VapaaBoomari 4/2022

Pääkirjoitus

Visio on näkemys yrityksen tulevaisuudesta, kuten johtamisen pe ruskurssilla opetetaan. Miksei myös omasta tulevaisuudesta? Kesän vaihtuminen syksyyn merkitsee monelle elämässä uusia tuulia ja uusia päätöksiä: jatkaako kesätyötä opiskelujen ohella, vai aloittai siko uuden harrastuksen? Entä mitä kursseja valitsisi opiskeluvuo delle? Tässä maailmantilanteessa, jossa heti pandemian helpotuttua Euroopassa on sota, ilmastonmuutos herättää kasvavassa määrin huolta ja uutisissa neuvotaan energiansäästötalkoisiin, tuntuu tule vaisuuden suunnitteleminen varmasti vielä epävarmemmalta. Kui tenkin juuri epävarmuuden keskellä itselle merkityksellisten asioi den löytäminen ja tulevaisuuteen luottaminen olisi tärkeää.

Siksi päätimme valita tämän yrityssuhteisiin ja työelämään kes kittyvän numeron teemaksi visiot. Yrityssuhdesektorin kuulumis ten lisäksi inspiraatiota oman vision hahmottamiseen löytyykin näiden kansien välistä monenlaisista näkökulmista. Tämänkertaisessa kolumnissa pohditaan pääainevalintaa ja vastuullisempaan tulevaisuuteen kannustetaan tekemällä arjen ekotekoja. Tulevai suuden työpaikat pohdituttavat opiskelijoita aina, ja siksi meille oli erityisen tärkeää saada kerättyä tähän lehteen myös erilaisia inspi roivia uratarinoita. Lehteä lukemalla selviääkin, miten kansainväli syys ja taloustiede kulkevat käsi kädessä, mitä hyötyä pedagogisista opinnoista on veroasiantuntijalle sekä se, miten boomari voi päätyä IT-alalle.

Vaikka tulevasta työurasta haaveilu on kivaa ja vie helposti men nessään, haluan rohkaista teitä pitämään myös Boomin osana lähi tulevaisuuden visiotanne. Boomin toiminnassa mukana oleminen tarjoaa opiskeluajalle sellaisia tilaisuuksia, joita välttämättä ei tule myöhemmin elämässä enää vastaan. Missä muualla päätoimitta jaksi pääsee ilman kokemusta tai saa johtaa ja organisoida 14 000 kävijän poikkitieteellisen tapahtuman? Monia projekteja pääsee to teuttamaan muiden boomareiden lisäksi yhdessä yritysten kanssa, ja hauskanpidon lisäksi toiminnassa oppii myös työelämätaitoja. Boo missa toimimalla olemme aktiivisesti mukana myös kehittämässä yhdistystä entistä paremmaksi oman visiomme mukaan.

Toivon, että tämä lehti inspiroi teitä näkemään oman potenti aalinne ja luomaan omannäköistänne tulevaisuutta. Toivon myös, että te lehteä lukevat nykyiset ja tulevat yhteistyökumppanit näette sen, mihin kaikkeen meistä on. Uskon, että puhun kaikkien puo lesta sanoessani, että arvostamme suuresti kaikkea sitä, mitä meidän eteemme teette.

Tulevaisuus on juuri sellainen kuin haluat sen olevan, visionääri!

Roosa Uusitalo, Päätoimittaja

SISÄLLYS

OLEMME SUOMEN LAADUKKAIN AINEJÄRJESTÖ

Tämä lause on Boomin kolmevuotiseen strategiaan kirjattu Boo min visio. Boomin strategia on yhdistyksen korkein toimintaa ohjaava suunnitelma, jonka toteutumisesta vastaa aina istuva hallitus. Tällä hetkellä voimassa oleva strategia on Boomin en simmäinen, laadittu vuonna 2018 ja ollut voimassa 2019–2022. Edellä mainittu visio taas on ennalta määritelty päämäärä, jossa haluamme olla tulevaisuudessa, tässä tapauksessa nyt tämän vuo den lopulla. Olemmeko siis saavuttaneet tai olemmeko lähellä vision saavuttamista?

Omasta subjektiivisesta näkökulmastani sanoisin, että olem me Suomessa vähintäänkin laadukas ainejärjestö. Boomin laa dukkuus muodostuu laadukkaista tapahtumista ja jäseniemme toivomista palveluista, joita Boomi tarjoaa. On kuitenkin huo mioitava se, että strategian ollessa voimassa olemme eläneet täy sin poikkeuksellisia aikoja, jolloin Boomin normaali toiminta on ollut lähes täysin pysähdyksissä. Näin samoja asioita ei olla voitu saavuttaa viimeisten vuosien aikana, mitä olisimme voineet. Pal jon on kuitenkin saavutettu, mistä yksi konkreettinen esimerkki on päätös tehdä Boomille vastuullisuusraportti.

Tämän hetken Boomin strategiassa on myös määritelty kolme pääteemaa: laadukas edunvalvonta, mahdollisuuksia aina smurffista työelämään ja kestävä talous. Strategiassa on myös määritelty Boomin kolme arvoa, jotka ovat uskalias, iloa tuova ja yhdistävä. Nämä arvot kuvaavat Boomin jokapäiväistä toimintaa niin Boomilaakson sohvilla kuin omissa tapahtumissamme, sekä järjestäessä poikkitieteellisissä tapahtumissa. Vaikka vastuu stra tegian toteutumisesta onkin hallituksella, on kaikilla boomareilla mahdollisuus vaikuttaa Boomin kehittymiseen. Esimerkiksi idea vastuullisuusraporttiin tuli yhdeltä jäseneltämme.

Tänä vuonna olemme strategiatoimikunnan kanssa luoneet Boomille uutta strategiaa vuosille 2023–2025. Tämä uusi strate gia käytännössä hyväksytään yhdistyksen virallisessa kokoukses sa, syyskokouksessa. Tämän vuoden prosessin kolme pääteemaa ovat olleet laadukas edunvalvonta, hallinto ja talous sekä pande mia-ajasta palautuminen. Suuria uusia linjauksia strategiaan ei siis ole tehty vaan on enemmänkin pyritty paneutumaan edel liseen ja kehittämään sitä vain laadukkaammaksi ja ajankohtai semmaksi.

Puheenjohtaja, Eveliina Aakula

Yliopistolla on pöydällä suuret visiot siihen, miltä keskustakampus tu lee näyttämään tulevaisuudessa, mutta niin on myös sen opiskelijoilla. Yliopiston ja opiskelijoiden visiot tosin harvemmin ovat keskenään samassa linjassa. Olen päässyt koulutuspoliittisena vastaavana tämän vuoden aikana näkemään ja kokemaan sen lähietäisyydeltä. Yksi par haista esimerkeistä visioiden ristiriitaisuudesta on ajankohtainen yli opiston kampuksien uudistaminen.

Jos et ole vielä tietoinen, niin Tampereen yliopistolla on käynnis sä suhteellisen laaja ja pitkäkantoinen kampuskehitysprosessi. Kam puskehityksen isoimpia keskustelunaiheita ovat olleet tilaleikkaukset, joiden suunnittelussa yliopiston ja opiskelijoiden näkemykset eivät ole kohdanneet. Yliopiston puolesta keskustakampuksella aiotaan poistaa muun muassa Pinni A käytöstä ja siirtämään sen toiminnot Pinni B: hen. Koska tiloista on jo valmiiksi puutetta kampuksella, tämä päätös ei ainakaan paranna tilannetta. Opiskelun kannalta aivan oleellisten tarpeiden, kuten opiskelupisteiden, pistorasioiden ja nettiyhteyden kattavuuden kanssa on jo nyt ongelmia. Toimitilaohjelmassa on kyllä maininta siitä, ettei nykyiset opiskelutilat vähentyisi, mutta se miten käy, todennäköisesti jää nähtäväksi vasta tulevaisuudessa.

Tilojen käytöstä poiston yhteydessä on noussut esiin tietysti myös luentojen sijainnit, ja mahdollisuus osasta kauppatieteiden kurssien siirtymisestä esimerkiksi Hervannan kampukselle. Tiedekunnan sisällä olemme keskustelleet, kuinka tärkeää on pitää opetus samalla kam puksella ja myös ainejärjestötilojen merkitys on tuotu tässä ilmi. Eihän Bolassa kerkeäisi edes montaa ristiseiskapeliä pelaamaan luentojen vä lissä, jos tarvitsisi matkustaa Hervantaan jatkuvasti.

Opiskelijoiden äänen kuuluminen päätösprosessissa on myös he rättänyt huolta opiskelijoiden keskuudessa, sillä opiskelijayhteisöä ei ole kuultu yhtä paljon kuin oli alun perin suunniteltu. Opiskelijoiden ajatuksia on onneksi kerännyt TOSI-tilat-työpajat. Olen itse käynyt kahdessa näistä työpajoista, joissa on kartoitettu opiskelijoiden ja opet tajien tilatarpeita. Työpajat ovat avoimia kaikille opiskelijoille, joten jos asia kiinnostaa, niin ehdottomasti saavu paikalle tulevaisuudessa! Nämä työpajat tuntuvat nimittäin olevan yksi parhaista keinoista saa da ajatuksia kuuluviin.

Tässä kohtaa ei tosin auta kuin jäädä odottamaan projektin etene mistä, sekä lisäinformaatiota tulevista muutoksista. Toivon suuresti, että kampuskehityksen visio tulee onnistumaan ja tarjoamaan parem man opiskeluympäristön ilman opiskelijoiden vision häviämistä mat kalla.

Kopon huutiset

Koulutuspoliittinen vastaava, Joonas Flink

Kampuksen tulevaisuuden visiot

Kyllin hyvää Kaikkea kannattaa kokeilla

Kuten meistä jokainen tietää, kylterit eivät valmistu suoraan mihinkään tiettyyn ammattiin, vaan ekonomeilla ovat kaikki ovet avoinna tehdä mel keinpä mitä vain. Tämä herättää joissain innostusta, kun taas toisia luke mattomien mahdollisuuksien määrä voi ahdistaa. Mistä sen oman jutun voi löytää? No, kokeilemalla selviää!

Yhtä lailla kuin opintojen aikana rohkaistaan kokeilemaan erilaisia kursseja eri pääaineista tai tiedekunnista, myös työelämässä kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia ja -kokoisia firmoja sekä työtehtäviä mahdol lisuuksien mukaan. Etenkin opiskelujen aikana kesätyöt, harjoittelut ja osa-aikatyöt ovat mitä parhaimpia tilaisuuksia kokeilla mitä erilaisimpia töitä, sillä opiskelijaelämä tuo tietynlaista vapautta, mitä ei enää valmis tumisen jälkeen samalla tavalla ole. Älä siis pelkää kokeilla jotain itseäsi innostavaa tai täysin erilaista kuin muut, vaikka se ei “oman alan” työtä olisikaan. Mikäli mielenkiintoiselta kuulostanut työ ei lopulta olisikaan sitä mitä ajattelit tai harjoittelu menisi päin prinkkalaa, niin ainakin olet taas yhden askeleen lähempänä oman juttusi löytämisessä. Opiskeluaika tarjoaakin siis paljon muutakin kuin tutkintopaperit käteen - se antaa ai kaa kokeilla uutta, onnistua, epäonnistua, tehdä virheitä ja ennen kaikkea oppia koko tästä matkasta.

