Hyvinvointialueen palvelut tarvitsevat riittävän rahoituksen
antaa–Kerava
Vasemmistoliiton Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmän tiedotuslehti
Perheiden palvelut kuntoon
Sivu 2
Ikäihmisten hyvinvointi uhattuna
Sivu 2
Henkilöstö ansaitsee inhimilliset työolot
Sivu 3
Jokainen voi tarvita sosiaalipalveluja
Sivu 3
VASEMMISTON
Vantaan ja Keravan
ALUEVALTUUSTORYHMÄ
Riittävä rahoitus tärkeille palveluille
Hyvinvointialueuudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on ollut kahden vuoden ajan 21 hyvinvointialueella. Yksi näistä on Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Uudistuksen tavoitteena oli turvata ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä sujuvoittaa hoitoon pääsyä luukulta toiselle pompottelun sijaan.
Kivuttomasti uudistus ei ole toteutunut, mutta harvoinpa näin suuret uudistukset helppoja ovatkaan. Suurin uudistukseen liittyvä ongelma on ollut rahan puute. Liian niukka rahoitus suhteessa kasvavaan palvelutarpeeseen ei mahdollista hyviä ja laadukkaita palveluita. Rahan puutteesta voidaan syyttää kuntia, jotka ennen uudistusta budjetoivat sosiaali- ja terveyspalveluihin liian vähän rahaa. Menneisyyteen katsomisen sijaan nyt on kuitenkin vaadittava toimia Petteri Orpon hallitukselta, joka voi asian korjata.
Hyvinvointialueille on annettava mahdollisuus toteuttaa tehtäväänsä: tuottaa laadukkaita ja elintärkeitä palveluita ihmisille. Orpon hallituksen vaatimat leikkaukset tai rahan ohjaaminen yksityisille lääkärifirmoille Kela-korvauksina eivät tue tätä tavoitetta. Näiden sijaan hallituksen tulisi turvata hyvinvointialueille riittävä rahoitus.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö on todennut, että alueellamme palvelut tuotetaan jo Suomen edullisimpina eikä leikattavaa yksinkertaisesti ole. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pyysi lisärahoitusta Orpon hallitukselta. Lisärahoitusta ei kuitenkaan myönnetty.
Vaikka tilanne on haastava, me vasemmistoliiton edustajat olemme pitäneet esillä tärkeitä asioita. Olemme painottaneet ennaltaehkäisevien palveluiden merkitystä. On ennen kaikkea inhimillistä, mutta myös taloudellisesti järkevää puuttua sairauksiin tai sosiaalisiin ongelmiin ennen kuin tilanne vakavoituu. Olemme pitäneet henkilöstön puolia ja kantaneet huolta henkilöstön jaksamisesta.
Me olemme tehneet hartiavoimin töitä, jotta hyvinvointialueuudistuksen tavoitteet toteutuisivat, ja jatkamme kamppailua myös tulevaisuudessa. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että hoitoa ja tukea saa kun tarve on ja että hyvinvointivaltio kannattelee. Me emme anna periksi!
Funda Demiri Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Leikkauspolitiikka lisää heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden tuen tarvetta.
Lapsiperheiden hyvinvointi on nyt koetuksella. Oikeistohallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan, arvonlisäverojen korotukset ja sosiaali- ja terveyspalveluja järjestävien hyvinvointialueiden ahdinko heikentävät monien perheiden toimeentuloa ja mahdollisuuksia saada apua.
– Jo ennestään vaikeimmassa asemassa olevat saavat moninkertaisesti tuntea leikkausten ja heikennysten vaikutukset, harmittelee Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutettu sekä lasten, nuorten ja perheiden jaoston varapuheenjohtaja Gashaw Bibani
Vantaa ja Kerava ovat kasvavia kaupunkeja. Niissä on paljon monikulttuurisuutta ja sosioekonomisesti heikossa asemassa olevia perheitä. Perhepalveluiden ja lastensuojelun tarve kasvaa, rahoitus sen sijaan ei.
– Maamme hallitus ei suostu näkemään Vantaan ja Keravan erityispiirteitä. Tähän hyvinvointialueemme pyrkii saamaan muutosta, Bibani kertoo.
