VapaaBoomari 4/2022

4/2022

www.boomi.fi

VB

Pääkir joitus

Pääkirjoitus Visio on näkemys yrityksen tulevaisuudesta, kuten johtamisen peruskurssilla opetetaan. Miksei myös omasta tulevaisuudesta? Kesän vaihtuminen syksyyn merkitsee monelle elämässä uusia tuulia ja uusia päätöksiä: jatkaako kesätyötä opiskelujen ohella, vai aloittaisiko uuden harrastuksen? Entä mitä kursseja valitsisi opiskeluvuodelle? Tässä maailmantilanteessa, jossa heti pandemian helpotuttua Euroopassa on sota, ilmastonmuutos herättää kasvavassa määrin huolta ja uutisissa neuvotaan energiansäästötalkoisiin, tuntuu tulevaisuuden suunnitteleminen varmasti vielä epävarmemmalta. Kuitenkin juuri epävarmuuden keskellä itselle merkityksellisten asioiden löytäminen ja tulevaisuuteen luottaminen olisi tärkeää.

Siksi päätimme valita tämän yrityssuhteisiin ja työelämään keskittyvän numeron teemaksi visiot. Yrityssuhdesektorin kuulumisten lisäksi inspiraatiota oman vision hahmottamiseen löytyykin näiden kansien välistä monenlaisista näkökulmista. Tämänkertaisessa kolumnissa pohditaan pääainevalintaa ja vastuullisempaan tulevaisuuteen kannustetaan tekemällä arjen ekotekoja. Tulevaisuuden työpaikat pohdituttavat opiskelijoita aina, ja siksi meille oli erityisen tärkeää saada kerättyä tähän lehteen myös erilaisia inspiroivia uratarinoita. Lehteä lukemalla selviääkin, miten kansainvälisyys ja taloustiede kulkevat käsi kädessä, mitä hyötyä pedagogisista opinnoista on veroasiantuntijalle sekä se, miten boomari voi päätyä IT-alalle.

Vaikka tulevasta työurasta haaveilu on kivaa ja vie helposti mennessään, haluan rohkaista teitä pitämään myös Boomin osana lähitulevaisuuden visiotanne. Boomin toiminnassa mukana oleminen tarjoaa opiskeluajalle sellaisia tilaisuuksia, joita välttämättä ei tule myöhemmin elämässä enää vastaan. Missä muualla päätoimittajaksi pääsee ilman kokemusta tai saa johtaa ja organisoida 14 000 kävijän poikkitieteellisen tapahtuman? Monia projekteja pääsee toteuttamaan muiden boomareiden lisäksi yhdessä yritysten kanssa, ja hauskanpidon lisäksi toiminnassa oppii myös työelämätaitoja. Boomissa toimimalla olemme aktiivisesti mukana myös kehittämässä yhdistystä entistä paremmaksi oman visiomme mukaan.

Toivon, että tämä lehti inspiroi teitä näkemään oman potentiaalinne ja luomaan omannäköistänne tulevaisuutta. Toivon myös, että te lehteä lukevat nykyiset ja tulevat yhteistyökumppanit näette sen, mihin kaikkeen meistä on. Uskon, että puhun kaikkien puolesta sanoessani, että arvostamme suuresti kaikkea sitä, mitä meidän eteemme teette.

Tulevaisuus on juuri sellainen kuin haluat sen olevan, visionääri!

Roosa Uusitalo, Päätoimittaja

5

SISÄLLYS 10. yhteistyömahdollisuudet boomin kanssa 11. yrityssuhdevastaavan kuulumiset 16. alumnien uratarinat 21. uragallup 23. vb testaa: opiskelukahvilat 26. boomin visio 28. meltwater: rohkeasti omalla urapolulla 31. pääainevalintoja ja visioita – kolumni 32. arjen vastuullisuustekoja 34. boomi cribs 37. Nesu-Boomin kolumni 38. boomin jäsenedut

6

Boomi ry

@boomiry

VapaaBoomari VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

@boomiry

PÄÄTOIMITTAJA Roosa Uusitalo paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR Annika Aurela viestinta@boomi.fi

TOIMITUS Aada Rouhiainen, Asta Isotalo, Helmi Kullas, Tapio Uotila, Uula Lappalainen

TAITTO Beda Paatelma, Ciia Korkeamäki, Emmi Hautakangas, Essi Sarvilinna, Hanna Nykopp, Reetta Turkki

KANNEN KUVitus Annika Aurela

Suurkiitos kaikille avustajille!

PAINOS 70 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA. ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Nuijapalsta

OLEMME SUOMEN LAADUKKAIN AINEJÄRJESTÖ Tämä lause on Boomin kolmevuotiseen strategiaan kirjattu Boomin visio. Boomin strategia on yhdistyksen korkein toimintaa ohjaava suunnitelma, jonka toteutumisesta vastaa aina istuva hallitus. Tällä hetkellä voimassa oleva strategia on Boomin ensimmäinen, laadittu vuonna 2018 ja ollut voimassa 2019–2022.

Edellä mainittu visio taas on ennalta määritelty päämäärä, jossa haluamme olla tulevaisuudessa, tässä tapauksessa nyt tämän vuoden lopulla. Olemmeko siis saavuttaneet tai olemmeko lähellä vision saavuttamista?

Omasta subjektiivisesta näkökulmastani sanoisin, että olemme Suomessa vähintäänkin laadukas ainejärjestö. Boomin laadukkuus muodostuu laadukkaista tapahtumista ja jäseniemme toivomista palveluista, joita Boomi tarjoaa. On kuitenkin huomioitava se, että strategian ollessa voimassa olemme eläneet täysin poikkeuksellisia aikoja, jolloin Boomin normaali toiminta on ollut lähes täysin pysähdyksissä. Näin samoja asioita ei olla voitu saavuttaa viimeisten vuosien aikana, mitä olisimme voineet. Paljon on kuitenkin saavutettu, mistä yksi konkreettinen esimerkki on päätös tehdä Boomille vastuullisuusraportti.

Tämän hetken Boomin strategiassa on myös määritelty kolme pääteemaa: laadukas edunvalvonta, mahdollisuuksia aina smurffista työelämään ja kestävä talous. Strategiassa on myös määritelty Boomin kolme arvoa, jotka ovat uskalias, iloa tuova ja yhdistävä. Nämä arvot kuvaavat Boomin jokapäiväistä toimintaa niin Boomilaakson sohvilla kuin omissa tapahtumissamme, sekä järjestäessä poikkitieteellisissä tapahtumissa. Vaikka vastuu strategian toteutumisesta onkin hallituksella, on kaikilla boomareilla mahdollisuus vaikuttaa Boomin kehittymiseen. Esimerkiksi idea vastuullisuusraporttiin tuli yhdeltä jäseneltämme.

Tänä vuonna olemme strategiatoimikunnan kanssa luoneet Boomille uutta strategiaa vuosille 2023–2025. Tämä uusi strategia käytännössä hyväksytään yhdistyksen virallisessa kokouksessa, syyskokouksessa. Tämän vuoden prosessin kolme pääteemaa ovat olleet laadukas edunvalvonta, hallinto ja talous sekä pandemia-ajasta palautuminen. Suuria uusia linjauksia strategiaan ei siis ole tehty vaan on enemmänkin pyritty paneutumaan edelliseen ja kehittämään sitä vain laadukkaammaksi ja ajankohtaisemmaksi.

8

Puheenjohtaja, Eveliina Aakula

Kopon huutiset

Kampuksen tulevaisuuden visiot Yliopistolla on pöydällä suuret visiot siihen, miltä keskustakampus tulee näyttämään tulevaisuudessa, mutta niin on myös sen opiskelijoilla.

Yliopiston ja opiskelijoiden visiot tosin harvemmin ovat keskenään samassa linjassa. Olen päässyt koulutuspoliittisena vastaavana tämän vuoden aikana näkemään ja kokemaan sen lähietäisyydeltä. Yksi parhaista esimerkeistä visioiden ristiriitaisuudesta on ajankohtainen yliopiston kampuksien uudistaminen.

Jos et ole vielä tietoinen, niin Tampereen yliopistolla on käynnissä suhteellisen laaja ja pitkäkantoinen kampuskehitysprosessi. Kampuskehityksen isoimpia keskustelunaiheita ovat olleet tilaleikkaukset, joiden suunnittelussa yliopiston ja opiskelijoiden näkemykset eivät ole kohdanneet. Yliopiston puolesta keskustakampuksella aiotaan poistaa muun muassa Pinni A käytöstä ja siirtämään sen toiminnot Pinni B:hen. Koska tiloista on jo valmiiksi puutetta kampuksella, tämä päätös ei ainakaan paranna tilannetta. Opiskelun kannalta aivan oleellisten tarpeiden, kuten opiskelupisteiden, pistorasioiden ja nettiyhteyden kattavuuden kanssa on jo nyt ongelmia. Toimitilaohjelmassa on kyllä maininta siitä, ettei nykyiset opiskelutilat vähentyisi, mutta se miten käy, todennäköisesti jää nähtäväksi vasta tulevaisuudessa.

Tilojen käytöstä poiston yhteydessä on noussut esiin tietysti myös luentojen sijainnit, ja mahdollisuus osasta kauppatieteiden kurssien siirtymisestä esimerkiksi Hervannan kampukselle. Tiedekunnan sisällä olemme keskustelleet, kuinka tärkeää on pitää opetus samalla kampuksella ja myös ainejärjestötilojen merkitys on tuotu tässä ilmi. Eihän Bolassa kerkeäisi edes montaa ristiseiskapeliä pelaamaan luentojen välissä, jos tarvitsisi matkustaa Hervantaan jatkuvasti.

Opiskelijoiden äänen kuuluminen päätösprosessissa on myös herättänyt huolta opiskelijoiden keskuudessa, sillä opiskelijayhteisöä ei ole kuultu yhtä paljon kuin oli alun perin suunniteltu. Opiskelijoiden ajatuksia on onneksi kerännyt TOSI-tilat-työpajat. Olen itse käynyt kahdessa näistä työpajoista, joissa on kartoitettu opiskelijoiden ja opettajien tilatarpeita. Työpajat ovat avoimia kaikille opiskelijoille, joten jos asia kiinnostaa, niin ehdottomasti saavu paikalle tulevaisuudessa!

Nämä työpajat tuntuvat nimittäin olevan yksi parhaista keinoista saada ajatuksia kuuluviin.

Tässä kohtaa ei tosin auta kuin jäädä odottamaan projektin etenemistä, sekä lisäinformaatiota tulevista muutoksista. Toivon suuresti, että kampuskehityksen visio tulee onnistumaan ja tarjoamaan paremman opiskeluympäristön ilman opiskelijoiden vision häviämistä matkalla.

Koulutuspoliittinen vastaava, Joonas Flink

9

Edelläkävijän valinta

KylteriPlus Neljä hyvää syytä hankkia KylteriPlus: �. KylteriPlus avaa sinulle pääsyn opiskelijan uravalmennukseen. �. Saat lisää laatuluettavaa: Kauppalehti Digi + Optio ja Fakta TAI Talouselämä Digi + Printti. �. Turvaa selustasi pakettiin kuuluvalla vastuu- ja oikeusturvavakuutuksella. �. Saat entistä laajemman pääsyn meidän tapahtumiin ja koulutuksiin.