Yksi vaihtoehto itsensä työllistämiseen, taskurahan keräämiseen sekä työkokemuksen kartuttamiseen on kevytyrittäjyys. Yrittäjyys voi kuulos taa monesti pelottavalta asialta, mutta kevytyrittäjyys on keino kurkistaa yrittäjyyden maailmaan ilman sen suurempia sitoumuksia tai riskejä. Voit hyödyntää jotain taitoasi, kuten esimerkiksi nettisivujen tai grafiikoiden luontia, valokuvausta tai mitä ikinä osaatkaan tehdä, ja samalla pääset luomaan harrastuksestasi bisnestä. Kevytyrittäjänä voit myydä omaa osaa mistasi helposti ja turvallisesti, sillä et tarvitse y-tunnusta eikä yrittäjyyden byrokratia kaadu niskaasi. Se ei myöskään sido sinua mihinkään, vaan voit lopettaa milloin haluat.

Mikäli kevytyrittäjyys kiinnostaa, kannattaa tsekata palvelu nimeltä Palkkioplus, sillä Ekonomien jäsenenä saat Platinum-tason edut käyttöösi. Palkkioplus on kevytyrittäjien laskuttamispalvelu, joka huolehtii puoles tasi tarvittavasta byrokratiasta kuten laskujen lähettämisestä, veroista ja muista velvoitteista. Palvelun avulla voit keskittyä vain omaan tekemiseen, ja Platinum-tasolla saat laskuttaa vuodessa 1000 euron edestä ilman pal veluveloitusta. Ken tietää, ehkä kevytyrittäjyys toimii ponnahduslautana johonkin isompaan tulevaisuudessa? Lisää Ekonomien palveluita keveästä ja ei niin keveästä yrittäjyydestä kiinnostuneille löytyy osoitteesta ekono mit.fi/jasenyys/yrittajille.

Innolla ensimmäistä tapaamista odottaen, Boomin Kylli Petra Käki

Yhteistyömahdollisuudet Boomin kanssa

TEKSTI Reetta Kiiveri

Oletteko tehneet pitkään opiskelijajärjestöjen kanssa yhteistyötä tai haluaisitteko lähteä tes taamaan, minkälaista se on? Boomi on avoin rakentamaan yhteistyötä juuri teidän lähtö kohdistanne ja toiveidenne mukaan. Boomi on tunnettu aktiivisuudestaan Tampereen opis kelijayhteisössä ja tarjoaakin laajan kattauksen mahdollisuuksia näkyä, kuulua ja osallistua. Poikkitieteelliset tapahtumamme tarjoavat laajan yleisön niin Tampereella kuin muissakin Suomen opiskelijakaupungeissa. Pidämme arvossa pitkäaikaisia, lyhyempiä kuin kertaluontoi siakin kumppanuuksia. Yrityksenne voi hypätä mukaan perinteisiin tapahtumiin ja valmiisiin yhteistyöpaketteihin tai voimme ideoida kanssanne täysin uusia tuulia!

Tapahtumat

Boomi ry on tunnettu aktiivisuudestaan ja näkyvyy destään Tampereen opiskelijayhteisössä. Boomin jär jestämiä tapahtumia on vuodessa yli sata, joista tun netuin on suurin ja kaunein Hämeenkadun Appro. Tämä poikkitieteellinen tapahtuma tuo yhteen eri alojen opiskelijoita ympäri Suomen ja onkin herkul linen tilaisuus yritysyhteistyöhön. Ainejärjestöllämme on vuosien rautainen kokemus laadukkaiden opiskeli jatapahtumien järjestämisestä niin omalle jäsenistölle kuin poikkitieteellisesti. Suurien tapahtumien lisäksi järjestämme liudan yksittäisiä tapahtumia oman ai nejärjestön opiskelijoille, kuten rekrytointimessun, yritysvierailuja Tampereella ja Helsingissä, sekä paljon muuta.

- Hämeenkadun Appro

- Särkän Märkä

- Vuosijuhlat

- Poikkitieteelliset Haalaribileet

- Helsingin Excu

- Ruotsin Excu

- Vappuviikot

- Smurffiviikot

- Asiaviikko

- Boomi Business Expo -rekrytointimessu

- Yritysvierailut eli excut

- SporttiAppro

- Pikkujoulut

- Lisätäänkö tähän listaan ensi vuonna tei dän kanssa järjestetty tapahtuma?

Näkyvyysmahdollisuudet

Boomi näkyy ja kuuluu, kuten myös yhteistyökumppanit eri kana villamme. Boomin yhteistyökentällä on tapahtumien lisäksi laajasti muita mahdollisuuksia näkyä, joista yksi hyvä esimerkki on viime vuonna lanseerattu Boomi Business -Instagram. Tällä tilillä nos tamme yhteistyöyritysten ajankohtaisia julkaisuja, esittelemme yh teistyökumppaneitamme edustajien urapolkuja sekä teemme nos toja auki olevista rekrytoinneista. Julkaisemme verkkosivuillamme Työpaikkapörssiä, jossa yrityksien työpaikkailmoitukset kohtaavat esimerkiksi uudet ja innokkaat kesätyönhakijat sekä uunituoreet valmistuneet. Tarjoamme mahdollisuuksia myös perinteiseen printtimediaan, podcastiin ja opiskelijoille tarjottavin jäseneduin voitte saada boomareista pitkäaikaisia asiakkaita. Ostamalla mai nospaikan sinisiin haalareihin tulee mainoksenne liikkumaan ym päri Tamperetta ja Suomea läpi opiskeluvuosien!

- Nettisivut boomi.fi

- Työpaikkapörssi

- Boomi Business Instagram, Facebook ja LinkedIn

- BoomiPodi-podcast

- VapaaBoomari-lehti

- Opiskelijahaalarit

- Jäsenedut

Päluu uuteen normääliin

Vuoteeni Boomin yrityssuhdevastaavana lähdin ensisijaisesti toiveikkaana, vaikka tammikuussa elettiinkin vielä ko koontumisrajoitusten ehdoilla. Pestini on siitä erityisen erityinen, että poikkeustilanteista huolimatta tietyt peruspalikat pyörii: yritykset haluavat viestiä työpaikoistaan ja toiminnastaan, ja me haluamme varmistaa jäsenistöllemme kattavat edut sekä ajankohtaista tietoa työmarkkinoilta. Yhteistyökumppaneiden kanssa viestitään aktiivisesti ja etsitään yhdessä keinot, joilla saavutamme molempien osapuolien tavoitteet. Kumppaneitamme ja heidän joustavuuttaan ei voikaan arvostaa liikaa, sillä ketterästi ja nopealla aikataululla saa (yllättävänkin) paljon aikaan. Tammikuun perinteistä Boo mi Business Expo -rekrytointimessua ei pystynyt järjestämään nyt toisena vuonna putkeen, mutta sen sijaan saimme huiput esittelijät viideltä yritykseltä kertomaan tiedonjanoisille boomareille tarjolla olevista kesätyöpaikoista. Lyhyesti sanottuna – homma pelaa.

Visio vuoteeni Boomin yrityssuhdevastaavana oli samaan aikaan selkeä ja kysymysmerkki. Vielä alkuvuodesta ei voinut tietää, millaisessa maailmantilanteessa vuosi tulisi kulumaan. Se oli selvää, että paluu takaisin normaalimpaan maailmanjärjestykseen olisi aika vaalia perinteitä, sekä rakentavasti kehittää olemassa olevan päälle jotain uutta. On äärimmäisen tärkeää vaalia niitä tukijalkoja, joille yrityssuhdesektori on rakennettu. Avoimesta keskusteluyhteydestä, aktiivisesta viestinnästä ja yhdessä järjestetyistä tapahtumista ei voida tai ennemminkään haluta tinkiä.

Uudempien konseptien, kuten Boomipodin kehittäminen ja LinkedInin hyödyntäminen kuuluu myös yrpän to do -listalle. Jään innolla seuraamaan, miten LinkedInin uusi Boomi Business -ryhmä tulee pärjäämään. Ryhmä on luotu tuomaan Työpaikkapörssi lähemmäs opiskelijoita Facebookin aktiivisen käytön vähentyessä. Myös verkostoitumismie lessä on hyödyllistä tuoda työnantajat lähemmäs opiskelijoita, ja parhaassa tapauksessa tarjota opiskelijoille matalan kynnyksen kanava lähestyä yhteistyökumppaniyritystemme edustajia.

Alkuvuoden hiljaisemman jakson jälkeen onkin riittänyt tekemistä, joka on ihanaa. Keväällä pääsimme pitkän tauon jälkeen Helsingin Exculle, josta ei puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita Suomen sään tarjottua kauneintaan. Myös perinteiset yritysvierailut saatiin takaisin tapahtumakalenteriin, jonka PwC starttasi herkullisen aamupalapöydän äärellä. Syksy ei onneksi tule jäämään kevään jalkoihin, sillä heti syyskuussa koittaa vuoden suurin asiatapahtumien sarja – Asiaviikko. Tulossa on myös mielenkiintoisia yritysvierailuita niin perinteisessä muodossa kuin ExcuApprona!

Yhteistyo on voimävärä

Boomin toiminnan kulmakiviä ovat laadukkaat ja monipuoliset kumppanuudet. Tämän voi huomata aina viikon alussa Boomilaaksoon tuoduista välipalahedelmistä Instagram takeovereihin asti. Se tässä on hienointa: yhteistyöstä on niin moneksi. Tätä olenkin lähtenyt kehittämään huolella kuluneena vuonna. Massasopimuksien sijaan Boomissa yksilöidään yhteistyöt kunkin yrityksen toiveiden mukaisesti. Kun yhteistyö on rakennettu vastavuoroisesti, on yh teistyö aina sitä merkityksellisempää. Vaalimme olemassa olevia, pitkäaikaisia kumppanuuksia samalla pitäen silmät auki uusille mahdollisuuksille. Ylpeänä voin sanoa, että parasta tässä pestissä on ne ihmiset ja yritykset, joiden kanssa järjestötyötä saa tehdä.

