Pispalan – Tahmelan alueen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2008, 2009 ja 2012
Loppuraportti 2013
Rimminkadun varsi (2009/A3) Rimminkatu on saanut nimensä kadun puolivälissä sijainneen Rimmin torpan mukaan. Torppa sijaitsi nykyisen Rimminkatu 21 kiinteistön tontilla osin katualueella. Katu päättyi talon kohdalla kasvaneeseen suureen lehtipuuhun. Itäpäässä katu päättyi 1863-64 rakennettuun Punaiseen tukkitiehen. Tukkitie purettiin uittotunnelin valmistuttua vuonna 1935 ja sen uoma on rakentamattomana puistoalueena.
Rimminkadun varren tontit ovat pääosin tasamaatontteja, aidattuja ja lisäksi muuhun Pispalaan verraten väljästi rakennettuja. Asuinrakennukset ovat usein hieman katulinjasta sisäänvedettyjä. Katutila on kapea ja puutarhamaisen vehreä. Rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopun ja 1920-luvun väliseltä ajalta. Ne ovat yhden tai kahden perheen omakotitalotyyppisiä asuinrakennuksia, lukuun ottamatta Rimminkatu 9:ää, joka muistuttaa perusmuodoltaan 1800-luvun loppupuolen maatalon päärakennusta. Pispalalle tyypilliset työväen vuokratalot puuttuvat alueelta kokonaan. Rimminkatu 7:ssä on toiminut pitkään Pispalan neuvola ja Rimminkatu 14:ssa Pispalan puhelinkeskus. Rimminkatu 17 on ollut pappila, Rimminkatu 12:ssa on asunut kaupungin kamreeri ja Rimminkatu 8:ssa, Pispalan ainoassa funkkistalossa, Opettaja Halme. Alue on poikennut sosiaaliselta rakenteeltaan muusta Pispalasta, sillä suuri osa asukaista on kuulunut ylempään keskiluokkaan. Rimminkadulla on vain muutamia uudisrakennuksia (Rimminkatu 19 ja 21). Rimminkadun rakennukset muodostavat melko hyvin säilyneen maisemakokonaisuuden. Arvoluokka III.
Katumaisemaa Rimminkadun arvoalueella sekä karttaote. Kartta: Tampereen kaupunki. Muokkaus: Pirkanmaan maakuntamuseo/ MH.
44