Issuu on Google+



2011–2012

Lukuvuoden valiot Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti kokosi yhteen lukuvuoden parhaat jutut.

7/2011

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 10

elämykset 12

huvit 13

8/2011

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

Viimeinen kyyti Hautauspalveluyrittäjä Juhani Mäkipää ja kolme muuta ammatikseen ajavaa kertovat tarinansa. Näkymä s. 8–9

media 10

elämykset 12

huvit 13

9/2011

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 10

ideat 12

elämykset 14

huvit 15

Iskunkestävä Vapaaotteluhäkissä Elias Kunnas ei saa purra eikä sylkeä, mutta kipua hänen täytyy sietää. s. 8–9

Kauppamatka tai bussiin kiirehtiminen on osa jokapäiväistä tanssiesitystä, johon me kaikki osallistumme. Elämykset s. 14

11/2011

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

Rokki vei sarjakuvataiteilijalta jalat alta. s. 12n

näkymä 8

media 10

elämykset 12

huvit 13

Pirkanmaan patriootti­ hakijoilla rikostaustaa s. 2

12/2011

ajassa 2

Minikaivurista tuli joutenolon pyhättö s.7

kartalla 4

luotain 8

näkymä 10

elämykset 14

huvit 15

1/2012

ajassa 2

kartalla 4

näkymä 8

media 10

ideat 12

elämykset 14

huvit 15

Esikoisella Finlandia-ehdokkaaksi Jenni Linturista huomionosoitus tuntuisi paremmalta, jos takana olisi pitkä ura. Media s. 10

luotain 6

näkymä 8

media 10

elämykset 12

Rakennustyömaan keskellä

huvit 13

Millaista on asua Vuoreksen ensimmäisessä kerrostalossa? Näkymä s. 8

Parturi Kenan Uluözin haastattelu avaa juttusarjan, jossa tutustumme maahanmuuttajien tarjoamiin palveluihin. Luotain s. 7

2/2012

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

Päivisin ruokaa, iltaisin laulua

näkymä 8

media 10

elämykset 12

huvit 13

Sähkötupakka näyttää liian aidolta

Koulusurmat eivät unohdu Psykologin mukaan ihminen harvoin selviytyy traumaattisesta kokemuksesta aivan yksinään. Ajassa s. 3

Kirjasto menetti myöhästymismaksuja Pieleen mennyt sähköisten järjestelmien uudistus tuotti kaupunginkirjastolle jopa 100 000 euron tappiot. Ajassa s. 2

Vammaiskapina Kansalaisaktivisti Amu Urhonen vaatii vammaisille lisää valtaa. Näkymä s. 8–9

luotain 6

Hiukset Turkin tyyliin

Nahkatakki päällä, buutsit jalassa ja Raamattu taskussa. Moottoripyöräkerho Sons of Abrahamin ajokkien satuloissa istuu uskon miehiä. s. 6

Kauko Röyhkä: ”Miehiä ei voi nussia” s.12

media 12

kartalla 4

Torikokouksien aalto lähti liikkeelle Espanjasta toukokuussa. Torit täyttyvät maailmalla, mutta Suomessa aktivistit uinuvat. Kartalla s. 4

Risti ja motoristi Miksi Aamulehteä sorsitaan? s. 4–5

ajassa 2

Kadonneen aktivismin metsästäjät

Arjen tanssi

Jo 30 ääntä myyty edarivaaleissa s. 6

10/2011

Seksi ja väkivalta ahdistavat hotellien työntekijöitä Alalla työskenteleviä neuvotaan sietämään törkeydet. Kartalla s. 4

Sähkötupakoitsija joutuu laitteensa kanssa useimmiten tupakkakoppiin. Ajassa s. 2

Ruokamatkalla

Vietnamilainen asemaravintola Tampereella muuntautuu iltaisin villiksi karaokebaariksi. Näkymä s. 10–11

Itäaasialainen ruokakauppa löysi kodin Tampereelta. s. 7

Tampereen takahuoneissa Punkkarit riehuvat, näyttelijät pelaavat uhkapelejä ja papit puhuvat Mr. Beanista. s. 8–9

Mustamakkara-skene

Tamperelaisilla tiskijukilla on pipo löysällä. Huvit s. 13

Muotibloggaaja haluaa olla anti-idoli

Media s. 12

Korvaushoitolääkitys jakaa mielipiteet s. 4–5

3/2012

ajassa 2

Hämeenkatu on keskustan vaarallisin s. 6

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 10

Testaa Tampereen aamupalat s. 13

elämykset 12

huvit 13

Radalla

Sirkus on saapunut Manseen

Päivisin hän on Jonna Tyry, iltaisin J’ Ho Gettin’ Hi! Näkymä s. 8–9

Mia Bergiuksen valokuvat kertovat, mitä sirkuksessa on klovnien lisäksi. Elämykset s. 12

Miten käy Varkaudelle? Kartalla s. 4–7

4/2012

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

ideat 14

elämykset 16

huvit 17

5/2012

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

elämykset 14

huvit 15

teemana KOtI

Härmälän Opiskelijatalossa haisee home Vaikka rakennuksen toisesta päästä löytyi vakava homeongelma, omistajayhtiön mielestä asuntolan puolella kaikki on hyvin. s. 3

Avantosaukot elementissään s. 12

6/2012

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

elämykset 14

huvit 15

teemana ruoka

Mun koti ei oo täällä 19-vuotias Niina Huotari ja 102 muuta alokasta viettävät ainakin seuraavat puoli vuotta kasarmilla. Näkymä s. 8–11

Juniorisarjan sylkikuppi ”Suomi ei ole valmis meihin”, sanoo Chauncey McBride. Näkymä s. 8–11

Siunattu ruoka Krishna-temppelistä saa hengellistä ravintoa myös lautasella. Näkymä s. 8–11

Valinnan vaikeus Paavo Väyrysen, Timo Soinin ja Paavo Lipposen vahvoilla kannatusalueilla mietitään, kumpi jäljellä olevista ehdokkaista on äänestämisen arvoinen. s. 7

Parikymppiset pomot Yksi keksi koirakahvilan, toinen väänsi klemmarista hittituotteen ja kolmas teki konkurssin. Nuoret yrittäjät kertovat tarinansa. s. 4-5

Haavisto nousi pyhimykseksi Vihreiden vaalivalvojaisissa riemuitsivat muutkin kuin puolueaktiivit. s. 8-9 Utain laski palaneet tuotantoeläimet s. 3

Tamperelainen kebab sai puhtaat paperit

Jelena Kapanen palasi juurilleen Suomeen s.6

Flash mobit värittävät katukuvaa s.15

Lääkäriopiskelijat vaativat lisää tiloja s.3

Pelkääjävangin voi vain eristää s.4–5

Pelkääjävanki asuu omissa oloissaan

Pasiradio on asiahemmon kotikapakka s.12

Opettajat paheksuvat seksikästä kollegaa s.2

Keittiöpsykologi pitää mielen kunnossa s.6

Avantosaukot elementissään

Utain paljastaa kohulööpin taustat s.12


LehTonen

an alintaan .

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3 ajassa kartalla luotain näkymä elämykset ajassa media kartallaideat luotain näkymähuvit media3 ide 2 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Utain verkossa: http://utain.uta.fi

Läheiset Kaupunkivaikuttavat sovittelee Journalistiliitto: Aviisin palkkakiistasta Utain uudistui yliopiston valintaan koiraverolla kakkakiistaa tulee viestintäalan ennakkotapaus AvAUs Toimittajaopiskelijoiden työnäytteet keräsivät myös mediahuomiota. Moona KleMola

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti

kuN abiturieNtti valitsee yliopistoa, joKaVUoTInen KIISTa keräämättövaakakupissa painavat enemmän läheisten ISSN 1459-6741 (painettu) mistä jätöksistä estää koiraveron suositukset, kuin yliopiston maine ja imaISSN koirien 1459-675X (verkkolehti) poistamisen Tampereelta. Kaupunki pitää Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. go, kertoo pian Itä-Suomen yliopistossa tarsitkeästi kiinni koiraverosta, vaikka lähes kastettava väitöskirja. Erityisesti merkitsee Toimitus: kaikki muut Suomen kunnat ovatväitöksen jo luopuäidin mielipide. Tämän huomasi Utain, 33014 Tampereen yliopisto neet siitä. tehnyt kauppatieteen lisensiaatti Sasu TuoPuhelin (03) 355111 / Utain, vain Tampereen kaupungin taloussuunnitteminen. lukukausien aikana ma–ke klo 9–16 lupäällikkö Jukka Männikkö arvelee, että Tampereen Sammon keskuslukion opintoSähköposti: utain@uta.fi osasyynä siihen, ettei kaupunginvaltuusto ohjaaja Elise Kääntönen on työssään törhalua luopua verosta,yliopistopähkäilyyn. on veron vaikutus männyt opiskelijoiden Verkkolehti: http://utain.uta.fi jokavuotisen sovitteliNäköislehti: http://issuu.com/utain – Yliopistonkoirankakkakiistan rankinglistasijoituksella ja Twitter: http://twitter.com/utainlehti jana. Verovaroilla muunvaikutus muassa maineella on hyvinhankitaan marginaalinen Facebook:päätökseen. http://www.facebook. kakkapussiautomaatteja puistoihin. lopulliseen Nuoret antavat eritcom/utainlehti Tampereen kaupunginvaltuusto päätti, täin suuren painoarvon vanhempien sisaettä koiraveron periminen jatkuu myös ensi rustensa kokemuksille, Kääntönen toteaa. Julkaisija: vuonna ja veron hinta on edelleen 34 euroa Viestinnän, teatterin ja median vuodessa. Tampereella on Jukka Männikön lukiouraaNsa lopetteleVat nuoyksikkö, Tampereen yliopisto mukaan noin 26 000 koiraa, joista vain reiret hakeutuvat Kääntösen mukaan lähinnä lusta 4paikkakuntansa 000:stä maksetaan veroa. Monet oman yliopistoon. Toimittajat: Niina Alavillamo, Kristina Granlund, Männikön mielestä koiraveron voisi jo hakeutuvat myös läheisiin suuriin yliopisMikko Gustafsson, Villevain Halonen, poistaa, sillä sitä maksaa pieni osa koiLaura Hallamaa, Essi Harju, Sanna ranomistajista. Heinonen, Anna von Hertzen, – Kaupungin väkiluku kasvaaHannajatkuvasti, Mari Hiltunen, Niina Huuhtanen, mutta rekisteröityjen koirien määrä väheSuvi Iivari, Eevi Kinnunen, Jukka

tokaupunkeihin. nee. Eihän tässä juuri järkeä ole, Männikkö TaMPereen ylioppilaskunnan jaturvalliAviisin – Nuoret opiskelijat ovat hyvin sanoo. toimittajan entisen palkkakiista onoleellislaajensuushakuisia. Valitussa yliopistossa Toimittajakoulutuksen viikkolehti Kaupungilla tiedetään, että monet koirantunut Journalistiliiton Viestinnän keskusta on ystävien ja oman asunnon Utain uudistuisäilyminen syksylläja2011. Uusi toimitus omistajat eivät maksasyyskuussa. veroa. Jotkut liiton kädenväännöksi. löytäminen. Toisaalta kunnianhimoisimaloitti työskentelynsä Sejättävät sai tuveron tietoisesti, sillä valvonta Journalistiliiton mukaan Tamyn jasekä toimat jamaksamatta motivoituneimmat saattustua uuteen ulkoasuun ja opiskelijat konseptiin on olematonta. Jos omistaja ei teejoka ilmoimittajan kiista on ennakkotapaus, tutavat lähteä huippuyliopiston kauas opetella työprosessin, jota eiperässä sellaisenaan tusta koirastaan,heille asiaan on vaikea puuttua. lee vaikuttamaan alan palkkaukseen. Liiton kotiseuduiltaan, imagon painoarvo on oltu aikaisemmin harjoitustoimituksessa Toiset taasKääntönen eivät edes koiraveroa työehtoasiamies Tyttitiedä, Oras että oli toimittajan suurempi, niputtaa. testattu. peritään yhä. todistajana Tampereen tiisHenriikka Hannula käräjäoikeuden on -kurssin aloittanut opisLehden uudistusprojekti opiske– Vapaamatkustamiseen ei ole toistaisektaisessa oikeudenkäynnissä. kelunsa Tampereen yliopistossa tänä syklijat ideoivat Utaimen uuden konseptin ja si – puututtu, sillä kaupunginperustui näkökulmasta Päätös tulee määrittelemään sitä,Pulkkeitä synä. Hänen päätöksensä kodin ulkoasun vierailijaprofessori Hannu ratkottavana on isompiakin Mänkaikkia työehtosopimuksen yleissitovuus läheisyyteen jakeväällä vanhempien suosituksiin. kisen johdolla 2011.ongelmia, Lehti suunnatnikkö sanoo. koskee, Oras sanoo. yliopiston Sen sijaan Tampereen imagosta tiin entistä selkeämmin nuorille lukijoille. Männikön lähes vapaaehtoiselPalkkakiistassa on kyse siitä, ettämalliTamy Hannulalla eimielestä ole tarkkaa mielikuvaa. Lehden tyylikirjaan kirjattiin kuvaus ta –tuntuva koiravero ihmisille väärän ei ole maksanut Aviisi-lehtensä entiselle Myös laiskuus oliantaa yksi syy jäädä Tampelukijasta, joka on ”itsepäinen, aktiivinen ja kuvan veroista ja on omiaan rapauttamaan toimittajalle viestintäliiton työehtosopireelle. Näin voin asua vanhempien luona, kansalaisten moraalia. muksen mukaista Toieikä tarvitse vielä vähimmäispalkkaa. hetkeen pohtia asuntoSaara Vilonen mittajanHannula mukaanmyöntää. Tamy on velvollinen korasioita, vaamaan hänelle lähes 20 000 euron verran palkkasaatavia. Minni Soverila Oraan mukaan viestintäalan työehtosoMilla-koiran omistaja Paula Bragge pimus on yleissitova. Tämä tarkoittaa sitä, maksaa mielellään koiraveroa, jos rahat että jokaisen ammattitoimittajan tulisi saakäytetään koiraihmisten hyödyksi. da sopimuksessa määriteltyä vähimmäispalkkaa. Tamyn puolesta käräjäoikeudessa todisti Viestinnän keskusliiton työmarkkina-asiJenna LehTonen oiden johtaja Elina Nissi. Nissi kieltää väitteen siitä, että keskusliitto haluaisi kiistasta ennakkotapauksen. – Hupunpuppua. Meillä ei ole minkäänlaisia intressejä tämän asian suhteen. Hän kuitenkin myönsi, että Tamyn tapauksessa keskusliitto on työnantajan puolella. Nissin mukaan Tampereen ylioppilas-

Saara Vilonen

saara.vilonen@uta.fi kekseliäs ikinuori, joka vaatii vastauksia ja osaa etsiä niitä oikeista paikoista”.

Hyödyttääkönimestä reilu kauppa Viikkolehden järjestettiin kysely, jonka perusteella nimi Utain päätuottajaa sittenkään niin hyvin tettiin säilyttää. Nimi yhdistyy Tampereen kuin luulemme? yliopistoon (University of Tampere, uta.fi). Nimellä on myös kauaskantoisempi selitys: kaupaN tuotteiden suosio senreiluN pohjana on muinaissuomalainen verbi kasvaajoka kovaa vauhtia. Tampereen Ate"utaista", tarkoittaa utelemista ja kyseria ilmoitti ylittäneensä reilun kaupan lemistä. tuotteiden yliopiston käyttömäärälle tänä vuonna Tampereen toimittajaopisketavoitteensa jo etuajassa. lijatasetetut ja Tampereen teknillisen yliopiston Suosituinta reilun kaupan tuotetta, bateekkarit rakensivat verkkolehdelle uuden naania, on vuoden aikana syöty kouluissa ja päiväkodeissa noin 14 000 kiloa. kasVaVaN suosioN lisäksi reilu

AvAUs

OTTO POnTO

Kristina Granlund julkaisualustan yliopistojen yhteistyökurssilla, kristina.granlund@uta.fi jota veti tiedotusopin oppiaineesta yliopistonlehtori Ari Heinonen. Toimitustyön johtamista ja organisointia Kun arkena joutuu pingottaopiskeltiin yliopisto-opettaja Maarit Jaakkolan vetämällä toimitussihteerikurssilla. maan, ei vapaa-aikana jaksa Työprosessit ajateltiin uusiksi siten, että olla fiksu. toimitussihteerit saivat lehdenteossa vastuulleen yhden kokonaisen lehden numeUTaImeSSa käsitellään raflaaron.TäSSä Toimitussihteerit toteuttivat toimitukvien uutisotsikoiden klikkailua sessa työvuorojensa ohessa pieniä netissä. kehittäKukaan eiinterventioita. arvosta älykkyyttä aliarvioimistehtäviä, via paljastusotsikoita, muttahelpottamijoku niitä Toimituksen työprosessin lukee. seksi otettiin käyttöön erilaisia sosiaalisen Valmiiksi pureksittu viihde sopii hektiseen elämänrytmiimme. Kun aivomme käyvät ylikierroksilla, emme jaksa enää ajatella. Arvostamme hidasta journalismia ja korkeakulttuuria, mutta seuraamme Salkkareita.

kauppa herättää myös kriittisiä mielipiteitä. Professori Pertti Haaparanta on arAviisin nykyinen seppo Honkanen odottaa oikeuden päätöstä. noPeaT leIKKaUKSeT ja valmiiksi vostellut reiluapäätoimittaja kauppaa epäoikeudenavattu juoni pitävät herkästi herpaanmukaiseksi, sillä kaikki köyhät tuottajat tuvan mielenkiinnon yllä. Onnellinen kunnan eivät kuulu viestintäalan Honkaselle ei makseta työehtosopimuksen eivättyöntekijät pääse siihen mukaan. loppuratkaisu työehtosopimuksen palkkaa.takaa katsojalle näennäiViimeisimpänäalaisuuteen. avauksena Yle Uuti- mukaista sen mielenrauhan. Honkanen ymmärtää entisen toimittajan Tytti Oras sanoo, ettäesiin Journalistiliitolla set toi tällä viikolla Helsingin yliIhmisetjaelävät hälytystija Viestinnän keskusliitolla ei ole aiemmin vaatimukset pitääjatkuvassa tulevaa päätöstä meropiston professorin Teivo Teivaisen lassa ja etsivät nopeaa tyydytystä. Yksi ollut erimielisyyksiä palkka-asioissa. Hän ei kittävänä. väitteen, jonka mukaan kehitysmaiden roskaruokaa, katsoohenkilöpornoa ValoVIIKKojen energiankulutuksen on osaa sanoa, miksi onhyödy asettunut –syö Toimittajan voittotoinen olisi minulle tuottajat eivät keskusliitto edelleenkään reija kolmas lukee Seiskaa. Myös runsaat laskettu 240Tamyn 000 kilowattituntia, kun kohtainen käräjäoikeudessa puolelle. voitto. lusta olevan kaupasta tarpeeksi. Teivaisen mujuhlapyhät tarjoavat hetken helpotusvalot palavat yhteensä 600 tuntia. –kaan Pidän todella yllättävänä sitä, tässä Käräjäoikeus antaa päätöksen asiasta joureilun kaupan tuottaja saaettä tuotosta ta, jatoisella pikkujoulukausi Valojen viemällä energialla pärjäisi yhden tapauksessa on edetty näinkin pitkälle. Mie- lukuun viikolla. tuo kaupungin itselleen suhteessa pienemmän osan kadulle arjen uuvuttamat nollaajat. vuoden ajan 92täysin kolmen asukkaan kerrostalestäni on selvä. kuinasia tavallinen tuottaja. lokolmion taloutta. päätoimittajalle Samaa energiamäärää Aviisin nykyiselle Seppo Malla Murtomäki ja Teemu Muhonen noPeISIIn äRSyKKeISIIn on helppo voisi verrataViikolla myös 13:n vietetään sähkölämmitteisen tÄllÄ valtakuntarttua, mutta ihmisiä ahdistaa. Heräomakotitalon sähkönkulutukseen. nallista Reilun kaupan viikkoa. On eritteostosten tekeminen hävettää ihmisiä Led-valoilla kulutusta saisi jopa 75 protäin hyvä, että reilun kaupan kaltaisilla niin paljon, että turhat ostokset piilotesenttia pienemmäksi, ledeillä ei uskeinoilla yritetään mutta saada maailmaa oitaan kaappeihin, paljastuu Pirkko Talkotakeudenmukaisemmaksi. saavutettavan hehkulamppujen näyttävion tekemästä tutkimuksesta. vyyttä. Lisäksi lamput valojeissaYhtä kehotetaan esimerkiksi kutsumaan hyväuudet asia on viimekaikkiin aikoina voi- näkyvyyttä. Helsingin Sanomien verkkosivuillaNiikuvioihin maksaisivat noin ja 265 000 euroa. ravintolaan tuttu raportoimaan – Meillä on ehkä yksi kymmenesosa mistunut niintoimittaja sanottujen hyvien toimiviime kuun klikatuin otsikko eikampankäsitelUudistus on kuitenkin edessä ravintolasta verkossa. Sivuilta voi EU-asetulostaa budjetista. Näin ollen koko joiden kriittinen tarkastelu. Niin luomua nistön lyt kohupaljastuksia. tuksen vetäessä hehkulamput markkinoilta myös ruokalistapohjan ja Pekkaravintolaon paljon niin sanottua sissikuin kehitysyhteistyötäkin uskalletaan jassamme Eniten klikkauksia sai otsikko ”Suo2012 syyskuussa. opastekyltin. sanoo Kämppi. nykyään arvioida yhä tarkemmin, mikä markkinointia, malaispariskunta hyppäsi oravanpyöEdellisvuosien tapaan valaiHaaviston kampanjapäällikkö Riikka auttaa varmasti myös Valoviikot näiden asioiden rästä ja lähti ikuiselle matkalle.” sevat Tampereen alkutalvea kymmenen Kämpin mielestä Pekkaravintolassa ei ole Aino Salonen kehittämisessä. viikkoa lokakuun lopusta ainamaailmaa. tammikuun kyse Ravintolapäivän suosiolla ratsastamiTerve epäilykin muuttaa alkuun asti. Valoista aiheutuvan sähkölassesta. Kämpin mukaan idea oli Haaviston Lue lisää Pekkaravintolasta kun maksaa Tampere Tunnetuksi ry. Utaimen verkkolehdessä utain. kannattajien. Pekkaravintolalta haetaan tuoton sijaan uta.fi.

mpene hytiseville asukkaille Valoviikot kuluttavat sadan kolmion sähköt

mmän paiaisempiin kin pitäamalla taikkapa 26

llä Faceaiden vän kylmyynneet vain

ukaan taaikana on

on ilmaa u, eivätkä sesti kierenee, kun

ei

A voi kas-

aisia mieu hallita ja

n mukaan arisuhdeana. Heissiä kouluymmenes ista ei sen uisia. Flinckin sesta puo-

tuja väkiikuisena,

Pediatrics .