On luonnollista, että esimerkiksi tapahtumat eivät ole kaikille yrityksille ajankohtaisia tai edes tarkoituksenmu kaisia. Tästä lähtökohdasta yhteistyökentälle on tuotu vuosikumppanuuksien rinnalle kevyempiä näkyvyyspaketteja, jotka ovat ilokseni tuoneet uusia yrityksiä lähestymään opiskelijoitamme. On hienoa nähdä Boomin vetovoimaisuus yritysmaailmassa. Se kertoo vuosien panostuksesta Boomin toimintaan, ja siitä, miten suurella sydämellä yhteistä jär jestöämme on luotsattu eteenpäin. Monipuolisella yhteistyötarjonnalla voidaan varmistaa, että esimerkiksi verkkosi vuillamme pyörivä Työpaikkapörssi pysyy laadukkaana ja näyttää realistisen kuvan niistä työmahdollisuuksista, joita opiskelijoillemme sekä alumneillemme on tarjolla.

On kunnia ja rikkaus, miten aktiivisesti yritysyhteistyökumppanimme haluavat olla mukana niin Boomin arjessa kuin juhlassa. Kumppanimme ovat oman toimialansa huipulla ja ovat valmiita siirtämään tietojaan myös nuoremmille sukupolville, jotka saavat samalla arvokasta ekstraa yliopisto-opintojen oheen. Kohtaamiset työmaailman ahertajien kanssa ovat arvokkaita kokemuksia, jolloin utelias boomari voi päästä kysymään tulevista Trainee-paikoista, pyytää tarkennusta yritysvierailun aiheesta tai vaikka pyytää parhaat lounasravintolasuositukset!

Boomärit tuleväisuuden tekijät

Opiskelijat kartuttavat valmiuksiaan työelämään myös luentosalien ulkopuolella. Kauppatieteet avaavat onneksem me laajan pelikentän, jossa jokainen voi omien kiinnostuksiensa mukaan yksilöidä omaa osaamistaan. Yritysten kanssa yhteistyössä järjestetyt tapahtumat ja ajankohtaiset julkaisut edesauttavat sitä, että boomarit saavat reaaliaikaisen katsa uksen siihen, mitä työmarkkinoilla tapahtuu. Samalla saamme arvokasta tietoa siitä, millaisia valmiuksia opiskelijalla on hyvä olla siirtyessään työelämään. Yrityskumppaneitamme voi nähdä myös tiettyjen pääaineiden vierailijaluennoit sijoina, joka demonstroi loistavasti, miten yliopiston opit voidaan tuoda käytäntöön.

Joku on saattanut kuulla lentävän lauseen: ”Tää on tekijöiden maailma.” Vaikken sitä itse täysin allekirjoita, on lauseessa aavistus totuuttakin. Boomissa on liuta aktiivisia tekijöitä, joilla on paloa antaa aikaansa yhteiseen tekemiseen. Boomi on verraten hyvin aktiivinen ja ammattimainen järjestö suurella (sini)sydämellä. Monet yhdistävät opiskelun, työn ja harrastukset menestyksekkäästi ja oppivat samalla tärkeitä taitoja itsensä johtamiseen. Boomin jaosto- ja ker hotoiminnassa pääsee hiomaan tapahtumien järjestämisen lisäksi myös myynti-, organisointi- ja tiimitaitoja erilaisten projektien parissa. On hienoa nähdä, miten työmaailmassa boomareita arvostetaan.

Myös Boomista valmistuneille välitetään tietoa työpaikoista ja muista ajankohtaisista aiheista. Alumnitoimintaa kehitetään vuosi vuodelta, jotta valmistuville ja valmistuneille boomareille voidaan mahdollisimman kohdennetusti viestiä juuri alumneita kiinnostavia asioita. Alumnit ovat usein näkyvillä ja tärkeässä roolissa yritysvierailuissa, sillä vanhoja boomareita voi bongata esittelemässä nykyisiä työpaikkojaan ja kertomassa omista urapoluistaan. Valmistuttua ei tarvitse täysin luopua myöskään tapahtumista, sillä Boomi tarjoaa alumneille myös vielä tällä saralla toimintaa, kuten syksyn legendaariset alumnien rapujuhlat!

Rohkeästi eteenpäin

Boomin yrityssuhdesektori toimii lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Toimijoiden vaihtuessa on jokaisen vuoden visio ja sen toteutus kunkin yrityssuhdevastaavan näköinen. Toiminnan takana on kuitenkin lähtökohtana ajatus siitä, että Boomi on luotettava ja houkutteleva kumppani niin yrityssuhteiden kuin tapahtumayhteistöiden saralla. Tämän kes kiössä on mielestäni erityisesti aktiivisuus, laadukkaat asiatapahtumat sekä laajan yleisön tavoittavat Boomi Business -kanavat. Yrityssuhdesektorilla on tärkeää löytää jatkuvasti ne parhaat ja mielekkäimmät tavat johdattaa tulevaisuuden tekijät sinne, missä tapahtuu nyt.

Boomissa tehdään ja ollaan valmiita kokeilemaan uutta. Tämä näkyy erityisesti tapahtumakentällä, jossa on juuri päästy näkemään, kuinka uusi poikkitieteellinen tapahtuma KiskoFest on tuonut opiskelijat Tampereen Ratikan kyy tiin. Tapahtumien keskiössä on jäsenistö, jotka aidosti pitävät Boomin tapahtumatarjonnasta ja haluavat käyttää niihin aikaansa. Voin siis ylpeänä sanoa, että meillä on aikas hieno järjestö ja sen eteen on kunnia tehdä töitä.

ALUMNIEN URATARINAT

Juho Ranta-Ylitalo Veroasiantuntija, Lecklé Oy

Vero-oikeutta, laskentatoimea ja pedagogiikkaa

Juho Ranta-Ylitalo aloitti akateemisen polkunsa kauppatieteiden opintojen parissa Jyväskylän yliopistossa, jossa kandidaatin tutkin non pääaineeksi valikoitui laskentatoimi. Kokeilumielessä hän otti opintosuunnitelmaansa henkilöverotuksen kurssin, jonka myötä kiinnostus vero-oikeutta kohtaan heräsi ja kanditutkintoon sivuai neeksi valikoituikin kauppaoikeus. Vero-oikeuden kurssit suorite taan yhteistyössä Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa, ja nämä opinnot johtivatkin siihen, että keväällä 2020 Ranta-Ylitalo päätti hakea Tampereelle, vero-oikeuden maisteriohjelmaan. Jokseenkin yllättävä sivuaine maisteritutkintoon valikoitui taasen Jyväskyläs tä; Ranta-Ylitalo suoritti joustavaa opinto-oikeutta hyödyntäen eli ”JOO-opintoina” aikuiskoulutuksen pedagogisen pätevyyden. Hä nen mukaansa pedagogiset opinnot kehittivät erityisesti vuorovai kutustaitoja, jotka luonnollisesti ovat jatkuvasti läsnä työelämässä, sekä avaavat mahdollisuuden esimerkiksi tuntiopettajan työhön.

Vero-oikeuden opinnoissa Ranta-Ylitalon mielestä mielekkäin tä on ollut opetuksen korkea laatu ja joustavuus. Kahta pääainet taan vertaillessa hän toteaa, että laskentatoimi on pitkälti nume roiden kanssa työskentelyä, kun taas vero-oikeus on luonteeltaan enemmän kirjallista, vaikka jonkin verran laskemista siihenkin sisältyy. Vero-oikeus pääaineena on myöskin hieman rajatumpi kuin laskentatoimi. Näkökulmasta ja opiskelijasta riippuen tämän voi nähdä joko hyvänä tai huonona puolena, mutta Ranta-Ylitalo muistuttaa, että sivuaineilla ja muilla kurssivalinnoilla voi itse vai kuttaa tutkinnon laajuuteen pääaineesta riippumatta. Laskentatoi mi ja vero-oikeus on hänen mielestään hyvin toisiaan täydentävä yhdistelmä, ja esimerkiksi nykyisessä työssään veroasiantuntijana hän käsittelee paljon yritysten tilinpäätösdataa.

Omien opintojen suunnitteluun neuvoksi Ranta-Ylitalo antaa, että kaikkea kannattaa kokeilla avoimin mielin; ”opinnot tarjoavat mahdollisuuden kokea ja nähdä monenlaisia aloja, näkökulmia ja lähestymistapoja, ja tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää hyödyk si.” Omien opintojensa kokonaisuuteen hän on hyvin tyytyväinen, mutta aina toki jälkikäteen katsoessa joitain yksittäisiä pienempiä asioita olisi voinut tehdä toisin. Ranta-Ylitalo kuitenkin uskoo, että omien opintojen koostamisessa täydellistä suoritusta ei olekaan, joten asiaan ei kannata suhtautua liian vakavasti. Opintojen ede tessä ymmärrys siitä, mitä haluaa tehdä ja mihin suuntaan opintoja viedä, kasvaa. ”Ja se, että se ymmärrys kasvaa, vaatii myös sellaisia valintoja, jotka jälkikäteen näyttävät epätäydellisiltä.”

Työelämän valintoihin kehittymispolku edellä

Armeijan jälkeen, ennen yliopisto-opiskelun alkua, Ranta-Ylitalo teki muutaman vuoden myyntitöitä huonekaluliikkeissä. Nämä hommat jatkuivat myös koulun alettua aina kalenterin antaessa periksi, esimerkiksi viikonloppuisin ja kesä- ja talvitauoilla. Toisen vuoden jälkeen henkilöverotuksen kurssin käytyään Ranta-Ylitalo haki onnistuneesti Verohallinnolle kesätöihin. Siellä hän viettikin kaksi kesää ja yhden vuodenvaihteen. Tuorein käänne hänen ural laan on ollut maisterivaiheen loppupuolella siirtyminen julkiselta yksityiselle puolelle nykyiseen tehtävään. Tällä hetkellä Ranta-Yli talo työskentelee lakitoimisto Leckléllä veroasiantuntijana. Työelä mänsä aikana hän on oppinut sen, että mitään työtä ei kannata väheksyä, sillä kaikesta on löydettävissä kehittymismahdollisuuksia. Myyntitöissä kehittyivät aina tärkeät vuorovaikutustaidot, ja oman alan tehtävissä taas painottuu substanssiosaamisen kasvaminen. Verohallinnon kokemusta hän suosittelee kaikille aiheesta kiinnos tuneille, sillä työssä näkee, miten verotusjärjestelmä Suomessa oi keasti toimii ja mistä verotuksen toimittamisessa päivän päätteeksi on kysymys.

TEKSTI Asta Isotalo & Helmi Kullas KUVAT Iris Larmi & Juho Ranta-Ylitalo

Moninaisia työtehtäviä ja itsensä haas tamista veroasiantuntijana

Ranta-Ylitalon nykyinen työ veroasiantuntijana sisältää paljon asiakirjojen valmistelua ja yhteyden pitoa asiakkaisiin. Työtehtäviin kuuluu esimerkiksi yrityksen rakennejärjestelyihin ja sukupolvenvaih doksiin liittyvien ennakkoratkaisuhakemusten laatimista, asiakkaan avustamista veroilmoituksen laatimisessa ja verotarkastuksessa ja verotarkastus kertomuksen vastineen laatimista, sekä yrityskaup poihin liittyvien veroriskien arviointia osana Due Diligence -tarkastuksia.

