Vaarojen Sanomat 20/2024

Viimeistä viedään!

KOLIN SEUDUN

MATKAILU

& Vaarojen Sanomien MÖKKILÄISLEHTI ilmestyy ensi viikolla keskiviikkona 22.5.

Mainostaja, vielä kerkeät mukaan ilmoittamaan!

Ilmoitusten jättö huomenna torstaina 16.5. klo 15 mennessä: ilmoitukset@vaarojensanomat.fi tai puh. 050 390 2689.

Liity ilman jäsenyyttä paikalliseen kuituverkkoon 150 €* hintaan ja siihen luotettava 100M/100M nettiliittymä 29,90 €/kk kahden vuoden sopimuksella.

Jouni Porokka arvostaa kotiseutua ja täyttää vuosia

Seuraava

Seurakunnat

Juuan seurakunta

Juuan seurakunta puh. 013- 470 720

To 16.5. klo 12 näkövammaisten kerho, srk-keskus.

Pe 17.5. klo 9–10 Yhteinen aamupuuro Ellinkulmassa, hartaus. Klo 10–12 myyjäiset Sopessa, hartaus klo 10.30

La 18.5. klo 13 Käsikellot soivat – kaikille avoin työpaja. Klo 18 konsertti kirkossa, käsikelloyhtye Vivo, vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Su 19.5. klo 10 messu, Huhtala, Huotari, käsikelloyhtye Vivo. Kaatuneitten muistopäivän seppeleenlasku.

Ti 21.5. klo 12 hartaus ja Majakka kerho Aimontie 5, ruokasali. Klo 13 ekumeeninen kylvön siunaus Vuokon kylätalolla, Tervavaarantie 362.

Ke 22.5. klo 18 Lauletaan lähetykselle, srk-keskus.

Su 26.5. klo 10 messu, Hakala, Huotari, rippikoululaiset, isosten tehtävään siunaaminen.

Kuorot: To klo 13 Silmu-kuoro, ti 21.5. klo 15 Missiokuoro, srk-keskus.

Kuolleet:

Pauli Mikael Nikola 72 v. Ritva Anneli Leppänen 80 v.

Yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu Viikon sana

Meillä papeilla on samanlainen hinku edetä urallamme arvostetuimpiin ja samalla myös paremmin palkattuihin virkoihin. Vasta vihittynä 24-vuotiaana pappina pääsin syntymäseurakuntani nuorisopastoriksi. Päästäkseni vakinaiseen kappalaisen tai peräti kirkkoherran virkaan suoritin nuorisotyön ohella pastoraalitutkinnon piispa Eino Sormusen isällisessä ohjauksessa. Suuri haaveeni oli päästä Suonenjoen seurakunnan kappalaiseksi.

ort.srk

Taipaleen ortod.srkTaipaleen

Paalasmaa:

Su 26.5. klo 10 liturgia, Juuan tiistaiseuran kauden päätös; yhteiskuljetus Tokmannilta. Palvelus on avoin kaikille; liturgian jälkeen lounas. Ilmoittautuminen lounaalle tai kyyteihin viim. ma 20.5. puh. 050 466 1552/Sisko.

Lieksan srk. - Koli

Ma 20.5. klo 12 raamattupiiri Kolin kirkolla.

Käsikellot soivat

Juuan kirkossa 18.-19.5.

La 18.5. klo 13 kaikille avoin työpaja, klo 18 konsertti, vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Järj. Juuan seurakunta ja Juuka-Säätiö.

Tilkkupeitot esillä Ellinkulmassa

Eräänä aamuna minulle selvisi, etten tulisi ikinä saamaan tätä virkaa, vaan saisin olla nuorisopastori eläkeikään asti, jos seurakunta armossaan soisi minulle tämän leipäpuun. Menin sinä aamuna tapaamaan korkeasti kunnioittamaani Piispaa ja kysyin, olisiko hiippakunnassa vapaana kappalaisen virkaa, jota voisin hakea. Hän vastasi: ”Muutaman päivän päästä päättyy hakuaika Juuan seurakunnan kappalaisen virkaan, jota kukaan ei ole hakenut.”

Tuomiokapitulin kanslisti taisi kirjoittaa samassa hetkessä hakupaperit ja asia oli sillä selvä. Olin muutaman päivän päästä onnellinen vakinaisen viran haltija: Juuan kappalainen, ja Mäntyniemen kau-

niin pappilan isäntä. Tästä elämäni onnellisesta keväästä on kulunut nyt tasan 64 vuotta. Tunnen olevani yhä onnellinen sen vuoksi, että Vaarojen Sanomien toimitus pyysi lähettämään sähköpostissa tämän kirjoituksen. Luulin näet, että te lukijani olette lempeällä, hiljaisella viiveellä unohtaneet minut kokonaan. Niin ei ole käynyt. Vietin kuukausi sitten täällä kotonani, Jumalan lähetystalossa, 94-vuotissynttäreitä. Kaukaisin vieras oli Kylväjän lähetti Anitta Lepomaa Itä-Siperiasta, Ulan-Udesta, Burjatian kansan pääkaupungista, jonka työtä siellä olen tukenut 20 vuotta. Nyt hän kiertää Suomea pitkin ja poikin peräti puoli vuotta. Viime vuoden elokuussa vihitystä kirkko-koulutuskeskustalosta puuttuu vielä monia rakenteita. Minä saan olla tätä kaikkea välttämättömän tarpeellista hankkimassa täystoimisesti täällä Savon sydämessä edessä olevan kesäkauden. Jos joku teistä haluaa tulla mukaan yhteiseen lähettäjätoimeen, niin iloisin mielin: Tervetuloa! E sko Jalkan E n

Aluehallintovirastolta 25 000 euroa etsivään nuorisotyöhön

Juuan kunta on saanut Itä-Suomen aluehallintovirastolta 25 000 euroa etsivään nuorisotyöhön. Kaikkiaan Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi avustusta 41 hakijalle 1 504 343 euroa. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja ohjata hänet tarvitsemiensa palvelujen piiriin.

Yhteensä aluehallintovirastot ovat myöntäneet etsivään nuorisotyöhön 13 miljoonaa euroa. Avustusta myönnettiin yhteensä 236 toimijalle. Myönnetyt avustukset käytetään kunnissa etsivien nuorisotyöntekijöiden palkkauskuluihin.

Avustussumma yhtä henkilötyövuotta kohden on 25 000 euroa. Myönnetyllä summalla katetaan kaikkiaan yli 500 henkilötyövuotta. Etsivä nuorisotyö tavoittaa vuosittain yli 20 000 nuorta.

R itva väy Ryn E n

Suuren työn ovat yhdessä toteuttaneet Eläkeliiton Mukavat mummot-ryhmä, Juuan kansalaisopiston käsityöryhmä ja Poikolan koulun oppilaiden käsityötuntilaiset. Tilkkupeittoihin ovat myös yksityishenkilöt kutoneet tilkkuja eli ruutuja. Kun tarvittava määrä ruutuja oli koossa, ne sommiteltiin kauniiksi peitoiksi ja yhdistettiin virkaten. Nämä yhteistyön kauniit ja lämpimät tulokset lahjoitetaan hoivakoti Kieloon asukkaiden iloksi.

Avustusten tarkoituksena on vähentää nuorten syrjäytymistä. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva 15–28-vuotias nuori ja auttaa hänet tarvitsemiensa palvelujen ja tuen piiriin. Etsivä nuorisotyö perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen ja nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kuntien järjestämä etsivä nuorisotyö kattaa lähes koko Suomen. Etsivän nuorisotyön ammattilaiset ovat läsnä nuorten keskuudessa ja auttavat nuoria, jotka haluavat vapaaehtoisesti osallistua toimintaan. Yksi työn muoto on Aikalisä-toiminta, jossa tarjotaan tukea ja ohjausta kutsuntaikäisille nuorille. Etsivät nuorisotyönteki-

Vesa Savolainen toimii tällä hetkellä Juuan etsivän nuorisotyöntekijän määräaikaisessa tehtävässä. VS-arkistokuva

jät osallistuvat kutsuntatilaisuuksiin ja tekevät yhteistyötä muun muassa Puolustusvoimien, siviilipalveluskeskusten sekä sosiaalija terveyspalvelujen kanssa. Aikalisä-toiminta mahdollistaa nuorelle tuen merkittävässä elämänvaiheessa ja yllättävien muutosten hetkellä, esimerkiksi palveluksen keskeytyessä. Avustuksella katetaan myös etsivän nuorisotyön alueellisten koor-

dinaattoreiden kulut. Alueellisen koordinaation tarkoituksena on kehittää nuorisotyön osaamista ja laatua sekä viestiä alan toiminnasta. Tehtävään kuuluu lisäksi alueellisten verkostojen ylläpitämistä. Koordinaatiotyö tukee nuorisotyön työmuotojen kehittämistä kaikilla alueilla. Alueellisia verkostoja on kaikissa maakunnissa, joiden lisäksi toimii kaksi ruotsinkielistä verkostoa.

Värien leikki tulee hyvin esille tilkkupeitoissa.

Koululaiskuljettajien liikenneturvallisuusilta. Muun muassa Tuomo Ruotsalainen (vas.), Kalervo Konttinen, Kaisu Laitinen, Kimmo Hiltunen ja Jonna Miettinen olivat kuuntelemassa illan alustuksia ja kertomassa kuljettajien terveiset koulukyydeistä vastaaville.

