Page 1

2015–20161

Lukuvuoden valiot Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti kokosi yhteen lukuvuoden parhaat jutut.

6/2015

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

elämykset 16

8/2015

huvit 17

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

Työkaverina pelko Yksin töissä mietin, kuka soittaa apua, jos minulle tapahtuu jotain. Saara Selkämaa s. 17

media 14

elämykset 16

huvit 17

9/2015

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

elämykset 16

huvit 17

Irti kaamoksesta pikkurahalla Lentolippu etelään on vain kymppejä kalliimpi kuin Rovaniemelle. Elina Pikkarainen s. 17

Hormonihuuruissa Raipe itkettää ja isä leikkaa piposta tupsut. Vilma Flinkman s. 17

Elämyksellisiä oluita Tamperelaisopiskelijat perustivat pienpanimon Viroon. Ensimmäiset oluet pantiin Sorin saunalla. s. 10

Halu auttaa

Pakolaiskriisi on saanut ihmiset auttamaan ennennäkemättömällä tarmolla. s. 5

Kyläkoulu kasvattaa yhteisöllisyyteen Yhteisellä aterialla

Kansankeittiö on vaihtoehto yksinäiselle kokkailulle. Ruoka ja seura tuovat ihmiset Pispalan Hirvitalolle joka lauantai. s. 10

10/2015

ajassa 2

kartalla 6

Kaverikoira on ystävä niin lapselle kuin vanhuksellekin. s. 8

luotain 8

näkymä 10

media 14

elämykset 16

huvit 18

Tanssilattialla olemme yhtä

Pieni koko on Hyrsingin koulun vahvuus. Pienryhmät opettavat yhteishenkeä. s. 8

Koira työn touhussa

Puhelinreseptit väärentäjien väylänä. s. 2

11/2015

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8 näkymä 10

media 14

elämykset 16

huvit 17

12/2015

ajassa 2

Suojelu pelasti lapinlehmän. s. 9

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

Ystäväni esiintymisjännitys Jos esiintyminen ahdistaa, olut ei ole ainoa lääke. Pertti Neuvonen s. 17

Tinder ahdistaa Vieraiden miesten piipitys häiritsee farkkujen taskussa. Matilda Jokinen s. 15

Biletyksen voima piilee yhdessä olossa. Tanssi vapauttaa suomalaiset. s. 4

Sokeutuminen muutti Arto Kurvisen elämän. s. 10

media 14

elämykset 16

huvit 17

13/2015

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

elämykset 16

huvit 17

Rakentava journalismi ratkoo ongelmia Hyvät uutiset ovat tervetulleita synkän mediamaiseman keskelle. Miina Viljanen s. 15

Saulin vuosittainen kädenpuristus Itsenäisyyspäivän vastaanotto on koko kansan tirkistelynäytös Valma Korhonen s. 15

Sorin verran parempi Sorin sirkus on näyttänyt sirkustaiteen suunnan jo 30 vuotta. s. 8

Arvokas kohtaamispaikka Onkiniemen voimalaitoksesta haaveillaan kulttuurikeskusta. s. 10

Verta ja ihonsuikaleita Arpitatuointien ottaminen yleistyy kivuliaasta hoidosta huolimatta. s. 16

Metsän pimeydessä Moni pelkää pimeää metsää. Miltä tuntuu viettää yö siellä yksin? s.6

Kaupungin kirjo kohtaa Tamperelaiset kertovat, mitä Keskustori heille merkitsee. s. 10

Journalismin jukuripää Suomessa tärkeintä on se, että kenellekään ei tule paha mieli. Tätä mieltä on Jari Hanska. s.14

2/2016

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

ideat 16

Taikasienten satokausi jatkuu Suippumadonlakki on vaaralliseksi luokiteltu huumesieni. Hermanni kertoo käyttökokemuksistaan. s.2

elämykset 18

huvit 19

Ruokkikaa purevaa kättä

Kaapelit maan alle

Tulevaisuuden sähköverkkoa eivät myrskyt hetkauta. s. 2

Kuulokoje avaa kaksi kulttuuria

Yliopistoväki kritisoi koulutuksista leikkaamista s. 4

Joulun maku suussa

6-vuotias Ava Lehtonen käyttää viittomia päivittäin. Kavereiden kanssa hän enimmäkseen puhuu. s. 4

3/2016

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

Harha kahdesta ääripäästä Tolkulliset pitävät maahanmuutto­ keskustelussa päänsä kylmänä. Elina Pikkarainen s. 5

näkymä 10 media 14

ideat 16

elämykset 18

huvit 19

4/2016

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

ideat 16

elämykset 18

huvit 19

Piparit ja pullat tekevät talvesta juhlaa s. 10

5/2016

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

Hellan ja huumorin välissä Naisten esineellistäminen elokuvissa on suomalaisten suosituinta viihdettä. Mimmi Pitkänen s. 15

Jaettu lapsuus Innokas some-vanhemmuus ryöstää lapsuuden ja sumentaa identiteetin. Saara Kallio s. 15

näkymä 10

media 14

ideat 16

elämykset 18

huvit 19

Pohjalta takaisin pintaan Masennus vie voimat, mutta sairaudesta voi toipua. Taru Rokka s. 19

Retkiluistelu sulattaa stressin Näsijärvellä riittää viilettäjiä. Vauhti kiehtoo Tiitolan veljeksiä. s. 10

Oopperan taikaa Roolin ajatusmaailmaan astuminen on ammattitaito. s. 10

Bilettäjä juo nyt mehua Alkoholiton drinkki voi olla aistinautinto. s. 9

Palan halusta auttaa

Hädässä oleva selviytyy palomiehen avulla. Pelastaja tarvitsee pärjätäkseen huumoria. s.10

Presidentti Ahtisaari luottaa avoimuuteen. s.9

Media istuu koulunpenkille. s.14n

Kelillä kuin kelillä

Yrittäjä ei voi vaikuttaa säähän, mutta omaan asenteeseen voi. s.4

Bakteeri pettyy päiväkodissa Lapset ovat väistäneet influenssa-aallon hyvällä hygienialla. s. 5

Arkea Afganistanissa pommien varjossa. s.16

Lapset asenteiden ristitulessa s. 4

Valloittavan vihattu Väyrynen Rentoutuminen teki entisestä sylkykupista median suosikin. s. 14

Kaduilta pysäytetään miljoonia Mateo Cerny kerää rahaa Unicefille kertomalla tarinoita kilpikonnista. s. 5

Köyhä, mutta komea Naiset jyräävät miehet mallimaailmassa, mutta eivät enää kauaa. s. 8

Haaveena parempi elämä s. 10

Presidentti Ahtisaari luottaa avoimuuteen s. 13


2 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

Uudistus helpotti opiskelijoiden yhteistyötä HARJOITUSTOIMITUS Kun toisen vuoden opiskelijat aloittelevat elämänsä

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5923 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Reetta Tervakangas (ulkoasupäällikkö, kuvat) Teemu Helenius (ulkoasupäällikkö, taitto) Uutistuottajat ja toimitussihteerit: Riikka Aaltonen, Heidi Huotilainen, Laura Ikävalko, Juha Jokinen, Nikke Kinnunen, Maija Knuuttila, Iida Lehtonen, Säde Mäkipää, Annika Nuotto, Alma Onali, Sanna Pekkonen, Ida Roivainen, Nette Tuominen AD: Laura Hakalisto, Veera Hongisto, Petri Kangas, Ella Karttunen, Paula Kaskimaa, Krista Kierikka, Hannele Kauppinen, Elias Lahtinen, Senni Luttinen, Anni Reenpää, Pinja Tavasti, Matti Vassinen, Noora Vilén Taittajat: Heidi Huotilainen, Suvi Iivari, Riikka Jauhiainen, Eeva Järvenpää, Saara Kallio, Paula Kaskimaa, Niina Kellinsalmi, Teemu Leppänen, Erkki Mervaala, Sara Reijonen, Tuija Siltamäki, Usva Torkki, Kaisa Uusitalo, Satumaari Ventelä Toimittajat: Maria Erma, Vilma Flinkman, Sara Harju, Sanna Ihalainen, Riikka Jauhiainen, Matilda Jokinen, Saara Kallio, Fanni Kangasvieri, Valma Korhonen, Henna Korkala, Sofia Kuisma, Meri Lantela, Anni Lehto, Pihla Loula, Erika Läärä, Eveliina Mäntylä, Pertti Neuvonen, Ida Nieminen, Elsa Osipova, Karoliina Paananen, Sonja Parkkinen, Kea Pesonen, Elina Pikkarainen, Mimmi Pitkänen, Minja Rantavaara, Taru Rokka, Saara Selkämaa, Annukka Tammilehto, Tessa Toni, Sanelma Tuliniemi, Tuukka Tuomasjukka, Hanna Tuulonen, Veera Tuupanen, Salla Varpula, Miina Viljanen, Alisa Vänttinen, Vanessa Weckström Valokuvaajat: Nora Hurd, Ville Kaakinen, Laura Talvitie, Renja Nurmi, Irene Stachon, Jenni Toivonen, Daniel Helander, Laura Okkonen, Olli Pietiläinen

ensimmäisiä juttuja, maisterivaiheessa olevat antavat hyviä vinkkejä journalismin käytännön haasteisiin. Toimittajakoulutuksen uudistetut tilat mahdollistavat yhdessä työskentelyn entistä paremmin. Uutisviikko sytyttää opiskelijat

Tiimi vie eteenpäin

Sohva pelastaa päivän

UUTINEN ON useimmille toimittajaopiskelijoille se vaikein rasti journalismin tekemisessä. Mistä uutisia löytää? Millaisella tiedolla sitä vahvistetaan? Miten kärki teroitetaan? Kuinka uutista annostellaan eri kanaviin? Näihin kysymyksiin on haettu vastauksia tänä lukuvuonna uudella uutisjournalismikurssilla. Kurssille on keskitetty kaikki se uutistyö, jota oli aiemmin opiskeltu erikseen lehti-, radio- ja tv-kursseilla.

VALOKUVAAJAN TYÖ on vaativaa. Pitää hallita tekniikka, sommittelu, merkitysten rakentuminen, ideointi ja mallin ohjailu. Lisäksi tulee olla luova. ”Ihan kuin minut olisi heitetty kylmään veteen”, kuvailee eräs opiskelija ensimmäistä vuoroaan feature-kuvaajana. Ja kylmään veteen toisen vuoden kuvajournalismin opiskelijat heitettiinkin, sillä tänä lukuvuonna uutis- ja feature-juttujen tuotanto alkoi heti syyskuussa. Näin ollen valokuvaajat eivät ehtineet saada tarpeeksi varmuutta ja rutiinia kuvaamiseen.

FEATURE-TOIMITUKSESSA on nähty monenlaisia aamuja. On niitä, jolloin ideat lähtevät lentoon heti. Sellaisina aamuina toimituksen johto nyökyttelee hyväksyvästi ja kannustaa jutuntekoon. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että aihe on mainio. Haastateltava löytyy heti, ja jutunkirjoittaminen sujuu. Sitten on niitä aamuja, jolloin nukutaan pommiin, myöhästytään aamupalaverista, riudutaan väsymyksessä ja stressissä. Pitkään suunniteltu juttu tyssää heti alkumetreille omaan mahdottomuuteensa, eikä kirjoittaminen kulje. Kello nakuttaa, eikä deadline siirry, vaikka kuinka toivoisi. Twitter täyttyy jutunteon tuskasta. Vielä verkkojuttu! Ei voi olla totta! Silloin tarvitaan hetki aikaa – ja iso kuppi kahvia harjoitustoimituksen sydämessä, uudessa keittiönurkkauksessa. Kun hetken huoahtaa harjoitustoimituksen sohvilla opiskelijakavereiden keskellä, elämä alkaa vähitellen voittaa. Viimeistään seuraavana päivänä huomataan, että ihan hyvä juttu syntyi tälläkin viikolla, ja ensi viikolla jälleen uusi.

KURSSIN TAVOITTEENA on ollut harjaannuttaa opiskelija toimittamaan omaehtoisia uutisia osana monikanavaista, etukäteen raamitettua uutiskoneistoa: printtivuorossa on laadittu tutkivia juttuja, uutisreppareita ja -analyysejä Utaimeen. Tv-vuorossa on toimitettu uutisinserttejä Yliopisto-tv:seen ja sähkevuorossa sähkeitä ja verkkouutisia Radio Moreeniin. Lisäksi kuhunkin vuoroon on kuulunut uutisten versiointia ristiin toimituksen eri kanaviin, myös Twitteriin.

Uutisnenää on kehitetty isolla joukolla.

Uutisnenää on kehitetty isolla joukolla. Lukuvuoden aikana kurssin suoritti 36 opiskelijaa, jotka ovat oppineet paljon toisiltaan. Oppia on saatu myös maisteriopiskelijoilta, jotka ovat johtaneet toimitusta uutistuottajina ja art directoreina. Meiltä opettajiltakin on satanut vinkkejä niin jutunteon aikana kuin jälkikäteen. Laskujeni mukaan kurssilla oli talven aikana mukana 13 opettajaa. Uutiskurssista kertyi rohkaisevaa palautetta. Keskittyminen kuudeksi viikoksi uutisiin sai opiskelijat syttymään aiemmin hankalaksi koetusta juttutyypistä. Tästä on hyvä jatkaa kehittymistä niin tulevana kesänä toimitusharjoittelussa kuin ensi syksynä harjoitustoimituksessa.

Valokuvaajien rooleja on selkiytetty uusien tutkintovaatimusten myötä. Ennen valokuvaajat kuvittivat kaikkia Utaimen juttuja. Nyt uutis- ja feature-kuvaajat ovat erikseen. Siten kuvausten ideointi ja hallinta ovat helpottuneet, ja kuvaaja saa keskittyä yhteen valokuvauksen lajiin kerrallaan. Muutos ei kuitenkaan helpota työnsä parissa ahdistunutta valokuvaajaa, mutta siihen on lääke. Se on valokuvaajan ympärillä työskentelevä visuaalinen tiimi. Jos valokuvaaja kokee epävarmuutta, on muu ryhmä valmis auttamaan: neuvomaan tekniikan kanssa, tekemään kuvavalintoja, ideoimaan kuvauksia, tsemppaamaan ja kuuntelemaan. TÄNÄ LUKUVUONNA visuaalisessa toimituksessa kuuli varmasti enemmän naurua, kannustusta ja kehuja kuin lasten jalkapallo-ottelussa. Eikä kritiikkiäkään kaihdettu, sillä se on jokaisen hyvän valokuvaajan edellytys. Innostava ilmapiiri loi mahtavan ympäristön, ja työn tekeminen oli raskaista päivistä huolimatta u­peaa. Se heijastuu myös valokuvaajien kuviin.

Kari Koljonen

MIKÄ?

Utaimessa journalismia opiskellaan osana työyhteisöä.

UTAIN ON kirjoittajilleen ja kuvaajilleen yleensä ensikosketus journalismiin. Utaimessa opitaan myös työyhteisön merkitystä ja sitä, kuinka tärkeä on hoitaa oma leiviskänsä hyvin. Utaimessa journalismia opiskellaan osana työyhteisöä, eikä yhteisön merkitys muutu, vaikka kanavat ja tuotantotavat muuttuisivat. Kuluneen lukuvuoden aikana Utaimessa on tutustuttu monenlaisiin maailmoihin. Makupaloja niistä voitte lukea tämän lehden sivuilta.

Reetta Tervakangas

MIKÄ?

Anu Kuusisto

MIKÄ?

Uutistoimitus

Visuaalinen toimitus

Feature-toimitus

○○Uutistuottaja: toimituksen esimies, maisterivaiheen opiskelija ○○Uutistoimittajat

○○AD: toimituksen esimies ja kuvatoimittaja, maisterivaiheen opiskelija ○○Uutiskuvaaja ○○Feature-kuvaaja ○○Kuvankäsittelijä ○○Taittaja

○○Toimitussihteeri: toimituksen esimies, maisterivaiheen opiskelija ○○Feature-toimittajat


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

3

ONNI OJALA

DANIEL HELANDER

PÄÄKIRJOITUS

Ari Heinonen

ari.a.heinonen@uta.fi

Lähes satavuotinen toimittajakoulutus suuntaa tulevaisuuteen entistäkin ehommassa harjoitustoimituksessa.

Harjoitustoimituksen uudet tilat ovat avarat, toimivat ja helposti muunneltavissa. REETTA TERVAKANGAS

REETTA TERVAKANGAS

AD tarkastelee lehden kokonaisilmettä.

Viikko alkaa toimituksen ideointipalaverissa. RIITTA YRJÖNEN

Toimittajakoulutuksen 90-vuotisjuhlapäivänä harjoitustoimituksessa kävi satoja vieraita. Juhlablogiin syntyi useita kymmeniä kirjoituksia kuvineen. Blogiin voi tutustua osoitteessa: https://blogs.uta.fi/90media/

TÄMÄN VUODEN Utaimet tehtiin uudistetussa Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen harjoitustoimituksessa. Kyse oli isosta urakasta, sillä vaikka kantavat seinät säilytettiin, opetustilan luonne ajanmukaistui olennaisesti. Suomen Yliopistokiinteistöjen pilottiprojektiksi päässyt harkkarimme mahdollistaa entistä ketterämmän, monimuotoisemman ja monimediaalisemman toimitustyöskentelyn opiskelun ja opettamisen. On langattomuutta, muunneltavia tiloja ja neuvonpitonurkkauksia. Palautekyselyn perusteella kaikki ovat olleet tyytyväisiä uuteen oppimisympäristöön. Kuluneen kauden toinen etappi Tampereen toimittajakoulutuksessa oli ratkiriemukas mutta samalla arvokas 90-vuotisjuhla. Perinteemmehän ulottuvat vuoteen 1925, jolloin Kansalaiskorkeakoulussa aloitettiin korkeakoulutasoinen toimittajakoulutus – ensimmäisenä Pohjoismaissa. Juhlista jäi muhimaan ajatus alumnien yhteisöstä. Toiminta onkin hiljalleen viriämässä. Historiallisesti merkittävä etappi Tampereen toimittajakoulutuksessa oli journalistiikka-oppiaineen perustaminen keväällä. Koulutuksemme on ollut monenkin erinimisen oppiaineen huomassa. Tunnetuin lienee 1970-luvulla perustettu tiedotusoppi. Nyt tiedotusopin asemesta Viestinnän, median ja teatterin yksikössä ovat uudet oppiaineet journalistiikka ja mediatutkimus. JOURNALISTIIKKA-OPPIAINEEN

perustamisella täsmennetään opetusalamme luonne vastaamaan muuttunutta yhteiskunnallista viestintäympäristöä ja profiloidaan se entistä selkeämmin niin yliopistoyhteisön sisällä kuin sen ulkopuolella. Journalistiikka on yhteiskuntatieteellinen oppiaine ja sen sija on yliopistossa, muun korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen rinnalla. Journalistiikka näkee journalismin julkisuuteen osallistumisen erityisenä muotona ja taitona, jota voidaan toteuttaa erilaisissa puitteissa ja erilaisin tekijävoimin – uudistuen ja uudistaen, mutta parhaisiin perinteisiin tukeutuen. KULUNEEN KAUDEN Utain-lehden tekijät ja heidän opettajansa ansaitsevat isot kiitokset urakastaan. Tämänkin lehden sisältö osoittaa, että yliopistollinen toimittajakoulutus tuottaa juuri sitä, mitä erityisesti näinä aikoina tarvitaan – maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.


