Kalakaverina Saimannorppa

Page 1

Kalakaverina Saimaannorppa – norppaystävällistä vapaa-ajankalastusta Saimaalla


Arvoisa vapaa-ajankalastaja! Tämä esite on tehty juuri Sinua varten ja jaettu jokaiseen vapaa-ajan asuntoon Saimaan rannalla. Olet etuoikeutetussa asemassa saadessasi viettää vapaa-aikaa Suomen suurimman järven rannalla puhtaista ja kalaisista vesistä sekä kauniista maisemista nauttien. Saimaan vesistön ainutlaatuisuuden tunnusmerkki on saimaannorppa, joka on kuitenkin vaarassa kuolla sukupuuttoon. Yksi merkittävistä saimaannorppakannan heikon tilan syistä on kalapyydyksien aiheuttamat kuolemat, joista moni olisi voitu välttää paremman tiedotuksen ja tietoisuuden avulla. Tämän esitteen tarkoituksena on lisätä tietoa saimaannorpasta ja sen suojelusta sekä ennen kaikkea esitellä norppaystävällisiä kalastusmuotoja. Norppien suojelun takia tehdyt kalastusrajoitukset eivät estä vapaaajankalastajaa harrastamasta mukavaa ja laadukasta kalastusta. Itse asiassa rajoitukset jopa parantavat saaliita, sillä kalat pääsevät lisääntymään todennäköisemmin, vaeltamaan vapaammin ja kasvamaan isommiksi. Kalastusrajoitukset hyödyttävät myös Saimaan sukupuuton partaalla olevia uhanalaisia lohikalalajeja. Lähes kaikkia Saimaan kalalajeja on paitsi mahdollista niin myös todennäköistä saada norppaystävällisillä kalastusmenetelmillä. Seuraavilla kalenterisivuilla selviää ajankohtaiset pyyntivinkit, joiden avulla saalisvarmuus paranee. Tämän tietopaketin avulla toivomme, että voimme parantaa vapaaajankalastajien kalastuskokemuksia ja saaliita sekä samalla turvata saimaannorpan tulevaisuuden.


Ta m m i k u u – H u h t i k u u Norpan elämä

Helmi-maaliskuun vaihteessa naaras synnyttää poikasen eli kuutin. Poikasen vieroitus tapahtuu jäiden lähtiessä.

Made

Helmikuussa matalilta kutupaikoilta, jolloin niitä saadaan yleisesti saaliiksi pilkkimällä ja katiskoilla. Kalastus kannattaa keskittää iltahämärään, jolloin mateet liikkuvat aktiivisesti.

Kalastusvinkit

Rasvaeväleikatut järvilohet ja -taimenet Ahven

Ahvenet hakeutuvat kevätjäiden aikaan matalempiin kutulahtiin. Kokeile morria tai tasapainopilkkiä ja panosta aamusyöntiin.

Kuha

Muikku (verkolla)

Siika

Lumivaipan sulaessa jään päältä alkavat siiat saalistaa lahdelmissa pikkukaloja jääkannen tuntumasta. Käytä pieniä karvapyrstö- tai tasapainopilkkejä.

Hauki

Huhtikuun jäillä kannattaa kokeilla hauen pilkintää isoilla lusikoilla ja tasapainopilkeillä. Kokeile kutulahtien pohjukoista ja reunoista. Varaudu järeillä pilkkivälineillä ja tee valmiiksi useita reikiä isolla kairalla.

Säyne

Verkkopyynnin kieltoalueet 15.4.–30.6. ja ympärivuotiset pyydystyyppirajoitukset löytyvät kartalta: norppakartta.wwf.fi. Selvitä myös paikalliset rajoitukset ennen kalastusta.

Pilkkiminen on jokamiehenoikeus. Se sopii yhtälailla perheen talvisen ulkoilupäivän ohjelmaksi kuin määrätietoisempaan kalojen pyytämiseen. Pilkkisaalis koostuu usein pienistä ahvenista ja särjistä, mutta sopivan paikan löytyessä myös kyrmyniska-ahvenista. Kevätjäillä useimmat kalalajit aktivoituvat, jolloin saaliit usein kasvavat ja lajisto on monipuolisempi. Jäällä liikuttaessa on varottava virtaavien salmien heikkoja jäitä. Kesällä voi pilkkimistä jatkaa menestyksekkäästi laiturilta tai veneestä.

