__MAIN_TEXT__

Page 1

3 / 2014

Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

Yhteispäivystys alkaa

1.10.

8

Vaaratapahtumat muuttavat tyĂśtapoja

12

Katjan uusi hymy

16

Mielen huoltoa lenkkareissa


Yhteispäivystyksessä potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Odotustiloihin ei näy, jos ambulanssilla tuodaan kriittisessä tilassa olevia potilaita. s. 4

Pääkirjoitus ....................................................... 3 3 / 2014 KOTIKÄYNTI-LEHTI on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat kaikkia meitä jossain elämämme vaiheessa. Vaasan keskussairaalassa pelastetaan päivittäin ihmishenkiä ja tehdään arvokasta työtä ihmisten hoitamiseksi. Tällä lehdellä haluamme tuoda tutuksi sairaalan toimintaa, ihmisiä ja potilaiden kertomuksia. Toivottavasti viihdyt seurassamme!

Yhteispäivystyksestä ensiapua akuutteihin vaivoihin ......................................... 4 Lyhyesti ............................................................. 7 Vaaratapahtumat muuttavat työtapoja ................8 Kysy lääkäriltä ................................................... 9 Asiakasraati tuo potilaan näkökulman sairaalan kehittämiseen ................................... 10 Uusi purenta paransi Katjan päänsäryn ............. 12 Mielenterveystalosta tietoa ja apua ...................15 Mielen huoltoa lenkkareissa ............................. 16 Yhteenveto väestökyselyn tuloksista ................ 18

441 822 Painotuote Trycksak


Sairaala kuuntelee – 2 273 arvokasta palautetta!

Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

Touko- ja kesäkuun aikana sairaalan viestintään tulvi väestökyselyn vastauksia sekä paperilla että verkkolomakkeella. Olimme iloisesti yllättyneitä ja samalla kiitollisia siitä, että niin moni halusi jakaa näkemyksensä sairaalan toiminnasta. Vastauksissa kerrottiin omista tai läheisen kokemuksista, pohdittiin mitä laadukas hoito tarkoittaa ja annettiin meille suuntaviivoja siihen, miten voimme huomioida potilaita entistäkin paremmin. Huimat 2 273 vastausta ja yhteensä 127 sivua avoimiin kysymyksiin kirjoitettuja kommentteja! Tämä on meidän kaikkien yhteinen sairaala, ja vastausten määrästä sekä palautteiden pituudesta voi päätellä, että sairaalamme todella koetaan yhteiseksi ja tärkeäksi alueemme ihmisille. Kiitos! Olemme vaikuttuneina lukeneet läpi vastauksianne ja palautettanne. Joukossa on ollut ruusuja ja risuja, hyviä ja huonoja kokemuksia sekä tärkeitä asioita meille sairaalan työntekijöille muistettavaksi. Erityisesti potilaiden kuuntelu, kohtaaminen ja vuorovaikutus nousivat kommenteissanne esiin osana laadukasta hoitoa, ja näihin asioihin tulemme erityisesti kiinnittämään huomiota. Vastausten tarkempi analysointi jatkuu syksyllä. Sairaalan tulevaisuuden strategiaa mietitään parasta aikaa useissa eri työryhmissä, ja väestökyselyn tulokset tulevat olemaan tärkeässä osassa tulevaisuuden suunnittelussa. Sote-uudistuksen ja säästötavoitteiden keskellä katsomme positiivisesti tulevaisuuteen: tavoitteenamme on, että potilaiden kokema hoidon laatu on parasta Suomessa. Tavoite ei ole vaatimaton, mutta kun on kyse omasta ja läheisten terveydestä, kukapa ei haluaisi parasta mahdollista hoitoa. Lopuksi tärkeä muistutus meille kaikille! Kun tulee hädän hetki, on hyvä olla valmiiksi mietitty toimintamalli. Itse olen kuskannut remontissa haavan saaneen aviomiehen hädissäni keskussairaalan päivystykseen, kun oikea paikka olisi ollut terveyskeskuksen päivystys. Kannattaa siis käyttää hetki aikaa ja miettiä valmiiksi mahdollisia skenaarioita onnettomuuksien varalle. Jos tulee haava, joka vaatii tikkejä, minne soitat tai minne lähdet mihinkin vuorokauden aikaan? Epäilet lapsen saaneen aivotärähdyksen, mikä on silloin oikea osoite? Ota samalla talteen ja laita näkyville kannessa oleva liite: hädän hetkellä sillä jo pääsee pitkälle! Päivystys muuttuu suurimmassa osassa kuntia lokakuun alusta lähtien, joten nyt on hyvä hetki päivittää itselle tiedot oikeasta päivystyspaikasta.

Leena Forsén päätoimittaja Kirjoittaja työskentelee sairaalassa tiedottajana.

Julkaisija Vaasan keskussairaala Päätoimittaja Leena Forsén 06 213 1726 Toimituspäällikkö Salla Pukkinen 06 213 1725 Toimitus Charlotta Järf Elina Kurttio Antti Niemelä Kansikuva Katja Lösönen Toimitusneuvosto Göran Honga, Olle Gull, Auvo Rauhala, Marina Kinnunen Käännökset Päivi Ristimäki Sähköposti etunimi.sukunimi@vshp.fi Layout ja taitto C2 Advertising Oy Paino Waasa Graphics Oy Painos 86 000 Jakelu Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet ISSN 2323-7058 VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI Vaasan sairaanhoitopiirin muodostavat 13 omistajakuntaa, joissa asuu yhteensä noin 168 900 ihmistä. Vaasan keskussairaalan noin 2 500 eri alan asiantuntijaa tekevät työtä potilaiden hoidon ja hoitoa tukevien palveluiden parissa. Pätevä ja sitoutunut henkilökuntamme kohtaa jokaisen potilaan yksilöllisesti ja inhimillisesti, joten olet luonamme hyvässä hoidossa.