Apua arjessa jaksamiseen
Vasemmistoliitto on pitkään korostanut ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamista. Tämän eteen tehdäänkin nyt hyvinvointialueella töitä.
– Esimerkiksi päihdekuntoutuksessa ollaan kehittämässä monialaista jalkautuvaa palvelua. Rikoksilla oireilevat tai päihteitä käyttävät nuoret saisivat apua
palvelut kuntoon PERHEIDEN
Lapsiperheiden palvelujen on oltava helposti saatavilla, korostavat Minttu Sillanpää ja Gashaw Bibani.
siellä missä he ovat, Bibani mainitsee. Tärkeää on Bibanin mukaan myös se, että lasten ja nuorten vanhemmat saavat tarvittaessa apua arjessa jaksamiseen.
– Lastensuojelun asiakkaista yli puolet on perheitä, joissa vanhemmilla tai lapsilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Tällaiset tilanteet vaativat kokonaisvaltaista tukea perheelle.
Ennaltaehkäisy kannattaa Aluevaltuutettu ja Vantaan kaupunginvaltuutettu Minttu Sillanpää muistuttaa, että ennaltaehkäisevät palvelut tulevat aina taloudellisestikin edullisemmiksi kuin raskaammat toimet, kuten lasten huostaanotot. Ne myös vähentävät lakisääteisten palvelujen tarvetta. – Ennaltaehkäiseviä palveluja pitäisi olla enemmän ja niiden pitäisi olla kattavampia, tarvittaessa myös kotiin vietäviä,
Sillanpää toteaa.
Esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja tarvittaisiin Sillanpään mukaan huomattavasti nykyistä enemmän. Tärkeää on myös kouluissa tehtävä sosiaali- ja terveystyö, joka jakautuu kuntien ja hyvinvointialueiden välille.
– Yhteistyötä niiden välillä pitäisi sujuvoittaa.
Palvelut saman katon alle Palveluiden on oltava helposti saatavilla. Suunnitteilla on neljä perhekeskusta, joissa kaikki tarvittava olisi saman katon alla: sosiaali- ja terveyspalvelut, neuvola sekä psykososiaaliset palvelut. Ensimmäisen perhekeskuksen piti avautua jo tänä vuonna Myyrmäkeen, mutta se viivästyi, koska valtio ei suostunut takaamaan investointia hyvinvointialueelle.
Bibani ja Sillanpää pitävät hanketta järkevänä, koska perhekeskuksesta perheet saisivat tukea kokonaisvaltaisesti saman katon alta.
– Pitää kuitenkin pitää huoli siitä, että palvelut eivät karkaa maantieteellisesti liian kauas asukkaista. Niiden pitää olla sellaisissa paikoissa, mihin pääsee järkevästi myös julkisilla kulkuneuvoilla, Sillanpää korostaa.
Ennaltaehkäisevät palvelut tulevat edullisemmiksi.
Ikäihmisten hyvinvointi uhattuna
Pelkkien kotihoitopalvelujen varaan jää ihmisiä, jotka tarvitsisivat jatkuvaa hoivaa. Vasemmistoliitto vaatii riittävää hoitoa ja tukea kaikille vanhuksille, varallisuudesta riippumatta.
Kun ikäihmisiä on yhä enemmän, haasteena on hoivapalveluihin pääsy kohtuullisessa ajassa. Vara-aluevaltuutettu ja vanhusten palvelut -jaoston jäsen Heli Karhu kertoo, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminta-aikana jonoja ympärivuorokautisiin hoivapaikkoihin on saatu purettua. Keino on kuitenkin ollut kyseenalainen: – Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerejä on kiristetty. Sitä pyritään korvaamaan kotihoidolla.
Kotihoidon varaan jää Karhun mukaan ihmisiä, jotka eivät sen varassa pärjää. Kotihoitoon ei suunnata riittävästi resursseja. Kotihoidon käyntejä on myös korvattu digivastaanotoilla, jotka eivät sovi kaikille. – Lisäksi aiemmin hyvinvointialueen tuottamia kotihoidon käyntejä tullaan korvaamaan palvelusetelillä tai ohjaa-
”Hoitajamitoituksen heikentäminen pitää saada kumottua.”
maan asiakkaita kotitalousvähennyksen käyttämiseen. Kumpikin menetelmä jättää tutkitusti tarvittavien palvelujen ulkopuolelle pienituloiset ikäihmiset.
