Vuosikertomus ja vastuullisuusraportti 2020

VAV-konsernin vuosikertomus ja vastuullisuusraportti

1

VAV-konsernin vuosikertomus ja vastuullisuusraportti 1.1 VAV-konserni 1.1.1 Arvot, toimintaympäristö ja strategia 1.1.2 Toiminnan riskit 1.2 Toimitusjohtajan katsaus 1.3 Vuosi 2020 pähkinänkuoressa

2

Vastuullisuusraportti 2.1 Vastuullisuuden vuosi 2.2 Sidosryhmien osallistaminen 2.3 Vastuullisuuden johtaminen ja teemat VAV-konsernissa 2.4 Vastuullisuuden tavoitteet ja johtaminen 2.5 Taloudellisesti kestävä 2.5.1 Taloudellinen toiminta ja vakaus 2.5.2 Vastuulliset hankinnat ja korruption vastaisuus 2.6 Vastuullinen työnantaja 2.6.1 Hyvinvointi ja työturvallisuus 2.6.2 Ammattitaitoinen henkilöstö 2.7 Työtä asukasta varten 2.7.1 Elä enemmän 2.7.2 Asumisturvallisuus 2.8 Kestävä ympäristö ja kiinteistökanta 2.8.1 Kestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden huomioiva uudisrakentaminen sekä suunnitelmallinen ylläpito- ja korjaustoiminta 2.8.2 Kiinteistöjen energiatehokkuus ja päästöt 2.8.3 Jätteet ja kierrätys 2.9 Ympäristötunnuslukujen lisätiedot ja muut avainkäsitteet 2.10 GRI-indeksi

3

Toimintakertomus ja tilinpäätös

4 4 7 7 10 11

12 12 13 14 15 20 20 21 23 23 25 26 26 28 29 29 32 34 35 38

42

1 VAV-konsernin vuosikertomus-/vastuullisuusosio VAV-konsernin organisaatio ja keskeiset toiminnot

VAV Yhtymä Oy

VAV Asunnot Oy

Asiakkuusyksikkö vastaa kiinteistöjen isännöinnistä, asuntojen vuokrauksesta, yleisasiakaspalvelusta sekä asukastoiminnasta.

Kiinteistöt ja kiinteistötekniikkayksikkö vastaa yhtiön omistamien kiinteistöjen teknisestä elinkaaresta, korjaustoiminnasta ja energianhallinnasta.

Rakennuttamisyksikkö vastaa uustuotannosta ja rakennusluvan vaativista peruskorjauksista.

Taloushallintoyksikkö vastaa yhtiön kirjanpidosta, maksuliikenteestä, vuokrareskontrasta, perinnästä, asumisneuvonnasta sekä asumisaikaisesta vuokrasopimusten hallinnosta.

Hallinnon tukifunktio palvelee kaikkia yksiköitä ja kehittää VAV:n toimintaa kokonaisuudessaan.

VAV Palvelukodit Oy

1.1 VAV-konserni VAV-konserni on Vantaan kaupungin omistama yhtiö, joka rakennuttaa, omistaa ja hallinnoi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Vantaalla.

Omistuksessamme on 230 kiinteistöä ja 11 000 vuokrakotia, joissa asuu joka kymmenes vantaalainen (noin 19 000 asukasta).

VAV Yhtymä Oy on VAV-konsernin emoyhtiö, joka hallinnoi konsernin vapaarahoitteisia asuntoja. Vuoden 2020 lopussa yhtiöllä oli 691 vapaarahoitteista asuntoa, joissa asui 1 357 asukasta. Asuntojen lukumäärä pieneni 61 asunnon verran edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui yhden kiinteistön purkamisesta ja toisen myynnistä.

VAV Asunnot Oy on VAV Yhtymä Oy:n tytäryhtiö. VAV Asunnot OY hallinnoi konsernin ARA- ja korkotukiasuntoja. Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2020 päättyessä 9 553 asuntoa, joissa asui 17 523 asukasta. Myös VAV Asunnot Oy:n asuntojen lukumäärä väheni 102 asunnolla kahden kiinteistön myynnin ja yhden kiinteistön purun vuoksi vuonna 2020. Valtion tukemien arava- ja korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen vuokraaminen perustuu tarveharkintaan sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) asukasvalintaoppaaseen.

VAV Palvelukodit on VAV Yhtymä Oy:n tytäryhtiö. VAV Palvelukodit Oy hallinnoi konsernin palvelu- ja hoivakiinteistöjä. Yhteensä yhtiöllä oli vuoden 2020 päättyessä 661 palvelu- ja hoiva-asuntoa. Asukasvalintapäätökset erityisryhmien asuttamisesta tekee Vantaan sosiaali- ja terveystoimi palvelutarpeen selvityksen perusteella.

Vuonna 2020 VAV-konsernin organisaatio koostui yhtiökokouksella valitun hallituksen alaisuudessa toimivasta toimitusjohtajasta, johtoryhmästä sekä neljästä liiketoimintayksiköstä (taloushallinto, kiinteistöt ja kiinteistötekniikka, rakennuttaminen, asiakkuus). Lisäksi suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa toimivat yhtiön lakimies, IT-päällikkö, viestintä- ja markkinointipäällikkö sekä hallintosihteeri. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä kuluvan vuoden lopussa oli 53 henkilöä.

Vuoden 2020 aikana seitsemän henkilön työsuhde päättyi. Näistä henkilöistä kolme jäi eläkkeelle. Työsuhteista määräaikaisia oli vuoden aikana kolme kappaletta.

4

50

50

51

54

53

hlöä

hlöä

hlöä

hlöä

hlöä

2016

2017

2018

2019

2020

ORGANISAATIO JOHTORYHMÄ Toimitusjohtaja Asiakkuusjohtaja Kiinteistöjohtaja Rakennuttajajohtaja Talous- ja henkilöstöjohtaja Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Talous- ja henkilöstöjohtaja

Taloushallinto 1 controller 2 kirjanpitäjää 4 perintäneuvottelijaa 2 asumisneuvojaa

HALLINTO

Toimitusjohtaja

Kiinteistöjohtaja

Toimitusjohtaja Hallintosihteeri IT-päällikkö Lakimies Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Rakennuttajajohtaja

Kiinteistöt ja kiinteistötekniikka 1 korjauspäällikkö 1 LVI-asiantuntija 1 projektipäällikkö 2 teknistä asiantuntijaa 1 kehittämisinsinööri 1 energiavastaava

5

Asiakkuusjohtaja

Rakennuttaminen

Asiakkuus

1 rakennuttamisen projektipäällikkö 1 rakennuttajaasiamies 1 valvojaa 1 talotekniikan projektipäällikkö

1 isännöintipäällikkö 1 vuokrauspäällikkö 1 kehittämispäällikkö 11 isännöitsijää 1 vihervastaava 6 vuokrausneuvottelija 2 asiakaspalvelusihteeriä

VAV-KONSERNIN TOIMITUSKETJU TOIMITUSKETJU

Ohjaavat tekijät

Vaikutukset

Tontin hankinta

Rakennuttaminen (investointi)

Vuokraus

Valtio (ARA) Kaupunki Kysyntä

Palvelut asukkaille

Kiinteistöjen ylläpito

Kohtuuhintaisia asuntoja vantaalaisille

Vantaan kaupunki

VAV-konserni Yhteistyökumppanit

6

ELÄ ENEMMÄN VAV:LLA

on pitkään ollut vakaata, sillä sijainti kasvukeskusalueella ja suuri vuokra-asuntokysyntä ovat turvanneet kannattavan toiminnan. Toimintaympäristö on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa paikallisten markkinoiden, globaalien kehitystrendien (Sitra Megatrendit 2020 ») ja kuluneena vuonna koko maailmaa koskevan pandemian vuoksi. Lisäksi kiristyvä kansainvälinen ja paikallinen lainsäädäntö sekä yhteiset kansalliset tavoitteet ohjaavat konsernin toimintaa vaikuttaen sen strategiaan, palvelutarjontaan, asemaan vuokra-asuntomarkkinoilla sekä yhteiskunnallisena toimijana.

VAV-konserni laatii vuosittain myös riskikartoituksen. Tavoitteena on kartoittaa kokonaisvaltaisesti VAV Yhtymä Oy:n ja sen tytäryhteisöjen VAV Asunnot Oy:n ja VAV Palvelukodit Oy:n toimintaan liittyvät riskit ja hallita niitä ennakoivasti sekä Vantaan kaupungin tytäryhteisöjen riskienhallintapolitiikan yhtenäisyystavoitteen ja muun omistajaohjauksen mukaisesti.

1.1.1 Arvot, toimintaympäristö ja strategia Arvot VAV-konsernin päivittäisen toiminnan ja strategian perustana toimivat vuonna 2019 yhdessä henkilöstön kanssa päivitetyt yhtiön arvot, joiden kärkenä toimii ”Elä enemmän VAV:lla”. Tämä tarkoittaa sitä, että kohtuullisen vuokratason, kattavien sähköisten palveluiden ja vastuullisesti toimivan vuokranantajan ansiosta asukkaiden asumisen arki sujuu, ja aikaa sekä rahaa jää enemmän elämiseen.

ELÄ ENEMMÄN VAV:LLA • Kustannustehokkuus ja laadukkuus • Digitalisoimme asiakaspolut ja prosessit

1.1.2 Toiminnan riskit

VASTUUTA KANTAEN – SUUNTAA NÄYTTÄEN

Rahoitusmarkkinoiden aiheuttamat pääomariskit

• Toimimme asiakaslähtöisesti ja edistämme henkilökunnan työkykyä

• Yhdessä menestymme ja uudistamme rohkeasti

Yhtiön asuntokanta vanhenee, mutta kiinteistön pitkäaikaiset velat eivät vuosimaksulainajärjestelmän ja pitkän korkotukilainajärjestelmän sisällä lyhene asunnon kulumista vastaavasti. Riskinä on pitkällä aikavälillä jatkuva velkaantuminen, omavaraisuusasteen ja taloudellisen kannattavuuden heikkeneminen.

Rahoitusta tarjoavien toimijoiden vähäinen määrä voi johtaa yksittäisen rahoittajatahon liian suureen painoarvoon lainasalkussa, mikä pitkällä aikavälillä on riski.

• Varmistamme palveluillamme asukkaan asumisen sujuvuuden

Uudistuotantotavoitteen saavuttaminen

• Vastuullisuus ulottuu meillä sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöasioihin

ARKEA ARVOSTAEN – YHDESSÄ TEHDEN

VAV Asunnot Oy:n uudistuotantotavoite on nostettu 350 asuntoon vuodessa. Uudistuotanto edellyttää valtion tukemassa tuotannossa omia pääomia 10 prosenttia ja loput rahoitetaan lainalla. Omia pääomia ei yhtiössä lainoiteta, eli mikäli uudistuotannon omia pääomia ei saada riittävästi kerättyä, tuotantotavoitetta ei saavuteta. Uudistuotantotavoitetta ei saavuteta myöskään silloin, jos tontteja ei ole tarjolla riittävästi.

Toimintaympäristö ja vastuullisuustavoitteita uhkaavat riskit Saavuttaakseen strategian, arvojensa ja vastuullisuusteemojen mukaiset tavoitteensa, VAV-konserni on kartoittanut toimintaympäristönsä ja sen vaikutukset yhtiöön osana yhtiön riskikartoitusta. Toiminta

7

Tietoturva ja tietosuoja

tämme toimintaprosessejamme ja uudistamme ICT ympärisMegatrendit 2020: töämme sekä raportointiamme toiminnan tehokkuuden lisää• Ekologisella miseksi. Pidämme huolta myös jälleenrakennuksella henkilöstömme koulutuksesta ja on kiire jaksamisesta sekä ennakoivas• Väestö ikääntyy ja ta rekrytoinnista. Hyvä palvelu monimuotoistuu ja tehokas toiminta ylläpitävät • Verkostomainen myös asumisviihtyvyyttä ja pitkiä valta voimistuu asiakassuhteita. Olemme panos• Teknologia sulautuu taneet palveluidemme sähköistäkaikkeen miseen ja viestinnän uudistamiseen sekä kanavien tarkasteluun • Talousjärjestelmä kuten sähköinen asuntohakemus, etsii suuntaansa -allekirjoitus ja -irtisanominen, OmaVAV-palvelu sekä uusi uutiskirje asukkaille ja sidosryhmille.

Lisäksi tuemme asukastoimintaa ja olemme lisänneet markkinointia potentiaalisille asiakkaille mm. asumisen portaaleissa. Häätöjen ennaltaehkäisy ja muut ennaltaehkäisevät toimenpiteet takaavat turvallisen ja pitkäkestoisen asumisen. Turvaamme myös mahdollisuudet toimivalle kiinteistökohtaiselle asukastoiminnalle, joka mahdollistaa asukkaiden osallistumisen omaa asuintaloa koskevien asioiden päätöksen teossa, lisäten yhdenvertaisuutta ja asumisviihtyvyyttä.

Yhtiön käsittelemästä tiedosta suuri osa on tietosuojalain alaista tietoa, jonka käsittelyyn liittyy sekä teknisiä, inhimillisiä ja tuottamuksellisia riskejä. Tietosuoja-asetus on lisännyt vaatimuksia järjestelmien ja toimintatapojen tietoturvalle, ja tietoturvarikkomukset on ankarasti sanktioitu. Ulkoapäin tulevat tietoturvauhat ovat kasvava riski. Henkilötietoihin liittyvät inhimilliset ja/tai tuottamukselliset tieto-suojarikkomukset ovat yhtiön toiminnan luotettavuuden ja maineen kannalta haastavimpia ja toteutuessaan aiheuttavat myös taloudellisin riskin.

Strategian kiteytys Hallituksen hyväksymä strategia laaditaan VAV-konsernissa kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja sen toteutumista seurataan johtoryhmässä kuukausittain. Strategisena tavoitteenamme on taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti toimiva vakaa konserni, jolla on hyvässä kunnossa oleva kohtuuhintainen asuntokanta. Huolehdimme riittävästä kunnossapidosta, peruskorjausprosessin kustannustehokkuudesta ja asuntojemme arvon säilymisestä suunnitelmallisesti. Korjausvelan välttäminen tukee taloudellista tuottavuutta ja kustannustehokkuuden toteutumista. Riittävä omavaraisuusaste sekä korkea kiinteistöjen käyttöaste turvaavat taloudellisen vakauden. Rakennamme kysyntää vastaavia asuntoja keskittyen pienten asuntojen tuotantoon kestävän kehityksen periaatteita huomioiden.

Tavoitteidemme toteuttamiseksi uudistumme rohkeasti. Päivi-

1

2

3

4

5

VUOKRAASUNTOTARJONNAN

RAHOITUKSEN TARJONTA

UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEN

PIENITULOISIMPIEN

ILMASTONMUUTOS

ja kohtuuhintaisten asuntojen kysynnän voimakas kasvu

on haasteellista, etenkin ARAuudistuotantoon

hinnat nousseet pääkaupunkiseudulla

maksukyky on heikko ja maksuhäiriöt yleisiä

vaatii entistä vastuullisempaa yritystoimintaa

Huomioitavat muutokset VAV-konsernin toimintaympäristössä, VAV strategia 2020–2023.

8

PERUSTEHTÄVÄ:

Tuotamme ja tarjoamme vastuullisesti laadukkaita ja kohtuuhintaisia asuntoja vantaalaisille

Elä enemmän

TAVOITE:

Taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti toimiva vakaa konserni, jolla on hyvässä kunnossa oleva kohtuuhintainen asuntokanta

Strategiset vahvuudet:

Vakaa talous

Monipuolinen asuntokanta

Asuntokanta voimakkaan kysynnän alueella

Osaava henkilökunta ja toimiva organisaatio

Strategiset tavoitteet:

Konsernitalouden vakauden turvaaminen

Ympäristön kestävyyttä tukeva uudistuotanto ja oikeaaikainen korjaustoiminta

Asumisturvallisuuden varmistaminen

Asiakaslähtöiset palveluprosessit

Korkea käyttöaste

Riittävän tonttivarannon varmistaminen

Vuokratason kohtuullisuus

Palveluiden sähköistäminen

Riittävä omavaraisuusaste

Ammattimainen kiinteistökehitys

Aktiivinen asukastoiminta

Osaava ja motivoitunut henkilökunta

Muuttuvien ympäristövaatimusten ennakointi

Ennaltaehkäisevät toimet asumisturvallisuuden varmistamiseksi

Kriittiset menestystekijät:

Strategia 2020–2023.

9

1.2 Toimitusjohtajan katsaus

S

Vuoden 2020 NPS-luvusta voidaan todeta, että olemme onnistuneet palvelemaan asukkaitamme hyvin koronarajoituksista huolimatta.

elvisimme erilaisten rajoitusten vuodesta 2020 hyvin.

Työskentelyämme ja toimintaamme haastoivat jo alkuvuodesta poikkeusjärjestelyt, joilla pyrimme turvaamaan sekä henkilökuntamme että asukkaittemme turvallisuuden ja hyvinvoinnin epävakaassa koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa.

Vuoden 2020 asuntokannan vuokrausaste oli 99,03 prosenttia.

Vuokrausasteen pieneen heikentymiseen edellisvuoteen verrattuna vaikutti kiinteistökannan kehitys, myimme rivitalokiinteistöjä ja purimme kiinteistöjä, mikä vähensi asuntokantaamme hetkellisesti.

VAV-konsernin asiakaskokemusta mittaa asiakkailtamme kerättävä jatkuva palaute. Mittauksessa selvitetään sisään muuttavien, asuvien, poismuuttavien asukkaiden sekä Chat-palvelua käyttävien mielipidettä toiminnastamme. VAV:n kokonais-NPS oli vuonna 2020 45,6 (tavoite 37,5). Tämä luku mittaa asukkaiden suositteluhalukkuutta (NPS). Vuoden 2020 luvusta voidaan todeta, että olemme onnistuneet palvelemaan asukkaitamme hyvin koronarajoituksista huolimatta.

Jatkoimme vuonna 2019 alkanutta vastuullisuustyötämme. Vuoden 2020 aikana päivitimme tasa-arvo- ja yhdenmukaisuussuunnitelmaamme sekä eettiset ohjeet. Otimme käyttöön ilmiantokanavan verkkosivullamme ja kehitimme yritysraportointia PowerBI-ohjelman käyttöönotolla. Lisäksi toimistomme Tikkurilassa sai Green Office -sertifikaatin syyskuussa.

Julkaisimme joulukuussa VAV:n resurssiviisauden tiekartan. VAV-konsernin resurssiviisauden tiekartta toteuttaa osaltaan VAV:n strategiaa ja Vantaan kaupungin ilmastotavoitteita. Resurssiviisauden tiekarttaan on kirjattu keskeiset toimenpiteet ja tavoitteet, joilla VAV kantaa oman kortensa kekoon resurssiviisaan tulevaisuuden puolesta.

Resurssiviisauteen vievät tavoitteet ja keinot elävät ajassa, kun teknologia kehittyy ja tutkimustieto lisääntyy, siksi niitä matkan varrella tarvittaessa tarkennetaan. Sitoutuminen tavoitteisiin ja riittävät resurssit turvaavat resurssiviisaiden ratkaisujen toteutumisen.

Koska joka kymmenes vantaalainen asuu VAV-kodissa, yhtiön ympäristö- ja vastuullisuustyöllä on merkittävä sija kaupungin asuntomarkkinoilla sekä kaupunkilaisten arjessa.

VAVlaisia oli vuoden lopussa 53 henkilöä. Yritys- ja työnantajakuvamme on kehittynyt viime vuosien aikana hyvällä tavalla, ja kiinnostus VAV:ta kohtaan esimerkiksi työnantajana näkyi myönteisenä myös rekrytoinneissa.

Poikkeusaikoina tarvitaan toivoa. Ilman edes häilyvää näkymää jostakin hyvästä tulevaisuudessa, meillä on suuri riski lannistua ja lakata uskomasta asioiden järjestymiseen. Kautta aikojen ihmiset ovat selvinneet käsittämättömistäkin vaikeuksista usein vain siksi, että he eivät ole hylänneet pientä unelmantynkää sisimmässään.

Jaksetaan katsoa ja uskoa tulevaan ja tehdä arjen tekoja, jotka kantavat meitä ja muita eteenpäin!

Haluan kiittää VAVlaisia, yhteistyökumppaneita ja asiakkaitamme venymisestä ja kärsivällisyydestä tänä poikkeuksellisena aikana.

Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta!

Teija Ojankoski toimitusjohtaja

10

1.3 Vuosi 2020 pähkinänkuoressa

10 844 ASUNTOA

KESKIVUOKRA

12,29 €/m /kk ²

(VAV Asunnot Oy)

Asuntohakemuksia vuoden lopussa

Vuokrausaste

99,03 % (VAV Asunnot Oy)

HENKILÖSTÖÄ

53

ASUKKAITA VAV:N ASUNNOISSA

18 880 Keskimääräinen asumisaika voimassa olevissa vuokrasopimuksissa

8 vuotta, 6 kuukautta 11

5 810

Uusia hakemuksia kuukausittain

n. 1 500

Asunnon hakijoista saa asunnon keskimäärin

1,3 %

Vuokrasopimuksen irtisanomisia keskimäärin kuukaudessa

106 kpl, 11,6 %

2 Vastuullisuusraportti uudisrakentamisella sekä tarvittaessa kiinteistökaupoilla. Myös asukkailla on tärkeä rooli kestävämmän yhteiskunnan rakentamisessa, ja VAV kannustaakin asukkaitaan mm. energian- ja vedenkulutuksen vähentämiseen sekä jätteiden kierrättämiseen. Joka kymmenes vantaalainen asuu VAV-kodissa, joten yhtiöllä on merkittävä sosiaalinen asema kaupungin asuntomarkkinoilla sekä kaupunkilaisten arjessa.

Teemme työtämme ennen kaikkea asukkaitamme varten, jotka motivoivat meitä toimintamme kehittämisessä vuosittain.

Tässä vastuullisuusosiossa esitämme nyt ensikertaa yritysvastuutietomme GRI standardien Core vaatimustason mukaan. Pyrimme kehittämään ja tarkentamaan raportointia vuosittain yhdessä muiden vastuullisuuden teemoihin liittyvien kehityshankkeiden kanssa (KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta, 2013). Lähitulevaisuudessa merkittävässä roolissa kehitystyössämme ovat vuonna 2020 laadittu resurssiviisauden tiekartta, pyrkimys Joutsenmerkki-kriteerit täyttävään rakennuttamiseen, energiatehokkuussopimukset sekä vuonna 2021 uudistuva jätelaki.

Vastuullisuus tarkoittaa VAV-konsernille perustehtävämme ja arvojemme toteuttamista jokapäiväisessä toiminnassamme. Tämä näkyy konkreettisesti toiminnan kehittämisenä kohti kestävämpää yhteiskuntaa, jossa kiinteistösektorilla on tärkeä rooli.

