Kuva: Ylöjärvi-Seura ry
Hieman Ylöjärven Mäkkylästä ja Ahvenistosta Torbjörn Nikus ja Minna Sorsa
Kirjoittajat ovat Ylöjärvi-seuran hallituksen jäsen ja puheenjohtaja
Ylöjärven Pikku-Ahvenisto ja kaunis kansallis romantiikan aikakauden rakennus Ahvenisto ympäristöineen kertovat koskettavaa tarinaa. Rusthollari eli ratsutilallinen Benjamin Mäkkylä oli syntynyt vuonna 1821. Hän sai vaimonsa Mariana Akselintytär Jaakolan kanssa viisi lasta, kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Ylöjärven seurakunnan vuoden 1873 kastekirjassa on merkintä, että perheen nuorin lapsi Anders Benjamin syntyi 18. kesäkuuta ja kastettiin juhannuksena eli 24. kesäkuuta. Anders eli Antti Benjamin, myöhemmin Antti Penjami (AP), kirjoitti Hämeenlinnan lyseosta ylioppilaaksi 1892. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa fysiikkaa ja kemiaa, valmistui Mustialan maanviljelysopistosta 1896 ja toimi saman opiston kemian assistenttina vuosina 1897–99. Antti valmistui Evon metsäopistosta metsäkonduktööriksi – nykykielellä metsänhoitajaksi. Nykyisinkin Ahveniston maisemassa voi ihailla Antin kasvattamia pihta- ja lehtikuusia. Ylöjärvellä Antti Mäkkylän tehtäviin lukeutui kunnallislautakunnan puheenjohtajuus. Kuntakokous järjesti myös keräyksiä pohjoisen Suomen tueksi, jossa elettiin vaikeita vuosia. Keräyksissä saatiin viljaa, lihaa ja käteistä rahaa. Eräänä kerääjänä oli A.B Mäkkylä, joka esimerkiksi 21. syyskuuta vuonna 1903 kuljetti Epilän rautatieseisakkeelle Ouluun rahdattavaksi 36 säkillistä viljaa ja kolme säkillistä vaatteita. Antti Benjamin Mäkkylä julkaisi 1906 suomenja ruotsinkielisissä lehdissä nimenmuutoksen Antti Penjami Mäkikyläksi. Kirjailija Maila Talvion (ent Maria Winter) ja professori Väinö Voionmaan (ent
Kuva Antin lakkiaisista vuonna 1892. Isä oli kuollut jo 10 vuotta aikaisemmin. Vasemmalla isoveli Kaarle Benjamin, Mäkkylän isäntä, äiti Mariana Gustava, oikealla toinen veli lääkäri Johannes Benjamin.
Wallin) innoittamana AP oli perustamassa Ylöjärvelle raittiusyhdistystä ja rakennuttamassa yhdistykselle toimitaloksi Saurion. Yhdistystoiminta oli Suomessa saanut lainvoiman 1880-luvulla ja oli syntynyt kansanliikkeitä. Kerrotaan Antti Mäkkylän hiihtoretkillään tutustuneen Vähä-Ahveniston maisemaan suppajärvineen. Vuonna 1904 Antti sai ostaa puolet järvestä ja Nimenmuutos, Suomen Wirallinen lehti.
2019 │ MUSEOKELLO
31