OMISTAJAKUNNAT Kaskinen • Korsnäs • Kristiinankaupunki Laihia • Luoto • Maalahti • Mustasaari Närpiö • Pedersöre • Pietarsaari Uusikaarlepyy • Vaasa • Vöyri


4

KOTIKÄYNTI

Yhteispäivystyksestä ensiapua akuutteihin vaivoihin

TEKSTI: SALLA PUKKINEN KUVAT: KATJA LÖSÖNEN

Päivystystoimintaa keskitetään Vaasan sairaanhoitopiirissä, ja muutokset astuvat voimaan 1. lokakuuta 2014. Siitä lähtien iltaisin, öisin ja viikonloppuisin päivystys on keskitetty yhteispäivystykseen, joka sijaitsee Vaasan keskussairaalan uudessa Y-rakennuksessa. Arkipäivisin virka-aikaan hakeudutaan päivystysasioissa omaan terveyskeskukseen. Päivystys Vaasan pääterveysasemalla Sepänkyläntiellä päättyy 30.9.2014.

Modernissa Y-rakennuksessa sijaitsevaan yhteispäivystykseen on 1.10.2014 alkaen keskitetty sairaanhoitopiirin etelä- ja keskiosan ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys. Kiireettömät potilaat ohjataan hakeutumaan seuraavana arkipäivänä omaan terveyskeskukseen. Yhteispäivystykseen keskussairaalaan tullaan silloin, kun vaiva ei voi odottaa. Onnettomuuksien uhreja, infarktin saaneita ja muita kriittisiä potilaita keskussairaalan päivystys hoitaa jatkossakin kaikkina vuorokauden aikoina. Varmista vaivasi neuvontapuhelimesta Jos arveluttaa, vaativatko omat oireet päivystysluonteista hoitoa, kannattaa soittaa virka-aikana omaan terveyskeskukseen ja muina aikoina yhteispäivystyksen neuvontapuhelimeen, numeroon 06 213 1001. Neuvontapuhelin palvelee keskussairaalassa siis ainoastaan iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, jolloin päivystys on keskitetty sinne. – Puhelimeen vastaa kokenut hoitaja, joka ohjeistaa potilasta joko hoitamaan vaivan itse, hakeutumaan seuraavana arkipäivänä omaan terveyskeskukseen tai tulemaan viipymättä päivystykseen keskussairaalaan, osastonhoitajat Ann-Katrin Brandtberg ja Tanja Roivainen kuvailevat. Neuvontapuhelimeen kannattaa aina soittaa ennen Y-ra-

kennuksen yhteispäivystykseen tuloa, jottei tule tehtyä turhaa reissua: kiireettömät potilaat saavat lähteä kotiin hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen. – Päivystys on kallista toimintaa, ja turhat käynnit tuntuvat kaikkien veronmaksajien kukkarossa, Brandtberg muistuttaa. Neuvontapuhelimesta saa nimensä mukaisesti neuvontaa, ei esimerkiksi varattua lääkäriaikaa. Neuvontapuhelin ei myöskään ole hätänumero, vaan hätätapauksissa soitetaan yleiseen hätänumeroon 112. Kipeämmät kiilaavat edelle Yhteispäivystyksessä saattaa joutua odottamaan, koska potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioi osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta, joka antaa kaikille yhteispäivystykseen saapuville kiireellisyysluokituksen (triage). Luokitus A–D kertoo, miten nopeasti potilaan on saatava hoitoa. Jos oireet eivät ole vakavia, saattaa potilas joutua odottamaan useamman tunnin, koska vakavammista oireista kärsivien potilaiden on päästävä lääkäriin välittömästi. Vaikka odotustiloissa ei olisikaan muita, se ei tarkoita, ettei hoitohenkilökunnalla olisi kädet täynnä töitä. Ambulanssisisäänkäyn-

»


KOTIKÄYNTI

Soita omaan terveyskeskukseesi virka-aikana, jos asiasi koskee:

Tule välittömästi päivystykseen keskussairaalaan, jos sinulla on:

• • • •

• • • •

• • • • • • • • •

flunssaa vatsatautia jälkiehkäisyä (tarvittavat lääkkeet saa apteekista) reseptien uusimista, sairauslomatodistuksia, sairauslomien jatkoa tai työkyvyn arviointia lausuntoja tai tarkistuksia laboratorio- tai röntgenvastauksia pitkäaikaisia särkyjä tai kolotuksia, jotka eivät johdu vammasta ompeleiden poistoa verenpaineen mittausta päihtymystä ilman muita oireita näppylöiden, luomien ja pattien arviota rokotuksia (ei-akuutit) tai pitkäkestoista ihottumaa.

voimakkaita rintakipuja voimakasta verenvuotoa pahoja hengitysvaikeuksia tai aivohalvausoireita (joko kaikki tai jokin seuraavista) - puhevaikeutta (hankaluuksia löytää sanoja tai puhe on sammaltavaa) - kasvohalvauksen merkkinä toinen suupieli roikkuu tai liikkuu huonosti - käden/jalan heikkousoireita.

5


6

KOTIKÄYNTI

ti sijaitsee päivystyksen toisella reunalla, eikä odotustiloihin näy, jos ensiapuun tuodaan kriittisessä tilassa olevia potilaita, jotka tarvitsevat pikaisesti hoitoa. Omaisten kulku rajoitettua Omaiset eivät saa liikkua yhteispäivystyksen hoitotiloissa vapaasti, sillä niissä hoidetaan vakavasti sairaita tai loukkaantuneita potilaita. Sen vuoksi omaiset jäävät odottamaan odotustiloihin, kunnes potilaan hoito ei ole enää aktiivista. Sen

Arkisin virka-aikana

jälkeen henkilökunta ohjaa omaiset potilaan luo valvomoon ja potilaan luota takaisin odotustilaan käynnin päätyttyä. Näin varmistetaan kaikkien turvallisuus ja potilaiden yksityisyys. Jos pääsy potilaan luo tuntuu kestävän, voivat omaiset tiedustella kiireellisyysarvion tehneiltä triage-hoitajilta vastaanotosta, mikä potilaan tilanne on. Lapsipotilailla saa olla omainen mukana koko yhteispäivystyksessä oloajan. •

TERVEYSKESKUS

Y-RAKENNUKSEN YHTEISPÄIVYSTYS

Päivystyskäynnit ensisijaisesti omalla terveysasemalla. Soita asemalle etukäteen, jos olet epävarma, onko kyseessä päivystystilanne vai tavallinen ajanvaraus.

