diandra puhuu Idolsista innosta puhkuen. Hän kehuu kaikkia tuotannossa mukana olleita ihmisiä ja kanssakilpailijoitaan. ”Kaikki oli ihan satumaailmaa siellä!” Diandra tunnustaa tykkäävänsä räpistä. Kun Cheek saapui vierailevaksi tuomariksi Idolsiin, Diandra ei meinannut uskoa sitä todeksi. Hän tekisi mielellään vaikka dueton räppärin kanssa, jos sellainen mahdollisuus tarjoutuisi. Live-esiintymiset olivat Diandralle Idolsin parasta antia, vaikka tuomareiden kommenttien kuuleminen jännittikin. ”Ensin jännittää sitä omaa esiintymistä, ja sitten sen jälkeen pitää yleisön ja kameroiden edessä kuulla kommentit. Siitä ei pääse pakoon minnekään. Olihan se hienoa, kun tuomarit tykkäsivät esityksestä, ja varsinkin kun kuuli aika isoja sanoja sanottavan.” Finaalissa tuli sitten jopa itku esiintymisten välissä ja jälkeen – mutta puhdas onnen itku. Täysi Jäähalli, mikä artistin unelma. Kokenut esiintyjä Diandra oli toki jo ennen Idolsia: hän on esiintynyt useissa näytelmissä kuten Kultakutri, Punahilkka ja Prinsessa Ruusunen. Ti-Ti Nallessa hän esiintyi aikoinaan siskonsa kanssa, ja lapsille suunnattu Staraoke-laulukilpailukin tuli voitettua. SOITTO Saksasta tuli Idols-voiton jälkeen täytenä yllätyksenä – harvemmin nuoret suomalaiset laulajat saavat kutsuja kuuluisan laulunopettajan tunneille. ”Se oli aivan mahtava viikko. Intensiivisesti työskenneltiin, juteltiin paljon ja pidettiin pitkiä tunteja. Opeteltiin hengitystekniikoita, vokaalien puhtaasti lausumista ja alaääniä”, Diandra huokaa. Viikko poissa Suomesta oli Diandralle myös ihana hengähdystauko. Saksassa kukaan ei tunnistanut häntä eikä tullut pyytämään nimikirjoituksia. ”Vaikka mä kyllä tykkään jutella ihmisten kanssa. Ei mua haittaa, jos tullaan pyytämään nimikirjoitusta. Kannan aina promokortteja mukana juuri siitä syystä, kun joskus tytöt pyytävät nimmaria vaikka kauppakuittiin. Vaikka joskus olisi vähän huonompi päivä, niin mietin aina miltä itsestäni tuntuisi jos oma idolini olisi epäkohtelias minua kohtaan”, Diandra selittää. Lady Gaga ja Beyoncé kuuluvat Diandran suuriin idoleihin. Hän ihailee heidän kykyään olla kokonaisvaltaisesti viihdetaitelijoita: vaikka laulaminen on tärkein osa, myös tanssi ja esiintymistyyli vaikuttavat yleisön viihtyvyyteen. Kokonaisvaltaista viihdyttämistä Diandrakin haluaisi oppia enemmän. Ehkäpä juuri siksi David Lee Brewerin oppiin pääseminen oli lottovoitto. Kokenut tähtien luotsi tietää kyllä, mitä menestymiseen tarvitaan. Mies itse vakuuttui Diandran kyvyistä ja mahdollisuuksista valloittaa kansainväliset areenat. Hän kehuu eritoten Diandran kurinalaista työmoraalia. Myös keskustelut kotimaasta jäivät laulunopettajan mieleen. ”Diandra on syvästi ylpeä isänmaastaan. Hän puhui paljon Suomen kauneudesta ja rikkaasta musiikkiperinteestä, kuten Sibeliuksesta. Hän haluaa, että suomalaiset voisivat olla ylpeitä hänestä”, Lee Brewer kertoo. ”Aion tehdä kaiken vallassani olevan taatakseni Diandran menestyksen.” Kovia lupauksia kovalta menestyksen tekijältä. Diandra on onnistunut vakuuttamaan ehkä juuri sen henkilön, joka voi todella tehdä hänestä kansainvälisen viihdealan ammattilaisen. Seuraavaksi pitää vain vakuuttaa koko maailma.