Karhu pelkää vanhusten jäävän huonolle hoidolle.
– Vastuu on siirtymässä yhä enemmän omaisille, ja omaishoidon tuenkin kriteerejä on kiristetty.
Hoitopaikkoja ja henkilöstöä on liian vähän Ongelmat juontuvat Karhun mukaan vuosikymmenten takaa ostopalveluvillityksestä. Omien hoivapaikkojen sijaan kunnat alkoivat ostaa palveluja yksityisiltä yhtiöiltä. Tämä osoittautui kuitenkin kalliiksi, ja nyt ostopalveluja joudutaan säästösyistä vähentämään.
– Lisäksi viimeisten 20 vuoden aikana maan hallitukset ja kunnat eivät ole resurssoineet vanhusten palveluihin riittävästi, nykyinen hallitus entistä vähemmän, Karhu sanoo.
Esimerkiksi hoivapolitiikkaan ja ikääntymiseen erikoistunut professori Teppo Kröger on todennut, että rahoituksen saaminen edes pohjoismaiselle keskitasolle vaatisi 2 miljardin euron vuotuisen lisäpanostuksen.
Vantaalla ja Keravalla vanhusten palveluiden laatu kärsii, kun siihen ei panosteta tarpeeksi. Niin hoitopaikkoja kuin
henkilöstöäkin on liian vähän, toteaa vara-aluevaltuutettu Tuomas Suihkonen – Kotihoidon lisäksi resurssit eivät riitä muihinkaan tärkeisiin vanhuspalveluihin, kuten päivätoimintaan ja lyhytaikaishoitoon. Tämä puute heikentää ikäihmisten hyvinvointia ja heidän mahdollisuuksiaan elää aktiivista ja turvallista elämää.
Palvelut maksuttomasti läheltä Vasemmistoliitto suuntaisi vanhustenhoitoon merkittäviä lisäresursseja. Tämä edellyttää valtiovallan rahoituspolitiikan muuttumista, ellei sitten hyvinvointialue saa omaa verotusoikeutta. – Poistaisimme tai pienentäisimme
merkittävästi asiakasmaksuja, jotta vähävaraiset ikäihmiset saisivat tasavertaisen mahdollisuuden päivätoimintaan ja lyhytaikaishoitoon, Suihkonen sanoo.
Hoitajien työn houkuttelevuutta vasemmisto parantaisi palkkauksella ja työoloja kehittämällä.
– Hoitajamitoituksen heikentäminen pitää saada kumottua, Heli Karhu lisää. Ikäihmisille on tärkeää myös se, että terveydenhuollon palvelut ovat riittävän lähellä ja hyvien yhteyksien päässä.
– Terveysasemien lakkauttaminen ja keskittäminen ei lopeta ihmisten tarvetta terveyspalveluihin! Suihkonen muistuttaa.
Heli Karhu ja Tuomas Suihkonen vaativat riittäviä resursseja vanhusten hoivaan.
Henkilöstö ansaitsee inhimilliset työolot
Ylikuormittuminen vaivaa sosiaalija terveysalan sekä pelastustoimen ammattilaisia. Vasemmistoliitto panostaisi hyvään johtamiseen, työturvallisuuteen ja työn vaativuutta vastaavaan palkkatasoon.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tarvitsee lisää henkilöstöä, jotta palvelujen saatavuus voidaan turvata.
– Hoitotakuu ei tällä hetkellä toteudu. Suurin osa potilaista ei pääse kiireettömään hoitoon tavoiteajassa alle kahdessa viikossa, kertoo vara-aluevaltuutettu
Ville Karinen
Ensi vuoden alussa hoitotakuu on yli 23-vuotiaiden osalta pitenemässä kolmeen kuukauteen Petteri Orpon (kok.) hallituksen esityksen mukaisesti.
