VapaaBoomari 5/2022

Palvelun tarjoaa LähiTapiola Pirkanmaa

Pääkirjoitus

Mikä yhdistää kylteriä ja Roope Ankkaa? Ainakin vahvat rahaan ja rikkauteen liittyvät stereotypiat.

Vaikka tässä kohtaa vuotta pääkirjoituksia on takana jo neljä, huomaan tämän viimeisen olevan vaikein kirjoittaa. Siinä missä VB:n teemat ovat olleet abstrakteja ja maailmoja syleileviä, ovat pääkirjoitukseni olleet sitä saamani palautteen mukaan ehkä vielä piirun verran enemmän. Koska päätoimittajavuoteni päätyttyä mi nulla ei ole enää valmista lukijakuntaa, eivätkä laskiksen opettajat ehkä arvosta yhtä abstraktia otetta oppimispäiväkirjoissani, aion pysyä valitsemalleni tyylille uskollisena tämänkin kirjoituksen ajan.

Kun viime tammikuussa pohdimme toimituksen kanssa mistä kaikesta haluamme vuoden aikana kirjoittaa, totesimme, että meille on erityisen tärkeää antaa boomareiden äänen kuulua joka lehdes sä. Syntyi idea jokaisessa lehdessä toistuvasta alumnihaastattelusta, kolumnista ja siihen liittyvästä gallupista. Läpi vuoden olemme halunneet toteuttaa myös juttutoiveita, joita tässä lehdessä edustaa Appro 40-vuotisjuttu ja boomarikaverista kertova juttu. Alkuvuo den yksittäisistä ideoista puolestaan tässä vaiheessa vuotta oli jäljellä oikeastaan enää kansainvälisyys.

Pohdittuamme näille aiheille yhteistä nimittäjää, valikoitui tee maksi tähän lehteen rikkaus. Henkilökuvassa pääsimme haastatte lemaan Orionin vastuullisuusasiantuntijaa Matleena Ingetiä ja tä mänkertaisessa gallupissa kuulemme boomareiden mietteitä miltei jokaisen kylterin kohtaamista ennakkoluuloista ja stereotypioista. Kansainvälisyyden tarjoamiin rikkauksiin pääsemme pureutumaan puolestaan vaihtaritarinoiden ja kotikansainvälistymisen mahdolli suuksien siivittämänä.

Alun perin tarkoituksenamme oli tehdä lehteen myös opiske lijan taloudenhallintaan liittyvään haastattelu yhteistyössä pankin kanssa, mutta aikataulusyistä se jäi toteuttamatta. Aluksi olin har missani, mutta mitä enemmän asiaa pohdin, kuvaa kansainvälisyy den, opiskelijatapahtumien ja -ystävien täyteinen lehti mielestäni opiskeluajan rikkautta paremmin. Omalla kohdallani päätoimit tajana toimimisen suurin rikkaus epäilemättä ollut toimituslaiset, joihin olen saanut tutustua vuoden aikana, joiden luovuudella omat ideani ovat hioutuneet vieläkin paremmiksi, ja joiden mielettömiä kirjoitustaitoja hämmästelen vieläkin.

Kiitos siis Aada, Asta, Helmi, Tapio ja Uula kaikesta siitä, mitä olette tämän lehden eteen tänä vuonna tehneet. Kiitos on myös paikallaan mediatiimille ja Annikalle, teidän ansiostanne lehdet ovat näyttäneet toinen toistaan upeammilta.

Nyt kiitti, kuitti ja kivaa loppuvuotta!

Roosa Uusitalo, Päätoimittaja

SISÄLLYS

10. matleena inget - intohimona vastuullisuus 16. henkistä pääomaa maailmalta 20. kansainvälinen tutorointi boomissa 23. raha on vain rahaa - kolumni 25. stereotypiat, rikkaus ja raha 29. hämeenkadun appro 31. kiskofest 32. boomarikaverit 34. boomilooks

VapaaBoomari

VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

PÄÄTOIMITTAJA

Roosa Uusitalo paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR Annika Aurela viestinta@boomi.fi

TOIMITUS

Aada Rouhiainen, Asta Isotalo, Helmi Kullas, Tapio Uotila, Uula Lappalainen

TAITTO Beda Paatelma, Ciia Korkeamäki, Emmi Hautakangas, Essi Sarvilinna, Hanna Nykopp, Reetta Turkki

PAINOS 70 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA.

ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

KANNEN KUVitus Annika Aurela Suurkiitos kaikille avustajille! JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

kiitos

On aika viimeiselle nuijapalstalleni. Tuntuu kuin vasta viime vii kolla olisin hermostuneena kirjoittanut ensimmäistä nuijapals taani ja jo nyt onkin aika viimeisen tekstin. Voin taas itse allekir joittaa kliseisen lauseen siitä, kuinka opiskeluvuodet menevät ohi silmänräpäyksessä. Niin meni tämäkin vuosi Boomin hallituksen ohjaksissa.

Nyt istuessani graduseminaareissa ja huomatessa, että täältä hän pitäisi oikeasti myös valmistua joskus, kääntyy katse taak sepäin ja siihen mitä näihin opiskeluvuosiin onkaan mahtunut ja mitä Boomi on minulle antanut. Näihin neljään vuoteen on mahtunut paljon: smurffina suurta jännitystä tulevasta, huikei den projektien toteuttamista, uusia ihmisiä ja paljon uusia ko kemuksia. Ennen kaikkea nämä vuodet ovat opettaneet minua itseäni lukuisilla eri tavoilla ja olen myös saanut kasvaa ja kokea niin onnistumisen kuin epäonnistumisen tunnetta.

Nämä kaikki edellä mainitut asiat ovat sellaista rikkautta, mitä Boomi on minulle antanut ja mitä en ikinä tulevaisuudes sa saa rahalla. Opiskeluvuodet ovat ainutlaatuisia aikoja, jonka tarjoamia kokemuksia ja tuntemuksia on vaikea löytää muualta. Rikkautta on olemassa monenlaista, mutta itselleni tämä yhteisö ja sen antama energia ovat olleet minulle suurin löytämäni kul takaivos viimeisten vuosien aikana. Boomi on siitä hieno paikka, että riippumatta erilaisista lähtökohdista ja taustoistaan täällä kaikki ovat yhdessä boomareita ja kokevat kuuluvansa yhteiseen samaan tiimiin, meidän omaan Boomiin.

Minun aktiiviaikani yliopistolla ja Boomissa alkaa tulemaan päätökseen, mikäli tuo gradu vielä joskus valmistuu. On haikeaa miettiä kuinka paljon sitä jättääkään taakseen antaessaan tilaa uu sille ja mahtaville toimijoille. Lohdutan itseäni sillä, että haluan että joku muu pääsee myös nauttimaan tästä kaikesta minunkin puolestani tulevaisuudessa. Ja ainakin ensi vuonna myös perjan tai-aamuisin on kykenevä tekemään enemmän asioita, kun tor stai-illan tapahtumat eivät paina päälle.

Kiitos kaikille tästä huikeasta vuodesta! Se ei olisi ollut mi tään ilman jokaista teitä, sillä tapahtumia ei synny ilman jär jestäjiä, tapahtumat eivät ole tapahtumia ilman kävijöitä eikä Boomilaaksossa päivystäminen mitään ilman sohvilla istuvia boomareita. Erityiskiitos tänä syksynä aktiivisille smurffeille, on ollut ilo seurata teidän aitoa innostustanne Boomin toiminnasta. Nyt aika astua seuraava askel ja päästää uudet ja huikeat toimijat astumaan estradille.

Kiitos tästä vuodesta kaikille!

Puheenjohtaja, Eveliina Aakula

Rikkautta ensi silmäyksellä

Muutamat vanhemmat tieteenharjoittajat ovat kertoneet minulle tässä vuosien aikana, kuinka opiskeluaika todella on elämän ”rikkainta” ai kaa. Kaiken tähän asti koetun jälkeen on vaikea olla eri mieltä. Sinänsä hieman ironista, kuinka opiskeluaika voi kokemuksellisesti olla elämän rikkainta, ja samaan aikaan taloudellisesti luultavasti niukinta. Onnek si opiskeluelämän rikkaus ei ole pelkästä pankkitilin saldosta kiinni.

Opiskeluaika pystyy tarjoamaan hyvin uniikilla tavalla mahdol lisuuksia ja kokemuksia verrattuna elämään opiskelun ulkopuolel la. Tänä aikana rahallinen tilanne ei ole niin vaikuttava tekijä, vaan enemmänkin oma halu ja mielenkiinto lähteä erilaisiin tarjottuihin mahdollisuuksiin mukaan. Meitä opiskelijoita pyrkimyksissämme on tukemassa niin paljon useita erilaisia tahoja, kuten ainejärjestöt, yli opisto, TREY, Ekonomit ja työelämän yhteydet, että kaikkien on mah dollista löytää omien mielenkiinnonkohteidensa mukaista tekemistä. Oman kiinnostuksen turvin kykenee vaikuttamaan ja luomaan uutta lukemattomissa erilaisissa yhteyksissä, kuten Boomin jaostoissa tai yli oppilaskunnan edustajistossa.

Suosittelen vahvasti, että tänä elämän ainutlaatuisena aikana pyr kii ottamaan kaiken irti. Kaikkien erilaisten tapahtumien ja mahdol lisuuksien kautta olen itsekin päässyt luomaan upeita ystäviä ympäri Suomen ja kaikki nämä yhteiset temmellykset ovatkin ainakin itsel leni se rikkaus, jota eniten arvostan. En edes kykene kuvittelemaan mitä kaikkea olisi jäänyt jo tässä kohtaa kokematta, ellei olisi lähtenyt omien kiinnostusten perässä erilaisiin mahdollisuuksiin mukaan, joten rohkeasti vain!

Myös poikkitieteellisyys on opiskeluajan suuri rikkaus. Poikkitieteellisyys ilmenee Tampereella upeasti, olkoon se vapaan sivuaineoi keuden, tapahtumien tai yhteistyön kautta. Itse haluan mainita var sinkin koulutuspolitiikan saralla ja tutoroinnissa poikkitieteellisyyden hyödyn. Oman tiedekuntamme koulutuspoliittiset vastaavat ja muiden tutkinto-ohjelmien tutorvastaavat ovat toisilleen tukena ideoimassa, ja erilaisten toimintatapojen jakaminen toisten kesken on rikastuttanut yliopistoyhteisöä. Suosittelenkin ystävystymään poikkitieteellisesti ja tutustumaan muiden ainejärjestöjen toimintatapoihin, siten voi oppia vaikka mitä ja samalla kurottautua hieman ulos perinteisestä ”Boo mi-kuplasta”.

Opiskelijan maailma on täynnä kaikenlaista rikkautta, joka ei usein näy edes nuoren kylterin pankkitilillä opiskelujen aikana. Kaikkea rik kautta ei voi rahalla ostaakaan.

