Kotkan merimiehet

Merimiehiä Kotkan satamassa 1950-luvulla

Urheilua Kotka-sarjassa, tanssia Fenniassa, naisten suojelua Väiski Hämäläisen kynsistä.

teksti Ulla-Maija Sievinen

Merimiehet olivat Kotkassa 1950-luvulla varsin tuttu näky. He viettivät Kotkassa yleensä 3–6 iltaa. Kesällä tekemistä vapaa-ajalla riitti, talvella oli tanssin ohella vähemmän harrastusmahdollisuuksia. ”Kotkalaisten suhtautuminen merimiehiin näyttää yleensä olevan hyvä. Vapaa-ajan vieton mahdollisuudet eivät ole monet Kotkan tapaisessa kaupungissa, joka suureen satamaansa verraten on pieni kylä vain.”

Kotkalaislähtöinen Alli Lahtinen julkaisi vuonna 1956 tutkimuksen Merimiehet Kotkassa. Lahtinen haastatteli merimiehiä ja heidän kanssaan tekemisissä olleita kotkalaisia.

Alli Lahtinen (1926–1976) toimi vuosina 1968–1976 Sosiaalihallituksen pääjohtajana ja kolmesti sosiaali- ja terveysministerinä.

Kotkassa kävi vuonna 1955 lähes 1900 ulkomaan liikenteen ja 366 kotimaanliikenteen alusta. Niiden mukana saapuvien merimiesten määräksi arvioitiin noin 43 000. Eniten Kotkassa kävi suomalaisia merimiehiä (40 %), sitten saksalaisia (20 %) ja ruotsalaisia (11 %).

Laivauskauden hiljaisina aikoina, erityisesti helmi-maaliskuussa, heitä oli Kotkassa päivittäin vain joitakin kymmeniä, mutta kiireisimpinä aikoina elo–syyskuussa jopa 800–1000. Kotka oli merimiesurheilun pioneereja

Kotka tunnettiin merimiesurheilusta ja erityisestä Kotka-sarjasta. Vuodesta 1952 alkaen Kotkan satamaan saapuneet merimiehet osallistuivat laivajoukkueina jalkapallon ystävyys- ja sarjaotteluihin. Sarjassa pelattiin vuonna 1955 peräti sata ottelua. Järjestelyjen tukena oli Kauppalaivaston urheilutoimikunta.

Sarjassa harrastettiin innokkaasti myös lentopalloa ja yleisurheilua. Pohjoismaalaiset kilpailivat yleisurheilun maaotteluvoitosta ja yksityisten laivojen paremmuudesta. Kilpailu pisteistä oli niin kovaa, että erään suomalaisen laivan miehistö lähti jouluaaton aattona Puistolan kentälle juoksemaan ja hyppäämään.

Läpi vuoden kestäneessä sarjassa otteluita jouduttiin pelaamaan lumessakin. Isojen laivojen sarjassa voiton vei englantinen S/S Isaac Carter ja pienten laivojen sarjan voitti saksalainen M/S Nerissa. Tanssi houkutti merimiehiä

Yleensä merimiehet olivat satamassa vapaina arkisin kello 17 jälkeen, lauantaisin kello 15 jälkeen ja sunnuntaisin koko päivän. Yli puolet heistä kertoi viettävänsä vapaa-aikaa ravintoloissa, suurin osa tanssin takia.

Heidän suosimiaan ravintoloita olivat Fennia, Kairo, Kyminlaakso ja Kent. Päällystö suosi enemmän ravintola Kyminlaaksoa, Meritornia ja Ruotsinsalmea. Joskus Kairoon kokoonnuttiin aamulla ennen työn alkua.

Kotkan satamaan tullut M/S Atalaya oli suomalainen rahtilaiva, joka kuului Oy Suomen Etelä-Amerikan Linjan omistukseen vuosina 1954–1971. Kuva Teuvo Kanerva.

Kotkankin satamassa maalattiin laivoja. Kuva Fred Neirama.

Tutkimuksessa pääteltiin, että eri kansallisuuksista ruotsalaiset olivat vaikeimpia asiakkaita, useimmin juopuvia ja riiteleviä. ”Englantilaiset ja saksalaiset ovat rahankäytössään säästeliäitä, amerikkalaiset taas avokätisempinä käyttävät kalliimpia tarjoiluja.”

