Page 1

Vuosikertomus 2017


Valonia ja ilmastotyö Valonian vuosi 2017 oli virkeä ja vauhdikas. Käynnistimme ison joukon uusia hankkeita, pohdimme Valonian tulevaisuutta ja saimme vastata yhä hankalampiin kysymyksiin.

On ollut hienoa huomata, kuinka luonnon monimuotoisuuden teema vahvistuu uudelleen Valonian toiminnassa esimerkiksi käytännön vesiensuojeluhankkeiden myötä.

Vuonna 2017 tähtäimessä oli kuntapalveluiden vahvistaminen. Kunnille tarjottiinkin uusia, yhä konkreettisempia palveluita. Saimme monia kuntia mukaan uusiin hankkeisiin, esimerkiksi Koulujemme lähivedet -toiminnan ja ELLE-hankkeen kiinteistöjen energiakartoitusten myötä. Lisäksi päätimme panostaa kuntien luottamushenkilöiden tavoittamiseen. Tälle kohderyhmälle suunniteltiin kiertotalousaiheinen teemakokonaisuus, jonka käytännön toteutus tapahtuu osin vuonna 2018.

Alkuvuoteen mahtui myös sisäisen strategian pohdintaa, kun aloimme valmistautumaan tuleviin muutoksiin maakunnassa. Pohdimme sidosryhmiämme, vahvuuksiamme sekä eri teemojen pääviestejä. Tämä työ on jatkuvaa ja oman työn fokusta onkin tarpeellista kyseenalaistaa säännöllisesti.

Vuotta virkisti myös se, että saimme uutta asiantuntemusta Valoniaan: saimme lisävahvistusta niin viestintään, luonnon monimuotoisuuteen, energiatekniikkaan kuin maa- ja metsätalouden vesiensuojeluasioihin liittyen. Uudet ideat ja asiantuntemus tuovat mahdollisuuksia uusien palveluiden ja toimenpiteiden toteuttamiseen.

Monia ilahtumisen hetkiä mahtui vuoteen, esimerkiksi viljelijöille suunnattu Maataloustuotanto ja sen tulevaisuus -keskustelutilaisuus Qvidjan tilalla, jossa täysinäinen tupa viljelijöitä keskusteli yhteistyömuodoista ja ravinteiden kierrosta. Jätevesineuvojat viettivät vauhdikkaan kesän kiertäen kiinteistöjä ja tapahtumia. Päiväkoti Ketunkolon lapset toivottivat laulaen tervetulleeksi matokompostorin ja sen asukkaat, Pirkka Kettusen perheineen.

Valonian työ liikkuu monella tasolla, aina strategiavaikuttamisesta konkreettiselle toimenpidetasolle. Tehtävänämme onkin tunnistaa, minkä tason työlle on tarvetta ja missä kaivataan vahvistusta. Merkittävimmät onnistumiset kuitenkin yleensä koetaan konkreettisessa ruohonjuuritason työssä. Riikka Leskinen, toimialapäällikkö


27

23

kuntaa asiakkaana

Ajan tasalla ajankohtaisessa tutkimuksessa ja keskustelussa

On huomionarvoista, että ihmiset kautta linjan ovat kiinnostuneempia ja tietoisempia ympäristöongelmista. Asiantuntijoiltamme vaaditaankin yhä laajempaa osaamista, jotta osaamme vastata kysymyksiin ja tarpeisiin. Tutkimusten mukaan ihmisten lisääntynyt tietoisuus ei monissa asioissa kuitenkaan vielä näy toiminnan tasolla. Tarvitaan edelleen ohjausta ja neuvontaa niin julkisen sektorin, yritysten kuin kuntalaistenkin suuntaan. Valonia pyrkii olemaan aktiivisesti mukana myös kansallisessa keskustelussa eri teemoissa. Valonialaisia on pyydetty puhumaan useisiin valtakunnallisiin tilaisuuksiin nimenomaan alueellisen näkökulman tuojana. On ilahduttavaa, että pitkäjänteinen työmme on tunnistettu myös maakunnan rajojen ulkopuolella ja olemme osaltamme voineet olla nostamassa paikallisen tason työn arvostusta.

Ilmastotyötä globaalisti ja lokaalisti

Pariisin ilmastosopimus heijastui vahvasti vuoteen 2017. Maailmanlaajuisesti ilmastotyö konkretisoitui entisestään ja tavoitteet tiukentuvat ilmeisen muutoksen edessä. Keskustelu ilmastotavoitteiden saavuttamisesta on kiihtynyt myös kansallisella tasolla, kun toiminnan suuntaviivoja hahmoteltiin keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. On selvää, että käytännön työ tapahtuu kunta- ja yhteisötasolla. Ilmastoasioiden valtavirtaistumisen myötä Valonian visiona on ennen kaikkea olla apuna käytännön työssä. Liikenteen päästöjen puolittaminen on haastava tavoite, jonka saavuttamiseksi on pohdittava myös hankalia ratkaisuja. Ihmisten osallistaminen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen voivat toimia rakennusaineena uudenlaisen liikkumisjärjestelmän rakentamisessa. Monissa kestävän kehityksen teemoissa on jo kosolti tietoa nykytilanteesta, tarpeista ja työkaluista, mutta edelleen kunnilla on vähäiset resurssit edistää laaja-alaisesti kaikkea sitä, mikä olisi ympäristön, vastuullisuuden ja kunnan tulevaisuuden elinvoiman kannalta tarpeellista. Siinä haluamme olla apuna myös jatkossa.

työntekijää, joista 1 eläköityi, 3 oli lyhyemmällä projektipestillä ja 3 harjoittelussa

21

hankehakemusta tai lähetettyä ideapaperia

14 5 hanketta

tilaustyötä hankkeiden ulkopuolelta

157

tapahtumaa tai tilaisuutta, jossa valonialaisia puhumassa tai järjestämässä


Viestintä Valonian viestintään saatiin alkuvuonna lisää resursseja ja toukokuussa joukkoomme liittyi uusi viestintäasiantuntija. Uuden kokoonpanon myötä viestintätyö tehostui: saimme uudistettua tehtävänjakoa viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Pääsimme tarkentamaan viestin kohdentamista erilaisille ryhmille, ottamaan käyttöön uusia työkaluja ja päivittämään jo olemassa olevia keinoja ja kanavia. Valonian teemojen ja toimintakentän uudistuessa myös verkkosivumme ovat kaivanneet rakennepäivitystä ja päätimmekin toteuttaa sivustolle kevyen valikko- ja sisältöuudistuksen. Uutiskirjeestä päivitimme ulkoasun ja samalla mobiiliyhteensopivuutta parannettiin. Uudistusten tavoitteena oli saada varsinkin ajankohtaista toimintaamme paremmin esiin. Perinteinen teema- ja hankeviestintä mediatiedotteiden ja verkkouutisten parissa jatkui. Pääasiallisena ajankohtaisviestinnän alustana toimii valonia.fi-sivusto, josta uutisia ja artikkeleita jaetaan niin uutiskirjeeseen kuin sosiaalisen median kanaviin. Sosiaalisessa mediassa toimimme aktiivisesti Facebookissa, Instagramissa sekä Twitterissä, jossa julkaisutahti viime vuonna lisääntyi ja monipuolistui myös Kiertotalouden Varsinais-Suomi tilin myötä.