Nosta opiskelijajäsenyytesi uudelle tasolle vain �� eurolla per vuosi.

ekonomit.fi/kylteriplus

Kyllin hyvää

Kaikkea kannattaa kokeilla Kuten meistä jokainen tietää, kylterit eivät valmistu suoraan mihinkään tiettyyn ammattiin, vaan ekonomeilla ovat kaikki ovet avoinna tehdä melkeinpä mitä vain. Tämä herättää joissain innostusta, kun taas toisia lukemattomien mahdollisuuksien määrä voi ahdistaa. Mistä sen oman jutun voi löytää? No, kokeilemalla selviää!

Yhtä lailla kuin opintojen aikana rohkaistaan kokeilemaan erilaisia kursseja eri pääaineista tai tiedekunnista, myös työelämässä kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia ja -kokoisia firmoja sekä työtehtäviä mahdollisuuksien mukaan. Etenkin opiskelujen aikana kesätyöt, harjoittelut ja osa-aikatyöt ovat mitä parhaimpia tilaisuuksia kokeilla mitä erilaisimpia töitä, sillä opiskelijaelämä tuo tietynlaista vapautta, mitä ei enää valmistumisen jälkeen samalla tavalla ole. Älä siis pelkää kokeilla jotain itseäsi innostavaa tai täysin erilaista kuin muut, vaikka se ei “oman alan” työtä olisikaan. Mikäli mielenkiintoiselta kuulostanut työ ei lopulta olisikaan sitä mitä ajattelit tai harjoittelu menisi päin prinkkalaa, niin ainakin olet taas yhden askeleen lähempänä oman juttusi löytämisessä. Opiskeluaika tarjoaakin siis paljon muutakin kuin tutkintopaperit käteen - se antaa aikaa kokeilla uutta, onnistua, epäonnistua, tehdä virheitä ja ennen kaikkea oppia koko tästä matkasta.

Yksi vaihtoehto itsensä työllistämiseen, taskurahan keräämiseen sekä työkokemuksen kartuttamiseen on kevytyrittäjyys. Yrittäjyys voi kuulostaa monesti pelottavalta asialta, mutta kevytyrittäjyys on keino kurkistaa yrittäjyyden maailmaan ilman sen suurempia sitoumuksia tai riskejä. Voit hyödyntää jotain taitoasi, kuten esimerkiksi nettisivujen tai grafiikoiden luontia, valokuvausta tai mitä ikinä osaatkaan tehdä, ja samalla pääset luomaan harrastuksestasi bisnestä. Kevytyrittäjänä voit myydä omaa osaamistasi helposti ja turvallisesti, sillä et tarvitse y-tunnusta eikä yrittäjyyden byrokratia kaadu niskaasi. Se ei myöskään sido sinua mihinkään, vaan voit lopettaa milloin haluat.

Mikäli kevytyrittäjyys kiinnostaa, kannattaa tsekata palvelu nimeltä Palkkioplus, sillä Ekonomien jäsenenä saat Platinum-tason edut käyttöösi.

Palkkioplus on kevytyrittäjien laskuttamispalvelu, joka huolehtii puolestasi tarvittavasta byrokratiasta kuten laskujen lähettämisestä, veroista ja muista velvoitteista. Palvelun avulla voit keskittyä vain omaan tekemiseen, ja Platinum-tasolla saat laskuttaa vuodessa 1000 euron edestä ilman palveluveloitusta. Ken tietää, ehkä kevytyrittäjyys toimii ponnahduslautana johonkin isompaan tulevaisuudessa? Lisää Ekonomien palveluita keveästä ja ei niin keveästä yrittäjyydestä kiinnostuneille löytyy osoitteesta ekonomit.fi/jasenyys/yrittajille.

Innolla ensimmäistä tapaamista odottaen, Boomin Kylli Petra Käki

11

Yhteistyömahdollisuudet Boomin kanssa TEKSTI Reetta Kiiveri

Oletteko tehneet pitkään opiskelijajärjestöjen kanssa yhteistyötä tai haluaisitteko lähteä testaamaan, minkälaista se on? Boomi on avoin rakentamaan yhteistyötä juuri teidän lähtökohdistanne ja toiveidenne mukaan. Boomi on tunnettu aktiivisuudestaan Tampereen opiskelijayhteisössä ja tarjoaakin laajan kattauksen mahdollisuuksia näkyä, kuulua ja osallistua.

Poikkitieteelliset tapahtumamme tarjoavat laajan yleisön niin Tampereella kuin muissakin Suomen opiskelijakaupungeissa. Pidämme arvossa pitkäaikaisia, lyhyempiä kuin kertaluontoisiakin kumppanuuksia. Yrityksenne voi hypätä mukaan perinteisiin tapahtumiin ja valmiisiin yhteistyöpaketteihin tai voimme ideoida kanssanne täysin uusia tuulia!

Tapahtumat Boomi ry on tunnettu aktiivisuudestaan ja näkyvyydestään Tampereen opiskelijayhteisössä. Boomin järjestämiä tapahtumia on vuodessa yli sata, joista tunnetuin on suurin ja kaunein Hämeenkadun Appro.

Tämä poikkitieteellinen tapahtuma tuo yhteen eri alojen opiskelijoita ympäri Suomen ja onkin herkullinen tilaisuus yritysyhteistyöhön. Ainejärjestöllämme on vuosien rautainen kokemus laadukkaiden opiskelijatapahtumien järjestämisestä niin omalle jäsenistölle kuin poikkitieteellisesti. Suurien tapahtumien lisäksi järjestämme liudan yksittäisiä tapahtumia oman ainejärjestön opiskelijoille, kuten rekrytointimessun, yritysvierailuja Tampereella ja Helsingissä, sekä paljon muuta.

- Hämeenkadun Appro - Särkän Märkä - Vuosijuhlat - Poikkitieteelliset Haalaribileet - Helsingin Excu - Ruotsin Excu - Vappuviikot - Smurffiviikot - Asiaviikko - Boomi Business Expo -rekrytointimessu - Yritysvierailut eli excut - SporttiAppro - Pikkujoulut - Lisätäänkö tähän listaan ensi vuonna teidän kanssa järjestetty tapahtuma?

Näkyvyysmahdollisuudet Boomi näkyy ja kuuluu, kuten myös yhteistyökumppanit eri kanavillamme. Boomin yhteistyökentällä on tapahtumien lisäksi laajasti muita mahdollisuuksia näkyä, joista yksi hyvä esimerkki on viime vuonna lanseerattu Boomi Business -Instagram. Tällä tilillä nostamme yhteistyöyritysten ajankohtaisia julkaisuja, esittelemme yhteistyökumppaneitamme edustajien urapolkuja sekä teemme nostoja auki olevista rekrytoinneista. Julkaisemme verkkosivuillamme Työpaikkapörssiä, jossa yrityksien työpaikkailmoitukset kohtaavat esimerkiksi uudet ja innokkaat kesätyönhakijat sekä uunituoreet valmistuneet. Tarjoamme mahdollisuuksia myös perinteiseen printtimediaan, podcastiin ja opiskelijoille tarjottavin jäseneduin voitte saada boomareista pitkäaikaisia asiakkaita. Ostamalla mainospaikan sinisiin haalareihin tulee mainoksenne liikkumaan ympäri Tamperetta ja Suomea läpi opiskeluvuosien!

- Nettisivut boomi.fi - Työpaikkapörssi - Boomi Business Instagram, Facebook ja LinkedIn - BoomiPodi-podcast - VapaaBoomari-lehti - Opiskelijahaalarit - Jäsenedut

Suhteita kehittämässä YRITYSSUHDEVASTAAVAN KUULUMISET

Paluu uuteen normaaliin Vuoteeni Boomin yrityssuhdevastaavana lähdin ensisijaisesti toiveikkaana, vaikka tammikuussa elettiinkin vielä kokoontumisrajoitusten ehdoilla. Pestini on siitä erityisen erityinen, että poikkeustilanteista huolimatta tietyt peruspalikat pyörii: yritykset haluavat viestiä työpaikoistaan ja toiminnastaan, ja me haluamme varmistaa jäsenistöllemme kattavat edut sekä ajankohtaista tietoa työmarkkinoilta. Yhteistyökumppaneiden kanssa viestitään aktiivisesti ja etsitään yhdessä keinot, joilla saavutamme molempien osapuolien tavoitteet. Kumppaneitamme ja heidän joustavuuttaan ei voikaan arvostaa liikaa, sillä ketterästi ja nopealla aikataululla saa (yllättävänkin) paljon aikaan. Tammikuun perinteistä Boomi Business Expo -rekrytointimessua ei pystynyt järjestämään nyt toisena vuonna putkeen, mutta sen sijaan saimme huiput esittelijät viideltä yritykseltä kertomaan tiedonjanoisille boomareille tarjolla olevista kesätyöpaikoista. Lyhyesti sanottuna – homma pelaa.

Visio vuoteeni Boomin yrityssuhdevastaavana oli samaan aikaan selkeä ja kysymysmerkki. Vielä alkuvuodesta ei voinut tietää, millaisessa maailmantilanteessa vuosi tulisi kulumaan. Se oli selvää, että paluu takaisin normaalimpaan maailmanjärjestykseen olisi aika vaalia perinteitä, sekä rakentavasti kehittää olemassa olevan päälle jotain uutta. On äärimmäisen tärkeää vaalia niitä tukijalkoja, joille yrityssuhdesektori on rakennettu. Avoimesta keskusteluyhteydestä, aktiivisesta viestinnästä ja yhdessä järjestetyistä tapahtumista ei voida tai ennemminkään haluta tinkiä.

Uudempien konseptien, kuten Boomipodin kehittäminen ja LinkedInin hyödyntäminen kuuluu myös yrpän to do -listalle. Jään innolla seuraamaan, miten LinkedInin uusi Boomi Business -ryhmä tulee pärjäämään. Ryhmä on luotu tuomaan Työpaikkapörssi lähemmäs opiskelijoita Facebookin aktiivisen käytön vähentyessä. Myös verkostoitumismielessä on hyödyllistä tuoda työnantajat lähemmäs opiskelijoita, ja parhaassa tapauksessa tarjota opiskelijoille matalan kynnyksen kanava lähestyä yhteistyökumppaniyritystemme edustajia.

Alkuvuoden hiljaisemman jakson jälkeen onkin riittänyt tekemistä, joka on ihanaa. Keväällä pääsimme pitkän tauon jälkeen Helsingin Exculle, josta ei puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita Suomen sään tarjottua kauneintaan.

Myös perinteiset yritysvierailut saatiin takaisin tapahtumakalenteriin, jonka PwC starttasi herkullisen aamupalapöydän äärellä. Syksy ei onneksi tule jäämään kevään jalkoihin, sillä heti syyskuussa koittaa vuoden suurin asiatapahtumien sarja – Asiaviikko. Tulossa on myös mielenkiintoisia yritysvierailuita niin perinteisessä muodossa kuin ExcuApprona!