Koulutuspoliittinen vastaava, Joonas Flink

Edelläkävijän valinta

KylteriPlus

Neljä hyvää syytä hankkia KylteriPlus: �. �. �. �. Nosta opiskelijajäsenyytesi uudelle tasolle vain �� eurolla per vuosi.

KylteriPlus avaa sinulle pääsyn opiskelijan uravalmennukseen.

Saat lisää laatuluettavaa: Kauppalehti Digi + Optio ja Fakta TAI Talouselämä Digi + Printti. Turvaa selustasi pakettiin kuuluvalla vastuu- ja oikeusturvavakuutuksella.

Saat entistä laajemman pääsyn meidän tapahtumiin ja koulutuksiin.

ekonomit.fi/kylteriplus

Kyllin hyvää

Rikkautta on antaa itselleen lupa

Viides vuosi opintoja on lähtenyt käyntiin. Gradun aloittaminen vähän stressaa ja kurssejakin on vielä jäljellä. Valmistunko viiteen vuoteen? Tus kinpa, ajattelen. Mutta se on enemmän kuin ok.

Kun valmistuin lukiosta, olin juuri se suorituskeskeinen kympin tyt tö, jonka tavoitteena oli suorittaa kaikki. Lukiosta oli päästävä suoraan yliopistoon ja yliopistosta suoriuduttava kunnialla, niin kursseista kuin vapaa-ajan toiminnasta. Eikös jokaisen itseään kunnioittavan kylterin pidä vähintäänkin olla hallituksessa ja viidessä eri jaostossa, edarista puhumat takaan? Töitä on tietenkin tehtävä opintojen ohella, ja oman alan duuneja heti alusta asti - miten muuten kukaan voisi ottaa nuorta ekonomin alkua tosissaan? Viiden vuoden jälkeen paperit kouraan ja ulos, suoraan hyvä palkkaiseen vakiduuniin, sillä kaikki muu olisi tietenkin epäonnistumista.

Onneksi olen kasvanut näistä ajatuksista, ja vaikka kuinka haluai sin elää fuksivuoden yhä uudelleen ja uudelleen, en onneksi enää ole se 19-vuotias smurffi suorittamassa elämää. En väitä, etteikö suorittaminen olisi välillä hyvästä, mutta jatkuva itsensä puskeminen äärirajoille ei ole pitkässä juoksussa kannattavaa. Aika ajoin vieläkin löydän itseni ajatte lemasta, miten voisin hakea täysipäiväistä työtä gradun kirjoittamisen oheen, tehdä kursseja ja lisäksi osallistua kaikkiin mahdollisiin kissanristi äisiin. Jollekin tämä kombinaatio voisi ehkä toimia, mutta ei minulle. On siis turha miettiä, mitä kaikki muut tekevät, sillä tärkeintä on löytää juuri ne itselle sopivat rajat. Ne eivät nimittäin ole kaikilla samat.

”En tunne yhtään (siis yhtään) kolmekymppistä naista, joka ei olisi ollut joko burnoutissa tai lähellä sitä”, kertoo Eeva Kolu kirjassaan Kor keintaan vähän väsynyt. On ilmiselvää, että uupumukselle ja sen kasva valle trendille on tehtävä jotain. Niinpä me Ekonomeilla päätettiin laa jentaa perinteinen hyvinvointiviikko arvoisekseen, eli koko marraskuun kestäväksi hyvinvointikuukaudeksi. Mielenterveyden lisäksi tänä vuonna keskitytään myös muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin, kuten henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen sekä seksuaaliseen hyvinvointiin. Me todella toivo taan, että kampanjan aikana jokainen saisi edes pienen ahaa-elämyksen tai ajatuksenpoikasen, jonka avulla voisi jaksaa paremmin.

Oma ahaa-elämykseni on ollut se, että vähempikin riittää. En elä ke tään muuta varten, enkä todellakaan ole kenellekään velkaa omaa hyvin vointiani. En siis luultavasti valmistu viiteen vuoteen eikä todistukseni ole täynnä vitosia. En mennyt hallitukseen tai edes tehnyt joka kesä kesätöitä, mutta löysin paljon muita asioita (ja etenkin ihmisiä), jotka tekevät minut onnelliseksi ja ajavat elämässä eteenpäin. En vain silloin vuosia sitten osan nut vielä ajatella, että elää voi muutenkin kuin suorittamalla. Rikkautta on antaa itselleen lupa tehdä niin.

Boomin Kylli Petra Käki

MATLEENA INGET -

Intohimona vastuullisuus

Matleena Inget, vuoden boomari 2018, toteuttaa omaa intohimoaan eli vastuullisuutta töissä vastuullisuusasiantuntijana sekä arjessa esimerkiksi kulutusvalinnoilla ja kasvisruokaa syömällä.

Kuka? Matleena Inget

Työ: Corporate Responsibility Specialist –Vastuullisuusasiantuntija, Orion Oyj

Opiskeluaika: 2017-2023

Pääaine Tampereella: Markkinointi

Sivuaineet Tampereella: Taloustiede, valtio-oppi sekä puheviestintä

Tampereen ajasta kaikki irti

Boomin

alumni Matleena Inget päätyi Tampe reelle kotiseudultaan Etelä-Pohjanmaalta Helsingin kautta. Inget suuntasi lukion jälkeen Helsinkiin työs kentelemään Ellun Kanat -yritykseen assistenttina, ja matkusti pitkin Aasiaa keräten uusia kokemuksia. Välivuoden jälkeen oli aika aloittaa kauppatieteen opinnot Tampereella.

”Tampere-aika oli parasta. Lämmöllä muistelen koko elämänvaihetta; joka torstai oli opiskelijabileet eikä ollut kysymystäkään että mennäänkö vai ei, vaan siellä oltiin. Linnan hiljaista tilaa kaipaan paljon. Siellä oli aina ystäviä opiskelemassa, kenen kanssa pääsi helposti syömään Pinni B:n ruokaa. Koko naisvaltaisesti Tampereen ajat olivat ihania ja oli kivaa elää sitä elämää.”

Ingetin aika Boomissa oli aktiivista. Kaksi VapaaBoomarin toimittajana vie tettyä vuotta olivat lähtölaukaisu Ingetin toimittajanuralle. ”Olen aina pitänyt kirjoittamisesta, lapsena ajattelin että aikuisena minusta tulee toimittaja. Kaup piksessakin mietin, että pitäisiköhän alkaa taloustoimittajaksi.” VapaaBoomarin kautta Inget pääsi tekemään ensimmäiset haastattelun sa, ja tajusi, että sen kautta pääsee tapaamaan uusia ihmisiä ja kuulemaan uusia tarinoita.

Aalto kutsuu

Inget valmistui kauppatieteiden kandidaatiksi helmikuus sa 2020, ja haki maisterihaussa Creative Sustainability -linjalle Aaltoon seuraavaksi syksyksi.

”Creative Sustainability -linjaan törmäsin joskus, kun selailin eri maisterivaihtoehtoja. Markkinointi oli kiinnos tavaa, mutta minulla oli tunne, että haluan tehdä myös jotain muuta. Tässä ohjelmassa kaikki palaset loksahtivat kohdalleen. Vastuullisuusasiat kiinnostavat minua, ja lin jalla on mielenkiintoinen kulma siihen.”

Inget on nauttinut maisteriohjelmasta, ja erityisen inspiroivaa on ollut kokonaisvaltainen näkemys vastuul lisuusasioista. Parasta ohjelmassa on se, että ihmiset oh jelmassa ovat keskenään erilaisia. ”Ihmiset haetaan eri taustoista, eri aloilta ja eri pääaineiden sisältä. Jos vastuullisuus kiinnostaa ja on uteliaisuutta ai hetta kohtaan, kannattaa ehdottomasti hakea mukaan!”

”Olen päässyt tekemään laajasti töitä eri laisten vastuullisuusaiheiden parissa. Olen utelias ja helposti innostuva tyyppi, joten on hienoa, ettei sitä tekemistä ja kiinnostusta ole tarvinnut rajata tiukasti tiettyyn aihealueeseen.”

Smurffivuonna markkinoinnin kurssilla Inget teki ryhmätyön Kekkilälle. Työ vaikutti mielenkiintoisel ta, joten hän otti yritykseen yhteyttä harjoitteluun liittyen. Yrityksellä oli kuin olikin paikka avoinna, ja haastattelun kautta Inget sai työn, jossa jatkoi harjoit telun jälkeen myös osa-aikaisena. Sen jälkeen Inget suuntasi töihin startup- yritys Laguuniin viestintä suunnittelijaksi. ”Pääsin tekemään harjoittelijana vies tinnän ja markkinoinnin tehtäviä. Pitkään ajattelin, että minusta tulee viestijä, ja työ oli siihen suuntaan todella opettavainen. Sain paljon tukea ja apua, mutta myös vastuuta, ettei tarvinnut hypätä suoraan syvään päätyyn.”

Urasuunta hahmottuu

Samalla, kun Matleena teki päätöksen ohjata opintojaan uuteen suuntaan, teki hän päätöksiä myös työelämänsä suhteen. ”Ehkä yksi merkittävimmistä uraratkaisuistani oli 2020 viestinnän töiden lisäksi vastuullisuuden töiden hakeminen.” Ingetillä oli jo pohjalla vastuullisuustaus taa: hän oli käynyt aiheen kursseja, ja työ vesiurheilukes kus Laguunissa linkittyi Itämeren kuntoon ja toiminnan vastuullisuuteen, jonka kautta Inget pääsi tekemään vas tuullisuusviestintää. ”Luulen, että tätä kautta minulla oli mahdollisuus päästä nykyiseen työpaikkaani Orionille. Se oli käänteentekevää, sillä tuntuu että nämä työt ovat ai dosti sitä, mitä haluan tehdä, missä olen hyvä, ja mistä haluan oppia lisää.” Inget aloitti harjoittelijana, ja jäi kou lun alkaessa osa-aikaiseksi vastuullisuuskoordinaattoriksi, kunnes tämän vuoden elokuussa aloitti vastuullisuusasian tuntijan työssä.

Ingetin työnkuva nykyisessä työssä Orionilla on laaja; ”Meillä Orionilla on vastuullisuusohjelma, joka koostuu neljästä teemasta; potilasturvallisuus aina etusijalla, aktii vinen työ ympäristön puolesta, huolenpito hyvinvoinnin huippuosaajista sekä eettisyys työn ytimessä. Jokaisen alueen alla on tavoitteita ja projekteja, ja olen mukana niiden edistämisessä.” Enemmistö työstä tapahtuu sosiaa lisen vastuun parissa, mutta myös ympäristöpuolta sisältyy mukaan. Kiitosta Ingetiltä kerääkin työn monipuolisuus. ”Olen päässyt tekemään laajasti töitä erilaisten vastuulli suusaiheiden parissa. Olen utelias ja helposti innostuva tyyppi, joten on hienoa, ettei sitä tekemistä ja kiinnostusta ole tarvinnut rajata tiukasti tiettyyn aihealueeseen.”