Suhonen

annU laIne

a-asuntomo Lehto ksyisestä saamaan

Koivula, Susanna Kosonen, Noora Laaksonen, Sanne-Mari Laaksonen, Annu Laine, Emmi Laukkanen, Juha Leveelä,on Markus Malmberg, ulkolämpötila tarpeeksi alhaalla. Ella Mikkola, Teemu Muhonen, Mirka Muilu, Mallaasukkaat Murtomäki, ovat pohpellaVaNpÄÄN Tuovi Mäkipere, Juuso Määttänen, tineet myös vaihtoehtoisia lämmitystapoHannes Nissinen, Minna Ohtamaa, ja.Reetta JotkutPaunonen, ovat havainneet hyväksi keinoksi Tapio Pellinen, lämmittää uuni Jussi 200 asteeseen Reetta Rönkä, Saarinen, ja pitää uuniluukkua auki. Eräs asukas on puolestaan Heidi Salminen, Aino Salonen, turvautunut auton sisätilanlämmittimeen. Viivi Savelius, Mikko Siltanen, Katri Simola, Hanna Sipinen, Vilma Sipola, – Nämäkin keinot tulevat halvemmiksi Minni Soverila, Riina Stén, Helmiina kuin lämmityksen lisääminen. Lämmitys Suhonen, Mirjam Tahkokorpi, Iida tuo enemmän kuluja kuin sähkö, Lehto koTikka, Markku Uhari, Millamari rostaa. Uotila, Viivi Vaarnavuo, Saara Asukkaiden valitukset eivät ole kantauVilonen, Tuomas Ylenius

tuneet TOASille asti. – Ei ole tullut juurikaan valituksia. Aina Kuvatoimitus: niitä muutamia säät Nina kylmenevät, Sabrina Bqain,tulee Laurakun Happo, Evelin Kask, Moona jaKarlsson, joutuu pitämään sukkia jalassa. SeuraamKlemola, Ville Koivisto,asukkaiden Minea me kuitenkin jatkuvasti mieliKoskinen, Viena Kytöjoki, Kati piteitä. Laukkanen, Jenna Lehtonen, Arttu Muukkonen, Niklas Mäkinen, Oskari Onninen, Otto Ponto, Vilja Pursiainen, Jonne Räsänen, Aino Ylenius Salmi, Timo Teräväinen, Tuomas Tiia Trogen, Eeva Värtö

Haavisto lanseerasi Pekkaravintolan VIHreIden presidenttiehdokas Pekka Haavisto on lanseerannut Ravintolapäivän kunniaksi Pekkaravintola-konseptin. Haaviston Twitter-viestissä ja verkkosivuilla kehotetaan ihmisiä osallistumaan vaalikampanjaan perustamalla Pekkaravintola. Launtaina järjestettävävänä Ravintolapäivänä tavalliset ihmiset perustavat ravintoloita valitsemaansa paikkaan. Kampanjan verkkosivuilla annetuissa oh-

Aleksis Kiven kadulla on toistaiseksi valoviikkojen ainoat led-valokuviot. Taittajat: Annastiina Airaksinen, Jaana Hakala, Hilkka Karvonen, Mikko Koivisto, Esa Koivuranta, Johanna Mattinen, Virve Rissanen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio, Miika Viljakainen

⋆ NÄiN lehti tehtiiN ⋆⋆Näin lehti tehtiin

⋆ näIn lehTI TehTIIn

samattomat lomarahat ja oikeudenkäyntiLejos Oy taas sai noottia radiomainoksesMonistajat jakelijat: kulut. ta, jossa luotiinjamielleyhtymä thaimaalaisten Nina Karlsson, Minea Koskinen, Käytännössä oikeudessa kiistellään, naisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Vilja Pursiainen koskeeko työehtosopimus myösulkomaiAviisin Julkista tilaa liikaa seksualisoiva toimittajia. vuosina 2006–2011 nos HelsinginAviisissa Erottajalla toi huomautuksen Ohjaavat opettajat: työskennellyt toimittaja vetoaapornograSuomen Triumph Internationalille. Sisleyn 1. toimituspäällikkö Maarit Jaakkola, Journalistiliiton ja Viestintätyönantajien fisen mainoskuvaston ei myöskään Paula Sallinen, 2. toimituspäällikkökatsottu VTA:n välillä solmittuun yleissitovaan työolleen hyvän tavan mukainen. Sakari Viista, kuvatoimituksen ehtosopimukseen. Lisäksi huomautuksen saivat Jack&Jones vastaava Teemu Helenius, taittovastaava Yleissitovuussäännöillä määritellään toiliian eroottisista mainoksista sekä Kentonec mittajien työ- jaradiomainosten palkkaehdot. Sopimus kosOy eroottisten esityksestä Päätoimittaja (vs.): ja Jaana Hujanen kee alan työnantajia, sen avulla pyritään päiväsaikaan. asettamaan kaikki toimittajat kilpailullisesti Painopaikka: Lehtisepät Oy, samaan asemaan. Katri Simola Pieksämäki

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti http://utain.uta.fi

Ylioppilaskunnan mukaan yleissitova nUoreT oVaT MUITa valmiimpia makMieleNosoittajat oVat ihan tavallisia

työehtosopimus ei koske toimittajan työsamaan ympäristömerkitystä sähköstä. ihmisiä. Tämän huomasin, kun kävin New suhdetta, koska Tamy ei ole-mielenosoitukviestintäjärjestö TNS Gallupin tutkimuksen mukaan sähkön Yorkin Occupy Wall Street vaan opiskelijoiden edunvalvoja. Siksi kyympäristöystävällisyys on sitä tärkeämpää, sessa. seisellä toimittajalla ei ole oikeutta vaaditmitä nuoremmasta ihmisestä onhaastattekyse. Etukäteen mielenosoittajien tuihin palkkasaataviin. Alle 25-vuotiaista 79 prosenttia on valmis leminen jännitti. Lehdissä oli kerrottu pomaksamaan ekosähköstä. Yli 65-vuotiaista liisien tekemistä pidätyksistä, mellakoista TyöehToSoPImUSTa sovelletaan sano42 prosenttia ei halua sijoittaa ympäristöysja kyynelkaasusta. Kuinka mielenosoittajat malehtien, aikakauslehtien ja paikallislehtävällisyyteen lainkaan. suhtautuvat toimittajaan? tien toimituksissa ja puistoa uutis- jajännitykseni kuvatoimisSuomen luonnonsuojeluliiton ekoenerKeskellä vallattua toissa työskentelevien toimituksellisten giavastaava Riku Eskelinen vahvistaa, että osoittautui turhaksi. Kyynelkaasujen sijaan toimihenkilöiden työsopimuksissa ja työympäristömerkityllä sähköllä on paljon puisto täyttyi vellovasta ihmisvirrasta, pusuhteissa. nuoria asiakkaita. heensorinasta ja turistien naksuvista pokKumpikaan osapuolista ei halunnut kom– Nuorempia kuluttajia on enemmän karikameroista. mentoida asiaa Utaimelle. kuin vanhempia. Ero ei kuitenkaan ole niin Haastateltavista huokui vilpitön halu leAsiaa käsitellään Pirkanmaan käräjäoidramaattinen kuin voisi kuvitella. Erityisen vittää sanaa. Toimittajalle, jos jollekin, hakeudessa marraskuuta. paljon on 15. perheellisiä, joilla on nuoria lapluttiin puhua. sia, Eskelinen sanoo. Viivi Vaarnavuo Tulotaso ei juuri vaikuta siihen, kuinka Vilma Sipola paljon enemmän ympäristömerkitystä sähköstä ollaan Lue valmiita maksamaan. Kyse on lisää osoitteessa utain.uta.fi enemmän viitseliäisyydestä ja siitä, tullaanJulkaistu Utaimessa 7/2011

K

A e e k h s

is p y v k k

K

o h e o e k m k il

t r n t e m t

n

t e

t m

annu laine

Mainostajille Mielenosoitus Nuoret ovat iäkkäitä valmiimpia Tamy ja toimittaja kiistelevät Salaiset pullakestit Mielenosoitus huomautuksia mielessä maksamaan ekosähköstä 17 000 eurosta käräjäoikeudessa bikereiden kanssa mielessä Toimitussihteerit: Peppiina Ahokas, Heli Eerola, Anu-Elina Ervasti, Mikko Gynther, ylIoPPIlaSlehTI aVIISIn entinen toiMaiNoNNaN eettiNeN neuvosto on Nikuvuonna Hooli, Sanna Jokila, Johanna mittaja on haastanut Tampereen yliopiston tänä antanut kuusi huomautusta Junttila, Jaana Maiju mainokylioppilaskunnan (Tamy) oikeuteen palkan halventavista taiKalliokoski, sopimattomista Karhunen, Päivi Kerola, Kiira maksamisesta. sista. Koskela, Päivi Mattila, Iiro-Matti Toimittaja vaatii Tamyahomoseksuaaleja maksamaan häRadio RockSean sai moitteet Nieminen, Ricks, Taina Rintanelle 17 000 euron korvaukset. Summaan halventaneesta Iskä-poika-radiomainoksesKauhajärvi, Valtteri Skyttä, Tiiasisältyvät toimittajan palkkasaatavat, makta. Maria Taponen, Mirka Ukkonen

L s

ISSn 1459-6741 (painettu) TIedUSTelen PUhelImeSSa kristillisen ko ostopäätöstä tehneeksi.

⋆ näIn leHTI TeHTIIn

Lakimiehet riitelivät Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti sanamuodoista http://utain.uta.fi

PIdIn ennen ITSeänI pahana pilkunISSn 1459-6741 (painettu)

ISSn 1459-675X (verkkolehti) moottoripyöräkerhon Sons of Abrahamin Eskelisestä ekosähkön kalleus on lähinnä Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. presidentiltä mielikuva. Ari Santaharjulta heidän salaisen kerhotilansa osoitteen. –Toimitus: Hintaero on pienempi kuin ajatellaan. Utain, 33014 yliopisto Saavun perjantai-iltapäivällä tuntematMerkittävää on,Tampereen että huomattavasti suuPuhelin (03) 3551 7349 tomalle ja ihmisistä syrjäiselle kadulle Tampereella. rempi osa sanoo olevansa valmis Sähköposti: utain@uta.fi Myönnän olevani jo hieman eksynyt, kunmaksamaan ekoenergiasta kuin oikeasti tenes huomaan erään talon pihalla nahkatakkeeJulkaisija: ostopäätöksen. kisen miehen moottoripyörän selässä. Viestinnän, teatterin ja median yksikkö, Kerhotilassa yhdistyy täydellisesti eKoSäHKön SUoSIoon vaikuttaakristilmyös Tampereen yliopisto lisen moottoripyöräkerhon aatteet. on se, ettei tuoreita markkinoita oleTalli opittu Painopaikka: täynnä toistaan hienompia moottoripyöriä, vielä kilpailuttamaan. Sähkön ostamisesta Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus ruokapöydän päällä makaa Raamattu päätetään harvoin, ja se onvanha pakollista vain ja kulman takaa löytyy pieni itse nikkaroitu muutettaessa. ohjaavat opettajat: alttari. –Maarit Tämä uusi, nuori on tottunut Jaakkola (1. sukupolvi toimituspäällikkö) Paula Sallinenjo(2. toimituspäällikkö) Nahkaliiveihin pukeutuneet bikerit tarjokilpailuttamaan ensimmäisen sähkösopiSakari Viista (kuvatoimituksen vastaava) avat minulle kahvia, pullaa miemuksensa, Eskelinen kertoo.ja erittäin Teemu helenius (taittovastaava) lenkiintoisen keskustelun. – Nuorista selkeästi yli puolet on vaihtanutKatso joskus kaikki sähkösopimusta, yli 60-vuotiaistekijät verkosta: Viivi Vaarnavuo ta huomattavasti harvempi. http://utain.uta.fi/toimitus

viilaajana. Sitten(verkkolehti) istuin seitsemän tuntia ISSn 1459-675X Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Aviisin pienessä oikeussalissa seuraamassa entisen toimittajan ja Tampereen ylioppiToimitus: laskunnan välistä oikeudenkäyntiä. Utain, 33014 Tampereen yliopisto Lakimiehet ja todistajat riitelivät tunPuhelin (03) 3551 7349 Sähköposti: utain@uta.fi tikaupalla yhden sanan merkityksestä, ja heidän asiakkaansa istuivat hiljaa pöydän Julkaisija: vastakkaisilla juurikaan Viestinnän, puolilla. teatterin Katseita ja medianei yksikkö, vaihdettu, ja Tamyn Tampereen yliopistoedustajan olemus oli paljonpuhuva: naisparka puri takahampaitaanPainopaikka: yhteen niin lujaa, että hänen poskensa Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus tärisivät. Ulkona oli kylmä marraskuinen päivä, Päätoimittaja (vs.): Jaana Hujanen mutta tunnelma huoneessa oli vielä paljon ohjaavat opettajat: jäätävämpi. Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) Rupeaman päätyttyä olin väsynyt, mutPaula Sallinen (2. toimituspäällikkö) ta onneton. En(kuvatoimituksen edelleenkään tiennyt, mitä Sakari Viista vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava) yleissitovuus tarkoittaa. Eikä muuten tiennyt Katso kukaan muukaan. kaikki tekijät verkosta:

Laukkanen JulkaistuEmmi Utaimessa 9/2011

Teemu Muhonen Julkaistu Utaimessa 10/2011

Teemu Muhonen http://utain.uta.fi/toimitus

T t

h

I I I

T U P S

J V T

P T

P

O M P S T

K h


ajassa media kartallaelämykset luotain näkymä elämykset ssa kartalla luotain näkymä huvit 3 media ajassa kartalla luotain näkymähuvit media3 ideat elämykset huvit 3

öpotilaiden hoidossajättiryhmät kauppaa opiskelijoiden mpereella

median työvälineitä. Toimituksen sisäisek- pääpalkinnon vei verkkolehti Uusi Suomi, si työskentelyalueeksi luotiin wiki. Opis- jonka mukaan Utain on ”toimittajakoulukelijat kokosivat tiedonhankinnan avuksi tuksen seinälehti”. tiedotepankin, joka täydentyyJoNNe ja päivittyy RäSäNeN jatkuvasti RSS-syötteistä. Tiedotusta te- Toimittajakoulutuksen viikkolehti hostettiin Facebook-sivun ja Twitterin Utain on journalististen käsityötaitojen opAVAUs avulla. pimisympäristö. Se on myös koelaboratorio, Minna ohtamaa irastavat henkilöt joutuvat apua itselleen. Hänen mukaansa nuoret saavat huomattavasti pajossa on lupa venyttää journalismin rajoja ja minna.ohtamaa@uta.fi mpereella. Hoidon saaminen rempaamyös hoitoaharjoiaikuisiinmahdollisuus verrattuna. Saarilampi toivoo, että TampeUurastus huomattiin kokeilla uutta. si työterveyshuollon kautta reelle perustettaisiin jossa hoito tapahtuisi keskitetustoimituksen ulkopuolella: Utaimen jutut hoitoyksikkö, Utaimen toimitustyöskentelyyn liittyvät -lähetteen ja lääkärin arvionoman tysti ja sitä olisi tarjollakurssit kaikenikäisille. Toistaiseksi sellaista ei ole saivat toimituksen mediaseurannan kestävät lukuvuosittain lokakuusta Kaksikymmentä vuotta toimittaja sitten oitoa Mielenterveyskeskukkuitenkaan Tampereelle tulossa. Aikuisten syömishäiriöpotilaiden mukaan 30 mainintaa muissa lehdissä. helmikuuhun. Kukin kirjoittava elestä syömishäiriöitä tulisi käsittelivät hoitokustannukset puolella saattavat nousta vaikeissa taosallistuu yhteensä neljän lehden tekoon. Utaimen skuupit muun mu-julkisella joulua vietettiin – nykyään sitä huomioitaisiin sekä psyyk- kebab-ravintoloiden pauksissa jopa satoihinLehdessä tuhansiintyöskentelee euroihin. myös AD:ita, valokuassa tamperelaisten suoritetaan. Aikuispotilaista suurivaajia, osa ontaittajia 18–23-vuotiaita. lihaa, lääkäriopiskelijoiden sponsorirahoja toimitussihteereitä. Toimiden kohdalla tärkeää. Poti–Kyse on kuitenkin nuorista ihmisistä. Josvaihtuu hoito eiviikoittain. ole ajan tasaloperaan opetusministeri Jukka Gustafssonin kunnankokoonpano palkkaamiseen. ja, valelääkäriksi epäillyn pirkanmaalaisen tuksen amaa avopalveluiden perässäjaeikaupunginkirjaston la, saattavat seuraukset olla kohtalokkaita, Päivi Kiviniemi sanoo. (sd.) kanssa. –VaIKKa Tällöin Tampereen aloituspaikat voisiVoISI kuvitella, että joulu on opiskelijaelämää taOsallistuminen toimitustyöhön kehittää koja loudellisia tappioita. vat perinteiden nousta samoihin kuin muissa juhla,lukuihin erilaiset trendit isopiskelijan valmiuksia itsenäiseen työsElla Mikkola ylilÄÄKÄri Mattieivät Lehto kaupungeissa. Käytännössä tämä tarkoittaikes- johtava kevät siihenkin vuosittain. Täytyy olla mediataloissa. Kurssin jälkeen Muiden medioiden toimittajat to- kentelyyn rheIden osallistui myös ryhmielenilmaukseen. Hänen opiskelijat eella, si 15upeat aloituspaikan valot, itselisäämistä. askarrellut joulukortit menevät kesäksi toimitusharsin vertaistuen aina tienneet, miten kutsua ”Utainia”. nut tukitoiminnasta paljon Lueolisi aiheestajoitteluun. lisää osoitteessa mukaansa lisäys sisäänottomäärään Lehdon mukaanutain.uta.fi. uusia tilojasisällä Tampereelle ussa. ja suklaakalenterit, joiden on hieEksoottisimpien määritelmien kilpailussa muttasveitsiläistä opettajapulaa ei ole s 300 toivottava, mikäli ministeriö myöntäisi sa- on suunnitteilla, nointa mahdollista tryffeliratkaistu. malla myös varoja uuden opetushenkilö- vielä suklaata. ouluTuntuu, että joulua suorittamalla Utainta siteerasivat muun äsen luodaan kiiltävää kuvaa omasta elämuassa Aamulehti ja sään mästä sekä itselle että muille. Samalla Tamperelainen. KUVA / oLgA JAViTs elkoa ia ei ja häpeää, eivätkä luota viranomaisiin. joulukilvoittelussaLUKiJAN tiivistyy nykyyhteiskunnan henki. Ihmiset haluavat, nto- lyn syyte muuttui käräjäoikeudessa kiskonettä heidän elämänsä näyttää hyvältä uvaine on nan tapaiseksi työsyrjinnäksi. Pirkanmaan ulospäin. a. On Pelkkä oman ulkonäön puunaus ei n on käräjäoikeus antaa kansliatuomion tapaukettä sesta ensi viikolla. riitä. Myös asunnon, ruoan, työn ja ei ole perheen on oltava tyylikkäämpiä kuin asiaikutnaapureilla, aina onnetonta chihuaepäiReetta Paunonen sten huaa myöten.

nuttavat

mikä?