Yhteistyö on voimavara Boomin toiminnan kulmakiviä ovat laadukkaat ja monipuoliset kumppanuudet. Tämän voi huomata aina viikon alussa Boomilaaksoon tuoduista välipalahedelmistä Instagram takeovereihin asti. Se tässä on hienointa: yhteistyöstä on niin moneksi. Tätä olenkin lähtenyt kehittämään huolella kuluneena vuonna. Massasopimuksien sijaan Boomissa yksilöidään yhteistyöt kunkin yrityksen toiveiden mukaisesti. Kun yhteistyö on rakennettu vastavuoroisesti, on yhteistyö aina sitä merkityksellisempää. Vaalimme olemassa olevia, pitkäaikaisia kumppanuuksia samalla pitäen silmät auki uusille mahdollisuuksille. Ylpeänä voin sanoa, että parasta tässä pestissä on ne ihmiset ja yritykset, joiden kanssa järjestötyötä saa tehdä.

On luonnollista, että esimerkiksi tapahtumat eivät ole kaikille yrityksille ajankohtaisia tai edes tarkoituksenmukaisia. Tästä lähtökohdasta yhteistyökentälle on tuotu vuosikumppanuuksien rinnalle kevyempiä näkyvyyspaketteja, jotka ovat ilokseni tuoneet uusia yrityksiä lähestymään opiskelijoitamme. On hienoa nähdä Boomin vetovoimaisuus yritysmaailmassa. Se kertoo vuosien panostuksesta Boomin toimintaan, ja siitä, miten suurella sydämellä yhteistä järjestöämme on luotsattu eteenpäin. Monipuolisella yhteistyötarjonnalla voidaan varmistaa, että esimerkiksi verkkosivuillamme pyörivä Työpaikkapörssi pysyy laadukkaana ja näyttää realistisen kuvan niistä työmahdollisuuksista, joita opiskelijoillemme sekä alumneillemme on tarjolla.

On kunnia ja rikkaus, miten aktiivisesti yritysyhteistyökumppanimme haluavat olla mukana niin Boomin arjessa kuin juhlassa. Kumppanimme ovat oman toimialansa huipulla ja ovat valmiita siirtämään tietojaan myös nuoremmille sukupolville, jotka saavat samalla arvokasta ekstraa yliopisto-opintojen oheen. Kohtaamiset työmaailman ahertajien kanssa ovat arvokkaita kokemuksia, jolloin utelias boomari voi päästä kysymään tulevista Trainee-paikoista, pyytää tarkennusta yritysvierailun aiheesta tai vaikka pyytää parhaat lounasravintolasuositukset!

Boomarit tulevaisuuden tekijät Opiskelijat kartuttavat valmiuksiaan työelämään myös luentosalien ulkopuolella. Kauppatieteet avaavat onneksemme laajan pelikentän, jossa jokainen voi omien kiinnostuksiensa mukaan yksilöidä omaa osaamistaan. Yritysten kanssa yhteistyössä järjestetyt tapahtumat ja ajankohtaiset julkaisut edesauttavat sitä, että boomarit saavat reaaliaikaisen katsauksen siihen, mitä työmarkkinoilla tapahtuu. Samalla saamme arvokasta tietoa siitä, millaisia valmiuksia opiskelijalla on hyvä olla siirtyessään työelämään. Yrityskumppaneitamme voi nähdä myös tiettyjen pääaineiden vierailijaluennoitsijoina, joka demonstroi loistavasti, miten yliopiston opit voidaan tuoda käytäntöön.

Joku on saattanut kuulla lentävän lauseen: ”Tää on tekijöiden maailma.” Vaikken sitä itse täysin allekirjoita, on lauseessa aavistus totuuttakin. Boomissa on liuta aktiivisia tekijöitä, joilla on paloa antaa aikaansa yhteiseen tekemiseen.

Boomi on verraten hyvin aktiivinen ja ammattimainen järjestö suurella (sini)sydämellä. Monet yhdistävät opiskelun, työn ja harrastukset menestyksekkäästi ja oppivat samalla tärkeitä taitoja itsensä johtamiseen. Boomin jaosto- ja kerhotoiminnassa pääsee hiomaan tapahtumien järjestämisen lisäksi myös myynti-, organisointi- ja tiimitaitoja erilaisten projektien parissa. On hienoa nähdä, miten työmaailmassa boomareita arvostetaan.

Myös Boomista valmistuneille välitetään tietoa työpaikoista ja muista ajankohtaisista aiheista. Alumnitoimintaa kehitetään vuosi vuodelta, jotta valmistuville ja valmistuneille boomareille voidaan mahdollisimman kohdennetusti viestiä juuri alumneita kiinnostavia asioita. Alumnit ovat usein näkyvillä ja tärkeässä roolissa yritysvierailuissa, sillä vanhoja boomareita voi bongata esittelemässä nykyisiä työpaikkojaan ja kertomassa omista urapoluistaan. Valmistuttua ei tarvitse täysin luopua myöskään tapahtumista, sillä Boomi tarjoaa alumneille myös vielä tällä saralla toimintaa, kuten syksyn legendaariset alumnien rapujuhlat!

Rohkeasti eteenpäin Boomin yrityssuhdesektori toimii lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Toimijoiden vaihtuessa on jokaisen vuoden visio ja sen toteutus kunkin yrityssuhdevastaavan näköinen. Toiminnan takana on kuitenkin lähtökohtana ajatus siitä, että Boomi on luotettava ja houkutteleva kumppani niin yrityssuhteiden kuin tapahtumayhteistöiden saralla. Tämän keskiössä on mielestäni erityisesti aktiivisuus, laadukkaat asiatapahtumat sekä laajan yleisön tavoittavat Boomi Business -kanavat. Yrityssuhdesektorilla on tärkeää löytää jatkuvasti ne parhaat ja mielekkäimmät tavat johdattaa tulevaisuuden tekijät sinne, missä tapahtuu nyt.

Boomissa tehdään ja ollaan valmiita kokeilemaan uutta. Tämä näkyy erityisesti tapahtumakentällä, jossa on juuri päästy näkemään, kuinka uusi poikkitieteellinen tapahtuma KiskoFest on tuonut opiskelijat Tampereen Ratikan kyytiin. Tapahtumien keskiössä on jäsenistö, jotka aidosti pitävät Boomin tapahtumatarjonnasta ja haluavat käyttää niihin aikaansa. Voin siis ylpeänä sanoa, että meillä on aikas hieno järjestö ja sen eteen on kunnia tehdä töitä.

Reetta Kiiveri Yrityssuhdevastaava 2022

Seuraa Boomin yrityssuhdesektoria Instagram: @boomibusiness Facebook: Boomi Business LinkedIn-ryhmä: Boomi Business boomi.fi/tyopaikkaporssi

ALUMNIEN URATARINAT TEKSTI Asta Isotalo & Helmi Kullas KUVAT Iris Larmi & Juho Ranta-Ylitalo

Juho Ranta-Ylitalo Veroasiantuntija, Lecklé Oy Vero-oikeutta, laskentatoimea ja pedagogiikkaa Juho Ranta-Ylitalo aloitti akateemisen polkunsa kauppatieteiden opintojen parissa Jyväskylän yliopistossa, jossa kandidaatin tutkinnon pääaineeksi valikoitui laskentatoimi. Kokeilumielessä hän otti opintosuunnitelmaansa henkilöverotuksen kurssin, jonka myötä kiinnostus vero-oikeutta kohtaan heräsi ja kanditutkintoon sivuaineeksi valikoituikin kauppaoikeus. Vero-oikeuden kurssit suoritetaan yhteistyössä Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa, ja nämä opinnot johtivatkin siihen, että keväällä 2020 Ranta-Ylitalo päätti hakea Tampereelle, vero-oikeuden maisteriohjelmaan. Jokseenkin yllättävä sivuaine maisteritutkintoon valikoitui taasen Jyväskylästä; Ranta-Ylitalo suoritti joustavaa opinto-oikeutta hyödyntäen eli ”JOO-opintoina” aikuiskoulutuksen pedagogisen pätevyyden. Hänen mukaansa pedagogiset opinnot kehittivät erityisesti vuorovaikutustaitoja, jotka luonnollisesti ovat jatkuvasti läsnä työelämässä, sekä avaavat mahdollisuuden esimerkiksi tuntiopettajan työhön.

Vero-oikeuden opinnoissa Ranta-Ylitalon mielestä mielekkäintä on ollut opetuksen korkea laatu ja joustavuus. Kahta pääainettaan vertaillessa hän toteaa, että laskentatoimi on pitkälti numeroiden kanssa työskentelyä, kun taas vero-oikeus on luonteeltaan enemmän kirjallista, vaikka jonkin verran laskemista siihenkin sisältyy. Vero-oikeus pääaineena on myöskin hieman rajatumpi kuin laskentatoimi. Näkökulmasta ja opiskelijasta riippuen tämän voi nähdä joko hyvänä tai huonona puolena, mutta Ranta-Ylitalo muistuttaa, että sivuaineilla ja muilla kurssivalinnoilla voi itse vaikuttaa tutkinnon laajuuteen pääaineesta riippumatta. Laskentatoimi ja vero-oikeus on hänen mielestään hyvin toisiaan täydentävä yhdistelmä, ja esimerkiksi nykyisessä työssään veroasiantuntijana hän käsittelee paljon yritysten tilinpäätösdataa.

Omien opintojen suunnitteluun neuvoksi Ranta-Ylitalo antaa, että kaikkea kannattaa kokeilla avoimin mielin; ”opinnot tarjoavat mahdollisuuden kokea ja nähdä monenlaisia aloja, näkökulmia ja lähestymistapoja, ja tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää hyödyksi.” Omien opintojensa kokonaisuuteen hän on hyvin tyytyväinen, mutta aina toki jälkikäteen katsoessa joitain yksittäisiä pienempiä asioita olisi voinut tehdä toisin. Ranta-Ylitalo kuitenkin uskoo, että omien opintojen koostamisessa täydellistä suoritusta ei olekaan, joten asiaan ei kannata suhtautua liian vakavasti. Opintojen edetessä ymmärrys siitä, mitä haluaa tehdä ja mihin suuntaan opintoja viedä, kasvaa. ”Ja se, että se ymmärrys kasvaa, vaatii myös sellaisia valintoja, jotka jälkikäteen näyttävät epätäydellisiltä.”

Työelämän valintoihin kehittymispolku edellä Armeijan jälkeen, ennen yliopisto-opiskelun alkua, Ranta-Ylitalo teki muutaman vuoden myyntitöitä huonekaluliikkeissä. Nämä hommat jatkuivat myös koulun alettua aina kalenterin antaessa periksi, esimerkiksi viikonloppuisin ja kesä- ja talvitauoilla. Toisen vuoden jälkeen henkilöverotuksen kurssin käytyään Ranta-Ylitalo haki onnistuneesti Verohallinnolle kesätöihin. Siellä hän viettikin kaksi kesää ja yhden vuodenvaihteen. Tuorein käänne hänen urallaan on ollut maisterivaiheen loppupuolella siirtyminen julkiselta yksityiselle puolelle nykyiseen tehtävään. Tällä hetkellä Ranta-Ylitalo työskentelee lakitoimisto Leckléllä veroasiantuntijana. Työelämänsä aikana hän on oppinut sen, että mitään työtä ei kannata väheksyä, sillä kaikesta on löydettävissä kehittymismahdollisuuksia.

Myyntitöissä kehittyivät aina tärkeät vuorovaikutustaidot, ja oman alan tehtävissä taas painottuu substanssiosaamisen kasvaminen.

Verohallinnon kokemusta hän suosittelee kaikille aiheesta kiinnostuneille, sillä työssä näkee, miten verotusjärjestelmä Suomessa oikeasti toimii ja mistä verotuksen toimittamisessa päivän päätteeksi on kysymys.