Unelmia pitää olla. Ilman unelmia ei olis Idolsiakaan, tai mitään. Mä unelmoin ja haaveilen, ja sanon ne ääneen. Omia haaveita ei tarvitse hävetä. Sitten tehdään töitä haaveiden eteen.”
NO, se suurin unelma ainakin on nyt toteutunut: Diandra on kovaa vauhtia kipuamassa maailman maineeseen. Tähtilaulajaksi. Itse hän on sitä mieltä, että ilman Idolsia ei olis nyt tässä. Mutta kun hänen esiintymistään katselee ja hänen ääntään kuuntelee, on
30 I amis
amis I 31
Kuva: Mikko Rasila
A M I S H A R R A S TA A
32 I amis
A L L I S T E P A N R E T L L I
E T I TA
ström u Gran : Teem t a v u K en * * Hyvön elena H i: t s Tek
Huimaa akrobatiaa, tarkkaa tikarinheittoa tai haastavaa taikomista: perinteiset sirkustaidott ovat nyt kaikkien tavoiteltavissa. Sirkuskouluja ja löytyy jo monelta paikkakunnalta Suomessa, ja a kuka tahansa voi ilmoittautua alkeiskursseille. e.
M
uistatko, kun kävit ensimmäisen kerran sirkuksessa? Klovnit, akrobaatit ja tietysti eläimet lumosivat sinut taianomaisella esiintymisellään. Ajattelit, että tämä on jotain hyvin erikoista. Maailma, joka suurimmaksi osaksi on suljettu muulta maailmalta – vain esiintymisiltoina voi nähdä välähdyksen salaisuuksista. Pitkään sirkus olikin juuri tätä: suljettu yhteisö, jonne lähinnä synnyttiin, ja jonka perinteitä vaalittiin. 1970-luvulla perustettiin ensimmäisen kerran avoimia sirkuskouluja, mikä avasi sirkusmaailman myös ulkopuolisille. Nykyisin sirkusta voi harrastaa kuka vain, missä vain. Vaikkapa Circus Helsingin treenitiloissa Vallilassa. ”Kaikki vauvasta vaariin voivat tulla tänne”, kertoo sirkusopettaja Karoliina Kaitanen, 20. Kaitanen esittelee entisen VR:n tiloja, jotka on muutettu monipuolisiksi treenitiloiksi. Paikalle on saapunut esiintyvän ryhmän jäseniä vapaaehtoisiin harjoituksiin. Ryhmä on vähän vajaa, sillä osa lähti edellisenä päivänä Sveitsiin esiintymään. Sirkuksen harrastamiseen ei tarvita mitään erikoisia taitoja, sillä harjoitukset aloitetaan yksinkertaisista liikkeistä kuten kuperkeikoista ja käsilläseisonnasta. Taitojen, notkeuden ja kestävyyden kasvaessa pääsee treenaamaan vaativampia asioita. ”Sirkuksessa mukavaa on se, että vaikka olisi loukkaantunut, niin voi aina treenata jotain. Jos
on jalka kipeä, voi jonglöörata, örata, tai jos käsi on kipeä, voi olla vaikka trampoliinilla”, Kaitanen kertoo. Kaitanen siirtyi itse sirkusharrastarkusharrastajaksi telinevoimistelun parista rista noin viisi vuotta sitten. Hän pitää sirkusta hauskempana ja monipuolisempana mpana harrastuksena kuin voimistelua. ”Parasta tässä on, kun pääsee kokeilemaan omia rajojaan ja näkee, mihin oma kroppa pystyy.” Kaitanen haluaa rohkaista jokaista kiinnostunutta kokeilemaan sirkusta. Hänen mukaansa eniten tarvitaan halua ja rohkeutta opetella asioita, fyysinen kunto kehittyy sitten siinä mukana. Circus Helsingin tiloista löytyy tarvittavia välineitä aina trapetsista trampoliiniin. Kesällä harjoituksia on aika harvakseltaan, mutta syksyllä alkaa taas uudet kurssit. Esiintyvät ryhmät harjoittelevat vapaaehtoisesti myös kesäisin. Yksi olennainen osa sirkusta on esiintyminen – jos sitä ei halua, on vähän vaikea harrastaa. Ihan oikeaan sirkukseen ei helposti pääse, mutta esiintymisiä on usein esimerkiksi pikkujouluissa ja yritystapahtumissa. Ryhmät kiertävät myös kansainvälisiä sirkus-festivaaleja. ”Kyllä muutamat tyypit ovat päässeet ulkomaillekin opiskelemaan”, Kaitanen toteaa.