Jokainen päivä Ingetin töissä on erilainen. Vastuulli suuden merkitys on selkeytynyt kunnolla Ingetille Orio nilla työskennellessä. ”Olen saanut kasvaa Orionilla. Esi henkilöni miettii paljon myös sitä, millaisia töitä minun kannattaa tehdä kehittyäkseni. Se on yksi syy, minkä takia olen viihtynyt Orionilla näin pitkään.” Työ on opettanut Ingetille paljon varsinkin käytännön yritysvastuutyöstä. ”Yritysvastuuseen linkittyy vahvasti sidosryhmänäkökul ma sekä olennaisten vastuullisuustekojen arviointi ja edis täminen, ja toisaalta uusien kokonaisuuksien haltuun ot taminen. Sitähän varmaan aika moni työ loppujen lopuksi on, että pitää perehtyä ja ymmärtää asioita ja sen jälkeen edistää niitä.”

Orionin ohella Inget työskentelee Mimmit Sijoit taa-mediassa freelancerina, tänä syksynä hän kirjoittaa kol me artikkelia. ”Se on tietynlainen sivutyö minulle. Uskon, että olen siellä vastuullisuusosaamiseni takia. Jonkin ver ran kirjoitan myös mielenterveysasioista tai ajankohtaisista ilmiöistä.” Yleensä juttuideat kumpuavat Ingetin omasta inspiraatiosta, välillä tekstit syntyvät lukijatoiveiden tai päätoimittajan ehdotusten myötä.

Inget käytti VapaaBoomariin laatimiaan artikkeleita näytteinä hakiessaan Mimmit Sijoittaa -mediaan toimit tajaksi. ”Olen itseasiassa haastatellut Mimmit Sijoittaa -median perustajia Pia-Maria Nickströmiä ja Hanna Ti kanderia VapaaBoomariin aikoinaan!”

Kun Mimmit Sijoittaa -media etsi ensimmäisiä toi mittajiaan, Ingetin opiskelijatuttu vinkkasi hänelle avoi mesta pestistä ja samalla Mimmit Sijoittaa -median pää toimittajalle, että Inget voisi olla sopiva tehtävään. Ingetin VB -artikkelit olivat jääneet opiskelijatutun mieleen.

”Pääsin haastatteluun ja sitä kautta mukaan poruk kaan. Haastattelussa kuulin, että Pia ja Hanna muistivat kirjoittamani artikkelin. Mimmit sijoittaa -porukka on ihana. Aina kun näemme, tulee inspiroitunut olo!”

Seuraavaksi Inget haluaa oppia lisää uudesta tulevasta yritysvastuulainsäädännöstä, joka on tulossa EU-tasol ta. Säädännöstä seuraa vaatimuksia, joita yritysten täytyy toteuttaa toiminnassaan. ”Tällainen EU-lainsäädännön lisääminen on hyvä asia, koska se velvoittaa yrityksiä yk silöiden sijasta. Kuluttajalla on varaa vaikuttaa, mutta ne mahdollisuudet ovat rajalliset, yksi ihminen ei pysty kaikkeen.” Myös ihmisoikeus-, monimuotoisuus- sekä inkluusiokysymykset kiehtovat häntä. Inget valmistuu opinnoistaan keväällä, ja jatkaa sen jälkeen kokoaikaises ti Orionilla. ”Aloitin juuri asiantuntijapestissä Orionilla, eli minulla ei ole mikään kiire pois sieltä. Katson asioita tilanteen mukaan.”

Merkityksellisyydestä ei tingitä

”Se, mihin töihin hakee, on jo päätöksentekemistä.” Inget tiivistää kysyttäessä tavasta muovata omaa suuntautumis taan työelämässä. ”Muistan, että kun tajusin, että haluan tehdä enemmän vastuullisuuteen liittyviä töitä, jouduin miettimään sitä, mihin hakemuksiin panostaa enemmän.” Laguunilla työskentelyn lopettaminen oli Ingetille päätös sen puolesta, että hän pystyi siirtymään viestinnän töistä vastuullisuuden pariin.

Palkalla on myös merkitystä Ingetille työnhaussa: ”Maisterivaiheessa olen jättänyt hakematta joihinkin ihan mielenkiintoisiinkin harjoitteluihin liian alhaisen palkan takia. Toisaalta se on toiminut myös toiseen suuntaan; olisin varmaan ensimmäisen yliopistovuoden jälkeisenä kesänä tienannut enemmän aiemmassa työs säni Marimekon myyjänä, mutta harjoittelutilaisuus oli niin mahtava, että tartuin totta kai siihen.”

Uran alkuvaiheen rekrytointiprosesseissa palkka tulee ilmi yleensä aika nopeasti. ”Palkka ei ole minul le tärkein kriteeri, vaikka koen että työstä pitää saada oikeanlainen korvaus. Merkityksellisyys, kehittymis mahdollisuudet sekä itsensä toteuttamismahdollisuudet merkitsevät paljon enemmän.”Ingetin mukaan palkan pitää olla kilpailukykyinen, mutta kahdesta työstä vali tessa hän ottaisi mieluummin hyppäyksen merkityksel lisempään, saman palkkatason työhön kuin huomatta vasti parempipalkkaiseen, ei yhtä mielekkääseen työhön.

Kokemuksen myötä Ingetille on korostunut vas tuullisuuden merkityksellisyys omassa työssä. ”Nyt kun tuntuu siltä, että teen merkityksellistä työtä, en halua enää luopua siitä missään vaiheessa uraani.” Ingetin mukaan merkityksellisyys voi tulla eri lähteistä: ”Itselläni on ollut aina sellainen sisäinen palo muuttaa maailmaa paremmaksi. Jos työstä löytyy joku kulma tä hän, niin se ohjaa ehdottomasti uraani siihen suuntaan.”

”Uskon siihen, että sisäinen fiilis kertoo paljon siitä, millaisiin paikkoihin kannattaa hakea.” Inget summaa. ”Aktiivisuus ja se, että jaksaa hakea paikkoja myös avoi milla hakemuksilla, on tärkeää. Kursseilla vastaantule viin kiinnostaviin paikkoihin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä. Tällaisten mahdollisuuksien kautta olen pääs syt kokeilemaan käytännössä eri asioita, jotka ovat muo vanneet sitä, mitä haluan jatkaa tulevaisuudessa.”

Rehellisyys itselleen kannattaa

Inget vietti viime kevään vaihdossa Italiassa opiskellen vastuullista liiketoimintaa ja muotia. ”Vaihtoaika vahvis ti ajatusta siitä, että olisi kiva asua pari vuotta muualla kin kuin Helsingissä ja saada kansainvälistä kokemusta.” Inget nautti vaihdosta, ja suosittelee sitä kaikille joille se tuntuu vähääkään omalta jutulta. ”Oli ihanaa viet tää rennompi kevät. Pääsin näkemään maailmaa ja sain ainutlaatuisia kokemuksia.” Inget sai Italiassa tilaisuu den elää hetkessä. ”Täällä tekee niin paljon asioita, niin siellä oleva elämä tuntui ihanan yksinkertaiselta. Vähän opiskelua ja kaveriporukan kanssa hengailua; aina joku laittoi viestiä että ”Hei, mitäs tehdään tänään?” ja sitten yhdessä mietittiin että no mitäs tänään tehdään! Se oli hauskaa aikaa.”

Aineeton ja henkinen rikkaus on Ingetille tärkeää. ”Uskon siihen, että onnellisuuteen vaikuttaa tietty tulo taso, esimerkiksi taloudellinen turva ja kyky tehdä niitä asioita mitä haluaa, mutta ennen kaikkea rikkautta on se henkinen puoli.” Inget arvostaa itsensä toteuttamisen ja uuden oppimisen mahdollisuutta sekä toivoo, että pys tyy arjessaan oppimaan ymmärtämään maailmaa vähän paremmin. ”Ystävät ja perhe ovat minulle todella tär keitä. Voin luottaa siihen, että läheiset ihmiset pysyvät lähelläni ja ovat tukenani, jos sitä tarvitsen. Ja heidän kanssaan voimme pohtia maailmaa yhdessä.”

Itsensä toteutus voi Ingetin mukaan liittyä työhön, mut ta se voi olla kaikkea muutakin. ”Koronan aikana olen oivaltanut esimerkiksi sen, kuinka paljon iloa minulle tuo salilla käyminen ja juokseminen, vaikka en teekään niitä tietyllä tapaa tavoitteellisesti.”

Nykyajan yhteiskunta on suorituskeskeinen. Inget myöntää olevansa itsekin taipuvainen suorittamiseen, mutta tekee asioita ennen kaikkea siksi, että ne inspiroi vat, ei esimerkiksi CV -merkintöjen takia. Hän nostaa esille myös, kuinka tärkeää on olla ja tehdä myös asioita, jotka eivät edistä jotakin tavoitetta.

”Toinen koronaoivallukseni on luonnossa kävely; Keskuspuistossa kävellessäni olen aina ihan että ”Wow, mikä on tämä rento fiilis joka tästä metsästä tulee! ” Inget uskoo, että asiat järjestyvät aina tavalla toisella. ”Asuin kevään rennosti Italiassa, ja silti minulla menee ihan hyvin.”

Ingetin mukaan tärkeä asia rikkautta pohtiessa on itselleen rehellisenä pysyminen. ”Pitää miettiä, mikä itselle on oikeasti tärkeää tai omien arvojen mukaista elämää.” Hän päättää haastattelunsa pohdintaan työelä mästä: ”Sillä, että on utelias, tekee työnsä hyvin, on kiva ihmisille ja kohtelee ihmisiä hyvin, pääsee uralla pitkäl le, ja yritän itse toimia niin”.

”Sillä, että on utelias, tekee työnsä hyvin, on kiva ihmisille ja kohtelee ihmisiä hyvin, pääsee uralla pitkälle - -”

This crazy little thing called pikkujoulut

Sytytimme pikkujouluvalot merelle. Tervetuloa yksin, kaksin tai muutaman sadan parhaan kaverin kanssa. Laivoilla, Tallinnassa ja Tukholmassa on nyt isosti pikkujoulua juhlittavissa. ABBA ja QUEEN show't Tukholman risteilyillä, Antti Tuiskun Bailantai -jatkot, Erika Vikman, Erin, Anssi Kela ja Anna Puu. Muun muassa. Keikat kuuluvat tietenkin matkan hintaan. Varaa niin kuin olisit jo → Pikkujoulut Tukholman risteilyllä → 22 tunnin pikkujoulut Turusta → Tallinna & pikkujoulut hotellissa

Henkistä pääomaa maailmalta

TEKSTI & KUVAT Vaihtarit

Varmasti jokainen meistä on jossain vaiheessa pohtinut mah dollisuutta viettää osa opiskeluajasta ulkomailla. Kansainvälisiä kokemuksia voi kerryttää lukukauden tai –vuoden mittaisella opiskelijavaihdolla, mutta myös lähtemällä työharjoitteluun ulko maille. Tässä jutussa pääsemme kuulemaan yhden boomarin koke-

Pinja Lampinen – ulkomaanharjoittelussa UPM:llä Krakovassa

Vietin keväällä 2021 neljä kuukautta Puolan Krakovassa työsken nellen UPM-Kymmenen HR palvelukeskuksessa. Olin edellisenä kesänä töissä UPM:llä ja bongasin silloin sattumalta HR Trainee -työpaikkailmoituksen. Tuttu yritys yhdistettynä urahaaveisiin sop ivaan harjoittelupaikkaan ulkomailla herätti kiinnostukseni ja pää tin tarttua tilaisuuteen.

