Pispalan – Tahmelan alueen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2008, 2009 ja 2012
Loppuraportti 2013
Pispala ja vastaperustettu Tampere Kuninkaan kartastossa 1776-1805.
Hyhkyn kylässä, johon Pispalan laskettiin toisissa lähteissä kuuluneen, oli vuonna 1571 yhteensä seitsemän taloa. Talot olivat Karvoi, Huovari, Ikuri, Pispa, Junttila, Hakkari sekä Henneri, ja ne muodostivat yhtenäisen, tiiviisti rakennetun ryhmäkylän. Vuonna 1770 Hyhkyn ryhmäkylä paloi, minkä jälkeen kylän talot rakennettiin toisistaan erilleen.
Agraarivaihe Pispalan alueella suoritettiin isojako 1780-luvulla. Isojakokartan mukaan Harjun eteläpuolinen loiva ranta-alue oli viljelyksessä ja Pohjoispuoli sekä harjun rinteet asumatonta mäntymetsää. Rantakaistaleella vaihtelivat vuorotellen pelto- ja niittyalueet. Osa pelloista oli isonjaon jälkeenkin sarkamaisesti jaettu pieniin paloihin etenkin Hyhkyn puolella. Paljaita kallion päitä pilkotti Tahmelan puolella sekä maantien läheisyydessä Pispalan harjulla.
Harjua pitkin kulkevan maantien varressa, vastapäätä Pispan ja Provastin kantatilojen päärakennuksia sijaitsi markkinapaikka, joka oli siirretty Hyhkystä Pispalaan vuonna 1750. Täällä vie-
18