Työnsä parhaita puolia Ranta-Ylitalo luettelee monia. Opiskelujen ohessa töiden tekeminen on tuonut erilaista reflektiopintaa opintoihin, ja rat kaisujen löytäminen tosielämän verokysymyksiin on innostavaa; ”todellinen maailma on monesti paljon moninaisempi kuin se, miten asia kurssikir joissa esitetään.” Hyvällä tavalla haastetta työhön tuovat vaikeammat verokysymykset, joiden kohdalla asioita tulee pohtia monesta eri näkökulmasta. Ran ta-Ylitalo arvostaa korkealle myös sitä, että omat ja työnantajayrityksen arvot kohtaavat, ja työssä pääsee olemaan osa kasvavan yrityksen tarinaa.

Työssään Ranta-Ylitalo arvostaa myös mahdol lisuuksia päästä haastamaan itseään ja kehittymään kannustavassa ympäristössä. Itsensä haastaminen ja vastuun kasvaminen ovat hänen haaveissaan myös tulevaisuuden työuralla, sekä akateemisella polul la. Seuraavaksi hän aloittaa oikeustieteen opinnot Turun yliopistossa, pitäen silti pääpainon työssään. Päätös hakea seuraavaa koulupaikkaa kumpusi ve ro-oikeuden opintojen synnyttämästä mielenkiin nosta. Ranta-Ylitalon mielestään omia päähänpis toja opiskelun ja uran suhteen ei kannata tyrmätä, vaikka ne tuntuisivat aluksi hulluilta. ”Olen kuullut sanonnan, jonka mukaan kannattaa opetella yhdes tä kolmeen juttua, keskittyä niihin ja opetella teke mään ne hyvin. Mutta ennen kuin ne tai sen oman jutun löytää, on täysin ok kokeilla monenlaista.”

Kaikista työpaikoistaan yli puolet Ranta-Ylitalo on saanut olemalla itse yhteydessä eri yrityksiin. Hän on listannut eri yhteyksissä esille tulleita mielenkiintoiselta kuulos tavia yrityksiä, ja osaan näistä päätynyt myöhemmin hakemaan ja työskentelemään. Hän näkee tämän tavan hyödylliseksi työnhaun lisäksi myös oman alan yrityskentän tuntemaan oppimisessa. ”Kannattaa rauhassa pohtia, mitkä ovat niitä asioita, joissa haluaisi päästä kehittymään, mitkä ovat niitä yrityksiä ja toimijoita, joihin haluai si tutustua paremmin ja sitä kautta orientoitua kesätyöhakuun tai valmistumisen jälkeiseen työhakuun”, Ranta-Ylitalo vinkkaa opiskelijoille. Samoin kuin kurssiva linnoissa, myös työpaikkojen haussa ja etsimisessä hän painottaa avoimen mielen ja mielenkiinnon tärkeyttä, ” Jos sattumalta kuulee, että vaikka joku kaverin kaveri on töissä jossain mielenkiintoisessa positiossa tai yrityksessä, kannattaa mennä rohkeasti juttelemaan ja kysymään kokemuksista.” Aktiivinen tiedonhaku ja yleinen uteliai suus auttavan hahmottamaan omaa polkua, kauppakorkeakoulusta valmistuneilla kun on niin monenlaisia ja erilaisia uratarinoita kerrottavanaan.

”Olen kuullut sanonnan, jonka mukaan kannattaaopetella yhdestä kolmeenjuttua, keskittyä niihin jaopetella tekemään ne hy-vin. Mutta ennen kuin ne tai sen oman jutun löytää,on täysin ok kokeilla mo-nenlaista.”

Iris Larmi

Konsultti, Ecorys

Lahdesta Uppsalaan, Uppsalasta Tampereelle

Lahtelainen Iris Larmi päätyi lukiosta yhden au pairina sekä töissä vietetyn välivuoden kautta Ruotsiin, Uppsalaan opiskelemaan val tiotieteitä. ”Olin päättänyt, että haluan valtiotieteelliseen; lukiossa sanoin matematiikan opettajalle, että enpäs enää tarvitse ikinä ma tikkaa!” Valtiotieteellisessä Larmi opiskeli esimerkiksi kansainvälisiä suhteita, mutta niiden lisäksi taloustiede yllätti hänet positiivisesti, ja hän päätyi taloustieteen maisteriohjelmaan Tampereelle.

Ruotsissa Larmi vietti kolme ja puoli vuotta, mukaan lukien vaihto-opiskelun Ranskassa. Kesät hän työskenteli Suomessa pankis sa sekä vakuutusalalla. Ruotsissa opiskelun myötä kielitaitoa on kart tunut, ja samalla myös rohkeutta. ”Tuli tunne, että jos siitä selviän niin selviän mistä vaan. Totta kai kielen kanssa oli aluksi ongelmia, ja koulun aloitus aina jännittää.”

Kandidaatiksi valmistumisen jälkeen Larmi lähti Kööpenhami naan Opetushallituksen Business Finland -harjoitteluun puoleksi vuodeksi. Harjoitteluun kuului markkinatutkimusta sekä tapahtu mien järjestämistä. Tämän jälkeen Suomessa odotti puoli vuotta har joittelua ja toiset puoli vuotta työntekoa TietoEvryllä.

TietoEvryllä Larmi oli mukana projektissa, jonka asiakas oli jul kinen puoli Suomessa. ”Jokaisesta Pohjoismaasta oli kaksi eri har joittelijaa. Reissattiin Pohjoismaissa, ja päädyin lopulta palvelunhal lintatiimiin.” Larmilla ei ollut aiempaa teknistä taustaa, mutta se ei ollut este. ”Oli kivan erilaista hommaa, mitä olin aiemmin tehnyt. Työni koostui lähinnä it -työntekijöiden koordinoinnista.”

Minustako taloustieteilijä?

Harjoittelujen jälkeen Larmi siirtyi Tampereelle maisterivaiheeseen. Tampereelle hän päätyi sattuman kautta, ja kaupunki vaikutti hyväl tä opiskelijaelämän kannalta. Larmin mielestä varsinkin maisterivai heessa taloustieteen opintoihin keskittyminen kannattaa, eikä töiden samaan aikaan tekeminen välttämättä ole paras idea. ”Luentohar joituksia oli paljon ja ne oli aikaa vieviä, olin välillä yhdeksään asti illalla koulussa.” Sivuaineeksi Larmille valikoitui kansanterveystiede. ”Terveyden asiat kiinnostaa minua paljon, ja oli hienoa, että sivuai neen valinta oli niin vapaa. Sitä kannattaa hyödyntää.”

Larmi kannustaa opiskelijoita valitsemaan taloustieteen pääai neeksi. ”Taloustieteessä ehkä pelätään sitä matematiikkaa, ja toki se on aikaa vievä pääaine. Kuitenkaan en itse ole mikään matikkaih minen, ja matikka välillä turhauttaa minua. Jos yhtään kiinnostaa taloustiede, kannattaa antaa sille mahdollisuus.” Taloustiede on ollut Larmille työnhaussa etu; sitä arvostetaan työelämässä ja tiedetään, ettei se ole helpoin ala opiskella. ”Sanoisin että taloustieteilijänä voi tehdä oikeasti mitä vaan. Moni menee pankkiin esim. rahoitus- tai laskentatoimityyppisiin hommiin, ja toisaalta siitä voi lähteä myös tutkimuspuolelle.”

Harjoitteluista potkua kansainvälisyyteen

Keväällä 2021 Larmi kirjoitti gradunsa ja valmistui samalla, kun suoritti kolmen kuukauden harjoittelunsa Tukholman ulkominis teriössä. Tämä oli hänen virallinen maisteriharjoittelunsa. Larmi toimi kulttuuri- ja lehdistötiimissä sekä poliittisessa yksikössä, jossa tehtiin raportteja esimerkiksi talouteen ja kauppaan liittyvistä ilmi öistä. Lokakuussa 2021 Larmi jatkoi harjoitteluputkeaan, ja suorit ti Brysselissä Euroopan Komission Blue Book -harjottelun.

Blue Book -harjottelu on vastavalmistuneille tai valmistumassa oleville tarkoitettu Euroopan Komission harjoittelu, johon hyväk sytään muutama kerta vuodessa noin 1000 harjoittelijaa ympäri Eurooppaa. Larmi työskenteli terveyden ja ruokaturvallisuuden puolella taloustieteilijän roolissa. ”Autoin ja tuin vaikuttavuusa nalyysin laatimisessa. Valmistelimme analyysia EU-lainsäädännön vaikutuksista alaan.”

Larmilla on vakuuttava tausta harjoitteluiden parissa, ja hän suosittelee niitä kaikille. ”Kannattaa uskaltaa lähteä ulkomaille, jos vain saa tilaisuuden! Aina pääsee takaisin Suomeen, ja asioilla on ta pana järjestyä.” Kansainvälisissä projekteissa suhteilla on suuri mer kitys, johon suomalaiset eivät välttämättä ole tottuneet. ”Brysselissä opin, että kynnys kysymiseen kannattaa pitää pienenä; kannattaa ihan puolitutuillekin laittaa viestiä jos tietää jonkun, joka on ollut vaikka töissä jossain jonne itsekin haluat.” Luonnostaan tämä ei tullut myöskään Larmille. ”Alkuun häpesin tällaisia tilanteita, mut ta nykyään tulee jo ihan luonnostaan. Ulkomailla vaan toimitaan näin, ja suhteilla on yritysten sisälläkin paljon suurempi merkitys kuin Suomessa.”

Merkityksellinen työ nyt ja tulevaisuudessa

Larmi työskentelee tällä hetkellä Hollannissa tutkimus- ja kon sultointiyritys Ecoryssa konsulttina. Työnkuvaan kuuluu vaikut tavuusanalyysien ja -raporttien laatimista EU-instituutioille. Tällä hetkellä pinnalla ovat vihreät sekä digitaaliset ilmiöt sekä energiaan liittyvät aiheet.

”En tiedä, mitä tekisin nykyään, jos olisin tehnyt eri töitä aiem min, mutta edellinen työ on aina hyödyttänyt seuraavan saamises sa. Työpaikat ovat muovanneet tietoisuuttani; en tiennyt monesta työstä mitään aiemmin. Olen oppinut uusista mahdollisuuksista, ja toisaalta jostain töistä olen oppinut, että tätä en halua tehdä.”

Larmille työn merkityksellisyys on tärkeää. Julkinen puoli kiinnostaa Larmia, koska hän haluaa tehdä työllään yhteiskunnal lista hyvää. ”Motivaatio työhön pitää minulla tulla muualta kuin pelkästään tuloksen tekemisestä, ja siksi julkinen puoli kiinnostaa ehkä enemmän kuin yksityinen. Tällä hetkellä toimin yksityisellä sektorilla, mutta työssäni on suora linkki yhteiskunnalliseen vai kuttamiseen.”

