Outi Penninkangas Mediamuseo Rupriikin kiertonäyttely esittelee salaperäisen mestaripiirtäjän Poika Vesannon (1908–1950), jonka tuotanto yllättää tuttuudellaan.
S
arjakuva elää ja voi Suomessa hyvin. Alaan liittyviä näyttelyitä ja tapahtumia on vuosittain useita, ja ne kokoavat tuhansia harrastajia. Sarjakuvaa tutkitaan kuitenkin melko vähän. Esimerkiksi Poika Vesannon tyyppisistä varhaisista käyttökuvan tekijöistä on niukasti perustietoa. Itsekin sarjakuvapiirtäjä, tamperelainen Timo Kokkila kiinnostui Poika Vesannosta kohdatessaan taidokkaan tekijän tuotantoa kirjoissa, divareissa ja kirpputoreilla. Suomen kulttuurirahasto myönsi vuonna 2008 Kokkilalle apurahan Poika Vesantoa koskevaan tutkimustyöhön ja näyttelyhankkeeseen. Timo Kokkilan, toimittaja Ville Hännisen ja Mediamuseo Rupriikin yhteistyön tuloksena avattiin tammikuussa 2009 Rupriikissa Poika Vesanto -näyttely, joka tuo esille sarjakuvapiirtäjän ja kuvittajan, joka on ollut erittäin tuottelias mutta tyypilliseen tapaan tuntematon.
Suomalaisen sarjakuvan pioneeri Sanomalehdet alkoivat julkaista säännöllisesti sarjakuvia 1900-luvun alkupuolella. Suositut sarjakuvat huomattiin nopeasti lehdissä jopa kilpailutekijäksi. Suomalaisessa lehdistössä sarjakuvat yleistyivät 1930-luvulla. Aamulehti julkaisi ensimmäisenä sarjakuvanaan ruotsalaista Adamson-sarjaa vuonna 1928. Myös Mikki Hiiri teki ensiesiintymisensä juuri Aamulehden sivuilla vuonna 1930. Aamulehden ensimmäinen kotimainen sarjakuva oli Vesannon piirtämä Eetu ja Riku. Sarjakuva julkaistiin kerran viikossa. Tampereella syntynyt ja varttunut Poika Vesanto piirsi jo 1930-luvulta alkaen sarjakuvia myös Karjala-lehteen sekä vuodesta 1933 Suomen Kuvalehteen mm. Junnua, Ollia ja Kapteenia ja Villeä. Vesannon sarjakuvissa oli poikkeuksellista amerikkalaisvaikutteinen vauhdikas piirrostyyli ja puhekuplien käyttö.
Kirjoittaja on Mediamuseo Rupriikin tutkija
vankuvittajana. Jatkosodassa hän työskenteli TK-piirtäjänä. Tänä päivänä Vesannon töistä tunnetaan parhaiten moneen kertaan uusintapainoksina nähdyt klassikot, Mika Waltarin dekkari Kuka murhasi rouva Skrofin?, sekä F.E. Sillanpään Ihmiset suviyössä. Kirjankansien lisäksi Vesanto teki myös aikakauslehtien kansikuvia. Etenkin Seuran kannet ovat värikylläisiä, kilpailijoista voimakkaasti erottuvia taideteoksia. Vesannon akvarellikannet moniin 1930-luvun ja sota-ajan Seuroihin loivat lehdelle omaa ilmettä samaan tapaan kuin Martta Wendelinin työt Kotiliedelle.
Kiertonäyttely Poika Vesanto -kiertonäyttely valottaa sarjakuvan ja käyttökuvituksen historiaa merkittävän kotimaisen taiteilijan tuotannon kautta. Kiertonäyttely on varattavissa Mediamuseo Rupriikista. Näyttely on toteutettu kymmenelle roll up -kangastulosteelle, jotka on helppo kuljettaa ja pystyttää. Niiden korkeus on 200 cm ja leveys 80 cm. Näyttelyjärjestäjä voi halutessaan lisätä aineistoa, esimerkiksi Poika Vesannon kuvittamia kirjoja, lehtiä tai postikortteja. Tiedustelut koskien Poika Vesanto -kiertonäyttelyä ja varaukset : Outi Penninkangas 050-341 3262 outi.penninkangas@tampere.fi Kirjallisuutta: Ville Hänninen ja Timo Kokkila: Poika Vesanto, käyttökuvan mestari. Tampereen museot 2009. Mika Lietzen (toim.): Laikku 05: Kotimaiset kuvasarjat 1900–1945. Asema kustannus 2005.
Tuottelias kuvittaja Poika Vesanto muutti Tampereelta Helsinkiin vuonna 1932 Veli Giovannin palkattua hänet Otavan mainospiirtäjäksi. Tuottelias Vesanto teki Otavalle kirjankansia, kirjaja lehtikuvituksia ja mainospiirroksia. Poikien seikkailukirjaston teosten kansikuvat ja kuvitukset ovat saattaneet jäädä lukijoiden mieleen jopa paremmin kuin teksti. Sotavuodet keskeyttivät Vesannon aherruksen Ota-
Poika Vesanto -näyttely Rupriikissa. Kuva: Jari Kuusenaho
43 43