Rakennetun ympäristön osuus Suomen päästöistä on 30–40 %.

Energiatehokkuus on VAV-konsernissakin tiedostettu yhdeksi tärkeimmäksi vastuullisuuden painopisteeksi jo usean vuoden ajan.

VAV:lle tämä tarkoittaa ympäristön kannalta kestävämpien käytäntöjen kehittämistä, kokeilua sekä käyttöönottamista toimitusketjussaan sekä kiinteistöissään unohtamatta kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamista kustannustehokkaalla toiminnalla. Tämän toteuttamisessa VAV-konsernia auttavat sen osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä muut sidosryhmät. Haasteita kiinteistöalan vastuullisuustyölle tuottavat eri vastuullisuuden osa-alueiden mahdolliset ristiriitaiset tavoitteet, joiden seurauksena joudutaan punnitsemaan esimerkiksi vaihtoehtoja vanhan korjaamisen sekä uuden rakentamisen välillä.

VAV vastaa näihin haasteisiin suunnitelmallisella ylläpito-, korjaus- ja

2.1 Vastuullisuuden vuosi HELMIKUUSSA starttasi Energiaremppa-kampanja, johon haki mukaan 54 VAV-kotia

TAMMIKUUSSA aloitettiin VAV:n PowerBI-raportoinnin kehittäminen

12.3. koronatiedottaminen alkaa

KESÄKUUSSA päivitettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

MAALISKUUSSA päivitettiin VAV:n eettisiä ohjeita

24.9.

VAV:n toimistolle myönnetään Green Office -ympäristösertifikaatti

4.11.

VAV otti käyttöön Whistleblowing-ilmiantopalvelun vav.fi sivustolla

6.10. VAV allekirjoitti Suomen Puukerrostalot Oy:n kanssa urakkasopimuksen puukerrostalonrakentamisesta Vantaan Asolaan, Lipstikankujalle

KESÄN AIKANA poistetaan vieraslajeja VAV:n kiinteistöjen pihoilta

12

JOULUKUUSSA valmistui VAV:n resurssiviisauden tiekartta

5.11. VAV allekirjoitti Lujatalo Oy:n kanssa urakkasopimuksen Vantaan Veromieheen tulevasta Joutsenmerkki-kohteesta

2.2 Sidosryhmien osallistaminen

Yhteistyökumppanit

VAV-konserni on olemassa asukkaitaan varten ja perustehtävämme on tarjota kohtuuhintaista sekä laadukasta asumista vantaalaisille.

VAV-konsernin toimitusketju sisältää monipuolisesti kiinteistöalan toimijoita ja osapuolia. Yhtiön merkittävimpiin sidosryhmiin kuuluvat omistaja Vantaan kaupunki, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Palveluyhteistyökumppanit ja IT-järjestelmien toimittajat sekä tärkeimpinä henkilöstö ja asukkaat. Osa sidosryhmistämme on omistajan toiminnasta riippuvaisia ja osa oman kilpailutus- ja hankintaprosessimme avulla määräytyneitä.

Edellä mainittujen lisäksi olemme jäsenenä seuraavissa järjestöissä: Rakli, KOVA ry, Green Building Council ja Helsingin seudun kauppakamari.

Yhteistyökumppaneihin kuuluvat VAV:n palveluista vastaavat ulkoiset yhteistyökumppanit, kuten rakennusurakoitsijat ja huolto-, siivous- ja viherhoidon palveluyritykset. Yhteistyökumppaneihin voidaan lisäksi lukea muut vuokrataloyhtiöt. Palveluyhteistyökumppanit kilpailutetaan määräajoin julkista hankintalakia noudattaen. Yhteistyötä ja toimintaa kehitetään määrittämällä toiminnannalle ja palvelun laadulle liittyviä yhteisiä tavoitteita jo kilpailutusvaiheessa. Tavoitteiden toteutumista seurataan yhteistyöpalaverissa kuukausi-, kvartaali- ja vuositasolla.

Henkilöstö VAV-konsernin henkilöstö koostuu eri alojen asiantuntijoista (ks. organisaatiokaavio s. 5). Päästäkseen tavoitteisiinsa, on VAV-konsernin huolehdittava aktiivisesti henkilöstönsä hyvinvoinnista sekä ammattitaidosta. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan vuosittain ulkopuolisen tekijän toimesta ja tulokset käydään läpi yhteisesti koko henkilökunnan kanssa. Lisäksi kannustamme henkilöstöämme osaamisensa kehittämiseen työn ohessa.

Omistaja – Vantaan kaupunki VAV-konserni on Vantaan kaupungin omistama osakeyhtiö.

Omistaja asettaa konsernin toiminnalle tavoitteet ja raamit konserniohjeistuksessaan omistajaohjauksen mukaisesti. Lisäksi heillä on rooli maankäytön hallinnassa sekä yhtiön rahoituksen järjestämisessä.

Asukkaat

VAV-konserni on olemassa asukkaitaan varten ja perustehtävämme on tarjota kohtuuhintaista sekä laadukasta asumista vantaalaisille.

VAV toteuttaa jatkuvaa asukastyytyväisyyden mittausta WheelQ:n NPS-mittarin avulla. Kysely lähetetään niin asuville kuin sisään- ja poismuuttaville asukkaille. Lisäksi asukasaktiiveille lähetetään vuosittain syksyllä kysely heidän näkemyksestä asukasaktiivien ja VAV:n yhteistyön toimivuudesta ja toiminnan kehittämisestä.

Asukastoiminnalla on merkittävä rooli VAV:n toiminnassa sekä sujuvassa ja laadukkaassa asumisessa. Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvalla asukastyytyväisyyskyselyllä (NPS=Net promoter score) sekä tarvittaessa pienemmillä tiettyyn asiaan ja/tai palveluun kohdistetuilla kyselyillä. Vuonna 2020 tehtiin mm. asukasaktiivi- ja pihojen toimenpideohjelmakyselyt.

Asukkaidemme yksilökohtaisiin tarpeisiin vastataan asumis- ja vuokraneuvonnalla sekä laadukkaalla asiakaspalvelulla.

13

2.3 Vastuullisuuden johtaminen ja teemat VAV-konsernissa Olennaiset vastuullisuusteemat Vuonna 2019 toteutetussa sähköisessä sidosryhmäkyselyssä tunnistettiin yhteensä 34 kiinteistöalan taloudelliseen, sosiaaliseen sekä ympäristövastuuseen liittyvää osatekijää. Tunnistamisessa hyödynnettiin KTI:n (Kiinteistötieto Oy) Yritysvastuu kiinteistöalalla 2013 raporttia sekä vuoden 2019 yritysvastuukatsausta, VAV-konsernin päivitettyä strategiaa ja muiden alan edelläkävijä yritysten vastuullisuusraportteja.

Kyselyn vastauksien perusteella muodostettiin neljä koko VAV-konsernia koskevaa yritysvastuuraportoinnin ja -kehittämisen teemaa: Taloudellisesti kestävä ja luotettava, Hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö, Vastuullinen työnantaja sekä Työtä asukasta varten. Näiden alle määriteltiin alateemat kyselyssä esiintyneiden aiheiden mukaisesti. Lähtökohtaisesti raportin tiedot koskevat koko VAV-konsernia, suoraan sen alaisuudessa toimivaa henkilöstöä ja suoraan omistuksessa olevia kiinteistöjä. Mikäli rajauksia on tehty, raportoidaan ne aihekohtaisen tunnuslukujen yhteydessä.

Taloudellisesti kestävä

Vastuullinen työnantaja

• taloudellinen vakaus

• hyvinvointi ja turvallisuus

• vastuulliset hankinnat • korruptionvastaisuus

• ammattitaito

VASTUULLISUUS VAV-KONSERNISSA

2.4 Vastuullisuuden tavoitteet ja johtaminen

Työtä asukasta varten • Elä enemmän • asumisturvallisuus

VAV-konsernin lähivuosien keskeisenä tavoitteena on olla vakaa konserni, jolla on hyvässä kunnossa oleva kohtuuhintainen ja ympäristön kestävyyden huomioiva asuntokanta. Vastuullisuutta johdetaan VAV-konsernissa yhtenä kokonaisuutena kiinteänä osana yhtiön päivittäistä operatiivista toimintaa Vantaan kaupungin omistajaohjauksen mukaisesti. Vastuullisuus todentuu asuntojen vuokrauksessa sekä uusien talojen rakennuttamisessa ja nykyisten ylläpidossa. Yhtiö noudattaa toiminnassaan viranomaisten ohjeistuksia, lakeja ja asetuksia sekä hyvää vuokra-, vuokranvälitys- ja isännöintitapaa. Yhtiön omistaja Vantaan kaupunki asettaa yhtiön toiminnalle tavoitteet konserniohjeistuksessaan omistajaohjauksen mukaisesti ja niiden pohjalta laaditaan

Kestävä ympäristö ja kiinteistökanta • energiatehokkuus ja päästöt • jätteet ja kierrätys • kestävä ja ympäristön monimuotoisuuden huomioiva rakennuttaminen, ylläpito sekä korjaustoiminta • yhdessä onnistumme

14

yhtiön hallituksen hyväksymä strategia sekä talous- ja toimintasuunnitelma, joiden kiinteänä osana vastuullisuus on.

VAV-konserni raportoi suoriutumisestaan säännöllisesti omistajalle ja hallitukselle.

Omistajan kanssa järjestetään säännöllisiä arviointikeskusteluja, hallitustyöarviointi sekä -kehittämistyöpajoja hallitukselle ja yhtiön johtoryhmälle. Hallituksen kanssa käydään säännöllinen palautekeskustelu ja toimitusjohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja käyvät vuosittain oman kehityskeskustelunsa.

Jatkossa vastuullisuusraportin asioita tullaan lisäksi tarkastelemaan omistajan kanssa myös yhtiökokouksessa. Johtoryhmä arvioi myös omaa toimintaansa jatkuvan kehittämistyön välityksellä sekä henkilöstötyytyväisyyskyselyiden kautta saadun palautteen perusteella.

Edellä mainittujen lisäksi toimintaamme ohjaavat erilaiset yhtiö- ja yksikkökohtaiset tarkemmat ohjeistukset sekä periaatteet, jotka on selostettu tarkemmin niihin liittyvien vastuullisuusteemojen yhteydessä.

Vieressä olevassa taulukossa on esitetty tärkeimmät vastuullisuustavoitteitamme ohjaavat johtamisen työkalut, ohjeistukset ja suunnitelmat.

Omistajaohjaus

VANTAAN KAUPUNKI

Hallitus seuraa ja ohjaa vastuullisuuden toteutumista sekä riskienhallintaa. Hallitukseen kuuluvat: puheenjohtaja Tuula Laukkanen, 1. varapuheenjohtaja Petri Koivuniemi, 2. varapuheenjohtaja Hanna Valtanen, Hannu Ahonen, Tanja Aidanjuuri-Niemi, Marilla Kortesalmi, Jasi Kuokkanen, Carita Orlando, Ari Männikkö, Jussi Särkelä, Sirpa Tuuva, asiantuntijajäsen Tomi Henriksson, asiantuntijajäsen Martti Lipponen, toimitusjohtaja Teija Ojankoski, sihteeri Sanna Lesch

HALLITUS Johtoryhmä vastaa vastuullisuuden toteutumisesta ja riskienhallinnasta. Johtoryhmään kuuluvat: toimitusjohtaja Teija Ojankoski, kiinteistöjohtaja Jukka Aalto, henkilöstö- ja talousjohtaja Liisa Kälvälä, rakennuttajajohtaja Anna Ritonummi, asiakkuusjohtaja Lasse Käck ja viestintä- ja markkinointipäällikkö Minna Pääkkönen

JOHTORYHMÄ Vastuullisuuden toteutumisesta ja riskien tunnistamisesta vastaa yrityksen operatiivinen taso, joka koostuu seuraavista yksiköistä: vuokraus, isännöinti, kiinteistönpito, rakennuttaminen, talous ja hallinto.

OPERATIIVINEN TASO Vastuullisuuden johtamisprosessi VAV-konserni.

15

Osana johtamisprosessia VAV määrittelee vuosittain toimintasuunnitelmassaan strategiaa sekä vastuullisuustyötä toteuttavia tavoitteita. Alla olevassa taulukossa on esitetty VAV-konsernin vastuullisuusnäkökulmien kannalta olennaisimmat tavoitteet ja niitä koskevat toimenpiteet.

ARVOT JA MISSIO / STRATEGIA JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Vastuullisuus näkökohta

Keskeiset johtamisen suunnitelmat, ohjeistukset tai työkalut

Taloudellisesti vakaa ja luotettava Vuokratason kohtuullisuuden ja talouden vakauden turvaaminen

Toiminta- ja taloussuunnitelma, ARA-ohjeistus, Yhtiön riskikartoitus

Hankintojen vastuullisuus

Toiminta- ja taloussuunnitelma, VAV-konsernin hankintaohje, Vantaan kaupungin hankintaohje

Yleisten lakien ja säädösten mukainen vuokraus- ja liiketoiminta

Toiminta- ja taloussuunnitelma, Hyvän vuokraus-, vuokranvälitys- ja isännöintitavan periaatteet, eettinen ohjeistus

Työtä asukasta varten Asukasturvallisuus (tilojen turvallisuus/terveellisyys, yksityisyyden suoja, muu)

Toiminta- ja taloussuunnitelma, Kiinteistön pelastussuunnitelma, GDPR, ICT-tiekartta

Asiakastyytyväisyys

Toiminta- ja taloussuunnitelma, Hyvän vuokraus-, vuokranvälitys- ja isännöintitavan periaatteet, eettinen ohjeistus

Vastuullinen työnantaja Henkilöstön ammattitaito ja kehittyminen

Toiminta- ja taloussuunnitelma, Eettinen ohje, Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Henkilöstön työturvallisuus

Toiminta- ja taloussuunnitelma, Työsuojelun toimintaohjelma ja vuosisuunnitelma, Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta

Henkilöstön hyvinvointi ja tasa-arvo

Toiminta- ja taloussuunnitelma, Työterveyshuollon toimintasuunnitelma, Työsuojelun toimintaohjelma, Eettinen ohje, Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, Aktiivisen välittämisen opas

Kestävä ympäristö ja kiinteistökanta Päästöt ja energiatehokkuus (sähkö, vesi, lämpö)

Resurssiviisauden tiekartta 2020, VAETS 2017–2025 ja ETJ+, Green Office

Kustannustehokas, oikea-aikainen ja ympäristön kannalta kestävä ylläpito sekä korjausrakentaminen

Toiminta- ja taloussuunnitelma, PTS, Resurssiviisauden tiekartta 2020, Pihojen hoidon toimenpideohjelma

Jätemäärän vähentäminen ja kierrätys

Resurssiviisauden tiekartta 2020, Green office

Ympäristön kestävyyttä tukeva uudistuotanto

Joutsenmerkki, Resurssiviisauden tiekartta 2020, rakennuttamisen suunnitteluohjeistus

Luonnon monimuotoisuuden tukeminen

Joutsenmerkki, Resurssiviisauden tiekartta 2020, toiminta- ja taloussuunnitelma

16

VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEISTUS

Keskeiset vastuullisuuteen liittyvät ohjeistukset ja periaatteet sekä tavoitteet

LUONNOS VASTUULLISUUSTEEMOIHIN LIITTYVISTÄ TAVOITTEISTA

Taloudellisesti vakaa ja luotettava

Työtä asukasta varten

Vastuullinen työnantaja

Tavoitteet vuodelle 2021 (strategia, toimintasuunnitelma, resurssiviisauden tiekartta)

Tavoitteet (strategia, toimintasuunnitelma, toiminnan mittarit 2020, resurssiviisauden tiekartta)

Toteuma/Eteneminen/Toimenpiteet

Konsernin vuokrausaste tavoite 99,1

99,03

Omavaraisuusasteet

Omavaraisuusaste VAV-konserni 30,2 %

Omavaraisuusasteet: Yhtymä väh. 20% ja Asunnot Oy väh. 15 %

Saatavien hallinta, saatavat alle 2% liikevaihdosta

Saatavat 1,1 %

Saatavien hallinta, saatavat alle 2% liikevaihdosta

Anonyymin ilmoituskanavan käyttöönotto

Otettu käyttöön 4.11.2020

Ilmenneiden väärinkäytösten määrä 0

Konserniraportoinnin kehittäminen (Power BI)

Power BI ympäristö otettu käyttöön koko konsernissa

Power BI:n raportoinnin jatkokehittäminen

Uudistetun konserniohjeistuksen hyväksyntä ja käyttöönotto

Hyväksytty 10.11.2020

Hankintaohjeen päivitys

Uuden asukaslaskutushinnaston käyttöönotto

Otettu käyttöön 1.6.2020 alkaen

Uuden taloushallintojärjestelmän käyttöönotto

VAV-konsernin kokonais NPS > 37,5 (sisäänmuutto, asuminen, poismuutto, chat)

Kokonais NPS 2020: 45,6

VAV-konsernin kokonais NPS > 38,0 (sisäänmuutto, asuminen, poismuutto, chat)

OmaVAV palvelun käytön lisääminen

3021 uutta rekisteröitynyttä käyttäjää vuoden 2020 aikana. Käyttäjiä yhteensä 9227.

Jokainen uusi asukas rekisteröityy automaattisesti OmaVAV:n käyttäjäksi sopimuksen hyväksymisen yhteydessä

Sähköisten asukaspalvelujen kehittäminen

Sähköisen allekirjoituksen, irtisanomisen ja vuokravakuuden käyttöönotto sekä hakemusprosessin kehittäminen

OmaVAV palvelun kehittäminen

Asiakaspalvelu uudistuksen toteuttaminen toiminnan ja viestinnän tehostamiseksi

Uuden mallin mukainen toiminta käynnistetty 9.12.2020. Muutoksia asiakaspalvelutoimintojen jakamisessa.

Uuden toimintamallin jatkokehittäminen

Asukastoiminnan aktivointi

Suunniteltu seitsemän asukastapahtumaa, joista koronan vuoksi toteutui vain 1 kpl

Tilojen olosuhteiden ja terveellisyyden seuranta

Osana ETJ+ järjestelmää tehdään kiinteistökatselmuksia noin 10 % kiinteistökannasta vuosittain. (katselmoitavina asioina mm. energiatehokkuus, sisäilma, korjaustoimenpiteet)

Tilojen olosuhteisiin ja terveellisyyteen liittyvien katselmusten sekä seurannnan kehittäminen

Parannetaan asiakasviestintää ja tiedotusta viestinnän uudistuksilla

Uutiskirjeen käyttöönotto, energiaremppa kampanja

Parannetaan asiakasviestintää ja tiedotusta viestinnän uudistuksilla

Vantaan kaupungin Myönteisen erityiskohtelun-ohjelman tukeminen

Osallistuminen Street Art Projektiin (Hakunila, Mikkola). Lisäksi parannettu pihavalaistusta ohjelma-alueilla.

Vantaan kaupungin Myönteisen erityiskohtelun-ohjelman tukeminen (Länsimäki)

IT-ympäristön uudistusprojektin käynnistäminen

Pilvipalveluiden käyttöönotto koko konsernissa

IT-ympäristön jatkokehitys

Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot 3,5 %/vuosi tai alle

1,5%

Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot 3,5 %/vuosi tai alle

Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus poislukien luontainen poistuma < 12 %

7,5%

Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus poislukien luontainen poistuma < 12 %

Henkilöstön työtyytyväisyys yli vertailuaineiston keskiarvon (Eläkevakuutusyhtiön tutkimusaineisto)

Toteutetaan joka toinen vuosi. Vuoden 2019 kokonaisarvosana 3,93 (1–5). Vertailuaineiston keskiarvo 4,3.

Henkilöstön työtyytyväisyys yli vertailuaineiston keskiarvon (Eläkevakuutusyhtiön tutkimusaineisto)

Työtyytyväisyyskyselyssä ja työterveysselvityksessä ilmenneisiin kehityskohteisiin puuttuminen

Asiat käsitelty laajennetun johtoryhmän kokouksessa ja sovitut toimenpiteet käyty läpi henkilöstön kanssa

Työtyytyväisyyskyselyssä ilmenneisiin kehityskohteisiin puuttuminen

Koulutuspäiviä > 3 pv/vuosi/työntekijä

Työtehtäväkohtaisia koulutuksia sekä koko henkilöstöä koskevat tietosuoja- ja asiakaspalvelukoulutukset

Koulutuspäiviä x määrä

Kehitetään organisaation sisäistä viestintää ja yhteistyötä

VAV:n henkilöstön uudiskirje kaksi kertaa vuodessa, intran ja Teamsin hyödynnettävyyden lisääminen sekä etätyökäytäntöjen tarkentaminen, sisäisen viestinnän ohjeistus, tiimiesittelyt sekä prosessikuvaukset.

Sisäisen viestinnän kanavien mittarointi

Etätyökäytäntöjen selventäminen

Henkilöstön etätyökysely järjestetty 9/2020

Etätyöskentelyn pelisääntöjen päivittäminen kyselyn ja korona-aikana saatujen kokemusten perusteella

X

X

Konsernin vuokrausaste tavoite 99,1

Asukastoiminnan kehittäminen verkossa (webinaarit, streemaus, Teams)

Korjausrakentamisessa lisätään ympäristön kestävyyttä tukevia toimintatapoja (strategia 2024)

Korjausrakentamisessa lisätään ympäristön kestävyyttä tukevia toimintatapoja (strategia 2024)

Edistetään jätteiden lajittelua PTS- ja ylläpitokorjauksissa (strategia 2024)

Kierrätyksen tehostamista ja seurannan sekä raportoinnin järjestämistä selvitetään jätelain uudistuksen mukaisesti vuonna 2021

Edistetään jätteiden lajittelua PTS- ja ylläpitokorjauksissa (strategia 2024)

Luodaan perusparannushankkeille suunnittelu- ja prosessiohje

Käynnistetään vuoden 2021 aikana

Luodaan perusparannushankkeille suunnittelu- ja prosessiohje

Luodaan korjausrakentamisen osakorjauksille korjauskonseptit, joissa mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen selvitetään

Käynnistetään vuoden 2021 aikana

Luodaan korjausrakentamisen osakorjauksille korjauskonseptit, joissa mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen selvitetään

Laaditaan omistajan kanssa yhteensopiva resurssiviisauden tiekartta

Laadittu ja hyväksytty omistajan toimesta joulukuussa 2020.

Päivitys 2021 kaupungin päivitysten mukaan

Siirrytään monimuotoisuutta edistävään ja kestävään viherhoitoon (strategia 2024)

Kestävä ympäristö ja kiinteistökanta

Siirrytään monimuotoisuutta edistävään viherhoitoon (strategia 2024)

Laaditaan luonnon monimuotoisuutta tukeva pihojenhoidon PTS suunnitelma sekä suunnitteluohje

Piha-PTS suunnitelma tehty yhteistyössä Ramboll OY:n kanssa.