Puolan huono koronatilanne aiheutti jännitystä ennen lähtöä, mutta pääsin lopulta lähtemään Krakovaan suunnitellusti tammi kuussa. UPM tarjosi harjoittelun ajaksi asunnon, jonka jaoin toisen traineen kanssa. Asunto oli kivalla asuinalueella ja yllättävän mod erni vastoin ennakko-odotuksiamme. Koronan vuoksi siellä tuli vie tettyä paljon aikaa, joten oli mahtavaa, että kämppiksestä oli seuraa.

Sujahdin helposti työyhteisöön, sillä kaikki kollegani oli vat nuoria ja huumori oli olennainen osa työkulttuuria. Olin osa Suomen kesärekrytiimiä, jonka voimin pyöritimme Krakovasta käsin UPM:n kesätyöntekijöiden rekrytointeja. Oli kiinnostavaa nähdä kesärekryprosessi rekrytoijan puolelta ja tutustua samalla rekrytoinnin elinkaaren eri vaiheisiin. Työtehtäviini kuului muun muassa hakijaviestintää, haastatteluiden järjestämistä, esikarsintaa ja työsopimusten valmistelua.

Vapaa-ajan huvit Krakovassa olivat aika rajalliset koronasulku jen takia. Puolassa tuli pitää kasvomaskia myös ulkona, ainoastaan puistoissa ja metsissä sai olla ilman. Onneksi asuntomme lähellä oli iso puisto, jossa oli ulkokuntosali. Siellä urheilimme

muksen ulkomaanharjoittelusta, sekä kolmen tällä hetkellä maa ilmalla asuvan boomarin kokemuksista opiskelijavaihdosta. Jos vaihtokärpänen puraisee, paina mieleesi Tampereen yliopiston tam mikuun opiskelijavaihtohaun päivämäärät 9.-26.1.2023, jolloin haettavissa on vaihtokohteita joka maanosasta.

kämppikseni kanssa niin lumisateessa, loskassa kuin kevätauringossakin. Kulttuurin osalta erityisesti museot ja historialliset kohteet tulivat tutuiksi, koska ne olivat ajoittain auki. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli patikointireissu lähei seen kansallispuistoon. Ruokakulttuuriin pääsin tutustumaan Woltin avulla, jota käytimme kämppikseni kanssa todella innokkaasti, sillä ravintolaruoka oli Puolassa todella edullista.

Koronasta huolimatta kokemus oli mahtava ja käteen jäi mielenkiintoinen työkokemus, uusia ystäviä sekä innostus ulkomailla asumiseen. Suosittelen kaikkia harkitsemaan ulkomaan harjoittelua: se on ainutlaatuinen mahdollisuus kerryttää kansainvälistä työkokemusta opintojen aikana ja tutustua samalla uuteen kulttuuriin.

Juho Auerma – Uuden opiskelua ja Amerikan meininkiä

Blacksburgissa

Moikka, mun nimi on Juho ja olen tämän syyslukukauden vaihdossa Yhdysvalloissa

Blacksburgissa, joka on perinteikäs yliopistokaupunki Virginian

inspiroineella alueella. Kuten kuvastakin näkyy, alue on vuoristoista ja vaellusmahdollisuuksia on runsaasti. Jo orientaatioviikolla kävimme lyhyellä päivävaelluksella ja yksi tähän asti ikimuistoisimpia kokemuksia oli kolmi päiväinen vaellus, jonka aikana valloitimme muun muassa Virginian korkeimman huipun. Ikimuistoinen oli etenkin viimeinen päivä, jonka aika na kävi harvinaisen selväksi, ettei sadetakki pidäkään niin hyvin vettä, kuin olisi toivottavaa. Kaikesta selvittiin lopulta, mutta läpimärissä vaatteissa huomasi arvostavansa suomalaista saunakulttuuria uudella tavalla. Asun yliopiston asuntolassa, jossa jaan huoneeni paikallisen opiske lijan kanssa. Huonekaverin kanssa asuminen on melko suuri muutos, kun olen tottunut asumaan yksin omassa asunnossa. Onnekseni yhteiselo kämppikseni kanssa on sujunut saumattomasti, ja hänestä onkin tullut yksi läheisimmistä ystävistäni täällä. Paikalliseen kulttuuriin tutustuminen on ollut kiehtovaa ja erityises ti yliopistojen väliset jenkkifutisottelut ovat täällä käsittämättömän isoja tapahtumia. Katsojia koulun stadionille mahtuu lähes kaksi kertaa Hel singin Olympiastadionin verran (66 233 henkilöä) ja yleisöä viihdyttää cheerleaderit, valtavat orkesterit, kadetit ja ilotulitukset. Meno on siis jotakuinkin juuri sellaista, kuin leffojen perusteella voisi kuvitella.

Suomessa pääaineeni on laskentatoimi, mutta vaihdossa halusin kokeilla jotain uutta ja olen opiskellut täällä pääasiassa matkailualaa sekä yksittäiset kurssit sosiologiaa ja politiikan tutkimusta. Erityisesti sosiaal isia ongelmia koskevan kurssin luennot ovat olleet mielenkiintoisia, sillä kuten hyvin tiedetään, Yhdysvalloissa on tähän aihepiiriin liittyen paljon käsiteltävää.

Ylipäätään olen viihtynyt täällä tosi hyvin ja kaveriporukan kesken ol laankin jo alettu kauhistella, miten nopeasti aika on kulunut. Terkkuja siis sinne kotiin, ettei tarvitse kauaa enää odotella!

Virginia Tech -nimisessä yliopistossa. Koulu sijaitsee

lounaisosassa, John Denverin ” Take Me Home, Country Roads” -kap paleenkin

Emilia Falck ja Sohvi Joensuu –kulttuurishokkia ja suurkaupungin

tunnelmaa Hong Kongissa

Moikka! Olemme maisterivaiheen opiskelijat Emilia ja Sohvi ja olemme tämän syksyn vaihdossa Hong Kongissa. Vaihtoyliopistomme on The Chinese University of Hong Kong, joka on yksi Hong Kongin suurim mista yliopistoista ja tarjoaa kattavan valikoiman englanninkielisiä kauppatieteiden kursseja useista pääaineista.

Lukukausi täällä alkaa syyskuun alussa. Korona on täällä edelleen ajankohtainen asia, joten vaihtomme alkoi kolmen päivän pakollisel la hotellikaranteenilla. Hong Kongissa käytetään edelleen maskeja ja sääntöjä noudatetaan tarkasti sekä sisällä että ulkona. Ravintolat, kaup pakeskukset, rannat ja muut monipuoliset aktiviteetit ovat kuitenkin jo avoinna normaalisti.

Hotellikaranteenin jälkeen pääsimme muuttamaan kampukselle. Hong Kongissa asuminen on kallista, mutta yliopisto tarjoaa hyvin edullista majoitusta yliopiston collegeissa. Useimmat vaihtarit asuvat kampuksella vaihtareille tarkoitetussa International Housessa, mutta meistä molemmat asuvat paikallisissa collegeissa ja jakavat huoneen pai kallisen kämppiksen kanssa. Paikallisista kämppiksistä onkin ollut suuri apu paikalliseen kulttuuriin, paikallisiin ihmisiin ja kieleen tutustumi sessa. Kampusalue on suuri ja siellä on useita opiskelijaravintoloita ja urheilumahdollisuuksia, kuten tenniskenttiä, uima-allas ja kuntosaleja. Lisäksi yliopistolta löytyy muita palveluita, kuten ruokakauppa, pankki ja parturi. Luentojen välillä liikkumista helpottaa kampusalueen oma bussi. Yliopiston palvelut ovat hyödyksi, sillä kampus si jaitsee hieman keskustan ulkopuolella. Yliopistolle ulottuva metrojärjestelmä kattaa kuitenkin lähes koko kaupungin ja sillä liikkuminen on yksinkertaista ja sujuvaa.

The Chinese University of Hong Kongissa opiskelee satoja vaihto-opiskelijoita, joten täällä on päässyt tutustumaan ihmisiin ympäri maailmaa. Muiden vaihtareiden kanssa olemme tehneet paljon erilaisia aktiviteetteja, kuten tutustuneet Hong Kongin saariin, käyneet vaeltamassa, telttailemassa ja veneilemässä. Hong Kongin lukuisissa yliopistoissa on kaiken kaikkiaan paljon vaihtareita, ja olemme tutustuneet vaihtareihin myös muista yliopistoista.

Hong Kong on monipuolinen paikka, joka yhdistää kau niin luonnon ja upeat hiekkarannat suurkaupungin vilinään. Hong Kongissa asuu 7,5 miljoonaa ihmistä ja se näkyy kau pungin keskustassa. Olemme tutustuneet täällä paikallisiin erikoisuuksiin, kuten käyneet 10 000 Buddhan luostarissa sekä paikallisten keskuudessa suosituissa laukkakisoissa. Kaupungin kokoon verrattuna Hong Kong tarjoaa lukuisia mahdollisuuk sia niin luonnon ystäville kuin kaupungin sykkeestä nauttiville. Ruokakulttuurissa riittää myös uutta kokeiltavaa jokaiselle.

Ilmasto Hong Kongissa on syksyllä todella kuuma ja ko steus lisää kuumuuden tuntua. Tähän mennessä lämpötila ei ole ulkona vielä käynyt alle 30 asteen, edes yöllä. Kaikki sisä tilat ovat kuitenkin hyvin ilmastoituja. Keli alkaa viilenemään vuoden loppua kohti ja lukukausi päättyy juuri ennen joulua paikallisen talven alkaessa. Olemme olleet valintaamme todel la tyytyväisiä ja olemme saaneet vaihdolta juuri mitä etsimme – kulttuurishokkia ja kokemusta suurkaupungin opiskeli jaelämästä! Suosittelemme lämpimästi Hong Kongia vaihto kohteena.

Alexandra Salo – espanjan kieltä ja aurinkoa Madridissa

Hei! Mun nimi on Alexandra Salo ja olen tällä hetkellä vaihdossa Madridissa, Espanjassa. Opiskelen Universidad de Autónoma -ni misessä yliopistossa tämän lukuvuoden. Opiskelut alkoivat täällä syyskuun alussa ja muutin Madridin keskustaan elokuun puolessa välissä.