Viikkolehti Utain

○○Torstaisin ilmestyvä viikkolehti.

Tuotantojakso lokakuusta helmiAvAUs kuuhun. Muhonen ○Teemu ○Ilmestynyt painettuna vuodesta teemu.muhonen@uta.fi 2002 ja verkossa vuodesta 2003 alkaen. Itsenäisyyspäivänä maamme ○○Ilmestyy kerran viikossa lukuvuovarttunut pääsi taas den aikanaväestö sekä painettuna lehtenä että verkkolehtenä. Verkkolehti päivittelemään, etteivät nykyon osoitteessa http://utain.uta.fi. nuoret ymmärrä itsenäisyyden Näköislehti julkaistaan osoitteessa merkitystä. pidä paikkaansa. Kolmatta vuottaEi opiskeleva Sanni Lehtohttp://issuu.com/utain. nen ○ pelkää työuransa aloittamista. ○Lehteä julkaisee Tampereen yliVoI se sanoin miten –en Onhan aika kuvailla, paha median alkaa harjoitella opiston Viestinnän, ja paljon itsenäisyys minulle merkitsee. Paljon käytännön toimia jossain terveyskeskukteatterin yksikkö (CMT).

et opiskelijaryhmät häiritsevät opiskelijoita, potilaita ja heidän omaisiaan. nnitelmissa on lisätä lääkärien aloituspaikkoja lähes neljänneksellä.

oliisi on kovakourainen tajille

alitulos on duille. Kaksi ielenosoitaimelle. reille

ta tietämättään

kou-

SeUraaVa joUlUTrendI voisi olla

luonnollisuus, josta on tullut uusi tapa rakentaa imagoa. Luomujouluna riisipuuroon sekoitetaan maitoa suoraan lehmän utareesta ja voisilmä puuron päällä on oikeaa voita, ei mitään kasvirasvahöttöä. Kirkkoon mennään aattoaamuna hiihtämällä tai hevosella. Saunan jälkeen kukin perheenjäsen saa vain yhden lahjan. Televisio sammutetaan, ja kynttilät korvaavat jouluvalot. Aitoa joulua vietetään rauhassa.

maksamattomia likaisia sessa potilailla ilmanlaskuja, opetusta. Siinäastioisitten ta, pesemättömiä pyykkejä ja yksinäisiä katsot papereista ohjeita. iltoja. Tippahan tässä tulee linssiin. Aika ennen itsenäisyyttä yhtä Mallaoli Murtomäki kurimusta. Kesäisin pihapelit piti lopettaa kesken, koska oli pakko mennä KaTI LaUKKaNeN syömään valmiiksi katetusta pöydästä. Talvisin isä tunki setelin käteeni ja muilutti minut Itäkeskukseen ostamaan talvikengät, vaikka olisin halunnut kävellä tennareissa ympäri vuoden. Jos halusin laittaa lempipaitani päälle kolmantena päivänä putkeen, äiti riisti sen käsistäni ja piilotti pesukoneen syövereihin. PITKän SoTImISen jälkeen onnistuin vapautumaan raskaista kahleista. Sotasuunnitelmani oli yksinkertainen: torjuin ilmaisen majapaikan, valmiit ruuat ja pyykkipalvelun. Se oli torjuntavoitto. Tänä vuonna juhlin itsenäisyyttä yksilönä, joka tekee itse omat ratkaisunsa. Pesutuvassa sain päättää, pesenkö lempipaitani kylmässä vai kuumassa vedessä. Lähikaupassa taas pähkäilin, käytänkö viimeisen kolikkoni katkaravun- vai lihanmakuisiin nuudeleihin. Vapauden tunne oli käsin kosketeltavaa.

ntaa Olga Javits, 22-vuotias ietärissä todettiin 16 tartuntaa. näjän vaaleissa äsen parlamentin Tilastot eivät kerro koko totuutta. mpeetti edustajaenemmistönsä, essä – HIV-tartuntojen määrät Suomessa ovat tariiuolueena. essa olleet kasvussa koko 2000-luvun. PirkanMieltä on osoitettu niin Puaatin olelle maan luvut ovat pieniä, eivätkä vuosittaiset n. laan heilahtelut sinne tai tänne sinänsä merkitse kille. ietä- mitään. n viiTampereella on mahdollista tehdä nimeelenosoittajia. pidättävät nssa, ollut tön ja He maksuton HIV-testi sekä pikatesti, its. ngyn jonka tulos selviää vartissa. Tukikeskus mieki, 21, on kiinnittänyt huoon aIKa tunnustaa tosiasiat. Itsenäiryhtyy pian tarjoamaan lisää testiaikoja, syys on pahinta, mitä minulle on tapahKUlUTUSVaSTaInen joulutrendi olisi aopelää- sillä niiden kysyntä on kasvussa. tunut. Joten nyt päättäjät hereillä! Mitä ssa olevia poliiseja karkuun. sien tervetullut yhteiskuntaan, jossa ihmisen Riina Sten ikinä Angela ja Nicolas ehdottavatkaan, asvapois rauhallisesti mieltään arvo mitataan sen mukaan, mitä hänellä onna lähdetään kiltisti mukaan. Ne saa laiton päällään. Rakas markkinointikoneisilas- Maailman AIDS-päivä torstaina 1.12. taa meidän ruuat, pestä meidän pyykit pyyto, tänä vuonna toivoisin luomujouluäistä Moskovassa osoitettiin tiistaina mieltä vaalituloksen maksaa meidän velat. Ei tätä itsenäisusanna Kosonen suotrendiä. een. Mielenilmauksen Suvin koko haastattelu Utaimen ilmapiiri oli rauhallinen. anarkistiset merkit tehtiin kavereidenjakameroille poseeratessa. julkistamisen jälkeen.Ainoat syyttä enää jaksa. opiiverkkolehdessä: utain.uta.fi.

⋆ näIn lehTI TehTIIn

⋆ näIn lehTI TehTIIn

⋆ nÄin lehti tehtiin

Lukihäiriöiset jäävät Vauhtia Penteleesti ita asutetaan ja vaarallisia Puuarkku Tampereen yliopiston Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti toimittajakoulutuksen viikkolehti korkeakoulussa ilman apua hyvältä portaita suntoihin tilanteita Varkaudessa tuoksui

mapolieritmän uorilston ja he yötä artoo, että tulot uker20 isiin uoret e tuli kijoiitoo. valavat tntojääimpi oliin. staluvasuuluiskeuville ntijat Kelan na. että telee ama assa aärää nyt .että ksiä, Sofia ikolsaijoita elun ollut lsino. Se yyknoo.

a ykHarju anen

http://utain.uta.fi

sityisiltä ihmisiltä. luKihÄiriöiset korkeakouluopiskelijat SaTeInen Sää pakotti tekemään kuvare– Otamme vuokralle joiden eivät saa tarpeeksi tukea.asuntoja, Opiskelijajärjesportaasin sisätiloissa. vuokranantajat ovatrautatieaseman halukkaita töjen tutkimussäätiön opetus- jaantamaan kulttuuriIstun Tampereen ykkösasuntonsa vuokralle vastaanottokeskukministeriölle tekemän selvityksen mukaan laiturille vievillä askelmilla salamavalojen selle. Koskalukihäiriöisistä vastaanottokeskukset sijaitkolmasosa korkeakouluräiskeessä. Kiviportaat kylmettävät pyllyä sevat usein muuttotappiopaikkakunnilla, opiskelijoista pitää opetusjärjestelyjä heik– huomaan miettiväni virtsatietulehduktyhjiä vuokra-asuntoja on saatavilla, kertoo koina. sen vaaraa. Kuvaaja sommittelee salamoita SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskuksen Pääsykoetta varten saa helposti tietoa ja –kuvakulmaa. Iloitsemme yhdessä, kun johtaja Minna Jussila. erityisjärjestelyistä. Yliopistoon kaikki saadaan vihdoin kohdilleen.pääsyn Nyt piAfganistanilainen Amir Junesi, 20, asuu jälkeen vaikeutuu. Vaikka yliopistää enäätilanne sijoittaa haasteltava istumaan tiLammin vastaanottokeskuksen vuokraatossa onAh, saatavissa erityisjärjestelyitä, niitä lalleni. mikä mieletön kansikuva tästä massa kolmiossa viiden yksiköiden muun turvapaikanei välttämättä tunneta ja oppituleekaan! hakijan aineiden sisällä, kertoo Sittenkanssa. tajuamme, etteimaisteriopiskelija, pyörätuolilla liik– Asuntoon ei voilukihäiriö. kiintyä, sillä koko ajan jolla on keskivaikea Hän ei halua kuva Amu Urhonen pääse portaiden välijoutuu pelkäämään, kuinka kauan Suomesnimeään julkisuuteen. selle tasanteelle millään. saYhtäkkiä saa olla, Junesi kertoo. Tampereen yliopistossa yleisin katsomme asemaa eri tarvittu tavalla, Laitosasumisen ja vuokra-asuntomahdolerityisjärjestely on pidennetty tenttiaika. nähden kaikki kynnykset, askelmat ja rotvallisuuden turvapaikanhakijat voivat Käytännöt vaihtelevat yksiköittäin. lin reunat.lisäksi On muuten penteleesti portaita. hankkia asunnon itse tai asua esimerkiksi Tutkimussäätiön selvityksen mukaan osa Reetta Rönkä sukulaisten luona. edelleen opettajista suhtautuu ennakkoluuReetta Rönkä loisesti lukihäiriöisiin. Lue lisää Mediatähystin-blogista Tuovi Mäkipere – Joillakinverkkolehdestä opettajilla onUtaimessa vanhanaikainen utain.uta.fi/blogit Julkaistu 11/2011

KahdeKSan TUnTIa junassa.että Kaksi käsitys lukihäiriöstä. He ajattelevat, eiISSN 1459-6741 (painettu)

http://utain.uta.fi

en issN ole1459-6741 traumatisoitunut, mutta saatoin (painettu)

päivää Varkaudessa. Viisi astetta pakkashänISSN yliopistossa olla opiskelijana, jos on 1459-675Xvoi (verkkolehti) kerransenttiä viikossa torstaisin. ta jaIlmestyy kymmenen lunta, joka vaihtui lukihäiriö, opiskelija kommentoi. yhdeksäksi plussa-asteeksi ja litroiksi losTampereen yliopiston opintoneuvojan Toimitus: kaa. Kymmeniä haastateltavia, ja tunteja Elisa Tervasen mukaan yliopistossa ei järUtain, 33014 Tampereen yliopisto odottelua. Kilometreittäin kävelyä ja ajelua jestetä henkilökunnalle koulutuksia Puhelin (03) 3551 7349 erillisiä Sähköposti: utain@uta.fi edestakaisin. aiheesta. – Uskon, että henkilökunta tietää järjesJulkaisija: lUKUISIa KUVIa ja jaepäselviä muistiintelyistä. Viestinnän, teatterin median yksikkö, panoja. Yksi korkeakouluissa toimittaja ja 37 astetta Joissakin Tampereen yliopisto junassalukihäiriöstä kuumetta. Yksi väsynyt kuvaaja ja seitsemerkitään sähköiseen opiskelijarekisteriin. Painopaikka: män päivää ilman unta. Toisissa sähköistä rekisteriä ei käytetä, kosTampereen yliopisto, harjoitustoimitus Varkaudessa oli terveyteen kuluttava kaJuttukeikka samalla tullaan tallentaneeksi mutta palkitseva. Epätoivon hetkiä riitti, liittyviä tietoja. (vs.): Tervasen asiaa ei Päätoimittaja Jaana mukaan Hujanen mutta selvisimme kunnialla kotiin. Mitä ole Tampereen yliopistossa vielä ajateltu. ohjaavat opettajat: opimme? Kannattaa ottaa mukaan vaihtoOpiskelija ei tyrmää ajatusta sähköiseen Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) kengät, parit villasukat ja pilkkihaalarit. rekisteriin laitettavasta tiedosta. Paula Sallinen (2. toimituspäällikkö) Lue reportaasi Varkaudesta seuraavalta –Sakari Merkintä Nettiopsussa helpottaisi opisViista (kuvatoimituksen vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava) sivulta. kelijan arkea, mutta vaatisi, että myös opettajatKatso osaisivat huomioidaMalla merkinnän. Murtomäki kaikki tekijät verkosta:

kokea juuri elämäni järkyttävimmän näyn. issN 1459-675X (verkkolehti) ilmestyy viikossa torstaisin. En tiedä,kerran kuinka tarkasti voin kuvailla näkemääni. Eihän ruumiista saisi puhua, aiToimitus: nakaan niiden ulkonäöstä. Varsinkaan kun Utain, 33014 Tampereen yliopisto niitäPuhelin on seitsemän ja ne ovat silvottuja. (03) 3551 7349 sähköposti:lääketieteellisen utain@uta.fi Tampereen tiedekunnan pakastimessa olevat vainajat odottavat, että Julkaisija: jokuViestinnän, harjoittelisi niillä ja taas. Lääkäriopisketeatterin median yksikkö, lijatTampereen eivät nytyliopisto ole täällä. Paikalla on vain lääkäri Seppo Parkkila, valokuvaaja ja arka Painopaikka: minä. Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Olen kuitenkin mielestäni yllättävän rauhallinen. Ruumiinavaushuone ei ole Päätoimittaja (vs.): Jaana Hujanen kammottava paikka. Jälkikäteen muistan ohjaavat opettajat: ruumiita paremmin sen, miten hyvältä tyhMaarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) jä ruumisarkku Ihan samalta kuin Paula sallinentuoksui. (2. toimituspäällikkö) saunan lauteet. sakari Viista (kuvatoimituksen vastaava)

Malla Murtomäki Hanna Sipinen Julkaistu Utaimessa 12/2011

Lue ruumiiden opetuskäytöstä sivuilta5/2012 6-7. Julkaistu Utaimessa

http://utain.uta.fi/toimitus

Teemu Helenius (taittovastaava)

Susanna Kosonen

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

Avaus

Maarit Jaakkola

maarit.jaakkola@uta.fi

Harjoitustoimituksessa voi nähdä joka päivä pieniä itsensä ylittämisiä. Niiden tuloksia on nyt kerätty tähän koostenumeroon. Toimittajaopiskelijat viettävät Utaimen tuotantoviikolla harjoitustoimituksessa maanantaista keskiviikkoon vähintään 21 tuntia. Alkuviikon aikana kirjoitetaan vähintään yksi featurejuttu, ja päätöspäivänä etsitään uutinen. Kuvatoimituksessa AD ja hänen johdollaan työskentelevät valokuvaajat luovat yhdessä taittajien kanssa lehdelle visuaalisen asun. Opiskelijat luonnehtivat Utaimen toimitusjaksoa monesti rankaksi. Haastavien ongelmien ratkaiseminen tiukassa aikataulussa ei ole helppoa ammattilaiselle, saati sitten ensikertalaiselle. Monet mankelin läpi prässätyt sanovat kuitenkin kurssin olleen yliopisto-opintojen hyödyllisintä antia. Käytännön työ herättää teoriaopinnot eloon ja nostaa esiin myös tutkimuskysymyksiä, joista voi syntyä vaikka kokonainen gradu tai kandintyö. Utaimen uudistus helpotti monia käytännön järjestelyjä. Tekijät iloitsivat mahdollisuudesta tehdä itsensä näköistä lehteä oman ikäisille lukijoille. Kirjoitus- ja taittotyö nopeutuivat ja helpottuivat uusien tarkkojen ohjeistusten ansiosta. Taitto jämäköityi, ja kuvalähtöisten juttujen julkaisumahdollisuudet lisääntyivät. Uudet juttutyypit kannustivat myös uudenlaisiin kokeiluihin ja yhteistyöhön. Esimerkiksi jokaisen lehden keskiaukeamalla oli kuvareportaasi, joka sai alkunsa valokuvaajan ideasta – toisinpäin kuin miten lehdissä yleensä toimitaan. Tähän koostelehteen valitut sivut edustavat opettajakunnan mielestä lukuvuoden parhaimmistoa. Valintakriteereinä olivat sekä jutun sisältö että visuaalinen ilme. Kompromisseja oli luonnollisesti pakko tehdä, ja paljon hyviä juttuja jäi koosteen ulkopuolelle. Kaikki sivut ovat koostelehdessä alkuperäisessä muodossaan. Kiitos koosteen toimittamisesta kuuluu Sakari Viistalle ja Teemu Heleniukselle, jotka vastaavat Utaimen visuaalisesta ilmeestä. He järjestivät sivut uudeksi kokoonpanoksi. Juttujen valintaan osallistui allekirjoittaneen lisäksi Utaimen toinen toimituspäällikkö Paula Sallinen. Haluamme kiittää lämpimästi niitä yli 30:ä ulkopuolista toimittaja-, kuvaaja- ja tutkijapalautteenantajaa, jotka osallistuivat lehden palautepalavereihin esittämällä kritiikkiä tehdystä työstä. He auttoivat omalta osaltaan toimittajaopiskelijoita pohtimaan hyvän journalismin olemusta ja tarkoitusta sekä tulevaisuutta. Kaikki Utaimen lukuvuonna 2011– 2012 saamat palautteet ovat luettavissa lehden palauteblogissa osoitteessa http://utainarviot.wordpress.com.


2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Julkaistu numerossa 11/2011

Utain verkossa: http://utain.uta.fi

Seksiopetus huvittaa poikia ValISTUS Väestöliitto selvittää, miksi nykyinen seksivalistus ei tehoa

yläkouluikäisiin poikiin. Tytöt tietävät seksiasioista poikia enemmän. TamPereen KlaSSIllISen koulun oppilaiden mielestä seksiopetus on riittävää. Yhdeksäsluokkalaiset Jesse Turunen, Ville Kurimo, Juho Katajamaa ja Johannes YliHietanen eivät niele väitettä, jonka mukaan opetus keskittyy enimmäkseen tyttöihin. Turusella on poikien huonoihin oppimistuloksiin oma teoriansa. – Pojat eivät ole kasvaneet henkisesti

riittävästi. He hihittelevät tunneilla eivätkä jaksa keskittyä aiheeseen. Tampereen Klassillisessa koulussa seksuaaliopetusta järjestetään terveystiedon tunneilla. Niiden aikana oppilaat esimerkiksi harjoittelevat porkkanan avulla, miten kondomi asetetaan paikoilleen. Lisäksi he katsovat videoita seurustelusta ja opiskelevat aihetta kirjasta.

VäeSTölIITTo on huolissaan siitä, että pojat tietävät seksiasioista huomattavasti tyttöjä vähemmän. Tutkimukset osoittavat, että seksivalistus on uponnut huonommin poikiin kuin tyttöihin. Ulkomaisista tutkimuksista selviää esimerkiksi se, että pojat pelkäävät kasvojen menettämistä koulujen järjestämillä seksivalistustunneilla. – Pojat kokivat painetta siitä, että heidän JoNNe RäSäNeN

pitäisi tietää, miten yhdyntä onnistuu. He eivät kehtaa kysyä tunneilla, jos eivät tiedä seksiasioista, sanoo tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta. aUSTralIaSSa, englannISSa ja Uudessa-Seelannissa tehdyissä tutkimuksissa pojat olivat sitä mieltä, että tytöt veivät seksivalitustunneilla päähuomion. – Tytöillä alkavat kuukautiset ja heillä on riski tulla raskaaksi. Ehkä sen takia opetus kohdistuu enemmän tyttöihin kuin poikiin, Kontula sanoo. Väestöliitto selvittää yläkouluikäisten poikien toiveita peruskoulun seksuaalikasvatuksesta. Se hyödyntää tutkimustuloksia uudessa opetusmateriaalissa, joka julkaistaan kahden vuoden päästä. KlaSSIllISen KoUlUn rehtori Marketta Kauhanen miettii syytä tyttöjen parempiin oppimistuloksiin. Hänen mukaansa ero voi johtua siitä, että tytöt joutuvat miettimään seksuaaliasioita poikia aiemmin. Hän ehdottaa tytöille ja pojille omia ryhmiä seksuaaliopetuksessa. Opetusta voisi järjestää esimerkiksi liikuntatuntien yhteydessä. – Pojat tykkäävät pelata tietokonepelejä. Pitäisikö heitä opettaa seksuaalisuudesta vaikka tietokonepelien avulla? Kauhanen ehdottaa. Mirjam Tahkokorpi

mITä?