Valonialaiset kirjoittivat kuukausittain ajankohtaisiin teemoihimme liittyen Varsinais-Suomen liiton blogiin ja epäsäännöllisellä julkaisutahdilla Vesistöjen äärellä -blogiin. Lisäksi tuotimme sisältöä useiden yhteistyötahojemme verkkosivuille, uutiskirjeisiin, blogeihin ja muihin viestintäkanaviin. Viikottain julkaisemamme Ekovinkit saivat hyvin näkyvyyttä maakunnan paikallislehdissä. Printtimediassa Valonia näkyi myös useissa mediatiedotteiden ja asiantuntijahaastattelujen perusteella julkaistuissa lehtijutuissa. Hankkeiden tarpeisiin toteutimme myös lehtimainontaa. Valonian asiantuntemusta kuultiin lisäksi radioaalloilla ja useissa tapahtumissa. On tärkeää, että viestintätyö voidaan kasvaneiden resurssien myötä ulottaa Valonian moninaisten hankkeiden suunnittelu- ja hakuvaiheeseen. Koska teemoja on runsaasti, tulee viestinnän olla suunnitelmallista ja tavoittaa juuri oikeat kohderyhmät yhdessä sopivien yhteistyötahojen kanssa.

Saimme tänä vuonna uutta energiaa viestintäämme viestintäasiantuntijan rekrytoinnin myötä. Työpari on näissä tehtävissä ehdottoman tärkeä voimavara monista eri näkökulmista katsottuna. Yhdessä tehden saamme aikaan vaikuttavaa viestintää. Reetta Taponen, viestintävastaava


Valonian viestintätyö ylitti kaikki ennakko-odotukseni monipuolisuudellaan: työtehtävät ovat vaihdelleet hanke- ja asiantuntijatekstien työstämisestä kuvittamiseen ja videotuotantoon. Vaikka tahti on hektinen, on työporukassa hyvä tunnelma. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan tehdä työtä näin merkityksellisten asioiden puolesta. Maiju Oikarinen, viestintäasiantuntija

Fokusta tapahtumaviestintään ja kohderyhmiin

Vetoapua ja materiaalia kuntien viestintään

Tapahtumaviestintämme tehostui muun muassa Lyyti-järjestelmän paremman haltuunoton myötä. Ohjelma mahdollistaa aiempaa vuorovaikutteisemman ja räätälöidymmän tavan viestiä valituille kohderyhmille ja hallita monimutkaisia tapahtumakokonaisuuksia.

Datamäärien hallinnassa halutaan jatkossa syventyä aiempaa enemmän visuaalisten keinojen tehokkaaseen käyttöön. Hankkeissa tuotettua tietoa tulee jalostaa siihen muotoon, että sitä voi käyttää myös kuntien viestinnässä ja viedä helposti sekä kuntalaisten että päättäjien tietoon tärkeiden teemojen eteenpäin viemiseksi.

Vuoden aikana toteutettiin myös useita kyselyitä eri työkaluja hyödyntäen. Kyselyitä kohdennettiin esimerkiksi Turun ydinkaupunkiseudun asukkaille, ruoantuottajille, paikallismedioille, tapahtumiin osallistuneille sekä haja-asutusalueiden asukkaille. Myös somemainonnassa keskityimme kampanjakohtaisen viestin kohdentamiseen aiempaa enemmän. Annoimme viestinnällistä vetoapua useille hankkeille, mistä esimerkkinä Turun kaupungin Humalistonkadun pyöräily-yhteyden rakentamisen ja avajaisten viestintätoimet. Toteutimme uudesta reitistä infograafin, joka näkyi rakennusvaiheessa kadulla infokyltteinä sekä kaupungin viestintäkanavissa.

On tärkeää, että kuntalaisille ja asiakkaille viestitään hyvistä suunnitelmista ja ohjelmista, joihin on sitouduttu, mutta myös jo tehdystä toimenpiteistä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Uskottavan viestinnän pohjana tulee olla aito motiivi parannuksen aikaansaamiseksi, minkä jälkeen on hyvä pohtia monikanavaisuutta ja erilaisten yleisöjen tavoitettavuutta. Tulevaisuudessa pyrimme auttamaan kuntia ja muita yhteistyökumppaneita tehostamaan vastuullisuusviestintää. Tavoitteena on tarjota teemoihimme liittyen kunnille paitsi ideontiapua, myös sisältöjä viestinnän tarpeisiin.

334 juttua perinteisessä mediassa

18 341 käyttäjää Valonian verkkosivuilla

1048 tviittiä Valonian ja Kiertotalouden Varsinais-Suomi -tileillä

227

Facebook-julkaisua Valonian omalla sekä Työpyöräile -sivulla


Energia Vuoden 2017 toiminta keskittyi uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen ja kuntien energiatehokkuuden parantamiseen. Kuluttajien energianeuvontaa jatkettiin pienimuotoisesti. Valonia on mukana valtakunnallisen Asiaa energiasta -palvelun neuvontaringissä Facebookissa ja vastaa vuorollaan kuluttajien sähköposti- ja puhelinkysymyksiin. Palveluajat on jaettu valtakunnallisen energianeuvojaverkoston kesken. Kuntien energiatehokkuustyöhön oli käytettävissä niukasti resursseja alkuvuonna 2017, mutta resurssit paranivat syyskuussa ELLE – Energiaan liittyvän liiketoiminnan edistäminen Varsinais-Suomessa -hankkeen myötä. Hankkeessa on mukana kuusi kuntaa ja tavoitteena on löytää uusia, tehokkaampia energiaratkaisuja kuntien kiinteistöille. Yhtenä tavoitteena oli myös kehittää uudenlaisia energianeuvontamalleja eri kohderyhmille sekä edistää pienten maalaiskuntien uusiutuvan energian ratkaisuja neuvonnan ja ohjauksen kautta. Valmistellut hankkeet eivät kuitenkaan saaneet myönteistä rahoituspäätöstä.

Hiilineutraali maakunta -tavoitteeseen liittyvää toimintaa selvitettiin kokoamalla maakunnan ilmasto- ja energiastrategia Luotsin tilannekatsausta. Keväällä 2017 Varsinais-Suomen ja Satakunnan liitot, alueiden HINKU-kunnat sekä Turun kaupunki haastoivat muut kunnat ryhtymään HINKU-kunniksi. Maakuntahallitus pyysi kunnilta lausunnon aiheesta ja päätimme odottaa kuntien vastauksia tilannekatsaukseen, joka valmistuu vuoden 2018 alussa. Valonia oli myös mukana perustamassa maakunnallisen uusiutuvan energian yhteistyöryhmää (MUTRU). Sen tavoitteena on etsiä uusia hankemahdollisuuksia ja kehittää uusiutuvan energian tapahtumia niin suurelle yleisölle kuin kohdennetuille ryhmille. Tiedonvälitys on tärkeässä roolissa eri toimijoiden välillä. Syksyllä ryhmä järjesti kuluttajatapahtuman Maaseutuopisto Livian kekrimarkkinoiden yhteydessä sekä energiavaikuttajaseminaarin kuntapäättäjille. Yhteistyö mahdollisti myös kolmen aurinkoenergiaillan järjestämisen. Valonia on osallistunut aktiivisesti myös valtakunnallisten ilmastosuunnitelmien työpajoihin ja asiantuntijakeskusteluihin sekä vienyt paikallisten toimijoiden ääntä valtakunnan tasolle. Yhteistyö hiilineutraaliuteen tähtäävien kuntien HINKU-foorumin ja SYKE:n kanssa vahvistui vuonna 2017.