Koululaiskuljettajilla liikenneturvailta

Juuan kunta järjesti viime viikolla liikenneturvallisuusillan koulukyytejä ajaville kuljettajille. Alustajina olivat kouluttaja Pali Auraniemi Liikenneturvasta, ylikonstaapeli Kari Kulmala poliisista ja maanteiden hoidon projektipäällikkö Ilkka Puumalainen Keski-Suomen ely–keskuksesta. Ammattikuljettajille liikenteen turvallisuusasiat ja lakipykälät ovat hyvin hallussa, ja vilkkain keskustelu syntyikin teiden kunnosta ja hoidosta.

Illan avannut hallintosihteeri Tuija Gröhn kertoi, ettei illan järjestämiseen ollut mitään konkreettista syytä tai tarvetta, mutta on tärkeää, että kaikki ajattelevat turvallisuusasioista yhdenmukaisesti.

Hän muistutti, että kouluautojen kuljettajat kuljettavat kunnan arvokkainta lastia viitenä päivänä viikossa ja toivoi, että jokainen osanottaja saisi illasta jotain mukaansa.

– Nyt kun voimassa olevista koulukuljetussopimuksista on yksi vuosi takana, on hyvä hetki arvioida koulukuljetusten ruusuja ja risuja, Gröhn totesi.

Kuljettajat oheiskasvattajia

Pali Auraniemi korosti, että koulukuljettajat ovat oheiskasvattajia ja lapsille samanlaisia esimerk-

kejä liikenteessä kuin heidän huoltajansakin. – Lapset ovat enemmän Teidän kuin omien vanhempiensa kyydissä, yhteensä jopa useita vuosia.

Auraniemi kiitteli, että uusi tieliikennelaki on selkeyttänyt myös koulukuljetusten sääntöjä. Juuasta häneltä kiitosta saivat selkeät taajama-alueen nopeusrajoitukset.

Keskustelua herätti koulukuljetusmerkin käyttö. Merkki ei ole ajoneuvon takana enää pakollinen, mutta kuljettajien mielestä se varoittaisi pysähtynyttä koulukyytiä ohittavaa. Vaaran paikkoja kun ovat niin kyytiin nousu kuin siitä poistuminenkin. Lain mukaan koulukuljetus on aina ohittava erityisen varovasti, oli takamerkkiä tai ei.

Keskustelussa myös todettiin, että vaikka koulukuljetusten 80 km/h-nopeusrajoitus on poistunut, tiestön kunto laskee tehokkaasti nopeuden jopa sen alle. Kuljettajat olivatkin tyytyväisiä, ettei Juuan reiteillä aikatauluja ole laskettu äärimmilleen.

Ilkka Puumalaisen mukaan Juuassakin soratiet on tehty entisten karjapolkujen päälle eikä niiden rakenne kestä nykyisiä ajoneuvoja. Sopiva nopeus niillä olisikin 60 kilometriä tunnissa. Puumalainen myös vakuutti, että päinvastai-

Juuan lukiosta 18 uutta ylioppilasta

Juuan lukiosta valmistuu tänä keväänä 18 uutta ylioppilasta. Valkolakin 1.6 päähänsä painavat Tiuhti Halonen, Aleksi Haukka, Timi Heiskanen, Saaga Kaikkonen, Oona Kallinen, Alpo Kukkonen , Pihla Kukkonen, Enni Leppänen, Mimmi Malja, Siiri Moilanen, Jose Nekkonen, Veeti Nurmela, Teemu Oikarinen, Arttu Pennanen, Moona Salmi, Simo Syysjoki, Anna Taipale ja Elina Tuononen. Vaarojen Sanomat onnittelee uusia ylioppialaita!

sista väitteistä huolimatta Tienkäyttäjien linjalle kannattaa aina soittaa. Kun jonkun tieosuuden huonosta kunnosta tulee soittojen keskittymä, asiaan puututaan.

Kari Kulmala kertoi poliisin liikennevalvonnan olevan nykyisin pitkälti teemavalvontaa kuten nopeusratsioita koulujen läheisyydessä. Hänen mukaansa koulukyydeissä ei ole poliisin kannalta ongelmia, mutta kylläkin vanhemmissa, jotka tuovat viimeisessä kiireessä lapsensa kouluun. Silloin turvavyöt ja nopeusrajoitukset helposti unohtuvat.

– Sellaisille vanhemmille poliisilta ei heru sympatiaa, Kulmala varoitti.

Kokeneet kuljettajat antoivat tunnustusta nykyisille juukalaisoppilaille. Lasten ja nuorten käyttäytyminen on harpannut pitkän matkan ja parempaan suuntaan.

Tilaisuudessa kuljettajien terveisiä olivat kuulemassa myös koulukuljetuksista vastaavana viranhalijana hyvinvointijohtaja Virpi.K.Nevalainen, joukkoliikenteestä vastaavana viranhaltijana kuntarakennepalveluiden johtaja Timo Möttönen sekä Poikolan koulun rehtori Virpi Nevalainen

Pasi K arjalainen

Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana Juuassa syntyi kolme lasta ja kuoli 23 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys jäi siten pakkaselle 20 henkilön verran.

Muuttoliike korjasi tilannetta 11 henkilön verran, joten väki väheni vuoden vaihteesta vain viidellä henkilöllä. Kuntien välinen nettomuutto osoitti seitsemän henkilön muuttovoittoa, kun Juukaan tuli muista kunnista 31 henkilöä ja Juuasta muihin kuntiin lähti 24 henkilöä.

Nettomaahanmuuttokin jäi neljä henkilöä voitolle, kun ulkomailta Juukaan muutti neljä henkilöä, mutta Juuasta ulkomaille ei muuttanut ketään.

Palvelualuejohtajille sijaiset

Juuan kunnanjohtaja Henri Tanskanen on päättänyt, ketkä sijaistavat palvelualueiden johtajia alle kuusi kuukautta kestävissä poissaoloissa. Hallintojohtaja Aki Jäppisen sijaisena toimii talouspäällikkö Ilpo Huurinainen, hyvinvointijohtaja Virpi K. Nevalaisen sijaisena lukion- ja kansalaisopiston rehtori Joona Leinonen ja kuntarakennepalveluiden johtaja Timo Möttösen sijaisena kuntatekniikan päällikkö Jussi Heikkinen Kunnanjohtajan viranhaltijapäätöksen taustana on se, että kunnan toiminnan turvaaminen edellyttää toimivia sijaisuusjärjestelyjä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella palvelualuejohtajalla on oltava määrättynä sijainen, joka hoitaa tehtävää varsinaisen viranhaltijan ollessa poissa tai esteellinen. Kunnanhallitus määrää yli kuusi kuukautta kestävät sijaisuudet.

Nro 20 – 15.05.2024 – 56. vsk.

Toimittajalta

Tekoälyn mahdollisuudet ja siihen liittyvät pelot ovat olleet viime aikoina esillä julkisessa keskustelussa. Muistan kun opiskeluaikana käytiin Joensuussa Siilaisten terveysasemalla ihmettelemässä sinne tullutta ensimmäistä tietokonetta. Neljässä vuosikymmenessä tietokoneet, mobiililaitteet ja älypuhelimet ovat tulleet osaksi työtä ja arkea. Älypuhelin on myös tietokone, kamera, navigaattori, tv, radio, soitin, laskin, pelikone, valokuva-albumi, keittokirja, tietosanakirja ja paljon muuta.

Joskus ajattelen, että olen syntynyt väärään aikaan. Olen kiinnostunut historiasta, perinteistä, kotiseututyöstä, hirsirakentamisesta, vanhoista valokuvista, sukututkimuksesta ja kaikesta vanhasta. Toisaalta olen vekotinhullu ja innolla kokeilemassa uutta tekniikkaa.

Kotiseudun merkitys on syvällinen ja moniulotteinen, sillä se yhdistää luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja henkisen ympäristön ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi, joka vaikuttaa ihmisen identiteettiin ja elämänkokemukseen. Kotiseutu ei ole pelkästään paikka kartalla, vaan se on osa meitä: muistoja, kokemuksia ja tuntemuksia, jotka ovat muovanneet meitä ja antaneet meille juuret. Se on lapsuuden leikkipaikkoja, tuttuja maisemia ja yhteisöllisyyden tunteita, jotka pysyvät mukanamme läpi elämän. Kotiseutu on myös kulttuuriperintöä, joka kertoo menneisyydestä ja yhdistää meidät sukupolvien ketjuun. Se on paikallisia perinteitä, murteita ja tapoja, jotka tekevät jokaisesta kotiseudusta ainutlaatuisen.

Kotiseutu on paikka, jossa menneisyys ja nykyisyys kohtaavat, ja jossa tulevaisuutta suunnitellaan kunnioittaen alueen historiaa ja kulttuuria. Se on yhteisön sydän, joka sykkii asukkaidensa toiveiden, tarpeiden ja unelmien tahdissa. Kotiseudun merkitys korostuu erityisesti muutosten hetkellä, kun tutut paikat ja maisemat ovat vaarassa muuttua. Silloin ymmärrämme, kuinka tärkeitä ne ovat identiteetillemme ja kuinka syvästi ne ovat juurtuneet sydämiimme. Se on myös voimavara, joka antaa meille vahvuutta ja inspiraatiota. Se on turvapaikka, jonne voimme palata henkisesti, kun tarvitsemme lohtua tai voimaa.