Henkilöstön vähyys johtuu osittain mitoituksesta ja valtiovallan riittämättömästä rahoituksesta, joillakin aloilla rekrytointivaikeuksista.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin on ollut useinkin vaikeata saada osaavaa henkilökuntaa. Hoitoalan palkkataso ei vastaa tällä hetkellä työn vaativuutta, toteaa vara-aluevaltuutettu Jonna Weckström
Myöskään työolosuhteet eivät aina houkuttele. Henkilöstöä on monin paikoin liian vähän työmäärään nähden, ja ylikuormittuminen on tavallista.
– Ei voida tehdä työtä niin hyvin kuin pitäisi inhimillisen hoivan ja omalle työlle asetettujen standardien kannalta,
Vasemmisto peruisi palvelujen leikkaukset ja lisäisi työntekijöitä alueille, joissa palvelujen tarve kasvaa.
Sosiaalityön palvelut auttavat ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa, kuten työttömyyden, velkaantumisen, päihde- tai peliriippuvuuden tai mielenterveyden ongelmien kohdatessa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella aikuissosiaalityön tarve on kasvussa. – Koko ajan väkiluku kasvaa. Palvelutarve lisääntyy myös maan hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vuoksi, sanoo vara-aluevaltuutettu Elina Nykyri Samaan aikaan kovat säästöpaineet uhkaavat palvelujen saatavuutta. – Esimerkiksi päihdeongelmaisten palveluasumispaikoista on päätetty leikata. Kotiin vietäviä palveluita on jo vähennetty, Nykyri mainitsee. Hyvinvointialueen aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen jaoston jäsen Jouko Karjalainen toteaa, että tilanne on huolestuttava, koska uusimpien tilastojen mukaan alkoholi- ja huumekuolemat ovat lisääntyneet Suomessa. Ne ovat iso ongelma myös Vantaalla ja Keravalla.
Sosiaalipalveluilla ehkäistään ongelmien pahenemista.
Weckström sanoo.
Ongelmana liiallinen vaihtuvuus
Palkkauksen ja työolojen puutteiden vuoksi henkilökunnan vaihtuvuus on osassa toimintayksikköjä suurta. Weckströmin mukaan se voi pahimmillaan vaarantaa työturvallisuutta ja potilasturvallisuutta.
– Asiakkaan hoidon ja voinnin seuranta jää helposti vaillinaiseksi, kun henkilöstö vaihtuu jatkuvasti.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole jouduttu toistaiseksi yhteistoimintaneuvotteluihin eikä irtisanomisiin. Sen
sijaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ilmoitti marraskuussa yt-neuvottelujensa päätteeksi lähes 800 henkilötyövuoden vähentämisestä, josta irtisanomisia on 280.
– Se ei luo hyvää pohjaa henkilöstöpolitiikalle. Taustalla on Orpon hallitus, joka ei ole suostunut hoitamaan hyvinvointialueiden rahoitusongelmaa, Ville Karinen kommentoi.
Henkilöstö mukaan päättämään
Myös hallituksen ajama vientivetoinen palkkamalli merkitsee Karisen mukaan
panostusta alan henkilöstöön ja sen työoloihin, korostavat Jonna Weckström ja Ville Karinen.
JOKAINEN
voi tarvita sosiaalipalveluja
Apua syrjäytymiseen
Myös asunnottomien hyväksi tarvitaan panostuksia. Asunnottomuuden väheneminen on viime aikoina pysähtynyt. Asunnottomia on Vantaalla ja Keravalla yhteensä vajaat 300. Heistä noin puolet on maahanmuuttajataustaisia.
– He ovat vakavassa syrjäytymisvaarassa, Karjalainen varoittaa.
Asunnottomien ja päihdeongelmista kärsivien arjessa tärkeitä ovat esimerkiksi päiväkeskukset, joissa he voivat ruo-
kailla, peseytyä, pestä pyykkiä ja hoitaa asioitaan. Päiväkeskus Illusia Vantaan Havukoskella sulkee ovensa tammikuussa Stean rahoituksen loppuessa. Toiminta keskitetään Koisoniityn palvelukeskukseen.
– Jos me vasemmistossa saisimme päättää, tällaisia tiloja tulisi enemmän, Nykyri sanoo.