Tulevaisuuttaan Larmi ei ole ehtinyt suunnittelemaan liian tarkasti, eikä hän tiedä mitä se tuo tullessaan. ”Keskityn rauhassa tähän hetkeen.” Kokemustensa perusteella ei kuitenkaan liene ole van epäilystäkään, etteikö Larmi tulisi keksimään uusia seikkailuja työurallaan myös tulevaisuudessa.

”Kannattaa uskaltaa lähteä ulkomaille, jos vain saa tilaisuuden!Aina pääsee takaisin Suomeen, jaasioilla on tapana järjestyä.”

URAGALLUP: Mitä teet työksesi?

Uratarinoiden innoittivat meitä ura-aiheiseen kysymykseen myös tämänkertaisessa gal lupissa. Mitä eri pääaineita lukeneet Boomin alumnit tekevät työkseen? Me kysyimme –alumnit vastasivat!

Sanna Lavonen – valmistunut 2015, pääaine yritysjuridiikka

”Työskentelen Head of Talent Acquisition -roolissa Capgemi nillä (globaali IT-konsultointiyritys) vastaten rekrytoinneista sekä työnantajabrändistä. Minulla on seitsemän hengen tiimi, jonka kanssa olemme kasvattaneet yrityksen kokoa vuodessa 17 % (hlömäärä) vaativassa IT-osaajamarkkinassa. Roolini on sekoitus strategista suunnittelua, esihenkilötyötä ja prosessi kehitystä, mutta mukaan mahtuu toki operatiivistakin teke mistä, kuten rekrytointia ja esihenkilöiden kouluttamista.”

Anna Mustonen – valmistunut 2015, pääaine taloustiede

”Työskentelen Tampereen kaupungilla sote-palveluiden jär jestämisen parissa. Vastuullani on vammaispalvelujen osto palvelut. Tehtävänäni on käyttää 65 miljoonan euron budjet ti kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Vastaan yhteistyöstä palveluntuottajien kanssa, sopimuksista ja uusien hankinto jen valmistelusta. Parasta työssäni on sen merkityksellisyys ja monipuolisuus, vaikka helpolla ei siitä selviä, jos soteen aikoo sotkeutua.”

Jarno Lahtinen – valmistunut 2007, pääaine laskentatoimi

”15 vuotta ensin IT-alan myynti- ja johtotehtävissä ja nyt aloitin design-valai sinyrityksen toimitusjohtajana. Jo ennen valmistumista ajauduin aivan sattu malta yritysohjelmistojen pariin, vaikka en mikään ATK-mies olekaan, ja sain olla kasvattamassa Oscar Softwarea 20-kertaiseksi. Kun se ura oli nähty, sain viime joulukuussa syntymäpäivänäni vahvan intuition, että nyt pitää toteuttaa lapsuuden haave olla tekemisissä hienojen lamppujen kanssa. Sattui myös ole maan kaverin kanssa pöytälaatikossa vanha valaisinfirma Fosto Oy, joka taan noin osti Kera Interior -valaisinliiketoiminnan. Nyt rakennan pääosakkaana ja toimarina Fostosta menestyvää ja kasvavaa design-valaisinbrändiä kolmen muun wanhan boomarin kanssa.”

Unleash your talent

Want to know what it's really like to work as a consultant or developer? Join our Virtual Experience Program to use real-world skills on cases developed by our experts. You'll get an internship-like experience that you can complete in your own time. What's more, it's free and open for all.

Get started here:

VB TESTAA:

OPISKELUKAHVILAT

Opiskelupaikan

satunnainen vaihtelu usein virkistää ja tekee opiskelusta mielekkäämpää. Yli opiston kampus tarjoaa jo itsessään hyvät mah dollisuudet tähän, mutta joskus kun Linna, Bolan sohva ja oma etätyöpiste alkavat tuntumaan jo hieman kulutetuilta, voi vaihtelua etsiä esimerkiksi kahviloista.

Motivaatio opiskeluun kasvaa kummasti erikois kahvin ja kakkupalan äärellä ja pelkkä maise manvaihdoskin tuo mielekkyyttä opiskeluun ja työntekoon. VB:n toimitus testasi kaksi opiskeluys tävällistä kahvilaa Tampereelta, joten poimi vinkit talteen sopivan päivän varalle.

VB testaa: Bakery Cafe ja Puisto

Bakery Cafe

Tuomiokirkonkadulla, Stockmannin kävelykadulla sijaitsee kahvila, joka ei ole ehkä aivan yhtä monelle tuttu kuin Puisto. Bakery Cafe on pienehkö, mutta rauhallinen kahvila, joka sopii opiskeluun erittäin hyvin sen rauhallisuuden, sijainnin ja yleisen viihtyvyyden kannalta. Kahvila on tiloiltaan pienempi kuin Puisto, mutta pöydät on aseteltu riittävän väljästi, jotta omaan tekemiseen saa keskittyä rauhassa. Pöy tiä löytyy erilaisia ja itselle sopivan nurkkauksen opiskeluun löytää varmasti. Pistorasioita löytyy runsaasti ja pöydät ovat riittävän tilavia – kovin suurta porukkaa ei kuitenkaan täällä yhteen pöytään saa mah dutettua.

Bakery Cafe on aukioloajoiltaan hieman suppeampi, kuin esimer kiksi Puisto tai monet muut keskustan kahvilat – arkisin kahvila pal velee yhdeksästä viiteen, lauantaisin yhdestätoista alkaen. Myöhäisen illan opiskelusessiota Bakery Cafe ei siis mahdollista, toisin kuin Puis to. Siellä kuitenkin viihtyy hyvin muutamankin tunnin ajan keskellä päivää ja on optimaalinen esimerkiksi iltapäivän yhdistettyyn kahvija opiskeluhetkeen yksin tai kaverien kanssa.

Bakery Cafe on erityisesti suolaisten syö tävien puolesta oma suosikkini – täytetyt leivät ja suolaiset piirakat pitävät nälän loitolla, vaikka opiske lemaan jämähtäisi useammaksikin tunniksi. Tarjolla on myös erilaisia makeita leivonnaisia ja varsinkin erilaiset kakkupalat houkuttelevat vitriinissä joka kerta. Bakery Cafe tarjoaa myös ruokaisampia vaihtoehtoja, kuten salaatteja ja keittolounaan, mikäli kampuksen opiskelijaravintoloista haluaa vaihtelua lounaan suhteen.

Verrattuna Puistoon ja moneen muuhun keskustan kah vilaan, Bakery Cafe on melko rauhallinen, sattui sinne mihin aikaan tahansa. Aukioloaikojen ja yleisen tunnelman puolesta se ei välttämättä ole aivan yhtä viihtyisä kuin jotkin muut kahvilat, mutta itse viihdyn siellä sen rauhallisuuden, sekä tarjoilujen puolesta. Yksin opiskellessa Bakery Cafe on erittäin toimiva ja hyvä vaihtoehto ja suosittelen sen, sekä erityisesti heidän suolais ten leipien kokeilemista joko opiskelun parissa, tai kahvilahet kessä ilman suurempaa syytä.

Puisto

Tampereen ydinkeskustassa, Koskipuiston ja Hämeenkadun kupeessa sijaitseva Puisto on monelle varmasti tuttu paikka niin kahvilana, ra vintolana kuin kesäterassina. Monipuoliseen tarjontaan sisältyy myös loistavat puitteet opiskeluun.

Puiston parhaita puolia opiskelua ajatellen on sen tilavuus. Kah vila on tiloiltaan laaja ja pöytiä löytyy eri kokoisia niin että sopivan kokoinen löytyy varmasti, oli mukana sitten vain läppäri tai isompi kasa kirjoja. Pöydät ovat aseteltu kahvilaan niin, että toiset asiakkaat eivät ole kurkkimassa olan yli, vaan kahvilasta löytyy useita rauhallisia paikkoja keskittyä omaan työhön. Kahvilan sisältä löytyy myös tun nelmaltaan erilaisia pöytiä; laajojen ikkunoiden viereisissä pöydissä voi seurata Hämeenkadun vilinää ja nauttia luonnonvalosta, toisel la seinustalla taas on valaistukseltaan hämärämpiä pöytiä upottavien nahkaisten nojatuolien ja sohvaloosien kera.

Olennaista opiskelua ajatellen on myös käytännön asiat, kuten pistorasiat ja aukioloajat. Pistorasioita löytyy ympäri kahvilaa ja lähes jokaisen pöydän lähettyviltä, eli tietokone pysyy hereillä pidemmänkin opiskelupäivän ajan, eikä opiskelupistettä joudu valitsemaan pelkän pistorasian perusteella. Puisto palvelee asiak kaita viikollakin aamukahdeksasta jopa yhteentoista asti illalla, eli se soveltuu hyvin myös myöhäisempäänkin opiskeluajankohtaan.

Myös tarjoilujen puolesta Puistossa malttaa opiskella – listalta löytyy kahveja tavallisista suodatinkahveista erikoiskahveihin ja vitriinistä löytyy niin suolaista, kuin makeita leivonnaisia ja kak kupaloja. Puistossa tarjoillaan myös arkisin aamupala; ei siis ole huono idea kerätä kasalle isompaa porukkaa, käydä nauttimassa valmiiksi katettua aamupalaa ja jäädä siitä yhdessä viettämään opiskelupäivää.

TEKSTI: Aada Rouhiainen

KUVAT: Aada Rouhiainen

BOOMARISTA OSCARILAISEKSI

Oscar Software Oy:lla ja Boomi ry:llä on pitkä yhteinen histo ria, boomareita on työskennellyt ja työskentelee Oscarilla useissa eri rooleissa. Boomareista on kasvanut Oscarille mm. myyntipäälliköitä, asiakkuusjohtaja, HR Business Partner ja talouspäällikkö. Katso Oscarin avoimet työpaikat ja tule oscarilaiseksi careers.oscar.fi

Oscar Software Oy on vastuunkantajan asialla. Tarjoamme sinulle ja yrityksellesi parhaat ERP-ratkaisut rautaisella ammattitaidollamme. Oscar Software on toteuttanut monipuo lisia ratkaisuja teollisuuden, tukkukaupan, verkkokaupan, huollon ja palveluiden toimi aloille. Luotettavana kumppanina tuemme liiketoimintasi kehitystä - alusta maaliin asti. www.oscar.fi | myynti@oscar.fi

Boomin visio

TEKSTI Uula Lappalainen

Ainejärjestönä Boomi on yksi Tampereen aktiivisimpia ja suurimpia opiskelijatapahtumia järjestävä, jonka vuoksi se on hyvinkin tunnettu. Toisinaan tunnettavuudesta on hyötyä, toisinaan haittaa. Mitä Boomissa pitäisi muuttaa, kehittää tai poistaa, jotta ainejärjestön suosio saadaan pysymään ennallaan tai jopa kasvamaan? Onko kasvu edes tarpeellista ja haluttua?