Tietoa nuorisolle

Ville Kurimo (vas.) on opetellut kondomin käyttöä terveystiedon tunnilla. Kuvassa ovat myös Juho Katajamaa (kesk.) ja Jesse Turunen.

○ Syyskuussa julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan nuoret harrastavat aiempaa enemmän suojaamatonta seksiä ja tietävät entistä vähemmän ehkäisymenetelmistä. ○ Suomessa oppilaille annetaan seksivalistusta yleensä yläkoulussa.

⋆ UUTISPUTKI

Suomi ei pysy Kioton Pahoinpitelyt Fotofinlandia sopimuksessa lisääntyivät huimasti Utain-kuvaajalle lIIKenTeen PääSTöISTä 90 prosenttia on peräisin autoista. Vuonna 2010 Suomen liikenteen kasvihuonepäästöt olivat 13,25 miljoonaa tonnia, vaikka biopolttoaineiden käyttö lisääntyi. Kioton pöytäkirjassa sovittu raja on 12,76 miljoonaa tonnia. Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä vihjaa, miten autoilu vähentyy. – Talot on sijoitettava tiiviimmin, jotta joukkoliikenne on kannattavaa reunaalueillakin. Palveluita olisi hyödynnettävä yli kuntarajojen, Jääskeläinen sanoo. Hänen mukaansa Tampere on pitkällä asuntojen ja palveluiden järjestelyssä, mutta ei vielä joukko- ja kevyenliikenteen parannuksissa. Se työ on hidasta ja kallista. Kiire tulee. Vuonna 2020 päästöjen tulisi olla 15 prosenttia nykyistä pienemmät. – Tiemaksut ja polttoaineveron korotus ovat viimeisiä vaihtoehtoja. Noora Laaksonen

PahoInPITelyjen määrä on kasvanut Tampereella voimakkaasti. Vuoden 2011 tammi–lokakuun aikana Tampereella on tehty 941 pahoinpitelyä. Ne ovat lisääntyneet viime vuodesta melkein 250 tapauksella. Kuluvan vuoden ensimmäisten 10 kuukauden aikana on tehty enemmän pahoinpitelyjä kuin viime vuonna yhteensä. Pirkanmaan poliisilaitoksen ylikonstaapeli Juha Aholan mukaan pahoinpitelyjen lisääntyminen on valtakunnallinen ilmiö. – Ilmiölle ei ole yksiselitteistä syytä. Voi olla, että pahoinpitelystä tehdään herkemmin ilmoitus, Ahola arvelee. Vuoden 2011 alusta tuli voimaan lainsäädäntömuutos, jolla lähisuhteissa tapahtuneet lievätkin pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Aholan mukaan tämä voi vaikuttaa pahoinpitelyilmoitusten kasvavaan määrään. Sanne-Mari Laaksonen

FoToFInlandIa 2011 -valokuvakilpailun voitti Tampereen yliopistosta vuosi sitten valmistunut Maija Tammi. Hän osallistui kisaan kuvasarjallaan Bingo. Voittajan valinnut elokuvaohjaaja Dome Karukoski kiitteli kuvasarjan rujoutta ja elävyyttä. Karukosken mukaan kuvasarja pakottaa katsomaan sitä puolta Suomesta, jota ei välttämättä haluaisi nähdä. Tammi opiskeli tiedotusoppia kuvajournalismin linjalla ja kuvasi muun muassa Utaimeen. Kuvajournalismin yliopistonlehtori Anssi Männistö ei yllättynyt palkinnosta. – Tämä on mahtavaa, mutta myös jotain, mitä Maijalta osasi odottaa. Tällä hetkellä Maija Tammi työskentelee vapaana valokuvaajana New Yorkissa. Hänet on aiemmin valittu Vuoden lehtikuvaajaksi (2010) ja Vuoden lehtikuva -kisan yleisön suosikiksi (2009). Reetta Rönkä

Nokia ei ole enää halutuin työpaikka KonSUlTTIyhTIö Universumin tuoreen kyselyn mukaan Nokia ei ole enää yhtä kiinnostava työnantaja kuin ennen. Nokian sijoitus laski kaupallisen alan väen silmissä 17 sijaa viime vuodesta, tekniikan alan ihmisten listalla 9 sijaa. Nokia oli monta vuotta suomalaisten vastaajien silmissä ykkössijalla. Kiinnostavimmat työnantajat ovat kaupallisen alan ammattilaisten mielestä Fazer, Kone ja Finnair. Tekniikan alan väki arvostaa eniten Konetta, VTT:tä ja Metsoa. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelun kehittämispäällikön Kaisa Lammi ei ole huomannut, että tietyt työnantajat olisivat opiskelijoiden suosiossa. – Tampereen yliopiston opiskelijoista enemmistö työllistyy julkiselle puolelle, eli valtiolle ja kuntiin. Anna von Hertzen


Julkaistu numerossa 2/2012

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

Jenna Lehtonen

Kebablihakohusta kärsinyt Pallopoikaravintolan omistaja Shahryar Ardalan vakuuttaa käyttävänsä vain turvallisia raaka-aineita.

Tamperelaisissa kebab-paikoissa ei tarjoilla kelvotonta lihaa ruoka Tamperelaisen grillikioskin ikkunoita

rikottiin Eviran listalle päätymisen jälkeen. tampereeN elintarvikevalvontaviranomainen on tarkastanut kuusi Eviran listalle joutunutta pirkanmaalaista ravintolaa. Yhdestäkään ravintolasta ei löytynyt turkulaisen lihaliike Agalin tuotteita. Tamperelaisessa Pallopojassa on ollut listalle joutumisen jälkeen hiljaista. – Myynti on laskenut yli puolella. Tämä päivän myynti on jäänyt alle 30 euron, grillikioskin omistaja Shahryar Ardalan sanoo.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisi viime viikolla listan ravintoloista, joiden epäillään käyttäneen vuoden 2011 aikana lihaliike Agalin myynti- ja käyttökieltoon asetettuja tuotteita. YmpÄrIstöINsINöörI Anne Kärnän mukaan Eviran lista on todennäköisesti osittain virheellinen. – Tamperelaiset ravintolat eivät ole tilan-

neet Agalin tuotteita enää pitkään aikaan, Kärnä toteaa. tarkastuskÄYNtIeN lisäksi elintarvikevalvonta on ottanut puhelimitse yhteyttä muutamaan ravintolaan ja lähettänyt varmistavan sähköpostikyselyn 62 ravintolaan. Yksikään 26:sta kyselyyn vastanneesta ravintolasta ei ole tilannut lihaliike Agalin tuotteita. Ardalan ei ole tilannut turkulaisliikkeen tuotteita yli puoleen vuoteen. – Kerran aikoja sitten tilasin kokeeksi. Olen soittanut Eviraan ja kysynyt, miksi kioskimme on listalla. Pyysin oikaisua,

mutta mitään ei ole tapahtunut, Ardalan sanoo. Asiakaskadon lisäksi grillikioskin työntekijöitä on uhkailtu. – Listan julkaisun jälkeen kioskin ikkuna on rikottu ja meitä on uhkailtu puhelimessa. Tämä on ihan pelottava tilanne, Ardalan kertoo. Hän on huolissaan kioskin tulevaisuudesta. – Pallopoika on aika legendaarinen paikka. Tuntuu pahalta, että yhtäkkiä kaikki romahtaa. emmi Laukkanen

⋆ NÄIN lehtI tehtIIN

Sairaala-apteekitkin tarkastetaan

Eläinsuojelulakiin Aspiriinia ei enää halutaan tiukennusta suositella terveille

Pakkanen jähmetti jutuntekoa

lÄÄkealaN turvallIsuus- ja kehittämiskeskus Fimea tarkastaa proviisorien ja farmaseuttien tutkinnot myös sairaalaapteekeissa ja lääkekeskuksissa. – Päätimme selvittää myös sairaala-apteekkien henkilökunnan pätevyyden, kertoo lupa- ja tarkastusyksikön päällikkö Eeva Leinonen. Sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten vastaavat hoitajat tarkastavat farmaseuttisen henkilökuntansa pätevyyden 12. helmikuuta mennessä. Lähes kaikissa tavallisissa apteekeissa farmaseuttien pätevyys on jo tarkistettu. Kahdelta apteekilta odotetaan vielä lisäselvityksiä. Fimea alkoi selvittää apteekkarien pätevyyttä viime syksyn valelääkärikohun jälkeen.

elÄINlÄÄkÄrIt koveNtaIsIvat vakavista eläinsuojelurikoksista annettavia rangaistuksia. – Eläinsuojelulakia pitää kuitenkin arvioida kokonaisuudessaan, sanoo Suomen Eläinlääkäriliiton toiminnanjohtaja Mika Leppinen. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee eläinsuojelulain uudistusta. Verkon kansalaiskysely on kerännyt nopeasti satoja kommentteja, joista osassa vaaditaan kovempia rangaistuksia eläinsuojelurikkeistä. Leppinen arvioi, että kovilla rangaistuksilla on enemmän vaikutusta, kun rikos kohdistuu lemmikeihin eikä tuotantoeläimiin. Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna 2015. Kansalaiskyselyyn voi vastata 3. helmikuuta asti Otakantaa.fi-sivustolla.

terveIdeN kaNNattaa välttää aspiriinia sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä. Syynä on aspiriinin sisältämä asetyylisalisyylihappo, joka lisää verenvuotoja suolistossa. Archives of Internal Medicine -lehden mukaan terveille henkilöille aspiriinin haitat ovat suuremmat kuin sen hyödyt. Yhden henkilön sydänoireiden estäminen asetyylisalisyylihapolla vaatii 120 terveen henkilön lääkitsemisen, kun taas sisäisen verenvuodon saa joka 73. asetyylisalisyylihappoa käyttävä henkilö. Tutkimus kyseenalaistaa suosituksen käyttää aspiriinia ennen sydänvaivojen alkamista. Sen sijaan aspiriini voi pidentää merkittävästi sydän- ja verisuonitaudeista jo kärsivien potilaiden elinikää.

haastateltava puhuu jo, mutta kuulakärkikynäni on kohmeessa. Anteeksi, pieni hetki. Onneksi lyijykynä on mukana. Pakkasta on 15 astetta, ja Keskustorilla tuulee aina. Pitkät kalsarit eivät riitä, olisi pitänyt varustautua lämpökerrastolla. Kuvaaja hyppii saadakseen veren kiertämään. Kirjoittaminen ei onnistu nahkahanskat käsissä, joten näppini ovat tuulen armoilla. Onneksi kemisti-isäni on toimittanut minulle ohuita laboratoriohanskoja. En silti saa selvää käsialastani. Kekäleen aulassa kylmyys helpottaa hetkeksi, mutta myyjä katsoo meitä pahasti. Loput haastattelut lyhenevät nopeasti kolmen kysymyksen sarjoiksi. Lämpimästi pukeutuneet kohdehenkilöt nauravat tärisevälle toimittajalle. Taidan loikata suoraan kesätoimittajaksi.

Iida tikka

aino Salonen

Mikko Gustafsson

tapio Pellinen


6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Julkaistu numerossa 8/2011

EEva värtö

Lääkäriopiskelijat houkuttavat mainostajia spOnsOrit Yritykset sponsoroivat lääkäri-

Oulun yliOpistOn lääketieteen opiskelijoiden kiltatalon seinällä roikkuu Orionin mainos, ja kiltatalon ostamiseen on saatu rahoitusta eri yrityksiltä 1990-luvun alussa. Myös killan pakettiautoon, ”Burana-pakuun”, on saatu mainosrahoitusta. Lääkäriopiskelijoita ei enää sponsoroida niin kuin ennen, ja ainejärjestöjen taloudellinen tilanne on kiristynyt. Opiskelijoiden yhteistyökumppanien kirjo on kuitenkin kasvanut viime vuosina, koska laki rajoittaa lääkefirmojen mahdollisuuksia tukea opiskelijoiden toimintaa rahallisesti. Apteekeista, baareista ja autoliikkeistä on nyttemmin tullut mainostilan ostajia. Lääkefirmat ovat kuitenkin pitkäaikaisia kumppaneita, joiden kanssa ideoidaan syksyisin tulevan lukuvuoden yhteistyön muodot. Lääketieteen ainejärjestöt myyvät maanlaajuisesti mainostilaa sponsoreille, muun muassa pankkialan yrityksille sekä lääke- ja

opiskelijoita. He tekevät myös yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa, koska tulevaisuuden rikkaille halutaan mainostaa autoja ja työpaikkoja. Mainosmyynnillä rahoitetaan opiskelijatapahtumia ja -julkaisuja. vuokralääkärifirmoille. Sponsorin rahalle tarjotaan vastinetta, esimerkiksi mainoksia juhliin ja opiskelijatapahtumiin. Tampereella mainostuloja saadaan lisäksi muun muassa kandidaattiseuran lehdestä. – Meiltä valmistuu ihan varakasta porukkaa, joten olemme houkutteleva kohderyhmä yrityksille, sanoo Lassi Kurtelius, joka opiskelee lääketiedettä Oulun yliopistossa toista vuotta. Jokaisella vuosikurssilla on 120 opiskelijaa. Kuuden vuosikurssin kilta on iso yleisö yrityksen mainokselle. – Onhan se selvää, että yritykset hakevat jotain sillä, kun ne mainostavat ja kestittä-

vät. Tällainen yhteistyö ei kuitenkaan velvoita meitä mihinkään tulevaisuudessa, Kurtelius sanoo. Tampereen Lääketieteen Kandidaattiseuran puheenjohtaja Elli Tumppila kertoo, että yritysten lisäksi myös eri sairaanhoitopiirit mainostavat Kandidaattiseuran lehdessä. Mainostuloja saadaan siis myös julkiselta puolelta. lääkefirma OriOnin lääkemarkkinoinnin päällikkö Jarmo Kettu tähdentää, että yritys ei lahjoita rahaa kenellekään. Ketun mukaan yhteistyö opiskelijoiden kanssa tarkoittaa erilaisia koulutustilaisuuksia ja mainostilan ostamista, esimer-

kiksi haalarisponsorointia. Lääkkeiden markkinointia on rajoitettu laissa. Vanhemmille opiskelijoille ja valmistuneille lääkäreille lääkkeitä saa kuitenkin mainostaa. – Sillä pyritään edistämään lääkkeiden turvallista käyttöä, Jarmo Kettu toteaa. Lääkäriopiskelijoiden ja lääkeyhtiöiden läheisestä yhteistyöstä voi olla myös haittaa. Siksi joukko suomalaisia lääkäreitä on perustanut Lääkärit ilman sponsoreita -verkoston. Verkoston internet-sivuilla todetaan, että ”olisi potilaiden ja koko yhteiskunnan edun mukaista, että lääkärit ja teollisuus pitäisivät suurempaa välimatkaa toisiinsa”. Hanna-Mari Hiltunen

Katso Utaimen verkkolehden Ilmiö-osastosta, http://utain.uta.fi, kuinka muiden ainejärjestöjen opiskelijoita sponsoroidaan.


Julkaistu numerossa 3/2012

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

Härmälän Opiskelijatalon homeongelmasta on vaiettu vuosia homeKoTi Terveyden vaarantavassa asuntolassa elää tälläkin hetkellä 80 ihmistä. härmälän Opiskelijatalon jokainen käytävä haisee erilaiselta. Yhdessä käytävässä haisee samalta kuin kylpyhuoneessa suihkun jälkeen, toisessa virtsansekaiselta mullalta. Pyykkituvan ovella katossa kulkee viemäriputki, joka täyttää käytävän löyhkällä. Putkea on korjattu useita kertoja. Yläkerran käytävissä haju on vaimeampi kuin alakerrassa, mutta asunnoissa on ongelmia. 25-vuotiaan Julia Sankovan vessan putket vuotavat jatkuvasti, ja viemärit tukkeutuvat usein. Keittiön roskiskaappi ja siellä kulkevat putket haisevat raadolta. Siivoojan töitä tekevä Sankova on puhdistanut kaapin kaikilla mahdollisilla aineilla. Putkista ei ole löytynyt kuollutta eläintä. — Viikonloppuisin herään siihen, että täällä haisee pahalta, hän sanoo. uTaimen tietojen mukaan asuntolan kosteus- ja homeongelmat ovat jatkuneet vuosien ajan. Asuntolan purkamista on suunniteltu virallisesti vuodesta 2007 saakka, mutta päätöstä on lykätty joka vuosi. Asuntolan omistaa Pirkan Opiskelijaasunnot Oy. Rakennuksessa on selviä valmistusvirheitä, jotka vaarantavat opiskelijoiden terveyden. Asuntojen kylpyhuoneita ei ole eristetty kunnolla. Kylpyhuoneiden rakennusratkaisut perustuvat 1990-luvun alun määräyksiin, jotka ovat nykyään vanhentuneet. Viimeksi kylpyhuoneet on peruskorjattu 1990-luvun alussa. Myös rakennuksen ilmastoinnissa on ongelmia. Kesällä 2011 Pirkan Opiskelijaasunnot sulki käyttökelvottomia huoneita. Hajusta huolimatta yhtiö ei ole mitannut ilman homepitoisuutta. – Olemme arvioineet asuntolan kuntoa silmämääräisesti ja tehneet mittauksia mahdollisista kosteusongelmista. Suljimme huoneet viime kesänä niiden kehnon pinta-

kunnon vuoksi. Muita ongelmia emme ole löytäneet, toimitusjohtaja Matti Halmetoja sanoo. Tampereen opiskelija-asuntosäätiön valtuuskunta erotti Halmetojan Toasin toimitusjohtajan paikalta vuonna 1996. Valtuuskunnan opiskelijajäsenten mukaan Halmetoja ei ajanut opiskelijoiden etua kiinteistöasioissa.

oPisKelija-asunTolan kanssa samassa rakennuksessa sijaitsee myös perheryhmäkoti, johon Tampere on asuttanut 14–18-vuotiaita maahanmuuttajanuoria. Aluehallintovirasto antoi tammikuussa määräyksen, jonka mukaan perheryhmäkodin asukkaat on siirrettävä pois tilasta helmikuun loppuun mennessä. Asukkaat ja henkilökunta ovat sairastel-

leet poikkeuksellisen paljon, ja asuntolassa on todettu homeongelma. – Perheryhmäkodin siivessä on kosteusongelmia, koska yhteiset suihkutilat ylikuormittuvat. Opiskelija-asuntolan puolella tällaista ongelmaa ei ole, Halmetoja sanoo. Mikko Gustafsson, Tapio Pellinen TAPIO PELLINEN

Home haisee selvästi Heidi Korkeelan, 23, nenään. Toimitusjohtaja Matti Halmetojan mukaan Härmälän Opiskelijatalossa ei ole kosteusvaurioita.