Kotiseudun merkitys on henkilökohtainen, mutta samalla se on kollektiivinen kokemus, jo -

ka yhdistää ihmisiä yli ajan ja paikan rajojen. Se on yhteinen nimittäjä, joka luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllistä identiteettiä. Kotiseutu on myös dialogi menneisyyden ja tulevaisuuden välillä, joka muokkaa alueen kehitystä ja asukkaiden elämää. Se on perintö, jota vaalitaan ja jota siirretään eteenpäin sukupolvelta toiselle, rikastuttaen jokaisen uuden sukupolven elämää. Kotiseutu on paljon enemmän kuin vain fyysinen paikka. Se on osa meidän tarinaamme, osa sitä, keitä olemme. Se on juuremme, jotka pitävät meidät maassa, mutta samalla se on siivet, jotka antavat meille voimaa lentää. Se on perusta, jolle rakennamme elämämme, ja se on kompassi, joka ohjaa meitä läpi elämän myrskyjen. Kotiseutu on lahja, joka on täynnä merkityksiä ja mahdollisuuksia, ja se on vastuullamme vaalia ja kehittää sitä tuleville sukupolville. Se on elävä muisti, joka säilyttää menneisyyden tarinat ja luo uusia tarinoita tulevaisuutta varten. Se on paikka, jossa voimme olla ylpeitä juuristamme ja josta voimme ammentaa voimaa ja viisautta elämän poluille.

Kotiseudun vaaliminen on monipuolinen tehtävä, joka käsittää niin kulttuuriperinnön säilyttämisen, luonnon suojelun kuin yhteisöllisyyden vahvistamisenkin. Voit aloittaa kotiseutusi vaalimisen tutustumalla sen historiaan ja perinteisiin, osallistumalla paikallisiin tapahtumiin ja juhliin sekä tukemalla paikallisia yrityksiä ja käsityöläisiä. Luonnon suojelu on myös tärkeä osa kotiseudun vaalimista; voit osallistua siivoustalkoisiin, istuttaa puita tai suojella uhanalaisia lajeja. Yhteisöllisyyden vahvistaminen voi tapahtua vapaaehtoistyön, naapuriavun tai yhteisöprojektien kautta. Kotiseutua voi vaalia myös aktiivisella osallistumisella sen kehittämiseen. Voit esimerkiksi osallistua kaavoituskeskusteluihin tai liittyä paikallisiin yhdistyksiin. Koulutus ja tiedon levittäminen ovat myös keskeisiä keinoja; voit järjestää työpajoja, luentoja tai näyttelyitä kotiseutusi historiasta ja merkityksestä. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden jakaa tietoa ja innostaa muitakin vaalimaan kotiseutuaan. Kotiseudun vaaliminen on myös henkilökohtaista: voit vaalia sitä omassa arjessasi valitsemalla paikallisia tuotteita, kertomalla kotiseutusi tarinoita ja perinteitä eteenpäin tai vaalimalla paikallista kieltä ja murteita. Kotiseutua voi vaalia myös taiteen ja luovuuden kautta; voit kirjoittaa runoja, maalata maisemia tai säveltää musiikkia, joka heijastaa kotiseutusi tunnelmaa ja arvoja. Sen vaaliminen on myös tulevaisuuden tekemistä: voit osallistua tai käynnistää hankkeita, jotka edistävät kestävää kehitystä ja innovaatioita alueellasi. Kotiseutua vaalittaessa on tärkeää muistaa, että pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys. Jokainen meistä voi omalla panoksellaan auttaa säilyttämään kotiseudun elinvoimaisena ja merkityksellisenä paikkana tuleville sukupolville. Se on yhteinen vastuumme ja mahdollisuutemme, joka yhdistää meidät kaikki yhteisen tavoitteen äärelle. Kotiseutu on elävä perintö, joka ansaitsee tulla vaalituksi ja kunnioitetuksi.

Tekoäly avusti tämän pakinan kirjoittamisessa. Se kirjoitti tämän kotiseutuosuuden lähes kokonaan puolestani. Annoin aiheen ja vain hieman muokkasin tekstiä. Olen tekoälyn kanssa samaa mieltä kotiseudun merkityksestä, joten ei kai se haittaa, jos tekoäly helpottaa työtä.

Nimipäivät

Keskiviikko 15.5. Sofia, Sonja ja Sohvi Torstai 16.5. Ester, Essi ja Esteri

Perjantai 17.5. Maila, Rebekka, Maili, Mailis ja Maisa Lauantai 18.5. Erkki, Eero, Eerika, Eerik, Eerikki ja Erkka Sunnuntai 19.5. Emilia, Emma, Mila, Amalia, Emmi, Milja, Milka ja Milla (Kaatuneiden muistopäivä, helluntaipäivä)

Maanantai 20.5. Lilja, Karoliina, Lila ja Lilli Tiistai 21.5. Kosti, Konsta ja Konstantin

Mitä kuuluu?

Hyvää kuuluu kevääseen, kesää odotan. On ilo päästä tekemään tontille kevään töitä. Kevääseen kuuluu toki myös Vuokonjärven kesäteatterin koko ajan kiihtyvä harjoituskausi. Kahden naisen putkiremppaa harjoitellaan ja kiva kun päästiin nyt jo teatterille. Tietenkin se aikaa vie, mutta antaa myös paljon.

Erityinen ilo on tulevalla viikon tyttären vierailu.

Muut lehdet

Ruotuväki

Sotainvalidien ja sotaveteraanien perinnetyössä kantava voima on ollut ajatus, ettei Suomi joutuisi enää koskaan vuosien 1939–1945 sotien kaltaiseen tilanteeseen. Sama ajatus on taustalla Puolustusvoimien ja puolustuskykyjen ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Vahva puolustuskyky luo kynnystä, jota kutsutaan myös pelotteeksi. Tällä on tarkoitus varmistaa se, ettei Suomeen kannata hyökätä.

Kajoon kyläkokous keskusteli pontevasti kyläkauppansa säilyvyydestä. Kaupan lakkautuessa lähin kauppa olisi Petrovaarassa, jon-

ne postinkin epäiltiin sen jälkeen muuttavan. Silloin Kajoon nimikin häviäisi kartalta.

Tämän jyrkänmustan ennustuksen toi julki Kajoon kylätoimikunnan puheenjohtaja Mikko Nevalainen.

Juuan Alkon paikallisjohtaja vaihtui toukokuun alussa. Parikkalaan muuttaneen Seppo Mansikkamäen tilalle tuli Pieksämäeltä Jorma

Matikainen. Jorma Matikainen, taiteilijanimeltään Jorma Markos, on tullut juukalaisillekin tutuksi useis-

ta levyistään sekä TV- ja lavaesiintymisistään. 15.5.1984

Kaija Mattila

Lea Nykänen

Uusi Leaderkausi takkuillen käyntiin

”Yhdistyshankkeita saisi tulla enemmänkin”

EU:n kuluva ohjelmakausi on jo hyvää vauhtia menossa, mutta Leader-rahoitus on lähtenyt takkuillen käyntiin. Vaara-Karjalan Leader-yhdistyksen toiminnanjohtaja Hannele Pyykkö kertoo, että ohjelmakauden käynnistymistä on vaikeuttanut se, että edelleen toimitaan keskeneräisellä järjestelmällä. – Tukipäätösten teko on siksi viivästynyt ja maksatuspuoli ei ole vieläkään avautunut, hän valittelee.

Vaara-Karjalan Leader-yhdistyksellä on rahoitusta hankkeisiin vuosina 2023–2027 reilut kolme miljoonaa euroa, josta tälle vuodelle käytössä on noin miljoona euroa. – Rahoitus tippui pikkuisen, mutta ollaan siihen ihan tyytyväisiä.

Kausi on normaalia lyhyempi, koska sen alussa oli kahden vuoden siirtymäkausi.

Kolme painopistettä

Leader-yhdistyksen hyväksytyssä strategiassa on kolme painopistettä. Ensimmäinen niistä on ympäristö, toinen yrittäjyys ja kolmas vetovoimainen Vaara-Karjala. Viimeksi mainittuun sijoittuvat järjestöjen ja yhdistysten hankkeet.

Ympäristöpuoleen on Pyykön mukaan tarkoitus osoittaa rahoituksesta 30 prosenttia, ja osuus tulee EU-tasolta. Toiveena, että ympäristön tilaan, kestävään kehitykseen ja kestäviin energiaratkaisuihin ohjataan vajaa kolmannes rahoituksesta.

– Ympäristöteemaan liittyviä hakemuksia on tullutkin kivasti ja ollaan yllätytty siitä, että sille on näin hyvin kysyntää.

Samoin yrityshankkeita on haettu kiitettävästi. Sen sijaan yhdistyshankkeita saisi olla enemmänkin.

Hannele Pyykkö kertoo, että ympäristön tilaan, kestävään kehitykseen ja kestäviin energiaratkaisuihin ohjataan kolmannes Leader-rahoituksesta.

– On mietitty, mistä se johtuu, ettei hakemuksia tule entiseen tapaan. Maailmanpolitiikan tilanne ja talousasiat varmasti vaikuttavat, että ollaan varovaisia. Kustannusten nousu on yksi asia. Itse olen huomannut, että yhdistyksissä ja järjestöissä on koronan jälkeen

tapahtunut sukupolvenvaihdos, sekin voi vaikuttaa.

Yhdistysten investointihankkeissa tuki on edelleen 50 prosenttia. Normaalin kehittämishankkeen tuki on 75 prosenttia. Poikkeuksena ovat ympäristöpainotteiset kehittämishankkeet, esimerkiksi

koulutukset, joiden tuki on 80 prosenttia.

Lisäksi nuorisopainotteisissa hankkeissa tuki voi olla jopa 90 prosenttia. Kun alle 15-vuotiaat eivät saa tehdä talkootyötä, omarahoitusosuuden kerääminen on hankalaa.

Talkootyön arvo nousi tälle kaudelle, ja omarahoitus voi olla kokonaan talkootyötä.

Kuiteista tuotokseen

Hannele Pyykön mukaan tukimuodoista kaikki ovat teknisesti haettavissa. Leader-yhdistyksen hallitus on kuitenkin linjannut, että pienhankkeet eli entiset teemahankkeet avataan hakuun vasta syksyllä, koska maksatus ei toimi. Pienhankkeissa toteutus tapahtuu yleensä nopeasti ja silloin maksuakin tarvitaan nopeasti.