Mielenkiintoisin ja samalla palkitseva työ oli Mynämäen aurinkosähkön yhteishankinnan toteutus. Osallistujat olivat aidosti innostuneita ja tyytyväisiä lopputulokseen. Yhteistyö toimittajan kanssa sujui myös mallikkaasti. Liisa Harjula, energia-asiantuntija


ELLE-hankkeen vetäjänä oli ilo huomata, että kaikissa hankekunnissa on lähdetty mukaan ajatuksella ja hyvillä, realistisilla odotuksilla. Tulevien kahden vuoden aikana saadaan hyvällä yhteistyöllä varmasti hienoja tuloksia aikaan. Tero Viander, energiatekninen asiantuntija

Aurinkoenergiaa ja energiatehokkuutta Uusiutuvan energian käyttöä lisättiin käytännön tasolla, kun Valonia järjesti ensimmäistä kertaa aurinkosähkön kilpailutuksen ja yhteishankinnan Mynämäen Seudun Pienkiinteistöyhdistyksen pyynnöstä. Aurinkosähköä asennettiin kymmeneen kohteeseen. Tukea saatiin Suomen ympäristökeskus SYKE:ltä, joka on koordinoinut useita yhteishankintoja Suomessa. Kilpailutuksen myötä Valonialla on luotuna malli, jonka avulla yhteishankintoja voi toteuttaa myös muissa kunnissa. ELLE-hanke on suunniteltu kuntien energiatehokkuuden parantamiseksi. Taustalla oli usean kunnan viesti siitä, että omat resurssit eivät riitä haluttujen toimenpiteiden toteutukseen. Valonialle uutena avauksena hankkeessa järjestetään markkinavuoropuhelua kuntien ja yritysten välillä.

Sopimukset energiatehokkuudesta ja kuntien vahvistuva rooli Kuntien energiatehokkuussopimuksen uuden sopimuskauden alkaminen 2017 ei aktivoinut kuntia toivotusti. Päättyneellä sopimuskaudella (2008–2016) KETS-kuntia oli Varsinais-Suomessa kahdeksan ja asukasluvulla mitattuna kattavuus oli 67 %. Uuteen sopimuskauteen 2017–2025 on liittynyt tammikuussa 2018 vain kolme kuntaa. Kattavuustavoite on vuoden 2018 loppuun mennessä vähintään 75 % asukkaista, mikä vaatii tulevalta vuodelta paljon työtä. Valtioneuvoston Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ”Kohti ilmastoviisasta arkea” vuoteen 2030 hyväksyttiin syyskuussa 2017. KAISU linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Suunnitelma kytkeytyy valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiaan ja hallitusohjelman ilmastopolitiikan tavoitteisiin. Kuntien rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tulee korostumaan kansallisten suunnitelmien toimeenpanon myötä. Valonian rooli on toimia Varsinais-Suomen kuntien apuna ilmastotyön eri vaiheissa.

158

aurinkosähköpaneelia yhteensä 10 kiinteistölle

43

kiinteistöä ELLE-hankkeen kartoitusten piirissä 6 kunnan alueella

20

työpäivää valtakunnallisen neuvontapalvelun päivystystä

72

tuntia neuvojatiimin töitä valtakunnallisen energianeuvonnan vahvistamiseksi


Kiertotalous Helmikuussa 2017 julkaisimme maakuntaliiton kanssa Varsinais-Suomen tiekartan kiertotalouteen. Julkaisu käynnisti johdonmukaisen kiertotalouden edistämisen maakuntatasolla. Tiekartta on ensimmäinen Suomessa julkaistu alueellinen kiertotalouden edistämisohjelma. Tiekartta ja sen kanssa samaan aikaan julkaistu Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivusto linjaavat laaja-alaisesti maakunnan kiertotalouden nykytilaa sekä tulevia toimenpiteitä. Sivusto esittelee kattavasti sen, mitä maakunnassa kiertotalouden saralla tällä hetkellä tapahtuu. Tiekartta taas on jaettu neljään painopistealueeseen, joiden osalta on hahmoteltu vaaditut uudet toimenpiteet sekä vahvistusta kaipaavat osa-alueet. Yhteistyö tiekartan laadinnassa sekä jatkotyöskentelyssä on ollut laaja-alaista ja kattanut eri sidosryhmiä korkeakouluista ja yrityksistä tutkimuslaitoksiin, erilaisiin säätiöihin sekä kuntien edustajiin. Tiekartan julkaisun jälkeen vuonna 2017 panostettiin konkreettisen työn ja toimeenpanon edistämiseen. Valonia ja Varsinais-Suomen liitto olivat tiekartan myötä etunenäs-

sä aloittamassa keskustelua maakunnallisen näkökulman tärkeydestä kiertotalouskeskustelussa. Kiertotalouteen yhdistyvät kasvun mahdollisuudet, mutta myös haasteet, liittyvät erottamattomasti paikallisiin voimavaroihin, olosuhteisiin ja edellytyksiin. Kiertotalouden ratkaisut voivat tukea alueen taloutta, luoda uudenlaista omavaraisuutta sekä lisätä alueiden houkuttelevuutta yritysten silmissä. Maakunta on suuruusluokaltaan mielekäs yksikkö kiertotaloustyöhön – kunnat ovat monesti liian pieniä kokonaisuuksia ja valtakunnan taso taas vaikeasti hahmotettava ja teoreettinen. Kiertotalouden ideaan sisältyy sen läpileikkaavuus yhteiskunnan eri osa-alueilla ja niinpä myös Valonian työssä kiertotalous on läsnä monessa eri teemassa. Kiertotaloutta tukevia ratkaisuja luodaan ja testataan niin kestävän liikkumisen, vesiensuojelun, energian kuin ympäristökasvatuksen teemoissa.

Ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista asioista työssäni on päästä mm. Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivuston sisällöntuotannon kautta tutustumaan erilaisiin maakunnan kiertotaloustoimiin. Kirjoittaessa ymmärrys laajasta kokonaisuudesta syventyy entisestään. Anni Lahtela, projektiasiantuntija


On hienoa, että Varsinais-Suomi ensimmäisenä maakuntana julkaisi kiertotalouden tiekartan, jonka myötä yhä useammat toimijat löytävät oman roolinsa tulevaisuuden kiertotalousyhteiskunnan rakentajana. Riikka Leskinen, toimialapäällikkö

Kiertotalouden työtä käytäntöön

Kiertotalouden tiekartta oli vuoden suurin strateginen avaus, mutta käytännön toimeenpano on ulottunut moneen eri teemaan ja erilaisille kohderyhmille. Vuosi piti sisällään niin varhaiskasvatuksen ruoan kiertoon liittyvän hankeavauksen, kestävän maataloustuotannon tulevaisuusnäkymien seminaarin, opettajien perehdyttämistä kiertotalouden teemaan, Bastu-yritysverkoston kanssa järjestetyt tulevaisuuden rakentamisen työpajat, valtakunnallisen jätesuunnitelman paikallisen toimeenpanon suunnittelua kuin poistotekstiilin jalostusketjun valtakunnallista yhteistyötä. Lisäksi käynnistetiin kuntien luottamushenkilöiden kiertotalouskoulutukset. Valonian tehtävänä on myös tunnistaa ne kiertotalouden teemat, joille ei ole vielä vakiintunutta toimeenpanijaa. Tällaisesta työstä on esimerkkinä kestävä kiertotaloutta tukeva rakentaminen, jolle lähdettiin kokoamaan edistämisfoorumia yhteistyössä yritysverkosto Bastun kanssa. Usein kysytään, mitä kiertotalous on käytännössä. Tähän kysymykseen ja tiedon tarpeeseen on maakunnassa vastattu Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivustolla. On tärkeää, että tieto ja esimerkit ovat jatkossakin helposti ihmisten saavutettavissa.