⋆ näin lehTi TehTiin

Parturi ei saa starttirahaa

YTHS:n mielenterveyspalveluissa on ennätysruuhkainen talvi

Yhteisenä kielenä fingelska

sTarTTirahan saaminen on usein kiinni yrittäjän alasta. Kauneudenhoitoalalla tukea on vaikea saada. Parturi-kampaamoyrittäjä Ulla-Riitta Koskinen perusti liikkeensä reilu vuosi sitten pankkilainan turvin. – En tiedä yhtään kampausalan yrittäjää, joka olisi saanut starttirahaa. Starttirahan saaminen edellyttää, että yritys työllistää hyvin. Tampereen Työ- ja elinkeinotoimiston yritysneuvojan Jarmo Lepistön mukaan starttirahaa on mahdollista saada, jos liiketoimintasuunnitelma on tarpeeksi hyvä. Hyvä toimintasuunnitelma ei aina auta. Yrityksen palveluille pitää olla kysyntää, eikä alalla ei saa olla liikaa kilpailua. Yrityksen pitää työllistää, mutta sen olisi hyvä olla myös kekseliäs ja kansainvälinen. Pelialan yrittäjät saavatkin nykyään usein starttirahaa.

ruuhKa ylioPPilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) mielenterveyspalveluihin on tavallista pahempi. Aiemmin ruuhkaa on voitu tasoittaa ostopalveluilla, joilla YTHS järjestää kokonaan Porin ja Hämeenlinnan opiskelijoiden mielenterveyspalvelut. Viime vuonna Porin mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvoi, eikä budjetoitu raha siksi riittänyt lyhytpsykoterapioiden ostamiseen yksityissektorilta Tampereella. YTHS:n mielenterveyden ylilääkärin Pauli Tossavaisen mukaan psykologille tai psykiatrille pääsee noin kolmessa kuukaudessa. Terveydenhoitajat ja yleislääkärit hoitavat lievät tapaukset. Noin joka kymmenes opiskelija käy YTHS:ssä mielenterveysongelmien takia. Sekä opiskelijoiden mielenterveyspalveluissa että Tampereen kaupungin nuorisopsykiatrian poliklinikalla on huomattu asiakasmäärien kasvaneen 2000-luvulla. – Uusia lähetteitä tulee nyt 450–500.

Lue verkosta erään opiskelijan kokemus YTHS:n mielenterveyspalvelusta: utain.uta.fi

dealflow, sTarTuP, payback-culture, venture-sijoittajat, seed-vaiheen rahoitus, greentech. Kasvuyrittäjistä ja bisnesenkeleistä kirjoittaessa melkein joka toinen asiantuntijoiden sana oli fingelskaa, suomen ja englannin sekoitusta. Mitä enemmän haastateltavat olivat tehneet töitä ulkomailla, sitä useammin vieraat sanat putkahtivat puheeseen. Onneksi ensimmäisen haastattelun jälkeen termit olivat jo niin tuttuja, että Piilaaksossa vierailevan suomalaisen sekakieltä oli helppo seurata. Termien puute ei ole tietenkään asiantuntijoiden syy – he käyttivät puheessaan kaikista selkokielisimpiä termejä. Startup nyt vaan on helpompi ymmärtää kuin iältään nuori ensimmäistä tuotettaan kehittävä yritys, joka ei vielä ole voitollinen, mutta jossa on vahva lupaus tulevasta kasvusta.

Noora Laaksonen

Iida Tikka

Mirjam Tahkokorpi

2000-luvun alussa niitä tuli 250–280, Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Klaus Ranta kertoo. YTHS:ssä potilaita on 50 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Kasvun Tossavainen ja Ranta arvioivat johtuvan siitä, että hoidoista tiedetään paremmin. Kynnys hakea apua on madaltunut ja avun tarve tunnistetaan nopeammin. Yleisimpiä nuorten ongelmia ovat masennus, ahdistuneisuus ja syömishäiriöt. Keskusteluapua haetaan kriisitilanteissa. – Työelämän kovat odotukset, kilpailu ja ihmissuhdeongelmat huolestuttavat opiskelijoita. Yliopistoon pääsy ei enää aina tarjoa sellaista eteenpäin pääsyä kuin se ennen antoi, Tossavainen sanoo.


4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

suomen Detroit

KaupunKi Kriisissä Viisi vuotta sitten Varkaus oli kukoistava pape-

riteollisuuskaupunki. Sittemmin kaupungissa on alkanut alamäki, jolle ei näy loppua. Yhdysvalloissa Detroitista on tullut autoteollisuuden kuihtumisen jälkeen maan rikos- ja köyhyystilastojen ykkönen. Käykö Varkaudelle samoin? Malla Murtomäki, teksti Kati Laukkanen, kuvat

Julkaistu numerossa 12/2011


ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit 5


6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Hannu Rummukainen miettii Varkauden tilannetta Köpen Baarissa. Juha Tiainen katselee Varkauden Stora Enson piippuja ja itkee. Hän menetti viisi vuotta sitten sekä vaimonsa että työnsä tehtaalla. Vaimo kuoli marraskuussa 2006 aivoverenvuotoon, ja joulukuussa Tiaisen 35 vuoden ura Ensolla päättyi kipeästi. – Kaikki me paperikoneella luotimme työpaikkaamme niin kuin pässi omiin sarviinsa. Ajattelimme, että lähdemme eläkkeelle vasta pää kainalossa. Pomo sanoi irtisanoessaan vain, että me teemme liian kallista paperia. Tiainen kertoo irtisanomisen jälkeisistä viikoista. Enson järjestämä työelämävalmennus oli hänen mielestään pelkkää silmänlumetta. 55-vuotiaalla Tiaisella ei ole minkäänlaista koulutusta, sillä hän on työskennellyt koko ikänsä tehtailla. Uuden työn löytäminen on ollut mahdotonta. Michiganin osavalTiossa sijaitseva Detroit oli vielä

muutama vuosikymmen sitten yksi Yhdysvaltojen rikkaimmista kaupungeista. Autoteollisuuden kadottua kaupunki on joutunut ongelmiin. Nykyisin Detroit johtaa Yhdysvaltojen rikos- ja köyhyystilastoja, ja FBI nimesi sen vuonna 2007 Pohjois-Amerikan vaarallisimmaksi kaupungiksi. Detroitilla ja Varkaudella on paljon yhteistä.

varKaus on aina elänyt paperiteollisuudesta. Viime vuosikymmenellä metsäteollisuusyhtiö Stora Enso on lopettanut painopaperi- ja kartonkituotannon kaupungissa. Valtavat tehtaat sijaitsevat keskellä Varkauden keskustaa. Neljästä paperikoneesta jäljellä on yksi, jonka lisäksi alueella toimivat sellutehdas ja saha. Tehdasalueelta löytyy noin 80 000 neliömetriä tyhjää tilaa. Tehtaanjohtaja Jarkko Tehomaa kertoo jälleen synkkiä uutisia. - Euroopan taloudellisen epävarmuuden vuoksi ensi vuodelle ovat epäselvät. Tällä hetkellä käymme yt-neuvotteluja mahdollisista lomautuksista, jotka koskevat kaikkia tehtaamme 400 työntekijää. Menemme jouluna seisokkiin, jonka jälkeen sahan väki jää lomautetuksi helmikuun loppuun saakka. Paperikone ja sellutehdas käynnistyvät joulun jälkeen. Tämän jälkeen etenemme kuukausi kerrallaan. Mikäli Stora Enso lopettaisi toimintansa Varkaudessa, työttömyys nousisi yli 18 prosentin. Suomessa työttömyysprosentti on keskimäärin seitsemän. Detroitissa työttömiä on tällä hetkellä yli 20 prosenttia. varKauDessa TyöTTöMyyDesTä kärsivät myös nuoret. Vastikään tuotantotalouden insinööriksi valmistunut Mika Karvonen, 28, hikoilee työvoimatoimistossa lomakkeita täyt-

Ensolainen Klaus Tuovinen pelkää työpaikkansa puolesta. Pirkko Tuovinen on ollut 11 vuotta työttömänä.

Juha Tiainen teki elämäntyönsä tehtailla.

täessään. Hän ei ole tehnyt päivääkään oman alansa töitä. – Tällä hetkellä olen töissä baarissa osa-aikaisena. Koulun harjoittelutkin tein Jyskissä ja Sotkassa. Karvonen yritti hakea paikkaa Varkauden suurilta teollisuusfirmoilta, mutta vastaukset olivat tylyjä. – Kun soitin, niin sieltä vastattiin, ettei ole ihmekään ettei sinua ole valittu meille töihin. Eihän sinulla ole lainkaan meidän alamme työkokemusta. Miten olisin voinut saada alani kokemusta täällä, kun töitä kerran ei ole? Nuoret lähtevät Varkaudesta usein juuri töiden perässä. Karvosellakin on suunnitelmissa vaihtaa kaupunkia. Hänellä on kiire rautatieasemalle, sillä työhaastattelu Tampereella alkaa jo muutaman tunnin kuluttua. sosiaaliseT ongelMaT ovat kasaantuneet Detroitiin pikkuhiljaa. Myös Varkaudessa esimerkiksi päihdeklinikalle on välillä enemmän tulijoita kuin voidaan ottaa vastaan. Työttömät nuoret ja keski-ikäiset ovat erityisen suuri asiakasryhmä kaupungin psykiatrisella poliklinikalla ja päihdepalveluissa. Irtisanominen ei välttämättä ole syy mielenterveys- tai päihdeongelmalle, mutta se saattaa toimia niiden laukaisijana. Detroitissa myydään taloja jopa 400 dollarin hintaan.

15-vuotias Daniel Harjunheimo aikoo lähteä Varkaudesta heti lukion jälkeen.


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

K

Viime vuonna pysäytetyn paperikoneen purkutyöt jatkuvat edelleen. Kyseinen halli on kooltaan 21 000 neliömetriä.

SKV Kiinteistönvälityksestä kerrotaan, että Varkaudessa asuntojen hinnat ovat laskeneet 25 prosenttia kolmen viime vuoden aikana. Myyntiajat ovat tuplaantuneet. Syynä on työttömyys ja väestön väheneminen. 28-vuotias Ensolla töitä tekevä Hannu Rummukainen on juuri ostanut omakotitalon. Työpaikan epävarmuus saa hänet mietteliääksi. – Jos jää sen varaan, että pitäisi Varkaudesta löytää töitä, niin se on kyllä in your dreams. Työpaikan lähtiessä alta minunkin pitäisi alkaa tehdä reissuhommia. Rummukaisella on perhe ja pieni lapsi. Työpaikan lähtiessä alta hänen olisi pakko viettää viikot muualla, sillä taloa on vaikea saada kaupaksi. Ero perheestä ahdistaa. Varkauden tulevaisuudesta Rummukaisella on selkeä näkemys. – Tätä rakkautta ei saa kuntoon enää isolla rahallakaan. asunToJen halvaT hinnat ja vuokrat aiheuttavat myös toisenlaisia ongelmia. Varkauteen muuttaa ihmisiä, jotka ovat jo valmiiksi moniongelmaisia. Sama kehitys on tapahtunut Yhdysvaltojen Detroitissa, jossa väestön toimeentulo on romahtanut. Kolmasosa detroitilaisista ei osaa lukea. Varkaudessa on suljettu pienellä aikavälillä neljä koulua.

DeTroiTin asuKasMäärä on puolittunut 1950-luvulta. Myös Varkauden asukasluku on laskenut tasaista tahtia. Samalla väestö on vanhentunut. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Risto Husu pelkää, että Varkaudelle kävisi samoin kuin esimerkiksi väestökadosta kärsivälle Lieksalle. – Pahin tilanne olisi se, että Varkaus näivettyisi pikkukaupungiksi. Husu kertoo, että kaupunki panostaa tällä hetkellä energiateollisuuteen. Alan suuret yritykset Andritz, Foster Wheeler ja Varkaus Works toimivat edelleen Varkaudessa. Husun mukaan näillä yrityksillä menee hyvin, ja ne palkkaisivat mielellään uutta osaavaa työvoimaa. Ongelmaksi on muodostunut se, että Varkauden imago ei houkuttele koulutettuja työntekijöitä. Tilannetta vaikeuttaa se, että potentiaalisten työntekijöiden puolisoille ei löydy töitä. – Foster ratkaisi ongelman palkkaamalla ihmisiä Espooseen. Kaupunginvaltuuston Husu myöntää, että tilanne on ongelmallinen. Kaupunki koettaa parantaa imagoaan ja luoda uusia työpaikkoja mittavan kehityshankkeen avulla. Projektiin on jo laitettu 1,5 miljoonaa euroa kaupungin rahoja. Husun mukaan hanke ei ole onnistunut odotusten mukaan. Tulevaisuus on tällä hetkellä epävarma.

Paperikonetta purkaessa lattian alta paljastuivat 20-luvulla rakennetut perusteet.

Jarkko Tehomaa on tehtaiden johtaja.

– Varkaus elää teollisuudesta. Nämä suuret kansalliset yritykset tekevät päätökset osakkeenomistajien edun perusteella. Eivät kotiseuturakkaudesta. Epävarma tulevaisuus painaa varkautelaisten harteita. – Jos tietäisin keinot tilanteen parantamiseksi, niitä toteutettaisiin jo, Risto Husu huokaa. Varkauden ongelmat ovat hyvin samankaltaisia kuin Detroitissa. Teollisuuden siirtyessä halvemman työvoiman maihin monet suomalaiset kaupungit joutuvat painimaan samanlaisten pulmien kanssa. – Ei me ihan yksinään Suomen Detroit olla. Tämä alkaa olla jo koko Suomen ongelma, Risto Husu sanoo. irTisanoTTu enTinen ensolainen Juha Tiainen synkistyy miettiessään Varkauden tulevaisuutta. – Kaikki on mennyt alaspäin. Tämä on vain minun tarinani, mutta sama on niin monella muulla täällä. Tiainen toivoo pääsevänsä sairauseläkkeelle, sillä hänellä on todettu sydämen vajaatoiminta ja kakkostyypin diabetes. Hän katsoo vielä tehtaita pitkään ja puistelee päätään. – Olen kuullut, että irtisanottuja paperimiehiä on pyydetty tehtaille kesätyöläisiksi. Nöyryyttävää. Itse en enää takaisin menisi.

Stora Enson vanhat kyltit löytyivät valtatien varresta tehtaan aitojen sisäpuolelta.


4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Julkaistu numerossa 11/2011

Noora LaaksoNeN

Söden kaveri on piikittänyt käsiin, kun käsivarret ovat jo rikki.

elämää opiaateissa päiHteet Tampereen katukauppaan virtaa viikoittain huumeita ja lääkkeitä.

Hervannan ex-huumekauppias muistaa, että 20 vuotta sitten niitä sai kaduilta vielä enemmän. Opiaattiriippuvainen Söde on tullut huumeiden käyttäjille tarkoitettuun keskukseen Nerviin tervehtimään kavereitaan. Siellä käytetään nimimerkkejä. Kirjava pipo, farkut ja iso pelipaita yllään 37-vuotias Söde vaikuttaa ikäistään nuoremmalta. – Minusta huumeet nuorentavat. Silloin kun käytin amfetamiinia, painoin vain 52 kiloa, lähes 180-senttinen Söde kertoo. Hampaissa näkyy kova elämäntapa, mutta käsistä piikitysarvet ovat parantuneet. Viisi vuotta sitten Söde pääsi korvaushoitoon, jonka myötä huumeet ja rikokset ovat jääneet. Nyt hän haaveilee uudesta kodista ja jonottaa työvalmennukseen. SödeStä tuli huumeriippuvainen teininä. Hän aloitti kokeilun kavereiden kanssa nyt jo myynnistä poistetulla Sombutolilla. Se on rauhoittava barbituraatti ja heroiiniakin koukuttavampi. – Kahdesta pilleristä menee ihan sekaisin. Me otimme kukin neljä kerrallaan. Olin kolme päivää lähes tajuttomana, Söde muistelee. Vuonna 1989 Söde alkoi piikittää opiaatteja. Sen jälkeen kokemusta on kertynyt useista aineista. Välillä meni vuosia hirveissä hallusinaatioissa.

Söde myi huumeita rahoittaakseen oman käytön ja elämisen. Toisinaan hän varasti autoja ja ruokaa sekä murtautui apteekkeihin. – Pillereiden lisäksi otimme lääkekirjoja. Näin tiesimme, mitä kannattaa syödä. Me myimme vain tutuille, jotka osasivat käyttää ainetta, eikä koskaan kakaroille. Söde ei ole tehnyt väkivaltarikoksia, mutta vankilassa hän on ollut kahdeksan kertaa. Istuessaan yhtä vuoden tuomiota Södelle kypsyi ajatus hakeutua hoitoon. – Kaveri oli metadonihoidossa, ja ajattelin, että saisinko vielä elämän raiteille. Yhdeksän kuukauden jälkeen laitoin hakemuksen vireille, Söde kertoo. Kolmen haastattelun jälkeen hän sai hoitopäätöksen ja pääsi K-klinikalle kuntouttavaan hoitoon, joka tähtää päihteettömyyteen. Söden lääkkeenä ovat Suboxone ja rauhoittava Bentsodiatsepiini. Aluksi hän kävi klinikalla päivittäin. Reilun kahden vuoden jälkeen hän siirtyi terveysasemalle jatkohoitoon. Hoidon aikana Söde on alkanut käyttää alkoholia. Hän ei jaksa olla aina selvänä, jos kaverit ovat sekaisin. Kotona se on helpompaa, mutta hän pelkää kramppeja. – Jos bentsoa lisättäisiin, niin pääsisin alkoholista. Kaikki vetää viinaa huumeiden ja lääkkeiden korvikkeeksi.

MOnet Söden kavereista miettivät hoitoon hakemista tai ovat haittoja vähentävässä, niin kutsutussa kioskihoidossa. Siinä käyttäjä käy paikan päällä päivittäin puhallutuksessa ja ottamassa annoksen metadonia. Annosta ei anneta, jos kävijä on päihtynyt. Eräs Söden kavereista kertoo olleensa kioskihoidossa viisi vuotta, mutta ei ole siihen tyytyväinen. – Annos on niin pieni, ettei se pidä vieroitusoireita poissa. Sitten on pakko ottaa jotain muuta, 31-vuotias mies kertoo. Söde pitää metadonia hyödyttömänä hoitoaineena, eikä hän anna hyvää palautetta K-klinikasta. – Ne heittävät pihalle liian helposti ja epäilevät koko ajan, Söde sanoo. Söde kiittää omaa hoitoaan terveysasemalla. Hän kokee, että siellä häntä ymmärretään ja lääkkeistä tiedetään enemmän. Seuraava vaihe hoidossa on lääkeannoksen pienentäminen niin, että sen saisi apteekista. Nyt hän käy vielä terveysasemalla kerran viikossa hakemassa lääkkeensä. Pillerit liuotetaan kielen alla päivittäin. Jos Söde pistäisi lääkkeen suoneen, sen teho olisi vahvempi, ja toiminta muuttuisi huumekäytöksi. Osa potilaista pääsee lopulta eroon lääkkeistä. Söde uskoo


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

Yhdestä subutexista saa kadulla satasen Korvaushoidossa on etenkin nuoria aikuisia. Valtaosalla on pitkä käyttöhistoria.

Huumepoliisin mielestä liian iso osa korvaushoitolääkkeistä päätyy katukauppaan. Huumekuntoutuksesta vastaavassa avohoitoyksikössä annettuja lääkkeitä valvotaan myynnin anna von Hertzen estämiseksi. Jari luoto, tampereen huumepoliisin rikoskomisario:

Harri Haapasaari, tampereen k-klinikan yksikköjohtaja:

valvOnnaSta: – kun poliisimme käyvät narkomaanien asunnoissa, siellä on usein yksi henkilö, jolla on laillisia korvauslääkkeitä. Vieressä on viisi kaveria, jotka nauttivat näitä samoja lääkkeitä. Liian iso osa korvaushoitolääkkeistä päätyy katukauppaan. subutex on arvokkaimpia huumeita katukaupassa. Tampereella pilleri maksaa 80–100 euroa kappale, pohjoisemmassa jopa 150 euroa.

Söden piikitysarvet ovat parantuneet hyvin.

– asiakas ottaa hoidon alkuvaiheessa lääkkeet valvotusti. Hoidon myötä osan lääkkeistä saa kotiin, mutta lääkkeet merkataan tarkasti. Teemme tarkastuksia, eli pyydämme asiakasta tuomaan lääkkeet aika ajoin näytille. Jos tässä ilmenee ongelmia, palaamme valvottuun lääkkeidenottoon. Huumepoliisien ratsioissa lääkkeet ovat usein minigrip-pusseissa, eivätkä meidän pakkauksissamme. katukauppaan lääkkeitä tulee muun muassa ranskasta ja englannista. Myös korvaushoidosta valuu myyntiin jonkin verran lääkkeitä.

SaatavuudeSta: – osa korvaushoidossa olevista saa valtavia määriä lääkkeitä laillisesti. Tämä huolestuttaa huumepoliisia.

– asiakkaamme saavat korvaushoitolääkkeen lisäksi usein muita lääkkeitä, kuten rauhoittavia ja hermosärkylääkkeitä. Lääkärit kirjoittavat edelleen lääkkeitä liian helposti. Tampereen huumelääkärit tapaavat toisiaan säännöllisesti. He keskustelevat lääkemääristä ja yrittävät yhtenäistää terveysasemien ja yksityisten lääkäriasemien käytäntöjä.

ratkaiSuiSta: – korvaushoidon ongelmien syy on systeemissä. Järjestelmä on organisoitu huonosti, ja se pitäisi ottaa pöydälle tarkasteluun.

