Sylvänne

Lippulaivat – mukavuusliput

LLippulaivat eli nykykielellä mukavuuslippulaivat keksittiin Yhdysvalloissa I maailmansodan jälkeen yli sata vuotta sitten. Kun liittovaltion kongressi oli säätänyt koko maahan kieltolain – osavaltioissa oli jo1800-luvulla säädetty erilaisia alkoholirajoituksia – hoksasivat jenkkiredarit liputtaa laivojaan Panamaan, jolloin laivalla saattoi tarjoilla ja rahdata alkoholia. Kunnian ensimäisenä Panamaan rekisteröitynä lippulaivana saa BELEN QUEZADA, joka oli 1884 Skotlannissa rakennettu collier, eli hiilenkuljetusalus. Rekisteröintipäivämäärä Panamaan oli 20. elokuuta 1919, eli jo ennen USA:n kieltolakia.

Yhdysvalloissa oli noina vuosina yritetty kohentaa merenkulkijoiden työolosuhteita. Säädettiin lakeja ja asetuksia laivojen kunnosta ja turvallisuudesta, pelastusveneistä, miehistön määrästä ja pätevyydestä, asuintiloista ja aterioista. Silloinpa jenkkivarustajille valkeni, ettei näistä hallinnon säätämistä kustannuksia aiheuttaneista pykälistä tarvinnut välittää, kun laiva rekisteröitiin Panamaan. Säädösten lisäksi vältyttiin monenlaisilta maksuilta ja veroilta. Kelvottomassa kunnossa olevilla laivoilla saattoi edelleen tienata.

Panaman rekisteri mahdollisti aluksen oikean omistajan salaamisen. Haveritapauksissa oikea omistaja välttyi vastuusta. Rikollisessa toiminnassa omistajia ei saatu tuomiolle.

Suomen nuoressa tasavallassa oli säädetty kieltolaki jo kesäkuussa 1919. Yhdysvalloissa hanke oli vasta vireillä ja sieltä tultiin Suomeen ottamaan oppia. Lippulaivoissa Suomi oli Yhdysvaltoja viisi vuotta jäljessä. Lisäksi erona, että Suomi oli lippumaa.

Suomalaisen laivamiehistön palkkataso englantilaisiin verrattuna oli alle puolet. Ruotsalaisissa laivoissa miehityskustannukset olivat kaksinkertaiset suomalaisiin verrattuuna. Useat muut Länsi-Euroopan maat olivat Ruotsia kalliimpia. Vain Baltian maissa palkkakustannukset olivat suomalaisia pienemmät.

Palkkasäästöjen lisäksi suomalainen lainsäädäntö salli ajaa laivoja parikymmentä prosenttia pienemmillä miehistöillä, kuin useimmissa Euroopan maissa. Suomeen siirrettiin huonokuntoisia laivoja, jotka eivät läpäisseet katsastusta omistajien lipuilla. Rahtihöyryjen miehistö majoittui skansseihin keulapakan alle ilman lämmityslaitteita. Proviantista ei ollut säädöksiä. Vajaat sata vuotta sitten kuoltiin yksipuoliseen ravintoon Eriksonin purjelaivalla.

Suomeen liputtava ulkomainen varustaja teki sopimuksen suomalaisen yhteistyökumppanin kanssa, joka perusti yhtiön ja hankki siihen lain edellyttämät kolme suomalaista osakasta. Ulkomaalaiselle päämiehelle siirrettiin osake-enemmistö ja uudelle varustamolle hankittiin laiva. Joko redarin omistaman laivan siirto Suomen lipulle tai jokin muualta tehty edullinen hankinta. Jokaiselle alukselle perustettiin yleensä oma yhtiönsä.

Pörssiromahdus Yhdysvalloissa 1929 ja sitä seurannut lama kiihdyttivät laivojen liputuksia Suomeen. Rahdit romahtivat. Ulkomaalaisten ylösmakaavien laivojen hinnat romahtivat. Kotimaisten merenkulkijoiden palkoista redarit löysivät tikistämisen varaa. Suomen halvoilla kustannuksilla pystyttiin liikennöimään vielä voitollisesti.

Ensimmäinen mukavuusliputus Suomeen tehtiin elokuussa 1925. Monia vuosia Suomesta Englantiin ja Yhdysvaltoihin liikennöinyt norjalainen A/B Nordenfjeldske Line O/Y Trondheimista perusti Helsinkiin varustamon A/B Trävarutransport. Ruotsista ostettiin 45 vuotta vanha rahtihöyry GERTRUD. Viidentoista vuoden aikana viisitoista rahtihöyryä oli varustamon laivastossa.