Pienhankkeissa on tapahtunut sellainen iso muutos, että niidenkin haku tapahtuu täysin sähköisesti. Hakemus jätetään ja maksatusta haetaan Hyrrän kautta kuten muissakin hanketyypeissä. Hannele Pyykkö teroittaa, että hankkeiden valmistelu on syytä tehdä hyvin huolella. Maksatuspuolella on siirrytty entistä enemmän tuotosperusteiseen maksatukseen. Enää ei tarkasteta kuitteja, vaan katsotaan, että on syntynyt sovittu tuotos, ja se asettaa enemmän vaatimuksia suunnitteluvaiheelle.

– Kaikkiin hanketyyppeihin ei voi enää hakea muutoksia, ja myös siksi hankkeen valmistelu on tehtävä huolella ja mietittävä, mitä konkreettisia asioita on järkevää tehdä, hän muistuttaa.

Pasi K arjalainen

Huhtikuu antoi Juuassa 2,5-kertaiset sateet

Juuassa satoi huhtikuussa 2,5-kertaisesti normaaliin verrattuna. Niemelässä huhtikuun sademääräksi mitattiin 55,1 milliä, mikä on 167 prosenttia keskimääräisestä. Huhtikuun märin päivä oli 7.4., jolloin mittariin kertyi sadetta vedeksi muutettuna 15,8 milliä.

Kuukauden keskilämpötila jäi Niemelässä 0,2 plusasteeseen, mikä on 1,4 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja alhaisempi. Kuukauden kylmin aamu oli 5.4., jolloin lämpötila laski 17,7 pakkasasteeseen. Lämpimintä oli 29.4., jolloin elohopea kohosi 13,1 plusasteeseen. Koleudesta huolimatta lumet hävisivät huhtikuun aikana. Kun ap -

rillipäivänä lunta Niemelässä oli vielä 64 senttiä, vapunaattona lunta ei mittauspisteellä enää ollut. Pohjois-Karjalan ely-keskuksen tiedotteen mukaan järvien vedenkorkeudet olivat huhtikuun lopulla selvästi keskiarvon yläpuolella.

Pielisen vedenkorkeus oli noin 62 senttiä ajankohdan keskitasoa ylempänä. Touko-kesäkuun vaihteeseen ajoittuvan tulvahuipun ennustetaan nousevan keskimääräistä kevättulvaa selvästi korkeammalle tasolle. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä noin 30–50 senttiä kesäkuun alkuun mennessä tämänhetkisestä tasostaan.

Kajoonjärvellä vedenkorkeus oli huhtikuun lopussa 25 senttiä ajankohdan keskiarvoa ylempänä.

Veneiden omistajien on syytä tarkistaa veneidensä kiinnitykset. Ranta-asukkaita muistutetaan tarvittaessa suojaamaan rantarakennelmia viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti.

Vesistöjen keskivirtaamat olivat huhtikuussa pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna reilusti suurempia. Pielisjoessa Kaltimon virtaama oli noin 336 kuutiota sekunnissa, kun se keskimäärin on noin 190 kuutiota sekunnissa. Lieksanjoen ja Saramojoen virtaamat olivat noin kaksinkertaisia keskimääräi-

Kolilla maakuntapäivän tapahtuman lauantaina 31.8. järjestävät Kolin kulttuuriseura ry, Kolin kotiseutuyhdistys ry ja Kolin Veistospuisto.

Järjestäjistä Liisa Tommila kertoo, että tapahtuma avataan naurishaudukkaiden valmistuksella ja päätetään ulkoilmakonserttiin ja naurishaudukastarjoiluun. Illan mittaan vierailijat voivat tutustua perinneruokiin ja kulttuuriin niihin liittyvissä työpajoissa. Työpajoja on suunnitteilla muun muassa liittyen sultsinoihin, lanttuihin, marjoihin ja sieniin, kuivakukkakimppuihin, käpylehmiin ja ulpukkapossuihin. Suunnitelmissa on myös suomalaisten vanhojen lyhytelokuvien näyttäminen.

Lapsille tarjolla on aarteen etsintää ja pihapelejä.

– Tapahtumapaikkana Kolin Veistospuisto tuo taiteen ja kulttuurin vierailijoiden nähtäville. Illanhämärä luo mahdollisuuden tunnelmavalaistukseen ja yhdessä ulkoilmaruokailun kanssa nämä luovat mieleenpainuvan kokemuksen vierailijoille, Tommila uskoo.

Kolin satamaan aallonvaimenninponttonilaituri

Lieksan kaupunki on päättänyt, että Kolin sataman aallonvaimennin-ponttonilaiturin investointihanke toteutetaan vuosien 2024–2025 aikana. Investointihankkeen toteutus tilataan Lieksan kaupungin kuntatekniikkaliikelaitokselta. Päätökset teki kaupunginjohtaja Pirre Seppänen viranhaltijapäätöksellä.

seen verrattuna. Höytiäisen ja Jänisjoen virtaamat olivat noin kolminkertaisia keskimääräiseen verrattuna.

Pohjois-Karjalan ely-keskuksen mittauspisteessä pohjavedenkorkeus oli huhtikuun lopussa Nurmeksen Juutilankankaalla 32 senttiä ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Mittauspisteissä routaa oli keskimäärin pari senttiä.

Pielisellä oli vielä 10.4. jäätä 61 senttiä, mutta kuukauden lopussa jään paksuus ei ollut enää mitattavissa. Rantojen sulaminen on edennyt nopeasti, ja alueella on suuria vaihteluita jään paksuuden suhteen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on myöntänyt Pielisen vesistöinfran kehittämisen hankkeelle tukea yhteensä enintään 319 725 euroa. Tuen osuus hankkeen tukikelpoisista nettokustannuksista on yhteensä enintään 50 prosenttia.

Kolin sataman aallonvaimennin-ponttonilaiturin investoinnin kustannusarvio on 220 000 euroa, jolloin investoinnille myönnetty tuki on yhteensä enintään 50 prosenttia.

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2024 talousarviota ja vuosien 2025–2026 taloussuunnitelmaa vahvistaessaan hyväksynyt satamien investointeihin yhteensä 232000 euroa.

Loputon kotiseututyön jano vie miestä

Jouni Porokka täyttää 70 vuotta

Mies katsoo entisiä kotimaisemiaan Länsi-Vuokon Kylmäkankaalla. Kivelän tilalla on tapahtunut paljon siinä ajassa, kun Jouni Tapani Porokka 19.5.1954 syntyi. Tilalla on nykyisin velipoika Mikko Porokan pojan Ravitalli Porokka. Taloa on laajennettu sitten lapsuusvuosien.

Jouni Porokka muistaa, miten laajennuksen yhteydessä vintti muutettiin asuinkäyttöön. Vintiltä löytyivät myös pahvit, joilla veljekset suojasivat takalistonsa. Jouni ja Mikko kun saivat kakaraikäisinä päähänsä ottaa ”vapaaehtoisesti” selkäänsä äidiltään, joka ihmettelikin, miksi poikia täytyi leipälaudalla peffapuolelle läimiä. Siinä kun Mikko innostui hevosista ja perusti kuljetusliikkeen Juukaan ja toinen veli Pentti meni vakuutusyhtiön palvelukseen Lieksaan, Jouni Porokka seurasi omaa tähteään luomalla uraa Joensuussa raskaskonekauppiaana.

– Tarkoitus on lopettaa konekauppa tämän vuoden aikana. Onhan tässä jo tullutkin 43 vuotta tätä harjoiteltua, mies naurahtaa.

Evakon lapsi muistelee

Porokan koti oli asutustila. Isä Santeri Porokka oli Hyrsylän mutkan evakkoja. Juukaan ja Kajooseen suuntautunut viimeinen evakkometka lähti Kyyjärven osoitteesta

vuonna 1944. Jouni Porokan vanhemmat tapasivat vuonna 1946, jossa Santeri tapasi tulevan vaimonsa Elvin.

Kylmäkankaalle pariskunta muutti vuonna 1948.

Huonossa kunnossa olevaa tilaa alettiin pikimmiten kunnostaa. Tilalla oli hevonen ja lypsykarjaa, jokunen kana ja possukin. Hevonen sai lähteä, kun tilalle hankittiin ensimmäinen traktori vuonna 1965.

Kylmäkankaan koulun jälkeen

Porokka kävi pääsykokeissa oppikouluun vuonna 1965. Silloin vielä melko uutta ja hyväkuntoista

Keltaista koulua Porokka kävi viisi vuotta. Myöhemmin, kun rakennuksesta tehtiin pitkän kädenväännön jälkeen purkupäätös, Porokka

ei antanut nostalgian häiritä päätöksentekoa. Hän kuului purkamista kannattavaan joukkoon.

Lukiota Porokka kävi yhden lukuvuoden parakkitiloissa ja muuten nykyisessä kansalaisopiston rakennuksessa.

Ei tullut pankkimiestä

Äiti-Elvi patisti Jounia pankkialalle, mutta ulkoilmatyö sopi pirtaan paremmin.

– Toimin 15-vuotiaana apumiehenä ja sain ylennyksen 16-vuotiaana traktorinkuljettajaksi, Porokka veistelee.

Jo ennen armeijaa Jouni Porokka alkoi tehdä autokauppaa.