Moninaisia työtehtäviä ja itsensä haastamista veroasiantuntijana Ranta-Ylitalon nykyinen työ veroasiantuntijana sisältää paljon asiakirjojen valmistelua ja yhteydenpitoa asiakkaisiin. Työtehtäviin kuuluu esimerkiksi yrityksen rakennejärjestelyihin ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvien ennakkoratkaisuhakemusten laatimista, asiakkaan avustamista veroilmoituksen laatimisessa ja verotarkastuksessa ja verotarkastuskertomuksen vastineen laatimista, sekä yrityskauppoihin liittyvien veroriskien arviointia osana Due Diligence -tarkastuksia.

Työnsä parhaita puolia Ranta-Ylitalo luettelee monia. Opiskelujen ohessa töiden tekeminen on tuonut erilaista reflektiopintaa opintoihin, ja ratkaisujen löytäminen tosielämän verokysymyksiin on innostavaa; ”todellinen maailma on monesti paljon moninaisempi kuin se, miten asia kurssikirjoissa esitetään.” Hyvällä tavalla haastetta työhön tuovat vaikeammat verokysymykset, joiden kohdalla asioita tulee pohtia monesta eri näkökulmasta. Ranta-Ylitalo arvostaa korkealle myös sitä, että omat ja työnantajayrityksen arvot kohtaavat, ja työssä pääsee olemaan osa kasvavan yrityksen tarinaa.

Työssään Ranta-Ylitalo arvostaa myös mahdollisuuksia päästä haastamaan itseään ja kehittymään kannustavassa ympäristössä. Itsensä haastaminen ja vastuun kasvaminen ovat hänen haaveissaan myös tulevaisuuden työuralla, sekä akateemisella polulla. Seuraavaksi hän aloittaa oikeustieteen opinnot Turun yliopistossa, pitäen silti pääpainon työssään.

Päätös hakea seuraavaa koulupaikkaa kumpusi vero-oikeuden opintojen synnyttämästä mielenkiinnosta. Ranta-Ylitalon mielestään omia päähänpistoja opiskelun ja uran suhteen ei kannata tyrmätä, vaikka ne tuntuisivat aluksi hulluilta. ”Olen kuullut sanonnan, jonka mukaan kannattaa opetella yhdestä kolmeen juttua, keskittyä niihin ja opetella tekemään ne hyvin. Mutta ennen kuin ne tai sen oman jutun löytää, on täysin ok kokeilla monenlaista.”

Kaikista työpaikoistaan yli puolet Ranta-Ylitalo on saanut olemalla itse yhteydessä eri yrityksiin. Hän on listannut eri yhteyksissä esille tulleita mielenkiintoiselta kuulostavia yrityksiä, ja osaan näistä päätynyt myöhemmin hakemaan ja työskentelemään.

Hän näkee tämän tavan hyödylliseksi työnhaun lisäksi myös oman alan yrityskentän tuntemaan oppimisessa. ”Kannattaa rauhassa pohtia, mitkä ovat niitä asioita, joissa haluaisi päästä kehittymään, mitkä ovat niitä yrityksiä ja toimijoita, joihin haluaisi tutustua paremmin ja sitä kautta orientoitua kesätyöhakuun tai valmistumisen jälkeiseen työhakuun”, Ranta-Ylitalo vinkkaa opiskelijoille. Samoin kuin kurssivalinnoissa, myös työpaikkojen haussa ja etsimisessä hän painottaa avoimen mielen ja mielenkiinnon tärkeyttä, ” Jos sattumalta kuulee, että vaikka joku kaverin kaveri on töissä jossain mielenkiintoisessa positiossa tai yrityksessä, kannattaa mennä rohkeasti juttelemaan ja kysymään kokemuksista.” Aktiivinen tiedonhaku ja yleinen uteliaisuus auttavan hahmottamaan omaa polkua, kauppakorkeakoulusta valmistuneilla kun on niin monenlaisia ja erilaisia uratarinoita kerrottavanaan.

”Olen kuullut sanonnan, jonka mukaan kannattaa opetella yhdestä kolmeen juttua, keskittyä niihin ja opetella tekemään ne hyvin. Mutta ennen kuin ne tai sen oman jutun löytää, on täysin ok kokeilla monenlaista.”

ALUMNIEN URATARINAT

Iris Larmi Konsultti, Ecorys Lahdesta Uppsalaan, Uppsalasta Tampereelle Lahtelainen Iris Larmi päätyi lukiosta yhden au pairina sekä töissä vietetyn välivuoden kautta Ruotsiin, Uppsalaan opiskelemaan valtiotieteitä. ”Olin päättänyt, että haluan valtiotieteelliseen; lukiossa sanoin matematiikan opettajalle, että enpäs enää tarvitse ikinä matikkaa!” Valtiotieteellisessä Larmi opiskeli esimerkiksi kansainvälisiä suhteita, mutta niiden lisäksi taloustiede yllätti hänet positiivisesti, ja hän päätyi taloustieteen maisteriohjelmaan Tampereelle.

Ruotsissa Larmi vietti kolme ja puoli vuotta, mukaan lukien vaihto-opiskelun Ranskassa. Kesät hän työskenteli Suomessa pankissa sekä vakuutusalalla. Ruotsissa opiskelun myötä kielitaitoa on karttunut, ja samalla myös rohkeutta. ”Tuli tunne, että jos siitä selviän niin selviän mistä vaan. Totta kai kielen kanssa oli aluksi ongelmia, ja koulun aloitus aina jännittää.”

Kandidaatiksi valmistumisen jälkeen Larmi lähti Kööpenhaminaan Opetushallituksen Business Finland -harjoitteluun puoleksi vuodeksi. Harjoitteluun kuului markkinatutkimusta sekä tapahtumien järjestämistä. Tämän jälkeen Suomessa odotti puoli vuotta harjoittelua ja toiset puoli vuotta työntekoa TietoEvryllä.

TietoEvryllä Larmi oli mukana projektissa, jonka asiakas oli julkinen puoli Suomessa. ”Jokaisesta Pohjoismaasta oli kaksi eri harjoittelijaa. Reissattiin Pohjoismaissa, ja päädyin lopulta palvelunhallintatiimiin.” Larmilla ei ollut aiempaa teknistä taustaa, mutta se ei ollut este. ”Oli kivan erilaista hommaa, mitä olin aiemmin tehnyt.

Työni koostui lähinnä it -työntekijöiden koordinoinnista.”

Minustako taloustieteilijä?

Harjoittelujen jälkeen Larmi siirtyi Tampereelle maisterivaiheeseen.

Tampereelle hän päätyi sattuman kautta, ja kaupunki vaikutti hyvältä opiskelijaelämän kannalta. Larmin mielestä varsinkin maisterivaiheessa taloustieteen opintoihin keskittyminen kannattaa, eikä töiden samaan aikaan tekeminen välttämättä ole paras idea. ”Luentoharjoituksia oli paljon ja ne oli aikaa vieviä, olin välillä yhdeksään asti illalla koulussa.” Sivuaineeksi Larmille valikoitui kansanterveystiede. ”Terveyden asiat kiinnostaa minua paljon, ja oli hienoa, että sivuaineen valinta oli niin vapaa. Sitä kannattaa hyödyntää.”

Larmi kannustaa opiskelijoita valitsemaan taloustieteen pääaineeksi. ”Taloustieteessä ehkä pelätään sitä matematiikkaa, ja toki se on aikaa vievä pääaine. Kuitenkaan en itse ole mikään matikkaihminen, ja matikka välillä turhauttaa minua. Jos yhtään kiinnostaa taloustiede, kannattaa antaa sille mahdollisuus.” Taloustiede on ollut Larmille työnhaussa etu; sitä arvostetaan työelämässä ja tiedetään, ettei se ole helpoin ala opiskella. ”Sanoisin että taloustieteilijänä voi tehdä oikeasti mitä vaan. Moni menee pankkiin esim. rahoitus- tai laskentatoimityyppisiin hommiin, ja toisaalta siitä voi lähteä myös tutkimuspuolelle.”

Harjoitteluista potkua kansainvälisyyteen Keväällä 2021 Larmi kirjoitti gradunsa ja valmistui samalla, kun suoritti kolmen kuukauden harjoittelunsa Tukholman ulkoministeriössä. Tämä oli hänen virallinen maisteriharjoittelunsa. Larmi toimi kulttuuri- ja lehdistötiimissä sekä poliittisessa yksikössä, jossa tehtiin raportteja esimerkiksi talouteen ja kauppaan liittyvistä ilmiöistä. Lokakuussa 2021 Larmi jatkoi harjoitteluputkeaan, ja suoritti Brysselissä Euroopan Komission Blue Book -harjottelun.

Blue Book -harjottelu on vastavalmistuneille tai valmistumassa oleville tarkoitettu Euroopan Komission harjoittelu, johon hyväksytään muutama kerta vuodessa noin 1000 harjoittelijaa ympäri Eurooppaa. Larmi työskenteli terveyden ja ruokaturvallisuuden puolella taloustieteilijän roolissa. ”Autoin ja tuin vaikuttavuusanalyysin laatimisessa. Valmistelimme analyysia EU-lainsäädännön vaikutuksista alaan.”

Larmilla on vakuuttava tausta harjoitteluiden parissa, ja hän suosittelee niitä kaikille. ”Kannattaa uskaltaa lähteä ulkomaille, jos vain saa tilaisuuden! Aina pääsee takaisin Suomeen, ja asioilla on tapana järjestyä.” Kansainvälisissä projekteissa suhteilla on suuri merkitys, johon suomalaiset eivät välttämättä ole tottuneet. ”Brysselissä opin, että kynnys kysymiseen kannattaa pitää pienenä; kannattaa ihan puolitutuillekin laittaa viestiä jos tietää jonkun, joka on ollut vaikka töissä jossain jonne itsekin haluat.” Luonnostaan tämä ei tullut myöskään Larmille. ”Alkuun häpesin tällaisia tilanteita, mutta nykyään tulee jo ihan luonnostaan. Ulkomailla vaan toimitaan näin, ja suhteilla on yritysten sisälläkin paljon suurempi merkitys kuin Suomessa.”

”Kannattaa uskaltaa lähteä ulkomaille, jos vain saa tilaisuuden!

Aina pääsee takaisin Suomeen, ja asioilla on tapana järjestyä.”

Merkityksellinen työ nyt ja tulevaisuudessa Larmi työskentelee tällä hetkellä Hollannissa tutkimus- ja konsultointiyritys Ecoryssa konsulttina. Työnkuvaan kuuluu vaikuttavuusanalyysien ja -raporttien laatimista EU-instituutioille. Tällä hetkellä pinnalla ovat vihreät sekä digitaaliset ilmiöt sekä energiaan liittyvät aiheet. ”En tiedä, mitä tekisin nykyään, jos olisin tehnyt eri töitä aiemmin, mutta edellinen työ on aina hyödyttänyt seuraavan saamisessa. Työpaikat ovat muovanneet tietoisuuttani; en tiennyt monesta työstä mitään aiemmin. Olen oppinut uusista mahdollisuuksista, ja toisaalta jostain töistä olen oppinut, että tätä en halua tehdä.”