”Parasta tässä on, kun pääsee kokeilemaan omia rajojaan ja näkee, mihin oma kroppa pystyy.”
amis I 33
KANSAINVÄLINEN AMIS
Hyriassa liiketaloutta opiskeleva Maria Tanhuanpää lähti toukokuussa 2012 vaihto-oppilaaksi Bangkokiin, Thaimaahan. Maria raportoi kuulumisiaan vielä ensi keväänä, kun vaihtovuosi on lähes ohi. Kuvat Marian kotialbumista.
Sawasdee ka! Terveiset täältä ”hymyjen maasta”! Tänne Thaimaahan kuuluu hyvää. Olen nyt asunut täällä kolmisen kuukautta, joten seitsemän kuukautta on vielä jäljellä. Tällä hetkellä Thaimaassa on sadekausi, joten jotkut päivät eivät ole niin kuumia (VAIN vajaa 30 astetta). Thai-kulttuuri alkaa pikkuhiljaa takoutua päähän, mutta samaa ei voi sanoa kielestä, jota tosiasiassa on suhteellisen helppo puhua. Kouluni Yothinburana (www.epyothin.com) on noin reilu 3000 oppilaan koulu (tarvitseeko edes mainita, että omaksi onnekseni olen ainoa blondi?). Normaalipäivinä herään kello 5 ja lähden kouluun noin kuudelta. Koulupäivä alkaa koulussani 7.30 aamuseremonialla, mikä kestää yleensä puolisen tuntia (joskus ollaan istuttu tihkusateessa yli tunti…). Ensimmäinen oppitunti alkaa 8.10 ja tunnit kestävät 55 minuuttia. Koulupäivät loppuvat joko 15.30 tai 16.25. Maanantai on poikkeus, koska tytöt pääsevät silloin jo klo 11 poikien Military trainingin takia. Sitä ennen on koulusta mahdoton lähteä ilman Head teacherin lupaa ja portista ulossaattoa (koulun portilla on vartijat).