Potilaat tulevat päivystykseen lähetteellä. Huonokuntoiset potilaat tulevat ilman lähetettä esimerkiksi ambulanssilla.

Terveyskeskuksessa ei ole päivystystä

Kaikki päivystys on keskitetty keskussairaalan Y-rakennukseen. Soita ensin neuvontapuhelimeen, jos olet epävarma, onko kyseessä päivystystilanne.

Iltaisin ja viikonloppuisin

Turvallisempaa hoitoa teknologian avulla Uutuuttaan kiiltävien tilojen lisäksi Vaasan keskussairaalan päivystyksessä käytetään uusinta teknologiaa. Y-rakennuksessa on käytössä ainoana Suomessa ultramoderni Columna Clinical Logistics -järjestelmä, jonne muun muassa kaikki potilaan tiedot, röntgen- ja laboratoriovastaukset, hoidon tarve ja luokitus on merkitty. Henkilökunta käyttää järjestelmää kosketusnäytöillä, ja viimeisin tieto on kaikilla potilasta hoitavilla osastoilla samanaikaisesti riippumatta siitä, missä potilas kussakin hoidon vaiheessa sijaitsee. Myös potilaat voivat itse seurata omia tietojaan sänkyjen yhteydessä olevilta päätteiltä, joita voidaan käyttää tiedottamiseenkin: jos päivystykseen tuodaan esimerkiksi useita onnettomuuspotilaita ja kiireettömämpien potilaiden odotusajat pitenevät, voidaan viesti laittaa näkymään potilasnäytöille. Järjestelmä korvaa ennen paperilla olleet tiedot ja poistaa henkilökunnan työstä ylimääräiset keskeytykset, kun tiedot ovat henkilökunnan nähtävillä ilman, että niitä tarvitsee kysyä muilta. Samalla potilasturvallisuus paranee.


KOTIKÄYNTI

Riittävä ravinto nopeuttaa toipumista Vajaaravitsemus on Suomessa valitettavan yleistä: kaikista sairaalaan tulevista potilaista 30–60 % ei pysty syömään riittävästi tai ei saa ravinnostaan riittävästi ravintoaineita. Vaasan keskussairaalassa on tartuttu ongelmaan kehittämällä osastoille yhteinen toimintamalli vajaaravitsemuksen havaitsemiseen ja hoitamiseen. – Potilas punnitaan ja mitataan, hänen painoindeksinsä lasketaan ja kysytään, onko hänen painonsa laskenut viime kuukausina. Sen jälkeen potilasta haastatellaan syödyn ruoan määrästä, ravitsemusterapeutti Kaisa Kinnunen kuvailee kartoitusvaihetta.

TEKSTI JA KUVA: SALLA PUKKINEN

Palveluneuvoja

opastaa sairaalakäynnillä Tuntuuko yksin sairaalassa liikkuminen vaikealta? Askarruttaako jokin sairaalakäyntiin liittyvä asia? Toivoisitko, että vastaanotolla olisi joku seuranasi kuuntelemassa, mitä lääkäri sanoo? Näissä ja monissa muissa tilanteissa auttaa sairaalan palveluneuvoja. Palveluneuvojan tavoittaa päiväsaikaan klo 8–14 sairaalan pääaulan neuvonnasta. Muina aikoina hänet saa parhaiten kiinni puhelinnumerosta 06 213 1315 tai työhuoneelta A1:stä. Palveluneuvoja on sairaalaan saapuvaa potilasta vastassa sovitusti, saattaa potilaan esimerkiksi oikealle osastolle tai poliklinikalle, avustaa tarvittaessa lääkärikäynnillä ja lopuksi huolehtii, että potilaalla on kyyti kotiin. – Potilaat, joita olen tähän mennessä avustanut, ovat olleet tyytyväisiä ja kiitollisia saamastaan palvelusta, palveluneuvojana maaliskuussa aloittanut Pia Lund kertoo. Palveluneuvojaan voivat ottaa yhteyttä niin potilaat, omaiset kuin kotisairaanhoidon, palveluasumisyksiköiden ja sairaalan henkilökuntakin. Palveluneuvoja korvaa aikaisemmin toimineen poliklinikkaemännän.

Palveluneuvoja Pia Lund auttaa potilaita.

TEKSTI: SALLA PUKKINEN KUVA: SHUTTERSTOCK

Vajaaravitsemus on tärkeää hoitaa, sillä hyvin ravittu potilas toipuu nopeammin sairauksista, hänen elämänlaatunsa, mielialansa ja vireystilansa kohenevat ja riski saada infektio tai painehaava pienenee. Hyvässä ravitsemustilassa olevien potilaiden hoitoajatkin ovat lyhempiä verrattuna huonossa ravitsemustilassa oleviin. Vajaaravitsemusta hoidetaan muun muassa tähän tarkoitukseen kehitellyllä, tehostetulla ruokavaliolla, jossa pieni annos sisältää enemmän energiaa kuin tavallisesti. Myös lisäravintovalmisteita hyödynnetään. Vajaaravitsemuksessa on Suomessa harvoin kyse ruoan puutteesta. – Vajaaravitsemuksen taustalla on usein esimerkiksi tietty sairaus, puremis- tai nielemisvaikeuksia tai ruokahaluttomuutta, Kinnunen kertoo. Myös muun muassa korkea ikä, heikentynyt yleiskunto, liian yksipuolinen ruokavalio tai äskettäinen aivohalvaus, kantasolusiirto tai leikkaus voi altistaa vajaaravitsemukselle.