Larmille työn merkityksellisyys on tärkeää. Julkinen puoli kiinnostaa Larmia, koska hän haluaa tehdä työllään yhteiskunnallista hyvää. ”Motivaatio työhön pitää minulla tulla muualta kuin pelkästään tuloksen tekemisestä, ja siksi julkinen puoli kiinnostaa ehkä enemmän kuin yksityinen. Tällä hetkellä toimin yksityisellä sektorilla, mutta työssäni on suora linkki yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.”

Tulevaisuuttaan Larmi ei ole ehtinyt suunnittelemaan liian tarkasti, eikä hän tiedä mitä se tuo tullessaan. ”Keskityn rauhassa tähän hetkeen.” Kokemustensa perusteella ei kuitenkaan liene olevan epäilystäkään, etteikö Larmi tulisi keksimään uusia seikkailuja työurallaan myös tulevaisuudessa.

URAGALLUP: Mitä teet työksesi?

Uratarinoiden innoittivat meitä ura-aiheiseen kysymykseen myös tämänkertaisessa gallupissa. Mitä eri pääaineita lukeneet Boomin alumnit tekevät työkseen? Me kysyimme – alumnit vastasivat!

Anna Mustonen – valmistunut 2015, pääaine taloustiede ”Työskentelen Tampereen kaupungilla sote-palveluiden järjestämisen parissa. Vastuullani on vammaispalvelujen ostopalvelut. Tehtävänäni on käyttää 65 miljoonan euron budjetti kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Vastaan yhteistyöstä palveluntuottajien kanssa, sopimuksista ja uusien hankintojen valmistelusta. Parasta työssäni on sen merkityksellisyys ja monipuolisuus, vaikka helpolla ei siitä selviä, jos soteen aikoo sotkeutua.”

Sanna Lavonen – valmistunut 2015, pääaine yritysjuridiikka ”Työskentelen Head of Talent Acquisition -roolissa Capgeminillä (globaali IT-konsultointiyritys) vastaten rekrytoinneista sekä työnantajabrändistä. Minulla on seitsemän hengen tiimi, jonka kanssa olemme kasvattaneet yrityksen kokoa vuodessa 17 % (hlömäärä) vaativassa IT-osaajamarkkinassa. Roolini on sekoitus strategista suunnittelua, esihenkilötyötä ja prosessikehitystä, mutta mukaan mahtuu toki operatiivistakin tekemistä, kuten rekrytointia ja esihenkilöiden kouluttamista.”

Jarno Lahtinen – valmistunut 2007, pääaine laskentatoimi ”15 vuotta ensin IT-alan myynti- ja johtotehtävissä ja nyt aloitin design-valaisinyrityksen toimitusjohtajana. Jo ennen valmistumista ajauduin aivan sattumalta yritysohjelmistojen pariin, vaikka en mikään ATK-mies olekaan, ja sain olla kasvattamassa Oscar Softwarea 20-kertaiseksi. Kun se ura oli nähty, sain viime joulukuussa syntymäpäivänäni vahvan intuition, että nyt pitää toteuttaa lapsuuden haave olla tekemisissä hienojen lamppujen kanssa. Sattui myös olemaan kaverin kanssa pöytälaatikossa vanha valaisinfirma Fosto Oy, joka taannoin osti Kera Interior -valaisinliiketoiminnan. Nyt rakennan pääosakkaana ja toimarina Fostosta menestyvää ja kasvavaa design-valaisinbrändiä kolmen muun wanhan boomarin kanssa.”

Unleash your talent Accenture Virtual Experience Program Want to know what it's really like to work as a consultant or developer?

Join our Virtual Experience Program to use real-world skills on cases developed by our experts. You'll get an internship-like experience that you can complete in your own time. What's more, it's free and open for all.

Get started here:

VB TESTAA: OPISKELUKAHVILAT O

piskelupaikan satunnainen vaihtelu usein virkistää ja tekee opiskelusta mielekkäämpää. Yliopiston kampus tarjoaa jo itsessään hyvät mahdollisuudet tähän, mutta joskus kun Linna, Bolan sohva ja oma etätyöpiste alkavat tuntumaan jo hieman kulutetuilta, voi vaihtelua etsiä esimerkiksi kahviloista.

Motivaatio opiskeluun kasvaa kummasti erikoiskahvin ja kakkupalan äärellä ja pelkkä maisemanvaihdoskin tuo mielekkyyttä opiskeluun ja työntekoon. VB:n toimitus testasi kaksi opiskeluystävällistä kahvilaa Tampereelta, joten poimi vinkit talteen sopivan päivän varalle.

VB testaa: to Bakery Cafe ja Puis

Bakery Cafe Tuomiokirkonkadulla, Stockmannin kävelykadulla sijaitsee kahvila, joka ei ole ehkä aivan yhtä monelle tuttu kuin Puisto. Bakery Cafe on pienehkö, mutta rauhallinen kahvila, joka sopii opiskeluun erittäin hyvin sen rauhallisuuden, sijainnin ja yleisen viihtyvyyden kannalta.

Kahvila on tiloiltaan pienempi kuin Puisto, mutta pöydät on aseteltu riittävän väljästi, jotta omaan tekemiseen saa keskittyä rauhassa. Pöytiä löytyy erilaisia ja itselle sopivan nurkkauksen opiskeluun löytää varmasti. Pistorasioita löytyy runsaasti ja pöydät ovat riittävän tilavia – kovin suurta porukkaa ei kuitenkaan täällä yhteen pöytään saa mahdutettua.

Bakery Cafe on aukioloajoiltaan hieman suppeampi, kuin esimerkiksi Puisto tai monet muut keskustan kahvilat – arkisin kahvila palvelee yhdeksästä viiteen, lauantaisin yhdestätoista alkaen. Myöhäisen illan opiskelusessiota Bakery Cafe ei siis mahdollista, toisin kuin Puisto. Siellä kuitenkin viihtyy hyvin muutamankin tunnin ajan keskellä päivää ja on optimaalinen esimerkiksi iltapäivän yhdistettyyn kahvija opiskeluhetkeen yksin tai kaverien kanssa.

Bakery Cafe on erityisesti suolaisten syötävien puolesta oma suosikkini – täytetyt leivät ja suolaiset piirakat pitävät nälän loitolla, vaikka opiskelemaan jämähtäisi useammaksikin tunniksi. Tarjolla on myös erilaisia makeita leivonnaisia ja varsinkin erilaiset kakkupalat houkuttelevat vitriinissä joka kerta. Bakery Cafe tarjoaa myös ruokaisampia vaihtoehtoja, kuten salaatteja ja keittolounaan, mikäli kampuksen opiskelijaravintoloista haluaa vaihtelua lounaan suhteen.

Verrattuna Puistoon ja moneen muuhun keskustan kahvilaan, Bakery Cafe on melko rauhallinen, sattui sinne mihin aikaan tahansa. Aukioloaikojen ja yleisen tunnelman puolesta se ei välttämättä ole aivan yhtä viihtyisä kuin jotkin muut kahvilat, mutta itse viihdyn siellä sen rauhallisuuden, sekä tarjoilujen puolesta. Yksin opiskellessa Bakery Cafe on erittäin toimiva ja hyvä vaihtoehto ja suosittelen sen, sekä erityisesti heidän suolaisten leipien kokeilemista joko opiskelun parissa, tai kahvilahetkessä ilman suurempaa syytä.

Puisto Tampereen ydinkeskustassa, Koskipuiston ja Hämeenkadun kupeessa sijaitseva Puisto on monelle varmasti tuttu paikka niin kahvilana, ravintolana kuin kesäterassina. Monipuoliseen tarjontaan sisältyy myös loistavat puitteet opiskeluun.

Puiston parhaita puolia opiskelua ajatellen on sen tilavuus. Kahvila on tiloiltaan laaja ja pöytiä löytyy eri kokoisia niin että sopivan kokoinen löytyy varmasti, oli mukana sitten vain läppäri tai isompi kasa kirjoja. Pöydät ovat aseteltu kahvilaan niin, että toiset asiakkaat eivät ole kurkkimassa olan yli, vaan kahvilasta löytyy useita rauhallisia paikkoja keskittyä omaan työhön. Kahvilan sisältä löytyy myös tunnelmaltaan erilaisia pöytiä; laajojen ikkunoiden viereisissä pöydissä voi seurata Hämeenkadun vilinää ja nauttia luonnonvalosta, toisella seinustalla taas on valaistukseltaan hämärämpiä pöytiä upottavien nahkaisten nojatuolien ja sohvaloosien kera.

Olennaista opiskelua ajatellen on myös käytännön asiat, kuten pistorasiat ja aukioloajat. Pistorasioita löytyy ympäri kahvilaa ja lähes jokaisen pöydän lähettyviltä, eli tietokone pysyy hereillä pidemmänkin opiskelupäivän ajan, eikä opiskelupistettä joudu valitsemaan pelkän pistorasian perusteella. Puisto palvelee asiakkaita viikollakin aamukahdeksasta jopa yhteentoista asti illalla, eli se soveltuu hyvin myös myöhäisempäänkin opiskeluajankohtaan.

Myös tarjoilujen puolesta Puistossa malttaa opiskella – listalta löytyy kahveja tavallisista suodatinkahveista erikoiskahveihin ja vitriinistä löytyy niin suolaista, kuin makeita leivonnaisia ja kakkupaloja. Puistossa tarjoillaan myös arkisin aamupala; ei siis ole huono idea kerätä kasalle isompaa porukkaa, käydä nauttimassa valmiiksi katettua aamupalaa ja jäädä siitä yhdessä viettämään opiskelupäivää.

TEKSTI: Aada Rouhiainen KUVAT: Aada Rouhiainen

BOOMARISTA OSCARILAISEKSI Oscar Software Oy:lla ja Boomi ry:llä on pitkä yhteinen historia, boomareita on työskennellyt ja työskentelee Oscarilla useissa eri rooleissa. Boomareista on kasvanut Oscarille mm. myyntipäälliköitä, asiakkuusjohtaja, HR Business Partner ja talouspäällikkö.

Katso Oscarin avoimet työpaikat ja tule oscarilaiseksi careers.oscar.fi

Oscar Software Oy on vastuunkantajan asialla. Tarjoamme sinulle ja yrityksellesi parhaat ERP-ratkaisut rautaisella ammattitaidollamme. Oscar Software on toteuttanut monipuolisia ratkaisuja teollisuuden, tukkukaupan, verkkokaupan, huollon ja palveluiden toimialoille. Luotettavana kumppanina tuemme liiketoimintasi kehitystä - alusta maaliin asti.

www.oscar.fi | myynti@oscar.fi

Boomin visio TEKSTI Uula Lappalainen Ainejärjestönä Boomi on yksi Tampereen aktiivisimpia ja suurimpia opiskelijatapahtumia järjestävä, jonka vuoksi se on hyvinkin tunnettu. Toisinaan tunnettavuudesta on hyötyä, toisinaan haittaa. Mitä Boomissa pitäisi muuttaa, kehittää tai poistaa, jotta ainejärjestön suosio saadaan pysymään ennallaan tai jopa kasvamaan? Onko kasvu edes tarpeellista ja haluttua?

