”I have a dream!” Juhani Riekkola/Vapriikin kuva-arkisto.
Muistosormus 1840/50-luvulta. Tamperelaisen kultaseppä Gustaf Mauritz Åkerblomin valmistamassa mallissa vaaleanvihreän kiven molemmin puolin ruusu lehtineen. Tampereen museoiden kokoelmat.
Käsityönä tehty, maalauskoristeltu rukinlapa 1800-luvulta. Koristeaiheina ruusuja ja tulppaaneja.
on havaittavissa mm. goottilaisissa katedraaleissa, joiden ruusuikkunoiden määrä, koko ja sijainti kirkossa kertovat omaa symboliikkaansa.
Reetta Tervakangas
Ruusu saapuu Eurooppaan Eurooppaan ruusu saapui Aleksanteri Suuren valta-aikana (356–323 eaa). Sen symboliikkaan liitettiin myös sota ja valta. Ruusujen sota käytiin Englannissa 1400-luvulla. Ruusu ilmaantui heraldiikkaan. Se esiintyy sukujen ja maiden vaakunoissa ja tunnuksissa, mm. Suomen vaakunassa leijonan lisäksi on
Ruusuja kaikkialla Ruusu maallistui 1700-luvulla. Se tuli osaksi eurooppalaisten palatsien sisustusta, kiitos Madame de Pompadourin. Rokokoosisustuksissa ruusu hehkui kaikkialla, mm. seinillä, katossa, huonekaluissa, tekstiileissä ja kattausastiastoissa. Vähitellen ruusu siirtyi myös poravariskoteihin ja lopulta maaseudun ja työväestön asumusten somistukseksi. 1800-luvulla maaseudun morsian saattoi saada huomenlahjaksi sulhaseltaan ruusuin koristetun kirkkovakan tai rukinlavan. Talon vaurautta osoittamaan saatettiin kutoa muodikas ruusuryijy tai asukkaiden käsityötaitoa osoittamaan saatettiin kodin tekstiilejä kutoa monimutkaisella ruusupoljennalla. Hajuvedet, ihovoiteet, mausteet, viinit, kon-
Yksityiskohta Tampereen tuomiokirkossa sijaitsevasta Hugo Simbergin Ruusuköynnösfreskosta, 1903–1906.
Edenistä. Vedenpaisumuksessa ruusu huuhtoutui paratiisista ja se kehitti itselleen piikit selviytyäkseen olemassaolon taistelussa. Symboliikaltaan puhdistetusta ruususta tuli kristinuskossa Kristuksen ja Neitsyt Mariankin vertauskuva. Ruusun väreille annettiin erilaiset viestit: valkoinen ruusu kertoi Neitsyt Marian puhtaudesta, punainen ruusu puolestaan Kristuksen ristiinnaulitsemisesta ja sovituksesta. Ruusun merkitys kristinuskolle
yhdeksän heraldista ruusua. Ylhäisen aseman saanut ruusu hyväksyttiin myös ritarikuntien tunnuksiin ja kunniamerkkeihin. Ruusu hehkui kulttuurin eri aloilla: arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, esittävässä taiteessa, kirjallisuudessa, runoudessa ja musiikissa.
Reetta Tervakangas
75