Muutostyön tulevat haasteet

Tulevaisuudessa siirrymme kertokäyttökulttuurista kohti yhteiskuntaa, jossa raaka-aineiden arvoa ei hukata, vaan ne palvelevat yhä uudelleen, älykkäästi ja laadukkaasti. Tulevien vuosien haasteena ovat erityisesti kuntien hankinnat, jotka olisi valjastettava entistä tehokkaammin kiertotalouden edistämistyöhön. Kiertotalouden teemassa tapahtuu nyt paljon ja uusia avauksia, kiinnostavia kokeiluita ja innovatiivisia yrityksiä nousee esiin päivittäin. Valoniassa yritämme huolehtia, että kiertotalous etenee maakunnassa vahvasti ja yhä konkreettisempaan suuntaan. Tulevaisuudessa kiertotalouden tulee läpäistä koko yhteiskunta. Kokonaisvaltaisen muutoksen edistäminen on haastavaa ja keskustelu aiheesta painottuukin usein yritysten yksittäisiin toimiin. Todelliseen muutokseen tarvitaan kuitenkin mukaan jokainen yhteiskunnan taso ja toimija aina päiväkodeista luottamushenkilöihin ja pk-yrityksistä kuntaorganisaatioihin. Kansallinen kiertotalouden tiekartta ja toimenpideohjelma sekä EU:n kiertotalouden linjaukset antavat suuntaviivoja myös Valonian työlle. Tehtävänämme on pyrkiä puuttumaan mahdollisiin aluetason pullonkauloihin, jotka ovat esteenä kiertotalouden toteutumiselle.

71

opettajaa ja kasvattajaa perehdytetty kiertotalouteen

104 julkaistua artikkelia Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivustolla

1

tiekartta maakuntamme kiertotalouteen

10 000 ~

palaveria eri tahojen edustajien kanssa kiertotalouden edistämiseksi


Vesiensuojelu Vuonna 2017 Valonia teki laajaa yhteistyötä paikallisten vesiensuojelutoimijoiden kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi tietoa vedenlaadusta, valuma-alueilta vesistöihin tulevasta kuormituksesta, hoito- ja kunnostussuunnitelmia sekä paikallisten vesistöjen konkreettisia kunnostustöitä. Valonia osallistui aktiivisesti valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston toimintaan ja alueellisen vesistökunnostusverkoston perustamisen suunnittelutyöhön. Verkoston tarkoituksena on auttaa paikallisia vesiensuojeluyhdistyksiä vesienhoito- ja kunnostustöiden suunnittelussa ja toteutuksessa, lisätä vesiensuojelutietämystä esimerkiksi vesiensuojelutilaisuuksien ja maastoretkien myötä sekä yhdistää eri tason toimijoita. Lisäksi toteutimme lähdekartoituksia Vakka-Suomen ja Turun pohjavesialueilla. Työ liittyy pohjavesialueiden uuteen E-luokitteluun, jossa huomioidaan merkittävät pohjavesistä suoraan riippuvat luontotyypit. Sen avulla voidaan turvata luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten, pohjavesivaikutteisten luontotyyppien säilyminen.

Virtavesihankkeessa jatkettiin virtavesi- ja purokunnostustalkoiden järjestämistä. Kesän aikana kunnostuksia toteutettiin seitsemässä eri kohteessa ja niillä parannettiin erityisesti uhanalaisen taimenen elinympäristöjen tilaa. Lisäksi tehtiin kunnostustarveselvityksiä ja koekalastuksia useissa vesistöissä. Hankkeessa tehtiin laajaa yhteistyötä valtakunnallisesti: osallistuimme asiantuntijajäsenenä valtakunnallisen Freshabit Life -hankkeen Lounais-Suomen joet -osahankkeen työryhmäkokouksiin ja teimme yhteistyötä WWF:n Patokato ja Kuteminen kuuluu kaikille -kampanjoiden kanssa. Syksyllä käynnistyi koulujen lähivesitoimintaan kannustava Koulujemme lähivedet Varsinais-Suomessa -hanke. Lähivesitoiminnassa koulut valitsevat yleensä kävelymatkan päässä sijaitsevan lammen, järven, joen, puron tai meren rannan, jota he käyvät yhdessä tutkimassa. Oppilaat tutkivat maastossa veden laatua ja ötököitä. Kouluille jaetaan vesitestireput, joka sisältää välineistöä ja ohjeita maastotutkimusten tekemiseen. Koulujemme lähivedet -toiminta pyritään jalkauttamaan osaksi peruskoulujen arkipäivää ja sitä kehitetään entistä monipuolisempaan suuntaan.

Vuonna 2014 aloittamamme työ virtavesien tilan parantamiseksi on selvästi lisännyt kiinnostusta virtavesiä ja uhanalaisia vaelluskalakantoja kohtaan. Eri toimijat haluavat aidosti olla mukana vaikuttamassa vesistöjen tilaan ja kalakantojen tilan elvyttämiseen. Haasteita riittää, mutta suunta on oikea. Janne Tolonen, vesiasiantuntija


Valonian merkitys Varsinais-Suomen vesiensuojelun käytännön edistäjänä on vahvistunut. Alueellinen verkostoituminen luo väylän vireän paikallisen vesistökunnostustoiminnan käynnistämiseen ja Valonia haluaa olla mukana luomassa verkoston toimintaa. Jarkko Leka, vesiasiantuntija

Vesiyhteistyö kuntien kanssa laajeni Vuonna 2017 vesiyhteistyö kuntien kanssa laajeni haja-asutuksen jätevesiasioiden lisäksi yleiseen vesiensuojeluun. Yhteistyön laajeneminen tulee näkymään myönteisenä kehityksenä Valonian hanketoiminnassa ja palvelee yhä paremmin yhteistyökuntien paikallistoimijoiden vesiensuojelutarpeita. Tavoitteemme on kehittää vesistökunnostusverkoston toimintaa aktiivisesti, auttaa paikallisia yhdistyksiä parantamaan vesistönsä kuntoa ja vesiensuojelun tasoa sekä olla tiiviisti mukana kalateihin ja patojen purkuihin liittyvissä hankkeissa. Sektorirajat ylittävän yhteistyön parantaminen on keskeistä. Purot ja muut arvokkaat pienvedet tulee saada entistä paremmin myös maankäytön parissa toimivien viranomaisten ja muiden paikallistoimijoiden huomioon.

Valtakunnallista keskustelua ja alueellisia tavoitteita Hallitusohjelman vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävät kärkihankkeet lisäsivät valtakunnallista keskustelua vaelluskalojen heikosta tilasta ja virtavesien kunnostamisesta. Lisäksi viranomaistaholta on aloitettu vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteiden päivitystyö, mikä on herättänyt vaelluskalojen ympärillä kiihkeää keskustelua. Valonia on jo useita vuosia kerännyt tietoa kalakantojen ja virtavesien tilasta sekä kunnostustarpeista. Lukuisat virtavesien vaellusesteet, padot ja muut ihmisen tekemät rakenteet ovat merkittävä virtavesien ekologista tilaa ja erityisesti vaelluskalakantojen tilaa heikentävä tekijä. Laajentunut yhteistyö ja valtakunnalliset hankkeet mahdollistavat vaellusesteiden purkamisen hyvin todennäköisesti myös Varsinais-Suomen virtavesistä. Virtavesien vaellusyhteyksien palauttaminen vaatii paitsi konkreettista työtä, myös lukuisien eri tahojen kontaktointia ja ajan tasalla pitämistä.

19

vesiensuojelun yhteistyökuntaa

17

pohjavesialuetta, joiden pohjavesivaikutteiset luontotyypit kartoitettiin

33

virtavesikohdetta, joissa tehtiin joko kunnostuksia, koekalastuksia, vedenlaadun selvityksiä, maastokartoituksia tai kunnostussuunnitelmia

761

kalaa (sis. 1 ympyräsuinen pikkunahkiainen), jotka uivat haaviin koekalastuksissa


Jätevedet Vuonna 2017 Valoniassa jatkettiin viemäriverkostojen ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesineuvontaa Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla-hankkeessa. Myös kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuuden seuranta jatkui vuonna 2017 ja lisäksi tartuttiin vahvasti myös seudullisen vesihuollon kehittämiseen Jätevesiylivuotojen parempi hallinta -hankkeen avulla.