Uusia ihmisiä ja ihanaa ruokaa Koulukaverit ovat ihan mahtavia! Todella monet tervehtivät, hymyilevät ja ovat ystävällisiä joka kerta tavatessani heidät. Opiskelen englanninkielen lisäksi muun muassa Thai boxingia, Ranat Ek:n (eräänlainen lyömäsoitin) soittamista, kokkausta, fencingiä, thaikieltä ja 3D:tä. Tutustuttani moniin ihmisiin paremmin, huomaan, etteivät nämä thaimaalaiset nuoret niin kamalan erilaisia olekaan... säädyllisempiä ja pidättyväisempiä ainoastaan. He myös osaavat kunnioittaa vanhempia
34 I amis
ihmisiä ja opettajia. Koulun sääntöihin kuuluu pukea päivittäin koulupuku, pitää pitkät hiukset kiinni, olla ilman koruja/meikkejä ja kunnioittaa opettajia. Ruoka täällä on noin 100 kertaa parempaa kuin Suomessa ja tulisuuteenkin alkaa jo tottua. Koulussa on monta eri kojua, mistä voi ostaa ruokaa noin 20-25 thb hintaan (noin 0.5 euroa). Koti-ikävää en ole potenut lähes ollenkaan. Tietty kavereita ja perhettä on ikävä, mutta jutteleminen ja kuulumisten vaihto onnistuu helposti Skypen ja Facebookin välityksellä. Usein viikonloppuisin vietetään aikaa muiden vaihtareitten kanssa shoppailemalla tai vaan hengaillaan jonkun luona, ellei ole muuta menoa perheen kanssa. Perheeseeni kuuluu isä, äiti, 12-vuotias pikkusisko, 19-vuotias isoveli, joka asuu vain viikonloput kotona, sekä isoäiti ja isoisä. Koulupuvun käytöstä vielä sen verran, että aluksi ajattelin sen olevan kamalaa, mutta nyt kun ainoa vaatetusongelma aamusin on se, onko puhtaita sukkia jäljellä tai onko paidat silitetty, on suhteellisen helppoa pukea koulupuku päälle. Eipähän ainakaan ole niitä kuuluisia vaatekriisejä joka aamu... Rongrean san sanook lae judruemton kong wigrit seaupa ;) eli Hauskaa koulunalkua ja vaatekriisejä! ;) Terveisin
Maria
amis I 35
AMIS IHMISSUHTEET Kuvitus: Ville Salonen
Kysyjinä ja vastaajina Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijat.
Millainen on tyylikäs poika?
Pipo pitää olla ja farkut. Ei collegepöksyjä, vähän tatuointeja. Farkut ja huppari, sillai rennosti. Ruutukuvioinen kauluspaita, niitä mä rakastan.
Haluttas kysyä, että mitä niitten päässä liikkuu? Mutta kysytäänpä, että mikä poikien mielestä tekee tytöstä epämiellyttävän?
Ällöttävää on, jos tytöllä on liikaa läväreitä naamassa.
Miksi naisilla on niin paljon kenkiä ja laukkuja?
Kun on erilaisia vaatteita, niin muut asut eivät natsaa aina kaikkien kanssa. Sopiva määrä kenkiähän on 20 paria, se on hyväksyttävä määrä eikä edes paljon. Ne ovat käyttökenkiä. Laukkuja mulla on 30 ja ne on vaan käsilaukkuja. Tytöt eivät käytä reppuja!
Mitä pojat ajattelevat sellaisista tytöistä, jotka menevät eka treffeillä sänkyyn?
Eka treffeillä ei ole välttämätöntä mennä sänkyyn. Tulee muuten aika epävarma käsitys, että onko tyttö kunnollinen vai ei. Oikea hetki täytyy olla sama molempien mielestä. Siihen voi mennä pitkäkin aika, mutta se on kahdenkeskinen juttu.
36 I amis
Tunteet kuumana – Klamydiatapauksia ilmoitettiin 13 662. Klamydiatartuntoja oli 800 tapausta enemmän kuin vuonna 2010. Naisten osuus tartunnan saaneista oli 59 %. Suurin osa tartunnoista todettiin 15–24-vuotiailla naisilla ja 20–29-vuotiailla miehillä. Tartunnoista 32 % todettiin alle 20-vuotiailla.
Ehkäisymenetelmistä
suosituin amisnuorten keskuudessa on kondomi, jota suosii 45 % amislaisista. Kuitenkin 87% tietää, että vain kondomi suojaa sukupuolitaudeilta.
Tutustu faktatietoon sukupuolitaudeista ja seksuaaliterveydestä alla. Välitä itsestäsi ja kumppanistasi ja muista ehkäisy! Lisätietoja saat terveydenhoitajaltasi. Noin 20 % väestöstä on sukupuoliherpes.
it us :T ea Tau riain en
suojaudu!
v Ku
Tippuri
Tapauksia Suomessa vuonna 2011 288 kpl. 70 % tippuritartunnan saaneista oli miehiä, ja 1/3 tartunnasta oli saatu miesten välisessä seksissä.