Asukkaille lähetettyyn kyselyyn vastasi yli 1100 asukasta.

Piha-PTS suunnitelman sekä suunnitteluohjeistuksen jalkautus 2021 alkaen

Rakennetaan kiinteistöt ensisijaisesti Joutsenmerkki kriteerit täyttävinä (strategia 2024)

Rakenteilla olevista 265/365 ja suunnitteilla olevista asunnoista 247/404 raportointi hetkellä

Rakennetaan kiinteistöt ensisijaisesti Joutsenmerkki kriteerit täyttävinä (strategia 2024)

Aloitetaan puukerrostalorakentaminen

Ensimmäinen urakka suunnitteluvaiheessa

Aloitetaan puukerrostalon rakentaminen

Rakennuttamisen suunnitteluohjeistuksen päivittäminen

Suunnitteluohjeistuksen päivitys valmistuu alkuvuodesta 2021

Rakennuttamisen suunnitteluohjeistuksen tavoitteiden toteutumisen seuranta

Uudisrakentamisen hiilijalanjälkilaskenta käyttöönotto

Bionovan OneClick-ohjelma otettu testikäyttöön (3 kohdetta) yhteistyössä Granlundin kanssa.

Käynnistyvät uudet hankkeet toteutetaan A-enerigialuokkaan

Toimiston Green Office sertifiointi 2020

Sertifikaatti saatu 24.9.2020

GreenOfficen mukainen toiminnan kehittäminen Energiatehokkuuden tavoitteet ja toimenpiteet

Energiatehokkuuden tavoitteet ja toimenpiteet Kiinteistökannan energiatehokkuuspotentiaali selvitys.

Selvitys laadittu Granlundin toimesta

Suunnitelmien ja tavoitteiden päivitys selvitysten perusteella.

VAETS 2017–2025 (vuoden 2016 kiinteistökanta), vuoden 2020 välitavoite 4910 MWh (-4 %)

Säästötoimenpiteet raportoidaan Motivalle maaliskuun loppuun mennessä. Lopullinen yhteenveto Motivalta.

VAETS 2017–2025 (vuoden 2016 kiinteistökanta),vuoden 2020 välitavoite 4910 MWh (-4 %)

Konsernitavoitteet (ETJ+): Sähkön ominaiskulutus 4,7 kWh/ rm3, lämmön (normeerattu) ominaskulutus 42,0 kWh/rm3 ja vedenkulutus 1,88 m3/asm2

Sähkö: 4,4, Lämpö: 43,1 ja Vesi 1,96

Sähkön ominaiskulutus 4,6 kWh/rm3, lämmön (normeerattu) ominaskulutus 41,5 kWh/rm3 ja vedenkulutus 1,84 m3/asm2

Öljynlämmityskohteiden muuttaminen kauko- ja maalämmityskohteiksi vuoteen 2024 mennessä

Vuoden 2020 lopussa jäljellä yksi öljylämmityskohde

Öljynlämmityskohteiden muuttaminen kauko- ja maalämmityskohteiksi vuoteen 2024 mennessä

Lämmön tuotannon hybridiratkaisujen kehittäminen (PTS)

Aikataulutettu PTS-suunnitelmaan

Lämmön tuotannon hybridiratkaisujen toteuttaminen PTS-suunnitelman mukaisesti

Pilotoidaan huoneistokohtaiseen anturointiin perustuvaa kiinteistöjen lämmityksen ohjausjärjestelmää ja laajennetaan järjestelmää mahdollisuuksien ja pilotoinnista saatujen kokemuksien perusteella.

Rakennusautomaatio-pilotointeja 33 kiinteistössä

Pilotoidaan huoneistokohtaiseen anturointiin perustuvaa kiinteistöjen lämmityksen ohjausjärjestelmää. Toteutettujen seuranta ja uusien kohteiden valinta lisäpilotointia varten.

Nykyisen energianseurantajärjestelmän uusiminen, jonka osana CO2 päästöjen raportointi

Kilpailutettu uusi järjestelmä ja käyttöönotto aloitettu.

Käyttöönoton läpivienti.

Siirtyminen LED-valaistukseen valaisinten uudistusten yhteydessä (ETJ+)

Valaistuksia uusittu 16 kohteessa.

Jatketaan LED-valaistukseen siirtymistä valaisinten uudistusten yhteydessä (ETJ+)

Talousjätteen seurantajärjestelmän käyttöönotto

Selvityksessä. Nykyisin raportit HSY:ltä.

Talousjätteen seurantajärjestelmän käyttöönotto

Asukkaiden ympäristötietoisuuden lisääminen

Asukkaiden ympäristötietoisuuden lisääminen

Sekajätteen osuuden vähentäminen kiinteistöissä (HSY:n raporttiin perustuen)

Raportoidaan ensimmäisen kerran

Sekajätteen osuus < 80 % kokonaisjätteen määrästä (arviodun painon perusteella)

Energiaremppa-kampanja

Energiaremppa kampanja kesti koko vuoden 2020, ja siinä seurattiin kolmen VAV-kodin sähkön-, veden ja lämmön kulutusta

EkoVAV-palvelun käyttöönottaminen

TALOUDELLINEN

YMPÄRISTÖ

SOSIAALINEN

• Vuokratason kohtuullisuus

• Oikea-aikainen ja ympäristön kestävyyttä tukeva korjaustoiminta

• Laadukas ja kohtuuhintainen asuntokanta

• Kustannustehokas sekä kestävä ylläpito ja korjausrakentaminen

Tavoitteilla tuetaan tärkeimmiksi nousseiden näkökulmien kehittämistä

• Hankintojen vastuullisuus • Konsernitalouden vakauden turvaaminen • Asiakastyytyväisyys ja sen seuranta

• Jätemäärän vähentäminen ja kierrätys

• Asumisen turvallisuus

• Kiinteistöjen energiatehokkuus

• Yleisten lakien ja säädösten mukainen vuokraus- ja liiketoiminta

• Ympäristö kestävyyttä tukeva uudistuotanto

• Henkilökunnan työkyky ja turvallisuus

• Ympäristön kuormitusta vähentävien ratkaisujen kehittäminen

• Talousrikollisuuden torjunta

19

• Asumisen sujuvuus (sijainti, asunnon sopivuus)

2.5 Taloudellisesti kestävä 2.5.1 Taloudellinen toiminta ja vakaus

Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen, VAV-konserni Sidosryhmät

Selitys

Asiakkaat

Vuokra- ja käyttökorvaukset, myynnit

Taloudellinen lisäarvo ja verojalanjälki VAV-konserni tuottaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vantaalaisille. Suurena vuokrataloyhtiönä tiedostamme roolimme merkittävänä alueellisena toimijana, työllistäjänä sekä veronmaksajana. Oman henkilöstömme lisäksi työllistämme välillisesti palvelu- ja urakkasopimusten kautta ison joukon kiinteistö- ja rakennusalan osaajia.

Asunnoissamme asuu noin joka kymmenes vantaalainen, joten olemme tärkeä tekijä alueen ihmisten arjessa sekä Vantaan alueellisessa kehittämisessä. Roolimme vuoksi meillä on välillisesti suuri vaikutus myös harmaantalouden torjunnassa, jossa noudatamme viranomaisten ohjeistuksia ja suosituksia, hankintaohjeistusta sekä eettisiä toimintaperiaatteita.

Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen

Rahavirrat, M€ 2020

2019

2018

96,1

96,1

93,4

96,1

96,1

93,4

Toimittajat

Ostetut palvelut, muut hankekulut

52,7

53,9

47,9

Työntekijät

Henkilöstön palkat sivukuluineen

3,4

3,4

3

Pääoman tuottajat

Korko- ja rahoituskulut

5,1

5,4

5,4

Julkinen sektori

Laskennalliset tuloverot

3,1

2,7

3,7

Yhteisöt

Investoinnit yhteisöllisiin tarkoituksiin

0

0

0

64,3

65,4

60

30,7

33,4

Taloudellisen lisäarvon jakautuminen Taloudellisen lisäarvon säilyminen

Taloudellinen vakaus ja kohtuullinen vuokrataso

TILITETYT VEROT

Kustannustehokkaalla toiminnalla pyritään varmistamaan merkittävimpiä kilpailijoita edullisempi vuokrataso ja asumiskustannukset yleisistä taloudellisista heilahteluista huolimatta. Konsernitalouden vakauden varmistamisessa riittävä omavaraisuusaste, saatavien hallinta sekä korkea kiinteistöjen vuokrausaste nähdään kriittisinä menestystekijöinä. Vuokravalvonnalla ja asumisneuvonnalla on erityisen tärkeä rooli saatavien hallinnassa ja pitkäaikaisten vuokrasuhteiden ylläpitämisessä. Tavoitteiden toteutumista ja niitä tukevia toimintoja ohjataan yhtiön hallituksen hyväksymillä VAV-konsernin talousarviolla, strategialla sekä talous- ja toimintasuunnitelmalla.

Vuokranmäärityksen lähtökohtana on korkotukilakiin perustuva omakustannusperiaate, jota ARA valvoo. Se tarkoittaa, että vuokraa kerätään sen verran, mitä asumisen hoito-, ja korjaus- ja rahoituskulujen maksuun tarvi-

Kiinteistövero Ennakonpidätys palkoista Oman käytön arvonlisävero Myynnin arvonlisävero Sotumaksut

2998502,645540,495931,111883,37375,-

OSTOPALVELUIHIN SISÄLTYVÄ ARVONLISÄVERO YHTEENSÄ 13690737,Uustuotannon investointien alv Asumispalveluiden ostojen alv Vuosikorjausten sisältämä alv

20

4150507,4594871,4945358,-

0

taan. Erilaiset käyttökorvausmaksut, kuten vesimaksu taas vähentävät vuokrankeräystarvetta. Myös asukkailla on tärkeä rooli kiinteistöjen kulurakenteen muodostumisessa ja kannustammekin esimerkiksi energiaa säästävään asumiseen, jätteiden kierrätykseen sekä asunnon kunnosta huolehtimiseen. Huoneiston vuokra perustuu myös sen käyttöarvoon, johon vaikuttaa eniten kiinteistön sijainti.

Kiinteistökannan arvon säilyminen turvataan suunnitelmallisella korjaamisella ja kunnossapidolla, joka perustuu yhtiön kiinteistökannalle laadittuun PTS-suunnitelmaan. Lisäksi kiinteistön taloudellisuus sekä elinkaaren aikainen kestävyys otetaan huomioon rakennuttamisen suunnittelussa.

tuotteiden ja tarvikkeiden käyttö.

Kansallisen kynnysarvon alittava hankinta tilataan ensisijaisesti yhtiön puitejärjestelmään kuuluvalta toimittajalta tai kaupungin sopimustoimittajalta. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa epäiltyä yhtiö noudattaa EU:n hankintadirektiiviin (2014/24/EU) perustuvaa julkista hankinväärinkäytöstä talakia. Hankintojen vastuullisuuteen liitvuoden aikana tyy olennaisesti myös tilaajavastuulaki (1233/2006). Sen tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä luoda yrityksille ja julkisoikeudellisille yhteisöille edellytyksiä varmistaa, että niiden kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. VAV-konserni on solminut valvontapalvelusopimuksen lain velvoitteiden valvontaan Tilaajavastuu Oy:n kanssa ja suosittelee kaikille yhteistyökumppaneilleen Tilaajavastuupalveluun liittymistä, josta yhtiö saa ilmoituksen tilaajavastuulainmukaisten velvoitteiden täyttymisestä.

2.5.2 Vastuulliset hankinnat ja korruption vastaisuus Vastuulliset hankinnat VAV-konserni noudattaa hankinnoissaan lakiin perustuvaa ja vuonna 2020 päivitettyä hankinta- ja talousohjetta sekä Vantaan kaupungin hankintakeskuksen laatimaa yleistä hankintaohjetta. Se kattaa tavaroiden ja palveluiden ostot, vuokraamisen ja siihen rinnastettavan toiminnan sekä urakalla teettämisen.

Tehtävät hankinnat perustuvat yhtiön hallituksen hyväksymään toiminta- ja taloussuunnitelmaan tai toimitusjohtajan hyväksymään hankinta-aloitteeseen. Hallitus hyväksyy lisäksi uustuotannon- ja perusparannushankkeet sekä alueelliset kilpailutukset huollon, siivouksen ja vihertöiden sekä puitesopimusten osalta. Lisäksi hyödynnämme Vantaan kaupungin kilpailuttamia hankintasopimuksia.

VAV-konsernissa huomioidaan hankinnan kohteen laadulliset tarpeet, eettiset periaatteet sekä ympäristövaikutukset. Yhtiö on viimevuosina keskittynyt erityisesti hankinta- ja kilpailutusprosessien kehittämiseen ja ehtojen tarkentamiseen. Pyrimme toiminnassamme hankintoihin, joiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman pienet. Tähän pyritään mm. siten, että palveluhankintakohtaisesti arvioidaan käytettävät tuotteet ja tarvikkeet sekä pyritään ensisijaisesti määrittelemään niitä koskevat vaatimukset niin, että sallitaan vain ympäristömerkin tai sen kriteerit omaavien

Korruptionvastaisuus ja väärinkäytösten ehkäiseminen VAV-konserni sitoutuu toiminnassaan viranomaisten ohjeiden ja suositusten, lakien ja asetusten sekä hyvän vuokraus-, vuokrausliiketoiminta- ja isännöintitavan noudattamiseen. VAVkonsernin eettiseen ohjeistukseen on kirjattu ohjeet lahjusten tai etujen vastaanottamisesta sekä eturistiriitatilanteiden välttämiseen.

Ohjeistuksen tarkoitus on täydentää muita annettuja ohjeita ja tukea konsernin henkilöstöä annettujen tehtävien suorittamisessa sekä päätöksenteossa. Epäselvissä tapauksissa henkilöstön on kysyttävä neuvoa ja pyydettävä ohjeistusta lähimmältä esimieheltä.

VAV-konserni ei hyväksy toiminnassaan epäeettisiä kauppatapoja, lahjuksien vastaanottamista tai maksamista tai muiden laittomien taloudellisia etuuksia ylläpitääkseen liiketoimintaansa. VAV-konserni ei osallistu poliittisen toiminnan rahoittamiseen tai taloudelliseen tukemiseen. Yhtiössä pidetään lisäksi huolta siitä, että hallinnon edustajilla kuten hallituksen jäsenillä tai johtoryhmällä ei ole

21

VUOKRAUSASTE 2014–2020 99,5

SAATAVIEN IKÄJAKAUMA

99,4%

99,4 99,3

99,2%

99,2

99,0

99,0%

98,9

16%

98,8 2014

2015

2016

2017

2018

2019

18%

Yli 60 vrk

99,0%

99,0%

Yli 360 vrk

19%

99,1%

99,1%

99,1

Yli 180 vrk

Yli 14 vrk

46%

2020

OMAVARAISUUSASTE 2014–2020 30

25,5

27,2

27,7

25

21,3

Saatavat vuokraliikevaihdosta Vahingonkorvaussaatavat kaikista saatavista

19,3

20

16,5 15

Maksumuistutuksia Haasteita Häätöjä Kirjatut luottotappiot Luottotappiot vuokraliikevaihdosta Jälkiperinnässä saatavia

12,4

10 2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

22

VAV Yhtymä Oy

VAV Asunnot Oy

49 177 € muutos ed. -34 % 0,8 %

973 014 € muutos ed. -3,3 % 1,2 %

2 202 €

270 787 € (28 % saatavista) n. 1 900 kpl/kk 249 kpl 30 kpl 279 993 € 0,35 % 1 881 263 €

n. 120 kpl/kk 9 kpl 0 kpl 25 563 € 0,41 % 287 253 €

eturistiriitoja suhteessa yrityksen toimintaan.

Vuonna 2020 VAV:lla otettiin käyttöön EU:n Whistleblower-direktiivin mukainen anonyymi ja kolmannen osapuolen ylläpitämä väärinkäytösten ilmoitus eli ”Whistleblowing”-kanava. Sen välityksellä kuka tahansa yrityksen henkilöstöstä ja sidosryhmistä voi ilmoittaa huomatuista väärinkäytöksistä tai eettisten toimintaohjeiden vastaisesta toiminnasta. VAV-konsernin johto käsittelee ilmoitukset ja tekee päätökset mahdollisista seuraamuksista. Kuluneena vuonna kanavalle ei tullut yhtään väärinkäytösilmoitusta.

kanssa. Yhteistyötä työterveyspalvelujen kanssa ohjaa työterveyden toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa.

VAV-konsernin koko henkilöstö on vakuutettu Protectorin sairauskuluvakuutuksella sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella.

Sairauskuluvakuutus kattaa kaiken sairastamisen, määräaikaistarkastukset ja työntekijöitä ohjataan tarvittaessa Kelan työkyvynylläpitoon liittyviin kuntoutuksiin. Lisäksi on sovittu kriisiavusta sekä vakuutukseen kuuluvasta kriisiturvasta.

Kannustamme henkilöstöämme jaksamista ja hyvinvointia edistävään toimintaan myös vapaa-ajalla tarjoamalla liikunta- ja kulttuuriedun ilman omavastuuosuutta. Lisäksi tarjoamme mahdollisuuden erityistyölasien hankintaan sekä työskentelyergonomian konsultointiin ja oman työtuolin hankintaan. VAV-konsernissa pyritään myös avoimesti juhlistamaan saavutuksia yhteisissä tilaisuuksissa, luomaan ryhmähenkeä koko henkilöstön TYHY-päivillä sekä vaihtamaan kuulumisia perinteisillä perjantaikahveilla.

2.6 Vastuullinen työnantaja Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö sekä toimiva työyhteisö ovat avainasemassa strategian ja tavoitteidemme onnistumisessa.

VAV-konserni haluaa olla vastuullinen työantaja, joka panostaa henkilöstökokemukseen arvojensa mukaisesti. Tähän liittyy työntekijöiden työkyvyn edistäminen, mukava työilmapiiri ja henkilöstön ammattitaidon kehittäminen. Joka toinen vuosi henkilöstön hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä selvitetään ulkopuolisen toimijan järjestämällä henkilöstökyselyllä, jonka tulokset käydään läpi yhdessä koko henkilöstön kanssa. Vuonna 2019 tehdyn kyselyn selvinneisiin ongelma- ja kehityskohteisiin puututaan ja niiden edistämiseksi laaditaan henkilöstön kanssa toimintasuunnitelma. Työntekijöitä edustaa päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä laajennettu johtoryhmä, johon on valittu edustaja jokaisesta liiketoimintayksiksiköstä. Laajennetun johtoryhmän kokouksissa henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda anonyymisti esille ja käsittelyyn heitä askarruttavia asioita.

2.6.1 Hyvinvointi ja työturvallisuus TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT 1,5 % (ED. VUOSI 2,8)

Hyvinvointi

Töistä poissa yht. 197 työpv eli 3,7 pv per työntekijä Palkattomia sairauspv 6 kpl Sairas oma ilmoitus 36 pv Sairas lääkärin tod.

157 pv

Koko VAV-konsernin henkilöstö kuuluu 100 %:sti Palta Ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisen työehtosopimuksen piiriin. Henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehditaan VAV-konsernissa mm. eettisen ohjeistuksen, tasa-arvo suunnitelman sekä kattavien työterveyspalvelujen avulla, jotka on järjestetty yhteistyössä Suomen Terveystalo Oy:n

23

Työturvallisuus VAV-konserni on työnantajana vastuussa työyhteisön hyvinvoinnista ja kehittämisestä. Yhtiötä henkilöstön työturvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä avustaa viisihenkinen työsuojeluvaaleilla valittava työsuojelutoimikunta, joka laatii ja ylläpitää työsuojelun toimintaohjelmaa sekä vuosisuunnitelmaa työsuojelulain mukaisesti. Ohjelma on pysyväluonteinen toimenpideohjelma ja yleissuunnitelma toteutettavasta työsuojelun toimintalinjasta VAV-konsernissa. Työsuojelun painopisteet ovat työterveyshuolto, ensiapuvalmius, ennaltaehkäisevä päihdetyö, työkyvyn ylläpito, työskentelyn ergonomia, asiakaspalvelu, liikkuminen kiinteistöillä, asiakaskohtaamiset ja konfliktien hallinta sekä väestönsuojelu.

Työturvallisuuden suurimmat riskitekijät liittyvät työmatkoihin, poikkeavaan asiakaskäyttäytymiseen sekä toimiston ulkopuolella tapahtuvien työtehtävien hoitamiseen varsinkin silloin, kun työtehtävissä liikutaan yksin. Henkilöstön saatavilla on myös uhkaavien tilanteiden toimintaohje.

Uhkaavista tilanteista raportoidaan työsuojelutoimikunnalle sekä omalle esimiehelle.

Rakennuttamisen ja kunnossapidon osalta työturvallisuudesta säädetään Valtioneuvoston asetuksessa työmaaturvallisuudesta (205/2009) ja turvallisuus huomioidaan jo kilpailutus- ja suunnitteluvaiheessa. VAV huolehtii, että hankkeet suunnitellaan sekä toteutetaan turvallisesti ja turvallisiksi käyttää Suomen lakien ja asetusten mukaisesti. Työmaalla hankkeelle nimetty päätoteuttaja vastaa urakan työturvallisuudesta ja VAV määrittää lisäksi oman työturvallisuuskoordinaattorinsa, joka valvoo osaltaan työturvallisuusperiaatteiden noudattamista.

TYÖTAPATURMAT Työturvallisuustilanne käydään läpi jokai(HUOM. EI SISÄLLÄ TIETOA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA SITEN sessa työmaakokouksessa ja tapaturmat VAV:N TOIMINTAAN VÄLILLISESTI LIITTYVISTÄ TAPATURMISTA) sekä vaara tilanteet kirjataan pöytäkirjaan.

Olennainen osa työturvallisuutta on myös 2018 2019 2020 henkilöstön koulutus. VAV-konserni edellyt2 kpl 1 kpl 1 kpl tääkin työmailla toimivalta henkilöstöltään esimerkiksi voimassa olevaa tulityö- ja työturvallisuuskorttia.

24

2.6.2 Ammattitaitoinen henkilöstö Henkilöstön kouluttaminen Toimialamme vaatii erikoisosaamista. Huolehdimme, että henkilöstöllämme on tarvittava ammatillinen erikoispätevyys sekä koulutus tehtäviensä suorittamiseen laadukkaasti ja turvallisesti. Kannustamme työntekijöitämme kouluttautumaan myös työn ohessa. Kuluneena vuonna henkilöstömme käytti keskimäärin 4,3 työpäivää kouluttautumiseen ja pätevyyksiin, jotka on listattu viereen. Suoritettujen tutkintojen ja pätevyyksien lisäksi VAV:n henkilöstö osallistui vuoden aikana yksittäisiin osaamista tukeviin koulutuspäiviin. Vuoden aikana järjestettiin myös koko henkilökuntaa koskeva asiakaspalvelutaitoihin liittyvä koulutus ja TYHY-päivän yhteydessä järjestettiin luento stressin hallinnasta, jossa luennoitsijana toimi Harri Gustafsberg.

