ven väliselle kannakselle. Alueelta tunnetaan useita kalmistoja, kuppikiviä, asuinpaikkoja, irtolöytöjä, hopea-aarre ja linnavuori. Alueen vanhimpana kohteena on pidetty Päivääniemen röykkiökalmistoa, joka ajoittuu kansainvaellusajalta (400–550 jKr.) merovingiajan (550–800 jKr.) loppuun. Tätäkin vanhempia ajoituksia on saatu Naarankalmanmäen röykkiö- ja asuinpaikka-alueelta, jolta tunnetaan ihmistoiminnan merkkejä lähes koko rautakauden ajalta (noin 0–900 jKr.). Muita alueen merovingiaikaisia hautapaikkoja ovat Sarapistonmäki ja Vaihmalanharju, jotka edustavat niin sanottuja polttokenttäkalmistoja. Tällaisia merovingiajalle ja viikinkiajalle (800–1050 jKr.) tyypillisiä kollektiivisia hautauksia, joissa vainajien poltetut jäännökset on ripoteltu maantasaiseen kiveykseen, tunnetaan myös Lempoistenvuolteen länsirannalta Mottisesta ja Lempoisista, joista viimeksi mainitusta on löytynyt myös useita ruumishautauksia. Lempäälän seudulla polttohautaus säilyi käytössä mahdollisesti viikinkiajalla omaksutun ruumishautauksen rinnalla läpi koko rautakauden aina ristiretkiajalle (1050–1150/1300 jKr.) saakka. Vaihmalanharjun muinaisjäännösalue tuli arkeologien tietoisuuteen jo 1900-luvun alussa, kun sepän poika Kalle Nurmi löysi
Kohteen sijainti, lähikohteet ja tutkimushistoria Vaihmalanharjun muinaisjäännös sijaitsee Ahtialanjärven lounaisrannalla, noin 1,5 km Lempäälän keskustasta kaakkoon. Kalmisto ja asuinpaikka ovat tärkeän Vanajavedeltä Pyhäjärvelle vievän vesireitin varrella ja sijaitsevat Ahtialanjärven ja Havaslahden yhdistävän kapeikon, Lempoistenvuolteen kohdalla, jonka yli kulkee nykyään Mottisen silta. Merkkejä muinaisjäännöksestä on tavattu useasta kohdasta tämän vuolteen itärannalta harjun päältä ja sen rinteiltä noin 200 metrin matkalta. Itse harju on luode-kaakko -suuntainen, useita kilometrejä pitkä muodostelma, joka kulkee Lempäälän keskustan läpi. Vaihmalanharjun muinaisjäännöksen kohdalla se nousee korkeimmillaan noin 90 metriä merenpinnan yläpuolelle eli noin 10 metriä nykyisen Ahtialanselän pinnasta. Ennen Kuokkalankosken perkaamista 1850-luvulla veden pinta on tosin ollut korkeammalla ja huuhtonut aivan harjun juuria. Harjun eteläpuolella avautuvat Vaihmalan kylän peltoalueet, joista osa toimii nykyään golfkenttänä. Lempäälän rautakautiset muinaisjäännökset keskittyvät juuri Vanajaveden ja Pyhäjär-
Kuva 1. Vaihmalanharju pohjoisesta. Kuva: Museovirasto/Riku Mönkkönen.
42