– Syksyllä 1974 menin Kontio -

rantaan varusmiespalvelukseen, mutta en ehtinyt olla siellä kuin neljä päivää pienen haaverin takia. Jatkoin helmikuussa 1975. Kävin RUK:n ja taidan olla nykyisin vanhin vänrikki, jota ei ole ylennetty. Sotaväen jälkeen Porokka ajoi yli puoli vuotta puuta Venäjältä. Vuosina 1976–78 hän opiskeli Lieksassa yo-merkonomiksi. Merkittäväksi käänteeksi Porokan työuralla muodostui Sisu-merkkinen esittelyauto, jolla ajettiin 30 000 kilometriä. Kyseessä oli erikoisvarusteltu auto puutavaran kuljetukseen. Ajoja oli ympäri maata. Konekauppaa Porokka itse alkoi tehdä vuonna 1981.

Oman yrityksen, Porokka Forest oy:n hän perusti vuonna 1993. Puoliso Pirjo Nuutinen toimi yrityksen taloudenhoitajana. Pitkä, 37 vuoden yhteinen taival päättyi Pirjon menehtymiseen pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana joulukuussa 2019.

Puun ja muun pelastusoperaatio

Joensuussa vuosikymmenet asunut

Jouni Porokka alkoi näkyä enemmänkin Juuan katukuvassa kuusi vuotta sitten, kun hän osti S-market Jussintorin kiinteistön. S-market oli vähän aiemmin siirtynyt valtatien varrelle. Porokka kunnosti rakennuksen ja vuokrasi sen Tokmannille. Osto-operaatiot jatkuivat, kun

Porokka osti osuuspankin talon ja valtion virastotalon. Nyttemmin Porokka omistaa yhdessä yrittäjä Kai Iiskolan kanssa merkittävän osan Puu-Juuan kiinteistöistä, jonne rakentuu ajan kanssa ulkoisesti vanha, mutta sisätiloiltaan moderni hotellikokonaisuus.

Jouni Porokka kertookin keskittyvänsä konekaupan jälkeen Puu-Juuan matkailukeskuksen markkinointiin.

– Tavoite on saada alueelle uusia yrittäjiä, palveluja ja asukkaita. Puuhotellikonseptia hän kuvaa totutusta poikkeavaksi, jonka uskoo lopulta poikivan vain hyvää Juuan kunnalle.

Omaa rooliaan Porokka kuvaa haluksi jättää jotain perinnöksi jälkipolville, jotain sellaista, mitä ei tarvitse lähteä hakemaan kehäkolmosen sisäpuolelta.

– Pitää kehittää ja kehittyä. Kun yritykset pärjäävät, myös paikkakunta pärjää, toistaa Porokka tutun mantransa. Lähitulevaisuuden suunnitelmiaan Porokka raottaa myös harrastusten osalta.

– Jatkan Joensuun kaupunginvaltuustossa, vaikken olekaan poliitikko. Muuten keskityn golfin peluuseen, jota olen harrastanut 22 vuotta, hiihtämiseen ja seurusteluun, Porokka virnistää.

Juha-Matti Junkkari

Vuonna 1968 hankitulla Fiatilla veljekset Mikko (vas.) ja Jouni Porokka ajoivat nuorina miehinä puita metsäyhtiöiden metsistä.

Jouni Porokka varttui Länsi-Vuokon Kylmäkankaalla. Entinen kotitalo on pysynyt suvulla, sillä sitä isännöi nykyisin veljenpoika Markus Porokka.

Hakematta paras –kampanja käynnistyy

Juuassa kolmannes alaikäisistä saa alkoholia kotoaan

Ensi viikon maanantaina käynnistyy koulujen päättymisviikonloppuun jatkuva Hakematta paras -tempaus. Sillä Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon hyvinvointialueet sekä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry kampanjoivat yhdessä kuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa sen puolesta, ettei alkoholia tai muitakaan päihteitä välitetä alaikäisille. Aihe on ajankohtainen, kun koulujen ja oppilaitosten päättäjäiset lähestyvät.

Juuan kunta on myös mukana kampanjassa. Hyvinvointipäällikkö Anne Niskasen mukaan kampanja onkin Juuassa erityisen tärkeä, sillä sekä kouluterveyskyselyn että maakunnallisen päihdekyselyn tulokset ovat huolestuttavia. Molemmissa nousi esille, että peräti 36 prosenttia alaikäisistä kertoi saavansa alkoholia perhepiiristä. Myös muut alaikäisten päihteiden käyttöön liittyvät tunnusluvat ovat Juuassa huonompia kuin maakunnan kunnissa keskimäärin.

Aina rikos

– Monella on se harhakäsitys, että kun on kysymys minun lapsestani, minä saan päättää hänen asioistaan, myös alkoholista. Alkoholin antaminen alaikäiselle on kuitenkin aina rikos, Niskanen painottaa. Hän kumoaa myös uskomuksen, että alaikäisen alkoholin käyttö olisi jotenkin valvotumpaa, kun

Hakematta paras. Ennen koulujen päättäjäisviikonloppua kampanjoidaan sen puolesta, ettei alkoholia tai muitakaan päihteitä välitetä alaikäisille. VS-kuvituskuva

se tapahtuu perhepiirissä. Todellisuudessa alkoholin kokonaismäärä vain kasvaa, koska todennäköisesti nuori saa sitä myös muualta. Kysymys on myös asennekasvatuksesta. Kotona opitut tavat jatkuvat seuraavassa sukupolvessa. Niskasen mukaan vanhempien

lisäksi kampanjan kohteena ovat alaikäisten täysi-ikäiset sisarukset ja kaverit, joilla on suuri vastuu, ettei alkoholia tai muita päihteitä päädy alaikäisille. Siun soten ennaltaehkäisevän päihdetyön asiantuntijan Ellinoora Ojalan mukaan Pohjois-Kar-

Korttirinkiin mukaan vaan!

Ellinkulman nurkkahuoneen on vallanut peliporukka. Kortteja lätkitään vauhdikkaasti pinoon. Kukas se voittikaan nyt? Tulokset lasketaan tarkasti vihkoon.

– Samalla tässä verrytetään laskupäätäkin. Laskemisvuoro kiertää, tuumii Antero Rahkola.

Varsinainen idea tässä on yhdessäolo ja kavereiden näkeminen. Toki kahvittelu kuuluu yhtenä tärkeänä osana tapaamiseen.

Pelaajat esittäytyvät Uno-ryhmäksi. Ryhmä on ollut koossa noin kaksi vuotta.

– Koronarajoitukset alkoivat helpottaa ja me tuumimme, että pikkuporukalla voi kokoontua, kertoo Heikki Toropainen.

Hän on ylläpitäjänä WhatsApp-ryhmässä, jossa ilmoitetaan kokoontumiset.

– Kokoonnumme maanantaisin,

keskiviikkoisin ja toisinaan perjantaisinkin puolelta päivin Ellinkulmassa. Mukaan pääsee tulemalla paikalle. Ainakin toukokuu vielä jatketaan, kesällä sitten on jonkinmoinen lomatauko, kertoo Toropainen.

Ryhmässä on nykyään 14 henkilöä, joista viisi on naisia. Ryhmä on kaikille avoin, eikä pelejä tarvitse osata. Kaikkia neuvotaan. Yleisin pelattu peli on Uno. Ellinkulmasta löytyy kyllä muitakin lautapelejä, esimerkiksi Alias ja Kimble. Jos paikalle tulee kymmenkunta pelaajaa, niin ryhmä jaetaan kahtia, ettei peli mene liian hankalaksi. Ryhmään voi tulla pelaamaan silloin kun itselle sopii.

– Huumorimieltä mukaan vaan, huikkaa Hugo Toivanen.

R itva väy Rynen

jalasta kampanjassa ovat hyvinvointialueen lisäksi mukana kaikki kunnat sekä yhteistyökumppaneina muun muassa Kesko ja PKO. Ne muistuttavat julistein ja näyttötauluin kampanjan teemasta.

Pasi K arjalainen

Laitatko kesäkukkia?

Seija Halmetoja. Kyllä tässä jo sormet syyhyää päästä laittamaan. Vaikka piha olisi pienikin, niin kyllä sitä pitää hoitaa. Ostin juuri kasvusäkin ja siihen laitan kesäkurpitsaa pari taimea. Se sopii rivitalon pihallekin.

Nanna Jalkanen. Kyllä laitan. Haluan ilahduttaa niin itseäni kuin ohikulkijoitakin. Tulen juuri puutarhatöiltä, leikkasin pensaita. Lisäksi on tuota rantaakin, jota voisi siistiä.

Raili Halonen. Kyllä laitan, kukat ovat niin ihania. Orvokkeja laitoin jo hieman. Amppeleita laitan muutamia. Pitää ajatella niiden hoitoa jos ollaan osa ajasta mökillä kuitenkin. Tänä talvena sain talvetettua pelargoniat, nyt alkaa niiden totutus ulkoilmaan.

Elina Uusimies. Kyllä laitan kukkia kesämökille. Vietän kesää siellä. Meillä on yhteismökki äitini ja siskoni kanssa Raumalla. Kaikki tuovat jotakin itselleen mieleistä sinne. Siellä onkin jo kevät paljon pidemmällä kuin täällä.

Pöydän ympärillä korttia lyömässä Heikki Toropainen (vas.), Hugo Toivanen ja Antero Rahkola.

Kolin näyttelyssä silmät avautuvat

Kolin luontokeskus Ukossa avautui valokuvanäyttely Eyes as Big as Plates eli Lautasen kokoiset silmät. Se on taiteilijaduo Riitta Ikosen ja Karoline Hjorthin jatkuva yhteistyöprojekti. Projekti on aloitettu jo vuonna 2011 ja sen puitteissa on nyt jo yli 150 teosta 17 eri maasta. Luontokeskus Ukon näyttelyssä on esillä Unescon biosfäärialueella Pohjois-Karjalassa vuonna 2023 kuvattuja teoksia.

