Pispalan – Tahmelan alueen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2008, 2009 ja 2012
Loppuraportti 2013
Rakennuskannan ikä Pispalan – Tahmelan alueen 1870-1970-lukujen rakentamisesta on erotettavissa kuusi toisistaan eroavaa ajanjaksoa. Kolmivaiheisen täydennysinventoinnin puitteissa inventoidut 658 rakennusta jaoteltiin rakennusaikansa perusteella näihin ikäryhmiin, jotta voitaisiin selkeästi hahmottaa minkä ikäistä eri alueiden rakennuskanta on. Ajanjaksot ja niille tyypillinen rakentaminen esitellään seuraavaksi lyhyesti.
1800-luvun lopun rakennukset Pispalassa on säilynyt varsin vähän 1800-luvun puolella rakennettuja taloja ja vielä vähemmän ajan alkuperäisiä rakennusmateriaaleja. Ajalle tyypillisiä rakennuksia olivat maaseudun rakennusperinnettä edustavat paritupatyyppiset hirsitalot, joiden toisella sivulla, keskellä taloa on umpikuisti. Maalaismaisesta rakennusperinteestä kertoo myös muutamissa rakennuksissa nykyisen katteen alla säilynyt vuoliaiskattorakenne. Toinen saman ajan rakennustyyppi ovat alueen ensimmäiset kaupunkimaista työväenasuinrakentamista edustavat yhteiskeittiölliset asuintalot. Yhteiskeittiön huonejärjestystä ei ole säilynyt yhdessäkään talossa, siitä kertoo ainoastaan suullinen perimätieto.
Pispalan valtatien varren asuinrakennus, jossa kerrotaan olleen tilanjakona yhteiskeittiö.
1880-luvulla rakennettu Pispalan VPK:n talo. © Kalle Kurki, Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Ajan rakennusten perustukset on yleensä rakennettu lohkottujen luonnonkivipaasien varaan, jotka on sijoitettu rakennuksen nurkkiin sekä keskelle sivua. Paasien välit ovat olleet laudoitetut ja myöhemmin ne on betonoitu umpeen, jolloin kivijalasta on muodostettu kellaritilaa. Kattokulmat ovat näissä rakennuksissa loivia ja räystäät avoimia ja niitä kannattelevat puiset, usein muo81