Haastattelin aiheesta Boomin puheenjohtaja Eveliina Aakulaa ja Boomin strategiatoimikunnan puheenjohtaja Olli Ruotsalaista. Strategiatoimikunta on perustettu, jotta Boomissa olisi helpompi kehittää ja hallita kokonaisvaltaista strategiaa ainejärjestön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Toimikunnan tarkoitus on luoda suuntaviivat pidemmäksi ajaksi kestämään yli hallituskaudet. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi kassavirran ja henkilöstörakenteen pitkäjänteistä suunnittelua.

Mitä Boomissa pitäisi kehittää, poistaa tai muuttaa?

Eveliina:

Mieleen tulee kaksi kehityskohtaa, jotka ovat vastuullisuus ja läpinäkyvyys. Vastuullisuuden osalta huomioon voisi ottaa enemmän ympäristön ja yhteiskunnan näkökulmaa. Esimerkiksi aktiivitoimijoiden jaksamiseen olisi tärkeää panostaa, jotta aktiivinen ainejärjestötoiminta on mahdollista myös tulevaisuudessa.

Läpinäkyvyyden osalta kaikki eivät välttämättä tiedä täysin mitä hallitus tekee, mutta toisaalta esimerkiksi viikkotiedotteessa kerrotaan hallituksen kokouksien päätöslistat. Läpinäkyvyyttä tullaan lisäämään julkaistavien dokumenttien avulla.

Olli:

Yksi toimikunnan tunnistama kehityskohde on dokumentointikäytännön rationalisointi. Dokumenttirunko pitäisi olla yhtenäisempi ja selkeämpi, niin hallituksen kuin toimihenkilöidenkin osalta. Dokumentoinnin ollessa järjestelmällisempää on asioiden kehittäminen vuodesta toiseen helpompaa. Tämä on olennaista etenkin, jos jotain täytyy tarkistaa ja ylipäätänsä seuraavan pestiin ryhtyvän aloitus on luonnollisempaa jatkumoa edellisen työlle. Toinen mieleen tuleva pohdinnan arvoinen seikka on myös pestikohtaisten toimivaltuuksien tarkempi määrittely uudessa taloussuunnitelmassa.

Boomi on iso ainejärjestö. Mitkä koet olevan syitä tälle ja mitkä ovat keinot ylläpitää näkyvyyttä?

Eveliina:

Boomi on jäsenmäärältään pieni kylterijärjestö, yksi pienimmistä. Kuitenkin näkyvyydessä ja tapahtumien järjestämisessä Boomi painii kokoaan raskaammassa sarjassa. Isoin syy tälle on aktiiviset jäsenet, jotka ovat valmiita uhraamaan omaa vapaa-aikaansa yhteisen hyvän eteen. Esimerkiksi vuoden 2014 hallitus teki suuren työn remontoidessaan ainejärjestön tilat uuteen uskoon. Toisena esimerkkinä toimikoon innokkaiden tutorhakijoiden määrä. Lisäksi nyt syksyllä on tulossa TREY:n edustajistovaalit, jossa haluamme pitää boomariedustusta yllä. Tämä on yksi kanava jokaiselle Boomin jäsenelle vaikuttaa ja käyttää ääntään.

Olli:

Aktiiviset jäsenet mahdollistavat tämän. Toisaalta myös aktiiviselle jäsenistölle on ainejärjestön puolesta tarjolla hyvät puitteet kehittää Boomia eteenpäin, sillä esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen on tehty pohjatyötä vuosia ja tilat ovat kunnossa.

” Strategiatoimikunta koostuu kahdeksasta jäsenestä, jotka ovat vasemmalta ylhäältä lueteltuna Eveliina Aakula (Hallituksen edustaja), Heli Mäki, Santeri Seppälä, Olli Ruotsalainen (toimikunnan puheenjohtaja), Heidi Kärkkäinen, Emmi Hautakangas (toimikunnan sihteeri) ja Mikko Malmström. Kuvasta puuttuu Sanelma Uusitalo.”

Mihin Boomin tulevaisuus suuntautuu? Onko Boomilla jotain tiettyjä tulevaisuuden tavoitteita?

Eveliina:

Jäsenmäärään emme voi vaikuttaa, tilat ja tapahtumat ovat hyvät, joten näiltä osin en näe tulevaisuudessa kehitettävää. Uudessa strategiassa korostetaan yhdenvertaisuutta ja vapautta, esimerkiksi alkoholin käytön tai käyttämättömyyden osalta ja koronakriisin jälkeistä aikaa. Tiivistettynä tulevaisuuden tavoite on olla Suomen laadukkain ainejärjestö.

Olli:

Toimikunnan kautta on tullut esille pari juttua. Koronasta palautuminen ja vastaaviin kriiseihin varautuminen on olennainen.

Pandemia söi huomattavasti Boomin tulovirtaa muun muassa tapahtumien peruuntumisten vuoksi, jonka takia pitää olla keinot vastaaviin kriiseihin. Tämän lisäksi pinnalla on ollut sellaisia aiheita kuin yhdenvertaisuuden kehittäminen Boomissa, ja työmäärän jakaantuminen hallitukselle, toimihenkilöille ja muille. Olemme myös pohtineet sitä, kuinka palkattu henkilöstö voisi vaikuttaa ainejärjestöön.

Pitäisikö Boomin laajentaa tai kaventaa toimintaansa jollakin saralla?

Eveliina:

Mielestäni tapahtumia järjestetään aika lailla niin paljon kuin se on järkevää, yksinkertaisesti kalenterista ei löydy juurikaan tilaa enää uusille. Minulle on kuvattu Boomia höyryjunana, jonka vauhti vain kiihtyy koko ajan ja aktiivisten toimijoiden voi olla entistä hankalempi hypätä kyytiin, koska ainejärjestö kasvaa. Mielestäni on olennaisempaa keskittyä aktiivisten toimijoiden jaksamiseen kuin jatkuvaan kasvuun.

Olli:

Etenkin tähän kysymykseen on hankala vastata, sillä strategian kehitystyö on kesken. Kehitystyö valmistuu syyskokoukseen 2022 mennessä ja sitä ennen käymme muun muassa vanhan strategian lävitse ja arvioimme kuinka se vastaa nykyhetkeä. Toinen olennainen tekijä uuden strategian kehitystyössä on keväällä tehdyn jäsenistökyselyn läpikäyminen.

ROHKEASTI OMALLA URAPOLULLA TEKSTI Roosa Uusitalo ja Meltwater KUVA Kim Virtanen

Pääsin haastattelemaan Kim Virtasta, lahtelaistaustaista kauppatieteiden maisteria, joka on luonut uraa Meltwaterilla valmistumisvuodestaan 2016 asti. Virtanen luki Tampereen yliopistossa pääaineena johtamista ja innostui Meltwaterista Boomin yrityssuhdejaoston järjestämällä exculla. Nykyään hän toimii Meltwaterin molempien Suomen uusasiakashankinnan yksiköiden johtajana, New Business Directorina.

”

Miettikää millaisia ihmisiä olette ja mikä teitä kiinnostaa, ekonomin koulutus mahdollistaa kuitenkin melkein mitä vaan.

”

Mitään selkeää urasuunnitelmaa Virtasella ei ollut aloittaessaan kauppatieteiden opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 2012. Pääaineeksikin valikoitui johtaminen pääasiassa siksi, että se tuntui hänelle luontevimmalta ja helpoimmalta vaihtoehdolta. Ehkä taustalla saattoi kyteä myös lukioiässä syntynyt haave olla joskus toimitusjohtaja.

Selvää Virtaselle oli kuitenkin se, että hän haluaa elämässään keskittyä tekemään sellaisia juttuja, jotka kiinnostavat aidosti häntä itseään, riippumatta siitä mitä muut ajattelevat tai arvostavat.

Meltwateriin Virtanen tutustui ensimmäisen kerran vuonna 2015 ollessaan Boomin yrityssuhdejaostossa. Hän oli mukana järjestämässä excua, jossa Meltwaterin edustajia tuli Boomilaaksoon esittelemään yritystä. Ennakkoon Virtanen oli suhtautunut skeptisesti ja naurahtaakin nyt kertoessaan, kuinka on jälkikäteen selannut tyttöystävälleen lähettämiä viestejä, joissa kertoo, ettei ainakaan ole kiinnostunut hakemaan Meltwaterille. Bolassa järjestetty excu muutti miehen ajatukset kuitenkin täysin. Häntä puhutteli se, miten yritys kertoi olevansa ”ponnahduslauta uralle” ja se, miten Meltwaterilla oli nuoria ja inspiroivia tyyppejä töissä, vieläpä esimiesasemassa oli vakuuttavaa.

Virtanen kertoo olleensa aina kunnianhimoinen, vaikkei se hänen mukaansa ole aina ulospäin näkynytkään.

Konkreettinen osoitus kunnianhimosta on kuitenkin se, että ensimmäisen hakukerran Meltwaterille päädyttyä kieltävään vastaukseen, hän puristi vuodessa opintonsa loppusuoralle, sen jälkeen haki uudestaan ja tuli valituksi myyntikonsultin tehtävään. Virtanen kuvailee myynnin olleen hänelle pitkään ”punainen vaate” ja aiempaa työkokemusta hänellä olikin B2B- ja B2C-asiakaspalvelusta. Silti hän koki, että hänellä on myyntiin sopivia luonteenpiirteitä: myyntityötä tehdään nopeasyklisessä ympäristössä, jossa palautetta suorituksesta saa välittömästi ja jossa työssä kehittymisen lisäksi oppii myös itsestään.

Meltwaterilla vuonna 2016 Virtasen ura alkoi samaan tapaan kuin monella muullakin, myyntikonsulttina toisessa Suomen uusasiakashankinnan yksikössä. Jo vuoden päästä siitä hän opetti oman työnsä sivussa uutta myyntikonsulttia ja pikkuhiljaa vastuu ja oman tiimin koko kasvoi. Virtanen selittää Meltwaterin toimintakulttuurin perustuvan ansaintalogiikkaan: jos olet hyvä työssäsi, saat lisää vastuuta ja pääset etenemään yhä haastavampiin tehtäviin. Esimiestehtäviin ja johtajiksi ei palkata ketään talon ulkopuolelta, vaan yritys ”kasvattaa” johtajat omien työntekijöidensä joukosta. Virtasen kohdalla eteneminen on ollut nopeaa, sillä kolmen vuoden päästä työuran alkamisesta hänet ylennettiin yksikönvetäjäksi ja nyt viimeisimpänä keväällä 2022 New Business Directoriksi, jona hän vastaa molemmista Meltwaterin Suomen yksiköistä.

Nykyisessä roolissa myyntityötä on yhä vähemmän ja sen sijaan työ koostuu tulevaisuuden suunnittelusta, strategisten päätösten ja linjanvetojen tekemisestä, sekä muiden ihmisten auttamisesta kehittymään. Juuri ihmisten kanssa työskentely onkin Virtasen mielestä parasta. Nuoruuden haave toimitusjohtajuudestakin kumpusi aikoinaan nimenomaan siitä, että silloin pääsee auttamaan muita. Merkityksellisyyttä työhön tällä hetkellä tuo myös mielenkiintoinen toimiala, työn monipuolisuus ja se, miten hän pääsee työssään konkreettisesti vaikuttamaan asioihin.

Merkitykselliseltä tuntuvat asiat ovat vuosien saatossa vaihdelleet, mutta yksi on pysynyt aina samana: ”Ei ole yhtään maanantaita, jolloin olisi ärsyttänyt mennä töihin, vaan töissä on oikeasti kivaa.”