Huumeriippuvaiset käyttävät usein myös alkoholia.

käyttävänsä korvauslääkkeitä lopun elämänsä. Jos lääkitys loppuisi, kivut palaisivat ja paluu amfetamiiniin olisi todennäköistä. Söden kaverin mielestä huumetilanne kaduilla on paha. Söde huomauttaa, että meno on kuitenkin rauhoittunut 90-luvulta. Subutexille olisi kysyntää, mutta eniten kaduilla myydään nyt kymmenen kertaa halvempaa Lyricaa. Se on hermosärkyyn tarkoitettu reseptilääke. – Lyricaan on kuollut eniten ystäviä. He ovat ottaneet niitä liikaa juuri alkoholin kanssa, Söde sanoo. Söden kaveripiirissä käytetään myös esimerkiksi pilveä, bentsoa, LSD:tä ja amfetamiinia. Piirit ovat laajat. Nervistä lähdettyään Söde tapaa kadulla tuttuja. Osalla on perhe ja takana monta yritystä pysyä puhtaana. Pian yksi kavereista kysyy, olisiko jotain. Rasia aukeaa, ja myyjä lupaa hakea illalla uuden erän. Juttua varten on haastateltu myös Taysin päihdepsykiatrian poliklinikan sairaanhoitajaa Maija-Liisa Romua sekä K-klinikan johtajaa Harri Haapasaarea. Noora Laaksonen

– korvauslääkkeet yhdistettynä henkiseen tukeen tuottavat tuloksia. Tarjoammekin asiakkaille psykososiaalista tukea. resurssien puutteen takia he kuitenkin menettävät tämän tuen, kun he siirtyvät meiltä terveysasemille hoitoon.


4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Eristetty, mutta elossa vankeus Pelkäävällä vangilla

on kaksi vaihtoehtoa. Hän voi jäädä osastolle ja elää pelossa tai pyytää eristykseen pääsemistä. Eristyksessä vanki on yksin ja vailla järkevää tekemistä.

Julkaistu numerossa 5/2012

viisi isoa miestä astuu sisälle Mikan selliin. He uhkaavat tappaa hänet. Mika on ehtinyt olla avoimella osastolla vasta tunnin. Hengenvaarallisen tilanteen vuoksi hän pyytää siirtoa eristykseen, ja vartija poistaa hänet osastolta välittömästi. – Nuorempana en olisi pyytänyt päästä eristykseen. Nykyään olen tällainen lälläri, joten lähdin pois kiireen vilkkaa. Mika on vaitonainen tappouhkauksen tekijöistä ja siihen johtaneista syistä. Mika uskoo, että hänen tapauksessaan eristykselle ei ole muita vaihtoehtoja. Hämeenlinnan vankilan johtajan Samuli Laulumaan mielestä pelkääjävangin eristäminen toimii ainoastaan tilanteissa, joissa vangin henki on uhattuna. Laulumaa pitää eristystä rangaistuksena, sillä vanki menettää mahdollisuuden osallistua vankilan arkeen. Vankilaan tullessaan Mika sijoitettiin osastolle, jossa hänellä oli mahdollisuus työntekoon ja sosiaalisiin kontakteihin. Tällä hetkellä hän odottaa väliaikaisessa matkasellissä siirtoa suljetulle osastolle tai toiseen vankilaan. Hän on ollut eristettynä vajaan viikon. Ahtaassa huoneessa voi vain maata ja katsoa televisiota. Mika haluaisi tehdä töitä, jotta päivät kuluisivat nopeammin. – Täällä vain katsoo kelloa. Tunti, kaksi tuntia. Pelkääjä voidaan joko eristää muista vangeista tai siirtää toiseen vankilaan. Erillään asuttaminen on kallista, teettää vartijoille ylimääräistä työtä ja on usein vangeille haitallista. Pahimmassa tapauksessa vanki voi erakoitua. Laulumaan mielestä pelkääjän siirtäminen ei ratkaise ongelmaa. Hänestä on tärkeämpää puuttua uhkaajien toimintaan ja vankilan ilmapiiriin. Vankien välillä on tarkka nokkimisjärjestys. Vankilahierarkiassa huipulla olevilla on valta päättää, kenet pelotellaan ulos osastolta.


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

Kati LauKKanen

– Heti vankilaan tullessa aistii, kuka on paikan pomo. Varovasti pitää mennä, eikä saa katsoa ketään silmiin, Mika sanoo. Muiden vankien mielestä pelkääjät ovat rupusakkia. Pelkääjävangin leimasta on hankala päästä eroon, ja se seuraa jopa vankilasta toiseen. – Aina kun pelkääjäosastolle marssii, sieltä on sata kertaa vaikeampaa palata normaalille osastolle, Laulumaa toteaa. laulumaan mukaan eristäminen ei vähennä pelkäämistä. Tilanne

jää monesti auki, koska pelkääjä ei halua paljastaa uhkailijoitaan. Osaston ilmapiiri ei muutu, vaikka yksi pelkääjä poistuu. Mika kokee olevansa vain väliaikaisesti turvassa matkasellissä. Hän lakkaa pelkäämästä vasta, kun saa siirron uuteen vankilaan. Mika tiedostaa, että vankilassa syntynyt uhka ei lopu tuomion päättymiseen. Hän harkitsee nimensä muuttamista ja osoitteensa salaamista vapaaksi päästyään. eristäminen vaikuttaa vankiin pysyvästi. Laulumaan mukaan ihmiskontaktien puute lamaannuttaa vangin ja heikentää hänen kykyään kommunikoida normaalisti. Henkilökunnan tehtävänä on antaa vangeille välineitä, joilla selvitä vankilan ulkopuolisessa arjessa. – Mikään ei ole yhteiskunnan kannalta niin vaarallista kuin vapautuva vanki, joka on asunut erillään koko vankeusaikansa, Laulumaa sanoo. Mika tapaa toisen ihmisen ainoastaan silloin, kun vuorossa oleva vartija tuo hänelle ruoan tai vie hänet suihkuun. Lisäksi hän saa soittaa yhden kymmenen minuutin puhelun joka toinen päivä. – Olin aiemmin putkassa kuukauden ilman mitään tekemistä. Aloin puhua itsekseni. Kyllä huomasi, että mielenterveys alkoi järkkyä. Mikalle ei ole kerrottu, kuinka kauan hän joutuu odottamaan siirtoa matkasellissä. Vartijan mukaan odotusaika voi olla viikosta kuukausiin.

mika ei Halua olla eristettynä, vaan hän toivoo pian pääsevänsä paikkaan, jossa voi tehdä töitä ja pitää yhteyttä kotiin. Hän istuu tuomiota vanhoista rikoksista, eikä halua pidentää tätä aikaa osallistumalla vankilan kahinoihin. Tavoitteena on hoitaa tuomio alta pois ja palata perheen luokse. – Toivottavasti he jaksavat odottaa minua.

Haastateltavan vangin nimi on muutettu. Minni Soverila ja Helmiina Suhonen

mitä?

Pelkääjävangit ○ Pelkääjävanki tarkoittaa omasta pyynnöstä erillään asuvaa vankia.

○ Vuonna 2011 erilleen asutettuja vankeja oli Suomessa 133.

○ iso osa pelkääjävangeista on seksuaalirikollisia.

Muita syitä erillä asumiseen ovat velat, todistajana toimiminen, etninen tausta tai jengisuhteet. ○ Perustuslain mukaan vangilla on oikeus suorittaa rangaistuksensa ilman väkivaltaa tai sen uhkaa.


12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

hyvä mies

Julkaistu numerossa 8/2011

taRinanisKijä Hän uhkuu tulevaisuutta

ja latelee törkeyksiä. Hän on vahva mies, joka ei pärjäisi ilman naisia.

KauKo RöyhKä, 52, istahtaa baarin pöy-

tään. Tuoppi on edessä, mutta mies ei siihen itke. Hän ei ole sillä tavalla vanhentunut, että olisi alkanut luovuttaa. Jokainen huominen on eilistä valoisampi. Sitä paitsi Röyhkä on aina ollut vähän vanhus. – Ennen olin pikkuvanha, nyt vanha.

ElämänasEntEEn saattaa nähdä myös musiikissa. Se on suomenkielistä rockia duurissa. Mollivoittoinen menetyksen melankolia ei häntä innosta, koska sitä tehdään liikaa. Röyhkä näyttääkin juoksevan epäonnistumisien edellä. Nyt tekeillä on kuuden levyn kokoelma. Lisäksi juuri ilmestyi matkakertomus Rajantakainen Karjala, joka on tehty valokuvaaja Juha Metson kanssa. Elokuussa julkaistiin romaani Kreikkalainen salaatti. Siitä on tekeillä myös teatteriesitys. Rock-mies innostuu myös jazzista. Severi Pyysalo on sovittanut Röyhkän biisejä jazzversioiksi, ja kaksikko tekee duo-keikkaa. Lisäksi on keikkoja soolona ja 500 kg lihaa -ysäribändin kanssa.

KuKa?

Kauko Röyhkä ○ Kauko Röyhkä (JukkaPekka Välimaa). ○ Rockmuusikko ja kirjailija. ○ Syntyi Valkeakoskella 12.2.1959. ○ Kirjoittanut 14 proosateosta. ○ tehnyt 28 albumia ja kokoelmalevyjä. ○ Saanut Suomi-palkinnon ja valtion taidepalkinnon.

unElmatKin Elävät. Nyt Röyhkä haaveilee eroottisen levyn tekemisestä. Siinä olisi kauniita sanoja seksistä, jotain tyylikästä, rauhallista ja svengaavaa. – Olen aina ollut naisen kanssa, sanoo tuo tyttöjen ystävä, jonka äiti kasvatti. Sittemmin hänellä on ollut rakastajatar, tyttöystävä tai vaimo. Lisäksi ovat kaikki ne laulujen naiset, on iltapäivä Tainan kanssa, Laura, Helena, Mari ja muut pikku enkelit. Naiset inspiroivat, ovat arvoituksellisia. Ei Röyhkä mitään naistutkimusta ole tehnyt, mutta mieleen on jäänyt paljon hyviä hetkiä ja keskusteluja. – Voihan tietysti miestenkin kanssa keskustella, mutta miehiä ei voi nussia, Röyhkä hörähtää. Eikä erotiikka unohdu keikkailustakaan. Erotica night -yhtye on keikkaillut vuoden päivät. Siinä laulajina nähdään myös Maija Moisio ja Otto Grundström. Taustalla pyörii pehmopornofilmejä. KauKo RöyhKä vaihtaa asentoa ja nojaa seinään. Hän on hyvä mies, ihmisten pahoihin puoliin hän ei nojaisi. Tämä saattaa olla paha maa, mutta ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä. – Pahuus on tapahtumaketju, joka johtaa siihen, että hyvät asiat eivät toteudu. Vaikkapa ihmisen halu menestyä voi olla niin voimakas, että etiikka unohtuu ja alkaa syrjiä. Ensimmäisen levyn julkaisuaikoina Röyhkäkin kohtasi syrjintää. Oulu oli silloin vähän ”paska kaupunki”. Muusikko ei voinut kävellä öisillä syrjäkaduilla, koska kovat pojat olisivat vetäneet turpaan. Sellaiset jätkät jäivät taakse, niille kaduille. – Ja muutamaa vuotta myöhemmin samat tyypit tuli nuolemaan mun persettä. PohjoisEn PoiKa tallaa omat polkunsa myös kirjaimellisesti. Joka kesä hänen on palattava takaisin pohjoiseen, päästävä liian kuumasta pois, on nähtävä pään yllä pohjoinen taivas. Viime kesänä hän kävi Muotkatunturilla. Siellä, missä havumetsävyöhyke jo päättyy. – Hiljaisuus viehättää. Ei siellä mitään ole. Ehkä jokin polku jossain ja lintu saattaa laulaa, Röyhkä tunnelmoi. Mirka Muilu

Kauko Röyhkä viihtyy kesäisin Lapissa. Häntä viehättää erämaan luonto ja hiljaisuus.

Kati LauKKanen


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9

Julkaistu numerossa 12/2011

aGa:n kaasutehdas 2

○ Mikä? Punatiiliset 1920-luvulla rakennetut aGa:n tehdasrakennukset. Myöhemmin Vr:n varastoina. ○ Missä? sorinkatu 6–8. ○ kenen? Vr:n. ○ Mitä tapahtuu? rakennuksia ei suojeltu. Puretaan keskusareenan tieltä.

3 Vuolteenkadun entinen bensa-asema

iidesaukion vanha tehdas 1

○ Mikä? Vuonna 1927 rakennettu entinen leipomo ja YiT:n verstas/varasto. ○ Missä? iidesaukio. ○ kenen? YiT-kiinteistöyrityksen. ○ Mitä tapahtuu? YiT etsii suojellulle rakennukselle ostajaa. Tuleva omistaja päättää, mitä tiloihin perustetaan.

○ Mikä? Vuonna 1938 rakennettu toimistotalo. Nyt tiloissa vain Etappi-työllistämiskeskuksen ruokala. ○ Missä? Vuolteenkatu 11. ○ kenen? spondakiinteistöyrityksen. ○ Mitä tapahtuu? rakennus suojeltu. Tiloihin perustetaan ratinan kauppakeskus, peruskorjaus tulossa.

5 4

3

2 1

NiKlas MÄKiNEN

4

kulkutautisairaala

5

Vr:n veturitalli

○ Mikä? Vuonna 1910 rakennettu kulkutautisairaala. Tyhjillään vuodesta 2009. ○ Missä? Pyhäjärvenkatu 7. ○ kenen? Tampereen kaupungin. ○ Mitä tapahtuu? alueen kaavoitus kesken, mutta todennäköisesti koko sairaalakortteli puretaan.

○ Mikä? Vuosina 1874–1934 rakennetut veturipilttuut ja niihin kuuluva toimistorakennus. Punatiiltä. ○ Missä? Åkerlundinkatu 11. ○ kenen? Vr:n. ○ Mitä tapahtuu? Yhteyteen rakennetaan tornihotelli, vanha rakennus kuitenkin säilytetään.

unohdetut talot

enSimmäiSen kerrokSen ikkunat on laudattu umpeen. Sisällä on säkkipimeää. Portaat ylempänä valo pääsee jo vaaleansinisille käytäville, ja pienten potilashuoneiden lattioita peittää pöly. Ketkä kaikki täällä ovat kuolleet? Tai parantuneet? Pyynikin vanha kulkutautisairaala hoiti tamperelaisia yhdeksän vuosikymmentä. Vuonna 1985 se päätyi opiskelija-asuntolaksi. Opiskelijatkin lähtivät, kun kaupunki tyhjensi sairaalan sen huonon kunnon vuoksi. Nyt talo on jo kolmatta vuotta tyhjillään.

hYlätYt Tampereen keskustassa

nököttää autiotaloja. Mitä niiden varalle on suunniteltu? Utain otti selvää viiden keskustarakennuksen kohtalosta.

tampereella autiotaloja riittää. Ne seisovat onttoina odottamassa korjausta, uusia vuokralaisia tai purkutraktoria. Jos keskustan talot seisovat toimettomina, ei syy ole välttämättä kaupungin,. Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Hannele Kuitunen selvittää.

– Myös arvokkaita yksityisomistuksessa olevia rakennuksia puretaan koko ajan. Talovanhukset voivat kuitenkin saada myös uuden elämän. Muotivaatteet valtaavat entisen autoliikkeen, kunhan Ratinan kauppakeskuksen hanke pääsee käyntiin. Vanhojen veturitallien tiloihin putkahtaa ravintoloita, ja aivan vieressä kasvaa pian tornihotelli. joSkuS kaupunkilaiSet pelastavat itse talonsa jyrältä. Esimerkiksi Annikinkadun puutalokorttelin asukkaat saivat rakennuksen suojelluksi, ja perusremontti on nyt käynnissä. Pelastusoperaatioon meni 17 vuotta. Kaikkia taloja ei voi pelastaa. Tämän jutun viidestä talosta kaksi puretaan. Toinen taloista on Pyynikin kulkutautisairaala. susanna Kosonen, teksti Viena Kytöjoki, kuvat


10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Julkaistu numerossa 3/2012

Mediassa marinoitu Maria Mediapersoona Maria Pettersson haluaa luoda luotsaamastaan City-lehdestä sukupolvi-

median. Hänestä olisi hyvä, jos ihmisiä kiinnostaisivat edes heidän omat asiansa. TAPIO PELLInEn

City-lehden tuore päätoimittaja Maria Pettersson tarttuu jämptisti mielikuvaan Citystä nuorten aikuisten bailulehtenä ja raatelee sen kuin ahma. – Cityssä on jo kauan käsitelty yhteiskunnallisia aiheita. Itse olen kirjoittanut muun muassa nuorten naisten masennuksesta. Monet tätä sukupolvea yhdistävistä asioista ovat luonteeltaan yhteiskunnallisia. Viihteellinen ja viihdyttävä juttu eivät ole sama asia. Vaikka selvän yhtenäistä nuorisokulttuuria ei ole koskaan ollut, Petterssonin mielestä ihmiset ovat nykyään sirpaloituneet vielä kauemmas toisistaan. Cityn hän kuitenkin näkee mahdollisuutena yhdistää tätä sukupolvea. Kaupalliset radiokanavat tekivät samaa 1980-luvulla. – City tavoittaa nuoret miehet, joita muuten ei tavoita kukaan. Amiskunditkin lukevat Cityä. Kuinka siistiä!

muita lehtiä ja nettisivuja. Tiedostavaa, kulturellia ja hieman punavuorelaista, vaikka Pettersson tyrmääkin analyysin. Lukunaisen televisio sen sijaan ei aukea säännöllisesti. Se kuitenkin johtuu pelkästään aikataulun kiireistä. – On vanhanaikainen, barbaarinen ajatus, että televisio päättää, mitä teen ja milloin. Kiinnostavat ohjelmat katson Yle Areenasta. Esimerkiksi Ylen kanavilta tulee välillä niin yhteiskunnallisesti merkittävää, kasvattavaa ja erinomaista ohjelmaa, että telkkarin dissaaminen on sivistymättömyyden merkki. Vastapainoksi Pettersson paljastaa, että hänen perversionsa on Pohjois-Korean virallisen tiedotuksen seuraaminen. Miksi ihmeessä? – Se on äärimmäinen esimerkki siitä, mitä joukkotiedotus voi olla. Tapio Pellinen

Käsi pauKahtaa pöytään, kun pyydän

Petterssonia puhumaan lempiaiheestaan, omasta sukupolvestaan. Häneltä ei tarvitse tivata mielipiteitä. – Meidän pitää hyväksyä, että olemme pätkätyösukupolvi. Yksikään puolue ei aja meidän asiaamme, ja yhteiskunnan tukirakenteet on rakennettu ajatellen pitkiä työuria samassa paikassa. Niin kauan kuin emme tajua olevamme pätkätyösukupolvi, emme vaadi muutosta. Cityn ruoriin Pettersson tarttui vuodenvaihteessa. Reitti kulkee suurten suunnitelmien kautta, ja yhtenä määränpäänä on saada nuoret ihmiset kiinnostumaan tekijöistä, jotka heidän elämäänsä vaikuttavat. Kiinnostuksen herättäminen on Petterssonin mielestä yksinkertaista mutta vaikeaa. – Pitää vain kirjoittaa niin mielenkiintoisesti, että ihminen lukee jutun ja saa kipinän ajatella, oli se ajatus sitten ”Just noin!” tai ”Mitä kuraa tää on?” Se tarkoittaa, että ratas on lähtenyt pyörimään. Ihmisen on oltava kiinnostunut ainakin omista asioistaan.

Maria Pettersson pitää niin mustasta ja törkeästä huumorista, ettei itse kehtaa kertoa juttuja, joille nauraisi.

MaailMa Kiinnostaa Petterssonia. Kun hän listaa seuraamiaan medioita, sekä kertoja että kuulija hengästyvät: Hesari, Image, Tulva, Olivia, Basso, Village Voice, Film Comment, The Economist, venäläinen media (sekä valtakoneiston talutusnuorassa roikkuva että riippumaton) ja kymmeniä

KuKa?

Maria pettersson ○ Syntynyt 1984. Horoskoopiltaan neitsyt.

○ Asuu Punavuoressa ja etsii uutta asuntoa.

○ Opiskeli Helsingin yliopistossa venäjän kieltä ja kirjallisuutta.