2 4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

18.2.2016

Asenteet halkovat lapsen maa LAURA OKKONEN

KASVATUS Koulusta ja

kotoa saa erilaista tietoa pakolaiskriisistä. Lapsi joutuu hankalaan välikäteen mielipiteiden ristitulessa. Utaimen kysely paljastaa, kuinka pelonlietsonta vaikuttaa koululaisiin. VANHEMMILTA ja opettajilta opitut asenteet poikkeavat toisistaan, selviää Utaimen tekemästä kyselystä. Maahanmuuttovastaisten vanhempien lapset joutuvat ristiriitaiseen tilanteeseen, sillä koulussa pakolaisista keskustellaan neutraalisti faktojen pohjalta. Pakolaiskriisiä koskevaan kyselyyn osallistui yhteensä 59 oppilasta Pispalan ja Peltolammin kouluista. Pispalassa vastaajat olivat 6.-luokkalaisia ja Peltolammilla 5.–6.-luokkalaisia. Kysymykset käsittelivät lasten mielipiteitä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kohtaan. Väestöliiton monikulttuurisen osaamiskeskuksen asiantuntijan Mina Zandkarimin mukaan vanhemmilla, opettajilla ja medialla on kaikilla osansa lapsen mielipiteen muodostumisessa. – Kouluihin voisi pyytää esimerkiksi maahanmuuttajavanhempia kertomaan kokemuksistaan ja kulttuuristaan. Mahdollisuuksien mukaan luokat voisivat tehdä tutustumiskäyntejä vastaanottokeskuksiin, Zandkarimi ehdottaa. SUURIN OSA kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että pakolaiset ovat tervetulleita, kunhan Suomessa on edelleen turvallista. ”Suomi voisi tiukentaa rajavartiointia, mutta vähentää rasismia. Ihmisiähän ne pakolaisetkin ovat!” Pakolaisten lisääntynyt määrä Suomessa herätti monessa vastaajassa pelkoa. Peltolammin koulussa kolmasosa vastaajista kertoi, että vanhemmat olivat käskeneet varomaan turvapaikanhakijoita. Joitakin vastaajia pelotti liikkua yksin pimeällä. ”On sanottu, että ei saa haukkua niitä lapsia ja että älä mene miesten matkaan.” Akatemiatutkija, sosiaaliantropologian dosentti Anna Rastas toteaa, että sekä opettajien että vanhempien pitäisi puuttua pelon ja uhkakuvien lietsontaan. Hän on huolissaan siitä, että vaikka vanhemmat eivät itse olisikaan rasistisia, he eivät kyseenalaista yhteiskunnassa olevaa rasismia. – Lapset joutuvat yksin ja keskenään käsittelemään näitä asioita. Aikuisilla ei aina ole taitoja käsitellä tätä aihetta. Rastaan mukaan nuorilla saattaa olla kokemuksen tuomaa viisautta jopa enemmän kuin aikuisilla. Jossain vaiheessa nuoret alkavat kyseenalaistaa vanhempiensa mielipiteitä myös pakolaiskysymyksessä.

Opettaja Marianne Mannerkarin mukaan yhteinen kieli löytyy aina, vaikka Peltolammin koulussa on toistakymmentä kansallisuutta.

KODIN ILMAPIIRI vaikuttaa lasten asenteisiin, arvelee Pispalan koulun opettaja Hannu Jokelainen. Pispalan koulun oppilaat ovat jutelleet kotona esimerkiksi siitä, miksi pakolaisia tulee Suomeen ja mitä he


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 3 5

ilmaa

LAURA OKKONEN

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

ovat kokeneet kotimaissaan. Koulussa on puhuttu pakolaisista historian ja uskonnon tunneilla. – Silloin kun puhutaan asioista asioina, niin opettajan rooli on tärkeä. On hyvä antaa ihan kiihkotonta asiallista tietoa. Myös Peltolammin koulun opettaja Marianne Mannerkari toteaa, että lasten mielipiteet tulevat pitkälti kotoa. – Jos on kovin rasistisia mielipiteitä kotona, niin koulu taistelee niitä vastaan. Ehkä oppilaat kotona hyväksyvät vanhempien mielipiteen, mutta koulussa on eri kulttuuri. Mannerkari kertoo, että Peltolammin koulussa lapset ovat suvaitsevaisia toisiaan kohtaan. Oppilaista noin 30 prosenttia on maahanmuuttajia. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanne tulee esiin esimerkiksi keskusteluissa käytävällä tai ruokalassa. – Jos joku sanoisi luokassa jotain rasistista, niin täytyy muistaa, että siellä on kolmasosa maahanmuuttajia. Jos sanoisit vaikka, että ei tänne saa tulla, niin sanoisit sen parhaalle kaverillesi, joka istuu vieressäsi.

utain.uta.fi @utainlehti @utainlehti Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

Utain Utain

radio.uta.fi @radiomoreeni @radiomoreeni Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

soundcloud.com/radio_moreeni

yliopistotv.uta.fi UniversityOfTampere

Vuoden alussa vapautuneet hiusalan aukioloajat eivät ratkaise alan ongelmia. Alan yrittäjän Kati Metson mukaan yrittäjyys on usein kannattamatonta, mutta monelle ainoa keino työllistyä.

Kyselyyn vastannut koululainen

Asuinalue muokkaa maailmankuvaa PELTOLAMMILLA oppilaat suhtautuivat pakolaiskriisiin kielteisemmin kuin Pispalassa. Pispalassa kukaan 5.–6.-luokkalaisista vastaajista ei ollut selkeästi maahanmuuttovastainen, kun taas Peltolammilla noin neljäsosa vastaajista sanoi suoraan, ettei halua Suomeen lainkaan maahanmuuttajia. Peltolammilla asuu paljon maahanmuuttajia ja pakolaisia, Pispalassa ei. Monikulttuurisuus on Peltolammilla suurempi osa arkea kuin Pispalassa. Sosiologi Anna Rastaan mukaan koulutus- ja tulotasot vaikuttavat ihmisten maailmankuvaan. Asenteisiin saattaa vaikuttaa se, että Pispalassa on keskimäärin korkeampituloisia asukkaita kuin Peltolammilla. Kyselyn mukaan pispalalaiset oppilaat keskustelevat kotona enemmän pakolaiskriisistä kuin peltolammilaiset. Kummassakin koulussa suurin osa vastanneista kuitenkin suhtautui pakolaisiin myönteisesti. Pispalassa miltei jokaisen vastaajan mielestä Suomen pitäisi vastaanottaa ja auttaa turvapaikanhakijoita. Sara Harju

CMYK / .ai

Radio Moreeni

Sara Harju

On sanottu, että ei saa haukkua niitä lapsia ja että älä mene miesten matkaan.

CMYK / .ai

Korkea arvonlisävero piinaa partureita AUKIOLOAIKOJEN vapautuminen ei ole helpottanut hiusalan huonoa työtilannetta. Eduskunnan hyväksymä vähittäiskauppojen sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloaikojen sääntelyn poistava laki astui voimaan vuoden alusta. Kymmenisen vuotta kampaamoalanyrittäjänä toiminut Kati Metso arvioi, että ainoa seuraus aukioloaikojen vapautumisesta on ollut se, että töitä on alettu tehdä myös sunnuntaisin. Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtajan Arja Laurilan mielestä hiusalan yritykset saattavat alkaa pikkuhiljaa laajentaa aukioloaikojaan, kun yhteiskunnan muutkin palvelut painottuvat iltatunteihin. Laurila arvelee, että aukioloaikojen laajeneminen voi lisätä työpaikkoja isoissa ketjuliikkeissä. Toisaalta pidennettyjen aukioloaikojen aiheuttama työvoimatarve voidaan korvata vuokratyöläisillä. Vuokratyöläiset toimivat kampaamoissa itsenäisillä toiminimillä ja ovat vastuussa omasta liiketoiminnastaan. KORKEA ARVONLISÄVEROTUS on perimmäinen syy alan huonoon työtilanteeseen. Verotus supistaa monen yrittäjän työtulon lähes olemattomaksi. Laurilan mukaan monilla kampaamoilla riittää asiakkaita juuri sen verran, että liiketoiminta kattaa yrityksen kulut. – Heikoimmillaan asiakkaita saattaa olla 1–2 aamusta ja saman verran illasta. Kukaan ei voi pyörittää yritystä, jos ei saa sen kustannuksia maksettua. Yrittäjä joutuu sitten tinkimään omasta työtulostaan. Arvolisäveroa laskettiin kokeiluluontoisesti 8 prosenttiin vuonna 2007. Tarkoituksena oli parantaa alan työllisyyttä. Kokeilu päättyi vuonna 2011. Metson mukaan arvonlisäveron laskeminen nosti hieman

parturikampaajien työtuloa, mutta ei vielä kyennyt tuomaan lisää työpaikkoja. Metso arvelee, että päättäjät eivät pitäneet muutosta tarpeeksi nopeana ja suurena. – Moni yrittäjä odottaa varmasti arvonlisäverohelpotuksia, jotta he pystyisivät työllistämään kampaajia. Muutaman vuoden takainen arvonlisäveron nosto 24 prosenttiin on huonontanut tilannetta järkyttävästi ja kaatanut liikkeitä, Metso toteaa. YRITTÄMINEN on hiusalalla käytännös-

sä ainoa mahdollisuus työllistyä. Parturikampaamoita myydään paljon ja liikkeissä omistajat vaihtuvat tiuhaan. Osa uusista yrittäjistä jatkaa liikkeen vanhalla nimellä. Työntekijöiden palkkaaminen ei ole mahdollista, sillä työtulo ei riitä työnantajakulujen maksamiseen. – Kampaamoihin saadaan aina jatkaja. Jos joku ei menesty, niin uusi yrittäjä on ovella odottamassa. Ohikulkija ei välttämättä huomaa, onko liikkeessä ollut sama omistaja 50 vuotta vai vaihtuuko yrittäjä vuoden välein, Metso sanoo. Annukka Tammilehto

MIKÄ?

Parturikampaamot ○ Aukioloaikojen sääntely päättyi vuoden 2016 alussa. ○ Parturikampaamoiden ei tarvitse enää hakea poikkeuslupaa juhlapyhille. ○ Alan yrittäjiä on noin 10 000. ○ Korkea 24 prosentin arvonlisävero supistaa työtuloa ja estää palkkatyöllistymisen.

katse.uta.fi Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Katse

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Reetta Tervakangas (ulkoasupäällikkö, kuvat) Teemu Helenius (ulkoasupäällikkö, taitto) Toimitussihteerit: Riikka Aaltonen, Sanna Pekkonen Uutistuottaja: Alma Onali AD: Laura Hakalisto Taittajat: Heidi Huotilainen, Eeva Järvenpää, Teemu Leppänen Toimittajat: Maria Erma, Vilma Flinkman, Sara Harju, Sanna Ihalainen, Riikka Jauhiainen, Saara Kallio, Henna Korkala, Sofia Kuisma, Meri Lantela, Anni Lehto, Erika Läärä, Elsa Osipova, Karoliina Paananen, Sonja Parkkinen, Kea Pesonen, Elina Pikkarainen, Mimmi Pitkänen, Taru Rokka, Saara Selkämaa, Annukka Tammilehto, Tessa Toni, Sanelma Tuliniemi, Tuukka Tuomasjukka, Hanna Tuulonen Valokuvaajat: Laura Okkonen, Olli Pietiläinen Kuvankäsittelijä: Jenni Toivonen

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus


elämykset 6 4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit huvit

Tampere haastaa Reiluun kauppaan TAMPEREEN KAUPUNKI haastaa naapurikuntansa hakemaan Reilun kaupan arvonimeä. Reilun kaupan kaupungille on asetettu vaatimukset, jotka sen pitää täyttää ennen arvonimen hakemista. – Eettiset periaatteet ovat Tampereen kaupungille tärkeitä. Haluamme olla tällaisissa asioissa esillä. Kestävä kehitys näkyy myös esimerkiksi Tampereen sijoitustoiminnassa, kertoo pormestarin eristyisavustaja Mikko Närhi. Tampere on Suomen ensimmäinen Reilun kaupan kaupunki. Nykyään niitä on yhdeksän. Lisäksi Reilun kaupan kuntia on kaksi. Tampere on sitoutunut noudattamaan Reilun kaupan periaatteita valtuuston vuonna 2008 tekemällä päätöksellä. Lisäksi kaupunki käyttää Reilun kaupan tuotteita esimerkiksi henkilöstöravintoloissa ja Tampereen Aterian toimipisteissä. Ida Nieminen

Stubb patistaa Suomea yrittämään KESKUSKAUPPAKAMARIN Suuri Veropäivä järjestettiin keskiviikkona Finlandia-talolla. Veroseminaarissa käytiin läpi uuden hallitusohjelman veropolitiikkaa. Tapahtumassa esiintyneen valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan hallituksen tärkein tavoite on työllisyystilanteen parantaminen. Hallitus lupaa myös kehittää verotusta yhä kannattavammaksi omistamisen ja investointien näkökulmasta. – Vahva viestimme suomalaisille on, että kannattaa tehdä työtä ja yrittää, sanoo Stubb. Tulevaisuuden haasteena Stubb pitää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rahoitusratkaisua. Keskuskauppakamari pitää toivottuna muutoksena hallituksen tavoitetta ennakoida veropolitiikkaa ja verotusmenettelyjä.

Tesomalla tunnelma on odottava KAUPUNKIKULTTUURI Uusia asuinrakennuksia, hyvinvointikeskus,

metsäpuutarha ja taiteilijayhteisöjä. Nämä ovat vain murto-osa niistä hankkeista, joiden avulla Tesomaa kehitetään. ASUKKAAT VAIKUTTAVAT Tesomalla oman asuinalueensa viihtyvyyteen ja tulevaisuuteen. Alueen useat erilaiset hankkeet kiinnostavat asukkaita, jotka haluavat pysyä ajantasalla projekteista. – Moni kyselee meiltä, mitä hankkeille kuuluu, missä niiden osalta mennään ja mitä on tulossa, Tesoma-seuran puheenjohtaja Juha Kivistö kertoo. Alueella on käynnissä useita Tampereen kaupungin projekteja, muun muassa Oma Tesoma -hanke. Hankkeen tavoitteena on tehdä kaupunginosasta parempi asuinalue. Oma Tesoman eri projekteissa kokeillaan niin kutsuttua innovaatioalustamallia. Mallin avulla pyritään luomaan avointa ilmapiiriä, jossa asukkailla ja yrityksillä on mahdollisuus sanoa omat mielipiteensä ja ideansa alueen kehittämisestä. – Tesomaa lähdettiin kehittämään, koska se oli ollut paitsiossa Tampereen alueiden kehittämisestä, kertoo Oma Tesoman projektipäällikkö Nina Mustikkamäki. KEHITYSHANKKEISTA järjestetään avoimia ideointitilaisuuksia. Lähtökohtana on, että kaikki tehdään yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa. Osallistuminen on ollut aktiivista. – Esimerkiksi elokuun puolessa välissä järjestetyille Tehdään Tesomaa! -päivillä oli yli 300 kävijää, kertoo Oma Tesoman projektikoordinaattori Johanna Kurela.

Alueen asukkailta tulleita ideoita on jo toteutettu. Esimerkiksi Osallistuva budjetointi -pilottihankkeessa verorahoja käytettiin tesomalaisten haluamalla tavalla Tesomajärven alueen kohentamiseen. TESOMALLA TOIMII myös muutamia aktiivisia ja osallistavia taiteilijayhteisöjä. Tesoman Taidehallille on esimerkiski koottu näyttelykokonaisuus, joka tutkii lähiöiden syntyä sekä yksityisiä ja julkisia tiloja. Syksyllä 2014 työtilansa Taidehallille siirtäneet Ismo Torvinen ja Emmi Nieminen kuvailevat, että alue oli vielä vuosi sitten unelias. Samassa rakennuksessa Taidehallin kanssa oli tuolloin neljä muuta toimijaa, jotka yksitellen sulkivat ovensa viime vuoden lopussa. Heidän mukaansa rakennuksen purkutuomio on vaikuttanut asiaan. – Kun muutimme tähän tiesimme, että lähtö tulee vuoden päästä. Itseasiassa olemme nyt jo jatkoajalla, Torvinen kertoo. Taiteilijat eivät kuitenkaan pidä liiketilojen häviämistä huonona asiana. Heidän mielestään se on pikemminkin avannut alueen asukkaille tilojen vapaan käytön ja ideoinnin. VIIMEISTEN KUUKAUSIEN aikana Tesomalla onkin järjestetty työpajoja, näyttelyitä ja yhteisötapahtumia, jotka ovat mahdollistaneet ihmisten aktiivisen osallistumisen alueen suunnitteluun ja kehittämiseen. IRENE STACHON

E-lehdet luettavissa Pirkanmaan kirjastoissa

Ida Nieminen

Hanna Tuulonen Alisa Vänttinen

MITÄ?

Tesoma

○ Noin 8 kilometrin päässä keskustasta ○ Koko alueella noin 20 000 asukasta ○ Enimmäkseen 1960-luvulla rakennettu betonilähiö ○ Vuonna 1998 valmistuivat uima- ja jäähalli ○ Tampereen ainoa ja yksi Suomen kuudesta Pizza Hutista sijaitsee Tesomalla ○ 2004 julkaistiin Tesoman kaupunginosakirja ”Tesoma. Lähiöelämää LänsiTampereella.”