Kysyttäessä tulevaisuudensuunnitelmista Virtanen vastaa olevansa tyytyväinen työhönsä tällä hetkellä, mutta olevansa edelleen kunnianhimoinen. Jossain vaiheessa hän haluaa edetä vielä eteenpäin – toivottavasti Meltwaterilla.

Urahaaveena hän ei poissulje toimitusjohtajankaan roolia, koska vielä tärkeämpien ja strategisesti merkittävämpien päätösten tekeminen kiinnostaa. Se ainakin vaikuttaa varmalta, että itseään kiinnostavien asioiden tekemisestä ja seuraamisesta hän pitää kiinni. Samaan hän kannustaa myös muita boomareita: ”Miettikää millaisia ihmisiä olette ja mikä teitä kiinnostaa, ekonomin koulutus mahdollistaa kuitenkin melkein mitä vaan”.

MELTWATER PÄHKINÄNKUORESSA Tänä päivänä Meltwater on kansainvälisesti media intelligence SaaS-palveluiden markkinajohtaja. Käytännön tasolla autamme tuote- ja palvelutarjoamallamme yrityksiä ratkomaan haasteita liittyen viestinnän mittaamiseen, digitaalisen toimintaympäristön seurantaan, sosiaalisen median hallintaan ja vaikuttajamarkkinointiin.

Muuttuvassa toimintaympäristössä uskomme, että kilpailijoiden edellä pysyvät ne organisaatiot, jotka pystyvät parhaiten tulkitsemaan ulkoista dataa ja tekemään siihen pohjautuvia päätöksiä. Meltwaterin SaaS-palvelut analysoivat ulkoista dataa miljoonista eri tietokannoista tuottaakseen asiakkailleen reaaliaikaista media- ja toimialatietoa. Suomessa jo 1700 yritysasiakasta luottavat sovelluksiimme, näiden joukossa mm. Kyrö Distillery, Kotipizza, Nordic Business Forum ja Saarioinen. Pääkonttorimme sijaitsee San Franciscossa.

Meillä saat vastuuta ja pääset käsiksi monipuolisiin tehtäviin kansainvälisessä työympäristössä.

Haemme jatkuvasti eri alojen osaajia kasvavaan joukkoomme!

Lisätietoja EY:n tarjoamista mahdollisuuksista voit katsoa nettisivuiltamme. ey.com/fi/careers EY Careers Finland

eyficareers

© 2022 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. ED None.

EY tarjoaa uramahdollisuuksia opiskelijoille, vastavalmistuneille ja kokeneille ammattilaisille tilintarkastuksen, konsultoinnin, veropalveluiden, yritysjärjestelyiden ja liikejuridiikan parissa.

A22003fi

Haluatko olla mukana rakentamassa parempaa työ- ja liike-elämää?

Pääainevalintoja ja visioita TEKSTI Tapio Uotila KUVA Tapio Uotila

Jos miettii jatkuvasti tulevaisuutta, ei pysty keskittymään nykyhetkeen. Silti visionäärinä oleminen ja kattavien tulevaisuuskuvien näkeminen nähdään pääsääntöisesti positiivisena asiana. Ihminen luonnostaan pyrkii kuvittelemaan tulevaisuutta hyvin pitkälle. Mutta onko visiosta hyötyä?

Pohjimmiltaan, yksittäisen ihmisen tasolla, visio on kaksiteräinen miekka. Visio on hyödyllinen, mutta toisaalta on uskomattoman helppoa lähteä suorittamaan jonkun toisen näkemystä omasta elämästä; mitä pitäisi tehdä ja miten. Visio esimerkiksi omasta opiskelu- tai työelämästä on helppo poimia ulkopuolelta miettimättä sitä itse sen pidemmälle. Tällöin kyse ei ole sisäisestä motivaatiosta, jonka voimalla ihminen on tehokas ja kokee työn mieluisaksi.

Yksi konkreettinen esimerkki tästä on jokaisella boomarilla edessä oleva, tai jo tehty, pääainevalinta eli opintosuunnan vahvistaminen. Kun valitaan aihepiiriä, jonka parissa tullaan viettämään suuri osa opiskeluajasta, pitäisi pyrkiä poistamaan muualta tulevat, ulkopuoliset visiot kuvasta. Pitäisi kyetä valitsemaan suunta, joka itseä todella kiinnostaa, ja josta on itselle hyötyä tulevaisuudessa. Pääainevalintaa ei ole järkeä tehdä jonkun ulkopuolelta annetun vision mukaan, vaan pitäisi sulkea muiden näkesmykset ainakin osittain pois. Vanhemmilta ja viisaammilta on aina järkevää kuunnella oppia, mutta on tärkeää erottaa vinkkien antaminen ja jonkun toisen vision omaksuminen.

Visiossa on myös tärkeä hahmottaa, että samaan maaliin voi päätyä montaa eri reittiä. Ei ole mikään itsestäänselvyys eikä oletus, että tulevaisuudesta osaisi rakentaa jäsentyneen kuvan, jonka saavuttamiseen vaaditut askeleet ovat tiedossa. Tulevaisuuskuvaksi riittää myös se, että tietää mihin haluaa päätyä ja tekee asioita sen eteen. Kaikkia välivaiheita ei tarvitse tietää, eikä kaikkia muuttujia millään pystykään ottamaan huomioon.

Pääainevalinnatkaan eivät ratkaise koko loppuelämän kulkua, vaan antavat lähinnä pohjan työelämässä tehtävälle oppimiselle.

Joskus itsensä kuvitteleminen tulevaisuuden tilanteissa voi harhauttaa nykyisyydestä. On tärkeää miettiä tavoitteita ja tilanteita, joihin haluaa päätyä, mutta se ei ole kaikki kaikessa. Joskus on myös tärkeää katsoa nykyhetkeen ja huomata, että on tässä paljon jo tehtykin.

”Valintaa ei ole järkeä tehdä jonkun ulkopuolelta annetun vision mukaan.”

ARJEN

ekotekoja TEKSTI Aada Rouhiainen

Kun mietitään visiota ja sitä, millaisena haluamme maailman tulevaisuudessa nähdä, nousee keskeisesti esille vastuullisuus ja ympäristöön liittyvät asiat. Pitkällä aikavälillä esimerkiksi ympäristöön, luontoon, sekä kulutukseen liittyvä vastuullisuus on edelleen yhtä tärkeää, ja ajan kuluessa entistä tärkeämpääkin, kuin mitä se on ollut jo kuluneina vuosina.

Vuoden alussa muuttunut maailmantilanne, jonka vaikutukset näkyvät edelleen ja osin jopa ovat tulossa vasta esille, saa taas jokaisen miettimään omaa kulutustaan ja omia valintojaan

tarkemmin myös oman talouden ja rahansäästön kannalta.

Tähän artikkeliin on eritelty erilaisia arjen ekotekoja ja valintoja, joilla kukin voi edistää esimerkiksi vastuullisuutta, tehdä parempia valintoja luonnon tai ilmaston kannalta ja pienentää samalla omaa kulutustaan. Teot saattavat tuntua pieniltä, mutta mitä laajemmin niitä noudatetaan, sitä suurempi vaikutus niillä on tulevaisuuden maailmaan – mikäli tämä tuntuu liian kaukaiselta hyödyltä, on niillä ainakin konkreettinen vaikutus omaan pankkitiliin.

Kierrättäminen Ekoteko, josta muistutetaan jatkuvasti ja joka onkin varmasti monelle niin itsestäänselvyys, kuin jo kauan sitten opittu tapa, on kierrättäminen. Kierrättäminen on luultavasti yksinkertaisimpia tapoja auttaa luontoa; se ei vaadi yksilöltä paljoa, mutta laajemmassa mittakaavassa sillä on laaja merkitys, paljonko resursseja ja materiaaleja saadaan uusiokäytettyä.

Maailmanlaajuisesti poikkeuksellista ja kierrätystä merkittävästi edistävää Suomessa on pullojen panttijärjestelmä. Kannustin on yksinkertainen; kun viet tyhjän pullon tai tölkin kierrätykseen, saat rahaa. Samalla muovia ei päädy luontoon ja jo käytetyt pullot ja tölkit voidaan hyödyntää käytössä uudelleen. Usein kuitenkin rahallisen kannustimen puuttuessa muut lajitteluroskat päätyvät sekajätteeseen, tai pahimmillaan jopa luontoon. On yksinkertaista ottaa kartonki-, muovi- ja lasiroskat, sekä biojätteet erilleen muusta roskasta, eikä se vaadi välttämättä kuin yhden ylimääräisen astian tai kassin. Lähes jokaisen taloyhtiön pihasta löytyy kierrätyspiste, jonka luona roskat voi lajitella omiin paikkoihinsa.

KAUPPALISTAN KANSSA KAUPPAAN Kun ostat kaupasta ruokaa ja elintarvikkeita, kulutus on väistämätöntä. Kulutat omia rahojasi, pakkausmateriaaleja, joita pakkauksessa on tarvittu, energiakustannukset tuotantoprosessin eri vaiheista, sekä itse elintarvikkeen. Ruoka on jokaiselle elinehto, eikä sen ostamatta jättäminen ole ekoteko. Sen sijaan turhan ruuan ostamatta jättäminen on.

Liian usein tulee ostettua ruokaa, joka lopulta unohtuu jääkaapin kulmaan tai ehtii vanhentua ennen sen käyttämistä loppuun. Tehokas tapa välttyä tältä on suunnitella ennalta jonkinnäköinen runko viikon ruokiin ja tehdä valmis kauppalista ennen ostosreissua. Näin pystyy kartoittamaan todelliset tarpeet ja turhimmilta heräteostoksilta voi välttyä. Todellisuudessa valmista suunnitelmaa ei ehkä ehdi tekemään joka viikolle, eikä suurin osa heräteostoksistakaan jää käyttämättä.

Jonkinlainen suunnitelmallisuus ja pyrkimys olla ostamatta turhaan ja pahimmillaan vain roskista ruokkiakseen kuitenkin hyödyttää luontoa, sekä lompakkoa.

"Teot saattavat tuntua pieniltä, mutta mitä laajemmin niitä noudatetaan, sitä suurempi vaikutus niillä on tulevaisuuden maailmaan"

OSTA VAIN TARPEESEEN Turhaan ostaminen ei ole ilmiö, joka näkyy vain ruuan kulutuksessa – elämme kokonaisuudessaan todella kulutuskeskeisessä yhteiskunnassa, jossa mainokset, alennukset, pikamuotiketjut ja nopeasti muuttuvat trendit kannustavat meitä ostamaan enemmän, nopeammin ja halvemmalla.

Sanomattakin on selvää, että turhan tavaran ostamisella on merkittävä vaikutus omaan lompakkoon. Jos ostaa usein monta halpaa tavaraa, tulee niistä nopeasti enemmän kuluja kuin jos ostaisi harvemmin ja kalliimmallakin. Monet alelöydöt ja heräteostokset jäävät käyttämättä; siitä huolimatta koko niiden tuotanto- ja kuljetusprosessi on jo tapahtunut. Yksilötasolla vaikutus ei ole suuri, mutta kun kyse on kokonaisesta yhteiskunnasta, joka perustuu kulutukselle, ongelma on merkittävä.