○ Paahtoi töitä freelancerina, Cityn

toimittajana ja Ylioppilaslehden päätoimittajana ennen pestiään Cityn päätoimittajaksi. ○ Dungeons & Dragons -seikkailijaporukassa olisi magiankäyttäjä. Pitää magic missileä tehokkaana, mutta tylsänä loitsuna. ○ Maria-nimi on alun perin heprealaisaramealainen mutta sen merkitys on epäselvä. Tutkijoiden arveluja ovat muun muassa ”toivottu lapsi”, ”näkijätär” ja ”herratar.”

⋆ KatuKriitiKot

Hiilihydraattien välttäminen, eli karppaaminen on täyttänyt lehtien sivut ja tukkinut tiedotusvälineet jo pitkän aikaa. Harvoin laihdutuskuuri on herättänyt yhtä paljon keskustelua. Miksi karppaus on saanut niin vahvan aseman mediassa? Markku Uhari

MArKKU UHArI

Essi Huttu, 23, Tampere ”Karppaus on helppoa. Ei tarvitse laskea kaloreita. Monet julkkikset ovat kertoneet karppaavansa, ja se on varmasti vaikuttanut suosioon. Tämän takia karppaus on ohittanut muut ruokavaliot. Minulla on tuttuja, jotka ovat karpanneet. Homma menee silti överiksi, jos välttelee hedelmiä niiden sokereiden takia.”

Jyrki Jokinen, 47, Tampere ”Eikös ole yleinen trendi, että media menee keltaisen lehdistön suuntaan? Väkisin tehdään juttuja, jotta lehdet myisivät. Kaikki tietävät, miten syödä terveellisesti. Silti Suomessa on paljon ylipainoisia ihmisiä. Itsekin karppaan jonkin verran. Tässä iässä pitää katsoa, millaisia hiilihydraatteja syö.”

Mervi Lähteenkorva-Kallio, 51, Nokia ”Karppauksessa on myös maatalouspoliittinen näkökulma. Lihatuottajat hyötyvät siitä, että ihmiset karppaavat. Esimerkiksi kasvisruokailun hyödyistä puhutaan julkisesti liian vähän. Karppauksen synnyinmaa Yhdysvallat on varmasti tällaisille otollinen. Monipuolinen ruokavalio on päässyt unohtumaan.”


12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Julkaistu numerossa 3/2012

Laura HaLLamaa

Haitarin koppa valmistuu Jarkko Helinin mukaan päivässä. Eniten aikaa menee soittimen koneiston valmistamiseen.

Hassu haitarintekijä VersTaalla Jarkko Helin on heittänyt useita puolikkaita haitareita

roskikseen tullakseen hyväksi. Tamperelainen Jarkko Helin kiinnostui haitareista vahingossa. Vaikka hänen vaarinsa on koko ikänsä soittanut perinteistä haitarimusiikkia, Helin innostui soittimesta vasta päädyttyään työväenopiston kansanmusiikkipiiriin. Innostus amerikkalaiseen kansanmusiikkiin auttoi Heliniä löytämään folk-piireissä käytetyn cajun-haitarin. – Niitä ei kukaan ollut tehnyt Suomessa aikaisemmin, Helin kertoo. ensimmäisen kerran Helin kokeili haitarin rakentamista tamperelaisessa puupajassa. Silloin syntyi vain yksi haitarin osa, diskanttikahva. Parin vuoden päästä Helin lähti opiskelemaan Ikaalisten käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen. Pian hän laittoi opettajansa lujille. – Nostin haitarin pöydälle ja sanoin, että mä haluan tehdä tällaisen. Puuseppätaustainen opettaja ymmärsi pian, ettei kyseessä ole linnunpönttöä kum-

mallisempi laatikko. Helinin ensimmäinen valmis haitari on kotona museoesineenä. Soittopeliksi siitä ei enää ole. nyT Helin on valmistanut yksi- ja kaksirivisiä cajun-haitareita kymmenen vuoden ajan. Lähes puolet ajasta haitareita on valmistunut Kalevassa sijaitsevan kerrostalon kellarissa. Roskikseen on lentänyt useita puolikkaita haitareita. – Mä olen tehnyt tosi paljon paskaa oppiakseni hyväksi. Jos tekee aina vähän sinne päin, lopputulos on järkyttävä, Helin kertoo. HaiTarin kopan Helin valmistaa puusta ja koneiston hän tekee itse. Ainoastaan näppäimet ja palkeet tulevat muualta. Tällä hetkellä valmisteilla on yksi haitari tervalepästä. Puutavara on ehtaa saunanlaudetta. Tulevaisuudessa siintää vieläkin erikoisempi työnsarka. Helin valmistaa

Kansainvälisen harmonikkaliiton pyynnöstä kolme haitaria uhanalaisesta, 40 000 vuotta vanhasta kauripuusta. Yksi haitareista jää Suomeen ja kaksi lähtee UuteenSeelantiin. – Siellä on käynnissä kunnon mediahässäkkä, koska haitareita odotetaan innolla. Helin soiTTaa amerikkalaista kansanmusiikkia useissa yhtyeissä. Soittimet herättävät keikoilla paljon huomiota. – Kyllä sitä aina ihmetellään, olenko se sama jantteri, joka myös tekee nämä haitarit. Omat soittimet eivät kuitenkaan ole mitään mainoskappaleita. Ne ovat Helinin mukaan huonokuntoisia rankan soittamisen vuoksi. Yksi valmistuvista töistä on kultamaalilla päällystetty. Se tulee omaan käyttöön. – Jos kultaista harmonikkaa ei saa soittamalla, se täytyy tehdä itse. Laura Hallamaa

kuka?

Jarkko Helin ○ Tamperelainen haitarintekijä ja muusikko. ○ Soittaa haitaria Zydeco Superstar- ja Cajun Comets -yhtyeissä. Tunnettu myös Crawfish Kings -yhtyeen haitaristina. ○ Valmistaa kansanmusiikista tuttuja, kevyempiä, yksi- ja kaksirivisiä cajun-haitareita. ○ Haluaisi hyödyntää haitareissaan enemmän kotimaista koivua, koska se on yhtä kovaa rakennuspuuta kuin yleensä haitarinrakennuksessa käytetty vaahtera.


8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Julkaistu numerossa 5/2012

Palkattomat soturit urheilu Maahanmuuttotaustaisten koripallojoukkueella

ei ole varaa edes harjoitusvuoroihin. Siitä huolimatta PJ Warriors voitti viime kaudella eteläisen alueen I-divisioonan. Teemu Muhonen, teksti Jonne Räsänen, kuvat

Chauncey McBride antaa ottelun puoliajalla joukkueelleen (Marcel Moore, vas., Kwamena Tabi, oik.) ohjeita Helsingin urheilutalon pukukopissa.


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9

Puvuntakkiin sonnustautunut Chauncey McBride kävelee kentän laidalla hermostuneesti. – Ota se, iso mies, ne on liian pieniä sulle, hän huutaa joukkueensa numerolle 99, joka vie jälleen yhden levypallon päätä lyhyempien vastustajiensa edestä. Orlando Taylor on joukkueensa tähtipelaaja. Hän on syntynyt Suomessa, mutta hänen isänsä on costaricalainen. Taylor ei ole poikkeus PJ Warriorsissa, sillä kaikilla joukkueen pelaajilla on maahanmuuttotausta. Kentän laidalla huutava tulisieluinen valmentaja on mies Warriorsin takana. amerikkalaissyntyinen Chauncey McBride saapui Suomeen pelaamaan koripalloa 90-luvun lopulla, mutta loukkaantumiset lopettivat hänen ammattiuransa pian sen jälkeen. McBride alkoi viettää paljon aikaa Töölön kisahallilla. Siellä hän tutustui poikiin, jotka tulivat monta kertaa viikossa yksin heittelemään palloa. Hän tarjosi pojille ensin henkilökohtaista valmennusta ja lopulta kokosi heidät yhdeksi joukkueeksi. – Tässä maassa on paljon maahanmuuttotaustaisia poikia, jotka eivät sopeudu suomalaiseen järjestelmään, tai joiden vanhemmilla ei ole varaa maksaa kalliita kausimaksuja. Halusin antaa näille pojille mahdollisuuden tehdä sitä, mitä he todella rakastavat. Nykyisin suurin osa Warriorsin pelaajista on suomalaissyntyisiä, mutta heidän taustansa ovat muun muassa Pohjois-Amerikassa, Virossa, Venäjällä, Kamerunissa ja Somaliassa. Joukkueella ei ole vakituisia harjoitusvuoroja, vaan se harjoittelee kisahallissa silloin, kun kentällä on tilaa. McBriden mukaan varaa harjoitusvuoroihin ei ole, sillä joukkueen kassa on lähes tyhjä. – Kukaan ei halua tukea meitä. Pyydän kyllä pelaajilta 750 euron kausimaksua, mutta harvalla on varaa maksaa sitä. Tämä on ainoa paikka, jossa heillä on mahdollisuus päästä pelaamaan. Osa Pelaajista on pelannut muuallakin. Katsomossa istuva afrikkalaismies kertoo poikansa pelanneen vuosia toisessa pääkaupunkiseudun joukkueessa, kunnes tämä siirtyi kolme vuotta sitten Warriorsiin. Pojan isän mukaan junioriurheilussa on edelleen paljon rasistisia piirteitä. – Edellisessä joukkueessa poikaani istutettiin penkillä ottelusta toiseen, ja jos hän pääsi hetkeksi kentälle, hän sai ensimmäisestä virheestä suhteettoman kovat haukut niskaansa. Ulkomaalaistaustaisten poikien motivaatio tapetaan tarkoituksella. Miehen mukaan suomalaisilla vanhemmilla on joukkueissa omat sisäpiirinsä, ja vain sisäpiiriin kuuluvien vanhempien lapset pääsevät pelaamaan. – Kysyin kerran, miksi poikani ei pääse pelaamaan. Minulle vastattiin, ettei hän ole tarpeeksi pitkä. Tyhmäkin näki, että hän oli yksi joukkueen pisimmistä. Mies kertoo olevansa tunnettu henkilö maahanmuuttajapiireissä, eikä siksi halua nimeään lehteen. ChaunCey mCBriden mukaan Warriorsia ei ole hyväksytty mukaan suomalaiseen järjestelmään. Koripalloliitto tukee hänen mukaansa kaikkia muita seuroja, paitsi Warriorsia. – Meitä on eri keinoin pyritty hajottamaan jo vuosia, McBride sanoo. Hänen mukaansa tilanne on mennyt yhä vaikeammaksi, kun Warriorsin menestys on kasvanut. Viime kaudella joukkue voitti alueellisen I-divisioonan ja pääsi karsimaan paikasta junioreiden korkeimmalle sarjatasolle. – Meidät pelattiin ulos. Jo ennen karsintaottelun alkua ymmärsin, että liitto oli asettanut otteluun tuomarin, jonka tehtävänä oli varmistaa tappiomme.


10 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

mCBriden mukaan kyse ei kuitenkaan ole rasismista, vaan pelosta. – Kun yhteiskunnan rakenne muuttuu, tulee aina ongelmia. Me olemme eri sivulla kuin muut. Emme tee asioita kuten täällä on totuttu tekemään, ja siksi kaikki ovat peloissaan. Hän kertoo, että päättäjät pelaavat rahan sanelemilla säännöillä ja unohtavat usein nuorten edun. McBride on halunnut pitää kiinni riippumattomuudestaan, eikä ole ottanut vastaan saamiaan rahatarjouksia. Kolme vuotta sitten Helsingin kaupungin sosiaaliviraston työntekijä tarjosi hänelle 20 000 euroa PJ Warriorsin tuomisesta mukaan Helsinki Human Rights -ohjelmaan, mutta hän kieltäytyi. McBriden mukaan ohjelma oli saanut rahoitusta puoli miljoonaa euroa, joten tarjottu summa oli todella pieni. Lisäksi summaa yritettiin tarjota hänelle käteisenä.

– Kysyin sosiaaliviraston työntekijältä, että paljonkos rahaa te tienaatte, kun teillä on tuollaisia summia käteisenä. Sen jälkeen minusta ei pidetty. Hän kertoo myös, että eräät rikkaat juutalaiset ovat tarjonneet hänelle vakituista palkkaa valmentamisesta, jos he saisivat johtaa joukkuetta. McBride on kuitenkin kieltäytynyt kaikista tarjouksista ja jatkanut toiminnan rahoittamista itse. – Kerran yökerhossa eräs tunnettu kansallisen tason poliitikko tuli sanomaan minulle, että miten ihmeessä minä onnistun yhä jatkamaan touhujani. mCBride elättää itsensä yrittämällä. Hänellä on siivouspalveluja tarjoava yritys, jolla hän myös rahoittaa Warriorsin toiminnan. Näin hän pystyy tarjoamaan nuorille pelipaikan lisäksi töitä.

Sara Bedeji ja valmentajan tytär Oxzana McBride kantavat oman kortensa kekoon. Tyttöjen kahviossa kaikki maksaa tasan euron.

– Olen asunut Ruotsissa ja nähnyt, mitä tapahtuu, kun kadut ovat täynnä nuoria vailla suuntaa. Se on kamalaa katsottavaa. McBride uskoo, että samanlainen tilanne on edessä Suomessa, jos kukaan ei tee mitään. – Jos pystyn auttamaan edes muutaman pojan elämän raiteilleen, olen onnistunut tavoitteessani. suurin PalkintO McBridelle on se, kun hän näkee jonkun kasvateistaan menestyvän. – Mikään rahasumma maailmassa ei tekisi minua yhtä onnelliseksi. Hänen mukaansa suomalaiset nuoret tarvitsevat esikuvia. Omasta joukkueestaan hän nimeää yhden. – Orlandon menestys on meille todella iso juttu. Hänellä on mahdollisuudet mihin vain.

Warriorsin kannatusjoukko koostuu pelaajien ystävistä ja joukkueen entisistä pelaajista.


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 11

OrlandO taylOr on vasta 17-vuotiaana 205-senttinen ja 110-kiloinen. – Se johtuu geeneistä. Isäni on kehonrakentaja, Taylor kertoo. Hän sai viime vuonna suuren kunnianosoituksen taidoistaan, kun hänet yllättäen kutsuttiin edustamaan Suomen juniorimaajoukkuetta. Taylor myöntää miettineensä sen jälkeen ensimmäistä kertaa, onko I-divisioonan Warriors hänelle oikea joukkue, jos hän haluaa päästä huipulle. Ajatus joukkueen jättämisestä on kuitenkin vaikea. – Warriors on minulle kuin iso perhe. Kun aloitin pelaamisen 12-vuotiaana, olin hieman masentunut. Täällä pelaaminen on ollut minulle terapeuttista. Itsetuntoni on noussut todella paljon, Taylor sanoo.

Hän vakuuttaa tekevänsä paljon töitä uransa eteen, jotta ovet isoille kentille aukenisivat. – Olisihan se joskus hienoa vaikka siellä NBA:ssa pelata. helsingin urheilutalOlla Orlando Taylor ja Chauncey McBride saavuttavat jälleen yhden välietapin matkalla tavoitteisiinsa, kun PJ Warriors voittaa vantaalaisen PuHun lukemin 84–64. Taylor tekee ottelussa 18 pistettä ja voittaa huimat 19 levypalloa. McBriden mukaan 20 pistettä on iso ero, mutta ottelu olisi pitänyt voittaa vielä selvemmin. – Tänään näki jälleen, kenellä sitä taitoa todella on. Suomi ei vain ole valmis meihin, hän sanoo ja miettii hetken. – Mutta se tulee olemaan.

Orlando Taylor (oik.) oli jälleen joukkueensa tehokkain pelaaja.

Warriors valmistautuu peliin Töölön kisahallissa. Jiyer Lundoloke tekee korin.


10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Julkaistu numerossa 1/2012

Ilmeiden vangitsija huumori Tiedätkö sinä oman tyypillisen

ilmeesi? Onko ulkonäkö vakava asia? Karikatyyripiirtäjä Teppo Järvi saa kenestä tahansa hauskan, ainakin kuvassa.

Sauli NiiNiStö nojaa nyrkkeihinsä, nenä lepää sormien päällä ja katse on lasittunut. Mies näyttää vakavalta, mutta kuva panee hymyilemään. – Karikatyyri on vain naama, jonka ainoa tavoite on hauskuus, riihimäkeläinen Teppo Järvi sanoo. Hän maalasi Suomen karikatyristien ja pilapiirtäjien vuosinäyttelyyn kuvat muun muassa Sauli Niinistöstä ja Pekka Haavistosta ja huomauttaa, ettei niissä ole poliittista viestiä. – Pilapiirtäjät julkaisevat omia mielipiteitään, koska pilapiirrokset kuvaavat jotain asiaa tai tapahtumaa. Järven työ alkaa ulkonäöstä, erityisesti kasvojen ja pään muodosta. Iso tai pieni leuka tai otsa ovat tyypillisiä ominaisuuksia, joihin piirtäjä tarttuu. Myös silmissä, nenässä tai suussa voi olla jotain kiinnostavaa ja poikkeavaa. Järven mukaan löytyy aina jotain, mitä liioitella. – Samasta ihmisestä voi tehdä erilaisia karikatyyrejä. Parhaimman saa tehtyä, kun ihmisestä on useampi kuva, ja myös sivulta. Live-piirustuKsessa Järvi joutuu heti aloittamaan piirtämisen, mutta rutiini ja taito takaavat onnistuneen piirroksen. Tilaustöihin ja esimerkiksi Niinistön ja Haaviston kuviin hän on tehnyt useampia luonnoksia. Välillä joku tuntuu aluksi helpolta piirrettävältä, mutta osoittautuu vaikeaksi. Näin Järvelle kävi esimerkiksi Niinistön karikatyyriä tehdessä. Kukaan ei ole silti ollut mahdoton piirrettävä. Hyvälle karikatyyrille Järvellä on kolme kriteeriä: sen on oltava hyvännäköinen, eli teknisesti taidokas, hauska ja tunnistettava. – Karikatyristin on uskallettava ja osattava liioitella ja irrotella, mutta ihminen on kuitenkin heti tunnistettava kuvasta. Lapsista on vaikeampi tehdä karikatyyrejä kuin aikuisista. Pitää muistaa, että poski piirre-

KuKa?

teppo järvi ○ vuonna 1965 syntynyt

ravintoloitsija ja karikatyristi.

○ valmistunut vuonna 1990

Riihimäen teknillisestä oppilaitoksesta kone- ja metallitekniikan insinööriksi ja vuonna 2007 Hämeen ammattikorkeakoulusta tuotemuotoilijaksi. ○ Pyörittää Riihimäellä ravintola Apolloa. ○ Tehnyt karikatyyrejä ja muotokuvamaalauksia yli 10 vuotta.

TE

P

PO

Rv

i

tään eri tavalla, muuten lapsi helposti vanhenee. järvi on piirtänyt jopa vauvoista karikatyyrejä. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä, mutta Järven mielestä pyöreäposkisia vauvoja on vaikea tunnistaa karikatyyreistä. Aikuisilla on vahvemmat kasvonpiirteet, ryppyjä ja meikkiä. Naisille Järvi tekee usein pitkät ripset, rajatut huulet ja isot silmät. Toisaalta jotkin syylät kasvoista Järvi saattaa jättää kokonaan piirtämättä. Kukaan kohteista ei ole koskaan loukkaantunut Järven tekemästä karikatyyristä, mutta joskus joku on pyytänyt, että Järvi poistaisi Tarja Halosesta tekemänsä karikatyyrin ravintolansa seinältä. – Minua kiinnostavat vain kasvonpiirteet. En halua mollata ketään enkä yleensä laita mitään viestejä kuvaan. Haaviston kuvaan Järvi maalasi kuitenkin tietynlaisen viestin. Haaviston pikkurilli on ojossa. – Se lähenee pilapiirrosta, mutta kädet lisäävät hauskuutta.

Karikatyristi teppo Järvi taiteilee kuvia sekä tussilla että öljyväreillä.

Niinistön kasvoissa on tuttu harkitseva ja mietteliäs ilme. Molemmilla miehillä on liioitellun korkea otsa, joka Järven mukaan korostaa käsitystä korkeasta älykkyydestä. Järvi ei ole hakenut karikatyyrien kohteista persoonallisuutta muualta kuin ulkonäöstä. – Ihmisen tyypilliset ilmeet kuvaavat myös luonnetta.

Skarppien vuosinäyttely PARASTA JÄLKEEN 1.1.2011 Helsingin Sanomatalossa 15.1.2012 asti. Avoinna ma–pe klo 7–22, la–su klo 9–22, vapaa pääsy.