Tiesin aina haluavani lähteä vaihtoon, ja tiesin että halusin espanjankieliseen vaihtokohteeseen, sillä olen opiskellut kieltä ala-asteelta asti. Lattarimaihin en kuitenkaan pystynyt sitou tumaan Suomessa olevien velvollisuuksien vuoksi, joten ajattelin Espanjan olevan täydellinen. Aluksi mietin Barcelonan ja Madri din välillä, sillä halusin vaihtokohteekseni ison kaupungin laajem malla tarjonnalla. Kävi kuitenkin ilmi, että Barcelona on suosituin vaihtokohde Espanjassa, minkä vuoksi sinne pääsisi vain puoleksi vuodeksi. Madridiin oli mahdollista päästä koko lukuvuodeksi, mikä sai minut hakemaan sinne! Sen lisäksi espanjan kielen hi ominen ja aikaisemmat kokemukset Madridista sai minut vakuut tuneeksi.

Madridissa asun viidentoista hengen asunnossa, jossa jokai sella on oma huone. Meillä on neljä vessaa, yhteinen keittiö, olo huone ja terassi. Tähän asti olen tykännyt tosi paljon asua täällä. Asunnon sijainti on aivan huippu ja meillä on tosi kansainvälinen ilmapiiri, kun täällä on ihmisiä ympäri Eurooppaa.

Opiskelu eroaa aika paljonkin Suomessa opiskelusta. Täällä on paljon enemmän ryhmätöitä, eikä ole niin itsenäistä kuin Suomessa. Luennoille on pakko mennä ja kurssien osallistujamäärät ovat paljon pienempiä: esimerkiksi yhdellä kurssilla meitä on vain noin 10 opiskelijaa. Muuten opiskelu on ehkä ”helpompaa” kuin Suomessa, koska kursseista pitää vain päästä läpi. Ha lusin kuitenkin haastaa itseäni ja otin kaikki kurssit espanjaksi, minkä vuoksi luentojen seuraaminen on vaikeampaa ja vaatii paljon keskittymistä. Tamper eella pääaineeni on taloustiede, mutta täällä minulla on kaksi markkinoinnin kurssia, Rahoitus ja Teknologia -niminen kurssi ja kiinnostavimpana, mutta vaikeimpana ymmärtää Post-Keynesian Economic Approaches.

Tähän asti olen kyllä tykännyt asua täällä ihan sikana. Madridissa on pal jon elämää, kulttuuria ja meininkiä koko ajan. Aurinko paistaa ja lokakuussa on päivisin vielä niin lämmintä, että voi käyttää mekkoja ja hameita, vaik ka iltaisin on jo viileää. Madrid on myös kunnon opiskelijakaupunki, sillä opiskelijoita ja vaihtareita löytyy täältä todella paljon. Vaihtarina olen tutus tunut ihan todella moneen uuteen ihmiseen, ja on ihanaa, kun kaikki ollaan samassa tilanteessa.

Kansainvälinen tutorointi Boomissa osana Tampereen yliopistoa

Syitä hakea kv-tutoriksi:

- Kaksi opintopistettä

- Kielitaidon kehittyminen

- Kansainvälinen verkostoituminen

- Uusia ystäviä ja tuttavuuksia niin muista tutoreista kuin vaihtareista.

- Laajentaa näkemyksiä ja oppii lisää eri kulttuureista

- Uudenlaisia tapahtumia ja haus kanpitoa

- Rento meininki

- Matkakulut korvataan

Tampereelle saapui tänä syksynä noin 50 kauppatieteiden vaihto-opiske lijaa, joista kymmenen on koko lukuvuoden ja loput 40 tämän syksyn. Vaihtoon saavutaan yleensä joko lukuvuoden alussa elokuussa tai puo lessa välin tammikuussa. Aiheen tiimoilta haastattelupöytäni äärestä it sensä löysivät Boomin kansainvälisyystoimihenkilö Amanda Nurminen, kansainvälinen tutor Tea Vesslin ja kolme Tean tutoroitavaa, ranskalaiset Zoé Pougetoux, Mélina Garnier ja Ilona Erb. Kv-toimihenkilönä Amandan pestiin kuuluu kansainvälisyyden edistäminen Boomissa, jonka näkyvin osuus on kv-tutoroinnista vas taaminen. Hän järjestää vaihto-opiskelijoiden tutoroinnin kaksi ker taa vuodessa ja toimii kv-tutorien tukena ympäri vuoden. Olennainen osa tutorointia on kv-tapahtumat, esimerkiksi tänä syksynä Johto ry:n kanssa järjestetty ”Pirkanmaa Roadtrip”, jossa kierreltiin bussilla ympäri Pirkanmaata ja näytettiin vaihto-opiskelijoille suomalaista kulttuuria ja luontoa. Tapahtuma oli jättihitti, jota Amanda kuvailee seuraavin sanan kääntein: ”Vaihtarit olivat haltioissaan, kun saavuimme luonnon keskelle laavulle paistamaan makkaraa ja vuolimme makkaratikut itse. Monelle ulkomailla kaupungissa elämänsä asuneelle suomalainen luonto on jo tain ainutlaatuista. Osa vaihtareista on niin innostuneita, että he aikovat mennä käymään Lapissa tarkoituksenaan nähdä luontoa ja revontulia siellä”.

Tutorointi Tampereella ja Boomissa on ollut menestyksekästä niin Tampereen yliopiston sivuilta löytyvän tutoroitavilta kerätyn palautteen ja siitä tehdyn statistiikan, kuin myös pitämäni haastattelun perusteella. Haastattelemani vaihto-opiskelijat olivat haastattelua tehdessä kerenneet olla Suomessa vähän yli kuukauden, mutta tutorinsa Tean he olivat tun teneet kuitenkin tätä pidempään: ”Tea laittoi viestiä jo ennen kuin olin lähtenyt Ranskasta. Hän laittoi todella paljon olennaista informaatiota ja auttoi kaikessa missä oli tarvetta. Minulle tarjottiin esimerkiksi apua TOAS-asuntoni avainten noutamisessa. Koin, että minut otettiin ystä vällisesti vastaan, jonka vuoksi Suomeen integroituminen on ollut to della helppoa. Olen todella kiitollinen saamastani tuesta”, Mélina avaa kokemustaan, Zoén ja Ilonan jakaessa saman näkemyksen.

Miten konseptista on saatu näin toimiva ja vaihtareilta kiitosta kerää vä? Kysyttyäni tämän Amanda avaa prosessin taustaa minulle: ” TREY kouluttaa tutorit, antaa taloudellista tukea tutorointiin ja järjestää tapah tumia. Boomin tehtävänä on näillä avuilla järjestää tuki, turva ja tar vittava apu vaihtareille. Käytännössä tämä tapahtuu suurimmalta osin tutorien kautta. Tutorit ovat vaihtareille näkyvä osa ”kotouttamisproses sia”. Tutoriksi haetaan kaksi kertaa vuodessa, mutta jos tutorointiin on kiinnostusta hakuaikojen ulkopuolella tai haluaa olla jotenkin muuten mukana tutoroinnissa, niin näistä asioista kannattaa olla minuun yh teydessä. Lähtökohtaisesti keksitään kyllä kaikille kiinnostuneille sopi va rooli vaihtareiden integroimisprosessissa. Tällä hetkellä tutoreita on kymmenen, mutta enemmänkin voitaisiin ottaa.”

TEKSTI Uula Lappalainen KUVAT Roosa Uusitalo

Positiivisen kokemuksen tutoroinnista jakaa myös Tea. Hänelle tutorointi on ollut kaikin puolin positii vinen kokemus. Hakuprosessi oli vaivaton ja hyvin järjestetty, eikä siinä vaadittu romaanin kirjoittamista. Vaihtoon hakemiseen ei ollut kiinnostusta, mutta sille ei varsinaisesti ollut edes tarvetta, sillä kv-tutorointi toi kansainvälisyyden kotikaupunkiin: ”Tutoroinnin aikana olen saanut Tampereella ollessani oppia muista kulttuureista, kehittää kielitaitoani ja saanut eriäviä näkemyksiä elämääni. Olen myös oppinut arvosta maan enemmän omaa elämäntilannetta, sillä esimerkiksi koulutus on Suomessa huomattavasti paremmin organisoitu, kuin vaihtareiden kertomuksien perusteella heidän kotimaissaan. Suosittelen kyllä lämpimästi hakemaan kv-tutoriksi.”

Haastattelujeni perusteella jokainen osapuoli tutoroinnissa on viihtynyt toiminnassa ja saanut elä määnsä jotain uutta. Loppukaneettina voin kielitaitonsa riittävyyttä pähkäileville kohtalontovereille jakaa Amandan armahduksen: ” Vaikka olisi kirjoittanut englannin yo-kirjoituksissa huonosti ja ei omasta mie lestään ole hyvä englannissa, voi tutorointiin siitä huolimatta hakea mukaan, siinä sitä oppii!”.

Kuinka haet kv-tutoriksi:

1. Boomin Facebookin jäsenryhmään tulee hakuohjeet kaksi kertaa vuodessa. Syksyisin haetaan kevään tutoriksi ja keväisin syksyn tutoriksi. Jos tutorointiin on kiinnostusta hakuaikojen ulkopuolella tai jokin asia mietityttää, niin kv-toimihenkilöön voi olla aina yhteydessä.

2. Täytä hakemus ja odota kv-toimihenkilön yhteydenottoa.

Raha on vain rahaa

TEKSTI Aada Rouhiainen KUVA Roosa Uusitalo

Opintopolkuun ilmestyi näkymä, joka tarjosi opiskelupaikkaa kauppatieteiden pa rissa. Paikan vastaanottaminen aloitti villin tapahtumaketjun; pankkitilille kilahti 10 000 euroa kasvattamaan oletettavasti jo hyvällä alulla olevaa sijoitussalkkua, sa maan aikaan kun konkreettinen nahkasalkku mittatilauspuvun tilausohjeiden kera lähti matkaamaan kohti kotiosoitetta. Nämä toimivat starttipakettina loistavalle tu levaisuudelle, jonka opiskelupaikka kauppatieteissä varmisti; tulevaisuudennäkymät heijastelevat jatkossa pelkkiä autoja, rahaa ja sikariporrasta.

Vai onko sittenkään näin? Kauppatieteet saattavat olla potentiaalinen lähtölauka us kohti Jordan Belfortin mallintamaa elämää, tai ainakin mahdollisuus generalisti seen ja laaja-alaiseen koulutukseen, joka tulevaisuudessa tarjoaa hyvät mahdollisuudet työllistyä erilaisiin tehtäviin. Meistä jokaisella on erilaiset syyt valitsemaamme pol kuun; onko väärin, jos yksi näistä syistä on raha?