7


8

KOTIKÄYNTI

Vaaratapahtumat muuttavat työtapoja

TEKSTI: LEENA FORSÉN KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Yleisimmät vaaratapahtumat tai läheltä piti -tilanteet liittyvät sairaalassa lääkehoitoon, potilaan kaatumisiin tai tiedonkulun ongelmiin. Henkilökunnan avoimuus ja halu oppia virheistä ovat Vaasan keskussairaalan potilasturvallisuuden kehittämisen kivijalka.

Vaasan keskussairaalassa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön sähköinen vaaratapahtumien raportointijärjestelmä jo vuonna 2007. Henkilökunta ilmoittaa vaaratapahtumat tai läheltä piti -tilanteet HaiPro-ohjelmaan. Sairaalan viisi potilasturvallisuuskoordinaattoria käsittelevät kaikki tehdyt ilmoitukset. – Kun käymme läpi ilmoituksia, emme etsi syyllisiä vaan katsomme laajemmin, mitä hoitotilanteessa meni pieleen. Harvoin vaaratilanteet ovat yhden ihmisen aiheuttamia, vaan useimmiten monta pientä asiaa on johtanut ikävään lopputulokseen, kertoo potilasturvallisuuskoordinaattori Mari Plukka. Vaaratapahtumat ja läheltä piti -tilanteet käydään yhdessä läpi ja mietitään, miten ne voitaisiin tulevaisuudessa estää. Tavoitteena on ennakoida mahdollisia vaaratilanteita ja oppia virheistä, jotta ne eivät pääsisi toistumaan.

Kriittinen katse taaksepäin Keskussairaalassa on käytössä myös GTT-työkalu (Global Trigger Tool), jonka avulla haittatapahtumia pystytään jälkikäteen tunnistamaan ja arvioimaan potilasasiakirjoista. – Potilaan leikkauskertomuksesta voi esimerkiksi käydä ilmi, että potilas on saanut infektion leikkaushaavaan. Jos näitä alkaa tulla toistuvasti, alamme selvittää tarkemmin, missä hoidon vaiheessa jotain menee pieleen, kertoo Plukka. Vaaratapahtumien ilmoittaminen perustuu henkilökunnan aktiivisuuteen, mutta GTT-menetelmällä saadaan tietoa myös ilmoittamatta jääneistä vaaratilanteista. – Otamme potilasasiakirjoista säännöllisesti satunnaisotannan ja käsittelemme löydetyt haittatapahtumat arviointiryhmässä. Olemme avoimia ja uskallamme katsoa kriittisesti taaksepäin omaa toimintaamme, täsmentää Plukka. •

”Vaaratapahtumat ja läheltä piti -tilanteet käydään yhdessä läpi ja mietitään, miten ne voitaisiin tulevaisuudessa estää.”

Potilasturvallisuuskoordinaattori Mari Plukka toimii myös hengitysvajeyksikön apulaisosastonhoitajana.


KOTIKÄYNTI

9

TEKSTI: SALLA PUKKINEN KUVAT: SALLA PUKKINEN JA KATJA LÖSÖNEN

Kysy lääkäriltä Onko totta, että nielaistun purukumin sulamisessa kestää seitsemän vuotta? Ellei, voiko purukumin nielemisestä olla jotakin muuta haittaa? Ei. Purukumin säilyminen kehossa on urbaani legenda. Ruoansulatuskanava on tehokas ja prosessoi kaiken nielaistun ruoan. Sulamattomat ”roskat” siirtyvät eteenpäin paksusuoleen. Suolen limakalvo uusiutuu tiheästi, eikä purukumikaan voi tarttua siihen pidemmäksi aikaa.

Esimerkki vaaratapahtumasta

Purukumin nielemisessä voi olla muita riskejä. Amerikkalaisen lastenlääkäriliiton (American Academy of Pediatrics) mukaan riskinä on lähinnä pienten lasten tukehtumisvaara, mikäli purukumi vahingossa menee henkitorveen. Myös ummetusriski on olemassa, mikäli alle viisivuotias lapsi nielee purukumeja usein, sillä pitkän ajan kuluessa ne saattavat muodostaa tulpan peräsuoleen. Christian Nielsen, gastroenterologian ylilääkäri, sisätaudit

Ongelmia iäkkäiden ihmisten kotiutuksessa Potilaiden kotiutukseen liittyviä vaaratapahtumailmoituksia alkoi tulla toistuvasti. Suurin osa liittyi tiedonsiirron ongelmiin: tiedot olivat puutteellisia, lääkityksessä oli epäselvyyksiä tai ilmoitus kotihoitoon osallistuville oli jäänyt tekemättä.

Miten toimintaa on kehitetty Potilaiden kotiutusta tukemaan laadittiin tarkistuslista, jotta kaikilla olisi yhtenäiset käytännöt eikä mikään tärkeä asia unohtuisi kotiutustilanteessa. Tämän lisäksi keskussairaalassa aloitettiin kotiutushoitajatoiminta. Kotiutushoitajat suunnittelevat yhdessä osaston henkilökunnan kanssa potilaiden kotiutumista ja heidän tarvitsemiensa kotipalveluiden järjestämistä.

Minkä vuoksi ennen leikkausta ei saa syödä kalaöljykapseleita? Kalaöljykapselit sisältävät Omega-3-rasvahappoa, joka saattaa vaikuttaa trombosyyttien eli verihiutaleiden toimintaan, ja siten lisätä vuototaipumusta leikkauksien yhteydessä. Tämän takia, varmuuden vuoksi, Vaasan keskussairaalassa kehotetaan potilaita pitämään vähintään viikon tauon Omega-3:a sisältävistä tuotteista ennen suunniteltua leikkausta. Catarina Forsström, erikoislääkäri, anestesia

Onko sinulla terveyteen tai hoitoon liittyviä kysymyksiä, joihin haluaisit asiantuntijan vastauksen? Lähetä ne osoitteeseen kotikaynti@vshp.fi! Toimitus valitsee Kysy lääkäriltä -palstalla julkaistavat kysymykset, sillä kaikkiin emme valitettavasti ehdi vastata. Kysyjien henkilötietoja ei julkisteta.