Koska aiempina vuosina jätevesiremontin siirtymäajan takaraja on vaihdellut, jätevesineuvontahankkeessa lähetettiin postikorttitiedote aiemmin neuvontaa saaneille kiinteistöille. Tiedotteessa kerrottiin muuttuneesta lainsäädännöstä ja uudesta määräajan takarajasta. Viestintää tehostettiin myös viranomaisten suuntaan, jotta ajantasainen tieto ja käytännöt olisivat yhtenevät.

Ympäristönsuojelulain ja hajajätevesiasetuksen uudistus keväällä 2017 selkeytti myös jätevesineuvonnan viestiä ja antoi painopisteen neuvoa ensisijaisesti ranta- ja pohjavesialueiden kiinteistöjä. Vuonna 2017 tehtyjen valtakunnallisten kuluttajatutkimusten (Uponor ja Biolan) mukaan lainsäädännön vaatimukset ovat vielä epäselvät kiinteistöjen omistajille, joiden tehokas tavoittaminen onkin jätevesineuvonnan ja kuntien yhteinen tavoite. Jätevesineuvonnan haasteena on oikeiden viestintäkanavien löytäminen tiedotuksessa. Jätevesineuvonnalla on myös suuri vaikutus käsittelyjärjestelmien uusimistahtiin ja siten jäteveden käsittelyn tehostamiseen viemäröimättömillä alueilla. Neuvonnalla vaikutetaan myös järjestelmien asianmukaiseen ylläpitoon ja hoitoon.

Valonia on seurannut kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuutta jo yli 15 vuoden ajan. Näytteenottoseuranta tuottaa puolueetonta ja julkisesti saatavilla oleva tietoa siitä, kuinka tavallisten kotien jätevesijärjestelmät käytännössä toimivat. Vuonna 2017 seurannassa oli yhteensä 10 puhdistamoa neljältä laitevalmistajalta. Valonian verkkosivuille päivitettävän toimivuusseurannan tuloksia hyödyntävät sekä yksityiset ihmiset että kuntien viranomaiset. Kiinteistönomistajien on hyödyllistä tutustua toimivuusseurannan tuloksiin ennen puhdistamon lopullista valintaa.

Jätevesiverkostossa tapahtuvat ylivuodot ovat haaste kaikissa vesihuoltolaitoksissa niin verkoston kunnon kuin mitoituksenkin vuoksi. Verkostossa tapahtuvat ylivuodot laskevat jätevedenpuhdistamon kokonaispuhdistustulosta ja muodostavat riskin ympäristölle.

Parasta vuodessa oli päästä mukaan monipuolisesti toimivaan ja luovaan porukkaan, jossa työpäivät eivät toista toisiaan. Valoniassa hienointa on työskennellä hyvin laajan toimijajoukon kanssa vesiensuojelutavoitteiden toteuttamiseksi. Edistämme vesien hyvän tilan saavuttamista ja säilyttämistä yhteistyössä niin yksittäisten kansalaisten, elinkeinoharjoittajien kuin virkamiestenkin kanssa. Katariina Yli-Heikkilä, vesiasiantuntija


On ollut mielenkiintoista päästä soveltamaan paikkatietoanalyysejä jätevesiylivuotojen riskien kartoittamisessa. Parasta on kuitenkin nähdä, miten kuntien viranomaiset ja vesihuollon henkilöstö ovat innostuneesti lähteneet mukaan kehittämään niin yhteistyötä kuin omaa toimintaansa riskien vähentämiseksi ja oman työnsä tehostamiseksi. Kirsi Ahonen, projektityöntekijä

Pumppaamoiden ympäristöriskit hallintaan

Jätevesien ylivuodot ja haitta-aineet

Vuoden aikana Valoniassa laadittiin ympäristöriskianalyysi Turun seudun puhdistamo Oy:n verkostoalueen jätevedenpumppaamoille. Samalla kerättiin tietoa kehittämistarpeista ylivuotojen vähentämiseksi sekä yhteistoiminnan syventämiseksi verkostoalueella.

Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaan pyrkimyksenä on, ettei jätevesiylivuotoja tapahtuisi viemäriverkostossa ollenkaan, vaan kaikki jätevesi pystyttäisiin myös poikkeustilanteissa toimittamaan puhdistamolle ja käsittelemään ennen vesistöön johtamista.

Ympäristöriskianalyysi toteutettiin jätevedenpumppaamoille paikkatietomenetelmien avulla ja riskien merkitystä arvioitiin asiantuntijalähtöisesti. Kuntien viranomaisille tehtyjen haastattelujen, tapaamisten ja keskustelujen avulla jätevesien ylivuototeemaa tuotiin vahvemmin esille ja yhteistyötä kuntien eri sektoreiden välillä vahvistettiin.

Tuoreimmat tutkimustulokset jätevesien haitta-aineista lisäävät tarvetta kuluttajaneuvonnalle kotitalouksien haitta-aineista, jotka voivat päätyä jätevesien kautta suoraan vesistöön.

Ilmastonmuutos tuo lisähaasteita vesihuollolle ja myös jätevedenviemäröinnille. Jätevesiylivuodoille herkkien ympäristöjen tunnistaminen riskianalyysin avulla tulee jatkossa tukemaan vesihuoltoa kohdentamaan kunnostus- ja saneeraustoimenpiteitä kustannustehokkaasti ja siten vähentämään ympäristöön kohdistuvia riskejä.

Tavoitteellisen neuvontatyön myötä on mahdollista edistää niin kiinteistökohtaisia ratkaisuja kuin yhdyskuntien jätevesihaittojen hallintaa. Jätevesihaittojen hallinnassa tulee huomioida muun muassa sään ääriolosuhteet ja varautua myös häiriötilanteisiin. Kuluttajien tietoisuutta lisäämällä halutaan vaikuttaa myös jätevesien haitta-aineiden kuormitukseen.

24

jätevesinäytettä kiinteistökohtaisista jätevedenpuhdistamoista

281 neuvontakäyntiä kiinteistöillä 13 eri kunnassa

104

neuvontapuhelua ja -sähköpostia 21 kunnasta

498

jätevedenpumppaamolle laskettu ympäristöriskiluku 14 kunnan alueella


Kestävä liikkuminen Vuonna 2017 liikkumisen ohjaustoiminnan keskiössä oli vuorovaikutteisuus ja osallistaminen. Hankkeissa toteutettiin muun muassa työmatkaliikkumiskyselyitä, seudullisia ja paikallisia kestävän liikenteen kehittämiskyselyitä sekä erilaisia osallistamistilaisuuksia.

kuten perinteikäs Pyörällä töihin -kilpailu, Turun kaupungin kanssa yhteistyössä tehdyt opetusvideot sekä uuden Työmatkaliikkumisen edelläkulkija -tunnustuksen organisoiminen maakunnassa. Digitalisaatio ja avoin data olivat vahvasti läsnä kestävän liikkumisen työssä. Pöytyällä liikennepalvelujen saavutettavuutta parannettiin toteuttamalla reaaliaikainen karttanäkymä kunnan kutsupohjaiseen asiointiliikenteeseen. Marraskuussa Valonia oli tukemassa Avoin Lounais-Suomi -innovaatiokilpailua, jossa kehitettiin avoimeen dataan ja uuteen teknologiaan perustuvia ratkaisuja. Valonia haki kilpailun kautta ideoita maaseutumaisten kuntien liikennepalveluiden kehittämiseen, kuten henkilö- ja tavarakuljetusten jakamiseen ja yhdistämiseen digitaalisen alustan avulla.