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä vuonna 2020 oli 54. Noudatettava työehtosopimus on Palta ry:n toimihenkilösopimus. Uutta väkeä palkattiin 7, joista naisia 2 ja miehiä 4. Henkilöstön kokonaisvaihtuvuus oli 13,2 %, ja eläkkeelle henkilöstöstä siirtyi 5,7 %.

Koulutuksia: • Korjausrakentamisen RAP • KOHO kosteus- ja homevauriokorjaustöiden valvonta ja työnjohto • RAVS rakennustöiden vanhempi valvoja • HAMK Viherrakennuttajan koulutus • Työturvallisuuskortti • Tulityökortti

HENKILÖSTÖ YKSIKÖITTÄIN VUODEN LOPUSSA:

• Vuokrataloisännöitsijän koulutus

57,7 %

naisia

22

42,3 %

miehiä

Vuosi 2017 1,3 % 3,2 työpv

Vuosi 2018 0,8 % 2,0 työpv

Vuosi 2019 0,6 % 1,6 työpv

30

• KOVA ry:n riskienhallintakoulutus • Englannin kielikurssi

• ICT-koulutuksia, esim. digitaalisten palveluiden sääntely

KOULUTUSPÄIVÄT TYÖAJASTA (%) JA TYÖPÄIVÄÄ (KPL) Vuosi 2016 0,7 % 1,9 työpv

• IAT koulutuspäivät naisia

• Asiakaspalvelukoulutus koko henkilökunnalle

97,2 %

vakituisia

• Isännöinnin ammattitutkinto

miehiä

Vuosi 2020 3,78 % 4,3 työpv

25

• Ohjelmistokoulutuksia • Sähköinen arkistointi

Tavoite 37,5 vuonna 2020

-100

-90

-80

-70

-60

-50

-40

Kokonais-NPS vuonna 2020

45,6

Kokonais-NPS vuonna 2019

40,9

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Tavoite 30 vuonna 2019

2.7 Työtä asukasta varten

siivouksen ja viherhoidon yhdyshenkilöt, maahanmuuttajayhdyshenkilö sekä turvallisuus- ja väestönsuojavastaavat. VAV-konsernin asukkaille järjestämä koulutustoiminta on säännöllistä ja asukasilloissa tieto on kaikkien saatavilla. Lisäksi VAV Asunnot Oy:n hallitukseen valitaan 2 asukasedustajaa.

2.7.1 Elä enemmän Tekemisessämme korostuvat henkilöstökokemuksen lisäksi asiakaskokemus sekä palveluiden tarjoaminen ympäri vuorokauden sinne, missä ihmiset liikkuvat. Tavoitteenamme on olla vastuullinen vuokranantaja, jonka kiinteistöissä on mukava asua ja turvallista elää. Tähän päästäksemme toimimme asiakaslähtöisesti, uudistumme rohkeasti, edistämme työkykyä, digitalisoimme asiakaspolut ja prosessit sekä rakennamme ja ylläpidämme kiinteistöjä taloudellisesti, kestävästi ja vastuullisesti. Tehtävänämme ei ole tuottaa voittoa vaan tarjota laadukasta ja kohtuuhintaista asumista vantaalaisille siten, että aikaa elämiseen jää enemmän.

Asukastoiminnalla on ollut merkittävä rooli VAV:n toiminnassa sekä sujuvassa ja laadukkaassa asumisessa. Asukastoimielimissä toimii satoja asukkaiden edustajia; luottamushenkilö, asukastoimikunnan puheenjohtaja ja jäsenet, ympäristöekspertti, kiinteistönhoidon,

Asiakastyytyväisyys

Tehtävänämme ei ole tuottaa voittoa vaan tarjota laadukasta asumista vantaalaisille.

VAV-konsernin asiakaskokemus syntyy niissä kohtaamisissa, joissa asiakas on tekemisissä palveluidemme tai henkilöstömme kanssa. Se, miten hyvin me ja yhteistyökumppanimme näissä kohtaamisissa onnistumme, määrittelee sen, miltä asiakkaistamme tuntuu. Tutkimme onnistumistamme asiakaskohtaamisissa koko vuoden seurataksemme asiakkaidemme ”pulssia”. Mittauksessa selvitetään sisään muuttavien, asuvien, poismuuttavien asukkaiden sekä Chat-palvelua käyttävien mielipidettä VAV-konsernin toiminnasta. VAV-konsernin kokonais-NPS vuonna 2020 oli 45,6 (tavoite 37,5).

26

POISMUUTON SYITÄ Poismuuton syy tiedossa

50%

50%

(muutto toiseen vuokra-asuntoon, muutto omistusasuntoon, muutto pois paikkakunnalta, vaihto toiseen VAV:n asuntoon, asunnon kunto, häiritsevät naapurit, vuokran suuruus)

Poismuuton syy ei tiedossa

ASUNTOTYYPIT

ASUKKAIDEN IKÄJAKAUMA 1%

1h

18–25

7%

2h 3h 4h

19%

26–40

25%

7% 8% 19%

41–55 56–70

48%

5h

yli 70

27

41% 25%

mahdollisista epäilyistä, tietovuodoista tai tietoturvaloukkauksista.

Tiimi tekee asiasta riskiarvioinnin ja laatii ilmoituksen valvontaviranomaiselle. Kaikki epäilyt ja loukkaukset dokumentoidaan ja toimintaa pyritään kehittämään niin, ettei vastaavia enää tapahdu. Kuluneena vuonna tietosuojatiimin tietoon tuli 4 kpl tietovuotoepäilyä/tietoturvaloukkausta. Yhteensä tietosuoja-asetuksen käyttöön ottamisen jälkeen VAV:n tietoon on tullut 8 kappaletta tietovuoroepäilyä/tietoturvaloukkausta. Kaikkiin epäilyihin on reagoitu asianmukaisella ja lain edellyttämällä tavalla tietosuojatiimin toimesta. Lisäksi tapahtumat on käyty läpi yhdessä koko henkilökunnan kanssa.

2.7.2 Asumisturvallisuus Asuntojen ja asuinympäristöjen turvallisuus koostuu monesta pienestä teosta muodostaen merkittävän roolin turvallisen arjen luomisessa. Muun muassa paloturvallisuudesta, pelastussuunnitelmista ja lukitusjärjestelmistä huolehtiminen luovat edellytykset turvalliselle asumiselle. Turvallisuus tarkoittaa myös turvaa kohtuuhintaisesta asumisesta ja tunnetta turvallisesta kodista ja asuinympäristöstä.

Asumisturva on myös tunne siitä, että asukkaan muuttuvat elämäntilanteet otetaan huomioon ja tilanteeseen haetaan paras mahdollinen ratkaisu.

Kiinteistöjen ja piha-alueiden turvallisuudesta huolehtivat isännöitsijät ja yhteistyökumppanimme yhdessä asukkaiden kanssa.

Tehtävämme on varmistaa, että asumisen sääntöjä noudatetaan.

Jokaiselle kiinteistöllemme on laadittu myös sähköinen pelastussuunnitelma, josta säädetään pelastuslaissa. Sisältö muokataan aina rakennuksen ja toiminnan erityispiirteet huomioiden.

Pyrimme myös lisäämään asukkaiden ymmärrystä ja tietoisuutta heidän omasta roolistaan turvallisen arjen varmistamiseksi. Lisäksi huolehdimme siitä, että kaikki uudiskohteemme ovat esteettömiä ja savuttomia tasapuolisen asumisviihtyvyyden varmistamiseksi.

Tilojen olosuhteet ja terveellisyys Tilojen olosuhteiden ja terveellisyyden seuranta liittyy VAV:lla pääasiassa asuntojen sisäilman laatuun, lämpötilaan ja energiatehokkuuteen sekä valittaviin rakennusmateriaaleihin. Perustettavan kiinteistön hankesuunnittelussa määritellään sisäilmastolle ja energiatehokkuudelle tavoitearvot, jonka mukaan käynnistetään varsinainen suunnittelu. Uudisrakentamisessa kokeilemme rohkeasti uusia vaihtoehtoja, joista saatuja kokemuksia pyrimme huomioimaan myös korjausrakentamisessa. Lisäksi Joutsenmerkki asettaa suunnittelulle ja materiaalivalinnoille myös omat laatu- ja terveyskriteerinsä.

Rakennuksen vastaanottoa edeltää teknisten järjestelmien säätöja asetusarvojen viritysvaihe. Samalla varmistetaan, että rakennuksen sisäilmastolle asetetut arvot on ohjelmoitu käyttöön otettavaan rakennukseen. Käyttöönotetuilla tiloilla on takuuaika (yleensä 24 kk) jolloin seurataan urakkaan sisällytettyjen tavoitteiden toteutumista eri vuodenaikoina. Esimerkiksi lämmityskauden aikana tarkistetaan (mittaus ja säätö) huoneiden sisälämpötilat tavoitetasolle. Tarvittaessa korjataan myös teknisten järjestelmien asetusarvoja, jotta saavutetaan tavoitteiden mukainen sisäilmasto. Uudisrakennukset varustetaan huoneistokohtaisella rakennusautomaatioon liitetyllä sisäilman laadunseurannalla (lämpötila, kosteus ja voimakkaasti kuormitetuissa tiloissa CO₂-pitoisuus). Rakennusautomaatiojärjestelmät on liitetty etäseurantajärjestelmään, josta voidaan seurata mittaustuloksia.

Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien (puhaltimet, kanavisto, pääte-elimet) puhtaus (tiloihin puhallettava ilma) vaikuttaa suoraan sisäilmaston laatuun. Kilpailutetun huoltotoimen tehtävänä on seu-

Tietosuoja ja tietoturva Yleisessä tietosuoja-asetuksessa (GDPR) asetetaan yrityksille ja organisaatioille henkilötietojen keräämistä, säilytystä ja hallinnointia koskevat tarkat vaatimukset. VAV-konsernin tietosuoja selosteeseen on kirjattu, mitä asiakkuuteen perustuvia henkilötietoja VAV käsittelee, miksi henkilötietoja tarvitaan ja mihin henkilötietoja käytetään.

Tietosuoja koskee myös VAV-konsernin työntekijöitä sekä julkisen hankintalain mukaista kilpailutusta. Asiakkaiden, sidosryhmien sekä työnhakijoiden tietosuojaselosteet ovat saatavilla osoitteesta vav.fi/ tietoa-meista/tietosuoja.

VAV-konsernilla tietosuoja ja tietoturva lähtee liikkeelle henkilöstön asianmukaisista toimintatavoista, koulutuksesta sekä ajantasaisesta laitteistosta, järjestelmistä ja niiden tietoturvasta. Yhtiölle on nimetty tietosuojavastaava- ja tiimi, joiden tarkoitus on auttaa henkilöstöä tietosuoja-asioissa. Heille tulee myös tehdä ilmoitukset

28

energiatehokkuustoimenpiteiden kehittäSeurantamistä ja käytön- sekä rakentamisen aikaisen järjestelmien jätteiden kierrätyksen tehostamista. Lisäksi lisäksi tilojen olosuhteiden ja turvallisuuden seuraaminen ovat osa kestävästä kiinteistökanVAV-konserni nasta huolehtimista. kerää Vuoden 2020 aikana VAV-konserni laati Resurssiviisauden tiekartan, jota Vantaan palautetta kaupunki edellyttää päivitetyssä (10/2020) tilojensa konserniohjeistuksessaan. Se kytkeytyy käyttäjiltä. myös vuonna 2015 solmittuun YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan, eli Agenda 2030:een. Kartan tarkoitus on ohjata kaupungin kehitystä kohti päästötöntä, jätteetöntä ja luonnonvaroja kestävästi käyttävää kaupunkia, ilman ylikulutusta. VAV-konserni tiedostaa suurena vuokranantajana merkittävän roolinsa näiden tavoitteiden onnistumisessa. Resurssiviisauden tiekartta kytkee VAV-konsernin toimintasuunnitelman, ympäristöohjelman, energiapolitiikan, kulutusseurannan, vastuulliset hankinnat sekä muut kestävyyttä edistävät periaatteet ja toimintatavat yhdeksi kestävämpää kiinteistöliiketoimintaa johtavaksi kokonaisuudeksi. Kaupungin asettama hiilineutraalius tavoite pyritään saavuttamaan kolmivaiheisesti ensin kartoittamalla oman toiminnan aiheuttamat päästöt, toiseksi lisäämällä toiminnan ympäristötehokuutta ja kolmanneksi jäljelle jääviä päästöjä kompensoimalla.

rata suodattimien likaantumista ja vaihtaa suodattimet tarvittaessa.

Vaihtotarvetta mitataan myös rakennusautomaatioon liitetyillä paine-eroantureilla. Pääsääntö on, että suodattimet vaihdetaan huolto-ohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus ja järjestelmän säätöarvojen tarkistus suoritetaan järjestelmällisesti palveluasunnoissa 5 vuoden välein ja tavanomaisissa asuinrakennuksissa 10 vuoden välein. Jos asunnossa/kiinteistössä tehdään korjaustöitä, joilla on vaikutusta ilmanvaihtojärjestelmien toimivuuteen, suoritetaan näiden puhdistus ja säätö uudestaan korjaustöiden valmistuttua.

Olemassa olevien rakennusten sisäilmaolosuhteita mitataan tilakohtaisilla antureilla ja lämmitysjärjestelmä säädetään kiinteistöstä saadun mittaustiedon perusteella. Vaikka ulkoilmasto muuttuu vuodenajan ja ulkoisen kuormituksen mukaan, niin tavoitteena on turvata eri olosuhteissa terveellinen sisäilmasto rakennuksissa. VAV:n kiinteistöissä suoritetaan kohdekatselmuksia vuosittain n. 10 % kiinteistökannasta osana energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ mukaista toimintaa. Tällöin käydään läpi kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyvät asiat, joihin sisältyy myös hyvän sisäilmaston varmistaminen.

Seurantajärjestelmien lisäksi VAV-konserni kerää palautetta tilojensa käyttäjiltä. Vuosittain teetetään asukasedustajille kysely, jossa tiedustellaan kiinteistöjen, sen tilojen sekä ulkoalueiden korjaustarpeita ja olosuhteita. Lisäksi käynnissä on jatkuva asukastyytyväisyyskysely, jossa kuukausittain kartoitetaan 1/12 asukkaista kokemuksia asumisesta. Kyselyssä on myös mahdollisuus antaa avointa palautetta asunnon/ kiinteistön olosuhteista. Akuuteista kiinteistöjen olosuhteisiin liittyvissä asioista vastaavat kohteidemme huoltoyhtiöt, isännöitsijät sekä heidän apunaan tarvittaessa tekniset asiantuntijat.

2.8.1 Kestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden huomioiva uudisrakentaminen sekä suunnitelmallinen ylläpito- ja korjaustoiminta

2.8 Kestävä ympäristö ja kiinteistökanta

Ylläpito- ja korjaustoiminta sekä viherhoito

Kestävä kiinteistökanta tarkoittaa VAV-konsernille suunnitelmallista, kustannustehokasta, oikea-aikaista sekä kiinteistön elinkaaren ja ympäristön huomioivaa kunnossapitoa, korjaus- ja uudisrakentamista.

Tämä edellyttää mm. kestävien materiaalivalintojen kartoittamista,

Kiinteistönpidon tehtävä on pitää huolta kiinteistöjen kunnosta sekä edistää asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Asuintalojen korjaussykli on normaalisti 20–30 vuotta ja pohjautuu PTS-suunnitelmaan. Kiin-

29

KIINTEISTÖJEN YLLÄPITOKULUT 8,00 €/m2 Muut hoitokulut Korjaukset Kiinteistövero

0,51 € 3,00 € 0,42 €

Vuokrat Vahinkovakuutukset Jätehuolto

0,04 € 0,04 € 0,27 €

Sähkö Vesi ja jätevesi Lämmitys Siivouspalvelut Ulkoalueiden hoitopalvelut Käyttö- ja huoltopalvelut Hallinto

0,17 € 0,64 € 1,01 € 0,28 €

62%

liikevaihdosta kuluu hoito- ja korjauskuluihin

0,09 € 0,53 € 1,00 € 0

1

2

teistökantamme on salkutettu eli luokiteltu ARA:n suosittelemaan malliin perustuen kunnon, kehittämis- ja korjaustarpeen sekä energiatehokkuuspotentiaalin mukaan. Asuntojen kuntoa ja korjaustarpeita arvioidaan säännöllisesti vuoden aikana. Tarpeen vaatiessa puramme vanhaa ja rakennamme uutta.

Kiinteistönpidossa vastuullisuuden ja erityisesti ympäristönäkökulman huomiointi on luonnollinen osa ennakkosuunnittelua sekä kehitys- ja seurantatyön perusperiaatteita. Tärkeimpänä periaatteena toimii kiinteistön elinkaarimalli, joka tukee ympäristön ja laadun kannalta kestävää kiinteistönhoitoa sekä loppujen lopuksi myös kustannustehokkainta ratkaisua. Osana PTS-suunnittelua arvioidaan energiatehokkuutta ja potentiaalia parannuksia mahdollistaviin toimenpiteisiin. Esimerkkeinä energiatehokkuutta parantavista toimen-

3

piteistä ovat erilaiset lämpöpumppujärjestelmät, joiden lisäksi edellytetään toimivia sekä energiatehokkaita taloteknisiä koneita (pumput, puhaltimet) ja laitteita (vesikalusteet, valaisimet). Osana toimenpiteitä, varustamme kohteitamme myös etäluettavilla antureilla ja mittareilla (lämpötila-, kosteus-, CO₂-anturit, huoneistokohtaiset vesimittarit). Huollon ja siivouksen palveluhankinnoissa olemme sitouttaneet yhteistyökumppanimme noudattamaan jäte- ja ympäristömääräyksiä sekä VAV:n resurssiviisauden tiekartan kautta johdettua ympäristöohjelmaa.

Kestävästä ja luonnon monimuotoisuuden huomioivasta pihojen suunnittelusta, rakentamisesta sekä kunnossapidosta huolehditaan vuonna 2020 laaditun pihojen suunnitteluohjeistuksen sekä joutsenmerkin asettamien vaatimuksien mukaisesti.

30

Uudisrakentaminen

VAV on tutkinut liseen ja/tai hiilineutraaliin korjausrakentamiseen siirtyminen uusio- ja kierrätyskoko kiinteistökannan osalta. materiaalien käyttöä VAV on tutkinut uusio- ja kierrätysmateriaalien käyttöä jo jo vuoden 2015 vuoden 2015 Vantaan asuntoVantaan asuntomessuille messuille valmistuneessa Lipvalmistuneessa putie-kohteessa. Tuolloin tutkittujen ja turvallisten materiaalien Lipputie-kohteessa. saatavuus oli vielä rajallista. Rakennusosien kierrätettävyyttä ja purettavuutta ei toistaiseksi vielä ole yhtiön kohteiden suunnittelussa otettu velvoittavana huomioon. Lisäksi yhtiö käynnistää hiilijalanjäljen laskentaan liittyvän kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on luoda VAV:lle toimintamallin perusteet hiilineutraalin asuinrakennuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Uudisrakentamisessa ympäristötekijät (materiaalit, kierrätys, energiatehokkuus, päästöt) otetaan huomioon hankkeen suunnittelu- ja kilpailutusvaiheessa. Vuonna 2018 yhtiön hallitus päätti, että pyrimme ensisijaisesti pohjoismaisen Joutsenmerkin kriteerit täyttävien kiinteistöjen rakennuttamiseen. Tämä edellyttää ympäristövaatimusten täyttämistä jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Joutsenmerkin saaminen edellyttää mm., että rakentamisprosessit ja materiaalit täyttävät kemikaaliturvallisuudelle ja hyvälle sisäilmalle asetetut kriteerit.

VAV-konserniin on valmistunut jo 127 Joutsenmerkittyä asuntoa, ja rakenteilla tai suunnitteilla on vuoden 2020 syksyllä 512 asuntoa.

Tavoitteenamme on tuoda rakennuttamisen suunnitteluohjeisiin nämä vaatimukset vuosien 2020–2021 aikana, jotta tavoitteisiin sitoutumista voidaan jatkossa vaatia urakoitsijoiltamme kaikissa urakkasopimuksissa. Uudisrakentamisesta saatuja kokemuksia pyritään hyödyntämään myös korjausrakentamisessa, jolla mahdollistetaan asteittain vähähii-

KIINTEISTÖKORJAUKSET 7,10 €/m² 4,0

Korjaukset yhteensä

3,5

Ylläpitokorjaukset

3,0

PTS-korjaukset

3,68 3,68

3,50 3,01 2,71

2,5

2,25

2,08

2,20

2,00

1,98

2,0

1,76

1,5 1,0 0,5 0 2011

2012

2013

2014

2015

2016

31

2017

2018

2019

2020

1,82

VAETS:n raportoitavina aihekokonaisuuksina ovat sopimusvuoden (2016) kiinteistökanta (188 kiinteistöä), kulutustiedot, tehdyt toimenpiteet, asukkaisiin ja kiinteistöpalveluihin sekä jatkuvaan parantamiseen kohdistuvat kysymykset. VAETS raportointi perustuu tehtyjen energiatehokkuustoimenpiteiden perusteella laskettaviin energiasäästöihin. VAV-konserni raportoi toimenpiteistään vuosittain maaliskuussa Motivalle, joka laskee niiden avulla saavutetut säästöt. Nykyinen sopimus kattaa vuodet 2017–2025 ja edellinen sopimus vuodet 2010– 2016, jolloin pääsimme asetettuihin tavoitteisiin (tavoite: 8650 MWh/a, saavutettu: 9253 MWh/a=107 %).

Konsernin energiansäästötavoitteet (ETJ+) on asetettu VAV:n johdon toimesta ja vähennystavoite (lämmitys + kiinteistösähkö) vuosille 2020–21 on -0,4 %. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että emme pääse kaikkiin ETJ+ järjestelmään kirjattuihin kulutustavoitteisiin, vaikka vuosittaisia kustannussäästöjä onkin kulutuksen osalta saavutettu. Tähän

2.8.2 Kiinteistöjen energiatehokkuus ja päästöt Energiankulutus VAV-konserni mittaa kiinteistöjensä energiankulutusta kuukausittain.

Mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen kartoitetaan teknistaloudellisen tarkastelun avulla, jossa tavoitteena on kiinteistön elinkaaren kannalta kustannustehokkaat ratkaisut. Lisäksi tavoitteena on, että laite-, käyttötekniset- ja järjestelmäviat havaitaan ja korjataan pikaisesti.