Yhteistyö aktivoi tamperelaisia KAUPUNKIKULTTUURI Tampereella näkyy selkeimmin erilaisina tapahtumina. Toiminta keskittyy yhä useammin eri kaupunginosiin. Yhteisöllisyys aktivoi asukkaita osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. – Kaupunkilaisille yhdessä tekeminen on tärkeää. Tampereen kaupunki haluaa tukea ja auttaa tällaisen toiminnan järjestämistä, kertoo kaupunginosakoordinaattori Ulla Majamaa. Asukas- ja alueyhdistykset tukevat kaupunkikulttuuria korostamalla yhdessä tekemistä. Esimerkiksi Härmälänrannan asukasyhdistys on järjestänyt siivoustalkoot, risteilyitä ja aloitteita eri projektien etenemiseksi. Tapahtumiin osallistuneiden määrä on vaihdellut kymmenistä useisiin satoihin. Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut järjesti viime vuonna kyselyn kulttuuritoiminnan kehittämisestä. Vastaajat pitivät tärkeinä kehityskohteina muun muassa tuotantotukia, kulttuuritilojen saatavuutta ja kaupunginosien tapahtumatarjonnan monipuolisuutta. Nyt kulttuuripalveluita kehitetään kyselystä saadun palautteen perusteella. Tulevaisuudessa Tampereen kulttuurikenttää kehitetään yhdeksi kaupungin veteonaulaksi. Aluekeskuksiin suunnitellaan uutta kaupunkikulttuuria ja tarjonta pidetään runsaana ja monipuolisena.

Vanessa Weckström

PIRKANMAAN kirjastoissa voi lukea suomalaisia lehtiä sähköisinä näköisversioina. E-press -palvelussa pystyy lukemaan sanomalehtiä ja paikallislehtiä. Pirkanmaan lehdistä mukana on esimerkiksi Aamulehti. Yhtä lehteä voi selata samanaikaisesti rajattu käyttäjämäärä. Palvelua on mahdollista käyttää kirjastojen asiakaskoneilla. E-magz-palvelussa pääsee lukemaan aikakauslehtiä. Mukana on usean suuren kustantamon, kuten Aller Median ja A-lehtien, julkaisuja. Lisäksi Pirkanmaan kirjastoilla on käytössä Pressreader, joka sisältää sanoma- ja aikakauslehtiä yli sadasta maasta. E-palveluita esiteltiin keskiviikkona järjestetyillä Piki-päivillä.

Myös taiteilijat itse ovat huomanneet tesomalaisten kiinnostuksen kaupunginosaansa kohtaan. – Suhtautuminen on varovaisen uteliasta, Torvinen ja Nieminen toteavat. Tesoma-seuran puheenjohtajan Juha Kivistön mukaan tesomalaiset ovat aina olleet aktiivisia kansalaistoiminnassa. Tällä hetkellä tunnelma asukkaiden kesken on odottava ja innostunut. – Vuosikymmenien aikana useiden hankkeiden rahat on lopulta siirretty muualle. Silti porukalla riittää innostusta ja uskoa uusia kehityshankkeita kohtaan, Kivistö sanoo.

Taiteilijat Emmi Nieminen ja Ismo Torvinen uskovat taiteen yhteisöllisyyttä rakentavaan voimaan.

Veera Tuupanen


ajassa ajassa kartallakartalla luotain luotain näkymänäkymä media media ideat elämykset elämykset huvit huvit 7 5

OI MAAMME

DANIEL HELANDER

Tampere saa tautikartan VERKOSSA TOIMIVASTA tautikartasta voi jatkossa nähdä, miten flunssa leviää kaupungissa. Karttaan kootaan päiväkohtaista tietoa siitä, mitä tauteja milläkin alueella on todettu. Sovelluksen toivotaan helpottavan ihmisten arkea. Tiedot kootaan kaupungin terveydenhuollosta, mutta yksittäiset henkilötiedot eivät tule näkyviin. – Tiedoista otetaan mukaan potilaan ikä, hänen saamansa diagnoosi, käyntipäivä lääkärin vastaanotolla ja kodin postinumero, kertoo tietosuojavastaava Ari Andreasson Tampereen kaupungilta. Sovellus on laajuudessaan ensimmäinen laatuaan Suomessa. Sitä tekee Demola eli ammattikorkeakouluja korkeakouluopiskelijoista koostuva ryhmä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Sovellus saadaan käyttöön alkuvuodesta sekä suomeksi että englanniksi. Hanna Asikainen

Kaupunki mukana ilmastotalkoissa ITSENÄISYYDEN JUHLIMINEN alkoi Linnainmaan seurakuntakeskuksella jo keskiviikkona. Juhla järjestettiin yhdeksättä kertaa. Sirkka Hämäläinen (oik.) ja Marjo Saarinen juhlistivat Suomen itsenäisyyttä ja tapasivat tuttuja. Keittolounas, musiikkiesitykset ja yhteislaulu säestivät juhlintaa. Itsenäisyyspäivää juhlitaan tavallisesti perheen ja sukulaisten parissa. Suurimmat juhlatilaisuudet ovat Puolustusvoimien juhlaparaati Jyväskylässä ja presidentin vastaanotto Helsingissä.

⋆ UUTISANALYYSI

Munaus ei unohdu anteeksipyynnöllä VALTIOVARAINMINISTERI Alexander Stubb pyyhältää Tampereen yliopiston juhlasaliin. Vastauksena buuausten kuoroon Stubb väläyttää ohikiitävän hymyn. Sen jälkeen hän vanhenee silmissä. Otsa kurtistuu, ja suupielet painuvat alas. On ironista, että opiskelijoiden vihat päälleen ansainnut ministeri on kutsuttu vakuutustieteen peruskurssille luennoimaan johtamisesta. Stubbin johtaminen on viime aikoina perustunut tyhjiin lupauksiin, valehteluun ja tiedon pimittämiseen. Faktatiedon lähteenä hän käyttää omaa päätään. Hallintarekisterilain ympärillä vellova kohu syntyi siitä, että Stubb sekoitti luvut 10 ja 90. POKKAA Stubbilla ainakin on. Hän uskalsi astella tiistaina akateemisen yleisön eteen, vaikka hallituksen leikkaukset osuvat kipeimmin juuri yliopistomaailmaan. Stubb on kertonut lukevansa mieluummin virkamiesten asiakirjoja kuin dosenttien sepustuksia. Professorien työn vähätteleminen julkisuudessa oli kuulemma pelkkä läppä. Lipsautus kerrallaan Stubb tekee selväksi, kuinka todellisuudesta vieraantunut valtiovarainministeri voi olla. Juhlasalin tunnelma on sähköinen. Yleisön joukossa istuu kymmenkunta opiskelijaa, joiden kasvot ovat Stubbia tai Sipilää esittävien naamareiden takana. ”Sori siitä”, julistavat kymmenet laput ja kyltit. Ne viittaavat Stubbin tapaan sivuuttaa emämunaus anteeksipyynnöllä tai olankohautuksella. VIIDEN MINUUTIN jälkeen vartijat poistavat salista ensimmäisen häirikön, joka ei anna Stubbille suunvuoroa.

On kuulemma vaikeaa olla johtaja, jonka jokaista virhettä puidaan julkisuudessa.

– Alex, vi sitter i samma båt! kaikuu salissa, kunnes mielenosoittaja raahataan ulos. Stubb katselee vaivaantuneena kengänkärkiään. Luennon sisältö karkaa johtamisesta demokratiaan ja vastuuseen. Yleisö haastaa Stubbia kysymyksillä. Kysymyksille piti olla aikaa vasta lopussa, mikä osoittautuu mahdottomaksi. Stubb lausuu muutaman fraasin johtamisesta ja johdattelee keskustelun hallintarekisterisotkuun. On kuulemma vaikeaa olla johtaja, jonka jokaista virhettä puidaan julkisuudessa. Uhriutuminen on yllättävä veto. Stubb käyttää suuria sanoja. Hän puhuu markkinataloudesta, sananvapaudesta ja liberaalista demokratiasta. Joku vaatii konkreettisuutta ja tiedustelee Stubbilta, mitä tämän mielestä tarkoittaa vastuu. Stubb kääntää kysymyksen yleisölle: – Mitä teidän mielestänne sitten tarkoittaa vastuu? Myös muissa vaikeissa kysymyksissä hän peilaa yleisöä ja kääntää huomion pois itsestään. Syytökset valehtelusta Stubb kuittaa sillä, että kaikille sattuu virheitä. Mielleyhtymä on surkuhupaisa.

Se teistä, joka ei ole tehnyt virhettä, heittäköön ensimmäisen kiven. HALLITUS kiristää yliopistojen perusrahoituksesta 75 miljoonaa ja tutkimuksesta 10 miljoonaa euroa. Stubb hehkuttaa, että yliopistoissa tehdään jaloa työtä. Mielisteleminen ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että leikkaukset iskevät joka ikiseen yleisössä. Jaloudella ei makseta vuokraa tai täytetä vatsaa. Opiskelijat syövät jo nyt makaronia. Tulevaisuudessa sekin rahoitetaan lainalla. Stubb yrittää korjata sanoilla niitä vahinkoja, jotka ovat syntyneet teoista. Sanahelinällä on turha anella anteeksiantoa. Luento muuttuu kyselytunniksi. Stubbin vastaukset kirvoittavat lopuksi yleisöltä kahdet aplodit. Niistä huolimatta Stubb poistuu salista vakavana. Hän tietää, ettei virheitä ole vielä unohdettu. Stubbin julkisuuskuvaan on tullut särö, jota ei korjata anteeksipyytelyllä.

Sanna Ihalainen

ihalainen.sanna.j@student.uta.fi

TAMPERE PYRKII hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Kaupunki on jo onnistunut vähentämään kasvihuonepäästöjä. Uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannossa on lisätty 24 prosenttiyksiköllä 7 vuodessa. Suuri osa kaupungin energiasta tuotetaan silti vielä uusiutumattomilla maakaasulla ja turpeella. – Kolme tärkeää kenttää, joilla on kehitettävää, ovat lämmitys, sähkönkulutus ja liikenne, kertoo projektiasiantuntija Elina Seppänen. Tällä hetkellä liikenteen kehitys on ollut hitainta. Seppäsen mukaan tavoitteisiin päästään, kun lisätään sähköistä liikennettä. Sähköbusseja kokeillaan jo, ja raitiovaunujen käyttöä suunnitellaan. Tampereen suunnitelmat myötäilevät EU:n ilmastoprojektin tavoitteita. Pariisin kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat käynnissä parhaillaan. Hanna Asikainen

Hallituksella paineita toteuttaa pakkolait YHTEISKUNTASOPIMUKSEN kaatuminen lisää hallituksen paineita toteuttaa uhkaamansa pakkolait, joilla se pyrkii alentamaan yritysten yksikkötyökustannuksia viisi prosenttia. Työmarkkinoiden keskusjärjestön johtajat kertoivat keskiviikkona, että yhteiskuntasopimusta ei synny. Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan kaikki järjestöt eivät olleet neuvotteluissa mukana, joten järjestöillä ei ollut edellytyksiä jatkaa neuvotteluita. Yhteiskuntasopimuksen tilalle hallitus esittää muun muassa vuosiloman lyhentämistä ja lomarahojen leikkausta. Lakiesityksissä on nähty perustuslaillisia ongelmia, koska ne rajaavat palkansaaja- ja työnantajaliittojen sopimusvapautta. Kaavaillut lakimuutokset tulisivat voimaan kesällä 2016. Minja Rantavaara


elämykset 8 4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit huvit

Syrjintäkiista elokuvafestivaaleilla TAMPERE FILM FESTIVALIN entinen kausityöntekijä kertoi tiistaina Facebookissa joutuneensa syrjityksi masennuksensa takia. Kiista alkoi, kun osapuolet olivat tavanneet kesällä punk-festivaaleilla. Työntekijä Matti Kiurun mukaan työnantaja lähestyi häntä keikan aikana ja pyysi Kiurua töihin seuraaville festivaaleille. Tämän hän tulkitsi suulliseksi sopimukseksi. Kiuru palasi syksyllä asiaan sähköpostitse, jolloin työnantaja kertoi, ettei töitä ole. Viestissä viitattiin hänen aiempaan sairaalajaksoonsa ja kerrottiin, että hänen palkkaamisensa olisi riski festivaalille. Festivaalin toiminnanjohtaja Juhani Alanen kiistää suullisen sopimuksen ja sähköpostin lähettämisen. Kun Utaimen toimitus sai viestin nähtäväksi ja kysyi asiasta uudelleen, toiminnanjohtaja myönsi sähköpostin olemassaolon. Hän korosti, että viestissä ei viitata työntekijän sairauteen, vaan eri asiaan, joka ei ilmene asiayhteydestä. Alanen kieltäytyy kommentoimasta yksittäiseen työntekijään liittyviä asioita julkisuudessa. Hänen mukaansa Tampere Film Festival ei syrji ketään. Masennus ei hänen mukaansa ole este ihmisen työllistämiselle elokuvajuhlille. Alanen korostaa, että Kiuru ei ollut tuolloin työsuhteessa, eikä hän ole hakenut virallisesti työpaikkaa. – Meillä ei ollut avointa työpaikkaa, johon palkata hänet. Avoinna oli ainoastaan markkinointiassistentin tehtävä, joka ei vastaa hänen osaamistaan. Akavan asiantuntijan Tarja Arkion mukaan yhteydenottoja mielenterveyteen liittyvistä kiistoista tulee aika ajoin. Syrjintätilanteessa hän suosittelee ottamaan yhteyttä oman ammattiliiton lakimieheen. – Työnantajalla on viime kädessä oikeus valita tehtävään soveltuvin henkilö. Lain mukaan ketään ei saa syrjiä terveydentilan perusteella, hän sanoo.

Teinitytöt himoitsevat kasviksia KOULURUOKA Yhä useampi nuori haluaisi syödä kasvisruokaa, mutta

monissa peruskouluissa sitä saa vain ryhtymällä kasvissyöjäksi. Kasvisten määrää halutaan lisätä koululaisten lautasilla. ERITYISESTI NUORET TYTÖT ovat kiinnostuneita kasvisruuasta. Tammerkosken lukion ruokapalveluesimies Outi Östring arvioi, että heillä kuluu enemmän kasvisruokaa, koska lukio on tyttövoittoinen. – Meillä syö päivittäin noin 500 oppilasta, joista 150–200 valitsee kasvisruuan. Tampereen Ateria suunnittelee, että myös kaikille peruskoululaisille tarjotaan sekä liha- että kasvisvaihtoehto vuonna 2018. Tähän asti vain toisen asteen kouluissa on tarjolla joka päivä molemmat vaihtoehdot. Tampereen peruskouluissa on kerran viikossa kasvisruokapäivä, ja muina päivinä kasvisruuan saa vanhempien luvalla. Tampereen Ateria on huomannut, että kasvissyönnin suosio on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä peruskouluissa on kasvissyöjiä 6–7 prosenttia nuorista. Aiemmin kasvisvaihtoehdolle ei ollut tarvetta. Tammerkosken lukion oppilaat Milla Mikkonen ja Laura Suominen valitsivat keskiviikkona kasvishernekeittoa, koska se näytti paremmalta. Suominen syö myös kotona kasvisruokaa. Molemmat ovat sitä mieltä, että he olisivat syöneet peruskoulussakin enemmän kasvisruokaa, jos sitä olisi saanut ilman erillistä ilmoitusta. VALTION ravitsemusneuvottelukunta uudistaa vuodelta 2008 olevat kouluruokailusuositukset ensi vuoden aikana. Suosituk-

sia muutetaan kansallisten ravitsemussuositusten mukaisiksi. Lisäksi nuoret on saatava syömään enemmän kasviksia. Yhä useammassa koulussa on nykyään valittavissa liha- tai kasvisvaihtoehto joka päivä, mutta alueellisia eroja löytyy, arvioi kouluruokailun kehittämisestä vastaava asiantuntija Marjaana Manninen Opetushallituksesta. – Pystymme antamaan vain suosituksia, joten emme voi pakottaa kouluja tarjoamaan kasvisruokavaihtoehtoa kaikille. Tällaisista asioista päätetään paikallisesti. AINOAT ESTEET kasvisruoan laajalle tarjonnalle ovat tuotannossa. Tampereen Aterian mukaan kasvisvaihtoehto vaatii investointeja, koska asiakasmäärät ovat peruskouluissa suuremmat kuin toisen asteen oppilaitoksissa. – Kasvisruoka ei maksa lihavaihtoehtoa enempää. Lisäksi ne ovat ravitsemuksellisesti tasa-arvoisia. Vegaaniruoka on haasteellisempaa, kertoo tuotekehitysvastaava Maiju Suvanto. Kasvisruuan saantiin vaikuttaa tulevaisuudessa myös uusi ateriakeskus, jonka piti valmistua 2018. Sote-uudistuksen takia Tampereen kaupunki on kuitenkin lykännyt hanketta, eikä ole varmuutta, saadaanko suunnitelmia kasvisvaihtoehdosta toteutettua. Sonja Parkkinen JENNI TOIVONEN

Tuukka Tuomasjukka

Rattijuopumuksia huolestuttavan paljon POLIISI PIDÄTTI kolme henkilöä epäiltynä rattijuopumuksista tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Tampereella. – Rattijuopumustapaukset jakautuvat ajankohdaltaan melko tasaisesti. Eniten rattijuopumuksia tapahtuu viikonloppujen, pikkujoulukausien ja lomien aikana, kertoo ylikonstaapeli Nina Juurakko-Vesikko Sisä-Suomen poliisilaitokselta. Poliisi tehosti pikkujoululiikenteen valvontaa viime viikonloppuna, minkä seurauksena Tampereella epäillään 21 henkilöä rattijuopumuksesta. Juurakko-Vesikon mukaan epäiltyjen määrä on huolestuttavan suuri. – Monelle tulee yllätyksenä se, ettei välttämättä ole seuraavana iltapäivänä ajokunnossa, jos on edellisinä yönä nauttinut alkoholia, sanoo JuurakkoVesikko. Tehostettua valvontaa jatketaan myös tulevana viikonloppuna koko maassa. Mimmi Pitkänen

Milla Mikkonen (oik.) ja Laura Suominen haluavat syödä kasvisruokaa, koska se maistuu paremmalta ja on eettisempää.

MITÄ?