Maskussa löydettiin laajan vuorovaikutteisen sidosryhmäkierroksen tuloksena koulu- ja liikuntakeskusalueen turvallisen liikenteen ongelmakohdat, joiden parantamiseksi laadittiin liikenteellinen yleissuunnitelma. Turvallista ja kestävää liikkumista suunniteltiin poikkihallinnollisesti ja kokonaisvaltaisesti, sovittaen yhteen liikennettä ja maankäyttöä. Kokonaisuus toteutettiin yhteistyössä kunnan hallintokuntien ja päättäjien, liikenneturvallisuusryhmän asiantuntijoiden, alueen eri-ikäisten käyttäjien sekä Kurittulan koulun uudisrakennusprojektista vastaavien tahojen kanssa. Suunnittelu tehtiin avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa ja tuloksena oli turvallisen ja kestävän liikkumisen onnistumissuunnitelma.

Valonian luotsaama Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön Viisaan liikkumisen alatyöryhmä osallistui Jalankulkukaupungin periaatteet -foorumin järjestämiseen. Ryhmä käsitteli muun muassa pyöräilyn laatuväylien viitoitussuunnitelmia, rakentamisen aikaista liikkumisen ohjausta tiehankkeissa sekä Turku–Raisio–Naantali -välin pyöräily-yhteyksien parantamistoimenpiteitä.

Vuorovaikutteisen suunnittelun lisäksi arkiliikkumiseen, eli kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen, kannustivat Valonian järjestämät kampanjat,

Oivallus: Poikkihallinnollinen ja vuorovaikutteinen työskentelyote liikenteen ja maankäytön suunnittelussa on kuntien alihyödynnetty voimavara.” Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija

Hauskin juttu vuonna 2017 oli tehdä arkiliikkumiseen kannustavat Pyörämies Jethro -videot. Videoita on levitetty useissa kanavissa, ne ovat ajattomia, monikäyttöisiä ja kaikkien hyödynnettävissä YouTubessa. Marja Tommola, kestävän liikkumisen asiantuntija


Palkitsevin kokemukseni vuonna 2017 oli toteuttamamme Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristö- kyselyn runsas vastaajamäärä, yli 3500 henkilöä. Erityisesti mieltäni lämmitti kyselyn tuloksissa korostunut kaupunkiseudun asukkaiden positiivinen suhtautuminen pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden kehittämiseen. Mikko Koskinen, kestävän liikkumisen asiantuntija

Vuorovaikutusta liikkumispalveluihin ja liikenteen kehittämiseen

Tulevaisuudessa liikkumista suunnitellaan digitaalisesti ja yhdessä

Valonian kestävän liikkumisen edistämiseen saatiin PASSI-hankkeen myötä mukaan myös maaseudun liikkumispalvelujen kehittäminen erityisesti digitalisointia hyödyntäen. Pöytyän ja Auran asiointiliikenteeseen keskittyneessä hankkeessa toteutettiin Pöytyän kunnan verkkosivuille paikkatietoon pohjautuva karttanäkymä, joka tarjosi kuntalaisille reaaliaikaista tietoa Pöytyän asiointiliikenteen ajoneuvojen liikkeistä ja vapaista matkustajapaikoista.

Ihmisten liikkuminen ja liikenne voivat jo lähitulevaisuudessa muuttua radikaalisti. Liikkuminen nähdään palveluna, joka ei vaadi kulkuneuvon omistamista.

Kokeilu oli poikkeuksellinen, sillä vastaavanlaisia ei ole juuri Pöytyän kaltaisissa pienissä maaseutukunnissa aiemmin toteutettu. Positiivisten kokemusten myötä Pöytyän kunta päätti jatkaa asiointiliikenteen karttanäkymäpalvelun tarjoamista myös hankkeen päätyttyä. CIVITAS ECCENTRIC -hanke on tuonut uusia mahdollisuuksia kehittää kestävää liikkumista alueellisesti. Ensimmäistä kertaa toteutulla Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyllä kartoitettiin seudun asukkaiden mielipiteitä ja asenteita liikkumiseen sekä liikenneympäristön kehittämiseen liittyen. Selvitys oli tähän mennessä laajin Valonian toteuttama kestävän liikkumisen selvitys.

On myös selvää, että kestävien kulkumuotojen valitseminen tulee olla yhä houkuttelevampaa ja vaivattomampaa, jotta yksityisautoilua pystytään vähentämään. Joustavien matkaketjujen eli erilaisten matkatyyppien ja liikennemuotojen yhdistämisen merkitys kasvaa niin kaupunki- kuin maaseuduilla. Digitalisaatio sekä sen tuomat mahdollisuudet korostuvat ja osallistavan suunnittelun rooli kasvaa entisestään. Liikkumisratkaisuja on suunniteltava käyttäjien kanssa, jotta ratkaisut todella palvelevat käyttäjiä ja ohjaavat liikkumista kestävään suuntaan. Valonia on edesauttamassa vuorovaikutteisen suunnittelun lisäämistä ja kehittämässä innovatiivisia kokeiluja kestävän liikkumisen edistämiseksi Varsinais-Suomessa.

5256 henkilöä vastasi kestävän liikkumisen kyselyihin

221

työpaikkaa osallistui Pyörällä töihin -kilpailuun 17 kunnasta

16

tilaisuutta vuorovaikutteisen prosessin aikana Maskussa

2317 henkilöä tutustui Pöytyän asiointiliikenteen karttasivuun kokeilun aikana


Luonnon monimuotoisuus ja virkistysalueet

Vuonna 2017 käynnistyi Virkistys- ja luontomatkailukohdetietoa avoimeen käyttöön Varsinais-Suomessa -hanke. Hankkeen teema on Valonialle uusi aluevaltaus, mutta se kytkeytyy vahvasti luonnon monimuotoisuuteen. Kestävän luontomatkailun ja luonnossa virkistymisen edellytyksenä on monimuotoinen ja elämyksellinen luonto. Luontoalueiden säilyttäminen ja maisema-arvojen huomioiminen maankäytön yhteydessä tuovat alueelle tuloja luontomatkailun kautta.

voivat käyttää kehittämisessä ja reittien lisäämisessä aineistoon. Paikkatietoa ja yhteistyöverkostoja hyödyntäen on mahdollista tunnistaa Varsinais-Suomen luontomatkailun kannalta potentiaalisimmat kehittämiskohteet ja kohdistaa kehittämisen resursseja niihin. Näitä ovat alueet, joissa on valmiiksi aktiivisia toimijoita puhkumassa samaan hiillokseen. Myös virkistysreittien ja -kohteiden kehittämiselle syntyy uusia mahdollisuuksia, jotka samalla tukevat myös luontomatkailua – ja toisinpäin.

Hankkeen tavoitteena on koota paikka- ja muuta ominaisuustietoa maakunnan virkistysaluereiteistä ja -kohteista sekä niihin liittyvistä palveluista ja yrityksistä. Kunnille aineisto on keskeinen väline, kun virkistys- ja luontomatkailua aletaan systemaattisesti kehittää. Tietokantaan on tähän mennessä kerätty yli 850 kohdetta ja lisää on tulossa. Aineisto on ainutlaatuinen: Varsinais-Suomi on ensimmäinen maakunta, jossa virkistys- ja luontomatkailun kehittämisen kannalta oleellinen paikkatieto on kerätty yhteen tietokantaan avoimeksi dataksi.