Klassinen lausahdus toteaa; ”raha ei tuo onnea”. Tämä saa taloudellisen vaurau den tietoisen tavoittelun kuulostamaan jokseenkin paheksuttavalta – onko tabu ja väärin haluta olla rikas? On totta, että usein onnellisuuden vaakakupissa enemmän painaa kenties terveys, ihmissuhteet, sekä yleisesti mielekäs elämä. Raha kuitenkin tuo vapautta. Elämme yhteiskunnassa, jossa raha on elinehto; sitä tarvitsee kaikkeen lähtien ruuasta ja katosta pään päällä. Suoranaista onnea raha ei kenties tuo, mutta on helppo kuvitella elämän olevan vähemmän kuormittavaa, jos jokaista kauppalaskua ei tarvitse laskea sentilleen.

Kun ajattelen omaa tulevaisuuttani ja asioita, joita haluan tehdä, raha on rajoit tava tekijä monessa asiassa. En ole varmasti ainut, joka haluaa matkustella, harrastaa, muuttaa hienoon taloon ja sisustaa sen oman mielensä mukaan. Raha antaa elää elä mää sellaisena, kuin sen haluaa elää. Onnellinen voi olla varmasti myös ilman hienoa autoa ja useampaa lomamatkaa vuodessa, mutta kuten Françoise Sagankin lausui, on kenties mielekkäämpää itkeä Jaguarissa kuin linja-autossa.

Joku voisi ajatella, ja varmasti ajatteleekin, taloudellisen rikkauden tavoittelemi sen olevan pinnallista ja turhaa. Elämässä on muunkinlaista rikkautta kuin raha, eikä se varmasti useinkaan riitä yksin tekemään ketään onnelliseksi. Kuitenkaan siinä, että haluaa elää elämää, jota ei määrittele ja rajoita raha tai sen puute, ei ole mitään väärää. Kaikista meistä ei varmastikaan tule uusia Wallstreetin susia, ja jokaisen päätettäväksi jääköön haluaako kyseistä asemaa edes tavoitella, mutta tiettyyn pisteeseen asti raha tuo vapautta ja vapaus tuo onnea, sitä saa tavoitella.

Boomarit ja raha

Boomin Instagram storyssa toteutetussa anonyymissa kyselyssä selvitettiin booma reiden suhdetta rahaan. Kysymyksiä oli kaksi: tekeekö raha onnelliseksi ja kuinka paljon tulevaisuuden palkkanäkymät vai kuttivat alavalintaan. Kyselyyn vastasi 89 boomaria. Heistä 73 prosenttia eli 65 boomaria kokee rahan tuovan heille onnea, ainakin jollakin tasol la. 27 prosenttia eli 24 boomaria taas kokee voivansa olla yhtä onnellinen umpirikkaana tai rutiköyhänä. Kumpikaan vastaus ei ole sen oikeampi, kuin toinen. Kyselyn tulok set kuitenkin haastoivat lausahduksen ”raha ei tuo onnea” melko tehokkaasti, sillä lähes kolme neljäsosaa oli kyselyssä eri mieltä.

Toinen kysymys kuului: ”Kuinka paljon tulevaisuuden palkkanäkymät vaikuttivat alavalintaasi?” Ääripäät, eli joko alan valitseminen täysin huomioimatta palkkanäkymiä, tai vaihtoehtoisesti alan valinta pelkästään palkan perusteella, olivat melko heikosti edustettuja; kumpikin vaihtoeh to sai yhden vastauksen. Eniten vastauksia kuitenkin keräsi vaihtoehto 4, jonka valitsi 44 boomaria eli noin puolet kyselyyn vastanneista. Vaih toehto 3 sai 34 vastausta, toista ääripäätä hipova vaihtoehto 2 sai taas 8 ääntä.

Vaikka kovin monelle lupaavat palkkanäkymät eivät selkeästi ole olleet yksi ja ainut syy valita kauppatieteet, on huomattavissa, että palkkanäky mät ovat vaikuttaneet melko vahvastikin monen alavalinnassa.

Boomareiden ajatuksia:

Stereotypiat, rikkaus ja raha

TEKSTI Tapio Uotila KUVAT Juho Marttinen, Jussi Valkama & Ilona Vähärautio

Seison jonossa, yö on kylmä, mutta baarin edessä kuhisee. Kymmenet, ellei sadat erivärisin haalarein varustautuneet opiskelijat odot tavat vuoroaan päästä sisään. Joku laulaa, kaukaa kuuluu matkakaiuttimesta musiikkia ja tunnelma koko kaupungissa on katossa. On Hämeenkadun Appro. Yllättäen puheensorinasta erottuvat sanoja, jotka saavat huomioni heräämään: ”Kauppislaiset….limanuljaskat… yleensä hirveitä”. Hymähdän ja käännyn kuuntelemaan tarkemmin puheenvuoroa, joka sisälsi hyvin aggressiivista kauppatieteiden opiskelijoiden lyttäämistä, ja stereotypioiden luettelua. Suhtaudun asiaan huumorilla ja jatkan iltaani.

Kuulostaako tutulta?

Kun olen kertonut opiskelevani kauppatieteitä, olen saanut reaktioita laidasta laitaan, minkä takia halusin selvittää, löytyykö muilta vastaavia kokemuksia. Lisäksi kyselin ylipäätään boomareiden suhteesta rahaan ja rikkauteen.

Minkälaisia kauppatieteiden opiskelijat ovat stereotyyppisesti?

Juho Marttinen, 4vsk, taloustiede: ”Kai joku meistä ajattelee, että puhutaan vain pörssikursseista ja arjen pukukoodina on vähintään smart casual. Illanvietoissa sitten pitcha taan kilpaa kavereille omia start-up yrityksiä.”

Jussi Valkama, 4vsk, vakuutus ja riskienhallinta: ”Pinnallisuudesta ja ylimielisyydestä tulee ehkä negatiivisimmat stereotypiat. Myös pukeutumistapa voi olla stereotypisesti smart casualin suuntainen ja joskus olen kuullut stereotypioita myös talou den kokonaisasiantuntijana.”

Ilona Vähärautio, 2019 maisterifuksi, vastuullinen liiketoiminta: ”Ainakin pukeutumisessa sellaisia, että ’Näytän siltä, että mulla on Ralph Laurenia tai Andiataa yllä, mutta tämä on oikeasti H&M:n smart casual -osastolta.’”

Anonyymi, 2vsk: ”Mitä minä olen kuullut niin ylimielinen limanuljaska, siinä kitey tettynä.”

Oletko kohdannut stereotypioita, kun olet kertonut opiskelevasi kauppatieteitä?

Juho: ”En ole kohdannut. Ainoastaan muualla opiskelevien kave reiden kesken, mutta sekin on oikeastaan itse aiheutettua ja myös toivottua naljailua.”

Jussi: ”Itse en ole juurikaan kokenut stereotypioita. Jos olen, ne ovat usein tutustumisen jälkeen kadonneet.”

Ilona: ”Olen kohdannut alaa vaihtaessa.”

Anonyymi: ”Kyllä olen.”

Juho Marttinen

Mikä ylipäätään on ihmisten reaktio, kun kertoo opiskelevansa kauppatieteitä?

Juho: ”Mielestäni reaktio on pääpiirteittäin positiivinen. Ehkä yön myöhäisinä tunteina voi saada jonkun stereotyyppisen (lue ensimmäinen vastaus) reaktion, mutta uskon senkin olevan lähinnä leikkimielistä. ”

Jussi: ”Omien kokemusteni mukaan melko neutraali.”

Ilona: ”Opiskelin kanditutkinnon sosiologiasta. Kun kerroin siirtyväni kauppiksen puolelle, jotkut sanoivat minun siirtyvän pimeälle puolelle. Eli siis tässä viitataan siihen, että sosiologit ovat niin ikään kriittisiä ja kyseenalaistavat systeemiä, kun taas kauppatieteilijät ottavat sen annettuna ja haluavat tehdä rahaa. Todellisuus on kaukana tästä yksinkertaistuksesta, mutta on tässä totuu den siemen. Minä toivon ottavani parhaat puolet molemmista! Tuon meidän sosiologien pohdiskelevuutta ja kriittisyyttä kauppatieteisiin, mutta samalla arvostan meidän kauppatieteilijöiden suurpiirteisyyttä ja rohkean jahkailema tonta asennetta”

Anonyymi: ”Kaverit ovat hyväksyviä ja erittäin kannustavia”

Mitä mieltä olet kauppatieteisiin liittyvistä stereotypioista, onko niistä haittaa tai hyötyä?

Juho: ”Ovathan ne aika väsyneitä. Sanoisin, että niistä on enemmän haittaa, mutta ei suuressa määrin, koska ihmiset usein osaavat suhtautua niihin varauk sellisesti. ”

Jussi: ”Ei niistä juurikaan hyötyä ole, etenkin kun kauppiksen sisälläkin on niin paljon erilaisia yksilöitä”

Ilona: ”Stereotypioiden haitat ja hyödyt punnitaan muun muassa siinä, miten kohde niihin suhtautuu. Arvostan kauppatieteilijöissä sitä, että ’Pappa betalar’ -asenteelle nauretaan, ja rapujuhlia järjestetään myös ironisesti pilke silmä kulmassa. Toki siinä vaiheessa jos tekee kahta työtä ja opiskelee samalla ja joku heittää ei ironisesti ’Pappa betalar’ -vitsin, voi olla, ettei kohde jaksa olla huvittunut. Tällaisessa vitsinheitossa kannattaa olla tilannetajua.”

Anonyymi: ”Ei haittaa eikä ihmeellistä hyötyä. Tässä täytyy kuitenkin muistaa, että huono mainonta on mainontaa myös.”

Painotatko työelämässä enemmän työstä nauttimista vai palkkaa?

Juho: ”Kyllä työstä nauttiminen on tärkeintä. Annan esimerkin: jos Tottenham tarjoaisi minulle 10 miljoo nan vuosituloja, en sinne menisi, mutta Arsenalissa olisin töissä vaikka ilmaiseksi.”

Jussi: ”Työstä nauttimista. En sano, etteikö palkka merkkaisi mitään, mutta työ vie viisi päivää viikosta ja yli puolet hereilläoloajasta, joten olisi hyvä saada siitä myös jotain irti.”

Ilona: ”Palkka pitää olla elämiseen riittävä. Muuten ehdottomasti työstä nauttiminen!”

Anonyymi: ”Alussa painotan palkkaa, jos tilanne sallii niin työstä nauttimista”

Ilona Vähärautio

Mikä on suhtautumisesi rahaan?

Juho: ”Olen aika tarkka rahan suhteen. Tiettyihin itselle tärkeisiin asioihin käytän rahaa enemmän, mutta muuten pyrin elämään aika säästeliäästi.”

Jussi: ”Raha voi helpottaa elämää, ja on yksi taakka vähemmän, jos ei tarvitse huolehtia seuraavan kuun maksujen maksamisesta, mutta pitkä aikaista onnellisuutta yksin sillä ei voi saada.”