Haastattelin aiheesta Boomin puheenjohtaja Eveliina Aakulaa ja Boomin strategiatoimikunnan puheenjohtaja Olli Ruotsa laista. Strategiatoimikunta on perustettu, jotta Boomissa olisi helpompi kehittää ja hallita kokonaisvaltaista strategiaa ainejärjes tön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Toimikunnan tarkoitus on luoda suuntaviivat pidemmäksi ajaksi kestämään yli hallituskaudet. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi kassavirran ja henkilöstörakenteen pitkäjänteistä suunnittelua.

Eveliina:

Mieleen tulee kaksi kehityskohtaa, jotka ovat vastuullisuus ja läpinäkyvyys. Vastuullisuuden osalta huomioon voisi ottaa enem män ympäristön ja yhteiskunnan näkökulmaa. Esimerkiksi aktiivitoimijoiden jaksamiseen olisi tärkeää panostaa, jotta aktiivinen ainejärjestötoiminta on mahdollista myös tulevaisuudessa.

Läpinäkyvyyden osalta kaikki eivät välttämättä tiedä täysin mitä hallitus tekee, mutta toisaalta esimerkiksi viikkotiedotteessa kerrotaan hallituksen kokouksien päätöslistat. Läpinäkyvyyttä tullaan lisäämään julkaistavien dokumenttien avulla.

Olli:

Yksi toimikunnan tunnistama kehityskohde on dokumentointikäytännön rationalisointi. Dokumenttirunko pitäisi olla yhtenäi sempi ja selkeämpi, niin hallituksen kuin toimihenkilöidenkin osalta. Dokumentoinnin ollessa järjestelmällisempää on asioiden kehittäminen vuodesta toiseen helpompaa. Tämä on olennaista etenkin, jos jotain täytyy tarkistaa ja ylipäätänsä seuraavan pestiin ryhtyvän aloitus on luonnollisempaa jatkumoa edellisen työlle. Toinen mieleen tuleva pohdinnan arvoinen seikka on myös pesti kohtaisten toimivaltuuksien tarkempi määrittely uudessa taloussuunnitelmassa.

Eveliina:

Boomi on jäsenmäärältään pieni kylterijärjestö, yksi pienimmistä. Kuitenkin näkyvyydessä ja tapahtumien järjestämisessä Boomi painii kokoaan raskaammassa sarjassa. Isoin syy tälle on aktiiviset jäsenet, jotka ovat valmiita uhraamaan omaa vapaa-aikaansa yhteisen hyvän eteen. Esimerkiksi vuoden 2014 hallitus teki suuren työn remontoidessaan ainejärjestön tilat uuteen uskoon. Toi sena esimerkkinä toimikoon innokkaiden tutorhakijoiden määrä. Lisäksi nyt syksyllä on tulossa TREY:n edustajistovaalit, jossa haluamme pitää boomariedustusta yllä. Tämä on yksi kanava jokaiselle Boomin jäsenelle vaikuttaa ja käyttää ääntään.

Olli:

Aktiiviset jäsenet mahdollistavat tämän. Toisaalta myös aktiiviselle jäsenistölle on ainejärjestön puolesta tarjolla hyvät puitteet kehittää Boomia eteenpäin, sillä esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen on tehty pohjatyötä vuosia ja tilat ovat kunnossa.

Mitä Boomissa pitäisi kehittää, poistaa tai muuttaa?

Boomi on iso ainejärjestö. Mitkä koet olevan syitä tälle ja mitkä ovat keinot ylläpitää näkyvyyttä?

” Strategiatoimikunta koostuu kahdeksasta jäsenestä, jotka ovat vasemmalta ylhäältä lueteltuna Eveliina Aakula (Hallituk sen edustaja), Heli Mäki, Santeri Seppälä, Olli Ruotsalainen (toimikunnan puheenjohtaja), Heidi Kärkkäinen, Emmi Hautakangas (toimikunnan sihteeri) ja Mikko Malmström. Kuvasta puuttuu Sanelma Uusitalo.”

Mihin Boomin tulevaisuus suuntautuu? Onko Boomilla jotain tiettyjä tulevaisuuden tavoitteita?

Eveliina:

Jäsenmäärään emme voi vaikuttaa, tilat ja tapahtumat ovat hyvät, joten näiltä osin en näe tulevaisuudessa kehitettävää. Uudessa strategiassa korostetaan yhdenvertaisuutta ja vapautta, esimerkiksi alkoholin käytön tai käyttämättömyyden osalta ja koronakrii sin jälkeistä aikaa. Tiivistettynä tulevaisuuden tavoite on olla Suomen laadukkain ainejärjestö.

Olli:

Toimikunnan kautta on tullut esille pari juttua. Koronasta palautuminen ja vastaaviin kriiseihin varautuminen on olennainen. Pandemia söi huomattavasti Boomin tulovirtaa muun muassa tapahtumien peruuntumisten vuoksi, jonka takia pitää olla keinot vastaaviin kriiseihin. Tämän lisäksi pinnalla on ollut sellaisia aiheita kuin yhdenvertaisuuden kehittäminen Boomissa, ja työ määrän jakaantuminen hallitukselle, toimihenkilöille ja muille. Olemme myös pohtineet sitä, kuinka palkattu henkilöstö voisi vaikuttaa ainejärjestöön.

Pitäisikö Boomin laajentaa tai kaventaa toimintaansa jollakin saralla?

Eveliina:

Mielestäni tapahtumia järjestetään aika lailla niin paljon kuin se on järkevää, yksinkertaisesti kalenterista ei löydy juurikaan tilaa enää uusille. Minulle on kuvattu Boomia höyryjunana, jonka vauhti vain kiihtyy koko ajan ja aktiivisten toimijoiden voi olla entistä hankalempi hypätä kyytiin, koska ainejärjestö kasvaa. Mielestäni on olennaisempaa keskittyä aktiivisten toimijoiden jak samiseen kuin jatkuvaan kasvuun.

Olli:

Etenkin tähän kysymykseen on hankala vastata, sillä strategian kehitystyö on kesken. Kehitystyö valmistuu syyskokoukseen 2022 mennessä ja sitä ennen käymme muun muassa vanhan strategian lävitse ja arvioimme kuinka se vastaa nykyhetkeä. Toinen olen nainen tekijä uuden strategian kehitystyössä on keväällä tehdyn jäsenistökyselyn läpikäyminen.

TEKSTI Roosa Uusitalo ja Meltwater KUVA Kim Virtanen

Pääsin haastattelemaan Kim Virtasta, lahtelaistaustaista kauppatieteiden maisteria, joka on luonut uraa Meltwaterilla valmistumisvuo destaan 2016 asti. Virtanen luki Tampereen yliopistossa pääaineena johtamista ja innostui Meltwaterista Boomin yrityssuhdejaoston järjestämällä exculla. Nykyään hän toimii Meltwaterin molempien Suomen uusasiakashankinnan yksiköiden johtajana, New Business Directorina.

Miettikää millaisia ihmisiä olette ja mikä teitä kiinnostaa, ekonomin koulutus mahdollistaa kuitenkin melkein mitä vaan. ”

Mitään selkeää urasuunnitelmaa Virtasella ei ollut aloittaessaan kauppatieteiden opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 2012. Pääaineeksikin valikoitui johtaminen pääasiassa siksi, että se tuntui hänelle luontevimmalta ja hel poimmalta vaihtoehdolta. Ehkä taustalla saattoi kyteä myös lukioiässä syntynyt haave olla joskus toimitusjohtaja. Selvää Virtaselle oli kuitenkin se, että hän haluaa elämässään keskittyä tekemään sellaisia juttuja, jotka kiinnostavat aidosti häntä itseään, riippumatta siitä mitä muut ajattelevat tai arvostavat.

Meltwateriin Virtanen tutustui ensimmäisen kerran vuonna 2015 ollessaan Boomin yrityssuhdejaostossa. Hän oli mukana järjestämässä excua, jossa Meltwaterin edustajia tuli Boomilaaksoon esittelemään yritystä. Ennakkoon Virtanen oli suhtautunut skeptisesti ja naurahtaakin nyt kertoessaan, kuinka on jälkikäteen selannut tyttöystävälleen lähettämiä viestejä, joissa kertoo, ettei ainakaan ole kiinnostunut hakemaan Meltwaterille. Bolassa järjestetty excu muutti miehen ajatukset kuitenkin täysin. Häntä puhutteli se, miten yritys kertoi olevansa ”ponnahduslauta uralle” ja se, miten Meltwaterilla oli nuoria ja inspiroivia tyyppejä töissä, vieläpä esimiesasemassa oli vakuuttavaa.

Virtanen kertoo olleensa aina kunnianhimoinen, vaikkei se hänen mukaansa ole aina ulospäin näkynytkään. Konkreettinen osoitus kunnianhimosta on kuitenkin se, että ensimmäisen hakukerran Meltwaterille päädyttyä kieltävään vastaukseen, hän puristi vuodessa opintonsa loppusuoralle, sen jälkeen haki uudestaan ja tuli valituk si myyntikonsultin tehtävään. Virtanen kuvailee myynnin olleen hänelle pitkään ”punainen vaate” ja aiempaa työkokemusta hänellä olikin B2B- ja B2C-asiakaspalvelusta. Silti hän koki, että hänellä on myyntiin sopivia luon teenpiirteitä: myyntityötä tehdään nopeasyklisessä ympäristössä, jossa palautetta suorituksesta saa välittömästi ja jossa työssä kehittymisen lisäksi oppii myös itsestään.

Meltwaterilla vuonna 2016 Virtasen ura alkoi samaan tapaan kuin monella muullakin, myyntikonsulttina toi sessa Suomen uusasiakashankinnan yksikössä. Jo vuoden päästä siitä hän opetti oman työnsä sivussa uutta myyn tikonsulttia ja pikkuhiljaa vastuu ja oman tiimin koko kasvoi. Virtanen selittää Meltwaterin toimintakulttuurin perustuvan ansaintalogiikkaan: jos olet hyvä työssäsi, saat lisää vastuuta ja pääset etenemään yhä haastavampiin tehtäviin. Esimiestehtäviin ja johtajiksi ei palkata ketään talon ulkopuolelta, vaan yritys ”kasvattaa” johtajat omien työntekijöidensä joukosta. Virtasen kohdalla eteneminen on ollut nopeaa, sillä kolmen vuoden päästä työuran alka misesta hänet ylennettiin yksikönvetäjäksi ja nyt viimeisimpänä keväällä 2022 New Business Directoriksi, jona hän vastaa molemmista Meltwaterin Suomen yksiköistä.

Nykyisessä roolissa myyntityötä on yhä vähemmän ja sen sijaan työ koostuu tulevaisuuden suunnittelusta, strategisten päätösten ja linjanvetojen tekemisestä, sekä muiden ihmisten auttamisesta kehittymään. Juuri ihmisten kanssa työskentely onkin Virtasen mielestä parasta. Nuoruuden haave toimitusjohtajuudestakin kumpusi aikoinaan nimenomaan siitä, että silloin pääsee auttamaan muita. Merkityksellisyyttä työhön tällä hetkellä tuo myös mielen kiintoinen toimiala, työn monipuolisuus ja se, miten hän pääsee työssään konkreettisesti vaikuttamaan asioihin. Merkitykselliseltä tuntuvat asiat ovat vuosien saatossa vaihdelleet, mutta yksi on pysynyt aina samana: ”Ei ole yhtään maanantaita, jolloin olisi ärsyttänyt mennä töihin, vaan töissä on oikeasti kivaa.”