Maakunnassa on käynnissä varsin runsaasti kehittämistoimintaa, kuten reitistö- ja maaseutumatkailuhankkeita. Hankkeiden yhteistyötä varten syntyi Reitistöryhmä, joka kokoontui useaan otteeseen keskustelemaan reitistöjen suunnittelusta, maasto- ja karttamerkintöjen yhteensopivuudesta, hankkeissa syntyneen paikkatietoaineiston tallennuksesta sekä reitistöjen markkinoinnista kotimaisille ja kansainvälisille kohderyhmille. Myös ohjausryhmässä sekä hankkeessa järjestetyissä iltatilaisuuksissa alustettiin maakunnan luonto- ja virkistysalueiden kehittämisestä kiinnostuneiden toiminnalle yhteistä henkeä. Tavoitteena on myös luoda yhteistyöpohjaa luonto- ja virkistysalueiden kehittämiselle sekä toiminnan koordinoinnille Varsinais-Suomessa.

Vuonna 2017 alettiin rakentaa tiedon ylläpitoa ja kartuttamista varten ns. Virma-palvelua, jota yhdistykset, kunnan virkistys- ja luontomatkailusta vastaavat henkilöt sekä muut reittejä ylläpitävät tahot

Työssä on ollut innostavaa huomata, miten paljon maakunnassa on jo tehty ja parhaillaan pakerretaan luontomatkailun ja virkistyksen eteen. Toimijoiden saavutusten leipominen yhdeksi avoimeksi aineistoksi, joka tulee olemaan vapaasti kaikkien jatkokehittäjien käytettävissä, tuntuu mielekkäältä. Niina Ruuska, luontoasiantuntija


Luonnon monimuotoisuuden teema nostaa vahvasti päätään nyt, kun uusiutuvan energian kysyntä kasvaa. Erilaisten tärkeiden ympäristötavoitteiden sovittaminen on välillä vaikeaa ja vaatii hyvin laaja-alaista ymmärrystä ongelmista sekä niiden ratkaisuista. Riikka Leskinen, toimialapäällikkö

863 kohdetta ja reittiä kerätty tietokantaan

Reitit kuntoon ja saavutettaviksi

Ekosysteemipalvelut kunnan aarreaittana

Reitti- ja kohdetiedon keräämisen myötä on tullut selväksi, että maakunnassa on runsaasti reittejä, jotka ovat jääneet ylläpitoa vaille. Osa näistä reiteistä voi olla lähialueen virkistyjien käytössä, mutta laajemmalle yleisölle kohdetta ei voi puutteiden vuoksi mainostaa.

Virkistyminen ja luonnossa liikkumisesta saatu hyvinvointi ovat aineettomia ekosysteemipalveluita (ns. kulttuuripalveluja), joita hyvinvoiva luonto tuottaa ilmaiseksi. Luonnon ja ihmiskunnan toiminnan kannalta korvaamattoman tärkeitä ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi pölytyspalvelut, veden ja ravinteiden kierto sekä yhteyttäminen. Niiden järjestäminen keinotekoisesti olisi kallista ja hankalaa. Ekosysteemipalveluihin luetaan myös tuotantopalvelut, joiden avulla saadaan muun muassa maataloustuotteita ja puutavaraa.

Maakunnalliselle, virkistysalueiden kuntoa seuraavalle ja kehittävälle taholle on kysyntää. Rahoitusta reittien hoitoon on jonkin verran tarjolla muun muassa Leader-toimintaryhmien kautta. Maakunnallinen virkistysalueyhdistys voisi koordinoida rahoituksen hakemista myös niille alueille, joilta puuttuu riittävän suuri ja aktiivinen yhdistys asiaa hoitamaan. Maakunnallinen toimija olisi omiaan myös vaikuttamaan kohteiden saavutettavuuteen, johon vaikuttavat kaikki vaiheet virkistyskohteen verkkolöydettävyydestä paikan päälle matkustamiseen ja reitin alkupisteen opasteiden löytymiseen asti. Hankkeessa tullaan vielä tekemään paljon työtä paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden Leader-rahoituksella toteuttamien reittien ja kohteiden saamiseksi ”kartalle”.

Valonian suunnitelmissa on auttaa tunnistamaan ja turvaamaan luonnon ekosysteemipalveluiden jatkuvuus kunnissa. Esimerkiksi kunnan omistamien metsien hoitaminen luonnon monimuotoisuusarvot ja virkistyskäyttö huomioiden tuottaa aikanaan kunnalle säästöjä sekä puunkorjuun että terveydenhuollon kustannuksissa. Kunnissa on myös potentiaalia kehittää virkistys- ja luontomatkailureittejä sekä niihin kytkeytyviä palveluja.

41

eri karttasymbolia virkistys- ja luontomatkailua helpottamaan

14

tahoa keräsi virkistys- ja luontomatkailudataa tietokantaan

66

kuntaa, yhdistystä ja säätiötä, joihin oltu yhteydessä


Ympäristökasvatus Koulujen uudet opetussuunnitelmat ja opetusmenetelmien monipuolistuminen ovat laajentaneet ympäristökasvatuksen sisältöjä. Perinteisen luontokasvatuksen rinnalle on keskusteluun noussut yhä enemmän uusia teemoja. Varsinkin useita teemoja läpileikkaava kiertotalous kiinnostaa kasvatusalalla. Biologian opettajien lisäksi esimerkiksi historian, yhteiskuntaopin ja kotitalouden opettajat kokevat ympäristökasvatuksen antavan uutta sisältöä opetukseen. Myös varhaiskasvatuksen uudet suunnitelmat korostavat yhdessä tekemistä ja kestävän kehityksen kasvatuksen merkitystä. Vaikka uuden opettelemisessa on haasteensa, se voi tarjota myös innostavia oppimiskokemuksia sekä oppilaille että opettajille. Valonian syksyllä 2017 käynnistyneet ympäristökasvatuksen hankkeet toimivat koulujen ja päivähoidon tukena uusien opetussuunnitelmien toteuttamisessa. Hankkeilla kehitetään erilaisia opetusta tukevia, osallistavia toimintamalleja. Multaa ja mukuloita – ruoan ja ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa -hanke käynnistyi syksyllä konkreettisesti, kun pilottipäiväkoteihin hankittiin matokompostorit ja uudet asukkaat pääsivät koteihinsa. Lapset toivottivat madot innokkaina tervetulleiksi laulujen ja tervetulomaljojen myötä.

Multaa ja mukuloita -hankkeen tavoitteena on kasvien pienimuotoisen viljelyn avulla konkretisoida ruoan kasvatusta ja kiertoa sekä päiväkotien lapsille että työntekijöille. Kompostilierot tekevät tärkeää työtä osana tätä kiertoa. Hanke toteutetaan Sateenkaari Koto ry:n seitsemässä päiväkodissa. Syksyn yhteisenä ponnistuksena järjestimme opettajille ja kasvattajille suunnatun kiertotalousseminaarin, joka onnistui houkuttelemaan paikalle 71 kasvatusalan ihmistä eri oppilaitoksista, järjestöistä ja varhaiskasvatuksen puolelta. Resursseja seminaarin toteutukseen saatiin CIRCWASTE-hankkeesta. Tilaisuuden antia olivat inspiroivat puheenvuorot sekä osallistavat työpajat. Koulujemme lähivedet Varsinais-Suomessa -hanke sai innostuneen vastaanoton. Hankkeeseen osallistuu peräti 30 koulua 13 kunnasta. Syksy oli suunnittelun ja materiaalin kokoamisen aikaa. Ympäristökasvatusyhdistys Haavi osallistui vesitutkimusreppujen hankkimiseen yhteistyössä Turku Energian kanssa ja Valonian viestintä suunnitteli reppuihin mukaan ötökkäkortteja helpottamaan eliöiden tunnistamista.