Ilona: ”Suhtaudun rahaan välineenä ja jonkinlaisena välttämättömänä pahana. ’Rahalla saa ja hevosella pääsee’ on vanha hieno sanonta. Joten kin tulee mieleen ainejärjestömme anthem Sinisydän, jossa lauletaan ’Muut tekee mitä pystyy, Boomi mitä tahtoo’. Vihaajat sanovat, että olemme ainejärjestönä näin loistokas vain, koska olemme saaneet rahaa yrityksiltä. Ihailijat sanovat, että olemme tässä pisteessä koska olemme tehneet niska hiessä töitä. Totuus lienee jotain näiden kahden väliltä.”

Anonyymi: ”Minulla on taustakuvana dollareita. Raha kiinnostaa, mutta toisaalta sitä ei ole tarvinnut liikaa miettiä.”

Miten määrittelisit rikkauden?

Juho: ”Kyllä läheiset tuovat elämään rikkauden. Erästä suurta ajattelijaa lainatakseni: ‘It’s not legendary, unless your friends are there to see it’”

Jussi: ”On tietenkin määrällistä ja rahallista rikkautta, mutta raha yksi nään ei ole mikään onnellisuuden tae. Joskus yliopisto-opintojen aikana on tullut vastaan käsitteenä Maslowin tarvehierarkia, ja se pitää mielestä ni melko paljon kokonaisvaltaiseen rikkauteen tarvittavia asioita.”

Ilona: ”Minua kiinnostaa se, miten rikkauden määritelmä ja rikkauden statussymbolit ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan ajan myötä: miltä kehon tulee näyttää, mitä kulkuvälinettä suositaan, millaista työtä tehdään, mitä harrastetaan jne.”

Anonyymi: ”Rikkaus on huolettomuutta ja vapautta tehdä”

Stereotypiat on hyvä jättää omaan arvoonsa. Kauppatieteiden opiskelijat ovat niin laajaa joukko, ettei niiden laittaminen yhteen muottiin onnistu. Asioihin kannattaa myös suhtautua huumorilla, ja tilannetaju on kaikissa tilanteissa hyödyksi!

Jussi Valkama

Mikäli missasit, legendaarinen Hämeenkadun Appro järjestettiin tänä syksynä juhlallisen 40. kerran. Suomen suurin ja kaunein opiskelijatapahtuma olikin juuri sitä. Appron mat ka “Hämeenkadun viestistä” 14 000 opiskelijan yhteiseksi juhlaksi on ollut vähintäänkin yhtä värikäs kuin siitä nauttinut haalarikansa.

1970 –luvun alku 1982

Tampereella järjestetään jo Appron kaltainen Hämeenkadun Viesti-niminen tapahtuma teek kareiden ja kauppatieteilijöiden toimesta.

Ensimmäinen Hämeenkadun Appro järjest etään. Tämä on ensimmäinen kerta, kun opiskelijoita kutsutaan Hämeenkadulle nimenomaan “akateemisia” arvosanoja (Approbatur ja Cum laude) suorittamaan. Hämeenkadun Appron isähahmona on Simo Susi, joka toimii Boomi ry:n hallituksessa vapaa-ajan valiokunnan puheenjohtajana, ja apunaan hänellä on Risto Keskiruokanen. Järjestäjät asettavat tapahtumalle seuraavan tav oitteen: “Antaa integroitu näkemys Tampereen anniskeluravintoloiden tasosta sekä kehittää käden koukistajalihaksen toimivuutta. Opettaa suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta sekä toimintakykyä ryhmässä”. Lähtöpaikkana toimii Pyynikintori ja loppubileet järjestetään I-klubilla. Tapahtumaan osallistuu n. 50

Tapahtuman kävijämäärä lähtee hieman kasvamaan ja mukaan otetaan kolmas tutkinto

Hämeenkadun Approssa juhlii n. 400 rie hakasta opiskelijaa erivärisissä haalareissaan ja jatkopaikkana toimii VPK.

Tapahtumaan osallistuu jo useita ainejärjestöjä niin Tampereelta kuin muualtakin Suomesta ja jatkopaikkana toimii Bat Club.

Approssa on ensimmäistä kertaa viralliset kisajuomat, jotka toimittaa Mallasjuoma (nykyisin osa Hartwallia), ja jatkopaikkana toimii Tullikamari.

1990 1992

Appro alkaa varmistaa paikkansa yhtenä opiskelijoiden valtakunnallisista suurtap ahtumista, kun tapahtuman osallistujamäärä nousee jo 2000:een. Jatkopaikkana toimii Tampere-talo.

1996

Legendaarisen maineen saanut kuittien keräily tulee tiensä päähän, kun tapahtuman osallis tujat saavat ensimmäistä kertaa suorituskartan, johon leimoja kerätään.

Osallistujamäärä yltää 3000:een ja loppubile paikkana toimii ensimmäistä kertaa Metro-Au to Areena.

Suomen suurimpaan yksipäiväiseen opiske lijatapahtumaan osallistuu jo lähes 5000 opiskelijaa.

Tapahtuman esiintyjäkaarti on tähänastisen historian ehdottomasti laadukkain. Loppu bileissä esiintyy Apulanta ja VarjoApprossa ravintola Onnelassa illan huipentaa PMMP.

2001 2004 2005 2006

Kisajuomien joukkoon lisätään legendaarinen, aito oikea Hartwallin lonkero. Loppubileissä esiintyy Neljä Ruusua ja illan huipennuksena on kahdelle sankarille Gigantin tarjoama taksi kotiin, pojat menevät Rovaniemelle.

TEKSTI Appro.fi, Helmi Kullas ja Asta Isotalo

Appro juhlii 25-vuotista historiaansa järjestämällä ensimmäistä kertaa kahdet lop pubileet. GaalaAppro järjestetään Metro-Auto Areenalla ja RockAppro Yo-talolla.

Tampere Areenalla yleisöä viihdyttää Sunrise Avenue sekä Joku Paikallinen Bändi. Tämän lisäksi jatkopaikkoina toimii Bricks sekä Yo-talo, ja VarjoAppro rikkoo kävijäennätyksiä Love Hotelissa.

Tampere Areenalla opiskelijoita tanssittaa eturivin rap-artisti Cheek sekä legendaarinen Paula Koivuniemi.

Appron 30-vuotissynttäreillä saavutetaan uusi kävijäennätys yli 6000 opiskelijan kiertäessä Tampereen ravintoloita. Tampere-areenan kestävyyttä koetellaan todenteolla Stigin ja PMMP:n villitessä juhlakansaa. Muina jatkopaikkoina toimii Senssi, Bricks ja Ilona.

Edellisvuosista poiketen kaikki Appron loppubileet järjestetään keskustan ytimessä. Bricksissä approkansa juhlii pilke silmäkulmassa, kun esiintymässä on Mr. Lothar ja Ms. Paola. Muina jatkopaikkoina toimii Pakkahuone, Ravintolamaailma, Senssi sekä Ilona.

Senssin tilalle jatkopaikaksi tulee Tampereen yöelämän uusi tulokas Union, jossa JVG:n esiintymi nen ei varmasti jätä yhtäkään haalaripöksyä kylmäksi. Muita esiintyjiä ovat mm. Roope Salminen & Koirat, Alex Kunnari sekä Anna Abreu. VarjoAppro kerää Fat Ladyn täydeltä opiskelijoita juhlimaan Bomfunk Mc`s:n tahdissa.

Approssa tehdään jälleen uusi kävijäennätys yli 7500 kävijällä! Fat Lady tulee mukaan uutena virallisena jatkopaikkana ja esiintyjinä jatkoilla ovat mm. JVG, Teflon Brothers sekä Darude.

Approssa on jo 8 jatkopaikkaa ja lähes 9000 kävijää. Keskustorilla nähdään paljon menoa: palju, sauna, pomppulinna ja ensimmäistä kertaa historiassa myös ilotulitus. Roska ja Club Hehku tulevat mukaan uusina jatkopaikkoina. Jatkoilla esiintyy mm. Pariisin Kevät, Gasellit sekä Mighty 44.

35-vuotias Hämeenkadun Appro siirtyy opiskelijatap ahtumana virallisesti täysin omaan luokkaansa, kun se ylittää ensimmäistä kertaa 10 000 approkävijän rajan. Keskustorilla nähdään mm. tulishow ja benji. Jatko paikkoja on jo 11 ja uusina jatkopaikkoina mukaan tulee Ilves, Olympia, Tähti ja Yo-talo. Esiintyjinä näh dään mm. Teflon Brothers, Eveliina ja Happoradio.

Tänä vuonna juhlittiin Appron 40-vuotista taivalta. Vuonna 2022 päästiin vihdoin poikkeusvuosien jälkeen toteuttamaan kauan suunnitellut messukeskuksen jatkot! Messukeskuksessa esiintyi A-hallissa JVG ja Tähtiareenalla Martin Jensen. Perinteisillä baarijatkoilla nähtiin Ilonassa Karri Koira ja Ranta&Porossa Pihlaja. Tänä vuonna Appromestarina toimi Maria Lindberg, joka ansaitusti oli tyytyväinen tapahtumaan. “Parasta järjestämi sessä oli meidän koko tiimi ja se, että näki ihmiset naut timassa! Siinä realisoitui kaikki se työ, mitä ollaan tehty.” Kunnianhimoinen Maria näkee kehityskohteita tulevai suuden Approa varten, mutta ei vähättele tämän vuoden onnistumista. “Tässä hommassa on oppinut paljon asioita, myös itsestäni. Tapahtumapäivänä koko tiimin työn jälki näkyi, se oli siistiä!”

KISKOFEST

Tänä syksynä ensimmäistä kertaa järjestet ty KiskoFest on Boomin poikkitieteellisen tapahtumakentän uusin tulokas. Elokuun lopussa uusi tapahtumakonsepti, jossa yhdistettiin ratikkakyyti, approkierros ja ulkofestarit, pääsi viimein toteutumaan. Yli 4000 opiskelijaa kiskoivat ja festasivat ympäri Tamperetta Hervannasta aina keskustan kuppiloihin ja Ratinanniemen festarialueelle. Lukuvuoden vauhdilla star tanneilta karkeloilta ei menoa ja meininkiä puuttunut.

Tapahtumasta vastasivat projektipari Emma Veijalainen ja Jesper Nyman, apunaan 7-henkinen projektitoimikunta. “Se on ihan uskomaton fiilis, kun on tehty pitkään ja paljon töitä ja tapahtuma päivänä näki tehdyn työn jäljen”, Emma kommentoi jälkifiiliksiä.