TEKSTI: ELINA KURTTIO KUVA: KATJA LÖSÖNEN

10

KOTIKÄYNTI

Asiakasraati tuo potilaan näkökulman sairaalan kehittämiseen Sairaalamme on olemassa potilaitaan varten. Siksi tavoitteemme on jatkuvasti parantaa potilaskeskeisyyttä. Yksi keino oli asiakasraadin perustaminen.

Asiakasraadin kautta potilaat ja omaiset voivat välittää näkemyksiään ja kokemuksiaan eteenpäin ja vaikuttaa Vaasan keskussairaalan toimintaan. – Idea saatiin vuonna 2012, ja vuoden 2013 alussa asiakasraati aloitti toimintansa. Raadin tavoitteena on tuoda potilaan näkökulmaa sairaalan päätöksentekoon, kertoo potilasasiamies Sari West. Vaasan keskussairaala oli ensimmäinen keskussairaala, johon perustettiin asiakasraati. Koska asiakasraadin toiminta on vielä alkumetreillä, toimintaa kehitetään jatkuvasti. – Raatilaiset ovat toivoneet esimerkiksi enemmän dialogia sairaalan henkilökunnan kanssa. Kokouksiin onkin kutsuttu sairaalan asiantuntijoita, esimerkiksi klinikkaryhmän johtaja ja ylihoitaja, esittelemään toimintaa ja keskustelemaan raatilaisten kanssa, West kertoo. Tuloksena konkreettisia parannuksia Tähän mennessä raati on ottanut kantaa ja päässyt vaikuttamaan muun muassa syksyllä 2014 avattavaan potilaiden

palvelupisteeseen, potilaspalautejärjestelmään sekä sairaalan alueen pysäköintijärjestelyihin. Näiden lisäksi konkreettisia muutoksia asiakasraadin ehdotusten pohjalta on tehty muun muassa potilaille kutsukirjeen mukana lähetettävään yleisohjeeseen ja erilaisiin henkilökunnalle tarkoitettuihin esitteisiin ja ohjeisiin. – Myös sairaalan uuteen strategiaan toivotaan ajatuksia asiakasraadilta, West lisää. Kokouksen pohjalta muodostetaan julkilausuma, joka edustaa raadin yhteistä kantaa. Siihen kirjataan raadin ehdotukset ja jatkotoimenpiteet, jotka otetaan huomioon toimintaa kehitettäessä. Julkilausumat ovat nähtävissä sairaalan verkkosivuilla. Asiakasraadissa mukana olevien taustat ovat hyvin erilaisia. – Jäseniä rekrytoidessa tavoitteena oli saada mukaan mahdollisimman kattava otos koko sairaanhoitopiirin asukkaista. Mukaan saatiinkin hyvä porukka, jolla ideoita riittää, West kiittelee. •

Eva-Maria Strömsholm

1. 2. 3.

Miksi halusit mukaan asiakasraatiin? Millaisena olet kokenut raadin työskentelyn? Mitä muutoksia haluaisit saada aikaan?

TEKSTI JA KUVAT: ELINA KURTTIO

1. Olen ollut potilaana useita kertoja, eli potilaan arki on tullut tutuksi. Tällä hetkellä opiskelen sairaanhoitajaksi, eli myös se puoli kiinnostaa. 2. Raati on mielenkiintoinen ja uusi tapa tehdä asioita. On hienoa olla mukana kehittämässä toimintaa. 3. Potilaan kohtaamiseen yksilönä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota: tasa-arvoista kohtelua kaikille omalla äidinkielellä sekä mahdollisuus vaikuttaa hoitoon.


11

KOTIKÄYNTI

”Vaasan keskussairaala oli ensimmäinen keskussairaala, johon perustettiin asiakasraati.”

KUVA OTETTU SAIRAANHOITAJA-LEHDELLE 2014

12 jäsenestä koostuva asiakasraati kokoontuu 3-6 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan.

Kalevi Häyry

Pirkko Holmberg

1. On hyvä kuulla eri näkemyksiä asioihin ja tavata muita samassa tilanteessa olleita. Minua kiinnostaa sairaalan tulevaisuus, ja täältä saa taustoja sen suunnitteluun. 2. Mukana on ihmisiä eri aloilta ja eri taustoista. Toiminta on vielä sisäänajovaiheessa ja kaikille uutta, mutta kyllä se siitä muotoutuu. 3. Yhteistyö hoitopaikkojen välillä ei toimi parhaalla tavalla – hoitoketjuja pitäisi järkevöittää ja tehostaa.

1. Minulla on kokemusta sekä potilaan, omaisen että hoitajan roolista, eli osaan katsoa asioita monesta näkökulmasta. Asiakasraati tarjoaa vaikutusmahdollisuuden potilaan ja sairaalan väliseen kanssakäymiseen. 2. Raati on hyvä ja pätevä linkki potilaiden ja sairaalan välillä. Omia kokemuksia voi sitä kautta hyödyntää laajemmassa mittakaavassa. 3. Vuorovaikutusta potilaiden ja henkilökunnan välillä voisi parantaa, tärkeintä on potilaan hyvä kohtelu.


