Friisimaalaus Kirkkovenesoutajat, osa.
Carl Bengts maalasi pääportaikon pohjakerrokseen kaksi seinämaalausta freskotekniikalla. Lisäksi hänen tiedetään maalanneen ateljeen ja ateljeehen liittyvän parvekehuoneen seinään maalaukset. Ateljeessaan Viivi Palander aloitti taideharrastuksensa, johon hänelle antoi ohjausta jo noihin aikoihin maineikas Axel Gallen-Kallela. Viivi tarjosi ateljeetaan myös muiden taiteilijoiden käyttöön. Mainitun Bengtsin ohella heitä olivat Kaarlo Atra, Gabriel Engberg ja Kalle Löytänä. Sittemmin, kun Viivi oli muuttanut (1903) Helsinkiin, Verner ja hänen tuore puolisonsa Hanna antoivat ateljeen taiteilija Hugo Simbergin käyttöön. Hän luonnosteli ateljeessa Tampereen tuomiokirkkoon tulevia freskomaalauksiaan. Myöhemmin, kun Palanderit olivat jo muuttaneet pois talosta, ateljeessa ovat työskennelleet taiteilijat Lennu Juvela, Evert Porila, Kimmo Kaivanto ja Marra Lampi.
Tarinat Näyttelyn nimessä luvattiin myös tarinoita. Viivi Palanderin muistelmat olivat käsikirjoittajalle eräs lähde niiden ammentamiseen. Kirjassaan Viivi kertoo eläväisesti perheen arki- ja seuraelämästä sekä taideharrastuksistaan, kuvataiteesta ja teatterista. Hän kuvailee muun muassa kuinka tapasi ensi kerran Gabriel Engbergin ja kuinka hän oli ”kuin tulessa” Axel Gallénin saapuessa ateljeehen ohjaamaan häntä maalaamisessa. Näyttelyssä tarinat esitettiin tekstiplansseina. Eräässä on Axel Simonen -nimisen pojan lämminhenkinen muistelus kuinka hänestä tuli Simbergin köynnöksenkantajapoika ja minkälaista oli olla mallina Palanderin talon ateljeessa taiteilijan luonnostellessa Köynnöksenkantajat -freskoaan tuomiokirkkoon. Esillä oli myös toisenlainen, traaginen tarina. Se on Hanna ja Verner Palanderin kirjaama sisällissodan aikainen
tapahtuma, jonka heidän10-vuotias Gösta-poikansa näki Keskustorilla. Hevosta oli tulitettu kahdesta suunnasta, minkä seurauksena se oli lyyhistynyt kuolleena maahan. Myöhemmin Gösta Palander kertoi tapahtuman Kimmo Kaivannolle. Tarina vaikutti Kaivantoon niin, että hän kuvasi kuolevan hevosen sisällissodan ankarien taisteluiden ilmentäjänä Tampereen historiasta kertovassa moniosaisessa Tori-teoksessaan. Näyttelyssä oli esillä Kaivannon luonnoksia hevosta varten sekä valokuva koko teoksesta. ”Se on se. Ihmeellinen päivä, jona itse Turun maaherra harppoi pitkin askelin Tammerkosken rusthollin sänkipelloilla edes takaisin ja sanoi, että tähän tulee katu ja tuosta lähtee poikittain toinen. Pistäpäs poika siihen keppi pystyyn.” Näin alkaa professori Viljo Rasilan artikkeli, jossa hän kuvailee inspiroituneesti Kaivannon Tori-teoksen Tontin jako -osaa. Artikkeli kokonaisuudessaan oli mukana näyttelyssä kuultuna äänenä tulkitsijanaan näyttelijä Ahti Jokinen.
Tuumasta toimeen
Marika Tamminen.
Loppuvuodesta 2013 näyttelyarkkitehdin ja käsikirjoittajan suunnittelukokouksilla ja tutustumis-/ mittauskäynnillä ateljeessa. Näyttelyarkkitehdin suunnittelun tuloksena syntyneiden teksti- ja kuvaplanssien tulostaminen tilattiin alan firmasta. Sama yritys teki myös tarratulosteet friisimaalauksista. Allekirjoittanut valitsi ja hoiti näytteille asetettavien
32
Näyttelytilaan tehtiin jäljennökset tarratulosteena neljännen kerroksen huoneistosta löytyneistä friiseistä. Ikkunassa on näytteet Palanderin talossa olleista lyijylasi-ikkunoista.