Suomen rekisteriin siirrettiin eniten lippulaivoja Ruotsista, jonne britit aiemmin olivat mukavuusliputtaneet vanhoja höyryjään. Muita maita olivat Norjan lisäksi Iso-Britannia, Saksa, Hollanti ja Tanska. Lippulaivoja lasketaan olleen 85. Jatkosodan alkaessa yhtä vaille kaikki oli palautettu ulkomaille. Koivistolaisen Ernst Sohnin rahtihöyry ULEÅ takavarikoitiin 1942 ainoana lippulaivana valtion Ulkomaalaisen Omaisuuden Hoitokunnan haltuun.

Toisen maailmansodan jälkeisessä rakennustyössä kehitettiin myös mukavuusliputusta. Yhdysvaltain liikemieht perustivat Liberiaan laivarekisterin. Ilmaantui muitakin maita, joiden rekistereihin sai

Kuva: Sjöhistoriska museet, Stockholm, P-E Johnsens samling

kirjatuksi laivansa nimellisellä liittymismaksulla. Kun viisikymmentä vuotta sitten josakin näki laivan, jonka mastossa roikkui harmaa lakana, tiesi kotipaikan olevan Famagusta tai Limassol. Jos harmaa riepu vivahti hivenen siniseen, oli kotipaikka Mogadishu. Erityisesti kiinalaiset suosivat Somaliaa.

Tällä vuosituhannella yli puolet maailman kauppalaivastosta on mukavuusliputettuja. Listan kärjessä ovat Panama, Liberia ja Marshall Islands. Mukavuuslippumaat ovat erikoistuneet. Bermudan rekisterissä ei ole laivoja paljon, mutta ne ovat suuria pasiseereja. Mongoliaa suosivat salakalastukseen käytetyt troolarit. Laivan ahterissa saatta roikkua lankku, mihin on molemmin puolin maalattu aluksen nimi. Eri nimi kummallakin puolella. Viranomaisilta kestää kauan selvittää keskeltä Aasiaa Mongolian rekisteristä laivan tietoja. Sinä aikana kalapaatti on ehtinyt siirtyä maapallon toiselle puolelle uusilla nimillä ja rekisteritiedoilla.

Mukavuusliputus kääntyi Suomesta ulkomaille vasta 1980-luvulla. Suomen pankki antoi ensimmäisenä Rederi Ab Gustaf Eriksonille luvan siirtää kylmälaivojaan Kyproksen lipulle. Ensimmänen kokeilu oli SAGGÖ. Aluksen päällikön mukaan laiva oli myyty saksalaisille, kotisatamana Limassol ja nimeksi vaihdettiin REEFER INSEL. Päällystö oli Euroopasta, miehistö Filippiineiltä. Kohta laiva palasi Eriksonille takaisin Kyproksen lipulla. Muitakin reefereitä Erikson rekisteröi Kyprokseen. Ja muut suomalaiset varustamot seurasivat perässä. Lippuvalikoima laajeni mm. Caymanin saarille ja Bahamalle.

Jo ennen Eriksonin saamia Suomen Pankin lupia oli Yleinen Insinööritoimisto YIT rakennuttanut 197778 omia Saudi-Arabian bisneksiään varten Raumalla RoRo-laivat ABHA ja BURAIDAH. Mukavuuslippu oli Alankomaiden Antillien ja kotisatama Curacao. Suomalainen laivaväki nosti verovapaata palkkaa dollareina. Samoihin aikoin Vaasa Shippingin hoidossa oli kaksi norjalaisesta konkurssipesästä huudettua bulkkeria GREZ ja MARLY. Molemmissa liehui Liberian lippu ja kotisatama oli Monrovia.

Vaikka kieltolain inspiroimana perustettu mukavuuslippujärjestelmä leviää jatkuvasti, kieltolait kestivät vain kymmenkunta vuotta. Sekä Yhdysvalloissa että Suomessa alkoholin kulutus kasvoi kohisten, samoin kuin rikollisuus. Vastaavasti lainkuuliaisuus mureni ja lainvalvojia murhattiin säälimättä. USA:n kieltolaki loppui 1933 vuoden alussa. Suomessa edellisenä vuonna. Ensimmäisten viinakauppojen avaamisen ajankohdasta saatiin knoppikysymys tietokilpailuihin: 543210. ☸ Lähteet: Navis Fennica II en.wikipedia.org www.aanimeri.fi/mukavuuslippuhistoria

Timo Sylvänne Entinen radiosähköttäjä, Vapaavahdin pitkäaikainen yhteistyökumppani Timo Sylvänne kirjoittaa katsauksia suomalaisen merenkulun ja merenkulkijoiden historiasta. Kuvia ja historiaa myös Sylvänteen ylläpitämällä aanimeri.fi –sivustolla.