Veganismin suosio kasvaa ○ Vegaaniliiton jäsenmäärä on noussut poikkeuksellisen paljon. Jäseniä on tämän vuoden aikana tullut jo 150 lisää. ○ Myös Tammerkosken lukiossa vegaaniruokavaliota noudattavien määrä on kasvanut. Lukiossa oli aiemmin 5 vegaania, mutta tänä syksynä määrä on noussut 20:een. ○ Lokakuun lopussa julkaistut Oikeutta Eläimille -järjestön videot teurastamoiden laiminlyönneistä eivät ole näkyneet Vegaaniliiton jäsentilastoissa tai Tammerkosken lukion kasvisruuan menekissä piikkinä. Lähde: Vegaaniliiton toiminnanjohtaja Sari Komulainen ja Tammerkosken lukion ruokapalveluesimies Outi Östring

Emme voi pakottaa kouluja tarjoamaan kasvisruokavaihtoehtoa kaikille. Marjaana Manninen, Opetushallitus

Kommentti Kasvispyöryköitä kaikille YLÄKOULUN HIMOTUIN ruoka oli kasvispyörykät. Niitä eivät kuitenkaan kaikki saaneet. Vain kunnon kasvissyöjät olivat oikeutettuja tähän herkkuun, jota usein vahti tuimailmeinen keittäjä. Heti kun valvonta herpaantui, luokkamme kaksi kasvissyöjää ryntäsi tiskille. He hakivat lautasen kukkuroilleen pehmeitä oransseja palluroita niitä haluaville. Tämä oli ainoa keino saada kasvisruokaa edes välillä, ellei halunnut ryhtyä oikeaksi kasvissyöjäksi. Kaikki juttuun haastatellut lukiolaiset olisivat syöneet peruskoulussa enemmän kasvisruokaa – jos sitä olisi ollut kaikille tarjolla. Monille nuorille kyse on eettisyydestä, joskus myös mausta. Yleensä päätös tietyn ruokavalion noudattamisesta tehdään vasta lähempänä täysi-ikäisyyttä. Puheissa on ristiriitaa. Opetushallitus on huolissaan siitä, etteivät kasvikset maita nuorille tarpeeksi, mutta monessa koulussa kasvisruuan saanti vaatii kääntymistä vegeuskoon ja vanhempien siunausta. Yleinen suositus kuitenkin on, että lihaa ei tarvitsisi syödä joka aterialla, ei edes välttämättä päivittäin. Tasapainoinen sekasyönti on todennäköisesti suurimmalle osalle ominaisinta, mutta kouluruokailu kannustaa valitsemaan jommankumman ääripään. Sonja Parkkinen


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 9 5

SESONGIN VIIMEISIÄ PULLIA

RENJA NURMI

Tampere nitistää ilmaispysäköintiä MAKSUTTOMIA pysäköintipaikkoja muutetaan lähiaikoina maksullisiksi Tampereen keskusta-alueella. Maksumuutosten kohteena ovat Hämeenpuiston länsiosassa ja Tammelassa sijaitsevat ilmaiset parkkipaikat. Asiasta on tarkoitus keskustella kahden viikon kuluttua Tampereen kaupunginvaltuustossa. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti eilen pysäköintimaksujen muutoksista keskusta-alueella äänestyksen jälkeen äänin 8–2. Esimerkiksi tähän saakka Eteläpuistoon on voinut pysäköidä ilmaiseksi, mutta kevään aikana sekin muuttuu maksulliseksi. – Muutoksella pyritään vapauttamaan paikat lyhytaikaisempaan käyttöön. Maksut ovat yksi keino siihen, etteivät autot seiso parkkipaikoilla koko päivää, toteaa suunnittelupäällikkö Ari Vandell Tampereen kaupungilta. Saara Selkämaa

Elinluovutuskorttien määrästä ei tietoa LASKIAISPULLIA ei enää saa kaikkialta, vaikka laskiaistiistai oli tällä viikolla. Leivon leipomo leipoi sesongin viimeiset pullansa laskiaistiistaina. Kauppahallin leipomossa niitä valmistetaan vielä tämän viikon loppuun saakka. Tosin loppuviikosta pullat saavat ystävänpäivän kunniaksi sydänkoristelun ylleen. Leipuri Pirjo Järvinen kertoo, että Kauppahallin leipomossa muiden pullien valmistusmäärää on pienennetty ja munkit jätetty kokonaan tauolle laskiaispullasesongin ajaksi.

⋆ UUTISANALYYSI

Anna minun maksaa lukukaudestani KUVITELLAAN eteläkorealainen opiskelija. Hän suunnittelee jatkavansa opintoja ulkomailla, sillä kansainvälistyminen kiinnostaa. Valinnanmahdollisuuksia on monia, mutta Suomi pistää silmään. Suomalainen koulutus on eteläkorealaisen mielessä arvostettua. Tutkinto-ohjelman suorittaminen Suomessa tuntuisi myös hyvältä vaihtoehdolta hintansa puolesta. Sehän on täysin ilmaista. Eteläkorealaiselle tulee kiire, jos hän mielii saada ilmaisen koulutuksen Suomesta. Heinäkuusta 2017 lähtien Suomen yliopistot alkavat periä maksua EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukukausimaksujen minimihinta on 1 500 euroa. Ylärajaa lukukausimaksulle ei ole määritelty. Ajatus lukukausimaksuista Euroopan ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille romuttaa ajatuksen Suomen kansainvälisestä koulutuksesta, jossa hyvä laatu ei maksa mitään. Valtiomme ei ole enää kyvykäs eikä halukaskaan rahoittamaan ilmaiseksi opintoja. KANSAINVÄLISIÄ tutkinto-ohjelmia pitää osata markkinoida, kun lukukausimaksut tulevat voimaan.Tampereen yliopiston kansainvälisten asioiden vararehtorin Katariina Mustakallion mukaan Suomen pitää päästä kansainvälisillä opetusmarkkinoilla esille ja profiloitua. Sitä varten tarvitaan myös kansainvälisiä opettajia, jotka pystyvät opettamaan eri kielillä. Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on 400 englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen Cimon mukaan tämä on muuhun Eurooppaan verrattuna paljon.

Jos lukukausimaksut koskisivat kaikkia opiskelijoita, ei kenenkään tarvitsisi yksin tyhjentää pankkitiliään.

Lukukausimaksut voivat johtaa muuriin, jolle kansainvälisten tutkinto-ohjelmien hakijat pysähtyvät. Aamulehti uutisoi hakijamäärän laskeneen Ruotsissa joillain alueilla 60 prosenttia lukukausimaksujen seurauksena. Suomeen voi odottaa samanlaista notkahdusta. Hakijoiden väheneminen tarkoittaisi myös vähenevää tarvetta kansainvälisille tutkintoohjelmille. Vuonna 2014 Suomessa oli noin 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Opiskelijoita ei ole riittänyt Mustakallion mukaan ilman lukukausimaksujakaan, vaikka Cimon mukaan ulkomaisten opiskelijoiden määrä onkin kasvanut Suomessa. Pahimmillaan lukukausimaksujen myötä suomalaiset jäävät keskenään innovoimaan, sillä kansainvälisten tutkinto-ohjelmien lakkauttaminen voisi haitata kansainvälisten verkostojen syntymistä. Mustakallio toivoo, että lukukausimaksut saisivat Tampereen yliopiston tekemään parempaa työtä tutkinto-ohjelmien kehittämiseksi.

LUKUKAUSIMAKSUJEN ongelmana on myös se, että opiskelijoita ajetaan eriarvoiseen asemaan. Suomalaiset ja EU- sekä ETA-maista tulevat opiskelijat välttävät lukukausimaksut, mikä on epäreilua muille opiskelijoille. Toisaalta suomalaiset tutkinto-ohjelmat voivat kärsiä siitä, jos kaikki panokset laitetaan kansainvälisten tutkintoohjelmien kehittämiseen. Kaikkia tulisi velottaa kansalaisuuteen katsomatta. Opetusta tulee kehittää kaikkien hyväksi, jolloin jokaisen pitäisi olla valmiita sijoittamaan koulutukseensa. Jos lukukausimaksut koskisivat kaikkia opiskelijoita, ei kenenkään tarvitsisi yksin tyhjentää pankkitiliään. Vararehtori Mustakallion mielestä Tampereen yliopisto on yksi Suomen vetovoimaisimmista yliopistoista, mutta tuskin eteläkorealainenkaan on valmis maksamaan Tampereen yliopiston suunnittelemia 10 000 euron lukuvuosimaksuja. Sillä rahalla kun saa tasokkaampaa koulutusta muualta.

Sofia Kuisma

kuisma.sofia.k@student.uta.fi

ELINLUOVUTUSKORTTIEN määrää ei tilastoida, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa. Vaikka elinluovuttajien määrä on lisääntynyt, on elinluovuttajille yhä tarvetta, sillä elinsiirtoa odottaa lähes 400 ihmistä. Inomaan mukaan ihmisen tahto selvitetään ennen elinluovutusta ja elinluovutuskortti auttaa selvitystyössä. Jotta mahdollisimman moni hankkisi elinluovutuskortin, kampanjoidaan siitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Inomaa kertoo, että elinluovutuskortin saa helposti tilattua verkosta. – Elinluovutuskortin saa myös mobiilisovelluksena puhelimeen, sanoo Inomaa. Vuonna 2015 elinluovuttajia oli 126. Inomaan mukaan luovuttajien määrään vaikuttavat muun muassa ihmisten suhtautuminen ja luovuttajien tunnistaminen sairaaloissa. Sofia Kuisma

Miesten tuesta pula Tampereella TAMPEREEN kaupunki etsii lasten ja nuorten tukitoimintaan uusia tukihenkilöitä. Tukea tarvitseville pojille kaivataan erityisesti miespuolisia tukihenkilöitä. Tällä hetkellä vain kolmasosa tukihenkilöistä on miehiä. Sosiaalityöntekijä Juha Mäki-Ketelän mukaan miehet epäilevät turhaan omia taitojaan. Tärkeintä hänen mukaansa on halu auttaa ja olla läsnä lapsen elämässä. Lapsen kanssa vietetään aikaa pari kertaa kuussa esimerkiksi harrastuksen parissa. Tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, josta maksetaan tukihenkilölle kuukausittainen palkkio ja kulukorvaus. Toimintaan voivat osallistua kaikenikäiset aikuiset. Tampereella 20. helmikuuta järjestettävä koulutus antaa valmiudet toimia lasten ja nuorten tukihenkilönä. Vilma Flinkman


10 6 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset elämykset huvit huvit

Valkoisen miehen IHMISET

Parempi elämä. Siihen ajatukseen miljoonat pakolaiset ympäri maailmaa laittavat uskonsa, kun he aloittavat elämänsä vaarallisimman matkan kohti Eurooppaa. Heistä kuitenkin vain osa pääsee perille. Tämä on yhden onnistuneen tarina. 2005, ACCRA, GHANA, AFRIKKA. Amo

Emanuel Kingsley,15, tekee elämänsä suurimman päätöksen. Hän aikoo matkustaa Ghanasta Eurooppaan ja aloittaa siellä uuden elämän. Amon elämä Ghanassa on vaikeaa. Hänen vanhempansa ovat köyhiä, eivätkä he pysty huolehtimaan lapsistaan tarpeeksi. Kotona on raskasta, sillä pientä asuntoa asuttavat vanhempien lisäksi perheen kaikki neljä lasta, joista Amo on toiseksi vanhin. Hänen ollessaan 3-vuotias vanhemmat eroavat. Äiti löytää uuden miehen ja muuttaa hänen luokseen, jolloin Amo ja sisarukset muuttavat isoäidin luo. Isoäitinsä luona Amo asuu 15-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen hän joutuu lähtemään pois. Isoäiti on vanha, eikä hän pysty enää pitämään huolta kaikista lapsista, ja Amon nuoremmat sisarukset tarvitsevat enemmän huomiota ja huolenpitoa. Sen jälkeen Amo elää kiertolaiselämää nukkuen ystävillään vaihtaen paikkaa yleensä vähintään kahden yön välein. Varsinaista kotia ei enää ole. GHANA ON 23,9 miljoonan ihmisen valtio Länsi-Afrikassa. Se itsenäistyi vuonna 1957, jonka jälkeen sen historiaa ovat värittäneet useat vallankaappaukset aina ensimmäisiin vaaleihin asti vuonna 1992. Vaikka Ghanan poliittinen tilanne oli 2000-luvun alussa suhteellisen rauhallinen, kärsi muu läntinen Afrikka samaan aikaan useista levottomuuksista. Vuosina 1990–2003 käyty Liberian sisällissota ja Sierra Leonen sisällissota 1991–2002 aiheuttivat epävakautta, pelkoa ja turvattomuuden tunnetta myös naapurimaissa. Ghanassa arvioitu elinajanodote vastasyntyneellä on 59 vuotta, ja vuonna 2007 tehdyn arvion mukaan 65-vuotiaita on


ajassa ajassa kartalla luotainluotain näkymä media media ideat elämykset huvit 11 kartalla näkymä 7

2015, TAMPERE, SUOMI, EUROOPPA

Kahvilan nojatuolissa istuu hymyilevä mies. Hän puhuu innostuneesti käyttäen käsiään. Hänen päässään on punainen lippalakki, joka kehystää kauniisti hänen tummanruskeita kasvojaan. Hän kaivaa laukustaan esiin ulkomaalaisen henkilökortin ja passin. – Tämä on minun koko nimeni. Amo Emanuel Kingsley, hän sanoo ja näyttää ajokorttiaan. Tarkastellessaan sitä hän purskahtaa nauruun. – Tässä on väärä syntymäaika. Siinä lukee, että olisin syntynyt 1980, eli olisin 35-vuotias. Oikeasti olen 25, hän nauraa. – Afrikassa nämä asiat ovat vähän tällaisia, hän sanoo ja hymyilee leveästi. Amon matka tamperelaisen kahvilan tuoliin on ollut pitkä. Se alkoi, kun hän ja hänen kuusi ystäväänsä kehittivät uhkarohkean matkasuunnitelman. Tarkoituksena oli matkustaa Afrikan länsirannikolla sijaitsevasta Ghanasta Malin ja Nigerin kautta itärannikon Libyaan, ja sieltä edelleen Italiaan. – Ghanasta pois pääseminen ei ole yksinkertaista, sillä viisumien saaminen on vaikeaa, eikä niitä myönnetä kenelle tahansa. Meidän täytyi pärjätä ilman niitä, Amo kertoo. Tiedossa oli jo valmiiksi, että matkasta tulisi pitkä ja haastava. Kantamuksia ei voinut ottaa paljon, koska matkaa täytyi taittaa suurimmaksi osaksi kävellen. Autokyydit olivat kalliita, eikä mahdollisuuksia niihin ollut kovinkaan montaa. Matka Libyaan kesti kaikkiaan kolme kuukautta. GHANASTA LÄHTIESSÄ tunnelma on korkealla. Suunnitelma vaikuttaa aukottomalta, vaikka tiedossa on, että maasta pois pääseminen ei ole helppoa. Matkan ensimmäinen etappi Ghanasta Maliin sujuu ilman suurempia ongelmia. Vaikeuksiin he joutuvat vasta Malin ja Nigerin rajalla. Rajan ylittäminen ilman viisumia on kiellettyä, sillä maat pyrkivät hallinnoimaan tarkasti maiden välistä liikehdintää. Rajavartijat valvovat rajoja, jottei laittomia matkaajia pääsisi rajan yli. Rajaa ylittäessä Amo ja hänen seurueensa kuitenkin jäävät kiinni ja heidät pidätetään. Amo joutuu rajavankilaan kahdeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen

ITALIAAN PÄÄSTYÄÄN Amo ilmoittautuu pakolaiseksi ja hänelle myönnetään turvapaikka. Hän hakeutuu töihin rakennustyömaalle, koska hänellä oli siitä jo kokemusta ja hän pärjäsi siinä hyvin. Hän muuttaa asumaan yhteisasuntoon muutaman muun ihmisen kanssa, ja saa sieltä oman huoneen. Vaikuttaa siltä, että pitkä matka on tullut vihdoin päätökseen. Italia ei kuitenkaan ole sitä, mitä Amo on toivonut. Rakennustyömaalla töitä ei ole kauheasti tarjolla, joten rahaa ei ole paljon. Italian hallinto ja järjestelmät ovat korruptoituneita ja hankalia. Hän ei vieläkään ole saavuttanut sitä vakautta ja turvallisuuden tunnetta, jota oli Euroopasta lähtenyt etsimään. Asuttuaan Italiassa viisi vuotta Amon elämä muuttuu jälleen kerran. Eräänä iltana pitkän työpäivän jälkeen Amon kävellessä kotiin hän törmää mieheen, joka oli hakenut turvapaikkaa Suomesta ja asui Helsingissä. Hetken juteltuaan miehen kanssa Amo tekee päätöksen, että muuttaa myös Suomeen. – Suomi kuulosti siltä, mitä olin lähtenyt alun perin etsimään. Turvalliselta ja vakaalta, Amo kertoo. Vuonna 2011 Amo vierailee ystävänsä luona Helsingissä. Vierailu vain vahvistaa toivetta Suomeen muutosta. Hän alkaa viettää

RM NU A

NIGERIN JA LIBYAN välinen matka on hankala. Seutu on suureksi osaksi täyttä aavikkoa, joten matkustaminen on kuluttavaa. Matkan tekeminen on raskasta kävellen, joten Amolla ja hänen matkaseurueellaan ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin maksaa ajoittain kalliista autokyydistä. – Kerran maksoimme useamman päivän autokyydistä ja pysähdyimme yöksi nukkumaan. Kun aamulla heräsimme kyytimme oli lähtenyt ja rahamme viety, Amo nauraa ja peittää kasvot käsillään. Libyassa Amo viettää kahdeksan kuukautta. Hän pääsee rakennustyömaalle työntekijäksi ja yrittää kerätä rahaa matkan viimeistä etappia varten. Libyan ja Italian välinen laivamatka maksaa 8 000 euroa. Vuonna 2006 Amo nousee laivaan, jonka määränpäänä on Italian saari Lampedusa. Se sijaitsee Sisilian eteläpuolella ja sen kautta useat pakolaiset Afrikasta pääsevät Eurooppaan. Laivamatka kestää kolme päivää, eikä ruokaa saanut ottaa mukaan. Amo ei syö sinä aikana mitään. – Se oli kamalaa. Kärsin laivalla myös nestehukasta, joten olin tosi huonossa kunnossa. Oksentelin jatkuvasti, Amo kertoo. Laivalla oli 400 matkustajaa. Heistä 19 kuoli. – Niillä laivoilla kuolee ihmisiä joka päivä. Olot ovat todella huonot, Amo sanoo hiljaa.