Energiatehokkuusseurantajärjestelmä (ETJ+) ja valtakunnallinen energiatehokkuussopimus VAETS toimivat yhdessä yhtiön energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen mallia noudattavan energiapolitiikan johtamisen työkaluna. ETJ+ sisältää ISO-50001 standardin mukaiset vaatimukset energiakatselmuksista ja yhdessä VAETS:n kanssa ne täyttävät energiatehokkuuslain asettamat vaatimukset.

Kokonaisnergiankulutus (MWh)

2020

2019

2018

Muutos MWh

Muutos % (2019–2020)

Sähkö

12090

11937

12008

153

1,3

Ostettu sähkö (Oomi Oy/Sekasähkö)

11984

11845

11986

139

1,2

110,2

92

22

18,2

4

0

0

4,0

Lämpö

101302

109375

110167

-8073

-7,4

Ostettu kaukolämpö

100132

107314

108035

-7182

-6,7

Öljy

1169,85

2060,89

2131,59

-891

Yhteensä

113392

121312

122175

-7929

Itse tuotettu sähkö (uusiutuva) Myyty sähkö (uusiutuva)

2020 Konsernin epäsuora energiankulutus

-6,5

2019

2018

Sähkö

%

Kaukolämpö

%

Yhteensä (MWh)

Sähkö

%

Kaukolämpö

%

Yhteensä (MWh)

Sähkö

%

Kaukolämpö

%

Yhteensä (MWh)

Ostettu energia (MWh)

11984

100

100132

100

112116

11845

100

107314

100

119159

11986

100

108035

100

120021

a) uusiutumaton (MWh)

4314

36

56575

56,5

60889

4264

36

60632

56,6

64897

5274

44

59419

55

64693

b) uusiutuva (MWh)

3475

29

43557

43,5

47033

3435

29

46682

43,5

50117

3356

28

48616

45

51972

c) ydinvoima (MWh)

4194

35

0

4194

4146

35

0

0

4146

3356

28

0

0

3356

32

vaikuttaa suurelta osin se, että rakenteellisilla muutoksilla on haastava saavuttaa tavoitetta ja rakenteelliset parannukset puhtaasti energiatehokkuustoimenpiteinä eivät ole lähtökohtaisesti investointeina kannattavia. Mahdollisuuksia investointien tekemiseen kuitenkin selvitetään ja ETJ+:aan kirjattuja tavoitteita päivitetään tarvittaessa realistisemmiksi.

Yhtiö asettaa edellä mainittujen lisäksi myös toimintavuotta koskevat vähennystavoitteet, jotka kirjataan toimintasuunnitelmaan.

Vuonna 2020 konsernin kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus (GRI 302-1) oli 113 392 MWh, joka on 6,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhtiön vuosittaiseen kokonaisenergiankulutukseen vaikuttavat kiinteistökannassa tapahtuvat muutokset, kuten uusien rakentaminen, vanhojen myyminen, purkaminen ja korjaaminen sekä esimerkiksi lämmitysjärjestelmien muutokset. Kiinteistöjemme kokonaisenergiankulutus suhteutetaankin näin ollen rakennustilavuuteen (rm3).

Vuonna 2020 VAV-konsernin kiinteistökannan rakennustilavuuteen suhteutettu kokonaisenergian (lämpö + kiinteistösähkö) ominaiskulutus oli 47,5 kWh/rm3. Energianominaiskulutus oli siis 1,2 % pienempi verrattuna edelliseen raportointivuoteen.

Sähkön ominaiskulutus vuonna 2020 oli 4,4 kWh/rm3, joka oli 2,5 % vähemmän kuin edellisenä raportointikautena. Pääsimme konsernin osalta asetettuun tavoitteeseen (4,5 kWh/rm3, ETJ+).

Lämmön normeerattu (sääkorjattu) ominaiskulutus vuonna 2020 oli 43,1 kWh/rm3, joka oli 2,5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Emme päässeet konsernin osalta asetettuun tavoitteeseen (42,0 kWh/rm3, ETJ+).

2020 Ominaiskulutukset

2019

2018

kulutusta seurataan kiinteistökohtaisilla mittareilla kuukausittain.

Uudiskohteissa VAV ottaa käyttöön kulutuskohtaisen laskutuksen vuodesta 2021 alkaen ja vanhojen kiinteistöjen osalta jatketaan henkilöperusteista laskutusta (16 €/hlö/kk) toistaiseksi. Asuntokohtaisen laskutuksen järjestämisen lisäksi kulutuksen reaaliaikainen seuranta mahdollistaa myös nopeamman puuttumisen esimerkiksi laitevikoihin tai mahdollisiin vesivuotoihin. Lisäksi toivomme asukkailtamme aktiviisutta vuotojen ja vikojen ilmoittamisessa.

Vuonna 2020 konsernin veden kokonaiskulutus nousi edellisestä vuodesta 2,6 % (30 255 kuutiota). Veden rakennusneliöihin suhteutettu ominaiskulutus puolestaan laski 1,7 %. Asuntoneliöihin suhteutettu vedenkulutus oli vuonna 2020 1,96 m3/asm², joten emme päässeet tämän osalta tavoitteeseen (1,88 m3/asm²).

2020

2019

2018

Muutos % (2019–2020)

1216069

1185814

1167273

2,6

Asukkaiden veden kulutus (m3/asm²)

1,96

1,88

1,89

4,3

Tavoite (m3/asm²)

1,88

1,91

1,93

-1,6

Asukkaiden vedenkulutus (m3)

Suurin osa VAV-konsernin kohteiden käyttövedestä lämmitetään kaukolämmöllä. Näin ollen lämmitykseen käytettävä energia sisältyy laskettavaan energiankulutukseemme. Lämmitettävän veden osuus energiankulutuksesta on arviolta 28 %. Näin ollen myös asukkailla on merkittävä rooli energiankulutuksen ja päästöjen vähentämisessä.

Tavoite

Toteuma

Toteuma

Toteuma

Sähkö (kWh/rm3)

4,5

4,4

4,5

4,6

Päästöt

Lämpö (kWh/rm3)

42

43,1

44,2

43,6

46,5

47,5

48,7

48,2

Suurin osa VAV-konsernin toiminnan aiheuttamista päästöistä syntyy kiinteistöissä epäsuorasti sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen seurauksena (scope 2). Suurin yksittäinen päästölähde on kiinteistöjen lämmitys. Yhtiö pyrkii vähentämään päästöjään ensisijaisesti juuri energiankulutukseen vaikuttamalla. Tämä on huomioitu myös päästölaskennassa, josta on rajattu pois suorat (scope 1) sekä muut epäsuorat (scope 3) kasvihuonekaasupäästöt.

VAV-konserni esittää päästötunnuslukuja nyt ensimmäistä kertaa ja ne on laskettu edellisille kolmelle vuodelle. Vuonna 2020 epäsuorat

Yhteensä (kWh/rm3)

Vedenkulutus ja jätevedet VAV-konsernin kiinteistöt kuuluvat HSY:n hallinnoiman kunnallisen vesihuoltojärjestelmän piiriin, jonka kautta myös asukkaidemme jätevedet kulkevat. Seuraamme kiinteistöjemme vedenkulutusta osana energiatehokkuuden toimenpiteitä. Tällä hetkellä VAV:n veden-

33

(scope 2) kasvihuonekaasupäästömme olivat 20 240 tCO₂, joka on 5,8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. VAV-konsernin kiinteistökannan rakennustilavuuteen suhteutetut ominaispäästöt pienenivät kuluneena vuonna 9,2 % (hankintaperusteinen).

VAV-konserni on toiminnassaan sitoutunut Vantaan kaupungin hiilineutraalius tavoitteiseen ja raportoi tavoitteiden toteutumisesta mm. resurssiviisauden tiekartan välityksellä omistajalleen. Tavoitteiden toteutumisen päämittarina on kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen pitkällä aikavälillä. Pääindikaattoreina ovat CO₂-kokonaispäästöt ja päästöt asukasta kohti vuodessa. Päästöjä verrataan aina edellisvuoteen.

pidosta ja rakentamisesta aiheutuvan jätteen määrää ja lisäksi edistää kierrätystä.

Suomalaisten kokonaiskierrätysaste oli tilastokeskuksen mukaan 42 % vuonna 2018 ja se tulisi EU:n tavoitteiden mukaisesti nostaa 55 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste kertoo, miten suuri osa jätteestä hyödynnetään materiaalina jätteiden kokonaismäärästä. Yhdyskuntajätettä ovat niin asumisessa syntyvä jäte kuin siihen rinnastettava hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte. Kierrätysastetta voidaan nostaa erityisesti lisäämällä biojätteen ja muovin, mutta myös esimerkiksi pahvin ja kartongin kierrätystä. Tällä hetkellä kohteistamme noin 32 %:ssa muovin kierrätys on mahdollista. VAV-konsernin kiinteistöjen yhdyskuntajätteen kokonaismäärä vuonna 2020 oli noin 4430 tonnia, josta sekajätteen suhde kokonaisjätemäärään oli 79 %. Vantaalla kotitalouksien sekajäte toimitetaan poltettavaksi Vantaan energian jätevoimalaan (HSY).

Scope 2. VAV-konsernin epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (tCO₂) 2020

2019

2018

Muutos % (2019–2020)

Sähkö (hankintaperusteinen)

2517

2487

2517

1

Sähkö (sijaintiperusteinen)

1690

1670

1690

Lämpö (hankintaperusteinen)

17723

18995

19122

Lämpö (sijaintiperusteinen)

15420

16526

16637

Yhteensä (hankintaperusteinen)

20240

21482

21639

Yhdyskuntajäte yhteensä (t) 4430

-7

Jätejakauma (kg)

-5,8

Scope 2. VAV-konsernin epäsuorat ominaiskasvihuonekaasupäästöt (kgCO₂/rm3)

Biojäte

Sekajäte

Kartonki

Muovi

Lasi (kirkas)

Metalli

Yhteensä

497008

3487978

256798

128438

35116

24531

4429869

Kustannus/jätelaji (€/kg)

2020

2019

2018

Muutos % (2019–2020)

Biojäte

Sekajäte

Kartonki

Muovi

Lasi (kirkas)

Metalli

Yhteensä

Sähkö (hankintaperusteinen)

0,9

0,9

1

-3

0,36

0,33

0,43

0,54

0,55

0,79

0,36

Sähkö (sijaintiperusteinen)

0,6

0,6

0,7

Lämpö (hankintaperusteinen)

6,5

7,3

10,3

Lämpö (sijaintiperusteinen)

5,7

6,3

6,4

Yhteensä (hankintaperusteinen)

7,4

8,2

11,3

Kustannus (€)/asm² 2,6 -10

Rakentaminen on yksi suurimmista jätteen tuottajista Suomessa. EU:n vuoden 2018 jätesäädöspakettiin liittyvä rakennus- ja kiinteistöalan toimijoita koskeva jätelain (646/2011) uudistus, jonka pääpaino on kierrätyksen lisäämisessä aiheuttaa toimenpiteitä myös VAV-konsernissa. Uudistuksen olennaisimmat vaikutukset liittyvät rakennushankkeiden kierrätys- ja erilliskeräysvaatimusten tiukkenemiseen sekä selvillä oloon, kirjanpitoon ja tietojen antamiseen liittyvien velvoitteiden lisääntymiseen. Tällä hetkellä korjauskohteissamme lajitellaan purkujätteet ja jätemääristä raportoidaan toistaiseksi hankekohtaisesti, mutta ei kokonaisuutena. Joutsenmerkki asettaa uudiskohteiden

-9,2

2.8.3 Jätteet ja kierrätys Jätteiden vähentäminen ja kierrätys nousi vuoden 2019 vastuullisuuskyselyssämme yhdeksi tärkeimmistä ympäristövastuun teemoista varsinkin asukkaiden antamissa vastauksissa. Tavoitteenamme on ensisijaisesti vähentää sekä asumisesta että kiinteistöjen yllä-

34

osalta omat vaatimuksensa kierrätykselle. Asumisen kannalta uudistus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikissa yli 5 asunnon kohteissa jätteet tulee jatkossa lajitella yhteensä seitsemään eri jätelajiin (sekajäte, biojäte, paperi, muovi, lasi, kartonki, metalli).

laadittaessa. Kaukolämpöenergiaa VAV-konserni ostaa Vantaan Energialta. Myöskään kaukolämmön energiajakaumaa kaukolämmön osalta vuodelta 2020 ei ole julkaistu tätä raporttia laadittaessa.

2.9 Ympäristötunnuslukujen lisätiedot ja muut avainkäsitteet

Hiilidioksidipäästöt (CO₂)

Ympäristötunnuslukujen laskentaraja on asetettu koskemaan kaikkia VAV-konsernin (VAV Asunnot Oy, VAV Yhtymä Oy, VAV Palvelukodit Oy) omistamia sekä hallinnassa olevia kiinteistöjä. Tästä poikkeaa VAETS raportointi, joka perustuu sopimusvuoden kiinteistökantaan.

Kulutukset vastaavat kiinteistökohtaisesta kulutusseurannasta saatavia arvoja.

Lisätietoa kotitalouksien jätemääristä ja kierrätyksestä Suomessa löytyy osoitteesta • •

Jätedirektiivi ja jätelainsäädäntö » Rakennustyömaan lajittelu yhä keskeisemmässä roolissa jätelain uudistuessa » Työmaan jätehuolto » Kotitalouksien tuottamasta jätemäärästä ja kierrätysinnosta uutta tietoa » Jätteiden kierrätys kuntoon ja vauhtia kiertotalouteen – ympäristöministeriö » uudistaa jätelainsäädäntöä Yhdyskuntajätettä kertyi vuonna 2018 aiempia vuosia enemmän » Ajantasainen jätelaki – tämä sinun tulisi tietää »

Merkittävin osa VAV-konsernin • toimintaa koskevista pääs• töistä koostuu kiinteistöjen energiankulutuksen kautta syntyvistä hiilidioksidipääs• töistä (CO₂). Laskennan ulkopuolelle on siten rajattu muut kasvihuonekaasupäästöt (esim. metaani (CH4), dityp• pioksidi (N2O) ja otsoni (O3)).

Hiilidioksidipäästöt voidaan GRI:n ja GHG-protocolin suo• situsten mukaan jakaa suoriin (Scope 1), epäsuoriin (Scope 2) ja muihin epäsuoriin (Scope 3) päästöihin. Tarkastelemme raportissamme vain ostetun sähkön ja lämmön epäsuoria (Scope 2) hiilidioksidipäästöjä VAV-konsernin omistamien ja hallinnoimien kiinteistöjen laajuudessa sekä todelliseen kulutukseen perustuen. Näin ollen esimerkiksi henkilöstön liikkumisesta, korjaus- ja uudisrakentamisesta sekä asukkaiden jätteistä aiheutuvia päästöjä ei toistaiseksi ole huomioitu. Myös yhdessä kiinteistössä käytetyn öljylämmityksen osuutta ei näin ollen ole huomioitu.

Päästölaskenta perustuu siis kiinteistöjen energiakulutuksen seurantaan sekä kulutuksesta hankinta- ja sijaintiperusteisilla päästökertoimilla laskettaviin päästöihin. Hankintaperusteisena kertoimena käytetään sähkön ja lämmön osalta Vantaan Energialta saatua kerrointa 177 kg/CO₂/MWh), joka on laskettu sähkön sekä lämmön

Energiankulutus (sähkö ja lämpö) Raportoitu lämpöenergian ominaiskulutus on sääkorjattu (normitettu) lämmitystarveluvulla normaalivuoteen. Näin kulutus on vertailukelpoinen riippumatta rakennuksen sijainnista tai eri kuukausien ja vuosien lämpötilaeroista. Laskennassa käytettävät paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut julkaisee vuosittain ilmatieteenlaitos. Huomioitavaa normituksessa on, että sääkorjattukulutus voi erota merkittävästi hankinnan mukaisesta kulutuksesta.

Vastuullisuusraportissamme kokonaisenergiankulutus on jaettu GRI-standardien suositusten mukaisesti suoraan ja epäsuoraan energiankulutukseen. Vuonna 2020 suoraa energiankulutusta oli 110,2 MWh, joka oli peräisin aurinkosähköstä. Epäsuoraa energiankulutusta oli 113 286 MWh, joka oli peräisin ostetusta sähköstä, kaukolämmöstä ja öljystä. VAV-konserni ostaa kiinteistöihinsä Vantaan kaupungin kilpailuttamaa sekasähköä ja toistaiseksi sopimus ei kata uusiutuvaksi sertifioitua sähköä. Olemme jaotelleet sähkönkulutuksemme uusiutuvaan, uusiutumattomaan sekä ydinvoimaan Vantaan Energialta saadun energialähdejakauman perusteella.

VAV-konserni ostaa sähköenergian Oomi Energialta. Vuoden 2020 sähköenergian energiajakaumaa ei ole vielä julkaistu tätä raporttia

35

VAV ASUKKAIDEN JÄTEJAKAUMA 0,6% 0,5% 4,8%

10%

84% sekajäte

lasi (kirkas)

biojäte

metalli

kartonki

yhtenäistuotannosta energiamenetelmällä. Sijaintiperusteisena kerMerkittävin osa toimena käytetään Tilastokeskuksen VAV-konsernin toimintaa ylläpitämää ja Motivan julkaisemaa Suomen keskimääräistä ja hyödynjakoskevista päästöistä komenetelmään perustuvaa kerrointa, koostuu kiinteistöjen joka sähkölle on 141 kg/CO₂/MWh ja energiankulutuksen lämmön yhtenäistuotannolle 154 kg/ CO₂/MWh. Huomioitavaa on, että uukautta syntyvistä simmat hankintaperusteiset kertoimet hiilidioksidipäästöistä. ovat vuodelta 2019, koska uudempia ei ole vielä julkaistu. Kertoimet pyritään päivittämään viimeistään ensivuoden raporttiin.

Vantaan Energian tuotannossa uusioenergian osuus on huomattava, eli noin puolet. Vertailtaessa koko maan keskiarvoihin, tulee tiedostaa tämä tuotannossa oleva poikkeama. Sähkön ja lämmön jaottelun osalta raportointivuonna on käytetty Vantaan Energian vuoden 2019 polttoainejakaumia. Kaukolämmöstä uusiutumattomaksi on huomioitu 56,5 % (maakaasu 9 %, kivihiili 21 %, jäte 23,5 % ja turve 3 %) ja uusiutuvaksi 43,5 % (biopolttoaineet 20 % ja jäte 23,5 %).

VAV-konsernissa ei ole toistaiseksi asetettu numeerista päästövähennystavoitetta. Päästövähentymää VAV-konsernissa verrataan aina edellisvuoteen ja niitä seurataan myös osana resurssiviisauden tiekarttaa yhdessä Vantaan kaupungin hiilineutraalisuustavoitteita.

Jätteet ja kierrätys Toistaiseksi raportoidaan vain asukkaiden kotitalousjätteistä HSY:ltä saadun keräysraportin perusteella. VAV-konsernin kohteissa käytetään sekä perinteisiä jäteastioita että syväkeräyssäiliöitä (41 kohdetta). Osassa kohteistamme seka- ja biojäte kerätään syväkeräysastiaan ja loput perinteisiin jäteastioihin. Muut kuin syväkeräyssäiliöiden painot perustuvat laskennalliseen arvioon astian painosta tyhjennyshetkellä. Irtojätteen painoja ei ole laskennassa huomioitu (irtojäte = astiaan kuuluva, mutta sinne syystä tai toisesta päätymätön jäte), koska niistä ei ole riittävän tarkkaa tietoa. Jätemääriä raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa, joten edellisen kolmen vuoden toteumaa ei ole saatavilla.

36

VASTUULLISUUDEN AVAINKÄSITTEITÄ Yritysvastuu Konsepti, jossa sosiaaliset ja ympäristölliset huolenaiheet integroidaan vapaaehtoisesti osaksi liiketoimintaa sekä sidosryhmävuorovaikutusta.

(Euroopan komissio, 2011).

Yrityksen on seurattava toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia ja niiden liiketoiminnallisia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia vastaten sidosryhmiensä odotuksiin (Niskala ym. 2019).

Yritysvastuuraportti Laaditaan yrityksen positiivisten sekä negatiivisten vaikutusten tunnistamiseksi, mittaamiseksi ja kommunikoimiksesi tärkeimmille sidosryhmille. Raportointi on lisäksi läpinäkyvyyden lisäämistä, olemassaolon oikeutuksen perustelemista sekä systemaattisen kehityksen ohjaamista.

GRI (Global Reporting Initiative) GRI on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on tuoda vastuullisuusraportointi lähemmäs tilinpäätösraportoinnin tasoa sekä toimia taloudellisen, sosiaalisen sekä ympäristötoiminnan

raportoinnin kansainvälisesti käytössä olevana viitekehyksenä.

Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus.

Koulutuspäivä Koulutuspäivän kesto on 7,5 tuntia.

Lämmön kokonaiskulutus, MWh Vuositasolla tehtävässä kulutusseurannassa huomioidaan kulutukset/tuotot kaikissa koko vuoden omistetuissa kiinteistöissä. Kesken vuotta valmistuneet / ostetut /myydyt / puretut kiinteistöt jätetään kulutusseurannan vuosiraportoinnin ulkopuolelle (ei koske kuukausiseurantaa).

Sairauspoissaoloprosentti Sairauspoissaolopäivät yhteensä jaettuna työntekijöiden teoreettisella säännöllisellä työajalla.

Vuokrausaste Luku on laskettu kokonaisasuntomäärän käyttöasteesta vuoden aikana.

Kaukolämmön yhtenäistuotanto Kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhtenäistuotantona (CHP-tuotanto)

Sähkön kokonaiskulutus, MWh Vuositasolla tehtävässä kulutusseurannassa huomioidaan kulutukset/tuotot kaikissa koko vuoden omistetuissa kiinteistöissä. Kesken vuotta valmistuneet / ostetut /myydyt / puretut kiinteistöt jätetään kulutusseurannan vuosiraportoinnin ulkopuolelle (ei koske kuukausiseurantaa).

Lämmitystarveluku Lämmitystarveluvun (aiemmin käytetty termi: astepäiväluku) avulla normeerataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia.

Energian kokonaiskulutus, MWh Vuoden lämmön ja sähkön kokonaiskulutus yhteensä koko VAV-konsernissa. Kokonaiskulutus ilmoitettu GRI standardien

Omavaraisuusaste 100 * (oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä) taseen summa - saadut ennakkomaksut

37

kokonaisenergiankulutuksen laskentakaavan mukaisesti.

Veden kokonaiskulutus, 1 000 m3 Vuositasolla tehtävässä kulutusseurannassa huomioidaan kulutukset/tuotot kaikissa koko vuoden omistetuissa kiinteistöissä. Kesken vuotta valmistuneet / ostetut /myydyt / puretut kiinteistöt jätetään kulutusseurannan vuosiraportoinnin ulkopuolelle (ei koske kuukausiseurantaa).

Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutukset Kulutus rakennuskuutiota kohden kaikissa kohteissa, jotka ovat olleet vuokraustoiminnassa koko vuoden Päästökerroin Energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskennassa käytettävä kerroin

2.10 GRI-indeksi VAV-konserni on laatinut vuosikertomuksensa vastuullisuustiedot noudattaen GRI standardien Core vaatimustasoa ja raportoinut sen mukaiset tunnusluvut yhtiölle ja alalle soveltuvin osin.

Raportoidut tiedot koskevat koko VAV-konsernia ja sen suorassa alaisuudessa olevia kiinteistöjä sekä henkilöstöä. Konserniin kuuluvat emoyhtiö VAV-Yhtymä Oy sekä tytäryhtiöt VAV Asunnot Oy ja VAV-palvelukodit Oy. Omien näkökohtien osalta (VAV) on hyödynnetty pääosin RAKLIN vuona 2017 antamia suosituksia kiinteistöalan vastuullisuusraportointiin. Tällä sivulla esitetään GRI:n sisältöhakemisto, jonka avulla raportin hyödyntäjän on mahdollista löytää raportista tarvitsemansa tieto, ja niihin liittyvät mahdolliset lisähuomiot sekä viittaukset muihin lähteisiin. Yhtiö pyrkii tulevina vuosina edelleen kehittämään vastuullisuusraportointiaan sekä näkökulmiin liittyviä mittareitaan.

Lisätietoa VAV:n vastuullisuusraportista saa ottamalla yhteyttä viestinta@vav.fi.

38

GRI102 YLEISET TIEDOT Standardi

Sisältö

Lisätiedot

Sivuviittaus

Organisaation taustakuvaus 102-1

Organisaation nimi

4

102-2

Kuvaus organisaation toiminnoista ja tuotteista

7

102-3

Pääkonttorin sijaintipaikka

7

102-4

Toimintojen sijainti

7

102-5

Omistusrakenne ja yhtiömuoto

15

102-6

Markkina-alueet

102-8

Henkilöstö ja muut työntekijät

4 ja 5

102-7

Organisaation koko

102-9

Toimitusketju (kuvaus toimitusketjusta, tärkeimmät osat ja toiminnot)

102-10

Merkittävät muutokset organisaatiossa ja toimitusketjussa (koko, rakenne, omistus, toimitusketju)

102-11

Varovaisuuden periaatteen soveltaminen

15

102-12

Ulkopuoliset aloitteet

14

102-13

Jäsenyydet

13

Ylimmän johdon lausunto kestävän kehityksen merkityksestä ja organisaation strategiasta ja lähestymistavasta yritysvastuuseen

10

5 5 ja 13 6 Ei ole muutoksia

Strategia 102-14

Liiketoiminnan eettisyys 102-16

Arvot, periaatteet, normit ja standardit

7

102-17

Toiminnan eettisyyteen liittyvä neuvontanto ja epäkohtien ilmoittaminen

21

Hallintorakenne

15

Hallinto 102-18

Sidosryhmien osallistaminen 102-40

Luettelo organisaation osallistamista sidosryhmistä

13

102-41

Työehtosopimukset

23

102-42

Sidosryhmien tunnistaminen- ja valinta

13

102-43

Sidosryhmien osallistamisen tavat

13

102-44

Sidosryhmien tärkeimmät asiat ja huolenaiheet

13

Raportointikäytännöt 102-45

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yksiköt

4

102-46

Raportin sisällönmäärittely ja aihekohtaiset laskentarajat

102-47

Olennaiset yritysvastuun aiheet

102-48

Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa

Ei ole muutoksia

102-49

Muutokset raportoinnissa

Ei ole muutoksia

37–38

102-50

Raportointijakso

4

102-51

Edellisen raportin päiväys

4

102-52

Raportin julkaisutiheys

4

102-53

Yhteystiedot lisätiedoille

38

102-54

GRI-Standardien soveltamistason ilmaiseminen

38

102-55

GRI-sisältöhakemisto

39–41

Ulkoinen varmennus 102-56

Ulkoinen varmennus

21

GRI103 JOHTAMISKÄYTÄNNÖT / Vastuullisuuden johtaminen 103-1

Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat

37

103-2

Johtamiskäytännön ja sen osa-alueiden kuvaus

14–15

103-3

Johtamiskäytännön tehokkuuden arviointi

14–15

GRI200 TALOUDELLINEN Taloudelliset tulokset 201-1

Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen

VAV

Liiketoiminnan kannattavuus (Rakli)

20 Rakli raportointisuositus 2017

Verojalanjälki VAV

Verojalanjälki

Rakli raportointisuositus 2017

20

Ostokäytännöt VAV

Hankintojen vastuullisuus

VAV hankintaohjeistus

Korruption vastaisuus 205-2

Korruption vastaisiin toimintatapoihin liittyvä tiedonanto ja koulutus

VAV eettinen ohjeistus koko henkilökunnalle

21

205-3

Vahvistetut lahjonta- ja korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet

Anonyymin ilmoituskanavan tiedot

23

GRI300 YMPÄRISTÖ Energia 302-1

Organisaation oma energian kulutus

Mwh

32

302-3

Energiaintensiteetti (ominaiskulutus)

Suhteutus rm3

32

VAV

VAETS

VAETS raportointi Motivalle maaliskuussa. Vuoden 2020 välitavoite 4910 MWh.

32

Vesi ja jätevedet 303-1

Vuorovaikutus veden kanssa yhteisenä resurssina

Kunnallinen vesihuolto (HSY)

33

303-5

Veden kulutus

Koko kiinteistön veden kulutus

33

VAV

Vedenkulutuksen intensiteetti (ominaiskulutus)

Suhteutus asm²

33

Energian epäsuorat kasvihuonepäästöt

Päästökertoimet Motiva ja Vantaan Energia

35

Päästöt 305-2

305-4

Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti (ominaispäästöt)

Suhteutus rm3

35

Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti

Vain asukasjätteet. Korjaus- ja uudisrakentamisen jätteet olennainen, mutta ei vielä kokonaisuutena raportoitu.

36

Jätteet 306-2

Asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden tiedotus VAV

Ympäristötietoisuuden lisääminen (Rakli)

Rakli raportointisuositus 2017

Ympäristölainsäädännön noudattaminen 307-1

Ympäristölainsäädännön ja säännösten rikkominen

Ei rikkomuksia raportointikaudella

Toimittajien ympäristöarvioinnit 308-1

Uudet toimittajat, jotka arvioitu ympäristökriteerien mukaisesti

Ei numeerista dataa. Toimittajat arvioidaan kilpailutus- ja hankintaohjeistuksen sekä hankintalainsäädännön mukaan

CRE8

Vastuullisuuteen liittyvät kiinteistöjen luokitukset

Joutsenmerkin ja GreenOfficen lisäksi ei muita luokituksia toistaiseksi.

GRI400 SOSIAALINEN Työllistäminen 401-1

Uuden henkilöstön palkkaaminen ja henkilöstön vaihtuvuus

25

Työterveys ja turvallisuus 403-3

Työterveyspalvelut

23

403-5

Työntekijöiden työterveys ja työturvallisuuskoulutus

23

403-6

Työntekijöiden terveyden edistäminen

23

403-9

Työhön liittyvät tapaturmat Vain oma henkilöstö

21

Henkilöstön koulututtaminen 404-1

Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden

25

404-2

Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja muutoskoulutusohjelmat

Ei sisällä muutoskoulutusohjelmia

25

404-3

Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus

100 %

25

Työtyytyväisyys VAV

Henkilöstön työtyytyväisyys

Rakli raportointisuositus 2017

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus VAV

Tilojen olosuhteet ja terveellisyys (Rakli)

Rakli raportointisuositus 2017

28

Asiakkaiden yksityisyyden suoja 418-1

Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen häviämiseen liittyvät vahvistetut valitukset

Sosiaalisten ja taloudellisten vaatimusten noudattaminen 419-1

Sakot ja muut santiot sosiaalisten ja taloudellisten määräysten rikkomisesta

Ei sanktioita raportointikaudella

-

Asiakastyytyväisyys VAV

Asiakastyytyväisyys (NPS)

Rakli raportointisuositus 2017

26

3 Toimintakertomus ja tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 HALLINTO

VAV Yhtymä Oy on Vantaan kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka rakennuttaa ja omistaa vuokra-asuntoja. Vuoden 2020 päättyessä yhtiön ja sen tytäryhtiöiden omistuksessa oli eri puolilla Vantaata 10.884 asuntoa, joista VAV Yhtymä Oy:n suorassa omistuksessa oli 630 asuntoa, VAV Asunnot Oy:n omistuksessa 9 553 ja VAV Palvelukodit Oy:n omistuksessa 661 asuntoa. Asunnoissa asui yhteensä noin 19.000 ihmistä. Yhtiön osakkeiden lukumäärä on 4.553.755.

VAV aloitti toimintansa vuonna 1986. Yhtiön perustamisen myötä fuusioitiin kaikki kaupungin kokonaan omistamat vuokrataloyhtiöt yhdeksi kokonaisuudeksi.

Yhtiö ja sen tytäryhtiöt tarjoavat laadukkaita ja kohtuuhintaisia koteja vantaalaisille. Kiinteistökantaa kehittämällä ja kannan suunnitelmallisilla korjauksilla varmistetaan niiden arvon säilyminen sekä asumisviihtyvyys yhteistyössä asukkaiden kanssa.

Yhtiön pyrkimyksenä on pitää vuokrataso kohtuullisena ja oikeudenmukaisena yleisistä taloudellisista heilahteluista huolimatta.

Tasauksen piiriin kuuluvien asuntojen vuokrat tasataan omistajayhtiökohtaisesti. Jos kiinteistön rahoituksesta osa on saatu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn investointiavustuksena, kiinteistön vuokraa ei tasata.

Vuonna 2018 toteutettiin liiketoimintasiirto, jossa siirrettiin käyttöja luovutusrajoitusten alaisten arava- ja korkotukikiinteistöjen liiketoiminta uuteen tytäryhtiöön VAV Asunnot Oy:öön nettoapporttisiirtona.

Samassa yhteydessä muutettiin emoyhtiön nimeksi VAV Yhtymä Oy ja tytäryhtiön VAV Asunnot Oy. VAV Yhtymä Oy:n tytäryhtiö VAV Palvelukodit Oy (ent. VAV Hoivakiinteistöt Oy) hallinnoi VAV-konsernin palvelu- ja hoivakiinteistöjä.

31.5.2017 vuonna 2011 perustettu VAV Palvelukodit Oy sulautui VAV Hoivakiinteistöt Oy:öön. Samassa yhteydessä VAV Hoivakiinteistöt Oy muutti nimekseen VAV Palvelukodit Oy. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi vuokraa palveluasumisen kiinteistöt ja yksittäiset asunnot erityisryhmien asumiskäyttöön.

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.4.2020. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 9.6.2020.

Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

Hallitus ajalla 1.1.–31.5.2020 Tuula Laukkanen Petri Koivuniemi Hanna Valtanen Hannu Ahonen Tanja Aidanjuuri-Niemi Marilla Kortesalmi Jasi Kuokkanen Ari Männikkö Carita Orlando Sirpa Tuuva Jussi Särkelä Tomi Henriksson Martti Lipponen

puheenjohtaja varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen asiantuntijajäsen asiantuntijajäsen (1.1.–3.3.2020)

Hallitus ajalla 1.6.–31.12.2020 Tuula Laukkanen Petri Koivuniemi Hanna Valtanen Tanja Aidanjuuri-Niemi Marilla Kortesalmi Jasi Kuokkanen Carita Orlando Sirpa Tuuva Jussi Särkelä Tomi Henriksson

42

puheenjohtaja varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen (1.6.–30.12.2020) jäsen asiantuntijajäsen

Yhtiön toimitusjohtajana toimi Teija Ojankoski. Hallituksen sihteerinä oli lakimies Laura Luhtanen. Hallitus kokoontui kymmenen (10) kertaa vuoden 2020 aikana.

Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö KPGM Oy vastuunalaisena tarkastajanaan KHT Pepe Tamminen.

VAV-KONSERNIN AVAINTIETOJA 2020 Liikevaihto, M€ 95,6 Liikevoitto, M€ 20,5 Liikevoitto % liikevaihdosta 21,4 Taseen loppusumma, M€ 673,1 Pitkäaikaiset lainat, M€ 461,3 Varaukset ja oma pääoma, M€ (emo) 46,0 Oman pääoman tuotto % (emo) 2,6 Omavaraisuusaste % 30,2 Poistot, M€ 21,9 Uusien asuntojen hankinta-arvo, M€ 0 Maksuvalmiussuhde (Quick ratio) 1,4 Korkorasite, % liikevaihdosta 5,3 Asunnot 10 884 Asuinhuoneistoneliöt 619 102 Valmistuneet asunnot Valmistuneet vuokranmäärityskohteet Asuntojen käyttöaste, % 99,0 Vuokrasaatavat liikevaihdosta, % 1,1 Vuokratappiot liikevaihdosta, % 0,3 Keskivuokra, €/m²/kk (ARA) 12,29 Vuokrien vaihteluväli, €/m²/kk (ARA) 10,03– 15,44 ARA-keskivuokra 1.3.2021 alkaen, €/m²/kk Vuonna 2021 valmistuu uusia asuntoja Vuokrien vaihteluväli 1.3.2021 alkaen, €/m²/kk

2019 96,5 19,2 19,9 705,5 486,3 45,0 1,5 27,3 19,7 58,7 1,7 5,9 10 970 629 884 357 3 99,1 1,2 0,3 12,21 9,98– 15,44

2018 94,2 23,9 25,3 696,0 493,1 47,3 0 25,5 18,9 30,2 1,2 5,9 10 658 618 333 179 2 99,05 1,2 0,3 12,11 9,86–

15,44 12,33 220 10,07–15,44

43

KIINTEISTÖT Uustuotanto Toimintavuoden aikana VAV-konserniin ei valmistunut uusia kiinteistöjä.

Joulukuussa 2021 VAV Yhtymä Oy:lle valmistuu Veturikuja 8:aan vapaarahoitteinen 120 asunnon vuokratalo.

VAV Asunnot Oy:lle valmistuu maaliskuussa 2021 uudiskohde Perintökuja 9, johon valmistuu yhteensä 100 asuntoa.

Perintötie 9 -hankkeen rakennustyöt alkoivat marraskuussa ja kohteeseen valmistuu 145 asuntoa. Lipstikkakuja 2 -puukerrostalon rakennustyöt alkavat kesällä 2021 ja kohteeseen valmistuu 54 asuntoa.

Viime keväänä aloitettiin Retiisikuja 2 -uudishankkeen suunnittelu ja kohteeseen valmistuu 60 asuntoa. Suunnittelussa ovat myös hankkeet Myyrmäentie 2:ssa ja Peltolantie 42:ssa, joihin valmistuu yhteensä 248 asuntoa.

VAV Palvelukodit Oy:n pitkäaikaisasunnottomille tarkoitetun kohteen Koisotie 6 hankkeen aloitus siirtyi vuodelle 2021, koska ARA:n osapäätösvaiheessa hankkeelle esitettiin uusia suunnitelmamuutoksia.

Korjausrakentaminen Kiinteistöjen korjauskulut olivat joulukuussa 25,6 miljoonaa euroa. Suunnitelmallisten korjausten osuus oli 12,9 miljoonaa euroa eli 50 % ja loput 12,7 miljoonaa ylläpitokorjauksia.

Kiinteistöjen kunnossapitotyöt toteutettiin pitkän aikavälin korjaussuunnitelman mukaisesti. Koronaepidemia aiheutti kuitenkin rajoitteita asuntojen sisäpuolisten korjausten toteutuksiin ja suunniteltuja korjauksia jäi tekemättä 2,8 milj. euroa. Suunnitelmallisissa korjauksissa painopiste siirtyi syksyllä kiinteistön ulkopuolisiin korjauksiin.

Kiinteistöjen suunnitelmallisia korjauksia tehtiin kuitenkin edellisten vuosien tapaan eniten asuntojen kylpy-

huoneisiin (41 %) ja keittiöihin (13 %). Lisäksi julkisivujen kunnostusten osuus korjauksista oli 15 %, vesikattokorjausten 18 % ja hissikorjausten 8 %.

Toimintavuoden alusta yhtiön kiinteistöjen omaisuus- ja vastuuvakuutukset ovat Protector Forsikring ASA:lla.

ASIAKKUUS Asiakkuusyksikkö vastaa VAV-konsernin asuntojen vuokrauksesta, kiinteistöjen isännöinnistä, yleisasiakaspalvelusta, asukastoiminnasta sekä asiakaskokemuksen kehittämisestä.

Toimintavuoden aikana jatkettiin useita asiakaskokemusta parantavia kehityshankkeita, kuten isännöinnin ja vuokrauksen prosessien kehittämistä sekä asiakastyytyväisyyden reaaliaikaista mittaamista.

Koko VAV:n henkilöstö osallistui kaksipäiväiseen asiakaspalvelukoulutukseen ja loppuvuodesta otimme käyttöön uuden asiakaspalvelun toimintamallin sekä siihen liittyvän contact center -järjestelmän. Käynnistimme myös yhteistyössä Rambollin kanssa projektin VAV-konsernin kiinteistöjen pihojen suunnitteluohjeen ja toimenpideohjelman laatimisesta. Projektin keskeisinä tavoitteina ovat luonnon monimuotoisuuden, ekologisuuden ja pihan elinkaaren huomioiminen sekä asukkaiden lähiympäristön monipuolisuuden, viihtyisyyden ja virikkeellisyyden varmistaminen.

VUOKRA-ASUNNON HAKIJAT Toimintavuoden lopussa asunnonhakijoita oli rekisterissä 5 308.

Hakijamäärät vaihtelivat kuukausittain 4 300:n ja 5 600:n välillä.

Hakijoista noin 55 % haki asuntoa yksin. Vuoden 2020 aikana asuntoja vapautui vuokrattavaksi keskimäärin 113 kpl kuukaudessa, yhteensä uusia vuokrasopimuksia tehtiin 1 287 kpl. Asuntojen vaihtuvuus säilyi edellisen vuoden tasossa ollen 11,9 % (ed. vuosi 11,2 %).

Yhtiön asunnosta toiseen vaihtajia oli 232 kpl eli 18 % vaihdoista (ed. vuosi 26 %).

ASUKASTOIMINTA

VIESTINTÄ

Asukasdemokratia antaa jokaiselle asukkaalle mahdollisuuden sosallistua oman talonsa hallintoon ja vaikuttaa sekä viihtyvyyteen että kustannuksiin.

Toimintavuonna VAV Asunnot Oy:llä oli yhteensä 168 arava- tai korkotukilainoitettua vuokranmääritysyksikköä. Näistä kohteista asukastoimintaa oli 155 kiinteistössä.

VAV Asunnot Oy järjesti asukkaille tiedotustilaisuudet yhtiön talousarvioon sisällytetyistä suunnitelmista ja tilinpäätöksen toteumasta kiinteistötalouden sekä korjaustoiminnan näkökulmasta.

Koronaepidemia siirsi toimintavuodelle suunniteltuja koulutustilaisuuksia kuten viher- ja energiakoulutuksia. Koulutukset siirrettiin seuraavalle vuodelle. Myös vuonna 2019 alkanut VAV:n asumisenpäivän tilaisuus siirtyi koronarajoitteiden takia ja vuoden talo -palkinnon saajan ja vuoden asukastoimijan valinnat siirtyivät.

Syksyllä asukastoimikunnilta kyseltiin isännöinnin ja asukastoiminnan yhteistyön sujuvuudesta. Yhteistyö koettiin keskimäärin hyväksi eli 3,73 (asteikko 1–5). Joulun alla asukkaille järjestettiin suoratoistona joulukonsertti Vantaan pyhän Laurin kirkosta ja esityksestä pääsi nauttimaan YouTube-palvelussa jouluaattoon asti.

VAV:n markkinointiviestinnän keskiössä on asiakaslähtöisyys, vastuullisuus ja energiaseuranta. Viestinnän tavoitteena on parantaa asiakkaiden tavoitettavuutta digitaalisuuden avulla.

Vuoden aikana toteutettiin Energiaremppa-kampanja, johon rekrytoitiin 52 hakijatalouden joukosta kolme VAV:n perhettä. Energiaremppa-perheet täyttivät Energiaremppa-päiväkirjaa veden-, sähkönja lämmönkäytön osalta ja raportoivat kulutuslukemista keittiöön, olohuoneeseen ja kylpyhuoneeseen asennettujen anturoita apua käyttäen. Kampanjasta saatua tieto-, kuva- ja videomateriaalia käytettiin viestinnässä vav.fi -verkkosivulla ja sosiaalisen median postauksissa.

Vuoden aikana optimoitiin ja seurattiin viestintäkanavina toimivien medioiden sisältöä. Kesäkuussa uudistettiin vav.fi-sivuja. Verkkosivuston kävijämäärä kasvoi 16,48 % vuoden aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Verkkosivujen kävijämäärää seurataan Google Analyticsin avulla, lisäksi artikkeleiden kiinnostavuuden seurantaan käytetään sivustolle asennettua ’React and share’ -mittaria. Sosiaalisen median kanavista otettiin käyttöön aiemmin lanseerattujen Facebookin ja Instagramin lisäksi Linkedin. Facebookin seuraajien määrä kasvoi 35,5

44

prosenttia, ja sivustolle tehtiin 114 postausta vuoden aikana.

VAV:n uutiskirjepalvelulla lähetettiin 15 sähköpostia yli 10 600 uutiskirjeen saajalle. Yhteensä uutiskirjeitä lähti LianaTech -palvelun kautta yli 107 000 vuoden aikana. Mediatiedotteita lähetimme yhdeksän kappaletta ja saimme näiden avulla 126 mediaosumaa.

Asiakaslehti Vavila julkaistiin neljä kertaa ja sen levikki on 11 500 kappaletta jokaista painosta kohti. Lehti julkaistaan myös sähköisesti yhtiön verkkosivulla. Lehden artikkeleita nostetiin aktiivisesti vav.fi sivustolle sekä sosiaaliseen mediaan.

KONSERNITALOUS Toimintavuonna konsernin liikevaihto oli 95,6 miljoonaa euroa.

Liikevaihto laski 0,9 % edellisvuodesta. Laskuun vaikutti vuokrien maltillinen tarkistus maaliskuun alussa, Mikaelintie 4, Malvatie 1–4 ja Knaapinkuja 6 -kiinteistöt myytiin vuoden alussa ja Luhtimäki 1 -kiinteistö purettiin eikä uusia asuntoja valmistunut. Liikevaihdosta varsinaiset asuntovuokratuotot olivat 91,6 miljoonaa euroa. Muut kiinteistötuotot olivat 3,8 miljoonaa euroa sisältäen 3,7 miljoonaa euroa vesimaksutuottoja.

