KOTIKÄYNTI
Riittävä ravinto nopeuttaa toipumista Vajaaravitsemus on Suomessa valitettavan yleistä: kaikista sairaalaan tulevista potilaista 30–60 % ei pysty syömään riittävästi tai ei saa ravinnostaan riittävästi ravintoaineita. Vaasan keskussairaalassa on tartuttu ongelmaan kehittämällä osastoille yhteinen toimintamalli vajaaravitsemuksen havaitsemiseen ja hoitamiseen. – Potilas punnitaan ja mitataan, hänen painoindeksinsä lasketaan ja kysytään, onko hänen painonsa laskenut viime kuukausina. Sen jälkeen potilasta haastatellaan syödyn ruoan määrästä, ravitsemusterapeutti Kaisa Kinnunen kuvailee kartoitusvaihetta.
TEKSTI JA KUVA: SALLA PUKKINEN
Palveluneuvoja
opastaa sairaalakäynnillä Tuntuuko yksin sairaalassa liikkuminen vaikealta? Askarruttaako jokin sairaalakäyntiin liittyvä asia? Toivoisitko, että vastaanotolla olisi joku seuranasi kuuntelemassa, mitä lääkäri sanoo? Näissä ja monissa muissa tilanteissa auttaa sairaalan palveluneuvoja. Palveluneuvojan tavoittaa päiväsaikaan klo 8–14 sairaalan pääaulan neuvonnasta. Muina aikoina hänet saa parhaiten kiinni puhelinnumerosta 06 213 1315 tai työhuoneelta A1:stä. Palveluneuvoja on sairaalaan saapuvaa potilasta vastassa sovitusti, saattaa potilaan esimerkiksi oikealle osastolle tai poliklinikalle, avustaa tarvittaessa lääkärikäynnillä ja lopuksi huolehtii, että potilaalla on kyyti kotiin. – Potilaat, joita olen tähän mennessä avustanut, ovat olleet tyytyväisiä ja kiitollisia saamastaan palvelusta, palveluneuvojana maaliskuussa aloittanut Pia Lund kertoo. Palveluneuvojaan voivat ottaa yhteyttä niin potilaat, omaiset kuin kotisairaanhoidon, palveluasumisyksiköiden ja sairaalan henkilökuntakin. Palveluneuvoja korvaa aikaisemmin toimineen poliklinikkaemännän.
Palveluneuvoja Pia Lund auttaa potilaita.
TEKSTI: SALLA PUKKINEN KUVA: SHUTTERSTOCK
Vajaaravitsemus on tärkeää hoitaa, sillä hyvin ravittu potilas toipuu nopeammin sairauksista, hänen elämänlaatunsa, mielialansa ja vireystilansa kohenevat ja riski saada infektio tai painehaava pienenee. Hyvässä ravitsemustilassa olevien potilaiden hoitoajatkin ovat lyhempiä verrattuna huonossa ravitsemustilassa oleviin. Vajaaravitsemusta hoidetaan muun muassa tähän tarkoitukseen kehitellyllä, tehostetulla ruokavaliolla, jossa pieni annos sisältää enemmän energiaa kuin tavallisesti. Myös lisäravintovalmisteita hyödynnetään. Vajaaravitsemuksessa on Suomessa harvoin kyse ruoan puutteesta. – Vajaaravitsemuksen taustalla on usein esimerkiksi tietty sairaus, puremis- tai nielemisvaikeuksia tai ruokahaluttomuutta, Kinnunen kertoo. Myös muun muassa korkea ikä, heikentynyt yleiskunto, liian yksipuolinen ruokavalio tai äskettäinen aivohalvaus, kantasolusiirto tai leikkaus voi altistaa vajaaravitsemukselle.
7