Kysyttäessä tulevaisuudensuunnitelmista Virtanen vastaa olevansa tyytyväinen työhönsä tällä hetkellä, mutta olevansa edelleen kunnianhimoinen. Jossain vaiheessa hän haluaa edetä vielä eteenpäin – toivottavasti Meltwaterilla. Urahaaveena hän ei poissulje toimitusjohtajankaan roolia, koska vielä tärkeämpien ja strategisesti merkittävämpien päätösten tekeminen kiinnostaa. Se ainakin vaikuttaa varmalta, että itseään kiinnostavien asioiden tekemisestä ja seuraamisesta hän pitää kiinni. Samaan hän kannustaa myös muita boomareita: ”Miettikää millaisia ihmisiä olette ja mikä teitä kiinnostaa, ekonomin koulutus mahdollistaa kuitenkin melkein mitä vaan”.

MELTWATER PÄHKINÄNKUORESSA

Tänä päivänä Meltwater on kansainvälisesti media intelligence SaaS-palveluiden markkinajohtaja. Käytännön tasolla autamme tuote- ja palvelutarjoamallamme yrityksiä ratkomaan haasteita liittyen viestinnän mittaami seen, digitaalisen toimintaympäristön seurantaan, sosiaalisen median hallintaan ja vaikuttajamarkkinointiin. Muuttuvassa toimintaympäristössä uskomme, että kilpailijoiden edellä pysyvät ne organisaatiot, jotka pystyvät parhaiten tulkitsemaan ulkoista dataa ja tekemään siihen pohjautuvia päätöksiä. Meltwaterin SaaS-palvelut analysoivat ulkoista dataa miljoonista eri tietokannoista tuottaakseen asiakkailleen reaaliaikaista media- ja to imialatietoa. Suomessa jo 1700 yritysasiakasta luottavat sovelluksiimme, näiden joukossa mm. Kyrö Distillery, Kotipizza, Nordic Business Forum ja Saarioinen. Pääkonttorimme sijaitsee San Franciscossa.

Pääainevalintoja ja visioita

TEKSTI Tapio Uotila KUVA Tapio Uotila

Jos miettii jatkuvasti tulevaisuutta, ei pysty keskittymään nykyhetkeen. Silti visionäärinä oleminen ja kattavien tulevaisuuskuvien näkeminen nähdään pääsääntöisesti positiivise na asiana. Ihminen luonnostaan pyrkii kuvittelemaan tulevaisuutta hyvin pitkälle. Mut ta onko visiosta hyötyä?

Pohjimmiltaan, yksittäisen ihmisen tasolla, visio on kaksiteräinen miekka. Visio on hyödyllinen, mutta toisaalta on uskomattoman helppoa lähteä suorittamaan jonkun toi sen näkemystä omasta elämästä; mitä pitäisi tehdä ja miten. Visio esimerkiksi omasta opiskelu- tai työelämästä on helppo poimia ulkopuolelta miettimättä sitä itse sen pidem mälle. Tällöin kyse ei ole sisäisestä motivaatiosta, jonka voimalla ihminen on tehokas ja kokee työn mieluisaksi.

Yksi konkreettinen esimerkki tästä on jokaisella boomarilla edessä oleva, tai jo tehty, pääainevalinta eli opintosuunnan vahvistaminen. Kun valitaan aihepiiriä, jonka parissa tullaan viettämään suuri osa opiskeluajasta, pitäisi pyrkiä poistamaan muualta tulevat, ulkopuoliset visiot kuvasta. Pitäisi kyetä valitsemaan suunta, joka itseä todella kiinnos taa, ja josta on itselle hyötyä tulevaisuudessa. Pääainevalintaa ei ole järkeä tehdä jonkun ulkopuolelta annetun vision mukaan, vaan pitäisi sulkea muiden näkesmykset ainakin osittain pois. Vanhemmilta ja viisaammilta on aina järkevää kuunnella oppia, mutta on tärkeää erottaa vinkkien antaminen ja jonkun toisen vision omaksuminen.

Visiossa on myös tärkeä hahmottaa, että samaan maaliin voi päätyä montaa eri reit tiä. Ei ole mikään itsestäänselvyys eikä oletus, että tulevaisuudesta osaisi rakentaa jäsen tyneen kuvan, jonka saavuttamiseen vaaditut askeleet ovat tiedossa. Tulevaisuuskuvaksi riittää myös se, että tietää mihin haluaa päätyä ja tekee asioita sen eteen. Kaikkia välivai heita ei tarvitse tietää, eikä kaikkia muuttujia millään pystykään ottamaan huomioon. Pääainevalinnatkaan eivät ratkaise koko loppuelämän kulkua, vaan antavat lähinnä poh jan työelämässä tehtävälle oppimiselle.

Joskus itsensä kuvitteleminen tulevaisuuden tilanteissa voi harhauttaa nykyisyydes tä. On tärkeää miettiä tavoitteita ja tilanteita, joihin haluaa päätyä, mutta se ei ole kaikki kaikessa. Joskus on myös tärkeää katsoa nykyhetkeen ja huomata, että on tässä paljon jo tehtykin.

”Valintaa ei ole järkeä tehdä jonkun ulkopuolelta annetun vision mukaan.”

ARJEN ekotekoja

TEKSTI Aada Rouhiainen

Kun mietitään visiota ja sitä, millaisena haluamme maailman tulevaisuudessa nähdä, nousee keskeisesti esille vastuullisuus ja ympäristöön liittyvät asiat. Pitkällä aikavälillä esimerkik si ympäristöön, luontoon, sekä kulutukseen liittyvä vas tuullisuus on edelleen yhtä tärkeää, ja ajan kuluessa entistä tärkeämpääkin, kuin mitä se on ollut jo kuluneina vuosina. Vuoden alussa muuttunut maailmantilanne, jonka vaikutukset näkyvät edelleen ja osin jopa ovat tulossa vasta esille, saa taas jokaisen miettimään omaa kulutustaan ja omia valintojaan

Kierrättäminen

Ekoteko, josta muistutetaan jatkuvasti ja joka onkin varmasti monelle niin itsestäänselvyys, kuin jo kauan sitten opittu tapa, on kierrättäminen. Kierrättäminen on luultavasti yksinkertai simpia tapoja auttaa luontoa; se ei vaadi yksilöltä paljoa, mut ta laajemmassa mittakaavassa sillä on laaja merkitys, paljonko resursseja ja materiaaleja saadaan uusiokäytettyä.

Maailmanlaajuisesti poikkeuksellista ja kierrätystä merkit tävästi edistävää Suomessa on pullojen panttijärjestelmä. Kan nustin on yksinkertainen; kun viet tyhjän pullon tai tölkin kierrätykseen, saat rahaa. Samalla muovia ei päädy luontoon ja jo käytetyt pullot ja tölkit voidaan hyödyntää käytössä uudel leen. Usein kuitenkin rahallisen kannustimen puuttuessa muut lajitteluroskat päätyvät sekajätteeseen, tai pahimmillaan jopa luontoon. On yksinkertaista ottaa kartonki-, muovi- ja lasi roskat, sekä biojätteet erilleen muusta roskasta, eikä se vaadi välttämättä kuin yhden ylimääräisen astian tai kassin. Lähes jokaisen taloyhtiön pihasta löytyy kierrätyspiste, jonka luona roskat voi lajitella omiin paikkoihinsa.

tarkemmin myös oman talouden ja rahansäästön kannalta. Tähän artikkeliin on eritelty erilaisia arjen ekotekoja ja valintoja, joilla kukin voi edistää esimerkiksi vastuullisuutta, tehdä parempia valintoja luonnon tai ilmaston kannalta ja pi enentää samalla omaa kulutustaan. Teot saattavat tuntua pie niltä, mutta mitä laajemmin niitä noudatetaan, sitä suurempi vaikutus niillä on tulevaisuuden maailmaan – mikäli tämä tun tuu liian kaukaiselta hyödyltä, on niillä ainakin konkreettinen vaikutus omaan pankkitiliin.

KAUPPALISTAN KANSSA KAUPPAAN

Kun ostat kaupasta ruokaa ja elintarvikkeita, kulutus on väistämätöntä. Kulutat omia rahojasi, pakkausmateriaaleja, joita pakkauksessa on tarvittu, energiakustannukset tuotanto prosessin eri vaiheista, sekä itse elintarvikkeen. Ruoka on jokai selle elinehto, eikä sen ostamatta jättäminen ole ekoteko. Sen sijaan turhan ruuan ostamatta jättäminen on.

Liian usein tulee ostettua ruokaa, joka lopulta unohtuu jääkaapin kulmaan tai ehtii vanhentua ennen sen käyttämistä loppuun. Tehokas tapa välttyä tältä on suunnitella ennalta jonkinnäköinen runko viikon ruokiin ja tehdä valmis kaup palista ennen ostosreissua. Näin pystyy kartoittamaan todel liset tarpeet ja turhimmilta heräteostoksilta voi välttyä. Todel lisuudessa valmista suunnitelmaa ei ehkä ehdi tekemään joka viikolle, eikä suurin osa heräteostoksistakaan jää käyttämättä. Jonkinlainen suunnitelmallisuus ja pyrkimys olla ostamatta turhaan ja pahimmillaan vain roskista ruokkiakseen kuitenkin hyödyttää luontoa, sekä lompakkoa.

OSTA VAIN TARPEESEEN

Turhaan ostaminen ei ole ilmiö, joka näkyy vain ruuan kulu tuksessa – elämme kokonaisuudessaan todella kulutuskeskei sessä yhteiskunnassa, jossa mainokset, alennukset, pikamu otiketjut ja nopeasti muuttuvat trendit kannustavat meitä ostamaan enemmän, nopeammin ja halvemmalla.

Sanomattakin on selvää, että turhan tavaran ostamisella on merkittävä vaikutus omaan lompakkoon. Jos ostaa usein monta halpaa tavaraa, tulee niistä nopeasti enemmän kuluja kuin jos ostaisi harvemmin ja kalliimmallakin. Monet alelöy döt ja heräteostokset jäävät käyttämättä; siitä huolimatta koko niiden tuotanto- ja kuljetusprosessi on jo tapahtunut. Yk silötasolla vaikutus ei ole suuri, mutta kun kyse on kokonais esta yhteiskunnasta, joka perustuu kulutukselle, ongelma on merkittävä.