Säästöjä on sälytetty myös vammaispalveluille. Ne ovat kuitenkin usein lakisääteisiä.
karua kyytiä hoitoalan työntekijöille. – Jos ei saada ylittää vientialojen yleistä linjaa, se tarkoittaa ikuista ja syvenevää palkkakuoppaa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluksessa työskentelee lähes 5 900 sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen ammattilaista. Vasemmistoliitto panostaisi työolosuhteisiin, hyvään johtamiseen ja työturvallisuuteen. Myös palkkauksen tulee olla kilpailukykyinen ja sillä pitää tulla toimeen. Ylimpien johtajien palkkioita ja työsuhde-etuja vasemmistoliitto sen sijaan kohtuullistaisi.
– On myös tärkeää, että henkilöstö pääsee mahdollisimman laajasti osallistumaan päätöksentekoon sekä työpaikan että luottamusmiesten kautta koko organisaation tasolla, Karinen linjaa.
Henkilöstön vaihtuvuus voi pahimmillaan vaarantaa potilasturvallisuutta.
– Niistä on siksi vaikea leikata – onneksi, toteavat Nykyri ja Karjalainen. Sen sijaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen sorvaama uusi vammaispalvelulaki huolestuttaa. Lain soveltamisalan tarkennusten vuoksi osa palvelujen tarvitsijoista pudonnee sen piiristä harkinnanvaraisiin, sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin.
– Silloin palvelut jäävät kiinni työntekijän harkinnasta, Nykyri toteaa.
Leikkaukset peruttava
Vasemmiston aluevaltuutetut peruisivat sosiaalipalveluihin tehdyt leikkaukset ja lisäisivät työntekijöitä alueille, joilla palvelutarve kasvaa. Sosiaalityön kelpoisuusehtoja ei myöskään höllennettäisi yhtä radikaalisti kuin nyt on tehty.
Karjalainen muistuttaa, että toimivat sosiaalipalvelut vähentävät terveydenhuollon, etenkin kalliin erikoissairaanhoidon, tarvetta.
– Sosiaalipalveluilla ehkäistään ongelmien pahenemista.
Kehittämisen varaakin on. Palveluja tulisi Karjalaisen ja Nykyrin mukaan räätälöidä entistä yksilöllisemmin, omalääkärijärjestelmän tavoin. Hoitotakuun tavoin tulisi olla palvelutakuu.
– Kolmen kuukauden odotus on esimerkiksi vammautuneelle liian pitkä aika, Nykyri painottaa.
Inhimillinen hoiva vaatii riittävää
Elina Nykyri ja Jouko Karjalainen vaativat panostuksia syrjäytymisen torjumiseksi.
Yhteiset rahat yksityisiin taskuihin
Suomeen on syntynyt jälleen uusi sote-miljonääri. Mediassa kerrottiin marraskuun suurena veropäivänä, kuinka rovaniemeläinen Hanna-Maria Niska möi viime vuonna yhdessä liikekumppaninsa kanssa Rovaseudun Hoitokodit Oy:n sote-jätti Mehiläiselle. Yhtiö tarjoaa vanhusten ympärivuorokautista hoiva-asumista.
Niskalle kertyi tästä 1,75 miljoonaa euroa verotettavia pääomatuloja noin sadantuhannen euron ansiotulojen päälle.
Kuvio on Suomessa yleinen. Suuret sosiaali- ja sairauskonsernit ostavat markkinoilta pois pieniä yrityksiä ja tekevät niiden myyjistä miljonäärejä.
Mukavasti menee myös ostavalla puolella. Tästä osoituksena on Mehiläisen suuromistaja ja toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää, jonka veronalaiset pääomatulot olivat vuonna 2023 muhkeat 6,62 miljoonaa euroa 750 000 euron palkkatulojen päälle.
Mehiläisen liiketoiminnan ydintä ovat suuret julkisten palveluiden kokonaisulkoistukset. Marraskuussa Helsingin kaupunki ulosliputti kaikkiaan 37 500 työntekijänsä työterveyshuollon Mehiläiselle.
Puhdasta sattumaa on tietysti, että Mehiläisen kokonaisulkoistuksista vastaava liiketoimintajohtaja on entinen kokoomuksen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Lasse Männistö
Mehiläisen enemmistöomistaja on 70 prosentin siivullaan Jerseyn saarilla päämajaansa pitävä CVC Capital Partners. Englannin kanaalissa sijaitsevaa Jerseytä pidetään yhtenä maailman suosituimmista veroparatiiseista.