Boomarikaverit

TEKSTI Helmi Kullas KUVAT Helmi Kullas ja Roosa Uusitalo

Jos ystävät ovat elämän suola, ovat opiskelijaelämän suola opiskelijaystävät. He tekevät sekä pitkistä päivistä kirjastos sa että vielä pidemmistä öistä klubin tanssilattialla kaksin kerroin kivempia. Haastattelimme boomarikaveruksia siitä, miten heidän ystävyytensä sai alkunsa, ja miten yliopisto maailmassa löytää niitä omia luottotyyppejä jakamaan opis kelijaelämän ilot ja surut.

Noora ja Alisa

Noora Myyryläinen ja Alisa Niemi tapasivat yhteisen harrastuksen parissa. He tanssivat kumpikin Unidancen, eli Tam pereen korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan tanssiyhdistyksen eri ryhmissä. Noora toimi koreografina Särkän Märkä -esiintymistä varten Unidancen tanssiryhmälle, jossa Alisa oli mukana. Tanssiryhmän tutustumisillan, yk sien synttärijuhlien sekä tapas- ja tanssimisillan jälkeen lähdettiinkin yhdessä reissuun. “Noora sanoi, että nyt on hei hal poja lentoja” Alisa muistelee yhtä hengailuiltaa saunaravintola Kuumassa. Nooran haaveena oli käydä Lontoossa, ja se sattuikin olemaan Alisallekin rakas kaupunki ja vakio reissukohde. “Sitten oltiin vain että let´s go!” tytöt naurahtivat. Alisaa ja Nooraa yhdistää rakas harrastus, jonka parissa he viettävät aikaa sekä Unidancen että klubien tanssilattioilla. Tytöt opiskelevat eri aloja, Noora kauppatieteitä ja Alisa varhaiskasvatusta, ja he kannustavat kaikkia rohkeasti tutustumaan myös eri alojen opiskelijoihin. He muistuttavat, että yliopistolla on myös monia järjestöjä, jotka eivät ole alaan tai pääaineeseen sidonnai sia, vaan keskittyvät harrastustoimintaan. “Biletys ja oma ainejärjestö eivät ole ainoita paikkoja saada kavereita!”

Akseli ja Akseli

Akseli Lepistö ja Akseli Leinonen ovat kumpikin neljännen vuoden boomareita, ja var masti moni lukija on kuullut heidän musisoivan yhdessä. He ovat nimittäin Boomin bändin pianisti ja basisti. Ensikerran he tapasivat fuksisyksyn alussa englannin kurssilla, jolla he jokseenkin samankaltaisten nimiensä mukaan jakautuivat sa maan ryhmään. Smurffiviikoilla silloin tutorina ollut Aaro Pöyhönen sai Ak seli Leinosen kanssa idean perustaa bändin, kun Leinosella oli tapana soitella neukkarin pianoa klubijatkoilla. Bändiin saatiinkin rumpaliksi Niko Aho ja laulajaksi Amanda Nurminen, mutta basisti vielä uupui. Samana syksynä sitseillä Akselit tulivat jutelleeksi musiikista, ja näin puuttunut basisti löy tyi. Marraskuun pikkujouluihin mennessä olikin bändi ja esitys kasassa. Bändihommien lisäksi musiikki myös muuten yhdistää poikia, sillä kumpikin ovat vannoutuneita Bruce Springsteenin faneja. Kaverukset viet tävät aikaa opiskelijatapahtumissa, erityisesti sitsaten, sekä bändin kanssa treenaten ja hengaillen. Ehdottomaksi uusiin ihmisiin tutustumisen keinoksi he vinkkaavatkin sitsaamisen, jonka parissa Akselit ovat kummatkin löytäneet hyviä ystäviä. “Tapahtumassa kun tutustuu ja huomaa, että tykkää samoista asiois ta, niin siitä se sitten lähtee” Lepistö tuumaa.

vannassa. Valentina oli menossa tekemään tenttiä Hervannan kampuk sella, ja kysyi samaista tenttiä tekemään menossa olleelta Rosalta neuvoa exam-luokan löytämiseen ja tenttilokeroiden käyttöön. Rosa tunnisti Valentinan kantaneen jokaiselle boomarille tutun ekonomi-kangaskas sin, ja kerättyään tentin aikana rohkeutta, jäi odottelemaan Valentinaa luokan ulkopuolelle. “Ei ole kyllä yhtään Rosan tapaista lähestyä tun temattomia”, Valentina huomautti, johon Rosa osasi vastata: “En tiedä mikä muhun iski, selvästi sinä!”

Sattumalla todellakin oli tarinassa sijaa, sillä kolmen viikon tent tiajasta ja monista exam-luokista kaverukset valitsivat saman ajan ja paikan. Tentin jälkeen tytöt viettivätkin koko päivän yhdessä syöden ja opiskellen. Toinen heistä asui Nokialla ja toinen Hervannassa, ja ystä vyys syvenikin toisen sattuman kautta, kun he muuttivat samana päi vänä opiskelija-asuntoihinsa Tampellan Esplanadin torniin. “Nykyään asutaan saman katon alla ja häämatkakin jo koettu” Valentina kertaa ystävyyttä tähän mennessä. Nykyiset naapurukset elävät “jakamistalou dessa”, sillä Rosalla on parempi imuri, mutta ei kuumemittaria, ja kuu memittarihan Valentinalta löytyy aina Rosan sitä tarvittaessa. Kysyttäessä neuvoja kavereiden löytämiseen kampuksella, Rosa ja Valentina kumpikin korostavat rohkeutta. “Avaa suusi, vaikket sitä yleensä tee”, Rosa neuvoo; “vastaus on usein positiivinen”. Jään voi rik koa vaikka kysymällä apua, kuten Valentina teki. “Vaikka koulua olisi jo mennyt ja ajattelisi kaikilla olevan jo omat porukat, niin kyllä silti aina halutaan tutustua uusiin tyyppeihin”.

BOOMILOOKS

Kestävää, eettistä ja käytännöllistä

Yritysjuridiikkaa pääaineenaan opiskelevalla Joel Ylitalolla on muutama perusperiaate vaatteissaan; hän haluaa ostaa käytän nöllisiä ja aikaa kestäviä vaatteita, jotka ovat valmistettu eet tisesti ja vastuullisesti. Vaatteita ostaessa Joel pyrkii tukemaan kivijalkaliikkeitä aina kun se on mahdollista. ”On hienoa, että meillä on vielä kivijalkaliikkeitä olemassa ja haluan kannattaa niitä”, toteaa Joel. Kivijalkaliikkeissä shoppailuun houkuttelee myös sen käytännöllisyys. Kun ostaa myymäläs tä, tuotteen saa sovitettua ja todettua hyväksi, eikä sitä tar vitse lähetellä edestakaisin. Yksittäisiä tuotteita tulee tilattua netistä, mikäli niitä ei löydy myymälästä, mutta tällöinkin Joel suosii kaupan kautta tilaamista.

Joel pyrkii noudattamaan kestävää kuluttamista. Hän ostaa vaatteita, jotka ovat sekä mahdollisimman eettisesti tuotettuja, että kestävät pitkään. Merkkiä ja jälleenmyyjää valitessa hän haluaakin erityisesti keskittyä eettisyyteen, sekä inhimillisten tekijöiden kuten työolojen, että vaatteiden laadun puolesta. ”Mä oon sellanen, että jos mä ostan jonkun vaatteen, niin sit mä kyllä käytän sitä pitkään”, kertoo Joel vaatteidensa elinkaaresta. Hänestä laadukkaissa tuotteissa on hienoa myös se, että mikäli ne tulevat omassa käytössä tiensä päähän, ne on vielä mahdollista myydä eteenpäin ja käyttöön jollekin toiselle, siinä missä heikompaa materiaalia ollut vaate on voinut hajota jo käytössä aiemmin.

Pukeutuminen ja muoti on Joelille merkityksellistä. ”Ehkä vähän kliseekin, mutta sillä pystyy jollain tavalla vies timään omaa persoonaa ulospäin”, summaa Joel. Hänelle on tärkeää, että vaatteissa on hyvä olla ja siksi hän nauttiikin asukokonaisuuksien suunnittelusta ja itselle mielekkäiden vaatteiden käyttämisestä. Joel myöntääkin, että tästä johtuen jonkin verran tulee shoppailtua, sekä seurattua trendejä ja ajankohtaista muotia.

Inspiraatiota Joel kertoo saavansa usein sosiaalisesta medi asta ja yleisesti netistä; Instagramin tutki-syötettä, sekä muita somekanavia selaamalla tulee usein vastaan hyviä ideoita. Joel selaa myös netissä eri brändien omia nettisivuja, minne jul kaistaan eri kausien mallistot. Jos vastaan tulee kivannäköinen tuote, Joel saattaa googlailla sitä yksittäisenä lisää nähdäkseen miten sitä on yhdistelty muihin tuotteisiin ja asuihin. Myös Instagramista saa vastaavalla tavalla inspiraatiota; jos jollakin on ollut samoja tuotteita, voi nähdä miten he ovat liittäneet ne eri kokonaisuuksiin. Näistä saatuja tyylivinkkejä yhdistele mällä Joel kertoo pyrkivänsä luomaan omanlaisen tyylin.

TEKSTI Aada Rouhiainen ja Tapio Uotila KUVAT Joel Ylitalo ja Aamos Heikkilä

Joel Ylitalo

Innovatiivisuutta ja vastuullisuutta

Aamos Heikkilä

Aamos Heikkilälle pukeutuminen on keino erottautua, ja tuoda itseään ilmi. Aamos on monipuolinen pukeutuja, ja hän kertoo pukeutumisensa vaihtelevan päivän ja fiiliksen mukaan: “Vaatteilla pystyy nostamaan tietynlaisia fiiliksiä päivään.”

Aamos tykkää tukea pieniä designmerkkejä, ja brändeissä hän arvostaa vas tuullisuutta ja innovatiivisuutta. Aamos kertoo bongaavansa tuotteita välillä myös Asokselta: “Siellä on todella laaja valikoima, ja toisin kuin moni luulee, sieltä löy tyy myös laadukkaita tuotteita.” Aamos kertoo, että se mistä hän ostaa vaatteensa, vaihtelee paljon.

Tyyliesikuvia Aamos ei lähde nimeämään: “En oo sellanen julkkisten seuraa ja, että kopioisin niiden tyyliä, vaikkakin toki kaikki mitä näkee netissä vaikuttaa vähintään alitajuisesti. Ihailen ylipäätään ihmisiä, joilla on omanlainen tyyli.” Aamos kertoo sen sijaan seuraavansa pieniä ja inspiroivia design brändejä, ja myös isompia muotitaloja.

Inspiraatiota Aamos saa taiteesta, eri väreistä ja myös sisustuksesta. Tämän hetkiseksi kiinnostuksen kohteeksi Aamos mainitsee minimalistisuuden, johon törmää paljon esimerkiksi korealaisessa muodissa.

”On hienoa, että meillä on vielä kivijalkaliikkeitä olemassa ja haluan kannattaa niitä”

VB toivottaa boomareille ihanaa lomaa ja hyvää joulun odotusta!