Katiska on passiivisista pyyntivälineistä norppaystävällisin ja siten suositelluin. Katiskan nielun on oltava tarpeeksi kapea (< 15 cm) ja vahvarakenteinen, ettei norppa mahdu uimaan sen sisään. Katiskan käyttö on helppoa. Saalisvarmuutta voi parantaa syöttien ja havujen avulla. Matalikot ja heinikoiden reunat ovat oivia kalapaikkoja. Yleisimpiä saalislajeja ovat ahven, särki, hauki sekä kylmän veden aikaan made. Katiskassa kalat pysyvät elävinä, mikä takaa saaliin tuoreuden. Katiskasta saat norppaystävällisen käyttämällä nielurajoitinta, joita Suomen Luonnonsuojeluliitto jakaa maksutta. Jakelupaikat: www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/ saimaannorppa/nielurajoittimienjakelupaikat.


Toukokuu Norpan elämä

Toukokuun lopulla karvanvaihtoaika, jolloin aikuiset norpat nousevat rantakiville. Tällöin norpan näkeminen on todennäköisintä, mutta vältä sen häiritsemistä.

Kesäkuu Kuutti kalastaa ahkerasti koko kesän.

Made

Kalastusvinkit

Heinäkuu Syöttipilkillä syvänteiden pohjalla.

Rasvaeväleikatut järvilohet ja -taimenet

Jäiden lähdettyä uistellen vaapulla, raksilla tai lusikoilla.

Ahven

Kudun aikaan ja jälkeen ahven liikkuu matalassa. Katiska, onki, heittokalastus.

Koskista ja virtaavista salmista perholla, lipalla ja pienillä vaapuilla. Matalat salmet ja karikot. Tarkkaile pinta-ajoja! Onki, uistelu, heittokalastus, katiska. Syvistä virtapaikoista ja salmista jigillä ja uistellen.

Kuha

Matalikoiden läheltä jigillä ja syöttikalalla onkien. Vältä pyyntiä kutupaikoilta.

Muikku (verkolla)

Päivällä syvästä ja yöllä läheltä pintaa. Muista verkkojen lyhyt kokemisväli.

Siika

Juhannuksen aikoihin kivikkorannoilta ja saarten kärjistä hidasvauhtisesti soutu-uistellen, jossa vieheinä käytetään pieniä 3–5 cm vaappuja tai perhoja. Mikäli havaitset tuikkeja, voi pintaperhon heittäminen olla kokeilemisen arvoista.

Hauki

Kudun jälkeen hauki jää usein matalampaan veteen ja syö aktiivisesti, jolloin heittokalastus ja uistelu antavat hyvin saalista.

Säyne

Voimakkaasti taistelevan säyneen tavoittaa rantojen ja matalikoiden läheisyydestä tai hitaista virtapaikoista. Pienet jigit, lipat ja vaaput ovat toimivia viehevalintoja ja kalastusmenetelmänä toimii sekä heittokalastus että uistelu. Myös mato-ongella tai perhoa heittämällä voi säyneen tavoittaa.

Suuret hauet painuvat lämpimän veden aikaan syvempään veteen, mutta pienemmät oleilevat heinikoiden ja salmien läheisyydessä, josta ne nappaavat hyvin uistimeen.

Verkkopyynnin kieltoalueet 15.4.–30.6. ja ympärivuotiset pyydystyyppirajoitukset löytyvät kartalta: norppakartta.wwf.fi. Selvitä myös paikalliset rajoitukset ennen kalastusta.

Heittokalastaa voi niin rannalta kuin veneestäkin. Sen etuja ovat aktiivisuus sekä kalan tärpin tunteminen vavassa. Tyypillisiä saalislajeja ovat ahven ja hauki, joita voi tavoitella lipoilla, lusikkauistimilla ja vaapuilla. Suositeltavaa on kokeilla erityisesti ahvenen ja kuhan pyyntiin soveltuvaa jigikalastusta, joka on tehokas ja tapahtumarikas heittokalastusmuoto. Perhokalastaen on puolestaan jännittävää pyytää pinta-aktiivisia kaloja.

Onkiminen on jokamiehenoikeus.

Hyvän saalisvarmuutensa takia se sopii koko perheen harrastukseksi. Perinteiseen mato-onkeen kannattaa kuitenkin vaihtaa herkkä koho ja pienikokoinen koukku, jolloin kalasaalis kasvaa entisestään. Tyypillisiä saalislajeja ovat ahven ja erilaiset särkikalat. Syöttikalalla ongittaessa käytetään järeämpiä välineitä, sillä saaliskaloina ovat suuremmat ahvenet sekä kuha ja hauki.


Elokuu Norpan elämä

Öiden pimetessä aikuiset norpat nousevat rannoille nukkumaan.

Syyskuu – Joulukuu Aikuinen norppa kalastaa ahkerimmin syksyllä.

Made

Kalastusvinkit

Rasvaeväleikatut järvilohet ja -taimenet

Vesien viilennyttyä uistellen muikkuparvien läheltä, syvänteiden päältä ja penkkojen reunoilta.