Harkitsemalla ostoksensa ja ostamalla tuotteita vain tarpeeseen, jää turhat ostokset kauppaan. Laajemmassa mittakaavassa tämä pienentäisi esimerkiksi pikamuodin kysyntää, joka tulee taas vähentämään sen tuotantoa ja sen aiheuttamaa ympäristötaakkaa. Tämän lisäksi jokainen voi pyrkiä haluamallaan tasolla perehtymään vastuullisempiin valintoihin, jotka voisivat loppupeleissä palvella ympäristöä ja omaa budjettia.

SUOSI JULKISIA KULKUVÄLINEITÄ, TAI KÄVELE Viimeisenä toinen hyvin yksinkertainen, ehkä jopa loppuun kulutettu vinkki; suurimpia arjen ekotekoja on pyrkiä suosimaan kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä oman kulkuneuvon sijasta.

Yksityisautoilun tämänhetkisiä kustannuksia ajatellen on melko selvää, että joukkoliikenne tai pyöräily on huomattavasti halvempi vaihtoehto, kuin autolla kaikkialle kulkeminen. Sen lisäksi Tampere on joukkoliikenteeltään ja kävelymatkoiltaan, sekä -maastoiltaan kaupunki, joka mahdollistaa nämä valinnat ja tekee yksityisautoilusta päivittäisessä kaupunkiajossa vähemmän tarpeellista; sekä lompakko, että ympäristö kiittävät!

Moninainen opiskelu Tampereella kauppatieteitä opiskeleva voi erikoistua kuuteen eri opintosuuntaan, jotka ovat vakuutus- ja riskienhallinta, vero-oikeus ja yritysjuridiikka, laskentatoimi, taloustiede, markkinointi tai johtaminen. Opintosuunnan valinta tehdään toisen opiskeluvuoden puolivälissä joulun tienoilla.

Opintosuuntauksien lisäksi boomareissa on eroja opiskelupaikkojen ja -tapojen välillä. Toiset opiskelevat kaverin kanssa kahvilassa, jotkut porukalla Linnassa, ja osa yksin kotona. Oikeaa tai väärää opiskelupaikkaa tai tapaa ei ole olemassa, vaan tärkeintä olisi, että jokainen löytäisi sen itselleen sopivan tavan ja paikan sisäistää hyvin koulutuksen vaatimat oppimäärät.

Koska ihmisiä ja oppijoita on hyvin erilaisia, niin tässä jutussa esittelemme kaksi eri opiskelutapaa, joista voi ottaa inspiraatiota omaan opiskeluun.

Parvekkeelta näkyvällä maisemalla on rentouttava vaikutus opiskelujen lomassa

Kotona opiskelu Aada Sainio, 2. vuoden boomari Aada opiskelee erityisesti keväisin ja syksyisin parvekkeellaan, sillä siellä hän pystyy keskittymään opiskeluun sisätiloja paremmin, kun parvekkeen ilma ei ole liian kuuma. Parvekkeella työpisteen virkaa toimittaa äidiltä saatu tuoli ja työpöytä. Toisinaan kuitenkin parvekkeella oleva sohva vetää tuolia enemmän puoleensa. Olennainen osa parvekkeen sisustusta on nurkassa oleva taideteos, joka vaihtuu epäsäännöllisen säännöllisesti. Toinen sisustuselementti on seinällä olevat kristallit, jotka näyttävät upeilta auringon valon osuessa niihin. Harkinnassa on myös viherkasvin hankkiminen parvekkeelle.

Aada opiskelemassa parvekkeellaan

”Parvekkeella ilma on raikkaampi, tunnelma vireämpi ja motivaatio korkeampi tuulenviren tuodessa avoimesta ikkunasta energiaa puurtamiseen”, Aada toteaa opiskelupaikan valinnastaan. Opiskelutaukoja hän ei käytä aina puhelimen selaamiseen, vaan toisinaan ikkunasta ulos katselemiseen. Ehdottomaksi lisävarusteeksi Aada nimeää vastamelukuulokkeet, jotka eristävät opiskeluhetken liikenteestä tulevasta melusta. Huono puoli parvekkeella opiskelussa on pistorasian puuttuminen, jonka vuoksi tietokonetta ei voi ladata opiskellessa.

Mitään tiettyä opiskelutekniikkaa Aadalla ei ole, vaan hän kokee oppivansa parhaiten yhdistämällä eri tapoja ja kertaamalla opittua eri tavalla. Hän kokeekin monipuolisten oppimistekniikkojen käyttämisen olevan tehokkain tapa oppia uutta. Aada toteaa kuitenkin työskentelevänsä pienryhmässä aiheen ollessa erityisesti luovuutta ja ongelmanratkaisua vaativaa, muutoin hän opiskelee useimmiten itsekseen.

Ryhmätyötilassa opiskelu Jotkut boomareista, mukaan lukien allekirjoittanut, hyödyntää kampusalueen tarjoamia ryhmätyötiloja. Kyseisiä tiloja löytyy muun muassa Linnasta ja Pinni A:sta, joissa tilat ovat joko vapaassa käytössä tai erikseen varattavissa Resource Bookerista Tampereen Yliopiston nettisivujen kautta. Näitä tiloja kannattaa hyödyntää, mikäli porukalla opiskelu inspiroi ja siihen soveltuvat tilat ovat hakusessa. Näissä paikoissa on lisäksi etuna Bolan läheisyys, jossa on helppo käydä tauolla tai hakemassa take away-kahvi.

Kampusalueen ryhmätyötiloja aktiivisesti käyttävän Karim Sarpolan mielestä tilat ovat todella hyvät, sillä suurimpiin ryhmätyötiloihin mahtuu isollakin porukalla. Huoneita voisi hänen mukaansa olla jopa hieman enemmän, jotta ruuhkaisimpaan aikaan kaikki mahtuisivat halutessaan opiskelemaan kyseisiin tiloihin.

Kanta tilojen vähentämistä koskevaan keskusteluun onkin selkeä. Karim hyödyntää opiskelussaan myös Päätalolla sijaitsevia äänieristettyjä neuvottelukoppeja. Tämän lisäksi Yliopistolla on paljon luentosaleja, ja ne ovat opiskelijoiden käytettävissä, jos siellä ei ole opetusta tai muita varauksia.

Karkeasti ottaen Karimin opiskeluajan jakauma on noin 80 % koululla porukalla opiskelua ja 20 % kotona yksin opiskelua. Mieluisin tapa oppia uutta on yhdessä asioiden pähkäily ja ongelmanratkaisu. Opiskelutapa on hyvin samanlainen kuin hänen kavereillaan, sillä hän opiskelee niiden kanssa, jotka oppivat samalla tavalla.

TEKSTI Uula Lappalainen KUVAT Aada Sainio ja Uula Lappalainen

Karim valaisemassa opiskelukavereitaan koulutuksen vaatimista asioista.

NESU Conference -

ENEMMÄN IRTI NESUSTA TEKSTI: Arina Kankaanrinne

N

ESU eli Nordiska Ekonomie Studerandes Union on järjestö, joka tuo yhteen pohjoismaiden kauppatieteiden opiskelijoita. NESU:n toiminnan näkyvin osa koostuu sitseistä, joita järjestetäänkin lukuisia ympäri vuoden. NESU on kuitenkin myös paljon muuta kuin vain hauskanpitoa ympäri pohjoismaita. Järjestö tarjoaa jäsenilleen monia hyödyllisiä tilaisuuksia tutustua niin yritysmaailmaan kuin tulevaisuuden osaajiin eli kanssaopiskelijoihin eri maista ja kaupungeista. Seuraavaksi haluammekin esitellä NESU:n toiminnan helmen, NESU Conferencen.

NESU Conference eli semma on viikon pituinen tapahtuma, jonne kerääntyy noin 60 opiskelijaa eri NESU maista ja kaupungeista. Jokaisella semmalla on jokin teema, jonka ympärille viikon ohjelma on rakennettu. Teemoina pitkin vuosia ovat olleet muun muassa ”Future of Investment” ja ”Managing Mergers & Acquisitions”. Semmassa päivät alkavat aina päiväohjelmalla, jossa tehdään caseworkeja erilaisten yritysten kanssa. Caset tarjoavat loistavan mahdollisuuden haastaa omaa osaamista aidoilla yritysmaailman ongelmilla. Viime kevään semmassa ratkoimme muun muassa ongelmaa siitä, miten houkutella osaavaa työvoimaa Tallinnaan tai kysymystä siitä, millaisella suunnitelmalla kenkien verkkomyynnin vastuullisuutta parantava keksintö tulisi julkaista markkinoille. Osaamisen haastamisen lisäksi caset saattavat jopa avata ovia työelämään sillä ei olisi ensimmäinen kerta, kun casen esitelleestä yrityksestä tarjotaan töitä opiskelijalle, joka on osoittanut osaamistaan casea ratkaistaessa.

Asiaohjelmaa semmassa tasapainoittaa iltaohjelmat, joihin perinteisesti kuuluu niin sitsaamista kuin muitakin aktiviteetteja. Viikko huipentuu lauantaina pidettävään Gaalaan, joka on varmasti unohtumaton kokemus. Tylsää viikon aikana ei siis kerkeä tulemaan.

Nesu Conference järjestetään puolivuosittain. Seuraava eli syksyn semma järjestetään Helsingissä 31.10.6.11.2022 ja viikon teemana on ”Deriving strategies from megatrends”. Joten jos nyt kiinnostuit semmasta, pistä ajankohta kalenteriin. Semmaan haetaan kirjoittamalla motivaatiokirje. Turhia paineita hausta ei kuitenkaan kannata ottaa ja vinkkejä hakemuksen tekemiseen voi aina kysäistä NESU-Boomin hallitukselta tai muilta NESU-konkareilta. Hakuaika tulevaan semmaan alkaa 19.9.2022, mutta lisätietoja hausta ja itse semmasta julkaistaan vielä lähempänä NESU-Boomin somekanavilla.

”- - ei olisi ensimmäinen kerta,

kun casen esitelleestä yrityksestä tarjotaan työtä opiskelijalle, joka on osoittanut osaamistaan casea ratkaistaessa.”

”Asiaohjelmaa semmassa tasapainottaa iltaohjelmat, joihin perinteisesti kuuluu niin sitsaamista kuin muitakin aktiviteetteja”

Nähdään semmassa!

NESU-Boomin hallitus ’22

BOOMIN JÄSENEDUT - Ilmainen sisäänpääsy (1+3) ma-pe ennen klo 24 Boomin jäsentarralla (pl. ulkopuolisen tapahtumajärjestäjän tapahtumat, erikoisillat ja iltakohtaiset ikärajat) - Boomin jäsentarraa näyttämällä Laku-, Fisu- ja Salmari-shotit 4 cl 3,00€, Boomi-drinkki 4,5€

-10% Sorin omista oluista ja Taproomin ruuista koodisanalla ”Boomariale” - Boomaribrunssit pöytävarauksella 15€, lisätietokenttään ”Boomariale”

- Huonepakopeli ma-to -25%, kaikkien osallistujien tulee olla boomareita - Ilmoita varauksen yhteydettä lisätietoihin ”Boomi”

- Koodilla ”BOOMI10” -10% paljun vuokrasta (pl. juhlapyhät)

- Boomin jäsentarralla -10% sinulle ja yhdelle seuralaiselle

- Kotivakuutuksesta -10%

- Boomin jäsentarralla -10%

- Boomin jäsentarralla -15%

mainos