Konsernin vuokrausaste oli 99,0 %. Kiinteistöjen korjausten lisääntyminen aiheuttaa asuntojen tyhjäkäyttöä.

Tilinpäätös sisältää vuokraustoiminnan luottotappioita 305 tuhatta euroa. Luottotappiot perustuvat pääosin vuoden 2019 käräjäoikeuden tuomioihin. Aiemmin luottotappioksi kirjattuja saatavia korkoineen tuloutettiin yhteensä 181 tuhatta euroa.

Erääntyneet asuntovuokrasaatavat tilinpäätöksessä ovat 687 tuhatta euroa. VuokraToimintavuonna ustoiminnan vahingonkorvausvaateita ja peliikevaihto oli rinnän kuluja tilinpäätös sisältää 331 tuhatta euroa. Saatavat vähenivät edellisvuodesta 16 %. Konsernitilinpäätös sisältää 258 tuhannen euron luottotappiovarauksen odotettavissa olevien menetysten varalle. miljoonaa euroa Liikevoitto oli 20,5 miljoonaa euroa eli 21,4 % liikevaihdosta. Suunnitelman mukaisesti sillä kyettiin kattamaan pitkäaikaisten rakennus- ja korjauslainojen korkokulut. Lisäksi varauduttiin 22,7 miljoonan euron asuintalovarauksella kiinteistöjen tuleviin korjauksiin.

Poistot tehtiin tasapoistoina poistoajan ollessa 22 tai 40 vuotta.

Konsernin poistosuunnitelma vastaa kiinteistöjen teknistä kulumista. Kiinteistöt poistetaan suunnitelman mukaan 40 vuodessa. Yhtiöt ilmoittavat erikseen sen laskennallisen poiston määrän, joka on laskettu vuoteen 2012 50 vuoden tasapoistolla ja vuodesta 2013 alkaen 30 vuoden tasapoistolla.

Suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin 21,9 miljoonaa euroa, joista rakennusten poistot ilman rakennusten kalustoa olivat 20,6 miljoonaa euroa.

HENKILÖSTÖ Kaikki VAV-konsernin työntekijät olivat tytäryhtiö VAV Asunnot Oy:n palveluksessa. Emoyhtiö VAV Yhtymä Oy ja tytäryhtiö VAV Palvelukodit Oy osti isännöinti- ja hallintopalvelun VAV Asunnot Oy:ltä.

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä: 2020 2019 2018 2017 54 54 51 50

95,6

Henkilöstö yksiköittäin vuoden lopussa: Naisia Miehiä Yht. Hallinto 14 3 17 Asiakkuus 15 8 23 Kiinteistönpito ja rakennuttaminen 1 11 12 yhteensä 30 22 52

Palkkojen ja palkkioiden kehitys: 2020 2019 2018 2017 2,89 M€ 2,90 M€ 2,52 M€ 2,47 M€

45

pääomaan vaikuttavana eränä ”Korjaus ed. tilikauden tulokseen”.

Yhtiö on tehnyt asiaan liittyen verotuksen oikaisuvaatimuksen, josta odotetaan Verohallinnon päätöstä kevään 2021 aikana. Yhtiö on myös esittänyt vahingonkorvausvaateen asiassa neuvonantajana toimineelle asiantuntijayritykselle.

VAV-konsernin lainat lainatyypeittäin:

M€ % Vuosimuutos, M€ Vuosimaksulainat 70 15 -17 Korkotukilainat 322 67 -3 Rahalaitoslainat 54 11 -10 Kaupungin lainat 35 7 -1 Yhteensä 481 100 -31

YMPÄRISTÖ VAV-konsernissa on laadittu oma resurssiviisauden tiekartta, johon on kirjattu ympäristön kestävyyttä ja monimuotoisuutta tukevat tavoitteet kuluvalle vuosikymmenelle. VAV tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Resurssiviisauteen pyritään seuraavin päätavoittein: energiakulutuksen vähentäminen, kestävä uudis- ja korjausrakentaminen, jätehuollon ja kierrätyksen tehostaminen, viherympäristön monimuotoisuuden parantaminen, haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen sekä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa yhdessä kestäviin toimintatapoihin pyrkiminen.

Uudet kiinteistönsä VAV toteuttaa ensisijaisesti ympäristöystävällisinä Joutsenmerkki-tasoisina asuinrakennuksina. Korjaustoiminnassa yhtiö kehittää ympäristön kannalta kestäviä toteutustapoja.

Keskeisessä roolissa on energia ja sen kulutusta mittaavat tunnusluvut. Energiatehokkuutta on parannettu käyttöönotetun ETJ+ (yrityksen energiatehokkuusjärjestelmä) -järjestelmän avulla, joka täydentää vuonna 2016 uudistettua VAETS (vuokra-asuntoyhteisöjen energiatehokkuussopimus) -energiatehokkuussopimusta. Energiatehokkuusjärjestelmää auditoidaan vuosittain ETJ+ -ohjeistuksen mukaisesti.

Kuukausittain tapahtuvan energiaseurannan ja mittausten tuloksena saadaan kiinteistöjen energiaraportit suoraan kulutusseuranta -järjestelmästä.

55 % lainoista on vaihtuvakorkoisia. Korkosuojauksia vaihtuvakorkoisiin lainoihin on tehty 18 %:in velkapääomasta VAV-konsernin lainatakaukset:

M€ Vuosimuutos, M€ Valtion täytetakaus 322 -3 Kaupungin omavelkainen takaus 25,5 -1,1

RAHOITUKSELLISET RISKIT Yhtenäislainojen pääomakulut noudattavat heinäkuun kuluttajahintaindeksin muutoksia. Indeksin muutos oli viime heinäkuussa 0,6 %, joten vuosimaksulainojen hoitokuluja nostetaan vastaavasti. Vuosimaksulainojen korko oli toimintavuonna 0,54 %. Matala vuosimaksulainojen korkotaso nopeuttaa lainojen lyhentymistä ja pienentää osaltaan korkoriskiä.

Konsernin rahoitusrakenteesta johtuen pääomakulut pysynevät kokonaisuutena arvioidulla tasolla. Tytäryhtiöt ovat suojanneet osan vaihtuvakorkoisista korkotukilainoista, joiden omavastuukorot ovat 3,4 %.

Arava- ja korkotukilainojen pitkät takaisinmaksuajat ja lyhennysohjelmien takapainoisuus vaikeuttavat korjaustoiminnan rahoitusta.

Asuvien asukkaiden taloudelliset ongelmat aiheuttavat yhtiölle luottotappioriskin kasvua.

Verohallinto on tilikauden 2019 aikana määrännyt yhtiölle veroja maksuun 2.940.045,70 euroa liittyen tilikauden 2018 toimintakertomuksessa kerrottuun, tulkinnanvaraiseen verokohteluun poistojen osalta. Nämä verot on kirjattu tilikauden 2019 tilinpäätöksessä omaan

Energian ja veden kulutus

2020 2019 2018 Lämpö, kWh/rm3 (normeerattu) 43,7 44,3 43,8 Vesi, l/rm3 475 448 454 Sähkö, kWh/rm3 4,1 4,5 4,7

46

KATSAUS TULEVAISUUTEEN VAV Yhtymä Oy konsernin emoyhtiönä toimii vapailla vuokramarkkinoilla. Yhtiön tavoitteena on taloudellinen vakaus ja maltillinen uudisasuntojen tuotanto.

Tytäryhtiöt VAV Asunnot Oy ja VAV Palvelukodit Oy toimivat omakustannusperiaatteella ja niiden taloudellisen aseman arvioidaan pysyvän vakaana ja maksuvalmiuden hyvänä.

Konserni on sopinut Vantaan kaupungin kanssa tonttiohjelmasta, jolla varmistetaan tonttitarjonta lähivuosien asuntotuotantoon.

Tavoitteena on kaupungin asunto-ohjelman mukaisesti noin 350 asunnon tuotanto vuosittain. Lähivuosina tavoitteeseen pääsyä hidastaa tonttipula.

Uudistuotannon pääpaino on VAV Asunnot Oy:lle rakennutettavissa ARA-vuokra-asunnoissa.

VAV Yhtymä Oy ja VAV Asunnot Oy jatkavat yksittäisten vuokra-asuntokäytössä olevien asunto-osakkeiden myymistä sitä mukaa kun ne vapautuvat.

Yhtiöt myös myyvät yksittäisiä rajoituksista vapaita vuokra-asuntokäytössä olevia kiinteistöjä korjaustoiminnan ja uudistuotannon omien pääomien kerryttämiseksi.

Tammikuussa 2021 konsernista myytiin yksi rivitalokiinteistö, jossa oli asuntoja 11.

Yhtiöt myyvät täydennyskaavoituksen yhteydessä tonteilleen syntynyttä lisärakennusoikeutta silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.

Vuokra-asuntojen kysyntä Vuokra-asuntojen kysynnän oletetaan py-

syvän suurena. Suurin kysyntä kohdistuu yksiöihin ja pieniin kaksioihin. Suuresta hakijamäärästä huolimatta perheasuntojen kysynnän oletetaan pysyvän vähäisenä.

Asuntojen korjaustoiminta Yhtiön kiinteistöihin lähivuosina suunnitellut peruskorjaukset perustuvat kiinteistökannan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja salkutukseen. Korjaamisen tarvetta priorisoidaan välttämättömyyden, käytettävissä olevan rahan, tehokkuuden sekä ennakoivan korjaamisen näkökulmista. Korjaamisen tarkoituksena on kiinteistön arvon säilyttäminen sekä hyvien asumisolosuhteiden ja asuntojen vuokrattavuuden varmistaminen.

Yhtiön korjaustoiminnan painopiste on vuosina 1970–1975 ja 1989–1995 valmistuneissa tai peruskorjatuissa kiinteistöissä.

Nämä kiinteistöt muodostavat noin 55 % yhtiön kiinteistökannasta.

Korjaus- ja energia-avustusten hakuedellytykset täyttäviin hankkeisiin haetaan aina tarjolla olevia avustusta.

VAV parantaa energiatehokkuuden raportointia kiinteistökohtaisesti kuukausi- ja vuorokausikulutustasolla ja ottaa tarkempaan seurantaan kiinteistöjen veden tuntikulutukset. Etälukutoimintojen avulla seuranta saadaan reaaliaikaiseksi. Yhtiö varautuu suunnitelmilla toteuttaakseen tulevaisuudessa sähköautojen latausvalmiudet säädösten mukaisina.

raviivaisia toimintamalleja, ja onnistumista mitataan reaaliaikaisella asiakastyytyväisyysseurannalla. Kehittämisen pääfokus on sähköisissä palveluissa, pääpainopistealueena OmaVAV-palvelu. Tavoitteena on tarjota asiakkaille onnistunut ja ajassa kehittyvä asiakaskokemus.

Uudistuotanto Rakentamisen kehitys on pääkaupunkiseudulla sekä kuluvana että ensi vuonna koko maan kehitystä myönteisempää. Pääkaupunkiseudulla asuinrakentamisen määrä on pysynyt korkealla eikä syksyn myönteisen asuntokysynnän ja aloituskehityksen takia vähenemistä ennakoida myöskään vuodelle 2021.

Kehittäminen Yhtiö jatkaa yhteistyötä kaupungin kanssa ja tukee omalla toiminnallaan kaupungin perustehtäviä.

Uudistuotannossa ja lisääntyvässä määrin myös korjaustoiminnassa painotetaan ympäristön kestävyyttä tukevia kehittämistoimia.

Asumisviihtyvyyden ja asukastoiminnan kehittämisessä painopisteenä on edelleen muun muassa viestintä-, energia- ja turvallisuusasiat.

Yhtiö on ottanut käyttöön vastuullisuusraportoinnin ja laatinut resurssiviisauden tiekartan ohjaamaan yhtiön ympäristön kestävyyttä tukevia toimintatapoja.

Asiakkuus

EHDOTUS TULOKSEN KÄYTTÄMISESTÄ

Asiakasnäkökulma on toiminnan kehittämisen keskiössä. Yhtiö kehittää asiakkaan näkökulmasta toimivia, vaivattomia ja suo-

Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja että emoyhtiön tilikauden tappio 188 703,79 euroa kirjataan vapaaseen omaan pääomaan.

47

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2020 Konsernin emoyhtiön VAV Yhtymä Oy:n omistaa Vantaan kaupunki.

VAV-konsernin tilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö VAV Yhtymä Oy sekä tytäryhtiöt VAV Asunnot Oy ja VAV Palvelukodit Oy. VAV Yhtymä Oy laatii konsernitilinpäätöksen. VAV Yhtymä Oy:n kotipaikka on Vantaa ja konsernitilinpäätös on saatavilla osoitteesta Veturikuja 7, 01300 Vantaa.

Konserniin kuuluvia autopaikoitusyhtiöitä Kivikirveen Autopaikoitus Oy, Asunto Oy Viljapelto, Martinlaakson Autopaikoitus Oy, Kiinteistö Oy Myyrinsärki ja Metsolan Pysäköinti Oy, Koy Vantaan Rubiiniparkki Oy, Ruukkukujan autopaikat Oy, Koy Vantaan Ruusuparkki Oy, Koy Vantaan Kaskelanparkki – ei ole konsolidoitu. Yhtiöiden taseiden loppusummat ovat 28,7 M€ ja osuus omasta pääomasta on 4,2 M€.

Konsernin osuus oman pääoman muutoksesta on noin 1500 € ja tilikauden voitosta noin 1500 €.

Autopaikkayhtiöiden tilinpäätökset on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen,koska yhdistelemättä jättäminen ei vaaranna oikean ja riittävän kuvan antamista konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

LAADINTAMENETELMÄ

ARVOSTUSPERIAATTEET

Omaisuus on arvostettu poistoin vähennettyyn välittömään hankintamenoon. Pysyvien vastaavien arvostuksessa ei ole tehty muutoksia aikaisempaan arvostukseen.

POISTOSUUNNITELMA Poistot tehdään ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Poistoperusteena on kiinteistöjen ikä. Vuosina 1969–2003 valmistuneet kiinteistöt poistetaan 22 vuodessa ja vuosina 2004–2015 valmistuneet kiinteistöt 40 vuodessa.

Vuoteen 2014 poistosuunnitelma perustui lainojen lyhennyksiin, jotka omakustannusperiaatteen mukaan saadaan sisällyttää asuntojen vuokriin. Tasapoistoihin siirryttiin, jotta poistosuunnitelma paremmin vastaisi kiinteistöjen kulumista 40 vuoden laina-ajalla.

Muista kuin asuinrakennuksista tehdään 10–25 %:n menojäännöspoistot.

Konsernitilinpäätös käsittää konsernituloslaskelman, konsernitaseen sekä konsernin rahoituslaskelman. Yhtiöiden sisäiset liiketapahtumat on peruutettu ja keskinäiset saamiset ja velat eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen.

Tilikaudella on muutettu taseen esittämistapaa konsernipankkitilin osalta. Se on kirjattu aiemmin sijoituksiin.

Nyt konsernipankkitili on esitetty kohdassa lainasaamiset. Lainasaamiset sisältävät varoja 29 986 170,49 euroa, jotka ovat osa Vantaan kaupungin konsernipankkitiliä.

Vuonna 2018 toteutetussa liiketoimintasiirrossa emoyhtiö luovutti omaisuutta, johon kohdistui arvonkorotus. Oman pääoman oikaisuna on esitetty arvonkorotusrahaston korjaaminen edellisten tilikausien voittovaroihin Kirjanpitolautakunnan lausunnon 2005/1705 mukaisesti.

Myös konsernin lukuihin on tehty korjaus maa-alueisiin ja arvonkorotusrahastoon. Vastaavat muutokset on tehty myös vertailutaseeseen 1.1.–31.12.2020.

TILIKAUDEN POISTOT

Poistot eriteltynä: 2020 2019 suunnitelmapoistot rakennukset ja rakennelmat 21 777 925,63 19 497 669,55 koneet ja kalusto 37 036,48 49 477,17 muista aineellisista hyödykkeistä 112 593,30 127 063,16

21 927 555,41 19 674 209,88

Vantaan kaupunki -konsernissa sovellettavia suunnitelmapoistoja käyttäen on yhtiön poistoalitus 129 010 736 euroa (ed. vuosi alitus 120 558 636 €). Ennen vuotta 2014 poistosuunnitelmassa rakennukset tasapoistettiin 50 vuodessa loppuun. Vuodesta 2013 rakennukset poistetaan 30 vuodessa.

48

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET

PYSYVÄT VASTAAVAT

2020 2019 Osakepääoma tilikauden alussa 7 658 866,11 7 658 866,11 * Saldo tilikauden lopussa 7 658 866,11 7 658 866,11

Ylikurssirahasto tilikauden alussa 15 928 832,62 15 928 832,62 * Saldo tilikauden lopussa 15 928 832,62 15 928 832,62

Vararahasto tilikauden alussa 3 091 578,12 3 091 578,12 * Saldo tilikauden lopussa 3 091 578,12 3 091 578,12

Sidottu oma pääoma tilikauden lopussa 26 679 276,85 26 679 276,85

Voitto ed.tilikausilta tilikauden alussa 93 031 361,41 101 024 942,53 Korjaus ed. tilikauden tulokseen 16 107 672,00 -2 940 032,54 Tilikauden voitto 12 439 702,64 11 054 123,42 * Saldo tilikauden lopussa 121 578 736,05 109 139 033,41

Vapaa oma pääoma tilikauden lopussa 121 578 736,05 109 139 033,41

Oma pääoma tilikauden lopussa 148 258 012,90 135 818 310,26

Vähemmistöosuus 0,00 0,00

aa-alueet tilikauden alussa M 115 498 598,47 130 076 477,69 lisäys 6 253 279,70 1 529 792,78 Maa-alueiden arvonkorotus ed.tilikausien voittovaroihin -16 107 672,00 -16 107 672,00 vähennys -755 764,96 * Saldo tilikauden lopussa 104 888 441,21 115 498 598,47

Rakennukset ja rakennelmat tilikauden alussa 445 515 571,63 453 249 520,93 lisäys 31 016 845,79 11 763 720,25 vähennys -1 728 263,25 poisto -21 777 925,63 -19 497 669,55 * Saldo tilikauden lopussa 453 026 228,54 445 515 571,63

Koneet ja kalusto tilikauden alussa 148 430,92 197 908,09 vähennykset -316,93 poisto -37 036,48 -49 477,17 * Saldo tilikauden lopussa 111 077,51 148 430,92

Muut aineelliset hyödykkeet tilik. alussa 1 127 117,28 1 254 180,44 vähennys -2 607,28 poisto -112 593,30 -127 063,16 * Saldo tilikauden lopussa 1 011 916,70 1 127 117,28

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat tilikauden alussa 45 739 575,06 45 049 900,58 lisäys 28 019 143,40 14 353 602,40 vähennys -37 591 699,81 -13 663 927,92 * Saldo tilikauden lopussa 36 167 018,65 45 739 575,06

Muut osakkeet tilikauden alussa 7 133 553,34 7 291 154,84 vähennys (myynnit) -85 079,54 -157 601,50 * Saldo tilikauden lopussa 7 048 473,80 7 133 553,3

LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET

Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta sekä asuintalovarauksesta. Konsernitilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Huomioiden yhtiön poisto- ja asuintalovarauksen muodostusmahdollisuudet veromaksun toteutuminen on epätodennäköistä.

2020 2019 Laskennalliset verovelat tilinpäätössiirroista 31 066 587,58 27 923 036,98

Pysyvät vastaavat yhteensä

49

602 253 156,41 615 162 846,70

SIJOITUKSET KONSERNIN OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET

Johdannaissopimukset Yhtiön vaihtuvakorkoisia korkotukilainoja, joiden omavastuukorko on 3,4 %, on suojattu korkoriskiltä koronvaihtosopimuksin. Korkotason ollessa negatiivinen aiheuttaa myös negatiivinen korkoero maksuvelvoitteen. Sopimukset noudattavat lainojen ehtoja ja siksi ne esitetään taseen ulkopuolisena vastuuna.

Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset 1–4 Korkotukilainan pääomaa vastaava nimellisarvo 31.12. 19 137 049 €

Sopimusten erääntyvät 2025 Vaihtuva korko 12 kk Euribor Kiinteä korko 1,034 %–1,096 % Käypä arvo 31.12. (pankin ilmoituksen mukaan) -1 341 522 €

Koronvaihtosopimukset 5–10 Korkotukilainan pääomaa vastaava nimellisarvo 31.12. 24 980 308 € Sopimusten erääntyvät 2025 Vaihtuva korko 6 kk Euribor Kiinteä korko 0,937 %–0,952 % Käypä arvo 31.12. (pankin ilmoituksen mukaan) -1 692 804 €

Muut taloudelliset vastuut Autopaikkavastuut Rakentamattomia autopaikkoja on 238 kappaletta.

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovastuut yhtiöittäin

2020 2019 VAV Palvelukodit Oy 7 655 155 9 255 012 VAV Asunnot Oy 1 167 804 1 377 116

kpl o suus-% kp-arvo Huoltoyhtiöiden osakkeet Pähkinähoito Oy 556 3,6 5 624,20 Martinlaakson Huolto Oy 1754 1,4 74,84 Koivu-yhtiöt Oy 874 6,3 3 132,77

8 831,81

Autopaikkayhtiöiden osakkeet osuus-% Kivikirveenkujan Autopaikat Oy 116 67,4 0,00 Asunto Oy Viljapelto 21 23,3 2 628,04 Martinlaakson Autopaikoitus Oy 53 11,8 295,00 Ruukkukujan Autopaikat Oy 22 1,1 178 790,49 Kiinteistö Oy Myyrinsärki Autopaikoitus 750 33,3 4 431,75 Kiinteistö Oy Vantaan Rubiiniparkki 39 17,7 1 052 392,46 Kiinteistö Oy Vantaan Ruusuparkki 45 9,4 877 500,00 Kiinteistö Oy Vantaan Kaskelanparkki 738 16,2 1 386 878,85 Metsolan Pysäköinti Oy 17 732 35,5 661 202,10

4 164 118,70 Muut osakkeet ja osuudet kpl Kuntarahoitus Oyj 963 048 1 891 415,49 Kivistön Putkijäte Oy, B-osake 10 841 8,8 % 649 592,92 Yhtiö omistaa 5 asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet 334 514,88

2 875 523,29

VASTUUSITOUMUKSET

2020

2019

elat, joiden vakuutena on kiinteistökiinnitys: V Lainat rahoituslaitoksilta 420 466 347 449 661 864 Annetut kiinnitykset 745 289 211 868 777 781

Velat, joissa Vantaan kaupungin takaus 25 368 605 26 643 545 Velat, joissa HUS:in takaus 139 295 164 807

50

VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI SITÄ PIDEMMÄN AJAN KULUTTUA

2020 2019 Korkotukilainat 304 292 877,88 308 446 668,15 Vantaan kaupungin lainat 24 321 550,33 31 978 316,09 Muut rahalaitoslainat 19 017 209,33 14 922 461,01

347 631 637,54 355 347 445,25 Lyhennysohjelma määritetään vuosittain: Valtiokonttorin yhtenäislainat 31.12.