12

KOTIKÄYNTI

Uusi purenta paransi Katjan päänsäryn Katja Hellmanilla ei ollut aavistustakaan, että hänen ainainen päänsärkynsä, migreeninsä ja puremisvaikeutensa johtuivat kapeasta ja kiilamaisesta purennasta. Kaikki alkoi viisaudenhampaista, jotka eivät tahtoneet oikein puhjeta. Katja hakeutui kunnan omalle hammaslääkärille, jotta hampaat vedettäisiin pois: – Hammaslääkäri pyysi minua puremaan hampaita yhteen ja totesi, että onpas sinulla hankala purenta. En ollut koskaan ajatellut asiaa, eikä kukaan ollut maininnut asiasta aikaisemmin. Purentavirhe ei ollut ainoa asia, johon hammaslääkäri reagoi, sillä Katjan oirelista oli pitkä: päänsärkyä, migreeniä ja puremisvaikeuksia. – Sairaalassa täytin useita lomakkeita, joihin minua pyydettiin merkitsemään oireeni. Jokaiseen kohtaan vastaukseksi tuli kyllä. En ollut ymmärtänyt, että niin monet terveysongelmani liittyivät purentaan. Sattuuko se? Keskussairaalan erikoishammaslääkärit olivat yhtä mieltä siitä, että Katjan purenta oli hankala ja että sen oikominen aikuisiässä olisi vaikeaa. – Oikean hoitomuodon löytämiseksi otettiin mittoja ja röntgenkuvia sekä valettiin kipsimalleja. Itse mietin kuitenkin eniten sitä, sattuuko hoito. Olenko kamalan kipeä leikkausten jälkeen?

TEKSTI: CHARLOTTA JÄRF KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Kun metallinen levityskoje otettiin pois, oli aika laittaa hammasraudat. Hammasrivien välissä kulki siksakkina ohut kuminauha. – Puhuminen oli kamalan vaikeaa. Purin hampaita yhteen koko ajan, ja puhe oli epäselvää. Syksyllä 2010 kirurgi siirsi Katjan leukaa eteenpäin ja siihen asennettiin titaaniruuvit. Helmikuussa 2011 oli vihdoin aika ottaa hammasraudat pois. – Kuljin useita päiviä leveä hymy huulillani. Vihdoinkin, kaikkien näiden vuosien jälkeen! Se oli todellakin ollut vaivan arvoista. Samalla Katja sai ylä- ja alaleukaa varten niin sanotut ylläpitokojeet, jotka tehtiin tarkasti hänen hampaittensa mittojen mukaan. – Ensin käytin niitä aktiivisesti, mutta sitten laiskistuin. Sen jälkeen saamani kojeet eivät sopineet enää ollenkaan, sillä hampaani olivat siirtyneet. Terveysongelmat katosivat Katjan ainainen päänsärky on nyt pelkkä muisto vain. – Suurin osa oireistani on hävinnyt. En kanna enää laukussani Panadolia, Buranaa ja Voltarenia.

Katjan kiilamainen purenta

Vaasan keskussairaalan suu- ja leukakiEnsimmäiseksi oikoja laittoi Katjan kitalahoidon alkuvaiheessa. rurgian yksikön henkilöstöstä on tullut Katkeen metallisen oikomiskojeen, joka kiinnitetjalle läheinen. tiin yläleuan poskihampaisiin ylemmän hammas– Tuntuu haikealta jättää hyvästit. Täällä torivin leventämiseksi. Sen jälkeen oli suukirurgin vuoro dellakin hoidetaan yksilöä, ei vain suuta toisten joukossa vaan leikata yläleuan sivuista, ja näin voitiin aloittaa yläleuan lemyös ihmistä sen takana. vittäminen. – Kiristin kojetta itse kaksi kertaa päivässä pienen meisKatjan kasvot ovat hoidon myötä muuttuneet. Leuka on oiselin avulla. Syöminen oli hankalaa, sillä metallinen koje kealla paikallaan, ja hymy on leveä suorine valkoisine hammuodostaa eräänlaisen hyllyn kitalakeen ja on tiellä nieltäespaineen. sä. Kerran söin ravintolassa lihaa, ja syinen lihanpala tarttui – Kun katson vanhoja kuvia, joissa nauran, muodostuu puoliksi kojeeseen ja puoliksi kurkkuun. En tiennyt, tulisiko iso osa hymystä ikenistä. Näin jälkikäteen ajateltuna hymyni se ylös vai menisikö se alas. Paniikki iski ja Heimlichin ote ei ollut kaunis. Ehkäpä minusta nyt saa parempia kuvia, sakävi jo mielessä, mutta lopuksi sain yskäistyä palan pois. noo Katja nauraen. •


KOTIKÄYNTI

”Tuntuu haikealta jättää hyvästit. Täällä todellakin hoidetaan yksilöä, ei vain suuta toisten joukossa vaan myös ihmistä sen takana.”

Potilaamme NIMI: Katja Hellman TYÖSKENTELEE: Yksityisyrittäjänä terveydenhoitoalalla IKÄ: 38 HARRASTUKSET: Perhe ja ulkoilu PERHE: Mies ja neljä lasta KOTIKUNTA: Närpiö

13


KOTIKÄYNTI

5

14

k

m y y s s t y

ä

TEKSTI: CHARLOTTA JÄRF KUVA: KATJA LÖSÖNEN

oikomishoidosta 1. Miten pääsen oikomishoitoon? Lääkäri tai hammaslääkäri voi kirjoittaa lähetteen, jonka erikoissairaanhoidon hammaslääkärit käsittelevät. He päättävät, kutsutaanko potilas suupoliklinikalle vai ei. Jotta keskussairaalaan pääsisi erikoissairaanhoitoon, on ongelman johduttava kehityshäiriöstä tai oltava niin vaikea, että se voidaan luokitella sairaudeksi. 2. Miten hoito aloitetaan? Ensimmäisellä käynnillä potilas täyttää kyselylomakkeen, jossa kartoitetaan ongelmia ja oireita. Sen jälkeen potilas tutkitaan, jotta nähdään, kuinka vaikea purentavirhe on toiminnallisesti ja aiheuttaako se muita ongelmia. Tutkimus ja hoitosuunnitelma tehdään yhteistyössä oikomishoidon, kliinisen hammashoidon ja suukirurgian erikoishammaslääkärien kanssa.