Kondylooma on Suomen yleisin sukupuolitauti
ja varsinkin nuorilla erittäin yleinen. Tartuntoja on arvioitu olevan Suomessa vuosittain noin 20 000.
Kuppatapauksia 179. Amislaisista 62 % on ollut yhdynnässä ja jopa 86% on saanut suudella toista ihmistä suulle.
176 uutta hiv-tartuntaa, 64 % tartunnoista todettiin miehillä ja 36 % naisilla. 56 % hiv-tartunnoista todettiin ulkomaalaisilla.
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, julkaisut http://pilleri.spt.fi
amis I 37
AMIS IHMISET
Onnellisten
amisten puolesta Teksti ja kuva: Petra Pulkkinen
≥≥ ELISA SUOMINEN hakeutui aikoinaan työharjoitteluun Etelä-Savon ammattiopistoon (Esedu), koska halusi työskennellä nuorten parissa. Harjoittelu poiki työpaikan yhteisöpedagogina, ja nyt Elisa tekee arvokasta työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden eteen. Mutta mitä yhteisöpedagogin työ pitää sisällään? ”Minulla on neljä päätehtävää: opiskelijayhdistystoiminnan, harrastetoiminnan sekä tutortoiminnan ohjaaminen ja kehittäminen sekä tapahtumatuotanto. Näitä kaikkia pyritään järjestämään ja hoitamaan kymmenessä yksikössämme”, Elisa kertoo.
KONKREETTISTA TEKEMISTÄ Yhteisöpedagogin työn päätavoite on Elisan mukaan lisätä opiskelijoiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Joissakin oppilaitoksissa tehtävää hoitaa opiskelijakoordinaattori tai jopa äikän ope oman työnsä ohessa. Esedussa on priorisoitu toisin. ”Mielestäni Esedu on edistyksellinen, kun resurssia on annettu näiden asioiden hoitamiseen. Pyrimme yhdessä aktivoimaan nuoria, jotta he saisivat toteuttaa kivoja juttuja. Näin myös hyvinvointi lisääntyy”, Elisa iloitsee. Nuorten palaute toiminnasta on ollut hyvää. Moni iloitsee siitä, että koulussa ylipäätään tapahtuu jotain. Siinä, missä koulun nuorisotyö usein tehdään yksilön hyväksi, pyrkii Elisa tekemään hommia koko porukan eteen. Esedussa
38 I amis
pyritäänkin luomaan opiskelijoille toimintaa, joka olisi mukavaa ja ilmaista. ”Amiksessa opiskelevat tekevät mielellään käytännönläheistä työtä. Tähtäämme siis yhdessä konkreettisiin tuloksiin, jotka syntyvät pitkälti hyvän tsempin ja yhteistyön voimin. Olemme tehneet yhdessä opiskelijoiden kanssa paljon asioita ja esimerkiksi oman taukotilan rakentaminen on ollut nuorille palkitsevaa puuhaa”, Elisa kertoo.
ELÄMÄ ON IHANAA! Työssään Elisa kohtaa nuorten iloja ja surujakin. Tämän päivän ilmiöihin, esimerkiksi kiusaamiseen ja syrjäytymiseen, on Esedussakin haettu yhdessä eväitä. ”Olemme kouluttaneet vertaissovittelijoiksi nuoria. Myös yhteisölliset tapahtumat usein auttavat nuoria löytämään ystäviä ja ryhmäytymään. Jos jokaisella olisi edes yksi kaveri, olisi maailma paljon mukavampi paikka”, Elisa tuumii. ”Hyvä fiilis on myös molemminpuolista vuorovaikutusta. Kyllä viihtyminen täällä vaatii työtä molemmilta osapuolilta, niin nuorilta kuin koulun henkilökunnaltakin.” Hyvän yhteishengen eteen Elisakin töitä tekee, vaikka tekemisen ja opiskelun ilo kumpuaakin tietysti nuoresta itsestään. Koulun harrastetoimintaankin pääsevät mukaan ilmaiseksi kaikki halukkaat. ”Elämä on ihanaa ja toivoisinkin, että nuoret osaisivat nauttia siitä arjesta sellaisenaan.”
