M. RIDDERSTAD
ristin keskellä oleva, vain heikosti erottuva kaarimaisen kuvion jäänne: kyseessä voisi olla aatelisvaakunoissa ja kirkollisissa tunnuksissa yleinen kuunsirppi, joka esiintyy heraldiikassa lähes aina sakarat ylöspäin ja usein siten, että sen yläpuolella on tähti- tai aurinkosymboli. Kuu- ja aurinkosymbolit ovat yleisiä myös keskiaikaisten kirkkojen seinissä ja yhdessä ne usein viittaavat Neitsyt Mariaan ”Auringon ja kuun Madonnana”. Korkeita ja koristeltuja ristikuvioita käytettiin kalentereissa kaikkien tärkeimpien kristillisten merkkipäivien symboleina, joten ei ole mahdollista päätellä, mihin pyhäpäivään Nokiankiven liljaristi voisi viitata. Sen sijaan T-risti on paitsi Pyhän Fransiskuksen ja fransiskaanien tunnus, niin myös Pyhän Antoniuksen tunnussymboli, joka esiintyy riimukalentereissa hänen muistopäivänsä kohdalla. Pyhän Antoniuksen päivä oli keskiajan juliaanisessa kalenterissa 17. tammikuuta. Kansan keskuudessa Antonius oli Toni, sikojen suojelija. Pyhä Antonius olisi esimerkiksi saattanut olla Nokian kappelin suojeluspyhä, jolloin hänen merkkinsä olisi voitu kaivertaa kappeliin näkyville. Kappelin suojeluspyhään saattaisi viitata myös mahdollinen kuunsirppikuvio; siinä tapauksessa kappelin toinen suojeluspyhä olisi ollut todennäköisimmin Neitsyt Maria. T-risti Pyhän Fransiskuksen ja fransiskaanien tunnuksena saattaisi puolestaan liittyä paitsi kappelin suojeluspyhään, niin myös Rauman fransiskaaniluostarin asemaan Satakunnassa. Mikäli Nokian kartanokappelin munkki tai pappi olisi tullut Rauman luostarista, voisi kappelin hylkääminen liittyä Rauman fransiskaanikonventin hajottamiseen uskonpuhdistuksen yhteydessä vuonna 1538.
Puisten kalenterisauvojen merkkipäiväsymboleita: a) yksinkertainen T-risti, b) risti koristesakaroilla ja c) pyöröristi. Kaikki esimerkit ovat vanhoista pohjoismaisista riimusauvoista.
lainen kuvio tunnetaankin riimusauvojen merkkipäiväsymboleista (ks. kuva b yllä). Myös v. 1930 Aamulehden artikkelin kirjoittajan liljaristissä näkemä mahdollinen ympyräkuvio ristin kärjen ympärillä on riimusauvojen merkeissä yleinen piirre (kuva c). Liljaristin jalan vierellä oleva vinoristi (”X-risti” tai ”Andreaksen risti”) esiintyy merkkipäiväsymbolina riimukalentereissa kuten tavallinen ja T-ristikin; kyse voisi myös olla liljaristin jalkaosassa esiintyvästä ristikuviosta (ks. edellisen sivun alareunan kuvan oikeassa laidassa oleva moninkertainen ristikuvio). Kuvion nykyisen vaikeatulkintaisuuden takia myös Seppo Suvannon esittämä tulkinta liljarististä Hans Lindenerin vaakunaan kuuluneena heraldisena liljakuviona on mahdollinen, vaikkei täsmälleen samannäköisiä vastineita sille tunnetakaan. Vieressä oleva kuvio, T-risti ei kuitenkaan muistuta Lindenerin toista vaakunakuviota, miekkaa. Sen sijaan liljaristin juurella oleva vinoristi voisi periaatteessa viitata Lindenerin vaakunan ristikkäiseen kahteen miekkaan. Mahdollinen miekkakuvio on myös voinut kulua pois tai sitten kyseessä ei olisi juuri Hans Lindenerin vaakuna, vaan kenties joku muu samoja elementtejä käsittänyt varhainen tunnus. Tähän voisi liittyä liljaristin ja T-
45