Jokaisessa sarjan kuvassa on maisemassa yksin oleva hahmo, joka on pukeutunut ympäristön elementteihin, jotka eivät osoita aikaa tai paikkaa. Hahmot asuttavat maisemaa kirjaimellisesti päällään veistokset, jotka he luovat yhteistyössä taiteilijoiden kanssa.

Ennen kuvauksia yhteistyökumppanit kuten kyläseurat etsivät sopivia kuvattavia. Valmistelut alkoivat haastatteluilla, joiden perusteella luotiin puettava veistos kunkin yhteistyökumppanin valitsemista lähiympäristön luonnollisista elementeistä, ja tapaamisen lopuksi otettiin muotokuva heidän valitsemissaan maisemissa.

Helmikuussa 2023 kuvauksia suoritettiin lumen aikana, joten kuvissa on talvista luontoa. Keväällä alkaneita haastatteluja ja kuvauk-

sia jatkettiin syksyllä toisella vierailulla.

Pohjois-Karjalan biosfäärialueella Riitta ja Karoline tuottivat uusia teoksia yhteistyössä kyläpäälliköiden, suden jäljittäjäksi ryhtyneen hiihdon olympiamestarin, kosteikkojen ennallistamisen pioneereiden, ennallistajien, metsästäjien, turvealan ammattilaisten ja paikallisten yrittäjien kanssa.

Taiteilijoiden ja biosfäärialueen yhteistyöllä pyritään esittelemään biosfäärialueella asuvia ihmisiä ja heidän suhdettaan ympäröivään ympäristöönsä.

Kouluyhteistyö yhtenä pontimena Avajaisissa esiteltiin myös uutta kouluyhteistyöprojektia, jossa oppilaat tekevät omia töitään Eyes as Big as Plates -metodilla. Tämä aloite tarjoaa paikallisille lapsille ja nuorille mahdollisuuden keskittyä tärkeisiin ympäristökysymyksiin Pohjois-Karjalassa.

Oppilaat haastattelevat ja kuvaavat henkilöitä, jotka heidän mielestään ansaitsevat alustan tärkeiden asioiden esiin tuomiseen.

Kouluyhteistyöprojekti-osuudessa on esillä Joensuun Rantaky-

län normaalikoulun nuorten töitä. Projektin suorittivat loppuun asti Viivi Romppanen, Maisa Alm, Inka Kurki, Onni Kallonen, Juuli Turunen ja Neea Grinden Nuorista erityisen hauskoja osia projektissa olivat veistoksellisuuden rakentaminen ja itse valokuvaus. Joensuulaiset nuoret toivat teoksensa esille ja esittelivät niitä Kolin koululaisille. Heidänkin töitään tulee esille kesäkuussa.

Kolin näyttelyn avajaisissa tiede ja taide kohtasivat Veden taju -tutkimusryhmän ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kanssa järjestetyssä Veden tajusta toimintaan -keskustelutilaisuudessa. Paneelikeskustelussa näyttelyyn kuvattavana olleita paikallisia toimijoita ja tutkijoita haastettiin kertomaan heidän suhteestaan veteen.

Veteen liittyy paljon tunteita ja tarpeita. Kaikki tarvitsevat vettä elääkseen. Monelle se on myös kulkuväylä ja ruoka-aitta. Kuinka ihmiset voisivat tyydyttää monet veteen liittyvät tarpeensa niin, että vettä riittää muillekin?

Keskustelutilaisuudessa myös yleisö pyydettiin pienryhmiin pohtimaan omaa suhdettaan veteen.

R itva väy Rynen

Eila Piippo voi nyt hymyillä kuvansa vieressä. Kuvaa otettaessa piti olla vakava. – Viime syyskuussa kuvattiin tätä kotimökkini rannassa Ilomantsin Koitereella. Taisi mennä 40 minuuttia järvessä, onneksi oli vielä aika lämmin vesi ja sauna odottamassa, kertoo Piippo.

Riitta Ikonen on kotoisin Kouvolasta, mutta kesäpaikka löytyy Lieksan Kelvästä. Hän asuu vakituisesti New Yorkissa.

Tuija Kuiri palasi vuosien jälkeen laulun pariin

Takavuosina useammankin yhtyeen kanssa keikkailut ja karaoke-emäntänä toistakymmentä vuotta työskennellyt juukalainen Tuija Kuiri on usean vuoden tauon jälkeen aloittanut laulamisen uudelleen. Huhtikuun alussa hän lauloi sanoittamiaan ja pääosin myös säveltämiään kappaleita Elämän Varietee -konsertissa kunnantalon valtuustosalissa.

Tuija Kuirin laulut olivat eletyn elämän makuisia ja karheitakin, jotka toivat mieleen ranskalaiset chansonit. Laulujen säveltäjinä Kuirin itsensä lisäksi ovat toimineet muun muassa juukalainen Kari Kuosmanen sekä Ren -

ne Karppinen, Antti Ahjontaus ja Tapio Moisanen

”Olin luvannut, että laulan vielä julkisesti, mutta menihän siihen aikaa. Kun elämä on mallillaan, on taas laulun aika.

Eri puolilta Suomea tuleviin säveltäjiin Kuiri on tutustunut vuosien varrella työn merkeissä. Samalla hän toivoo, että Kuosmasen lisäksi löytyisi muitakin poh-

Juuan kirkossa on lauantaina ja sunnuntaina mahdollista soittaa ja kuulla harvinaisia käsikello- ja chimekello–instrumentteja, kun käsikelloyhtye Vivo vierailee Juuassa.

joiskarjalaisia säveltäjiä yhteistyökumppaneiksi.

Kuirin mukaan konsertin nimi oli lainattu hänen vuonna 1999 julkaiseman Elämän varietee -pitkäsoiton nimikappaleesta. Konsertin kappaleista kolmannes oli tältä levyltä, mutta uusina Tiina Köntän tekeminä pianosovituksina. Tiina Könttä toimi myös konsertin säestäjänä.

Tuija Kuiri muistelee riimitelleensä ja runoilleensa 5-vuotiaasta asti, oppihan hän lukemaan jo 4-vuotiaana.

– Ajattelin, että runot on tarkoitettu esitettäväksi yleisölle, sillä kuka niitä pöytälaatikosta löytää!

Tiina Könttää on kiittäminen koko konsertista. Tuija Kuiri hakeutui pari vuotta sitten Köntän lauluoppilaaksi. Tuntien aikana laulut ovat löytäneet muotonsa, ja Könttä rohkaisi oppilastaan esiintymään vielä myös julkisesti.

– Olin luvannut, että laulan vielä julkisesti, mutta menihän siihen aikaa. Kun elämä on mallillaan, on taas laulun aika.

Konsertin juontaja Anne Hamunen oli myös Tiina Köntän idea. Myös Hamunen on Köntän oppilas.

Tuija Kuiri kertoo saaneensa paljon positiivista palautetta konsertistaan, niin sähköposteina,

Käsikellot soivat Juuan kirkossa 18.–19.5.

Käsikelloyhtye Vivo soittaa harvinaisia käsikello- ja chimekello –instrumentteja. Vivon soittajat ovat soittaneet yhdessä käsikelloja jo toistakymmentä vuotta ja esiintyneet Vivo –nimellä vuodesta 2015 lähtien. Vivossa soittaa ammattilaisia ja musiikkia pitkään harrastaneita musiikin osaajia ja Vivo esiintyy säännöllisesti kotimaassa sekä ulkomailla.

Käsikellot ovat lähtöisin 1600-lu-

vun Englannista. Nykyään niitä soitetaan paljon myös Yhdysvalloissa ja Japanissa. Käsikelloyhtye Vivolla on käytössään vähän yli 5+2 oktaavisia käsikelloja ja 6 oktaavisia chimekelloja eli yhteensä 161 kelloa. Yhtyeen ohjelmistoon kuuluu niin klassista kuin hengellistä käsikellomusiikkia. Kappaleissa käytetään monipuolisia käsikellojen soittamisen tekniikoita sekä chimekel-

viesteinä kuin kasvokkainkin. – Ihmiset tuntuvat kaipaavan jotain oikeaa ja vahvaa kuunneltavaa. Jospa konsertti poikisi myös muita esiintymisiä, hän toivoo.

Tuija Kuiri on mukana Vuokonjärven kesäteatterin ensi kesän näytelmässä Kahden naisen putkiremppa. Teatteriin Tuija Kuiri päätyi ohjaaja Minnamari Harpelan pyynnöstä.

– Mietin ehkä viisi minuuttia! Minusta kaikkien laulajien on osattava vähän näytellä ja kaikkien näyttelijöiden vähän laulaa.

Pasi K arjalainen

loja rinnakkaissoittimina. Juuan kirkossa kaikille avoimessa työpajassa lauantaina 18.5. on mahdollista päästä kokeilemaan harvinaista soitinta ja kokeilemaan saumatonta yhteistyötä musiikin kautta. Aiempaa musiikkitaustaa työpajaan osallistuminen ei vaadi. Käsikellot konsertoivat saman päivän iltana kirkossa ja osallistuvat seuraavana päivän messun musiikin toteuttamiseen.

Tuija Kuirin (kesk) konsertissa säestäjänä toimi Tiina Könttä (vas.) ja juontajana Anne Hamunen.

Jos rakastat…

Jos rakastat sananvapautta, rakastat rauhaa. Arvostat elämää, vapautta, valintojen mahdollisuutta, demokratiaa, avautuvia ovia. Siispä, jos sinäkin rakastat omaa hetkeäsi luotettavan uutismedian parissa, jaat saman rakkauden sananvapauteen kuin me täällä tämän lehden toimituksessa.

