M. RIDDERSTAD
Suomen varhaiskeskiaikaiset hautakivet, jossa riimukirjoitus kiertää kiven reunaa, vastaavat Nokiankiveä siltä osin, että myös sen symbolit sijaitsevat kiven reunassa. Nokiankivestä kuitenkin puuttuu isompi keskuskuvio, iso risti tai muu symboli, jollainen varhaisissa hautakivissä useimmiten on. ”Riimukivi”-hypoteesin suurin ongelma on, että mahdollisesti kiven keskellä sijainneita merkkejä lukuun ottamatta Nokiankiven merkit eivät selkeästi muistuta mitään skandinaavisten yleisesti tunnettujen riimuaakkosten riimuja. Ne ovat pikemminkin koristeellisesti muotoiltuja symboleita. Yhteys riimuihin voi silti olla olemassa, mutta epäsuorasti, riimukalentereiden kuvioiden kautta. Keskiajalla eurooppalaiset kansankalenterit olivat etupäässä riimukalentereita. Riimukalenteri oli ikikalenteri, joka perustui juliaaniseen, myöhemmin gregoriaaniseen kalenteriin, sekä Kuun 19 vuoden sykliin (ns. Metonin sykli, jonka kuluttua tietty Kuun vaihe osuu samalle aurinkovuoden päivälle). Yksi kalenteri saattoi olla käytössä joitain satoja vuosia, ennen kuin sen päiväykset lakkasivat pitämästä paikkansa. Yleensä riimukalenterissa oli seitsemän juoksevan viikonpäiväriimun lisäksi ns. kuuriimuin merkittyinä kullekin 19 vuoden jakson vuodelle uuden kuun päivät, joita vuodessa on 12 tai 13 kappaletta, sekä merkkipäivien kohdalla erilaisia symboleita. Symbolit saattoi jokainen riimukalenterin kaivertaja tehdä haluamikseen, mutta suurin osa oli samojen yleisesti tunnettujen aiheiden eri variaatioita. Esimerkiksi joulua ja uutta vuotta kuvaa skandinaavisissa riimukalentereissa usein juomasarvi, suomalaisissa taas puu. Usein merkki liittyi päivän maalliseen merkitykseen: esimerkiksi Pyhän Margareetan päivä osui hei-
Nokiankiven symbolien tulkinnassa on jonkin verran tulkinnan varaa. Jotkut ovat nähneet korkean ristin ympärillä ”halon”, joka on kuvassa merkitty katkoviivalla. Myös ristikuvioiden keskellä on mahdollisesti ollut kaiverrusta. Ohuempi katkoviiva osoittaa kiven reunaa.
että liljaristin ja T-ristin yläosien välissä on mahdollisesti ollut jokin ympyrämäinen tai kaaria sisältävä kuvio. RIIMUT JA NOKIANKIVEN MERKIT Nokiankiveä on siinä olevien merkkien pohjalta useasti arveltu hautakiveksi tai rajamerkiksi. Erilaisissa populaariteorioissa sitä on myös kutsuttu ”riimukiveksi”, koska siinä olevat merkit eivät muistuta mitään nykyisin yleisesti tunnettuja symboleita tai länsimaisia aakkosia, vaan pikemminkin riimukirjoituksen tapaisia merkkejä. Suomessakin riimukirjoitusta käytettiin yleisesti vielä keskiajalla, kuten käy ilmi esimerkiksi kansankalentereista, puumerkeistä ja hautakivistä. Myös puurakennusten seinissä saattoi olla asukkaiden tekemiä riimukaiverruksia; tällaisia tunnetaan esimerkiksi Teerijärveltä 1700- tai 1800-luvulta. Skandinaviassa esi- tai varhaiskristilliset riimukivet, jotka ovat olleet hauta- tai muistokiviä, sijaitsevat usein kirkkojen pihoilla tai ne päätyivät keskiajalla kirkkojen seiniin rakennuskiviksi. Suomessa esimerkiksi Raision kirkosta on löydetty porraskivinä uusiokäytetyt, erityisesti Gotlannin koristeellisia riimukiviä muistuttavat hautakivet.
43