FAKTA
”Elämä on ihanaa ja toivoisinkin, että nuoret osaisivat nauttia siitä arjesta sellaisenaan.” OPPILAITOS Etelä-Savon ammattiopisto TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kolmella eri paikkakunnalla, yhteensä 12 toimipistettä. OPISKELIJAMÄÄRÄ noin 8500 vuodessa (nuoria yli 2500, aikuisia noin 6000) HENKILÖKUNTA noin 530, joista opetustehtävissä noin 300 henkilöä KOULUTUSALAT: Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala
amis I 39
MEIDÄN KÄMPPÄ Teksti ja kuvat: Niko Haaranen
Mikropizzaa, kitaransoittoa ja pleikkaria
VISA POLLARI, 17, opiskelee Kainuun ammattiopistossa ICT-asentajaksi ja käy samalla lukiota. Kuhmosta kotoisin oleva Pollari asuu opiskeluaikanaan Kainuun ammattiopiston opiskelija-asunnoissa. Pollari on pitänyt asuntolaelämästä ja sanoo tulevansa toimeen muiden asukkaiden kanssa. Tärkeimpänä syynä asuntolassa asumiseen hän pitää sen edullisuutta, sillä asuminen on asujalle ilmaista. ”Täällä kyllä jätkien kanssa pärjäilee”, hän tuumii. Kainuun ammattiopiston kulttuurialan ja Kajaanin lukion yhteiskoulutuksena perustetussa medialukiossa opiskeleva NIKO HAKKARAINEN, 17, nostaa myös edullisuuden kärkisijoille asuntolassa asumisen hyvissä puolissa. Hän kertoo kanssa-asujista olevan seuraksi ja toteaa saaneensa uusia kavereita asukkaista. Oman rauhan puuttumisen Hakkarainen mainitsee pieneksi varjopuoleksi kimppa-asumisessa. Kuitenkaan hän ei pidä sitä liian häiritsevänä seikkana. ”Aina voi mennä ulos, jos häiritsee”, hän toteaa. Kavereiden ruokatottumukset ovat Hakkaraisen tiedossa. ”Lyödäänkö vetoa, että pakastimesta löytyy vähintään yksi salamipizza!” Ja niin pakastimen oven auetessa ensimmäisenä silmiin pistää salamipizzapaketti.
40 I amis
– Niillä pärjää asuntolassakin!
”Lähden ulos, jos muut häiritsevät.”
amis I 41
AMIS IHMISET
Pohjoisen tytön tie Saariselältä Helsinkiin OSKU ry:n puheenjohtajaksi on ollut kasvun ja oppimisen paikka. Työ lähellä ammattikoululaisia on kuitenkin ollut palkitsevaa. Teksti: Helena Hyvönen | Kuvat: Teemu Granström
Ei yhtään
paskantärkeä puheenjohtaja
42 I amis
K
un JENNI PARPALA, 20, aloitti työnsä opiskelijaliitto OSKU ry:n puheenjohtajana marraskuussa 2011, hän ripusti itselleen ohjeet seinälle.
