2 4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
18.2.2016
Asenteet halkovat lapsen maa LAURA OKKONEN
KASVATUS Koulusta ja
kotoa saa erilaista tietoa pakolaiskriisistä. Lapsi joutuu hankalaan välikäteen mielipiteiden ristitulessa. Utaimen kysely paljastaa, kuinka pelonlietsonta vaikuttaa koululaisiin. VANHEMMILTA ja opettajilta opitut asenteet poikkeavat toisistaan, selviää Utaimen tekemästä kyselystä. Maahanmuuttovastaisten vanhempien lapset joutuvat ristiriitaiseen tilanteeseen, sillä koulussa pakolaisista keskustellaan neutraalisti faktojen pohjalta. Pakolaiskriisiä koskevaan kyselyyn osallistui yhteensä 59 oppilasta Pispalan ja Peltolammin kouluista. Pispalassa vastaajat olivat 6.-luokkalaisia ja Peltolammilla 5.–6.-luokkalaisia. Kysymykset käsittelivät lasten mielipiteitä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kohtaan. Väestöliiton monikulttuurisen osaamiskeskuksen asiantuntijan Mina Zandkarimin mukaan vanhemmilla, opettajilla ja medialla on kaikilla osansa lapsen mielipiteen muodostumisessa. – Kouluihin voisi pyytää esimerkiksi maahanmuuttajavanhempia kertomaan kokemuksistaan ja kulttuuristaan. Mahdollisuuksien mukaan luokat voisivat tehdä tutustumiskäyntejä vastaanottokeskuksiin, Zandkarimi ehdottaa. SUURIN OSA kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että pakolaiset ovat tervetulleita, kunhan Suomessa on edelleen turvallista. ”Suomi voisi tiukentaa rajavartiointia, mutta vähentää rasismia. Ihmisiähän ne pakolaisetkin ovat!” Pakolaisten lisääntynyt määrä Suomessa herätti monessa vastaajassa pelkoa. Peltolammin koulussa kolmasosa vastaajista kertoi, että vanhemmat olivat käskeneet varomaan turvapaikanhakijoita. Joitakin vastaajia pelotti liikkua yksin pimeällä. ”On sanottu, että ei saa haukkua niitä lapsia ja että älä mene miesten matkaan.” Akatemiatutkija, sosiaaliantropologian dosentti Anna Rastas toteaa, että sekä opettajien että vanhempien pitäisi puuttua pelon ja uhkakuvien lietsontaan. Hän on huolissaan siitä, että vaikka vanhemmat eivät itse olisikaan rasistisia, he eivät kyseenalaista yhteiskunnassa olevaa rasismia. – Lapset joutuvat yksin ja keskenään käsittelemään näitä asioita. Aikuisilla ei aina ole taitoja käsitellä tätä aihetta. Rastaan mukaan nuorilla saattaa olla kokemuksen tuomaa viisautta jopa enemmän kuin aikuisilla. Jossain vaiheessa nuoret alkavat kyseenalaistaa vanhempiensa mielipiteitä myös pakolaiskysymyksessä.
Opettaja Marianne Mannerkarin mukaan yhteinen kieli löytyy aina, vaikka Peltolammin koulussa on toistakymmentä kansallisuutta.
KODIN ILMAPIIRI vaikuttaa lasten asenteisiin, arvelee Pispalan koulun opettaja Hannu Jokelainen. Pispalan koulun oppilaat ovat jutelleet kotona esimerkiksi siitä, miksi pakolaisia tulee Suomeen ja mitä he