Ravintolat olivat tietysti tärkeitä miesten ja naisten kohtaamispaikkoja. Vuosittain kuulutettiin 10-20 kotkalaista tyttöä avioliittoon merimiesten kanssa.

”Epäsovinnaisista tuttavuuksista mainittakoon vastaavasti, että Kotkan lastenvalvojan kortistoon on 24 lapsen elatusvelvolliseksi merkitty merimies, näistä 11 ulkomaalaista. Tämä merkitsee noin 10 prosenttia avioliiton ulkopuolella syntyneiden määrästä. Lisäksi lienee osa 26 prosentista selvittämättä jääneestä elatusvelvollisesta merimiehiä.” Rötöksiä ja väkivaltaa

Kotkan poliisimestari Eero Kettunen kehui, että merimiesten käyttäytyminen Kotkassa oli verrattain hyvää. ”Sodan jälkeisten vuosien levottomuudesta ja varsin runsaasta salakuljetuksesta on nykyään jo suuresti päästy. Nykyään tavataan merimiehiltä vain pieniä eriä savukkeita. Alkoholin luvaton tuonti on myös vähentynyt, vaikka puolalaisten tai saksalaisten laivojen mukana leviää kotkalaistenkin taskuihin spriipulloja. Kotkassa hyvin organisoitu merimiesten urheilutoiminta on silminnähden parantanut merimiesten käyttäytymistä.”

Vuoden 1955 poliisin tilasto kertoi, että Kotkassa pidätettiin 124 juopunutta merimiestä, joista ”osa saattoi olla väärän ammattinimekkeen ilmoittaneita n.s. pummeja”.

Rikoksia kirjattiin vain kymmenkunta. Lahtisen tutkimus kertoo, että skottimerimies rikkoi näyteikkunan ja vei mukanaan mallinuken. Eräs norjalainen rikkoi niin ikään näyteikkunan ja nappasi mukaan nahkatakin.

Tanskalaismies pahoinpiteli naista Satamakadulla ja vei häneltä kellon. Ruotsalainen merimies otti humalassa taksin ja kolaroi sillä toista autoa. Kaikki nämä merimiehet saivat Kotkassa tuomionsa.

Maankuulu Hämäläisen Väiski

’Varsinaisia laivatyttöjä’ joutui poliisin käsiteltäväksi v. 1955 aikana 147 tapausta.

Kotkalainen ”pillupoliisi”, työssään ovela Väinö Hämäläinen oli maankuulu. Hän oli vanha nyrkkeilijä ja vuoden 1952 olympialaisten kultamitalimiehen Pentti Hämäläisen veli.

Hänen työskentelynsä oli erikoista. Joskus hän tuli laivaan joulupukin vaatteissa, ja kerran hänet heitettiin laivasta mereen. Joskus Väiski lukittiin rautatievaunuun kovalla pakkasella, ja kerran satamassa Väiskin ja tyttöjen väliin ajoi juna, johon tytöt pääsivät hyppäämään kyytiin ja Väiskiltä piiloon.

Joskus hän kiikaroi varaston kulmalta, ja hänen Vauxhallinsa RC-8 oli hälytysmerkki satamassa kulkeville naisille. Kukaan nainen ei ollut turvassa: poliisiasemalle hän vei joskus kapteenienkin vaimoja. ☸ 2¦2022

Vilkkaimmillaan Kotkassa saattoi olla tuhatkin merimiestä, kaikilta maailman kulmilta. Kuva Jorma Blomqvist.

Merimieskulttuuria Kotkassa

MEPA on mukana Meripäivät 60 vuotta -juhlissa.

Kotkan Merimieskeskus avaa ovensa torstaista lauantaihin (28.–30.7.). Tarjolla on elokuvailtaa, näyttelyä, kahvittelua ja merimiesjuttuja.

Olemme lauantaina 30.7. myös mukana Patun S/S Hyökyllä kympin kahveilla, joita voi seurata virtuaalisesti etäyhteydellä.

Tervetuloa!

MEPA Kotka Kirkkokatu 18A 48100 Kotka Tarkemmat tiedot MEPAn kotisivuilta ja Facebookista