On ilahduttavaa huomata, että ympäristökasvatuksen merkitys koulutuksessa ja kasvatuksessa on yhä tärkeää. Pitkästä aikaa sen toteuttamiselle myönnetään taas rahoitusta. Jaana Itälä-Laine, erikoissuunnittelija


Lähdin hyvillä mielin eläkkeelle. Valoniassa työskentelyssä on jotenkin kiteytynyt kaikki, jota olen toivonut, ajatellut, opiskellut, harrastanut ja tehnyt.” Susanna Auvinen, ympäristökouluttaja

Opetusmenetelmät sisältöä ja kohderyhmää laajentamassa Ympäristökasvatusta on kritisoitu siitä, että se keskittyy liiaksi luontokasvatukseen ja toisaalta myös siitä, että se mielletään lähinnä lapsiin ja nuoriin kohdistuvana kasvatuksena. Uudenlaiset vuorovaikutteiset opetusmenetelmät, jotka on kirjattu opetussuunnitelmiin kaikissa kouluasteissa, ovat laajentaneet sekä ympäristökasvatuksen sisältöjä että kohderyhmää. Ympäristökasvatuksen merkityksen laajuus näkyy myös Valonian hankesuunnitteluissa – rahoituspäätöstä odottaa muun muassa yhteishankehakemus kulttuuriympäristökasvatukseen liittyen.

Uutta innostusta ympäristökasvatukseen Innostus näkyy hyvin Lounais-Suomen ympäristökasvatusverkoston uudistumisessa: uusia jäseniä on liittynyt eri järjestöistä ja korkeakouluista. Verkoston tärkeimpänä tehtävänä on eri tahojen välinen yhteydenpito ja yhdessä tekeminen. Jäsenillä on mahdollisuus vahvistaa omaa ympäristökasvatustietoaan ja osaamistaan sekä osallistua yhdessä muiden toimijoiden kanssa ympäristökasvatuksen edistämiseen. Muodollisten kokoontumisten sijaan toiminnassa keskitytään esimerkiksi miniseminaareihin ja työpajatyyppisiin tapaamisiin. Verkosto oli myös aktiivisesti mukana suunnittelemassa valtakunnallista Ulkona oppimisen suurtapahtumaa Ulos – Ut – Out, joka järjestettiin Turun linnassa ja Sauvon Ahtelassa. Osanottajamäärä oli noin 500.

30

organisaatiota VarsinaisSuomesta ja Satakunnasta mukana ympäristökasvatusverkostossa

7

päiväkotiin matokompostori

30

peruskoulua mukaan Varsinais-Suomen Koulujemme lähivedet -toimintaan

1

eläkkeelle saateltu ympäristökasvattaja


Valonian hankkeet 2017 Vuonna 2017 Valoniassa oli käynnissä 14 hanketta, joista 10 käynnistyi vuoden aikana. Oheisessa kartassa on merkittynä, minkä kunnan alueella kunkin teeman hankkeita toteutettiin. Toimenpiteitä toteutettiin kunnissa myös varsinaisten hankkeiden ulkopuolella, esimerkiksi tilaustöinä. Näistä keskeisimpiä kokonaisuuksia olivat Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan kokoaminen, Varsinais-Suomen pohjavesialueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien lähteiden kartoitus sekä Vehmaan vesistöjen hoitosuunnitelma.

Pyhäranta

Laitila Uusikaupunki

Oripää Pöytyä

Mynämäki Vehmaa

Kustavi

Nousiainen Rusko

Taivassalo

Aura

Koski Tl Somero

Marttila

Masku Raisio

Lieto

Turku Kaarina

Naantali

Lisäksi asiantuntijamme ovat pitäneet puheenvuoroja lukuisissa erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa eri puolilla maakuntaa.

Loimaa

Parainen

Paimio

Sauvo

Kemiönsaari

Salo


ENERGIA KIERTOTALOUS JÄTEVEDET + VESIENSUOJELU LIIKKUMINEN LUONNON MONIMUOTOISUUS YMPÄRISTÖKASVATUS

Hankkeen nimi

Hankeaika

Alue

Valonian rooli

ELLE – Energiaan liittyvän liiketoiminnan edistäminen Varsinais-Suomessa

2017–2020

Kemiönsaari, Lieto, Loimaa, Salo, Somero, Uusikaupunki

Päätoteuttaja

TARU – Tarjousosaamista ruoantuottajille

2017–2018

Loimaa, Mynämäki. Kaikista kunnista saa osallistua ruoantuottajat.

Osatoteuttaja

CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta

2015–2022

Parainen, Kaarina, koko Lounais-Suomi

Osatoteuttaja

Telaketju

2017–2018

Turku ja koko Suomi

Osatoteuttaja

Halikonjoki vaelluskalojen elinympäristönä

2017–2018

Salo

Päätoteuttaja

Virtavesien kunnostushanke

2017

Lieto, Loimaa, Paimio, Salo, Somero, Turku

Päätoteuttaja

Ylivuotojen parempi hallinta

2017–2018

Aura, Lieto, Kaarina, Masku, Marttila, Mynämäki, Nousiainen, Naantali, Paimio, Pöytyä, Oripää, Raisio, Rusko, Turku

Päätoteuttaja

HAKKU 2016/2017

2016–2017 2017–2018

Kaarina, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa

Päätoteuttaja

CIVITAS ECCENTRIC

2016–2020

Kaarina, Naantali, Raisio, Lieto, Turku

Osatoteuttaja

LIO – Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017

2017

Masku, Kaarina, Lieto, Turku, Paimio, Raisio, Naantali, Loimaa, Salo

Päätoteuttaja

PASSI – Pöytyän ja Auran asiointiliikenteen kehittäminen

2016–2017

Pöytyä ja Aura

Päätoteuttaja

Virkistä Dataa! – Virkistys- ja luontomatkailukohdetietoa avoimeen käyttöön Varsinais-Suomessa

2017–2018

Kaikki Varsinais-Suomen kunnat

Päätoteuttaja

Multaa ja mukuloita

2017–2019

Turku ja Uusikaupunki

Osatoteuttaja

Koulujemme lähivedet Varsinais-Suomessa

2017–2018

Kaarina, Kustavi, Laitila, Loimaa, Masku, Naantali, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Rusko, Salo, Turku, Uusikaupunki

Päätoteuttaja


Valonian Vuosi 2017 946 900 € TOIMINNAN RAHOITUS 2017 49 % hankeraha (tuet ja avustukset) 23 % kuntaraha 18 % ulkopuolinen rahoitus hankkeisiin 10 % ostopalvelut

18 341 käyttäjää Valonian verkkosivuilla

27

kuntaa asiakkaana (eli kaikki VarsinaisSuomen kunnat)

21

14

hanketta, joista 10 käynnistyi vuonna 2017

23

työntekijää, joista 1 eläköityi, 3 oli lyhyemmällä projektipestillä ja 3 harjoittelussa

hankehakemusta tai lähetettyä ideapaperia

1048

tviittiä Valonian ja Kiertotalouden Varsinais-Suomi -tileillä

334

juttua perinteisessä mediassa


33

virtavesikohdetta, joissa tehtiin joko kunnostuksia, koekalastuksia, vedenlaadun selvityksiä, maastokartoituksia tai kunnostussuunnitelmia

5256

vastaajaa kestävän liikkumisen kyselyissä

281

30

jätevesineuvontakäyntiä kiinteistöillä 13 eri kunnassa

863

virkistys- ja luontomatkailun kohdetta ja reittiä kerätty tietokantaan

peruskoulua mukana Varsinais-Suomen Koulujemme lähivedet -toiminnassa

71

opettajaa ja kasvattajaa perehdytetty kiertotalouteen

158

aurinkosähköpaneelia yhteensä 10 kiinteistölle

Valonian vuosikertomus 2017  

Valonia on Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus, joka toimii osana Varsinais-Suomen liittoa.

Valonian vuosikertomus 2017  

Valonia on Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus, joka toimii osana Varsinais-Suomen liittoa.

Advertisement