I

seurue kuljetetaan takaisin Malin puolelle. Sieltä heidän pitäisi jatkaa matkaansa takaisin Ghanaan. Hetken ajan näyttää siltä, että matka Eurooppaan jää pelkäksi haaveeksi. – Me emme halunneet palata Ghanaan. Kehitimme uuden suunnitelman ja toisella kerralla rajanylitys onnistui, Amo kertoo.

NJ

maan väestöstä vain 3,6 prosenttia. Maailmanpankin tekemän listauksen perusteella se on vasta 135. vaurain valtio 185 maan listalla. Suurin työllistäjä on maanviljely ja myös lapsia on töissä kaakaoviljelmillä. Osalta jää koulu kesken, koska heillä ei ole aikaa töiden ohessa opiskella. 15-vuotiaalle kodittomalle pojalle Ghana ei ole enää turvallinen. Amo on seurannut ympärillään pyörivää elämää ja ymmärtää, että asiat kotimaassa eivät tulisi muuttumaan. Ihmiset olivat eläneet näin Afrikassa aina. Jos hän haluaa muuttaa elämänsä, hänen on lähdettävä pois Ghanasta. Amon mielessä alkaa elää haave paremmasta elämästä jossain muualla. Hän haaveilee oikeasta työpaikasta, vakaudesta ja vauraudesta, joihin hänellä ei ole Ghanassa mahdollisuuksia.

RE

hinta

säännöllisesti aikaa Suomessa, mutta joutuu käymään Italiassa kolmen kuukauden välein, koska hänellä ei ole oleskelulupaa ja hän on edelleen rakennustyömaalla töissä. ERÄÄLLÄ SUOMEN VIERAILULLAAN

vuonna 2012 Amo tapaa suomalaisen naisen nimeltä Laura. He rakastuvat ja Amon matkat suuntautuvat nyt Helsingin sijaan Kuopioon, missä Laura asuu. Kolmen kuukauden seurustelun jälkeen he menevät naimisiin. – Kaikki kävi aika nopeasti. Olimme rakastuneita, emmekä oikein ehkä ajatelleet asioita loppuun asti, Amo muistelee. Avioliiton kautta Amo saa ensimmäisen kerran vuoden oleskeluluvan Suomeen vuonna 2013. Hän muuttaa Lauran kanssa yhteen Kuopioon ja hakee töitä Atlas-hotellista kerroshoitajana. Elämä on järjestyksessä vähän aikaa. – Jossain vaiheessa aloimme riidellä todella paljon, Amo kertoo. Nopea naimisiinmeno ja yhteen muutto alkaa tuntua virheeltä. – Olimme molemmat surullisia ja onnettomia, joten Laura haki avioeroa. Avioeron jälkeen poliisi ilmoittaa Amolle, että avioliiton kautta saatu oleskelulupa ei ole enää voimassa. Hänen täytyisi lähteä maasta, ellei hän saisi töitä. – Olin töissä vain osa-aikaisena, joten se ei riittänyt. Tarvitsin enemmän tunteja, Amo sanoo. AMO HAKEE TÖIHIN Tampereen Scandic Hoteliin kerroshoitajaksi. Hän oli saanut Atlas-hotellista hyvät suositukset, joten hänet palkattiin oikein mielellään. Avioliiton kautta saatu oleskelulupa muuttui työluvaksi.

– Olen saanut paljon kehuja työnantajilta siitä, että olen sosiaalinen ja ahkera, hän sanoo ja hymyilee leveästi. Amo muutti Tampereelle kuusi kuukautta sitten ja on tällä hetkellä täysipäiväinen työntekijä. – Minulla on melkein joka päivä kahdeksan tai yhdeksän tunnin vuoroja. Amon tämän hetkinen työlupa loppuu tammikuussa, joten hänen on laitettava uusi hakemus vetämään pian. Hän ei kuitenkaan ole huolissaan työluvan uusiutumisesta, sillä hän on täysipäiväinen työntekijä. –Tykkään olla täällä, hän sanoo ja hymyilee. AMO PYÖRITTELEE passia käsissään. On kulunut suurin piirtein kymmenen vuotta siitä, kun hän lähti Ghanasta ja aloitti matkansa kohti parempaa elämään. – Suomalainen voi päättää lähtevänsä huomenna Ghanaan ja olla siellä pari päivää myöhemmin. Suomalainen passi on niin arvokas, Amo sanoo. Hän nostaa oman passinsa kunnolla näkyville. –Tällä taas ei pääse edes Ghanasta pois. Amo on antanut paljon päästäkseen siihen, missä hän on nyt. Hän ei ole nähnyt perhettään kymmeneen vuoteen, sillä he asuvat edelleen Ghanassa. Hän on nähnyt ihmisten kuolevan paremman elämän toivossa, ollut vankilassa, vaeltanut aavikolla ja kärsinyt uskomatonta kurjuutta. – Se on valkoisen miehen hinta. Kaikki eivät voi maksaa sitä Hän laittaa passin laukkuunsa ja vetää vetoketjun kiinni. Näyttää siltä, että passi on hänelle täysin arvoton. Henna Korkala


elämykset 8 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit huvit 12

Koti siellä, missä kaikki on kaunista ASUMINEN Suomenlinnan lauttarannan tuntumassa on

puuterinsininen talo, joka kuuluu vanhaan venäläiskortteliin. Rakennuksessa on pidetty lihakauppaa ja valokuvausstudiota, ja se on tarjoillut kävijöilleen myös kahvilan lämpöä. Keväällä 2012 talosta tuli Dorit Salutskijn koti. JENNI TOIVONEN

IHANA. Sana toistuu Dorit Salutskijn, 37, puheessa. Pöydässä on mutteripannulla keitettyä kahvia ja porkkanakakkua. Freelancer-valokuvaajana työskentelevä Salutskij kuvaa muiden töiden ohella Iittalan ja Arabian astiasarjoja. Kamera kulkee Salutskijn mukana kaikkialle. Salutskij on haaveillut puutalosta aina. Kun ystävä muutti Suomenlinnaan, unelma puutalosta siirtyi Porvoosta saarelle. Lähes 4 vuotta sitten haave vaihtui muuttolaatikoiksi olohuoneessa. Vanhassa puutalossa asuvat Salutskijn lisäksi tämän aviomies, 6- ja 8-vuotiaat pojat sekä perheen kääpiömäyräkoira. Koti Suomenlinnassa on jaettu unelma: saarelle on tunkua. Asukkaita Suomenlinnassa on noin 800. Uusia asukkaita haettiin viimeksi kesäkuussa, ja hakemuksia vastaanotettiin yli 350. Vapaita asuntoja oli kuitenkin vain kolme. SALUTSKIJN koti on yksi Suomenlinnan 13:sta yksityisomistuksessa olevasta asunnosta. Perhe asui talossa vuokralla, kunnes entinen omistaja päätti myydä asunnon. Yli 120 neliön asunto jaettiin osiin. Yläkerran naapuri osti yhden osan, seinänaapuri toisen. Loput asunnosta jäi Salutskijn perheelle. Nyt asunnon vanhat seinät ja lattiat on kuorittu esiin kerros kerrokselta. Olohuoneen hirsiseinässä on venäjänkielistä lyijykynäkirjoitusta. Koti on kesken. Olohuoneessa nukutaan, syödään ja katsotaan televisiota. Sähköt tulevat huoneeseen jatkojohdon kautta. Tilaa on niukasti ja remontoitavaakin löytyy. Tärkeintä on kuitenkin se, että kotiin saatiin jäädä. PERHE haaveilee veneestä. Valleilla käydään kävelyillä ja pojat uivat meressä. Kallioilla on hyvä istua, siellä kuulee meren kohinan. Luonto on ihon alla. Salutskijlla on saarella myös kasvimaa. Viime kesänä maapalstalla kasvoi raparperia ja yrttejä. Porkkanat ja punajuuret päätyivät myyrien suihin. Jos korianterisalaattiin ei löydy aineksia lähikaupasta, ostokset voi tehdä mantereel-

Matkailijoita houkutellaan saarelle myös kesäsesongin ulkopuolella. Pyhäinpäivänä Suomenlinnassa herätellään henkiä ja ennustetaan korteista.

Saarelle pääsee joka säässä. Dorit Salutskijn mukaan lautta on lähestulkoon aina ajoissa.


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat kartalla näkymä ajassa ajassa kartalla luotainluotain näkymä media media ideat elämykset huvit 13 9

ERIKA LÄÄRÄ

V-V KAAKINEN

Yksin ei saa rauhaa la. Aina ei kuitenkaan tarvitse seilata vastarannalle. – Me käytämme paljon Suomenlinnan ravintoloita. Jos en jaksa tehdä ruokaa lapsille koulun jälkeen, menemme läheiseen ravintolaan syömään kalakeittoa. Siellä on sellainen iso pata, josta voi kauhoa, Salutskij hymyilee. Talon sisäpihalla kasvaa kirsikkapuu, jossa roikkuu ulkovaloja. Puun alla on riippumatto. Pihalla juodaan viiniä ja pidetään naapureiden kanssa lettukestejä. Ajatukset muutetaan teoiksi. – Me teemme kaikkea, josta voi ajatella, että vitsit, tuo olisi ihanaa. Sitten vaan päätämme, että nyt ei puhuta, vaan tehdään ne asiat!

Helvetti soikoon, kun tämä vaan on niin ihana!

Dorit Salutskijn, valokuvaaja

LAUTALLE Salutskijlla on kiire. Aina. Hätätapauksessa satamaan voi polkaista fillarilla. – Muutaman kerran ovat lautalla laskeneet rampin takaisin alas huomattuaan, että tuolta se hullu tulee, Salutskij nauraa. Talvella saari muuttuu saduksi. Kun risteilijät lipuvat ohi tyynellä säällä, kuuluu saarella huuhkajan yksinäisen huhuilun ohella vain jäämurskan rahina. On kaunista, riippumatta siitä, minne katsoo. Onni on herkässä. – Tämä on täydellinen paikka. Ensin ajattelin, etten voi hehkuttaa liikaa, mutta helvetti soikoon, kun tämä vaan on niin ihana! HAASTATTELU venähti. Lautta meni, eikä juoksemallakaan olisi enää ehtinyt mukaan. Salutskij vakuuttaa ehtivänsä seuraavaan. Kaikki on järjesteltävissä. Meri Lantela

sukupolvia yhteen. mukaansa eri sukupolvien välinen vuorovaikutus on kerhossa parasta. – Kerhossa tulee keskusteltua eri asioista ja eri aikakausista eri-ikäisten ihmisten kanssa. On esimerkiksi mielenkiintoista kuulla, mitä nykyajan lapset tekevät ja millaista musiikkia he kuuntelevat. Sellaisia asioista ei muuten tule mietittyä. Iäkkäiden ihmisten tarinat ja muistelot nuoruudestaan ovat Flinck-Vasaman mielestä mieleenpainuvia hetkiä. – Kerran jollain oli mukanaan vanha kahvimylly. Pieni tyttö oli aivan haltioissaan, kun hän sai ensimmäistä kertaa jauhaa kahvipapuja myllyllä. Sanelma Tuliniemi

ELÄMÄNVIISAUDET Presidentti Martti Ahtisaari nousi

tavallisesta oululaisesta kansakoulunopettajasta Suomen presidentiksi, kansainvälisesti merkittäväksi rauhanvälittäjäksi ja Nobelin rauhanpalkituksi. Ainutlaatuisesta elämästään huolimatta hänen elämänfilosofiansa on yksinkertaista ja arkista, sillä maailman rauhaa rakennetaan samoista palasista kuin yhtä yksittäistä elämää. Yhteistyö ja uskollisuus Martti Ahtisaarelle rauhantyö, kuten koko elämä, on itsensä opettamista. Työssään hän oppii myös muilta. Saadessaan uuden tehtävän presidentti valitsee rinnalleen kollegoita, joiden kanssa työskentelystä hänellä on hyviä kokemuksia. Työyhteisössä hän painottaa avoimuutta ja kunnioitusta. Ahtisaari haluaa olla uskollinen niille, jotka ovat olleet uskollisia hänelle. – Tiimiini kuuluu hemmetin osaavia ihmisiä. Kun me matkustamme yhdessä, me samalla opimme toisiltamLea Bawnager sytyttää kynttilät ruotsalaisilla tulitikuilla. me, koska meillä on tilaisuus keskustella asioista. Jos kuvittelee olevansa maailman paras, sillon täytyy tehdä jotain muuta. Yksin ei saa mitään aikaiseksi.

Suunnittelu ja ongelmanratkaisukyky Katsoessaan maailmaa Ahtisaarta harmittaa, kuinka vähän strategista ajattelukykyä ihmisillä on. Hänelle yksi tämän päivän suurimpia pettymyksiä on se, että länsi ei ole kyennyt Israel-Palestiina-kysymyksessä minkäänlaisiin järkeviin toimenpiteisiin. – Kylmän sodan aikaan Neuvostoliitto, Amerikka ja Eurooppa istuivat saman pöydän ääressä. Miksi hemmetissä emme voi nyt saada samanlaista yhteistyötä aikaan? Ei tällä tavalla pidä toimia, miten nyt tehdään. Minä häpeän sitä.

Retroa Ruotsin rajan takaa Usko rauhaan ja maailmaan

Presidentti kuvailee itseään karjalaiseksi synnynnäiseksi optimistiksi, joka uskoo, että kaikki maailman Ihmisten ja valtioiden keskinäisen kunnioituksen ja konfliktit ovat ratkaistavissa. Vaikka monikymmen avoimuuden Ahtisaari nostaa myös rauhanvälittämi- vuotisen uran varrella on ollut monia vaikeita ja raskaiVINTAGE sen tukipilariksi. Presidentti kertoo, kuinka 2000-luvun ta tilanteita, presidentti jaksaa silti uskoa maailmaan ja alussa hänen kollegansa vaikuttuivat hänen tavastaan sen parhaaseen maahan, Suomeen. käsitellä presidentti Slobodan Miloševićia. Hän oli – Ole onnellinen, että voit elää maassa, joka on reilu ja ensimmäinen sotarikoksista syytetty valtionpäämies ja jossa vallitsee rauha. Se antaa mahdollisuuden hyvään hänet oli leimattu roistoksi. Silti Ahtisaari kohteli häntä koulunkäyntiin ja erinomaisiin opettajiin. Käytä tätä tiarvostaen ja kohteliaasti. Presidentin mukaan samalla laisuutta hyväksesi, koska maailma on avoinna kaikelle TRENDIKKÄÄLLÄ Vesterbron alueella on aina pitänyt kirpputorien kiertelystä, ja hyllykölle on aseteltu taalainmaanhevonen, tavalla on käyttäydyttävä kaikkia kohtaan. sille, mitä haluat tehdä. Kööpenhaminassa jokainen kadunkulma Ruotsissa asuessaan – Ihmisiä ei voi haukkua, ja koskaan ei voi olettaa, että hän kävi etsimässä ta- Skandinaviska Bankenin säästölipas, lasipituntuu osuvalta vintagekaupan paikalta. varoita kahdesti viikossa. Nykyään hän vie- kareita ja muita pieniä esineitä. Katseltavaa joku olisi valmis tekemään juuri niin, kuin toivot heidän Kulkiessa päärautatieasemalta lähtevää railee Ruotsissa kirpputoreilla joka toinen riittää paljon, ja tavaroiden tarinat melkeintekevän. Hanna Tuulonen Istedgadea kohti länttä, vastaan tulee pieni viikonloppu. pä kuiskivat nurkissa. Ruotsista hän tuo liikkeeseensä myyntiin katu nimeltään Skydebadegade. Sen erääsAffärilla oli aluksi nettikauppa, joka toi V-V KAAKINEN sä kulmassa on retroa, vintagea ja antiikkia esimerkiksi koriste-esineitä, kotitaloustava- liikkeelle asiakkaita ympäri Tanskaa. Tavamyyvä liike Affär. roita, vaatteita ja huonekaluja. roiden kuvaaminen vei kuitenkin Bawnage– Kun aloitin, Kööpenhaminassa ei ollut – Normaalisti myynnissä ei ole mitään ko- rin mukaan liian paljon aikaa, ja hän luopui yhtä paljon vintageliikkeitä kuin tänä päi- vin suurta, koska liiketilani on pieni ja au- nettikaupasta viiden vuoden jälkeen. vänä. Nykyään ne ovat melko yleisiä juuri toni on pieni. Sekoitan valikoimassa retroa, Affärin kaltaiselle liikkeelle on markkiVesterbrossa, kertoo Affärin omistaja Lea vintagea ja antiikkia. nansa, koska monella ei ole autoa tai aikaa Bawnager. liikkua kaupungin ulkopuolelle. Silloin tällöin Bawnager ottaa löytämiään Myytävät tavarat Bawnager, 41, käy itse LIIKETILAN valkoiseksi maalattu lautaostamassa Ruotsista. Liikkeen nimi Affär lattia, seinät ja katto tekevät pienestä huo- tavaroita suoraan omaan kotiinsa. – Sitten kun tavara ei enää sovi kodissani tarkoittaa ruotsiksi kauppaa. neesta avaran. Kauniisti sommiteltu sinisen – Minun on vaikea muuttaa ostotapoja- keinutuolin ja työpöydän kokonaisuus toi- kokonaisuuteen, tuon sen tänne myyntiin. ni, koska asuin niin kauan Ruotsissa ja tein vottaa heti ovella tervetulleeksi. Se on siis myös kierrätystä, hän naurahtaa. Tavaraa on esillä runsaasti, mutta kaiken hankintani siellä. Haluaisin löytää joitain paikkoja myös täältä, mutta minulla ei ole seassa on helppo liikkua. Seinällä olevalle Erika Läärä siihen aikaa. On helpompi mennä sinne, mistä tietää saavansa tavarat, Bawnager sanoo.

Avoimuus ja kunnioitus

Lea Bawnager ajaa autollaan vähintään joka toinen viikko Kööpenhaminasta Ruotsiin. Palatessaan hän tuo mukanaan löytämiään kirpputoriaarteita vintageliikkeeseensä myyntiin.