OHJEET KUULUIVAT NÄIN: 1. ole oma itsesi (vaikka se välillä pelottaakin), 2. älä ole paskantärkeä (ilman sinua liitto pärjää hyvin, älä kuvittele olevasi korvaamaton), 3. ole nöyrä (et ole aina oikeassa), 4. tee työsi niin, että voit katsoa itseäsi peiliin. Nyt kun Parpalan puheenjohtajakausi lähentelee loppuaan, hän katsoo kulunutta vuotta taaksepäin ja hymyilee. Ohjeista on pidetty aika hyvin kiinni. ”Parasta tässä on ollut oppiminen. Olen oppinut itsestäni paljon asioita, omia vahvuuksia ja heikkouksia”, Parpala kertoo. Haastavimpana hän puolestaan pitää omassa ohjelistassaankin ykkösenä olevaa asiaa – eli omana itsenään olemista. Joskus sen kanssa saa kamppailla, mutta lopputulokseen Parpala on tyytyväinen. ”Amiksethan on kaikki todella mahtavia ihmisiä. He ovat terveellä tavalla itsevarmoja, ja tietävät mitä elämältään haluavat. Mielestäni ammattikoululaiset ymmärtävät hyvin, että onni koostuu pienistä perusasioista, eikä siitä, miten hieno Audi on pihassa”, Parpala sanoo. Työ OSKU ry:ssä on monipuolista ja haastavaa. Yleensä Parpala tulee toimistolle yhdeksän aikoihin aamulla ja tarkistaa sähköpostinsa. Päivän aikana saattaa olla tapaamisia vaikka kansanedustajien kanssa. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu ammattikoululaisten asioiden vieminen eteenpäin. Päivät kuluvat usein myös suunnitellen kampanjoita tai kiertäen tapaamassa opiskelijoita eri kouluissa.
”Amiksille haluaisin sanoa, että luottakaa oikeesti itseenne. Kyllä te osaatte! ”
Elämänmuutoksia Saariselältä kotoisin oleva Parpala opiskeli ennen puheenjohtajan pestiään Oulussa. Sieltä nuori nainen muutti sitten Helsinkiin. Ystävät, sukulaiset ja poikaystävä jäivät pohjoiseen. ”Kun muuttaa kauas kavereista, voi iskeä yllätysyksinäisyys. Mutta se on myös kasvun paikka, aika katsoa peiliin ja opetella tuntemaan itseään.” Parpala täyttää vapaa-aikansa lukemalla TOMMY TABERMANNIN runoja sekä rakkausromaaneja. Ruuanlaitosta hän myös nauttii – omana bravuurinaan Parpala pitää poronkäristystä. ”Perunamuussia tekee koko ajan mieli”, Parpala naurahtaa ja koskettaa pyöreää vatsaansa. Niin, puheenjohtaja Parpala odottaa perheenlisäystä. ”Tämä oli melkoinen yllätys, mutta todella iloinen yllätys. Elämä muuttuu ja vastuu kasvaa. Onhan tässä ihmetelty useaan kertaan, että minusta tulee nyt äiti”, Parpala hymyilee. Nuori nainen ei näe raskauttaan esteenä tulevaisuudelle, vaan mahdollisuutena. Äitiysloman jälkeen kiinnostaa jo jatkokoulutus ammattikorkeakoulussa. Yrittäjäperheen kasvattina Parpala kertoo miettivänsä joskus myös yrittäjyyttä. Mutta ennen sitä on vielä puheenjohtajan hommia hoidettavana. Ja paljon amiksia tavattavana. ”Amiksille haluaisin sanoa, että luottakaa oikeesti itseenne. Kyllä te osaatte!”
amis I 43
amis I 45
Hyviä töitä Helsingissä Rekrytoimme nuoria kesätöihin, opiskelijoita kesäsijaisuuksiin ja vastavalmistuneita osaajia sekä kokeneita asiantuntijoita haastaviin tehtäviimme. Tarjoamme - erilaisia työsuhteita elämän eri vaiheisiin - mahdollisuuden hakeutua uusiin tehtäviin suuren organisaation sisällä - kilpailukykyisen palkan ja kattavat henkilöstöedut - monipuolisia koulutusmahdollisuuksia Lue lisää ja katso avoimet työpaikat: www.helsinkirekry.fi
www.helsinkirekry.fi
Helsingin kaupungilla työskentelee eri alojen ammattilaisia ja asiantuntijoita. Huolehdimme kaupunkilaisten hyvinvoinnista, palveluista, arjen toimivuudesta ja kaupunkimme kehittymisestä. Olemme suurin työnantaja Suomessa ja meitä on yli 39 000.