Juukalaiset vauhdissa

Pokron lenkillä

Lieksassa juostiin lauantaina 11.5. perinteinen Pokron Lenkki. Keli oli kylmä ja tuulinen, mutta Polvijärven Kari Heikura selätti olosuhteet ja teki Pokrolla uuden reittiennätyksen.

Veteraanisarjoissa Jänteen Heikki Halonen, Pentti Eronen ja Yrjö Tuovinen ottivat sarjoissaan voitot.

Tulokset

Miehet 9,2 km: 1, Kari Heikura

Polvijärven Urheilijat 27.41, 2. Remi Flandrin Ranska 34.08, 3. Mattéo Perbet Ranska 36.08, 4. Louis Duchesne Ranska 42.10, 5. Tom Seller Ranska 43.32.

Naiset 9,2 km: 1. Rose Riguet Ranska 44.54, 2. Maria Virkkunen

Karjalan Uimarien Triathlon 45.01

Miehet 40-v. 9,2 km: 1. Toni Mikkonen Lieksa 34.47.

Miehet 50-v. 9,2 km: 1. Harri Hakala Valtimon Vasama 35.26, 2. Jar-

mo Honkanen Lieksan Rasti 61.45.

Miehet 55-v. 9,2 km: 1. Heikki Halonen Juuan Jänne 35.33, 2. Markku Räsänen Lieksa 46.29, 3. Eino Turunen Lieksa 59.23

Naiset 50-v. 9,2 km: 1. Sari Hilli Rovaniemi RDS 42.04, 2. Eija Hakkarainen Lieksa 50.30.

Miehet 60-v. 9,2 km: 1. Pentti Eronen Juuan Jänne 37.27, 2. Jorma Kyllönen Kuhmon Kiva 43.33, 3. Matti Hirvonen Lieksa 49.35.

Miehet 65-v. 9,2 km: 1. Yrjö Tuovinen Juuan Jänne 74.44.

Miehet 70-v. 9,2 km: 1. Jarmo Pekkarinen Lieksan Rasti 50.23.

Miehet Kuntosarja 9,2 km: 1. Petri Heiskanen Ylä-Viekin Dynamo 42.24, 2. Tomi Justander Juniori-Hurtat 44.42, 3. Teemu Ikonen SGL 50.26.

Naiset Kuntosarja 9,2 km: 1. Eija Mämmi Nurmeksen Sepot 65.49.

Jänteen torstairastit käyntiin Pankolta

Juuan Jänteen suunnistuskausi avattiin helatorstaina aurinkoisessa +9-asteen säässä. Rasti-iltana maastossa viiletti 31 rastien etsijää, ja omatoimirasatilaisia kiersi seitsemän lauantaihin saakka.

Pankon maastoon ratamestari

Lassi Kirjavainen sai suunniteltua suhteellisen hyvin radat, vaikka lumi osin haittasikin radan tekoa ja kiertämistä. Pankon kumpuileva maasto antoi hyvää liikuntaa kuntorastien kiertäjille.

– Lisää harrastajia vain mukaan kevään ja kesän rasteille, nautitaan raikkaasta luonnosta ja upeista maisemista, hän kannustaa-

Tulokset

A-rata 3.7 km: 1. Kimmo Väyrynen 31.32, 2. Matti Roininen 32.55, 3. Antti Eronen 37.05, 4. Heikki Halonen 37.14, 5. Tomi Kortelainen 37.47, 6. Sanna Partanen 38.23, 7. Eero Simanainen 39.14, 8. Ismo Ryynänen 44.09, 9. Mervi

Meriläinen 44.21, 10. Risto Kuivalainen 44.23, 11. Anna-Leena Talasterä 46.23, 12. Osmo Nevalainen 54.27, 13. Jukka Simanainen 54.45, 14. Reima Ovaskainen ja Hanne Tukiainen 54.51, 16 Eeva ja Reijo Tuononen 1.13.39, 17. Senja Kirjavainen 1.14.15, Erkki Laine, Pirjo Turunen, ei aikaa. B-rata 2.7 km: 1. Pirjo Nevalainen 40.10, 2.Seppo Väyrynen 40.27, 3.-Lotta Salmi 48.12, 4. Juhani Ryynänen 48.28, 5. Kimmo Hiltunen 48.41, 6. Leena Salmi 52.01, 7,Tiina Koponen 52.01, 8. Ilkka Surakka ei aikaa C-rata 1.4 km: 1. Myy Halonen 26.27, 2. Miisa Salmi 26.27, 3. Jenni Halonen 26.27

Omatoimikiertäjät: Kari ja Tarja Gröhn (B-rata), Kaija Turpeinen (-), Armi Repo (B), Mika Juntunen (A), Johanna Pajarinen (A), Anu Gröhn (rastien kerääjänä) ja Senja Kirjavainen (rastien kerääjänä).

Katso PKS Sähkönsiirron

Sähköverkkoshow ja tutustu sähköverkkomme kehittämissuunnitelmaan!

Suunnitelmassa pääset tutustumaan siihen, kuinka sähköverkkoa kehitetään Pohjois-Karjalan ja Koillis-Savon alueella.

Suunnitelmaa tähdittää humoristinen Sähköverkkoshow, joka kertoo aiheista ymmärrettävällä otteella.

Suunnitelma kommentoitavissa osoitteessa: pkssahkonsiirto.fi

Entisen Etelä-Suomen Juuka-Seuran jäsenet pitävät edelleen huolta kunnostaan ja kokoontuvat säännöllisesti yhteen.

Ex-ESJS ulkoilemassa

Etelä-Suomen Juuka-seuran Arviitit aloittivat kesäkauden heittelemällä mölkkyä neljän ihanaisen ladyn seurassa Paloheinän majan viereisellä kentällä. Aluksi vietettiin hiljainen hetki ajasta ikuisuuteen siirtyneen Martti-Arviitin 2019 muistolle.

Veteraaniliikunnan ylipappi Osmo Ruokolainen muistutteli mieliin mölkkytoiminnan alkuvaiheita Etelä-Suomen Juukaseurassa.

Keli oli aurinkoinen, mutta tuuli puhalteli välillä aika vilpoisasti, niin ettei ollut vaaraa hikoilla liikaa. Varsinainen mölkkykisa suoritettiin kaksivaiheisesti. Arvotuin joukkuein ja heittojärjestyksin heitettiin ensin karsintakierrokset ja

lopuksi finaali. Kolme parasta finaalissa olivat Pertti Turunen, Inge-May Lehikoinen ja Seija Ruokolainen. Finaalissa heittivät myös Kaija Turunen, Osmo Ruokolainen ja Yrjö Puoskari

Lopuksi nautittiin Tellervon keittämät kahvit Kaijan paistamien pasteijoin. Todettiin, että vaikka seuran toiminta on lopetettu, kokoonnutaan edelleen joko liikunnan tai jonkun muun tapahtuman merkeissä.

Kesällä kootaan joukkue Juuassa järjestettävään Hilipeeseen Hilipasuun ja 29.6. lähdetään kesäretkelle Valamoon juukalaisten ystävien kanssa.

A rviitti 1986

Mölkkykisan finalistit ja kolme parasta olivat Pertti Turunen, Inge-May Lehikoinen ja Seija Ruokolainen.

Juuan Hengitysyhdistys

Kesätapahtuma ti 4.6. klo 10 alkaen Höytiäisen Helmessä (Riihilahdentie 7, 81120 Katajaranta). Ilmoittautumiset 21.5. mennessä Tarmolle p. 050 575 9899. Tervetuloa!

Juuan Jänne & Juuan Urheilijat

Talven kuntohiihtoarvonnassa

Sportian lahjakortit voittivat: Pirkko Ryynänen, Hannu Päivinen, Voitto Syysjoki, Antero Rahkola, Mari Kainulainen, Tarja Tolvanen, Kari Nevalainen, Eeva Tuononen. Lahjakortit noudettava Sportiasta viimeistään 30.6.24. Juuan Jänne ja Juuan Urheilijat kiittävät kaikkia arvontaan osallistuneita.

Juuan Jänne

Torstairastit 16.5. Taivaanpankon kartalla, kello 17 alkaen. Opastus Viitaniementietä 3 km. Radat A, B, C. Omatoimirastit jatkuu lauantaihin klo 15 saakka, kartat Pankkopirtin seinältä. 044 3219 174.

Juuan Palloseura

Viitosen joukkue: Pe klo 18.00 ja su klo 15.00 harjoitukset.

Ke 22.5 klo 20.00 FC Riverball-JuPS

Joensuussa. 14-joukkue: To 16.5 klo 16.30 harjoitukset.

Pe 17.5. klo 19.00 Yllätys-JuPS Ylämyllyllä.

Ke 22.5. klo 19.00 LehPa-JuPS Lehmossa.

Tytöt/naiset: ke 15.5. klo 16.30 harjoitukset tekonurmella.

Juuan Urheilijat

Huomenna to kevään viimeinen miesten lentisvuoro salilla klo 1819.30. Kaikki pelaamaan! Kesävuorot alkavat myöhemmin ilmoittavana aikana. JuuU on mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa. Roskien keräys ti 21.5. klo 10-11 ja ke 29.5. klo 17.30-18.30, kokoontuminen Ellinkulmalle. Osallistutaan mahdollisimman suurella porukalla. Kesän kuntovihkot on toimitettu reittien varrelle. Tänä kesänä vihkot löytyvät Taivaanpankolta, Kokkokalliolta, Niemelän lenkiltä ja Polvelasta Tahkovaaran risteyksestä. Kirjatkaa suorituksenne ylös syksyn arvontoja varten. JuuU&Jänne Kaikille avoimet Mölkky-pelit maanantaisin klo 18 Vanhalla kentällä ja sateen sattuessa Tulikivi-Areenassa. Tervetuloa!