BAWNAGER muutti perheineen Tanskasta Ruotsiin vuonna 2006. Tuolloin monet tanskalaiset tekivät samoin. Bawnager oli juuri vuotta aiemmin saanut lapsen, ja perheellä oli haussa talo. Kööpenhaminan alue oli liian kallis, joten perhe muutti Ruotsiin. Ruotsissa asuessaan Bawnager kaipasi yhteyttä Kööpenhaminaan, joten hän avasi Affärin vuonna 2007. – Ajattelin, että liike Kööpenhaminassa voisi ratkaista ongelman, Bawnager sanoo – Kenestä tahansa voi tulla rauhanvälittäjä, jos antaa yhteistyölle mahdollisuuden ja on valmistellut ja nauraa. itsensä henkisesti hyvin, presidentti Martti Ahtisaari kertoo. Tätä nykyä Bawnager perheineen asuu jälleen Kööpenhaminassa. Vaikka Ruotsi on heille rakas, oli aika tulla takaisin. Bawnager kiertelee Ruotsin reissuillaan kirpputoreilla ja kierrätyskaupoissa. Hän Näyteikkunan kokonaisuus miellyttää Bawnagerin silmää.


elämykset 14 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat 10 elämykset huvit huvit

Toisen ohituspaikka, toisen olohuone KAUPUNKI Tampereen Keskustorilla kohtaavat monenlaiset

elämänpolut ja -tarinat. Ohikulkijat kertovat, millainen merkitys kaupunkielämämme keskuksella heille on. Kuvat: Laura Talvitie Teksti: Valma Korhonen


ajassa ajassa kartallakartalla luotain luotain näkymänäkymä media media ideat elämykset huvit 15 11


elämykset 16 12 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit huvit

Keskeisen sijaintinsa vuoksi Keskustori on täydellinen kohtaamispaikka, jos esimerkiksi näkee kavereita ja on menossa kaupungille tai elokuviin. Pidän erityisesti Keskustorin tapahtumista, ilmaiskonserteista ja joulutorista. Jos minun pitäisi keksiä jotain parannettavaa, sanoisin, että tori saisi olla hieman siistimpi. En ole koskaan ollut huolissani Keskustorin turvallisuudesta. Asun ydinkeskustassa ja olen monesti kävellyt myöhään illalla kotiin torin läpi tuntematta oloani millään lailla uhatuksi tai turvattomaksi.”

M

AANANTAINA keskipäivällä Tampereen Keskustorilla on vilkasta. McDonald’sin edustalle on kerääntynyt joukko yläkouluikäisiä nuoria. Joku sytyttää tupakan. Vanha mies pälyilee kioskin kupeessa odottavan näköisenä kauppakassi kädessään. Vähän matkan päässä nuorisojengi seisoskelee ringissä. Toisaalla keski-ikäinen nainen istuu kivipenkillä syöden eväitään. Äkkiä tyyneys saa särön, kun poliisiauto kaartaa torin laidalle. Nuorisojengi säpsähtää. Pian he ratkeavat riemukkaaseen nauruun ja jatkavat rauhassa jutteluaan. Keskustorilla kohtaavat eri sukupolvet ja elämänpolut. Harmaan jääpinnan peittämä, hieman roskainen ja karuhko aukio ei vaikuta houkuttelevalta ajanviettopaikalta. Kuitenkin sen ohi kulkee päivittäin tuhansia tamperelaisia ja ulkopaikkakuntalaisia. Joillekin se on jopa päivittäinen oleskelupaikka. Tori on monessa mielessä Tampereen ydin. Täällä ihmiset tapaavat toisensa riippumatta iästä, asemasta tai lähtökohdasta elämään, joka päivä.

Tämä on kätevä kohtaamispaikka, johon sopia tapaaminen kaverin kanssa. Juuri nyt itse asiassa odotan tässä kaveria. En vietä täällä muuten aikaa, eikä Keskustorilla ole minulle muuta varsinaista merkitystä. Kuljen tästä ohi ja odotan bussia. Joskus täällä hengailee liikaa epämääräistä porukkaa, mikä vähän häiritsee.” Tyttö, 15 v.

Tyttö, 16 v.

Keskustori on minulle vain ohikulkupaikka. Kävelen tästä lähes päivittäin töihin, mutta en kiinnitä tähän sen kummempaa huomiota. Kesäisin tapahtumia varten pystytetyt teltat ovat mielestäni rumia, mutta muista toritapahtumista pidän. Kun kävelen tästä ohi, en oikeastaan edes katso ympärilleni tai välitä näkymästä sen kummemmin.” Nainen, 60 v.

Vietän täällä päivittäin aikaa tunnista 8 tuntiin. Hengailemme täällä kavereiden kanssa, juttelemme, poltamme röökiä ja vain olemme. Joskus juomme. Juopot eivät häiritse minua, niitä saisi olla enemmänkin. Voisihan täällä olla nätimpääkin, laittaisivat vaikka kukkasia enemmän koristeeksi tai jotain.” Poika, 14 v.

kenelle keskustori kuuluu? tampereen yliopiston journalistiikan ja näyttelijäntyön opiskelijat käsittelevät aihetta journalistisen dokumenttiteatterin keinoin.


ajassa ajassa kartallakartalla luotain luotain näkymänäkymä media media ideat elämykset huvit 13 17

Kävelemme tästä päivittäin ohi duuniin ja hyppäämme päivän jälkeen bussiin. Käymme myös mielellämme erilaisissa toritapahtumissa, joita Keskustorilla järjestetään. Keskustorin siisteyteen saisi varsinkin kesällä kiinnittää enemmän huomiota. Silloin täällä oleskelee paljon epäilyttävää sakkia. Nyt talvella näkymä näyttää ihan siistiltä eikä ole muutenkaan valittamista.” Kaksi miestä, 50 v.

Keskustori on minulle vain ohikulkupaikka, jonka läpi kävelen ehkä kerran viikossa, sillä en asu täälläpäin enkä käy täälläpäin töissä. Olen muuten tyytyväinen Keskustoriin, mutta siisteydessä on parantamisen varaa. Jokainen täällä oleskeleva saisi ainakin hoitaa omat roskansa roskiin.” Nainen, 30 v.

esitykset ttt-klubilla 27.11. ja 9.12.

lisätietoja: www.ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/suomalainen-pressi-klubi


el채mykset 18 10 ajassa kartalla luotain n채kym채 media ideat el채mykset huvit huvit


ajassa ajassa kartallakartalla luotain luotain näkymänäkymä media media ideat elämykset huvit 19 11

Meidän oli pakko lähteä PIENPANIMOT Hankala alkoholilainsäädäntö johti yrityksen tien Tallinnaan. Kuvat: Jenni Toivonen Teksti: Annukka Tammilehto


elämykset 20 12 ajassa ajassa kartalla kartalla luotain luotain näkymä näkymä media media ideat elämykset huvit huvit

Sori Brewing haluaa tuottaa vahvan makuisia oluita. He hyödyntävät juomissaan marjoista ja yrteistä saatavia skandinaavisia makuja.

HAUSKEMPI TYÖ. Sen kaipuu sai Pyry Hurulan ja Heikki Uotilan perustamaan vuonna 2013 pienpanimo Sori Brewingin Tallinnaan. Uotila myi Zalandolla Saksassa naisten kenkiä ja Hurula työskenteli Helsingin energialla. Yhteisen yrityksen perustaminen pyöri molempien mielessä. Lopulta yritysidea löytyi oluiden maailmasta. Kiinnostus oluisiin juontaa juurensa opiskeluaikoihin Tampereelle. Kauppatieteen opiskelijat Uotila ja Hurula tutustuivat Boomareiden olutseura Bosan kautta. Miehet saivat lopetusuhan alla olleen seuran huolehdittavakseen. – Olutseuran illoissa tuli aina jauhettua ja uhottua, miten pystyttäisiin tekemään parempia oluita. Jossain vaiheessa oli ryhdyttävä sanoista tekoihin. Yritystoiminta alkoi vuonna 2014, kun joukkorahoituksella oli saatu kerättyä kasaan puoli miljoonaa euroa. Sori Brewingin liikeideana on tehdä oluita samalla tavoin, kuin on tehty vuosisatoja, mutta kaikilla osa-alueilla vielä vähän paremmin. Oluen valmistuksen Hurula ja Uotila aloittivat opiskeluaikoina Sorin saunalla luotsatessaan Bosan toimintaa. Yliopistoaikojen merkityksellisyys näkyy yrityksen nimessä. Sori muistuttaa oluenvalmistuksen alku-

metreistä ja on perustajien anteeksipyyntö siitä, että yritys perustettiin Viroon eikä Suomeen. – Haluamme tehdä vahvoja oluita ja luoda kansainvälisen brändin. Huomasimme, ettei Suomi tässä yhtälössä toimi. Tallinna on kuitenkin jo melkein osa Etelä-Helsinkiä. SUOMALAINEN alkoholinlainsäädäntö

on pienpanimoyrittäjän kannalta hankala. Vahvan makuisissa oluissa myös alkoholipitoisuus on hieman suurempi. Suomessa keskioluen rajaksi on säädetty 4,7 tilavuusprosenttia. Vain Alkolla on Suomessa oikeus myydä vahvempia oluita. Virossa vahvat oluet ovat helpommin saatavilla, sillä niitä myydään tavallisissa elintarvikeliikkeissä. Hurulan mukaan vahvat oluet herättävät ulkomailla kiinnostusta. Viemällä tuotantonsa ulkomaille Sori Brewing halusi olla edistämässä Suomen alkoholilainsäädännön muuttamista. – Parasta näpäyttämistä on toimia esimerkkinä. Halusimme näyttää, että vaihtoehtoja on. Suomi on osa Eurooppaa, eikä se voi olla enää eristäytynyt takapajula. Pienpanimot ovat varteenotettavia työllistäjiä. Sori Brewingissä työskentelee Hu-

rulan ja Uotilan lisäksi 2 oluen valmistajaa sekä ajoittain kausiapulaisia. Tällä hetkellä yritys etsii uutta työvoimaa, ja vuoden loppuun mennessä on tarkoitus palkata 2 henkilöä lisää. Hurula arvelee, että ensi vuonna yrityksessä työskentelee jo tuplasti enemmän ihmisiä. SORI BREWING tuottaa tällä hetkellä 8:aa erilaista olutta. Inspiraatio uusiin oluisiin syntyy usein halusta ikuistaa jokin elämys tai kokemus. Sori Brewing haluaa kokeilla uusia makuja eikä tyytyä tuttuun ja turvalliseen. Siksi yrityksen oluita usein joko rakastetaan tai vihataan. Hurulan mukaan osa yrityksen oluista myy paremmin muilla kuin Suomen markkinoilla, sillä eri kansallisuuksilla on erilaiset maut. Kansainvälisyys mahdollistaa erilaisten oluiden tekemisen. Sori Brewingin tuotantoa menee tällä hetkellä Viroon, Suomeen, Latviaan, Hollantiin ja Isoon-Britanniaan. Laajennushaaveita riittää. Hurulan ja Uotilan haaveissa siintää toisen panimon avaaminen. Suurimpana haaveena on omistaa panimoravintola Yhdysvaltojen Länsirannikolla. – Tuplasimme juuri tuotantokapasiteet-

timme. Haluaisimme perustaa ravintolan Tallinnaan, Helsinkiin ja mahdollisesti myös Tampereelle, jossa yrityksen juuret ovat. Hyvien muistojen lisäksi muitakin kytköksiä Tampereelle on. Yrityksellä on tamperelaisia osakkeenomistajia. Esimerkiksi Gastropub-ravintoloitsijat ovat sijoittaneet pienpanimon toimintaan. Myös yleisön on ollut noin viikon ajan mahdollista sijoittaa yrityksen toimintaan. Hurulan mukaan pienpanimo on kiinnostava ja hauska sijoitus. Monelle tärkeää on se, että tuntee yrittäjät, eikä sijoituskohde ole kasvoton suuryritys. Sori Brewing tekee paljon yhteistyötä muiden panimoiden kanssa. Esimerkiksi Hollannin markkinat avautuivat yritykselle toisen panimon kautta. PIENPANIMO sijaitsee Tallinnassa, neuvostoliittolaisaikaisella teollisuusalueella. Tila oli Hurulan mukaan aluksi todella huonossa kunnossa. Lisäksi perustajien toiveena oli ollut sijainti ensimmäisessä ei suinkaan kolmannessa kerroksessa. – Tapasimme näytössä paljon venäläisiä, joilta kysyimme, kuinka tuomme tuhansien kilojen oluttankkeja sisälle. He vastasivat,


ajassa ajassa kartallakartalla luotain luotain näkymänäkymä media media ideat elämykset elämykset huvit huvit 21 13

Oluttankit piti vinssata nosturilla Tallinnan vanhalla teollisuusalueella sijaitsevan panimon kolmanteen kerrokseen.

ettei se ole ongelma. Tila on rakennettu niin, että katossa olevilla nostureilla pystytään tuomaan tavaraa sisälle. Hurulan mukaan tarvittiin paljon mielikuvitusta, että tilassa pystyi näkemään jotain kaunista. Nyt panimoa voisi kuvailla industriaalishenkiseksi, melko askeettiseksi, mutta omalla tavallaan hauskaksi väriläiskäksi. Tunnelmaa luo pitkä ja korkea teollisuushalli katossa roikkuvine nostureineen. Tila oli neliöhinnaltaan myös edullinen. Samanlaisesta olisi Suomessa saanut maksaa lähes 10 kertaa enemmän. VIROLAISESSA ja suomalaisessa neuvottelukulttuurissa on eroja. Hurulan mukaan suomalaiselle neuvottelijalle yritetään aina myydä Virossa huomattavasti kalliimmalla. Siksi paikallinen neuvottelija usein nopeuttaa asioita. Panimoalalla on Hurulan mukaan menossa hurja kasvukausi. Yhdysvalloista lähtenyt kasvu alkaa vasta nyt näkyä Euroopassa. – Euroopassa ja varsinkin Suomessa tullaan aina vähän jäljessä. Suomessa on noin 50 käsityöpanimoa ja Virossa 15. Italiassa pienpanimoita on jo 900.

Pienpanimo järjestää vierailukierroksia, joilla pääsee myös maistelemaan yrityksen omia oluita. Hurulan mukaan tänä vuonna on käynyt yli 1 000 vierailijaa. MOTTONA pienpanimolla on tuottaa vakavia oluita vähemmän vakaville ihmisille. Hurula kertoo, että yritystoiminnan lähtökohtana on pilke silmäkulmassa tekeminen. – Mikä on lama-aikana parempaa kuin se, että ihmisillä ei ole varaa ylähyllyn kalleimpaan viiniin, mutta voi olla kalleimpaan olueen. Kaikilla pienpanimoilla on oma tyylinsä. Hurula ja Uotila ovat tiukasti mukana myös luovassa kehittelytyössä. – Samaan aikaan kuoritaan greippejä, mietitään rahoitusta ja annetaan haastatteluja. Paperinpyöritystäkin on paljon, joten sitä kammoksuvalla tämä ei sovi. Työpäiviin kuuluu poikkeuksetta kiire ja pieni paniikki. Hurula ja Uotila tekevät yleensä yli 12 tuntisia päiviä välillä 7 päivänä viikossa. Hurulan mukaan yrittäminen vaatii tietynlaista hullua intohimoa. – Olen onnistunut hankkimaan sellaisen työn, että pahin pelkoni on se, että joudun olemaan pois töistä.

Sori Brewing arvostaa hyviä verkostoja. Yritys järjestää vierailukäyntejä ja vierailee itse muissa panimoissa.


elämykset 22 14 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit huvit

Suomen suosituin puheviestijä YOUTUBE Ihmiset tunnistavat Miisa Rotola-Pukkilan kadulla päivittäin. Hänen Youtube-

videonsa ovat viihdyttäviä, nopeasti katsottavia pätkiä, joilla ei turhia löpistä.

LAURA TALVITIE

Miisa Rotola-Pukkilan Youtube-ura ja puheviestinnän opinnot tukevat toisiaan.

NUOREN NAISEN kasvot selittävät kameralle vitkuttelun keinoista. On pakko katsoa uudet Modernin perheen jaksot Netflixistä ennen kuin käy kiinni valtavaan pyykkivuoreen. Ääni on selkeä ja innokas. Tuntuu, kuin hän olisi aivan vierellä. – Olen julkaissut videon joka perjantai kello 15 kahden vuoden ajan. Homma pysyy aitona, koska ajattelen tätä harrastuksena, en työnä. Miisa Rotola-Pukkilan Youtube-kanava Mmiisas on videopalvelun tilatuin suomenkielinen vlogi-, eli videoblogikanava. Innostus videoiden tekemiseen lähti Rotola-Pukkilan Even angels will fall -blogin lukijoiden pyynnöstä vuonna 2013. Lukijat halusivat kuulla kirjoittajan äänen ja tietää, minkälainen hän oikeasti on. Suosio Youtuben puolella kasvoi hiljalleen, ja hän siirtyi sinne kokonaan. Rotola-Pukkilalle videoiden tekeminen on jatkuvaa ajatusprosessia. Kuvaamiseen ja editoimiseen menee kokonainen päivä. Vaikeinta on uusien ideoiden keksiminen, sillä tubettajia on valtavasti ympäri maailman. – Kuulun pienempään porukkaan, joka käsikirjoittaa kaikki videonsa. Haluan, että

ne ovat viihdyttäviä ja napakoita pätkiä. Rotola-Pukkilan kanavaa seuraavat lapset ja vanhukset, ja hänet tunnistetaan kadulla. Hänen videotaan Auschwitzin keskitysleiristä on käytetty historian tunnin oppimateriaalina. Kanava on suunnattu kaikenikäisille. – En halua pikkukakkostäti-oloa kanavallani. On mukavaa kuulla, että vanhemmatkin ihmiset katsovat videoitani.

Nautin videoiden tekemisestä. Teen tätä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä.

LUKION PÄÄTETTYÄÄN Rotola-Pukkila piti välivuoden. Viime keväänä ystävän rohkaisu sai hänet hakemaan puheviestinnän opintoihin Tampereen yliopistoon. Pitkät mediakoulutuksen perinteet ja ennalta tuntematon kaupunki herättivät kiin-

nostuksen. Hakeminen kannatti, sillä Youtube ja puheviestintä ovat tukeneet toisiaan. Luennoilta on herännyt ideoita videoiden sisältöihin ja tietämystä Youtube-markkinoinnista on hyödynnetty tieteellisessä artikkelissa. Aikataulu on kuitenkin tiivis. – Haluan tehdä joka viikko videoita, joten toivoisin, ettei tarvitsisi opintojen takia pitää taukoa. Kalenterini on tupaten täynnä. Kevät näyttää olevan vielä raskaampi. Hankala työllisyystilanne media-alalla ei Rotola-Pukkilaa huoleta. Viestintäkonsultin tehtävät kiinnostavat, sillä ihmisten välinen vuorovaikutus on hänestä mielenkiintoista. – Uskon, että tulevaisuudessa riittää töitä. On hyvä, että minulla on Youtube-ura taustalla, mutta haluan koulutuksen sen rinnalle. Toivottavasti se on hyvä yhdistelmä. YOUTUBE on tuonut Rotola-Pukkilalle itsevarmuutta ja väylän viedä omia ajatuksia maailmalle. Tavoitteena ei ole koskaan ollut menestyminen, vaan sen tekeminen, mikä tuntuu omalta. – Nautin videoiden tekemisestä. Teen tätä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Veera Tuupanen

KUKA?

