Jos tapittaminen ei onnistu, seinän sisä- ja ulkopuolelle voidaan pultata tueksi pystyhirret eli följärit. 170 mm × 170 mm:n (7” × 7”) piiru on yleensä riittävän vahva tukemaan taipuneita seinärakenteita sekä osittain oikaisemaan niitä. Seinässä käytetyn hirren vahvuutta ohuempaa puutavaraa ei yleensä kannata käyttää. Vähäisesti taipuneita seiniä voidaan estää taipumasta enempää tai jopa oikaista tukemalla niitä vahvoilla följäreillä, joita vedetään kiinnityspulteilla.
Kuva: Pirkanmaan maakuntamuseo.
Hirsirakenteen paikkaaminen vaatii sovittelua. Kuva: Miinu Mäkelä, Pirkanmaan maakuntamuseo.
Nurkkasalvokset tehdään aina rakennuksessa käytetyn mallin mukaisesti. Ulkoseiniin hirsien palapaikkaukset toteutetaan niin, ettei sadevesi pääse tunkeutumaan korjauskappaleen ja vanhan hirren väliin, jossa se ei kuivu. Näin vältetään kosteusvaurioiden syntymistä. Mikäli joudutaan vaihtamaan useita päällekkäisiä hirsiä, ne pitää tapittaa kiinni sekä vanhaan rakenteeseen että toisiinsa. Jos seinän alla on riittävästi työtilaa, tapitus tehdään alhaalta käsin, muussa tapauksessa hirren kyljeltä. Samalla kun hirsiä asennetaan ja tapitetaan myös hirsien ja liitosten välit tilkitään hyvin. Tapitusreiät, joiden halkaisija on noin 30–40 mm, on hyvä tehdä heti hirren sovituksen jälkeen ennen tilkitsemistä, sillä puuporan terä jumittuu helposti hirsien välissä olevaan riveeseen.
Sopiva mitta sivuseinien tukemiseen käytettäville följäreille on koko seinän mitta räystään alta, yläpohjan ja seinän liittymästä alisen hirren ja sokkelin yhtymäkohtaan.
21