3. Mitä suukirurgit ja oikomishoidon erikoishammaslääkärit tekevät? Tavoitteena on luoda tasapainoinen ja toimiva purenta, jossa ylä- ja alaleuan hammaskaaret sopivat yhteen. Leukakirurgit ja oikojat voivat tarvittaessa leventää ylä- ja alaleukaa tai siirtää leukaa eteenpäin tai taaksepäin. Oikomishoitoa tehdään ennen kirurgista toimenpidettä ja sen jälkeen. Osa saa avun pelkästä purentakiskosta, kun taas toiset voivat tarvita sekä oikomishoitoa että kirurgista hoitoa. 4. Mitä potilaalta itseltään vaaditaan? Ennen hoidon aloittamista hammaslääkäri varmistaa aina, että potilas ymmärtää, mihin on ryhtymässä. Hoitoprosessi on vaativa ja vie aikaa. Hammashoidossa hoidon onnistuminen ja sen kesto riippuu paljolti potilaasta

itsestään. Jos potilas noudattaa ohjeita tarkasti ja käyttää oikomiskojeitaan, syntyy tulostakin nopeammin. 5. Mitä tapahtuu, kun hammasraudat otetaan pois? Hoito ei pääty siihen, että hammasraudat otetaan pois. Aktiivisen oikomishoidon aikana hampaat siirtyvät uusille paikoille. Sen jälkeen alkaa uusi hoitojakso, jolla tulosta pyritään ylläpitämään. Sen vuoksi on tärkeää, että potilas käyttää ylläpitokojeitaan ohjeiden mukaisesti, jotta hampaat pysyvät paikoillaan sen jälkeen kun hammasraudat on poistettu eivätkä ala siirtyä takaisin kohti entisiä paikkojaan.

Kysymyksiimme oikomishoidosta vastasi suu- ja leukakirurgian ylilääkäri Minna Ehrnrooth.


KOTIKÄYNTI

15

TEKSTI: ANTTI NIEMELÄ KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Mielenterveystalosta tietoa ja apua vain muutamalla klikkauksella Kaikille avoin Mielenterveystalo-nettipalvelu (www.mielenterveystalo.fi) tarjoaa luotettavaa ja ajan tasalla olevaa tietoa aikuisten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä niitä hoitavista palveluista. Koko ajan laajenevaan nettipalveluun on lisätty tämän vuoden aikana myös Vaasan sairaanhoitopiirin alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut. Helppokäyttöinen oirenavigaattori ohjaa nettipalvelun käyttäjän juuri hänelle sopivien palveluiden ääreen.

Nuorille oma uudistettu palvelu Nuorille suunnattu Nuorten mielenterveystalo (www.nuortenmielenterveystalo.fi) on saanut tämän vuoden aikana täysin uuden ilmeen. Samalla palvelusta on tehty entistäkin helppokäyttöisempi ja toimivampi myös mobiililaitteilla. Uudistuksen myötä nettipalvelu on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kattavan tieto- ja palvelupankin lisäksi Mielenterveystalo sisältää itsehoito-ohjeita ja nettiterapioita. Nettipalvelu on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät ole vielä hoitosuhteessa, mutta myös jo hoidossa olevat voivat hyötyä palvelun käytöstä. Myös omaiset voivat löytää palvelusta runsaasti hyödyllistä tietoa ja saada uutta näkökulmaa läheisen mielenterveys- tai päihdeongelmaan.

Mielenterveystalo on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) psykiatrian ja tietohallinnon yhteistyönä tuottama nettipalvelu. HUS on saanut valtionvarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen -ohjelmalta (SADe) rahoitusta vuosille 2013–2015 mielenterveystalojen laajempaan levittämiseen kuudentoista sairaanhoitopiirin alueelle.


16

KOTIKÄYNTI

TEKSTI: ANTTI NIEMELÄ KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Mielen huoltoa lenkkareissa Psykiatrian juoksukoulussa vaalitaan fyysisen kunnon lisäksi ennen kaikkea mielen hyvinvointia. Nojatuolin vaihtuessa lenkkareihin myös murheet saattavat väistyä.


KOTIKÄYNTI

Vaasan keskussairaalan psykiatrisessa yksikössä toimiva juoksukoulu sai alkunsa kolme vuotta sitten, kun sairaanhoitaja Malin Knip palasi hoitovapaalta. – Aloitin hoitovapaan aikana juoksuharrastuksen ja huomasin sen hyvät vaikutukset psyykkiselle hyvinvoinnille. Tästä sainkin idean kokeilla juoksemista yhdessä osaston potilaiden kanssa, Knip kertoo. Liikunnalla on tunnetusti positiivisia vaikutuksia sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle. – Juokseminen vaikuttaa esimerkiksi hormonien ja aivojen välittäjäaineiden tasapainoon. Myös luonnossa olemisella ja raittiilla ilmalla on tärkeä vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin, Knip selittää. Sosiaalinen kanssakäynti teräskuntoa tärkeämpää Juoksukoulun tarkoituksena ei ole leipoa osallistujista huippu-urheilijoita, vaan tärkeämpää on yhdessä liikkuminen ja sosiaalinen kanssakäynti. – Juoksukoulua vedetään aloittelijoita ajatellen, ja eteneminen tapahtuu hitaasti ja rauhallisesti. Aluksi tehdään pitkiä kävelylenkkejä ja sitten kunnon kasvaessa lähdetään juoksemaan, Knip kertoo. – Juoksukoulu on osoittautunut turvalliseksi tavaksi aloittaa liikuntaharrastus ja saada kontakti muihin liikkujiin. On ollut mukavaa huomata, miten lenkin alussa kaikki saattavat olla hiljaa mutta matkan edetessä jutun juurta alkaa löytyä. Venyttelyvaiheessa saatetaan avautua vaikeistakin asioista, jolloin juoksukoulu toimii myös terapiatasolla, Knip pohtii.