Miisa Rotola-Pukkila

○ 20-vuotias ○ Pitää Mmiisas Youtubekanavaa ja kirjoittaa Even angels will fall -blogia. ○ Kanavalla on yli 200 000 tilaajaa ja videoilla yli 25,5 miljoonaa katselukertaa. ○ Voitti Vuoden naisvloggaaja -palkinnon Tubecon-tapahtumassa elokuussa 2015. ○ Opiskelee ensimmäistä vuotta puheviestintää Tampereen yliopistossa.


ajassa ajassa kartalla kartalla luotain luotain näkymä näkymä media media ideat ideat elämykset elämykset huvit huvit 23 15

⋆ MITÄ IHMETTÄ?

Nokia ei tunnusta Kosovoa MEDIAPELIÄ

Here-karttapalvelu unohtaa Kosovon ja Palestiinan. DANIEL HELANDER

NOKIAN KEHITTÄMÄÄ Here-karttapalvelua käyttä-

vät esimerkiksi Instagram, Windows-puhelimet, Yahoo! sekä Toyotan, BMW:n, Fordin ja Mercedes-Benzin navigointijärjestelmät. Valtioiden rajat on merkitty karttoihin yhtenäisellä viivalla, kun taas alueita ja maakuntia on merkitty katkoviivalla. Vaikka 111 Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) jäsenvaltiota on tunnustanut Kosovon itsenäiseksi valtioksi, on Nokian Here päättänyt merkitä Kosovon Serbian maakunnaksi. Serbia ja 81 muuta YK:n jäsenvaltiota kieltäytyvät tunnustamasta itsenäisyyttä. Samankaltainen tilanne on Palestiinalla. Sen on tunnustanut 136 jäsenvaltiota. Silti Palestiina ja Gazan kaista ovat Nokian Herelle Israelin valtiota. Suomi on tunnustanut Kosovon, muttei Palestiinaa. Valtion karttakelpoisuus on palveluiden kehittäjien käsissä. Myös Google Maps merkitsee molemmat maat epäselvästi. Serbian reunassa olevan alueen päällä lukee sentään Kosovo. Palestiinalle ei suoda edes nimeä.

⋆ MIKSI NÄIN?

Tosielämän Vallan linnake Tanskalaisen poliittisen draamasarjan Vallan linnakkeen kolmas kausi päättyi juuri Suomessa. Tuotantokauden aikana sarjan päähenkilö, kuvitteellisen keskustapuolueen johtohahmo perustaa oman puolueen, koska kokee, ettei pysty enää vaikuttamaan vanhan puolueensa toimintaan. Paavo Väyrynen ilmoitti viikko sitten uuden puolueen perustamisesta.

Vallan linnakkeessa puolueen perustajalla on aluksi vaikeuksia saada puolueeseen jäseniä ja ehdokkaita vaihtamaan puoluetta. Uskotteko, että teillä tulee olemaan samankaltaisia ongelmia? – Ensisijassa tähtäämme eduskuntavaaleihin. Tavoitteenamme on saada täydet listat ehdokkaita. Tukiryhmässä oli eilen noin 1000 henkilöä ja kannatuskorttejakin on tullut pikku hiljaa. Uskon, että voimme

saada hyvinkin vahvan kannatuksen eduskuntavaaleissa. Tv-draaman tutkija Iiris Ruoho, miten poliittiset draamat ja politiikka vaikuttavat toisiinsa? – Suoria vaikutuksia on vaikea tutkia. Draamat ottavat enemmänkin aineksia meneillään olevista muutoksista. Vallan linnakkeeseen ajatus uudesta puolueesta on varmaan saatu siitä, että puolueiden sisällä ollaan aiempaa jakautuneempia esimerkiksi Euroopan unionista. Ilmiö on yleinen maailmalla, että vanhoja puolueita kuolee ja uusia syntyy, koska omat mielipiteet eivät enää kohtaa puolueen kanssa. Sonja Parkkinen

⋆ GRADU PAKETISSA

Silja Eisto: ”Lukija ei ole häiriötekijä, joka villiintyy täydenkuun aikaan” Kokemuksia Aamulehden yhteiskehittelynä toteutetusta tabloidiuudistuksesta. Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2016.

Amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigan loppuottelu Super Bowl kerää joka vuosi suomalaiset yökukkujat television ääreen. Kaikkia mahtipontinen ottelu ei tänä vuonna miellyttänyt. “Aikajanassani tuli Beyonce varmaan 10 kertaa, ennen ensimmäistä voittajan/tuloksen mainitsevaa twiittiä. #NFLfi #SuperBowl #Twitter” @LasPent “Kuten uskonto ja valtio, pitäisi toisistaan erottaa myös, urheilu ja musiikki. #superbowl” @PuoliNelson “Lajia seuraamattoman (tyhmä) kysymys: miksi amerikkalainen jalkapallo on jalkapalloa? Eihän jaloilla tehdä mitään erityistä. #NFLfi #SB50” @LassiPekkarinen “Jenkkifutiksessa on enemmän taktisia kiemuroita ja kummallisuuksia kuin keskivertonaisella mielialanvaihteluita kuukautisten aikana. #NFLfi” @petteripoukka Sonja Parkkinen

⋆ LÄMPENEE

Tavis syrjäyttää julkkikset tosi-tv:n valokeilassa Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

AAMULEHDEN TABLOIDIUUDISTUS toteutettiin yhteistyössä lukijaraadin kanssa. Gradussa tutkittiin, miten lehden tekijät ja raadin osallistujat kokivat yhteiskehittelyn. Tekijät saivat tutustua paremmin lehden lukijoihin ja osallistujat lehden teon maailmaan. Lehti- ja lukijasuhteen koettiin syventyneen. Sonja Parkkinen

kallio.saara.m@student.uta.fi

Innokas some-vanhempi ryöstää jälkikasvunsa lapsuuden.

Sonja Parkkinen

Europarlamentin jäsen ja pitkäaikainen keskustavaikuttaja Paavo Väyrynen, oletteko katsoneet Vallan linnake -televisiodraamaa? – Katsoin ensimmäisen tuotantokauden silloin, kun se tuli, mutta en ole nähnyt kolmatta tuotantokautta. Ehkä täytyy katsoa.

Saara Kallio

TELEVISION KIRKKAIMPIA TÄHTIÄ ovat yhä useammin tavalliset ihmiset. Julkkis kelpaa nykyään reality-ohjelmaan vain, jos siinä muistellaan menneitä ja itketään muiden julkimojen kanssa. Tällä viikolla Antero Mertaranta ruotii urheilulegendojen kanssa voitot ja häviöt. Samaan aikaan kuvataan Teemu Selänteen isännöimää Supertähdet-ohjelmaa, jossa nyyhkyttävät kuitenkin eri urheilutähdet kuin Mertarannan kanssa. Kanavat metsästävät uusia tavistähtiä aiempaa innokkaammin ja tällä hetkellä auki onkin lähes 10 erilaista hakua. Hakulomakkeen voi täyttää, jos olet hottis, valmis menemään naimisiin ensitreffeillä, laihduttamaan elämänkumppanisi kanssa 30 kiloa tai taidat hittibiisien säkeistöt unissasi. Mukaan voit päästä myös, jos haluat myydä perintöastiastosi tai olet kriisistä selviytynyt nainen, joka kaipaa muodonmuutosta. Sonja Parkkinen

LAPSUUTENI MAHTUU muutamiin kansiin ja pariin VHS-kasettiin. Löytyy vauvakirja tukkatupsuineen, kuvia pääsiäisnoidista, sisarusten vesileikeistä ja 90-luvun Kreikan matkasta. Säilytän niitä kuin hauraita aarteita ja palaan niiden avulla lapsuuden tuoksuihin ja tuntemuksiin. Mediamurroksessa kasvaneiden lapsuus kuuluu muillekin kuin heille. Nykypäivän pienet ihmiset kasvavat isoiksi sosiaalisen median blogeissa ja Facebookin uutisvirrassa. Heitä seuraavat kymmenet, sadat tai jopa tuhannet silmäparit. Kyse on ilmiöstä nimeltä sharenting, joka juontuu englannin kielen sanoista parenting ja sharing. Vanhemmat siirtävät siis yksityisen ja julkisen rajapintaa tuomalla julkisuuteen jotain varsin herkkää: lastensa kasvun ja kehityksen. SHARENTING-ILMIÖÖN liittyy paljon riskitekijöitä. The Guardian-lehden haastatteleman psykologi Aric Sigmanin mukaan on epäselvää kuinka tulevaisuuden aikuiset reagoivat jaettuun lapsuuteensa. Yksi lapsen minuutta vahvistavista tekijöistä on nimittäin yksityisyys: osa häntä koskevasta tiedosta kuuluu vain hänelle. On olemassa myös selkeämpiä vaaroja. Lasten kuvat voivat päätyä lapsipornosivustoille tai heidän identiteettinsä voidaan varastaa. Internetturvallisuusfirma AVG:n mukaan jopa kolmasosa brittilapsista on jo kuvattuna internetissä. Lapsen digitaalinen jalanjälki saattaa alkaa muodostua jo ennen hänen syntymäänsä, jos vanhemmat lataavat sosiaaliseen mediaan lapsensa ultraäänikuvan. Vaarallisuuden lisäksi julkinen lapsuus saattaa aiheuttaa epämukavuutta. Millaisia kuvia tai tarinoita löydämme tulevaisuuden poliitikkojen tai urheilijoiden lapsuudesta? Naureskellaanko ennen työhaastattelua hakijoiden pottavideoille? MIKSI VANHEMMAT sitten jakavat tietoa jälkeläisistään sosiaalisessa mediassa? The Guardianin haastattelemien blogistien mukaan osa vanhemmista kaipaa vertaistukea vaikeiden aikojen keskellä. Toiset tahtovat ylläpitää kulisseja, ja toiset tahtovat romuttaa realismilla myytit täydellisyydestä. Kyse on myös rakkaudesta ja onnesta: pakahduttava tunne on saatava jakaa. Pienelle räkänokalle saattaa kuitenkin jäädä erilainen kuva lapsuuden hiekkalaatikkoleikeistä. Tuttiritari muistaakin älypuhelimen ja tabletin kajon, eikä vanhemman rakastavia ja ihailevia kasvoja. Jos lapsuus jaetaan sosiaalisessa mediassa, on vaarana että se unohdetaan jakaa lapsen kanssa.


elämykset 24 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat 6 elämykset huvit huvit

Metsä vei järkeni PIMEYS Metsään sisältyy useita mielikuvia

vaaroista ja peloista. Mitä tapahtuu, kun mieli altistetaan niille?

LAPSENA PELKÄSIN pimeää. Yhä iltaisin kaduilla kulkiessani vilkaisen olkani ylitse tietyin väliajoin. Pimeän pelko on yleistä lapsilla, mutta aikuisetkin saattavat kärsiä siitä. En pelkää enää pimeää niin, että se haittaisi elämääni, mutta metsässä ei ole vain pimeää, siellä on ääniä, eläimiä ja mielikuvia. Siksi vietän tämän yön yksin metsässä – kohdatakseni pelkoni. Maa on sammaleen peittämää, aivan kuin kävelisin tyynyillä. Kuljen havumetsässä ja etsin sopivaa paikkaa teltalleni. Löydän melko tasaisen kohdan, joka on neljän puun ympäröimä. Tässä vaiheessa en voi enää perääntyä, joten pystytän teltan vikisemättä. Marraskuinen metsä alkaa täyttyä pimeydestä. Päivänvalossa niin rauhoittava ja vihreä paikka muuttuu joka minuutilla epäystävällisemmäksi ja tummemmaksi. Kello on 15:51, aurinko laskee. Seuraavan 16 tunnin ajan minulla on seuranani vain puut, kivet, sammaleet ja pimeys. Viimeinenkin valonsäde on nyt poissa, ja istun telttani suojassa. Jokainen kuulemani rasahdus tihentää sydämeni lyöntiä. Kuvittelen metsään suden tai jotain muuta pahaa. Yritän olla ääneti, sillä jos ulkona on jotain, en halua kiinnittää sen huomiota. Jonkin matkan päässä olevalta kivimurskaamolta kuuluu jatkuvaa pauketta, joka melkein rauhoittaa minua. MIKSI ME pelkäämme metsää? Onko ihmisillä jokin sisäänrakennettu ajatus pimeästä metsästä, jonka takia me pelkäämme? Todellisuudessa metsä on melko vaaraton paikka. Karhun tai suden kohtaaminen on epätodennäköistä, sillä ne pelkäävät ihmisiä enemmän kuin me niitä. Pimeän metsän pelko pohjautuu järjenvastaiselle ajattelulle. On todennäköisempää loukkaantua tai joutua vaaran uhkaamaksi silloin, kun kävelee lauantai-iltana kaupungilla. Pelon ensisijainen tehtävä on suojata vaaroilta. Evoluutiopsykologian mukaan tunteet kertovat, onko tilanne sellainen, jossa on odotettavissa jotain hyvää ja palkitsevaa vai onko siinä jokin uhka. Uhka saa ihmisen


ajassa ajassa kartallakartalla luotainluotain näkymänäkymä media media ideat elämykset huvit 25 7 PERTTI NEUVONEN

valppaaksi ja aiheuttaa pelkoa. Pimeän metsän pelko voi siis tulla evoluution kautta ajoilta, jolloin ihminen asui taivasalla. IHMINEN TULKITSEE havaintoja helposti väärin, jos ne ovat monitulkintaisia, kertoo psykologian professori Jukka Hyönä. – Jos on meluisa tilanne ja joku sanoo jotain, mitä ei oikein kuule, se saatetaan kuulla väärin ennakko-odotuksen mukaan. Kuultua joko toivotaan tai pelätään, sanoo Hyönä. Sama pätee pimeässä metsässä. Kun näkökyky rajoittuu pimeän takia, mieli voi muuttaa ison kiven karhuksi tai putoavan oksan hyökkääväksi sudeksi. Havainnon tulkitsemista määrittää ihmisen ennakkoodotus kyseisestä tilanteesta. Pimeässä metsässä vallitsevat odotukset ovat usein pelon määrittämiä. Väärintunnistetut havainnot saattavat vahvistaa ennakko-odotuksia silloin, kun tulkinnat ovat niiden mukaisia. – Pahimmassa tapauksessa voi lähteä paniikissa juoksemaan, vaikka todellisuudessa havainto olisi vain pikkulintu. TUULENPUUSKAT tanssivat puiden latvoissa ja heittävät vesipisaroita telttaani vasten. On ollut tunnin ajan pilkkopimeää, enkä ole lähtenyt pois teltan suojista. Pieni led-lyhty tuo turvaa. Pakotan itseni ulos. Teltan vetoketjun avaaminen ei ole miellyttävää, koska en tiedä, mikä minua pimeydessä odottaa. Otsalamppuni kirkas valokeila valaisee metsän edessäni. En voi olla pyörittelemättä päätäni, skannaan metsän niin hyvin kuin pystyn. Siellä ei ole mitään. Eväspussistani löytyy valmiskeittoa, nuudeleita ja kaakaota, joten lämmitän vettä retkikeittimellä. Odotellessani joudun kohtaamaan metsässä vallitsevan pimeyden. Silloin tajuan, että olen aivan yksin. Mieleni valtaa pelko ja ahdistus. Näen edessäni suuren kiven, joka voisi yhtä hyvin olla karhu. Kuusikossa väijyvät kaikkien katsomieni kauhuelokuvien murhaajat.

Pääni sisällä vilisee asioita, jotka pahentavat pelkoani. Vesi kiehuu. Palaan tyytyväisenä telttaani lämpimän veden kanssa. On aika valmistaa juhlaillallinen. Kun kaadan vettä tomaatti-vuohenjuustokeittojauheen päälle, mieleni rakentaa jälleen ajatuksia pelon alistamana. Haistan vuohenjuuston vahvana. Yhdistän sen heti siihen, että sudet jahtaavat lampaita, ja kuvittelen, että sudet haistavat vuohenjuustoni. Ajatukseni ovat järjettömiä, ja sen tiedostaminen lopulta rauhoittaa minut.

Pakotan itseni ulos. Teltan vetoketjun avaaminen ei ole miellyttävää, koska en tiedä, mikä minua pimeydessä odottaa.