70 229 513,69 86 922 162,68

SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT Muut siirtosaamiset 269 554,91 394 963,09

269 554,91 394 963,09

MUIDEN SAAMISTEN OLENNAISET ERÄT Pitkäaikaiset saamiset Liittymismaksut 11 689 484,59

Lyhytaikaiset saamiset Saamiset konsernin yrityksiltä 29 986 170,49 Saamiset kiinteistön tuotoista 769 715,01

30 755 885,50

Saamiset yhteensä 42 714 925,00

SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT orkojaksotusvelat K Muut siirtovelat yhteensä

11 378 609,03

797 632,89 855 985,99 1 653 618,88

omapalkkavelat L Saadut lyhytaikaiset vakuudet Muut velat yhteensä

537 634,20 3 707 756,11 502 114,41 4 747 504,72

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

497 637,88 3 786 969,42 390 764,39 4 675 371,69

2020

2019

ysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden P Myyntivoitot 3 248 024,08 Muut tuotot 740 620,56

3 988 644,64

157 601,50 465 828,09 623 429,59

HENKILÖSTÖ Konsernin palveluksessa oli keskim.

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksettiin yht.

2020

2019

54

54

212 946,29

229 816,83

KONSERNISAAMISET JA -VELAT antaan kaupungin konsernitilit V

Pitkäaikaiset velat Vantaan kaupungin lainat - lyhytaikainen osuus

30 944 215,83 927 319,21 31 871 535,04 43 645 107,16

2020

MUIDEN VELKOJEN OLENNAISET ERÄT

2019

885 061,17 508 689,03 1 393 750,20

51

29 986 170,49 30 944 215,83 2020 2019 34 578 041,11 36 482 116,72 2 493 071,47 1 012 663,20

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT 31.12.2020

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 2020 2019 Osakepääoma tilikauden alussa 7 658 866,11 7 658 866,11 * Saldo tilikauden lopussa 7 658 866,11 7 658 866,11 Ylikurssirahasto tilikauden alussa 15 928 832,62 15 928 832,62 * Saldo tilikauden lopussa 15 928 832,62 15 928 832,62

Vararahasto tilikauden alussa 3 091 578,12 3 091 578,12 * Saldo tilikauden lopussa 3 091 578,12 3 091 578,12

Sidottu oma pääoma tilikauden lopussa 26 679 276,85 26 679 276,85

Voitto ed. tilikausilta tilikauden alussa -2 701 071,25 287 788,83 Korjaus ed. tilikausien voittovaroihin 16 107 672,00 13 167 626,30 Tilikauden voitto/tappio -188 703,79 -48 814,38 * Saldo tilikauden lopussa 13 217 896,96 13 406 600,75

Vapaa oma pääoma tilikauden lopussa 13 217 896,96 13 406 600,75 Oma pääoma tilikauden lopussa

39 897 173,81 40 085 877,60

LAADINTAPERIAATTEET Omaisuus on arvostettu poistoin vähennettyyn välittömään hankintamenoon. Pysyvien vastaavien arvostuksessa ei ole tehty muutoksia aikaisempaan arvostukseen.

Tilikaudella on muutettu taseen esittämistapaa konsernipankkitilin osalta. Se on kirjattu aiemmin sijoituksiin. Nyt konsernipankkitili on esitetty kohdassa lainasaamiset. Lainasaamiset sisältävät varoja 139 494,47 euroa, jotka ovat osa Vantaan skaupungin konsernipankkitiliä.

Vuonna 2018 toteutetussa liiketoimintasiirrossa yhtiö luovutti omaisuutta, johon kohdistui arvonkorotus. Oman pääoman oikaisuna on esi-

52

tetty arvonkorotusrahaston korjaaminen edellisten tilikausien voittovaroihin Kirjanpitolautakunnan lausunnon 2005/1705 mukaisesti. Vastaava muutos on tehty myös vertailutaseeseen 1.1.–31.12.2020.

POISTOSUUNNITELMA Poistot tehdään ennalta laaditun suunnitelman mukaan Poistoperusteena on kiinteistöjen ikä. Vuosina 1969–2003 valmistuneet kiinteistöt poistetaan 22 vuodessa ja vuosina 2004–2019 valmistuneet kiinteistöt 40 vuodessa.

Vuoteen 2014 poistosuunnitelma perustui lainojen lyhennyksiin, jotka omakustannusperiaatteen mukaan saadaan sisällyttää asuntojen vuokriin. Tasapoistoihin siirryttiin, jotta poistosuunnitelma paremmin vastaisi kiinteistöjen kulumista 40 vuoden laina-ajalla. Muista kuin asuinrakennuksista tehdään 10–25 %:n menojäännöspoistot.

TILIKAUDEN POISTOT

Poistot eriteltynä: 2020 2019 suunnitelmapoistot rakennukset ja rakennelmat 1 133 480,52 1 391 992,20 koneet ja kalusto 7 604,64 10 139,51 muista aineellisista hyödykkeistä 1 443,84 3 435,63

1 142 529,00 1 405 567,34 suunnitelman ylittävät +/ alittavat - poistot: rakennukset ja rakennelmat

Vantaan kaupunki -konsernissa sovellettavia suunnitelmapoistoja käyttäen on yhtiön poistoalitus 81 012 319 euroa (ed. vuosi alitus 79 966 307 €). Ennen vuotta 2014 poistosuunnitelmassa rakennukset tasapoistettiin 50 vuodessa loppuun.

Vuodesta 2013 rakennukset poistetaan tasapoistoin 30 vuodessa.

TILINTARKASTUKSEN PALKKIOT

Lakisääteinen tilintarkastus Muut konsultoinnin palkkiot

* Saldo tilikauden lopussa 16 943,70 0,00

Osakkeet ja osuudet tilikauden alussa 426 694,58 584 296,08 vähennys -85 079,54 -157 601,50 * Saldo tilikauden lopussa 341 615,04 426 694,58

Pysyvät vastaavat yhteensä 56 940 444,97 48 470 571,62

2020 2019 17 138,04 9 454,94 0,00 0,00 17 138,04 9 454,94

PYSYVÄT VASTAAVAT

2020 2019 Maa-alueet tilikauden alussa 6 122 772,34 6 122 772,34 vähennys -120 127,65 * Saldo tilikauden lopussa 6 002 644,69 6 122 772,34

Rakennukset ja rakennelmat tilikauden alussa 20 991 499,56 22 383 491,76 vähennys -595 349,82 poisto -1 133 480,52 -1 391 992,20 * Saldo tilikauden lopussa 19 262 669,22 20 991 499,56

Koneet ja kalusto tilikauden alussa 30 418,47 40 557,98 poisto -7 604,64 -10 139,51 * Saldo tilikauden lopussa 22 813,83 30 418,47

Muut aineelliset hyödykkeet tilik.alussa 14 469,49 17 905,12 vähennys -30,73 poisto -1 443,84 -3 435,63 * Saldo tilikauden lopussa 12 994,92 14 469,49

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat tilikauden alussa 1 285 230,44 18 699,46 lisäys 10 396 046,39 1 266 530,98 * Saldo tilikauden lopussa 11 681 276,83 1 285 230,44

Osuudet saman konsernin yrityksistä tilikauden alussa 19 599 486,74 19 599 486,74 * Saldo tilikauden lopussa 19 599 486,74 19 599 486,74

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0,00 647 862,64 lisäys/vähennys 16 943,70 -647 862,64

SIJOITUKSET Tytäryhtiöosakkeet kpl Osuus% kp-arvo

VAV Palvelukodit Oy 2500 100 414 262,65 VAV Asunnot Oy 5000 100 19 185 224,09

19 599 486,74

Huoltoyhtiöiden osakkeet kpl Koivu-yhtiöt Oy

14 0,1 40,37 KOy Oy Viljapelto 21 23,3 2 628,04 Kivikirveenkuja Autopaikat Oy 116 67,4 0,00 Kiinteistö Oy Myyrinsärki Autopaikoitus 750 33,3 4 431,75

7 059,79

Muut osakkeet ja osuudet kpl Yhtiö omistaa 5 asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet 334 514,88

VASTUUSITOUMUKSET

2020 Velat, joiden vakuutena on kiinteistökiinnitys: Lainat rahoituslaitoksilta 8 262 720 Annetut kiinnitykset 29 098 726

2 868 000 5 847 526

Velat, joissa Vantaan kaupungin takaus

4 424 468

53

4 282 274

2019

VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI SITÄ PIDEMMÄN AJAN KULUTTUA

VARAUKSET 2020 2019 Vapaaehtoiset varaukset Asuintalovaraus 6 134 413,21 4 896 111,34

2020 2019 Vantaan kaupungin lainat 840 187,80 933 542,00 Muut rahalaitoslainat 8 327 270,23 2 879 762,81

9 167 458,03 3 813 304,81

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

2020 2019 ysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden P Myyntivoitot 38 420,46 157 601,50 Muut tuotot 29 724,05 27 480,97

68 144,51 185 082,47

LAINASAAMISTEN OLENNAISET ERÄT

Yhtiön osuus Vantaan kaupungin konsernitilin saldosta 31.12.2020

139 494,47 25 461,32

SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT Muut siirtosaamiset

0,00 0,00

HENKILÖSTÖ

1 102,32 1 102,32

VAV Yhtymä Oy:n palveluksessa oli keskim.

1 Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksettiin yhteensä 186 716,29

MUIDEN SAAMISTEN OLENNAISET ERÄT Pitkäaikaiset saamiset Liittymismaksut 529 463,30 Lyhytaikaiset saamiset Asuinhuoneistojen vuokrasaamiset 25 459,95 Muut saamiset kiinteistön tuotoista 5 717,62

560 640,87 Saamiset yhteensä 700 135,34

10 273,89 67 088,40 77 362,29

572 883,40

2020 2019 Saamiset Konsernisaamiset 16 943,70 0,00 Velat Konsernivelat 0,00 35 684,75

Saamiset Vantaan kaupungin konsernitili 139 494,47 25 461,32

Pitkäaikaiset velat Vantaan kaupungin lainat 1 080 911,12 1 139 858,78 lainojen lyhytaikainen osuus 58 947,66 58 947,66

42 086,51 17 792,33 632 762,24 659 325,88 12 281,57 30 488,65 42 770,22

MUIDEN LYHYTAIKAISTEN VELKOJEN OLENNAISET ERÄT omapalkkavelat L Saadut lyhytaikaiset vakuudet Muut velat yhteensä

37 856,88 226 875,40 8 185,68 272 917,96

191 575,91

KONSERNISAAMISET JA -VELAT

SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT Korkojaksotusvelat Muut siirtovelat

1

34 322,77 255 097,09 10 123,47 299 543,33

54

VAV-KONSERNI KONSERNITULOSLASKELMA

LIIKEVAIHTO

Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä -52 694 637,18 -53 947 015,94

Luottotappiot -308 557,18 -309 714,47

Muut kiinteistön kulut -834 299,33 -619 119,54

LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 20 473 272,17 19 175 572,23

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut korko- ja rahoitustuotot 197 282,70 213 218,74 Korkokulut ja muut rahoituskulut -5 087 301,63 -5 592 561,75

Rahoitustuotot ja -kulut -4 890 018,93 -5 379 343,01

VOITTO ENNEN VEROJA 15 583 253,24 13 796 229,22 Tuloverot Laskennallisen verovelan muutos -3 143 550,60 -2 742 105,80

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 12 439 702,64 11 054 123,42

1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019

Vuokratuotot 91 611 299,35 91 542 885,72 Käyttökorvaukset 3 829 169,61 3 959 044,67 Rakennuttamistuotot 177 122,57 1 005 882,32 Isännöintituotot 5 035,00 31 878,55 Liikevaihto yhteensä 95 622 626,53 96 539 691,26

Muut kiinteistön tuotot 3 988 644,64 623 429,59 ***** 99 611 271,17 97 163 120,85

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 888 829,34 -2 902 309,92 Eläkekulut -409 475,20 -483 373,68 Muut henkilösivukulut -74 645,36 -51 805,19 Henkilöstökulut yhteensä -3 372 949,90 -3 437 488,79

Poistot -21 927 555,41 -19 674 209,88

Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto -1 362 944,80 -1 330 758,26 Käyttö- ja huoltopalvelut -3 082 930,14 -3 051 328,19 Ulkoalueiden hoitopalvelut -637 311,33 -686 123,96 Siivouspalvelut -2 119 721,63 -1 872 454,77 Lämmitys -7 519 189,32 -8 001 189,27 Vesi- ja jätevesi -4 482 078,56 -4 338 715,86 Sähkö -1 529 587,74 -1 459 029,08 Jätehuolto -2 218 939,72 -1 918 790,31 Vahinkovakuutukset -386 217,28 -333 825,20 Vuokrat -18 727,65 -258 732,83 Kiinteistövero -2 998 502,17 -3 005 362,93 Korjaukset -25 551 020,73 -27 104 586,68 Muut hoitokulut -787 466,11 -586 118,60

55

VAV-KONSERNI KONSERNITASE

A S T A T T A V A A V

OMA PÄÄOMA Osakepääoma 7 658 866,11 7 658 866,11 Ylikurssirahasto 15 928 832,62 1 5 928 832,62 Muut rahastot 3 091 578,12 3 091 578,12 ***** 26 679 276,85 26 679 276,85

Edell. tilik.voitto 109 139 033,41 98 084 909,99 Tilikauden voitto 12 439 702,64 11 054 123,42 ***** 121 578 736,05 109 139 033,41

Oma pääoma yhteensä 148 258 012,90 135 818 310,26

PAKOLLISET VARAUKSET 100 000,00

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 461 337 890,43 486 277 830,45 Laskennalliset verot 27 923 036,98 25 180 931,18 ***** 489 260 927,41 511 458 761,63

Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 19 214 397,98 26 674 501,85 Saadut ennakot 1 842 863,87 1 716 074,81 Ostovelat 4 899 995,71 4 946 628,16 Muut velat 4 747 504,72 4 675 371,69 Siirtovelat 1 653 618,88 1 393 750,20 Laskennalliset verot 3 143 550,60 2 742 105,80 ***** 35 501 931,76 42 148 432,51

Vieras pääoma yhteensä 524 762 859,18 553 607 194,14

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 673 120 872,08 689 425 504,41

1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019 V A S T A A V A A

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 120 996 113,21 115 498 598,47 Rakennukset ja rakennelmat 453 026 228,54 445 515 571,63 Koneet ja kalusto 111 077,51 148 430,92 Muut aineelliset hyödykkeet 1 011 916,70 1 127 117,28 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat 36 167 018,65 45 739 575,06 ***** 611 312 354,61 608 029 293,36

Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 7 048 473,80 7 133 553,34 ***** 7 048 473,80 7 133 553,34

Pysyvät vastaavat yhteensä 618 360 828,41 615 162 846,70

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Saamiset kiinteistön tuotoista 769 715,01 927 319,21 Lainasaamiset 29 986 170,49 30 944 215,83 Muut saamiset 11 689 484,59 11 378 609,03 Siirtosaamiset 269 554,91 404 250,28 ***** 42 714 925,00 43 654 394,35

Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 11 077 136,08 5 077 136,08 Rahat ja pankkisaamiset 967 982,59 25 531 127,28

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 54 760 043,67 74 262 657,71

VASTAAVAA YHTEENSÄ 673 120 872,08 689 425 504,41

56

EMON TULOSLASKELMA

Luottotappiot -28 563,33 -13 804,64

1.1.2020–31.12.2020 1.1.2019–31.12.2019 Muut kiinteistön kulut -1 074,81 -13 533,20 LIIKEVAIHTO

Vuokrat

6 182 986,06 6 752 884,88 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 1 224 498,07 743 353,74 Käyttökorvaukset 265 222,47 288 162,38

Rakennuttamistuotot Rahoitustuotot ja -kulut Isännöintituotot Muut korko- ja rahoitustuotot 2 554,24 4 549,65 Liikevaihto yhteensä 6 448 208,53 7 041 047,26 Korkokulut ja muut rahoituskulut -177 454,23 -128 173,77

***** -174 899,99 -123 624,12 Muut kiinteistön tuotot 68 144,51 185 082,47

*****

6 516 353,04 7 226 129,73

1 049 598,08 619 729,62

***** Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -179 450,40 -189 343,26 VOITTO (TAPPIO) ENNEN Eläkekulut -14 767,49 -24 650,11 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 1 049 598,08 619 729,62 Muut henkilösivukulut -3 122,59 -2 333,12

-197 340,48 -216 326,49 Tilinpäätössiirrot

Verotusperusteisten varausten muutos Poistot -1 142 529,00 -1 405 567,34

-1 238 301,87 -668 544,00

Muut kulut TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) -188 703,79 -48 814,38 Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto -484 877,69 -502 617,59 Käyttö- ja huoltopalvelut -256 820,10 -256 991,81 Ulkoalueiden hoitopalvelut -41 911,06 -39 187,12 Siivouspalvelut -134 097,50 -145 287,37 Lämmitys -490 227,46 -557 526,50 Vesi- ja jätevesi -309 199,85 -307 321,15 Sähkö -81 962,17 -92 348,69 Jätehuolto -129 978,97 -129 597,87 Vahinkovakuutukset -20 926,86 -21 202,06 Vuokrat -18 727,65 -28 332,83 Kiinteistövero -203 647,66 -223 686,28 Korjaukset -1 478 495,55 -2 542 270,87 ./. Saadut esinevahinkokorvaukset 19 901,45 52 391,16 Muut hoitokulut -291 376,28 -39 565,34 Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä -3 922 347,35 -4 833 544,32

57

EMON TASE

V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA

1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019 Osakepääoma 7 658 866,11 7 658 866,11 V A S T A A V A A Ylikurssirahasto 15 928 832,62 15 928 832,62 PYSYVÄT VASTAAVAT Muut rahastot 3 091 578,12 3 091 578,12 Aineettomat hyödykkeet

26 679 276,85 26 679 276,85 ***** ***** Aineelliset hyödykkeet Edell. tilik.voitto/tappio 13 406 600,75 13 455 415,13 Maa- ja vesialueet 6 002 644,69 6 122 772,34 Tilikauden voitto(+)/tappio(-) -188 703,79 -48 814,38 Rakennukset ja rakennelmat 19 262 669,22 20 991 499,56

Koneet ja kalusto 22 813,83 30 418,47 *****

13 217 896,96 13 406 600,75 Muut aineelliset hyödykkeet 12 994,92 14 469,49

Ennakkomaksut ja Oma pääoma yhteensä 39 897 173,81 40 085 877,60 keskener.hankinnat 11 681 276,83 1 285 230,44

*****

36 982 399,49 28 444 390,30 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Sijoitukset Poistoero Osuudet saman Verotusperusteiset varaukset konsernin yrityksistä 19 599 486,74 19 599 486,74 Muut varaukset 6 134 413,21 4 896 111,34 Saamiset konsernin yrityksiltä 16 943,70

Muut osakkeet ja osuudet 341 615,04 426 694,58 VIERAS PÄÄOMA *****

19 958 045,48 20 026 181,32 Lainat rahoituslaitoksilta 13 423 883,91 5 439 077,28

*****

13 423 883,91 5 439 077,28 Pysyvät vastaavat yhteensä 56 940 444,97 48 470 571,62

Lainat rahoituslaitoksilta 202 021,66 2 993 249,36 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saadut ennakot 113 983,90 112 050,60 Saamiset Ostovelat

697 424,71 354 429,03 Saamiset kiinteistön tuotoista 31 177,48 59 878,84 Velat saman konsernin yrityksille 35 684,75 Lainasaamiset 139 494,47 25 461,32 Muut velat 272 917,96 299 543,33 Muut saamiset 529 463,39 572 883,40 Siirtovelat

77 362,29 42 770,22 Siirtosaamiset 1 102,32 *****

1 363 710,52 3 837 727,29 *****

700 135,34 659 325,88 Rahoitusarvopaperit Vieras pääoma yhteensä 14 787 594,43 9 276 804,57 Muut arvopaperit 3 077 136,08 5 077 136,08

*****

3 077 136,08 5 077 136,08 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 60 819 181,45 54 258 793,51 Rahat ja pankkisaamiset 101 465,06 51 759,93

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 3 878 736,48 5 788 221,89 ASTAAVAA YHTEENSÄ V

60 819 181,45

54 258 793,51

58

VAV-konserni RAHOITUSLASKELMA (1000 eur)

31.12.2020

VAV Yhtymä Oy RAHOITUSLASKELMA 31.12.2019

(1000 eur)

VUOKRAUSTOIMINNAN RAHAVIRTA Vuokrauksesta saadut maksut 97 012 67 159 Vuokraustoiminnan muista tuotoista saadut maksut 3 989 623 Maksut vuokraustoiminnan kuluista 56 750 57 415 Vuokraustoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 44 251 10 368 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista 5 175 5 725 Saadut korot vuokraustoiminnasta 43 59 Korjaus edellisen tilikauden tulokseen -2 940 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA ( A ) 39 119 1 762

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 25 211 13 983 Investoinnit muihin sijoituksiin -85 -158 Muut saamiset 311 -3 893 Rahoitusarvopaperit 6 000 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA ( B ) 31 436 9 933

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot 8 263 41 313 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -40 663 -43 541 Saadut osingot 154 154 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ( C ) -32 246 -2 074

Rahavarojen muutos (A+B+C) -24 563 -10 245

Rahavarat tilikauden alussa 25 531 35 776 Rahavarat tilikauden lopussa 968 25 531

-24 563 -10 245

59

31.12.2020

31.12.2019

VUOKRAUSTOIMINNAN RAHAVIRTA Vuokrauksesta saadut maksut 6 296 7 072 Vuokraustoiminnan muista tuotoista saadut maksut 68 185 Maksut vuokraustoiminnan kuluista 3 780 5 064 Vuokraustoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 2 585 2 193 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista 179 1 255 Korjaus edellisen tilikauden tulokseen -2 940 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 2 408 -1 997

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 9 681 1 267 Investoinnit muihin sijoituksiin -85 -158 Muut saamiset -43 -2 361 Rahoitusarvopaperit -2 000 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 7 552 -1 252

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot 8 263 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -3 069 -706 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 5 194 -706

Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) 50 -1 451

Rahavarat tilikauden alussa 52 1 503 Rahavarat tilikauden lopussa 101 52

50 -1 451

www.vav.fi

facebook.com/ VAVAsunnot

60

instagram.com/ vavkonserni

linkedin.com/ company/ vav-konserni