Kuinka runoteos sai nimensä?
Tuulikki Sillanpää-Janssen
hyvän illallisen jälkeen rupatellessa. Vänrikin tekemä kirjoituslipasto on tyypillinen 1800-luvun monikäyttöinen huonekalu, jossa samaan tilaan saatiin mahtumaan piironki ja kirjoituspöytä. Mäntypuusta valmistettu huonekalu on maalattu jäljittelemään mahonkipuuta, samoin kuin sen viilutettuja listoja jäljittelevät reunat. Jaloissa ja lipaston sisällä olevien laatikkojen reunoissa on ajalle tyypilliset kaarteilevat koristeleikkaukset. Laatikoissa on kauniit rokokootyyppiset vetimet ja lukot. Saranoilla toimiva klaffipöytä avautuu kirjoitustasoksi, jonka laatikot olivat oivallisia säilytystiloja kirjekuorille ja papereille. Niissä on todennäköisesti säilytetty myös hartsipuikkoja ja sinettiä, joilla kirjeet tuolloin suljettiin. Pienten laatikostojen keskellä oli myös pieni lukittava kaappi, jonka molemmin puolin oli ”koristepylväät”, jotka kätkevät taakseen oivalliset salalokerot tärkeitä asiakirjoja varten. Vänrikin kuoltua hänen tyttärensä Loviisa sai perintönä isänsä kirjoituslipaston. Lipasto on säilynyt perintönä hänen jälkeläisillään, muistona nuoren ylioppilas Runebergin ja vänrikki Polvianderin Suomen sotaa käsitelleistä lukuisista tarinatuokioista. Vänrikin tarina -kirjaa myydään Stoolin tuvan toiminnan hyväksi mm. Stoolin tuvassa kesäisin. Lisäksi kirja on saatavilla luettuna äänitteenä Näkövammaisten Keskusliitosta.
Kurun ulkomuseo ja Vänrikki Stoolin tupa Poikeluksentie 60, Ylöjärvi (Kuru) Avoinna 2.7.– 31.7.2013 ti–pe klo 12–18 la klo 13–17 Muulloin sopimuksesta, tiedustelut Minna Sarvijärvi puh. 0500 742 698 Kirjoituslipasto vuodelta 1810, keskellä ulosvedetyt salalokerot.
28