Keho ja mieli käsi kädessä – Hyvä fyysinen kunto kulkee käsi kädessä mielen hyvinvoinnin kanssa, kertoo liikunta- ja urheiluohjaaja Britta Lunabba Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksiköstä. Liikunta lisää elimistön endorfiinitasoja, mikä saa aikaan mielihyvän tunnetta. – Liikkuminen edesauttaa fyysisistä ja henkisistä rasitteista selviämisessä, mikä tekee myös arjesta helpompaa. Lunabba suosittelee liikkumaan 3–4 kertaa viikossa. Liikuntaharrastus ei välttämättä vaadi suurta panostusta. – Melkein missä tahansa voi mennä vaikkapa ulos kävelemään, Lunabba toteaa. Eri lajeja kannattaa kokeilla rohkeasti, vaikka aiempaa liikuntataustaa ei olisikaan. – Esimerkiksi vesijumppa ja vesijuoksu sopivat mainiosti myös vaikeasti ylipainoisille. Vesi antaa hyvän vastuksen koko kropalle, Lunabba vinkkaa. Moni haluaisi saada nopeasti paljon näkyviä tuloksia, mutta liikunnan vaikutuksia kannattaa jaksaa odottaa. Puntari ei ehkä näytä heti mieluisia lukemia, mutta samalla voi kuitenkin huomata, että olo on pirteämpi ja vointi parempi. – Kaikista tärkeintä on, että viihtyy itsensä kanssa. Voi siis olla ihan tyytyväinen, vaikka vyötäröllä olisikin vähän ylimääräistä, Lunabba toteaa. •

Osa osallistujista on intoutunut jatkamaan juoksuharrastusta myös juoksukoulun ulkopuolella. Liikunnan yhdistäminen sosiaaliseen elämään onkin usein toimiva motivaationlähde. – Joku kertoikin hankkineensa juoksukoulun rohkaisemana juoksukaverin seuraksi lenkkipoluille, Knip iloitsee.

NK ST

OC

K

Knip itse käy juoksukoulun lisäksi juoksemassa 3–4 kertaa viikossa. Harrastuksen innoittamana hän on juossut Tukholman puolimaratonin kaksi kertaa. – Liikkuessa jotakin ihmeellistä tapahtuu ihmismielessä. Joku sanoikin joskus viisaasti: on vaikeaa murehtia, kun juoksee. • KU

Juoksukoululaiset pääsevät Malin Knipin johdolla nauttimaan ulkoilmasta Huutoniemen luonnonkauniilla metsäpoluilla.

: VA

TH

I

17


18

KOTIKÄYNTI

Vaasan keskussairaalan antamaa hoitoa pidetään hyvänä Saimme edellisessä Kotikäynti-lehdessä ja verkossa olleeseen kyselyyn huimat 2 273 vastausta. Suurkiitos kaikille vastaajille! Tavoitteemme on, että potilaiden kokema hoidon laatu on parasta Suomessa. Siksi meille oli erityisen tärkeää kuulla, mitä asukkaillemme merkitsee laadukas hoito. Saimme 1 574 kuvausta siitä, mikä tekee hoidosta laadukkaan, ja 1 319 vastaajaa oli kertonut, miten voisimme huomioida potilaan entistä paremmin tai miten muuten voisimme kehittää toimintaamme. Näitä palautteita on luettu erittäin tarkasti, ja huomiomme ne toiminnan kehittämisessä! Vastaajista suurin osa oli ollut joko itse potilaana (78 %) tai omaisen roolissa (17 %). Suurin osa arvioi saaneensa laadultaan hyvää tai erittäin hyvää hoitoa. Vastaajista 52 % vastasi kyselyyn suomeksi, 48 % ruotsiksi. Vastaajista suurin osa, 81 %, oli naisia, miehiä oli 19 %. Suurin osa vastaajista oli 21–40-vuotiaita (41 %).

Miten arvioit saamasi hoidon laatua?

Miten arvioit vuorovaikutusta sairaalan henkilökunnan kanssa?

Minkälainen mielikuva sinulla on yleisesti Vaasan keskussairaalan antamasta hoidosta?

Minkälainen mielikuva sinulla on Vaasan keskussairaalasta yleisesti?

Arviointiasteikko: erittäin hyvä

hyvä

ei hyvä eikä huono

huono

erittäin huono

Kolme tärkeintä tekijää, jotka vaikuttavat hoitopaikan valintaan:

Hoitotilanteessa tärkeimmiksi asioiksi nousivat:

1.

Hoidon laatu

1.

Hoidon laatu

2.

Henkilökunnan asiantuntemus ja osaaminen

2.

Henkilökunnan asiantuntemus ja osaaminen

3.

Potilasturvallisuus

3.

Potilas ja lääkäri ymmärtävät toisiaan

Mitä kautta haluaisit saada lisää tietoa?

Mistä asioista haluaisit lisää tietoa?

62 %

Kotikäynti-lehti (sairaalan tiedotuslehti)

58 %

Media (päivälehdet, tv, radio)

47 %

Sairaalan verkkosivuilta

21 %

Sairaalahoidossa olleilta ystäviltä/tutuilta

79 %

Uusista hoidoista ja tutkimuksista

60 %

Hoitoon pääsystä ja jonotilanteesta

56 %

Osastojen ja poliklinikoiden toiminnasta

50 %

Yleistä terveystietoa

Uutiskirje sähköpostiin

18 %

Sairaalan kehittämisestä ja tutkimustyöstä

42 %

Sairaalan Facebook-sivulta

17 %

Potilasturvallisuudesta ja laatutyöstä

41 %

Sairaalan blogista

7%

Potilastarinoista

36 %

Henkilökunnan työstä

35 %

Päätöksenteosta: hallitus ja valtuusto Hallinnosta ja tukitoimista

21 % 12 %

Profile for Vasa centralsjukhus | Vaasan keskussairaala

Kotikäynti 3/2014  

KOTIKÄYNTI-LEHTI on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat kaikkia meitä joss...

Kotikäynti 3/2014  

KOTIKÄYNTI-LEHTI on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat kaikkia meitä joss...

Advertisement