Ote Tampereen asemakartasta vuodelta 1882. Keskustori eli Kauppatori vasemmalla alhaalla ja Tammerkoski oikealla. Kirkkoon liittynyt puisto on laajentunut rantaan saakka ja apteekkarin tontin Puutarhakadun varrella olevat osat ovat rakennettuja. Paperitehtaan uudet tehdasrakennukset ovat jo valmistuneet Tammerkosken rannalle.
tyksen seurauksena Frenckellin vanhan tehtaan ja kaupungin yhdistävät alueet ovat muutettu puistoksi ja parkkipaikoiksi. Kirjastotalon valmistuttua vuonna 1926 silloisen teollisuusalueen kupeeseen Vanhan kirkon puisto uudistettiin ja se nimettiin Kirjastonpuistoksi. Tehtaan toiminnan päätyttyä Kirjastonpuiston ranta uudistettiin 1930-luvulla. Purku-, peitto- ja puistotöiden seurauksena Frenckellin tehtaan asema on muuttunut huomattavasti suhteessa sitä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Kirjastonpuiston arkeologisen tutkimusprojektin alkoi vuonna 2008 lyhyellä tutkimuksella, jonka perusteella heräsi epäilys, että puiston maanalaisissa kerrostumissa olisi säilynyt merkittäviä kerrostumia. Teollisuushistoriallisesti tärkeiksi miellettyjä kohteita ja alueita paljastui seuraavien kesien tutkimusten yhteydessä useita. Kesän 2010 koetutkimus- ja dokumentointitöissä kaivettiin esiin kadonneen teollisuuspihan jäännökset, jotka kirvoittivat kaupunkilaisten mielipiteitä niin tutkimushankkeen puolesta kuin sitä vastaan ja ajoittain paikalla olleista arkeologeista tuntuikin siltä, että käynnissä oli performanssi Tampereen historiasta, jossa tärkeää osaa näytteli töiden yhteydessä hiljalleen paljastuva teollisuusperinnöstä kertova jäännös. Tutkimusten yhteydessä tulikin selkeästi esiin, kuinka arkeologisiin kohteisiin, siis myös puistoalueella sijaitseviin teollisuushistoriallisiin kohteisiin, voi sisältyä potentiaalisen tiedon lisäksi symboli-, identiteettija nähtävyysmerkiVilla Varala nykyasussaan.
tyksiä. Kaivauksen aikana yleisöstä tehtyjen havaintojen perusteella Tampereen ja Tammerkosken teollisuusmaiseman osana Frenckellin tehtaalla ja sen maanalaisilla jäännöksillä on mitä suurimmassa määrin edellä mainittuja arvoja, vaikka niistä kaikki eivät olekaan joka päivä näkyvissä. Tampereen teollinen perintö on myös osa kaupunkilaisten identiteettiä. Tammerkoski tunnetaan yhtenä Suomen kansallismaisemista ja Hämeensillalta avautuva näkymä on useiden suomalaisten tuntema kuva Tampereesta. Tunnetuin ja vanhin Suomen kaupunkien iskulauseista lienee Tampereen nimitys ”Suomen Manchester” tai ”Manse”, jolla tarkoitetaan kaupunkimme merkitystä Suomen teollisuuden keskuspaikkana. Lempinimi on ollut tunnettu jo pitkään, sillä jo 1930-luvulla epäiltiin lausetta jo aikansa eläneeksi. Muun muassa
Tammerkoski-lehdessä (1938/1) perustellaan näkökantaa mm. seuraavalla tavalla: ”Tampere nykyisessä kehitysvaiheessaan on siinä määrin oma itsensä, oma aineellisen ja henkisen kulttuurin luoma, ettei sen vertaamista johonkin toiseen meille vieraaseen kaupunkiin voida pitää enää asiallisena”. Kuitenkin teollisuus lyö vielä nykyäänkin voimakkaan leimansa mielikuviin nykypäivän Tampereesta, mikä tuli ilmi myös puistossa tehtyjen maastotöiden aikana. Todennäköisesti Kirjastonpuiston tutkimushanke oli tärkeä kaikille siihen osallistuneille tahoille, tamperelaisille sekä teolliselle menneisyydelle ja sen ymmärtämiselle. Kirjastonpuiston historia ”ikuisena” apteekkarin puutarhana sekä sen pinnanalle kätkeytyvä teollinen perintö ovat molemmat tärkeitä osia Tampereen kaupungin ja Kirjastonpuiston menneisyyttä.
33