Samalla hyvinvointialueet kyntävät syvissä miljardialijäämissä. Palveluihin tehdään rajuja leikkauksia samalla, kun jopa 4 000 hyvinvointialueiden työntekijää on irtisanottu. Vantaan ja Keravan alue on ilmoittanut, ettei se pysty kuromaan alijäämäänsä umpeen lain edellyttämällä tavalla vuoden 2026 loppuun mennessä.
Rahat eivät riitä osin siksi, että yksityiset palveluntuottajat ovat nostaneet hintojaan tuntuvasti.
Osansa kuppaa etenkin vuokralääkäri ja -hoitajabisnes. Siinä yksityiset yritykset houkuttelevat hoitoalan ammattilaisia omiin leipiinsä ja myyvät näiden työpanoksen takaisin hyvinvointialueille jopa kolminkertaiseen hintaan.
Kunta- ja aluetyönantajat (KT) arvioi, että hyvinvointialueilla valahti vuokratyövoiman Kankkulan kaivoon viime vuonna jopa 625 miljoonaa euroa.
Talouselämä puolestaan kertoo, että sote-kriisin keskellä 20 suurimman suomalaisen sote-yhtiön liikevaihdot – ja mikä tärkeintä liiketulokset – ovat kasvaneet tasaisen varmaa tahtia. Kaikki tämä tulee paljolti ahdingossa olevien hyvinvointialueiden taskuista.
Vasemmistoliitto tahtoo kääntää Suomen suunnan. Ihmisten terveydellä ja sosiaalisella hyvinvoinnilla ei pidä tehdä bisnestä, jonka veronmaksajat maksavat.
Yhteiset rahat ovat nyt liian tiukalla, jotta niiden voi antaa valua yksityisten osakkeenomistajien taskuihin.
Antero Eerola toimittaja, aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen
Ota meihin yhteyttä!
Vasemmistoliiton Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä
Funda Demiri, Vantaa aluevaltuutettu, aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja ffunda.demiri@gmail.com
Pia Lohikoski, Kerava aluevaltuutettu, aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja pia.lohikoski@gmail.com
Antero Eerola, Vantaa aluevaltuutettu antero.eerola@gmail.com
VARA-ALUEVALTUUTETUT
Heli Karhu, Kerava 1. vara-aluevaltuutettu heli.karhu@vakehyva.fi
Elina Nykyri, Vantaa 2. vara-aluevaltuutettu elina.nykyri@vakehyva.fi
HUS:n Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiolautakunta
Ville Karinen, Vantaa jäsen
n Palveluiden heikentämisten ja asiakasmaksujen korotusten vastustaminen n Länsimäen terveysaseman säilyttäminen n Työntekijöiden henkilöstöetujen, kuten liikunta- ja kulttuurietujen, säilyttäminen n Peijas-kampukselle tulevan selviämishoitoyksikön perustaminen
n Asunnottomien ja päihteitä käyttävien päiväkeskusten perustamisen selvittäminen n Gynekologisen osaamisen edistäminen terveysasemilla
Julkaisija: Vasemmistoliiton Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä
Vastaava päätoimittaja: Funda Demiri
Päätoimittaja: Elias Krohn
Toimitussihteeri: Heidi Hietalahti
Kuvat: Annika Rauhala
Graafinen suunnittelu ja taitto: Mari Miikkulainen
Jaetaan suorajakeluna Vantaalla ja Keravalla joulukuussa 2024.
Viikossa lääkäriin!
Vasemmistoliiton tavoitteena on, että terveyskeskuslääkärin tai muun tarpeenmukaisen ammattilaisen vastaanotolle pääsee seitsemässä päivässä Terveyskeskusten resursseja on lisättävä hyvinvointialueella, jotta yhteispäivystykset voivat keskittyä kiireellistä hoitoa vaativien sekä hätätilapotilaiden hoitoon. OSUUSKAUPAN
ME ASIAKKAAT.
Kaikki tuottomme käytetään suoraan sinun ja lähialueesi hyväksi. Katso paljonko se on euroissa: s-kanava.fi