Ahven

Loppukesästä ahvenet parveutuvat ja siirtyvät syvempään veteen, josta niitä saa hyvin jigillä, pilkillä ja syöttikalalla onkien.

Kuha

Kuhat saalistavat aktiivisesti selkävesillä. Päiväsaikaan pohjan tuntumasta uistellen, jigillä tai pilkillä. Illan tullen uistellen läheltä pintaa.

Muikku (verkolla)

Marraskuun alussa kutuaikana, jolloin saalispaikkoja ovat penkkojen reunat.

Siika

Hauki

Syksyllä haukien aktiivisuus paranee ja myös suurempia haukia voi tavoittaa helpommin. Ennätyshaukea tavoittelevan kannattaa suunnata selkävesille, missä isoimmat hauet edelleen oleilevat, joskin kesää pinnemmassa.

Säyne

Verkoilla

kalastettaessa on noudatettava keväistä verkkokalastuskieltoa ja alueellisia kalastusrajoituksia (solmuvälit, aikarajoitukset). Verkkokalastusta on syytä välttää myös luvallisilla alueilla, mikäli siitä on vaaraa norpille. Norpalle turvallisia verkkoja ei ole, mutta muikun pyynnissä verkko on edelleen mökkiläisen varmin pyyntiväline, eikä sen käytöstä yleensä aiheudu merkittävää haittaa norpille. Alueilla, joilla norppia ei esiinny, kannattaa petokalojen pyynnissä kokeilla tavallista harvasilmäisempiä verkkoja, jolloin saaliskalojen koko saattaa yllättää positiivisesti.

Uistelu on yleinen mökkiläisen kalastustapa. Soutuuistellen kalastusharrastus yhdistyy rauhalliseen vesilläoloon. Moottoriuistellen voi kalastaa suuria alueita ja käyttää useampaa vapaa. Samalla voi kalastaa eri syvyyksissä sekä erivärisillä ja -tyyppisillä vieheillä, jolloin kalan saamisen todennäköisyys kasvaa. Kalastettavaa alaa voi kasvattaa käyttämällä kelkkoja tai plaanareita, jotka ohjaavat vieheet kulkemaan sivummalla veneestä. Tyypillisiä saaliskaloja ovat kesällä ahven, hauki ja kuha. Kylmän veden aikaan paranevat lohikalojen pyyntimahdollisuudet.


Kalastuslain lupajärjestelmä 2015 Luparyhmät

Maksu valtiolle

Maksu kalaveden omistajalle

Onkiminen ja pilkkiminen Kaikki onkijat ja pilkkiät ikään katsomatta

Ei maksua

Ei maksua

Alle 18 v. ja 65 v. täyttäneet viehekalastajat

Ei maksua

Ei maksua

18–64-vuotiaat viehekalastajat

Kalastuksenhoitomaksu

Läänikohtainen viehelupa tai kalaveden omistajan lupa

Alle 18 v. ja 65 v. täyttäneet muuta kalastusta ja ravunpyyntiä harjoittavat

Ei maksua

Aina kalaveden omistajan lupa

18–64-vuotiaat muuta kalastusta ja ravunpyyntiä harjoittavat

Kalastuksenhoitomaksu

Aina kalaveden omistajan lupa

Viehekalastus

Muu kalastus ja ravunpyynti

Kalojen alamitat ja rauhoitusajat Saimaalla vuoden 2014 alusta. Alamitta kalastuslaissa Harjus

35

Kuha

37

Järvilohi ja järvitaimen

60

Saimaannieriä

Täysin rauhoitettu

HUOM. Tarvittavat kalastusluvat ja laista poikkeavat alamitat sekä muut rauhoitusajat on selvitettävä ennen kalastusta.


Ympärivuotiset kalastusrajoitukset norppa-alueella (norppakartta.wwf.fi) Kiellettyä on: Pitkäsiima ja muu koukkupyydys, jossa käytetään syöttinä kalaa tai kalanpalaa. Riimuverkko. Verkko, jonka liina on tehty monisäikeisestä langasta (multifiililanka). Solmuväliltään alle 60 mm:n verkko, jonka liina on tehty 0,17 mm paksummasta yksisäikeisestä langasta (monofiililanka). Solmuväliltään 60 mm:n tai sitä suurempi verkko, jonka liina on tehty 0,20 millimetriä paksummasta yksisäikeisestä langasta. Päältä avoin isorysä ja muu isorysää vastaava seisova pyydys, jonka solmuväli on yli 55 millimetriä sekä sellainen isorysä, joka ei ole päältä avoin. Katiska, merta tai rantarysä, jonka nielu on leveydeltään yli 150 millimetriä.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.