Harkitsemalla ostoksensa ja ostamalla tuotteita vain tar peeseen, jää turhat ostokset kauppaan. Laajemmassa mitta kaavassa tämä pienentäisi esimerkiksi pikamuodin kysyntää, joka tulee taas vähentämään sen tuotantoa ja sen aiheuttamaa ympäristötaakkaa. Tämän lisäksi jokainen voi pyrkiä haluamal laan tasolla perehtymään vastuullisempiin valintoihin, jotka voisivat loppupeleissä palvella ympäristöä ja omaa budjettia.

SUOSI JULKISIA KULKUVÄLINEITÄ, TAI KÄVELE

Viimeisenä toinen hyvin yksinkertainen, ehkä jopa loppu un kulutettu vinkki; suurimpia arjen ekotekoja on pyrkiä suosimaan kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä oman kulkuneuvon sijasta.

Yksityisautoilun tämänhetkisiä kustannuksia ajatellen on melko selvää, että joukkoliikenne tai pyöräily on huomattavasti halvempi vaihtoehto, kuin autolla kaikkialle kulkeminen. Sen lisäksi Tampere on joukkoliikenteeltään ja kävelymatkoiltaan, sekä -maastoiltaan kaupunki, joka mahdollistaa nämä valinnat ja tekee yksityisautoilusta päivittäisessä kaupunkiajossa vähem män tarpeellista; sekä lompakko, että ympäristö kiittävät!

"Teot saattavat tuntua pieniltä, mutta mitä laajemmin niitä noudatetaan, sitä suurempi vaikutus niillä on tulevaisuuden maailmaan"

Moninainen opiskeluMoninainen opiskelu

Tampereella kauppatieteitä opiskeleva voi erikoistua kuuteen eri opintosuuntaan, jotka ovat vakuutus- ja riskienhallinta, vero-oikeus ja yritysjuridiikka, laskentatoimi, taloustiede, markkinointi tai johtaminen. Opintosuunnan valinta tehdään toisen opiskeluvuoden puolivälissä joulun tienoilla.

Opintosuuntauksien lisäksi boomareissa on eroja opiskelupaikkojen ja -tapojen välillä. Toiset opiskelevat kaverin kanssa kahvilassa, jotkut porukalla Linnassa, ja osa yksin kotona. Oikeaa tai väärää opiskelupaikkaa tai tapaa ei ole olemassa, vaan tärkeintä olisi, että jokainen löytäisi sen itselleen sopivan tavan ja paikan sisäistää hyvin koulutuksen vaatimat oppimäärät.

Koska ihmisiä ja oppijoita on hyvin erilaisia, niin tässä jutussa esittelemme kaksi eri opiskelutapaa, joista voi ottaa inspiraatiota omaan opiskeluun.

Parvekkeelta näkyvällä maisemalla on rentouttava vaikutus opiskelujen lomassa

Kotona opiskelu

Aada Sainio, 2. vuoden boomari Aada opiskelee erityisesti keväisin ja syksyisin parvek keellaan, sillä siellä hän pystyy keskittymään opiskel uun sisätiloja paremmin, kun parvekkeen ilma ei ole liian kuuma. Parvekkeella työpisteen virkaa toimit taa äidiltä saatu tuoli ja työpöytä. Toisinaan kuiten kin parvekkeella oleva sohva vetää tuolia enemmän puoleensa. Olennainen osa parvekkeen sisustusta on nurkassa oleva taideteos, joka vaihtuu epäsäännöllisen säännöllisesti. Toinen sisustuselementti on seinällä olevat kristallit, jotka näyttävät upeilta auringon va lon osuessa niihin. Harkinnassa on myös viherkasvin hankkiminen parvekkeelle.

Aada opiskelemassa parvekkeellaan

”Parvekkeella ilma on raikkaampi, tunnelma vireämpi ja motivaatio korkeampi tuulenviren tuodessa avoimesta ikkunasta en ergiaa puurtamiseen”, Aada toteaa opiskelupaikan valinnastaan. Opiskelutaukoja hän ei käytä aina puhelimen selaamiseen, vaan toisinaan ikkunasta ulos katselemiseen. Ehdottomaksi lisävarusteeksi Aada nimeää vastamelukuulokkeet, jotka eristävät opiskeluhetken liikenteestä tulevasta melusta. Huono puoli parvekkeella opiskelussa on pistorasian puuttuminen, jonka vuoksi tietokonetta ei voi ladata opiskellessa.

Mitään tiettyä opiskelutekniikkaa Aadalla ei ole, vaan hän kokee oppivansa parhaiten yhdistämällä eri tapoja ja kertaamal la opittua eri tavalla. Hän kokeekin monipuolisten oppimistekniikkojen käyttämisen olevan tehokkain tapa oppia uutta. Aada toteaa kuitenkin työskentelevänsä pienryhmässä aiheen ollessa erityisesti luovuutta ja ongelmanratkaisua vaativaa, muutoin hän opiskelee useimmiten itsekseen.

Ryhmätyötilassa opiskelu

Jotkut boomareista, mukaan lukien allekirjoittanut, hyödyntää kampusalueen tarjoamia ryhmätyötiloja. Kyseisiä tiloja löytyy muun muassa Linnasta ja Pinni A:sta, joissa tilat ovat joko vapaassa käytössä tai erikseen varattavissa Resource Bookerista Tampereen Yliopiston nettisivujen kautta. Näitä tiloja kannattaa hyödyntää, mikäli porukalla opiskelu inspiroi ja siihen sov eltuvat tilat ovat hakusessa. Näissä paikoissa on lisäksi etuna Bolan läheisyys, jossa on helppo käydä tauolla tai hakemassa take away-kahvi.

Kampusalueen ryhmätyötiloja aktiivisesti käyttävän Karim Sarpolan mielestä tilat ovat todella hyvät, sillä suurimpiin ryhmätyötiloi hin mahtuu isollakin porukalla. Huoneita voisi hänen mukaansa olla jopa hieman enemmän, jotta ruuhkaisimpaan aikaan kaikki mahtuisiv at halutessaan opiskelemaan kyseisiin tiloihin. Kanta tilojen vähentämistä koskevaan keskus teluun onkin selkeä. Karim hyödyntää opiskel ussaan myös Päätalolla sijaitsevia äänieristettyjä neuvottelukoppeja. Tämän lisäksi Yliopistolla on paljon luentosaleja, ja ne ovat opiskelijoiden käytettävissä, jos siellä ei ole opetusta tai muita varauksia.

Karkeasti ottaen Karimin opiskeluajan ja kauma on noin 80 % koululla porukalla opiskel ua ja 20 % kotona yksin opiskelua. Mieluisin tapa oppia uutta on yhdessä asioiden pähkäily ja ongelmanratkaisu. Opiskelutapa on hyvin samanlainen kuin hänen kavereillaan, sillä hän opiskelee niiden kanssa, jotka oppivat samalla tavalla.

Karim valaisemassa opiskelukavereitaan koulutuksen vaatimista asioista.

NESU

eli Nordiska Ekonomie Studerandes Union on järjestö, joka tuo yhteen pohjoismaiden kauppatieteiden opiskelijoita. NESU:n toiminnan näkyvin osa koostuu sit seistä, joita järjestetäänkin lukuisia ympäri vuoden. NESU on kuitenkin myös paljon muuta kuin vain hauskanpitoa ympäri pohjoismaita. Järjestö tarjoaa jäsenilleen monia hyödyllisiä tilaisuuksia tutustua niin yritysmaailmaan kuin tulevaisuuden osaajiin eli kanssaopiskelijoihin eri maista ja kaupungeista. Seuraavaksi haluammekin esitellä NESU:n toiminnan helmen, NESU Conferencen.

NESU Conference eli semma on viikon pituinen ta pahtuma, jonne kerääntyy noin 60 opiskelijaa eri NESU maista ja kaupungeista. Jokaisella semmalla on jokin tee ma, jonka ympärille viikon ohjelma on rakennettu. Tee moina pitkin vuosia ovat olleet muun muassa ”Future of Investment” ja ”Managing Mergers & Acquisitions”. Sem massa päivät alkavat aina päiväohjelmalla, jossa tehdään caseworkeja erilaisten yritysten kanssa. Caset tarjoavat loistavan mahdollisuuden haastaa omaa osaamista aidoilla yritysmaailman ongelmilla. Viime kevään semmassa rat koimme muun muassa ongelmaa siitä, miten houkutella osaavaa työvoimaa Tallinnaan tai kysymystä siitä, millaisel la suunnitelmalla kenkien verkkomyynnin vastuullisuutta parantava keksintö tulisi julkaista markkinoille. Osaamisen haastamisen lisäksi caset saattavat jopa avata ovia työelä mään sillä ei olisi ensimmäinen kerta, kun casen esitelleestä yrityksestä tarjotaan töitä opiskelijalle, joka on osoittanut osaamistaan casea ratkaistaessa.

Asiaohjelmaa semmassa tasapainoittaa iltaohjelmat, joihin perinteisesti kuuluu niin sitsaamista kuin muitakin aktiviteetteja. Viikko huipentuu lauantaina pidettävään Gaalaan, joka on varmasti unohtumaton kokemus. Tylsää viikon aikana ei siis kerkeä tulemaan.

Nesu Conference järjestetään puolivuosittain. Seuraa va eli syksyn semma järjestetään Helsingissä 31.10.6.11.2022 ja viikon teemana on ”Deriving strategies from megatrends”. Joten jos nyt kiinnostuit semmasta, pistä ajankohta kalenteriin. Semmaan haetaan kirjoitta malla motivaatiokirje. Turhia paineita hausta ei kuiten kaan kannata ottaa ja vinkkejä hakemuksen tekemiseen voi aina kysäistä NESU-Boomin hallitukselta tai muilta NESU-konkareilta. Hakuaika tulevaan semmaan alkaa 19.9.2022, mutta lisätietoja hausta ja itse semmasta jul kaistaan vielä lähempänä NESU-Boomin somekanavilla.

BOOMIN

JÄSENEDUT

- Ilmainen sisäänpääsy (1+3) ma-pe ennen klo 24 Boomin jäsentarralla (pl. ulkopuolisen tapahtumajär jestäjän tapahtumat, erikoisillat ja iltakohtaiset ikärajat)

- Boomin jäsentarraa näyttämällä Laku-, Fisu- ja Salmari-shotit 4 cl 3,00€, Boomi-drinkki 4,5€

-10% Sorin omista oluista ja Taproomin ruuista koodisanalla ”Boomariale”

- Boomaribrunssit pöytävarauksel la 15€, lisätietokenttään ”Boomariale”

- Huonepakopeli ma-to -25%, kaikkien osallistujien tulee olla boomareita

- Ilmoita varauksen yhteydettä lisätietoihin ”Boomi”

- Boomin jäsentarralla -10% sinulle ja yhdelle seuralaiselle

- Koodilla ”BOOMI10” -10% paljun vuokrasta (pl. juhlapyhät)

- Kotivakuutuksesta -10% - Boomin jäsentarralla -10% - Boomin jäsentarralla -15%

mainos