Petrovaaran kylätoimikunta

Kevätpatikointi su 26.5.2024 Louhilammen laavulle. Kokoontuminen Petrovaaran metsästysseuran majalle (Koppalanjärventie 69) klo 10.00. Tervetuloa! Järj. Petrovaaran kylätoimikunta.

Tuopanjoki-Seura

Kevätmarkkinat la 25.5 klo 12-16

Tuopanjoen kylätalolla (Rantakyläntie 141). Myyntitori, kirppis. Vanhat esineet -näyttely! Buffetista makkarat, kahvit, limut yms. (Tied. 0400 496 272/Onni) Tervetuloa myymään ja ostoksille!

Ostetaan

Juuan ja Kolin talousalueen puolueeton paikallislehti • ISSN 1236-7796

Uutismedian liiton jäsen

Postiosoite: Juuantie 9 A, 83900 Juuka

Palvelemme: puhelimitse sekä sähköpostilla ma-pe klo 9-15, toimisto avoinna keskiviikkoisin klo 9-15.

Ilmestymispäivä: keskiviikko

Julkaisija: Juuka-seura ry

Painovalmistelut: Vaarojen Sanomat

Painopaikka: Savon Paino Oy - Varkaus

TOIMITUS toimitus@vaarojensanomat.fi

Päätoimittaja

Pasi Karjalainen • 050 342 4203 pasi.karjalainen@vaarojensanomat.fi

Toimittaja

Juha-Matti Junkkari • 050 390 4378 juhamatti.junkkari@vaarojensanomat.fi

Monimediaosaaja

Piia Juntunen (vanhempainvapaalla)

Olemme sitoutuneet noudattamaan Julkisen sanan neuvoston journalistin ohjeita

TILAUKSET

OSOITTEENMUUTOKSET

LASKUTUS

ILMOITUKSET ilmoitukset@vaarojensanomat.fi

050 390 2689

Ilmoitusten jättö: perjantaisin klo 12:een mennessä.

Puhelimitse annettujen ilmoitusten mahdollisista virheistä emme vastaa!

VERKKOLEHTI vaarojensanomat.fi

Olisko myytävänä uudehko omakotitalo kirkonkylän alueelta? Mikäli on, lähetä viesti puh. 045 1447 430.

Pieni talo rannalta Juuka-Kontiolahti väliltä. Puh. 040 5682 665.

Metalli- ja autonromut . Noudamme romut siististi nosturiautolla. Min. hyvitys 1000 kg. Soita tai lähetä viesti 045 8614 004 niin kerromme lisää.

sa. P. 0400 577 297. tori.fi

Heti vapaa valoisa kaksio (2h+ k+kph, 62 m 2) Juuan keskustassa. Talo on kaukolämmössä, joten asumiskustannukset ovat edulliset. Tiedustelut puh. 0400

Että he yhtä olisivat -tilaisuus pe 17.5. klo 18 Ellinkulma. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

OmaisOivan kahvila ti 21.5. klo 12–14 kangaskassien tuunausta. Juuan kirjasto (Poikolantie 6F, Juuka). Tervetuloa kaikki läheistään hoivaavat, omaishoitajat ja aiheesta kiinnostuneet.

Klo 14.00-15.00 K-Market Pielisherkun edessä. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Europarlamentaarikko Elsi Katainen tavattavissa Juuassa Keskiviikkona 15 5

FB: VaarojenSanomat www.vaarojensanomat.fi Järjestöpalsta

ILMOITUSHINNAT

Laskutuslisä alle 84.09 €:n

ilmoituksista 2.52 € + alv.

Ilmoitushinnat 1.1.2024 alkaen: (hintoihin lisätään 24 % arvonlisävero)

Paikka Hinta €

Etusivu 1,97 €/pmm

Takasivu 1,69 €/pmm

Teksti 1,59 €/pmm

Tekstin jälkeen 1,54 €/pmm

Kuolin- ja omaisten

kiitosilmoitukset 1,50 €/pmm

Onnitteluilmoitus 36,00 €

Rivi-ilmoitukset

Seuratoiminta

Palvelutori 0,92 €/pmm

TILAUSHINNAT 2024 Kestotilaus 12kk/119,00 € Määräaikainen 12 kk/125,00 € Verkkolehti 12 kk/79,00 €

JAKELUHÄIRIÖT

Pohjois-Karjalassa:

Maksaja Keskustan Juuan kuntayhdistys

Sekalaista

Kevättulvista maastopalokauteen

Kevät on siinä vaiheessa, että lumet viimein sulavat ja maasto on paikoin jo hyvinkin kuivaa. Samalla keväiset toimet puutarhoissa ja pihoilla ovat käynnistyneet ja myös risujen poltot yleistyvät. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos muistuttaa ihmisiä turvallisesta tulen käsittelystä.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten tiedotteen mukaan vuosien 2017–2023 tilastojen mukaan maastopalokausi on alkanut 12.4.–7.5. välisenä aikana, ja keskimäärin maastopalokausi alkaa huhtikuun lopussa. Nyt runsasluminen talvi ja sateinen kevät ovat selvästi myöhästyttäneet kauden alkamista.

Maastopalokausi loppuu syksyn sateiden myötä ja päättymisajankohdassa on suuria eroja vuosien välillä. Vuosina 2017 ja 2018 kausi loppui jo elokuun puolivälissä. Vuonna 2019 maastopaloja oli säännöllisesti aina lokakuun alkuun saakka. Keskimäärin maastopalokausi päättyy syyskuun alussa. Maastopalokaudella tulipalojen määrä on kyseisellä ajanjaksolla ollut pienemmillään vuonna 2017 46 kappaletta ja enimmillään vuonna 2021 97 kappaletta keskiarvon ollessa 72 kappaletta.

– Vuosina 2017–2023 tapahtui yhteensä 514 maastopaloa, joihin pelastuslaitos joutui puuttumaan.

Näistä pystyttiin toteamaan ihmisten aiheuttamiksi 268 kappaletta. Yli puolet maastopaloista maakunnassa on siis ihmisen toiminnasta aiheutuneita, Pohjois-Karjalan pe -

Maastopalokausi alkaa. Yli puolet maastopaloista on ihmisen toiminnasta aiheutuneita. VS-arkistokuva

lastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Janne Halonen toteaa. Luonnontapahtumat esimerkiksi salamat ovat seuraavaksi yleisin syy. Aina syy ei selviä, ja tällaisia tapauksia on ajanjaksolla ollut yhteensä 76 kappaletta. Koneen tai laitteen viaksi on merkitty 17 tapausta. Eläimet ovat aiheuttaneet yhdeksän paloa. ”Muu syy” -luokituksen alle on listattu yhteensä 29 tapausta.

Ihmisen toiminnasta lähteneitä paloja on ollut yhteensä 268 kappaletta. Näistä tahallisia tai tuottamuksellisia eli huolimattomuudesta johtuneita oli yhteensä 132 kappaletta.

Pelastuslakia noudattaen pelastuslaitos tekee ilmoituksen tahallisesta tai huolimattomasta tulenkäsittelystä poliisille. Ilmoitusmenettely koskee myös siis varomattomasta tulen käsittelystä karanneita

maasto- ja ruohikkopaloja.

– Menettely perustuu pelastuslain pykälään, eikä se ole pelastuslaitokselle mitenkään vapaaehtoinen tehtävä. Poliisin tehtävänä on sitten arvioida teon tahallisuutta ja seuraamuksia, riskienhallintapäällikkö Janne Halonen kertoo. Hän kehottaa noudattamaan siis varovaisuutta tulen käsittelyssä. Jokaisen on oltava huolellinen ja va-

rovainen tulipalon vaaran ja vahingon välttämiseksi. – Avotulen paikka on valittava siten, ettei siitä aiheudu palon leviämisvaaraa joko maastoon tai rakennukseen. Erityisesti kuivat olosuhteet ja tuuli aiheuttavat leviämisriskiä. On hyvä varata alkusammutusvälineistöä lähettyville ja osata myös niitä käyttää. Avotulen sytyttäjä on vastuussa tulesta, Halonen muistuttaa.

Lohisoppaa 300:lle ensimmäiselle & nokipannukahvit!

HUOM! Ei puheita eikä lahjoja - jos haluat muistaa, kerrytä Jounin golftiliä: FI85 5770 0520 2765 33.

JOUNI POROKKA 70 v.

& PUU-JUUKA

AVOIMET OVET

18.5.2024 klo 10–14

Tervetuloa juhlimaan Jounin 70 v. syntymäpäiviä ja tutustumaan idylliseen

Puu-Juukaan lauantaina 18.5.2024. Tilaisuudessa pääset tutustumaan niin seuran taloon kuin Puu-Juuan majoituspalveluihin. Tarjolla lohisoppaa ja nokipannukahvit. Tilaisuus on maksuton.

AIKATAULU: 10:00 Avoimet ovet alkavat seuran talolla (Apteekintie 5) 12:00 Puu-Juuka esittelykierros 14:00 Tilaisuus päättyy Tervetuloa!

KEVÄTHULINAT!

PÄIVÄN TARJOUKSINA:

Perjantaina 17.5.

Kello 9.00–15.00 kahvitarjoilu + Stihlin edustaja paikalla.

Tervetuloa tutustumaan laajaan valikoimaan Stihlin polttomoottoreita, akkutuotteita

Robottileikkurin ostajalle asennus PUOLEEN HINTAAN! MSA 70 -akkusahasetti 39000€ -tekstiilit -40%

15 € poistorekki, löytöjä!

Päivän aikana kävijöiden kesken

• Ma-pe 9–17, la 9–14

Juuantie 9 A 83900 Juuka

050 390 2689 Avoinna keskiviikkoisin klo 9–15

Vuorentie 11, 83900 Juuka • 045