Äitini soittaa, ja kerron hänelle vuohenjuustotarinani. Hän nauraa, ja nauran itsekin. Puhelimen avulla saan hetkittäisen helpotuksen pelkooni. Tuuli yltyy ja lämpötila alkaa hiljaa pudota. PELON kohtaaminen voi muuttaa ennakko-odotuksia. Todellisuudelle on annettava mahdollisuus, jotta peloista pääsee irti. – Kun jokin jossain vilahtaa, ja ei lähdekään juoksujalkaa pakoon, voi kohdata todellisuuden, joka onkin koiranulkoiluttaja tai jokin pieni piipertäjä, Hyönä sanoo. Metsässä usein vieraileminen voi lieventää pelkoa. Esimerkiksi fobioiden hoitoon

käytetään poisherkistämismenetelmää, jossa fobiasta kärsivä henkilö altistetaan pelon aiheuttajalle, ensin pieninä annoksina ja lopulta suurempina. Tarkoitus on saada pelko häipymään myönteisten kokemuksien kautta. Metsässä liikkuvan ihmisen ennakkoodotuksiin voi vaikuttaa myös se, minkä takia sinne mennään. Esimerkiksi metsästäjä toivoo näkevänsä hämärässä metsässä liikettä, koska liike tarkoittaa mahdollisesti saalista. – Se, mitä on mennyt metsään tekemään, saattaa muuttaa tunnelman, tunteet ja tulkinnat täysin. OLEN OLLUT metsässä 3 tuntia. Aika kuluu mielestäni normaalia hitaammin silloin, kun on epämiellyttävässä paikassa. Alan kaivata kotini lämpöä, televisiota, muita ihmisiä. Jos jakaisin tämän kokemuksen jonkun toisen kanssa, voisi olla jopa mukavaa. Nyt kuitenkin olen pimeydessä vain pelko seuranani. Tuntuu kuin ulkoa kuuluisi koko ajan enemmän rasahduksia. Pelko ei ole vielä hellittänyt. Jostain kuuluu koiran haukuntaa. Ehkä se on aistinut pimeydessä jotain ja pelkää. Haluaisin vain mennä nukkumaan, mutta vielä on liian aikaista. Lisäksi minun on mentävä ulos ja kohdattava pelkoni. Avaan teltan vetoketjun ja ryntään ulos. Päätän olla pelkäämättä. Seison keskellä metsää ja tuijotan pimeään. Siellä ei ole vieläkään mitään, mutta päätökseni olla pelkäämättä vesittyy heti. Pelko pitelee minua kourassaan, ja jähmetyn paikoilleni. Pelon nöyryyttämänä palaan takaisin telttaan. Siellä tunnen oloni yllättävän turvalliseksi. Sitä tunnetta lisätäkseni käperryn makuupussiin. Ensimmäiset sadepisarat kopisevat telttani kattoon. HYÖNÄN MUKAAN teltassa oleminen keskellä pimeää metsää on optimaalinen asetelma sille, että mieli alkaa rakentaa pelkoja ennakko-odotusten pohjalta. Kun

ulkoa kuuluu risahduksia ja rasahduksia, et tule lopulta koskaan tietämään, mikä se oli, ellet mene ulos katsomaan. Rasahdus kannattaa käydä tarkistamassa, sillä sen selvittämättä jättäminen voi vahvistaa ennakko-odotusta vaarasta. MAKUUPUSSISSA on hämmästyttävän lämmin, vaikka pian on keskiyö. Pyörin levottomana pienessä tilassa ja yritän nukahtaa. Sade piiskaa telttaa entistä rajummin ja tuuli ujeltaa lujaa. Puhelimen tuominen saattoi lopulta olla virhe. Ystäväni soittavat pilapuheluita ja lähettävät viestejä oudosta numerosta. Saan kuvaviestin, jossa nahkahanskainen hahmo tarttuu kuusenoksaan, ja alla lukee: tulossa. Pelottelu toimii. Kuulen askelia. Havahdun ylös ja jatkan kuuntelemista. Nyt kuulen jälleen, mutta tällä kertaa eri puolelta telttaa. Sitten kuulen autonoven paukahduksen ja sen jälkeen moottorisahan sekä suden ulvonnan. Ei, en ole sekoamassa, enkä myöskään kauhuelokuvassa. Sade ja tuuli pauhaavat ja luovat äänimaailman, joka altistaa minut väärintunnistamiselle. Mieleni muuttaa kuulemani asiat sellaisiksi, joita pelkään. Jos ajattelen järjelläni enkä tunteillani, tiedän että kuulemani asiat eivät ole todellisuutta. Silti pelko saa minut epäröimään. En nukahda vielä moneen tuntiin. Kuuntelen ääniä ympärilläni enkä voi olla varma, mistä ne tulevat. HERÄTYSKELLONI soittaa aamuseitsemältä. Telttakankaan läpi ei vielä tule valoa. Kaivan puhelimeni esille ja uneliaisuuteni vaihtuu järkytykseen. Pariisissa yli 120 ihmistä on kuollut terrori-iskussa ja satoja loukkaantunut. Saan surullisen konkreettisen esimerkin siitä, miten kaupungit ovat vaarallisempia paikkoja kuin metsät. Minä vietin yöni turvallisessa paikassa – metsässä, jota niin kovasti pelkäsin. Pertti Neuvonen


ideat elämykset 26 18 ajassa ajassa kartalla kartalla luotain luotain näkymä näkymä media ideat media elämykset huvit huvit

Tosi-tv kymmenessä sekunnissa

MIKÄ?

Snapchat ○ Älypuhelinsovellus, jolla lähetetään kuvia ja videoita, eli snäppejä. ○ Kuvat ja videot kestävät maksimissaan 10 sekuntia ○ Snäpit eivät tallennu puhelimeen, vaan katoavat heti avaamisen jälkeen ○ Snäpit lähetetään kavereille tai tallennetaan omaan tarinaan, missä ne säilyvät vuorokauden ajan ottohetkestä ○ Kuvan lähettäjän ja vastaanottajan pitää olla Snapchat-kavereita ○ Kuvat ja videot otetaan tilanteessa ja muokkausmahdollisuudet ovat rajalliset ○ Päivittäin lähetetään 400 miljoonaa snäppiä

SNAPCHAT Maailman nopeimmin

kasvava viestisovellus erottuu muusta somesta rosoisuudellaan.

NYT! Yhdistän Snapchatin videopuhelun somejulkkiksen kanssa. – Eihän haittaa, jos syön tässä samalla, vastaa Paju Purovuo, 26, suu täynnä puuroa. Purovuo on listattu yhdeksi Snapchatin suureksi suomalaiseksi. Viime viikonloppuna Purovuo lauloi seuraajilleen toivekatkelmia 90-luvun hiteistä. Purovuon huumoripohjaisia videopätkiä on katsonut parhaimmillaan yli 1 200 ihmistä. Itsekin blogia pitänyt Purovuo uskoo, että snäpeissä ihmiset osaavat olla aidompia kuin esimerkiksi loppuunsa hiotuissa blogeissa. Purovuon mielestä sovelluksessa tärkeintä ovat hauskat jutut ja mielenkiintoiset persoonat. Snapchattien lähettäminen, snäppäily, on koukuttavaa.

– Ei tarvitse katsoa iltaisin Netflixiä. Snäpit ovat elämän tosi-tv:tä. Toisin kuin lähes kaikissa muissa sosiaalisissa medioissa, Snapchatissa ei kerätä tykkäyksiä, jakoja tai seuraajia. Snäpit eivät myöskään tallennu käyttäjän profiiliin muiden katseltaviksi. Kuvien ei tarvitse olla yhtä harkittuja kuin Facebookissa. MIES ISTUU BUSSISSA, pelleilee koirapuistossa, keittää kahvia ja puhuu etukameralleen. Pääasiassa puhuu. Kymmenen sekunnin videot toisensa perään muodostavat tajunnanvirtaisen Mieskettu-snäppääjän videopäiväkirjan. Lähetän Miesketulle videon ja kysyn häntä haastateltavaksi. Muutamassa minuutissa saan vastauksen.

Snapchat-persoonalle haastattelu käy vaikka heti. Konsta Kettunen, 26, mieltää itsensä snapchattailun pioneeriksi. Helsinkiläisen mainostuotantoyhtiön katolla tuulee, ja kuvaruutuun ilmestyy miehen snäpeistä tutut pitkät punaiset hiukset. – Snapchatissa ei voi feikata fiilistä ja tunteita. Etukamera vaan laitetaan päälle. Siitä puuttuu kaikki suunnittelu, harkittu tarinankerronta ja editointi. VUONNA 2014 palvelu nimettiin maailman nopeimmin kasvavaksi some- ja viestisovellukseksi. Palvelun reaaliaikaisuus kiinnostaa myös yrityksiä. Erityisesti Yhdysvalloissa Snapchatin kautta järjestetään laajoja kilpailuja ja kampanjoita.

Suomessa sovellus teki varsinaisen läpimurtonsa vasta viime kesänä. Verohallinnon snäpeissä vilahtaa taukohuoneen pullapitkot. Videoilla annetaan virkamiehille kasvot ja yritetään muuttaa ihmisten mielikuvaa verohallinnosta. Radiokanava jakaa tunnelmia studioista ja festareilta. Snapchatilla voidaan rakentaa ihmisten ja yritysten julkisuuskuvaa tavoilla, mihin muut sosiaaliset mediat eivät pysty. Kettunen uskoo Snapchatin merkityksen markkinoinnissa kasvavan koko ajan. Uusi somesukupolvi haluaa kaiken nopeasti. Snapchat toimii siinä hyvin. Vilma Flinkman


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 27 19

HYMYTOIMITTAJA

OLLI PIETILÄINEN

NÄIN KOIN

Tessa Toni

toni.tessa.t@student.uta.fi

Peukalonäppäryydestä on tullut modernin parisuhteen määrittäjä. YHÄ USEAMPI rakkaustarina saa nykyisin alkunsa pienen pienestä peukalon liikkeestä. Älkääkä yrittäkö ymmärtää tätä väärin: tarkoitan tietenkin Tinderiä. Peukalolla pyyhkäistään tykkäämisen merkiksi puhelimen ruudulta syvälle sieluun tuijottavan unelmien uroksen tai naaraan kuva oikealle. Jos pärstä ei houkuttele, odottaa vasemmalle puolelle pyyhkäisemisen takana ikuinen unohdus. Tulevaisuuden mies- ja vaimobuffetissa riittää peukalolle selattavaa. Ujon littipeukun kohottaminen puolisoehdokkaalle baarin narikassa kotiinlähtöä vihjaavaksi merkiksi on utuinen muisto vain. Puoliso löytyy puhelimesta helpommin kuin koskaan aikaisemmin.

TOIMITTAJA SEAN RICKS juontaa uutta Perjantai-televisio-ohjelmaa yhdessä toimittaja Pekka Vahvasen kanssa. Viikoittainen ohjelma lähetetään suorana Tampereen TTT-klubilta Yle TV1:ltä. Vieraat keskustelevat liveyleisön edessä leppoisan Ricksin ja totisemman Vahvasen kanssa isoista teemoista. Viime jakson aiheena oli brändäys. Juontaja Ricksin brändi syntyy hymystä. – Mun pitää hymyillä niin maan perhanasti, hän kertoo ohjelmassa.

MUISTILISTA 18.–24.2.2016 TORSTAI

PERJANTAI

HANNA TUULONEN

LAUANTAI

SUNNUNTAI

MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. HARJOITTELU YK:SSA JA EU:SSA

PAHKASIKANÄYTTELY

KIRJAILIJAN POLKU -PANEELI

RAVINTOLAPÄIVÄ: KELICAFE

BULGARIALAISIA TANSSEJA

SKANDINAVIAN VAELLUSKULTTUURI

VAPAALLA -AFTERWORK

Infoa ja kokemuksia harjoittelusta.

Rakenna Pahkispropellihattu ja osallistu näyttelyopastukseen.

Paikalla Viitaakatemian entisiä opiskelijoita kertomassa omasta reitistään kirjailijaksi.

Keliakianuorten gluteeniton kahvila. Myynnissä muffinsseja, brownieta ja sämpylöitä.

Opi bulgarialaisia tansseja. Aiempaa kokemusta ei tarvita.

Luento jokaiselle, joka haaveilee Pohjois-Skandinaviassa vaeltamisesta.

Tutustu Tamperetalon orkesteriin. Tapaaminen aulassa.

Ilmainen

Ilmainen

Ilmainen

5€

Ilmainen

Ilmainen

Tampereen yliopisto, Linna-rakennus, sali K109 Kalevantie 5, Tampere klo 16–17.30

Mediamuseo Rupriikki, Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5, Tampere klo 15–17

Sampolan kirjasto Sammonkatu 2, Tampere klo 13–15

Tampereen stadion, voimistelusali 3 Ratinan rantatie 1 klo 17–18.30

Kirjasto Leija, Koivumäentie 2, Ylöjärvi klo 18

Tampere-talo Yliopistonkatu 55, Tampere klo 17

Keliakialiitto, Hammareninkatu 7, Tampere klo 12–15, maksu käteisellä

KUN HAAVIIN on tarttunut se oikea rakkauden hauki, kehittyy peukalotyö Tinderistä tutuksi tulleesta swaippailusta yhden suosituimman yhteydenpitosovelluksen, Whatsappin, näpyttelyyn. Jos parempi puolisko ei pysty pötköttämään fyysisesti kainalossa, on jatkuva yhteys silti taattu. Whatsapp näyttää näppärästi, milloin kullalla on sama sovellus auki ja ovatko lähetetyt viestit löytäneet oikeaan osoitteeseensa. Whatsapp-yhteyden ylläpitämisen lisäksi kultua kuuluu tägätä Instagramissa hauskoihin ja hellyyttäviin otoksiin, ja Snapchatissa aktiivisinta viestittelykaveria kuvaavan sydämen tulee löytyä seurustelukumppanin nimimerkin vierestä. Snapchatissa tekstin näpyttelemisen voi korvata lyhyillä ääni-, kuva- tai videoviesteillä. Kun ruudulta näkee, että viesti on avattu eikä vastausta ala kuulua, saattaa oman näyttöpäätteensä äärellä odotteleva puoliso tuskastua. Käsinkirjoitettujen rakkauskirjeiden viikkoja kestävä odottelu tuntuu vieraalta, kun vaihtoehtona on vastaanottaa pienempi kuin kolme -merkkiyhdistelmä rakkaudentunnustukseksi tässä ja nyt. Jos rakkauden kaivo tulee tägättyä, snäpättyä, twiitattua ja whatsapattua kuiviin, voi parisuhteen päättämiseen ottaa mallia entisen pääministerimme Matti Vanhasen ja hänen ex-morsiamensa Susan Ruususen perinteisestä tekstiviestierosta. PARISUHTEEN elämänkaareen löytyy sovelluksia jokaiselle sormelle. Välillä on kuitenkin hyvä antaa peukaloiden levätä ja nostaa katse puhelimen näytöstä kohti kumppanin filtteröimättömiä kasvoja. Ehkä jopa puhua vähäsen. Kun 140 merkin maksimipituuden voi unohtaa, saattaa rakkaudentunnustus saada täysin uuden muodon. Vaikka punaisena sykkivä sydänemoji pomppaa puhelimesta nopeasti silmille, ei se pysty korvaamaan rinnalle painetun korvan alta kuuluvaa hiljaista pamppailua.


helmi

maalis

huhti

touko

heinä

elo

syys

loka

marras

joulu

80 70 60 50 40 30 20 10 0

elävänä syntynyttä lasta

raskaudenkeskeytystä

Raskaudenkeskeytys on toimenpiteillä käynnistetty raskauden päättyminen, joka ei ole synnytys ja joka johtaa yhden tai useamman sikiön kuolemaan ja jossa sikiön ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeyttämistoimenpidettä.

SARA REIJONEN USVA TORKKI 1991

1992 Infografiikan lähteet // Luonnonvarakeskus Luke THL Fineli Ruokatieto

1993

1995

1996

38

Tuoreet hedelmät

1994

11

1998

1999

2000

2001

2002

Kuivatut hedelmät ja hedelmäsäilykkeet

1997

2003

2005

2006

Tuoreet vihannekset

2004

2007

2008

2009

2010

2011

2013

2014

Silja Viitala / 2015

2012

Näin suomalaisten kasvisten ja vihannesten kulutus on kehittynyt.

Suomalainen syö keskimäärin 179 grammaa tuoreita vihanneksia, 168 grammaa hedelmiä ja 43 grammaa marjoja päivässä. Eli yhteensä 390 grammaa.

Sopiva määrä on puoli kiloa päivässä. Tämä tarkoittaa kuutta noin 80 gramman annosta. Lisäksi tulisi syödä pari perunaa.

VEERA HONGISTO

1990

KG/HLÖ

58

23

tehtiin sosiaalisista syistä.

33

91,8 % keskeytyksistä

Syötkö tarpeeksi värejä?

SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 2. VUOSIKURSSIN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: DANIEL HELANDER, NORA HURD, LAURA TALVITIE

RENJA NURMI, LAURA OKKONEN, JENNI TOIVONEN

39

Toistuvat raskaudenkeskeytykset ovat yleistyneet ja niitä tehdään yhä nuoremmille naisille. 36 % vuoden 2013 raskaudenkeskeytyksistä tehtiin naisille, joille oli tehty keskeytys jo aiemmin. SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ:SILJA VIITALA

Vuonna 2013 15 % raskauksista päättyi raskaudenkeskeytykseen.

Kalorit keskimäärin / 100g

Infografiikka: Veera Hongisto, syksy 2015. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kuka sai

KEVÄÄLLÄ 2016 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: SAARA TUOMINEN

kesä

ANNI REENPÄÄ

tammi

RIP

0

Lähes kolmannes maailman kalakannoista on ylikalastettuja: kaloja pyydetään niin runsaasti, että kalakannat eivät ehdi uusiutua. Ylikalastuksen vakavia haittoja ovat ei-toivotun oheissaaliin heittäminen takaisin mereen kuolleena (20 miljoonaa tonnia vuosittain) sekä valaiden ja delfiinien takertuminen kalanpyydyksiin. Pahimmillaan ylikalastus voi johtaa jopa kokonaisten meriekosysteemien tuhoon. kuolleena syntynyttä lasta

5

RENJA NURMI, LAURA OKKONEN, JENNI TOIVONEN

10

ON KALA. EI TARVII OLLA REILU KUHA KALASTETAAN.

15

ON KALA.

20

ON KALA.

25

V-V KAAKINEN, OLLI PIETILÄINEN, IRENE STACHON SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 2. VUOSIKURSSIN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: RENJA NURMI, JENNI TOIVONEN, LAURA OKKONEN

V-V KAAKINEN, OLLI PIETILÄINEN, IRENE STACHON

Hirvieläinonnettomuudet Suomessa 2014

Liian hyvä ollakseen totta.

SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: VEERA HONGISTO

SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 2. VUOSIKURSSIN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: VILLE KAAKINEN, OLLI PIETILÄINEN, IRENE STACHON

SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 2. VUOSIKURSSIN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: DANIEL HELANDER, NORA HURD, LAURA TALVITIE

Päästömittauksissa parhaat tulokset.

KEVÄÄLLÄ 2016 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: USVA TORKKI

SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 2. VUOSIKURSSIN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: RENJA NURMI, LAURA OKKONEN, JENNI TOIVONEN

SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 2. VUOSIKURSSIN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: V-V KAAKINEN, OLLI PIETILÄINEN, IRENE STACHON

DANIEL HELANDER, NORA HURD, LAURA TALVITIE

Varo hirveä syyssäällä

KEVÄÄLLÄ 2016 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: SARA REIJONEN

KEVÄÄLLÄ 2016 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: ANNI REENPÄÄ

28

Takasivuillaan Utain julkaisi kuvajournalismin toisen ja kolmannen vuosikurssin infografiikoita ja vastamainoksia 2015–2016.

DANIEL HELANDER, NORA HURD, LAURA TALVITIE

Das Mauton.

VEERA HONGISTO

SILJA VIITALA

SAARA TUOMINEN

Utain kokoelma 2015-2016  

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you