Noora Laaksonen

⋆ KatuKriitiKot

Suomen 12. presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla. Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys käynnistyi jo keskiviikkona 11. tammikuuta. Erilaisissa mielipidetiedusteluissa epävarmojen äänestäjien osuus on ollut poikkeuksellisen suuri. Ovatko opiskelijat Tampereen yliopistolla jo löytäneet mieluisan ehdokkaan? Onko äänestyspäätös tehty?

Jukka Koivula

JuKKA KOivuLA

Niko Suominen, 24, teatterin ja draaman tutkimus

”Tiedän ainakin, ketä en äänestä. Se on vielä auki, ketä äänestän. Näin kriittisinä aikoina kyseessä on vielä tavallistakin tärkeämpi valinta. Olen seurannut vaaleja joka aamu lehdistä ja muusta mediasta.”

Katariina Honkanen, 20, käännöstiede

”En ole tehnyt äänestyspäätöstä. Tuntuu, että kaikilla ehdokkailla on omat huonot puolensa. Kukaan ei oikein loista edukseen. Aion äänestää, jos ei muuta, niin sitten tyhjää. Olen katsonut Ylen vaalitenttejä ja lukenut vaaleista lehdistä.”

Rauno Paukkeri, 22, tilastotiede

”Kyllä se on tehty. Päätös oli helppo, tein sen jo kampanjan alussa. Ehdokkaani mielipiteet ovat lähimpänä omiani ja ehkä päätökseen vaikuttivat myös muut vaihtoehdot. Lehdistä olen lukenut vaaleista silloin tällöin, mitä eri puolilla Suomea pidetyissä vaalitilaisuuksissa on keskusteltu.”


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11

⋆ mitä ihmettä? KuvA: KATi LAuKKANEN, KuvANKÄSiTTELY: MiNEA KOSKiNEN

MediaPeliä

Anna von Hertzen

anna.von.hertzen@uta.fi

Haussa tasavallan Hömppä on ollut pitkään osa poliittista julkisuutta. Kuitenkin vasta viime aikoina se on tullut osaksi laatujournalismia. presidenttiehdoKKaiden puolisot ovat vaalien alla esiintyneet tiuhaan mediassa. ”Ajatellaan herkästi, että tämä on uusi ilmiö. Kuitenkin jo Tellervo Koivisto oli julkisuudessa kauan ennen Mauno Koiviston valintaa presidentiksi”, muistuttaa erikois-

Presidenttiehdokkaat ovat päässeet näissä vaaleissa loanheiton osalta helpolla. Toista oli vuonna 1965, jolloin presidenttiehdokas Kekkosta syytettiin muun muassa hysteeriseksi pyrkyriksi ja hotellitappelijaksi.

first lady

tutkija Erkka Railo Turun yliopistosta. Uutta ilmiössä on se, että puolisoesittelyt ovat tulleet osaksi laadukkaina pidettäviä päivälehtiä. ”Nykyään kaikki journalismin kirjot ovat läsnä laatulehdissä”, Railo sanoo. Railon mukaan perheen ja puolison esiin tuomisella pyritään useasti parasosiaalisen, kuvitteellisen tunnesiteen, synnyttämiseen kohteen ja yleisön välille. Ilmiö on verrattavissa siihen, kun katsojat kokevat tuntevansa henkilökohtaisesti saippuasarjassa esiintyvät henkilöt.

”Tämä on eräs tapa saavuttaa julkisuutta. Kuvitteellisesta tunnesiteestä voi olla paljon hyötyä politiikassa.” Toisaalta Railo kuvailee viihdejulkisuutta heiluriliikkeeksi, jossa hyvät ja huonot ajat vaihtelevat helposti. Nykypresidentti on pitkälti riisuttu poliittisesta vallastaan, lukuun ottamatta ulkopolitiikkaa. Tämä korostaa entisestään presidenttiä edustushenkilönä ja presidenttiparia eräänlaisena kuningasparina, joka edustaa Suomea ulospäin. Jukka Koivula

⋆ miKsi näin?

Kirkolta jäsentarjous ”Liity kirkkoon! Saat ensimmäisen vuoden ilmaiseksi!” Näin päivitti Suomen evankelis-luterilainen kirkko Facebookissa vuoden alussa. Kyseessä on huuli, mutta takana on vakava viesti, kertoo Hengellinen elämä verkossa -projektin hankepäällikkö Hannu Majamäki. Mistä tarjouksessa on kyse? – Heitto on kannanotto lainsäädäntöön liittyvään problematiikkaan. Nyt kirkollisverolta välttyvät ne, jotka liittyvät kirkkoon kesken vuotta. Vuoden lopussa on piikki kirkosta eroamisessa, koska silloin ei tarvitse maksaa seuraavan vuoden veroja. Eli jos kirkkoon liittyy tammikuussa ja eroaa joulukuussa, niin selviää ilman kirkollisveroa? – Kyllä, tämä on omantunnon asia. Toivooko kirkko, että lainsäädäntöä muutetaan? – Emme koe tarvetta muuttaa lakia, halu-

amme vain avata lakia ihmisille. Suurempi ongelma on, että eroaminen on teknisesti paljon helpompaa kuin kirkkoon liittyminen. Olisiko kirkko valmis antamaan alennusta kanta-asiakkaille? Jos kävisi joka sunnuntai kirkossa, saisi 10 prosentin alennuksen kirkollisverosta? – Tämä ei ole vielä agendallamme. Tampereella on muuten aktiivinen uskovaisten verkostoseurakunta, joka keräsi itseltään vapaaehtoisen kirkollisveron. Summalla palkattiin työntekijä heitä varten. Anna von Hertzen

⋆ Gradu paKetissa

Suvi Peltola: Uskonnottomia uutisia uskonnosta: Milloin uskonto ylittää julkaisukynnyksen paikallislehdessä? Oulun seudun ammattikorkeakoulu, viestintä 2011.

Haluatko olla eko? Kaipaatko vihreitä niksejä? Hipit jakavat ekologisia vinkkejään keskustelupalstalla osoitteessa www.hipit.fi. ”Jos haluat kylmää vettä juotavaksi, laita kannullinen vettä jääkaappiin. Näin vesi on heti kylmää, eikä sitä tarvitse valuttaa hanasta hukkaan.” ”WC-pöntön säiliöosaan voi laittaa pienen lasisen pullon, 0,3l kaljapullo ok. Joku kannellinen painava purkki käy myös. Ideana on, että pönttö käyttää huuhteluun pullon tai purkin tilavuuden verran vähemmän vettä.” ”Jos lähialueelta ei löydy esim. lasin tai metallin kierrätyspistettä, niin pienistä lasipurkeista saa koristelemalla esim. kivoja maustepurkkeja ja metallipurkeista säilytysastioita tai tuhkakuppeja.”

⋆ Lämpenee

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

KuinKa vaiKea aihe uskonto on paikallislehtien toimittajille? Kuinka usein uskontoa käsitellään näennäisesti eikä todella kirjoiteta uskosta? Millaisissa kehyksissä aiheesta puhutaan? Peltola odotti paikallislehtien kirjoittavan rohkeasti uskonnosta, mutta itse ydin, usko, osoittautui lähes tabuksi. Noora Laaksonen

Uusi vuosi ja uusi elämä ovat tavanomaisesti monen mielessä tammikuussa. Jos et vielä keksi itsestäsi mitään korjattavaa, kokeile internetin laskureita. terveysKesKus-sivuLLa on koottu lukuisia terveyslaskureita, esimerkiksi itsetuntomittari, depressioseula ja kalsiumlaskuri. Tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varautuneesti ja pienellä huumorilla. Kaikissa laskureissa ei ole lähdettä. Omien tottumusten ja tunteiden arvioiminen on vaikeaa. Kuinka tarmoton olen? En lainkaan vai jonkin verran? Myös omat veriarvot ja sukulaisten sairaudet pitäisi muistaa. Tulosten arvioiminenkin on vaikeaa. Laskurit voivat antaa suuntaa elämän kohentamiseen, mutta raksi ruutuun ei korvaa keskustelua asiantuntijan kanssa.

www.terveyskeskus.fi

Noora Laaksonen

”sauLi niinistö haluaa muuttaa kirjastot maksullisiksi!” Uutinen levisi vauhdilla tammikuun alussa sosiaalisessa mediassa. Linkin tarkoituksena oli osoittaa, kuinka antikulturelli yksilö Niinistö onkaan. Uutinen juontaa juurensa 15 vuoden takaa, jolloin herra toimi valtiovarainministerinä. Noina aikoina ruotsinkieliset uutiset kysyi Niinistöltä: Jos on pakko periä kirjasto- tai terveyspalvelusta maksu, niin kummasta? Vastauksen arvaattekin. Jos tämä on hurjinta mustamaalausta, mihin näissä vaaleissa pystytään, niin helpolla päästään. Toisia ehdokkaita lyödään kuin tuttua sikaa – silkkihansikkain. Toista oli vuoden 1956 presidentinvaaleissa. Maalaisliiton presidenttiehdokas Urho Kekkonen kuului Suomen poliittisen historian kiistellyimpiin ja vihatuimpiin poliitikkoihin 1950-luvulla. Lokaa heittivät niin poliittiset vastustajat kuin Kekkosen vastainen oppositio puolueen sisällä. Kekkosta ivattiin muun muassa juopottelevaksi hotellitappelijaksi ja hysteeriseksi pyrkyriksi, joka oli valmis johdattamaan maansa Neuvostoliiton syliin. Loka lensi kaaressa: Milloin mustasukkainen mies ampui Kekkosta tai löi häntä puukolla vatsaan. Milloin Kekkonen oli tappelussa, joka johti toisen osapuolen itsemurhaan. Milloin hän otti 10 miljoonien markkojen lahjukset. KeKKosen parjaamista varten perustettiin jopa kaksi sanomalehteä, Sensaatio ja Sensaatio Uutiset. Lehtien jutut olivat keksittyjä tai suuresti paisuteltuja. Sensaatio Uutiset otsikoi muun muassa ”Kekkonen sammui lattialle pääministeri Hedstoftin hautajaisten jälkeen”, ”Hotellitappelut jatkuvat: raahasi naista korvarenkaasta” ja ”Ministerillä oli oma bordelli Meilahdessa. Kekkonen innokas asiakas.” Kekkonen torjui puolueen äänenkannattaja Maakansassa kaikki väitteet. Hän katsoi turhaksi kumota perättömiä juoruja, koska ”hyvin tiesi, että pahansuopa huhu on kuin satapäinen käärme. Jos siltä katkaisee yhden pään, kasvaa kymmenen tilalle”. Parjaus jatkui, mutta Kekkonen sai silti lopulta voiton vaaleissa legendaarisin luvuin 151–149. Vuoden 1956 vaalien kaltaista likasankojen tyhjennystä yhden ehdokkaan niskaan ei ole sen koommin suomalaisessa politiikassa nähty. Vaalirahat menevät nykyään – onneksi – parempaan käyttöön kuin loanheittoon. Etenkin jos vertaa Yhdysvaltoihin, jossa arviolta jo yli puolet amerikkalaisten kampanjointiin käyttämästä rahasta kuluu vastustajan parjaamiseen.


4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Julkaistu numerossa 10/2011

OttO POntO

Alba Lúa Martín Velasco (vas.) ja Chrístopher Casas Martínez olivat mukana, kun Torikokous-liikehdintä alkoi Espanjassa. Suomessa heitä odottivat tyhjät aukiot.

tyhjän torin aktivistit kaPItalIsMIa VastaaN Maailmalla sadattuhannet nuoret kokoontuvat toreille osoittamaan

mieltään vapaan demokratian puolesta. Suomessa aukiot ammottavat tyhjyyttään. Missä piileskelee suomalainen aktivismi? 15. toukokuuta Valencia, Espanja.

Kunnallisvaalit alkavat viikon kuluttua. De l `Ajuntamentin aukiolle on kokoontunut 15 000 mielenosoittajaa. Yhteishenki ja hurmio ovat käsinkosketeltavia. Ihmisiä riittää silmänkantamattomiin, ja kaikilla on yhteinen päämäärä. Vallankumouksen henkeä on ilmassa. Chrístopher Casas Martínez kiipeää päivittäin torniin, jotta saa lehdistölle kuvia tilanteesta. Hän näkee, että myös aukion läheisillä kaduilla on valtavia mielenosoituksia. Kaikki pyrkivät aukion keskelle kuullakseen puheenvuorot. Puhujat ovat tavallisia kansalaisia, työttömiä, nuoria ja vanhoja. Ihmiset ovat lopen kyllästyneitä politiikkaan ja korruptioon, ja nyt se purkautuu ensimmäistä kertaa näkyvästi tämän sukupolven aikana. Yli 40 prosenttia espanjalaisista nuorista on työttöminä. – Muutaman viikon ajan päivärutiinini meni siten, että heräsin puoliltapäivin

opiskelemaan loppukokeisiin, kahdeksalta illalla menin leiriin ja kuudelta aamulla nukkumaan, kertoo Casas Martínez. 15. lokakuuta Tampere, Suomi.

Raatihuoneen kello näyttää iltayhdeksää, ja keskustorille on kokoontunut noin 30 ihmistä. Muutama pahvinen kyltti huutaa iskulauseitaan torin laidoilla. Nuotio loimuaa keskellä pientä piiriä, jossa ihmiset keskustelevat. Yksi kerrallaan puhuu, ja muiden kädet nousevat piirissä tiheään kannatuksen merkiksi. Keskustorin mukulakivet ovat jäätävän kylmiä, eivätkä paikalle tuodut räsymatot riitä pitämään hyytävää koleutta poissa. Viereen pystytetyssä teltassa aikoo yöpyä muutama ihminen. Paikalle pysähtyy ihmetteleviä ohikulkijoita, jotka hetken kuluttua jatkavat matkaansa. Keskustelijat suunnittelevat Pispalan valtatien sulkemista ja syyttävät mediaa markkinavoimien alle taipumisesta.

Kukaan ei tahdo esiintyä julkisuudessa nimellään. Paikalle saapunut pieni aktivistijoukko uskoo silti, että kokouksella on merkitystä. – Mielestäni on radikaalia, että puhutaan kasvokkain, eikä Aamulehden keskustelupalstalla. On myös saavutus, että täällä puhutaan ilman puheenjohtajaa, kertoo mielenosoittaja Tampereen yössä. lokakuussa Chrístopher Casas Martínez oli ollut ystävänsä Alba Lúa Martín Velascon kanssa kuukauden Suomessa vaihto-opiskelijana, mutta kumpikaan ei ollut päässyt paikalle Tampereen torikokoukseen. Kuullessaan arvioita suomalaisten mielenosoittajien määrästä he ovat ensin hämmästyneitä. – Toisaalta se on minusta normaalia, koska ihmiset täällä eivät olleet edes tietoisia liikkeestä, sanoo Martín Velasco hetken kuluttua.

Espanjalaiset kertovat, että heitä on perinteisesti pidetty laiskoina, mutta nyt ihmiset ovat heränneet. Heidän toimintaansa verrattuna suomalainen aktivismi tuntuu kuolleelta. Tamperelainen Pieta Hyvärinen on eri mieltä. – Tunnen paljon aktiivisia ihmisiä, jotka ovat hyvinkin eläviä. Eri asia on, kuka sitten tahtoo nimittää itseään aktivistiksi, hän pohtii. Hyvärinen osallistui 12. marraskuuta jo toista kertaa paikalliseen torikokoukseen. – Ne ovat poikineet paljon hyviä keskusteluja ja mediahuomiota tärkeille asioille. Torikokouksissa on luotu uudenlaista tilaa mielipiteiden jakamiselle. – Välillä tuntuu, että Tampereella samat naamat pyörivät joka paikassa. Torikokoukset ovat todella saaneet paikalle eri-ikäisiä, erilaisia ja uusia ihmisiä. Sanna Heinonen


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 5

IlmarI HIltunen

torikokousliike 2011 touko

15.5. espanjassa käynnistyvät ensimmäiset mielenosoitukset. Ihmiset leiriytyvät toreille ympäri maata moniksi viikoiksi.

kesä

heINä

elo

syys

17.9. Occupy Wall Street, eli Wall Streetin valtaus, alkaa new Yorkissa. Ihmiset leiriytyvät paikalle.

15. lokakuuta Tampereen torikokouksessa kävi väkeä vaihtelevasti aamusta iltaan. Päivällä paikalla oli vanhempaa väestöä, iltapäivällä lapsiperheitä ja illalla lähinnä nuorisoa.

”Suomalaista aktivismia ei ole koskaan ollutkaan” suoMessa PolIIttIset protestit ovat perinteisesti laimeita. Politiikan tutkija Jarmo Rinne sanoo, että poliittinen kansalaistoiminta kanavoituu täällä järjestöihin. Julkinen valta puolestaan imee vaihtoehtoista politiikkaa esittävät liikkeet mukaansa. Todellista suomalaista nuoriso- ja opiskelija-aktivismia ei Rinteen mukaan ole koskaan ollutkaan. – Suomessa rajuinta aktivismia on ollut 1968 Vanhan ylioppilastalon valtaus, jolloin opiskelijat valtasivat talon, joka oli jo valmiiksi heidän hallussaan, Rinne toteaa. torIkokouslIIke on Rinteen mukaan Suomessa laimeaa, koska ihmiset saivat purkaa pettymystään yhteiskuntaan jo viime keväänä. Perussuomalaisten äänestäminen on ollut osa kritiikkiä, jonka taustalla ovat samat syyt kuin torikokouksilla. Nykymenoon on kyllästytty, ja markkinatalous määrittää liikaa

15.10. Kansainvälinen toimintapäivä, liike leviää Suomeenkin. Ihmiset valtaavat katuja yli 80 maassa.

OttO POntO

torikokouksia järjestetään muun muassa Helsingissä, Iisalmessa, Oulussa, tampereella ja turussa.

Marras

yhteiskunnallisen kehityksen suuntaviivoja. Toreille kokoontuneiden ihmisten päämäärät vaihtelevat laidasta laitaan. Ainoa asia, joka sitoo liikkeitä yhteen, on riittävä yksimielisyys siitä, mikä on pielessä. – Samalla kun osa kannattaa yhä vapaampaa globalisaatiota, myös koti, uskonto ja isänmaa -tyyppinen ajattelu on nousussa. Suomessakin aktivistit haluavat muutosta yhä nopeammin, ja viralliset vaikutuskanavat alkavat olla liian hitaita. Jos mitään ei tapahdu, ilmiö voi purkautua väkivaltaisestikin, kun ajattelee vaikka Anders Behring Breivikiä Norjassa elokuussa.

12.11. tampereella järjestetään toinen torikokous. liikkeiden toiminta jatkuu ympäri Suomea.

15.11. Poliisi häätää Wall Streetin leiriytyjät. Kaikki protestoijat pakotetaan lähtemään, ja 70 ihmistä pidätetään.

16.11.

Sanna Heinonen

Lue lisää torikokousten käsimerkeistä ja niiden käytöstä Utaimen verkkolehden Ilmiöt-osastosta: http://utain.uta.fi

loka

Wall Streetin aktivistit saavat palata, mutta heille ei sallita esimerkiksi telttoja tai makuupusseja. Pieta Hyvärinen esittelee torikokouksissa käytössä olevaa käsimerkkiä, jolla ilmaistaan erimielisyyttä puhujan kanssa.


12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Julkaistu numerossa 2/2012

MARKuS MALMbERg

¡vamos a la avanto!

Tamperelaisnuoret eivät kylmää vettä kavahda. Tuukka Tenhunen (edessä), Jussi Naski ja Niko Uusitalo harjoittelevat avantouinnin SM-kisoihin Näsijärvessä.

uinti Avantouinnin SM-kisoihin osallistuva tamperelaisporukka teki itselleen viileän kisabiisin. On sunnuntai-ilta Tampereen Kaupinojalla. Lukuun ottamatta läheisestä saunarakennuksesta kantautuvaa vaimeaa puheensorinaa Näsijärven rannalla on hiljaista. Pian saunan ovi avautuu, ja neljä nuorta miestä rynnistää tuvasta kohti jäätyneeseen järveen jyrsittyä aukkoa. Kaverusten höyryävät selät sammuvat avannon hyiseen veteen yksi kerrallaan. – Tänä vuonna taisi startata viides yhteinen avantokautemme. Itse uin ensimmäistä kertaa avannossa jo lukion ensimmäisellä luokalla vuonna 2006, muistelee 22-vuotias Jussi Naski saunan lauteilla.

toteaa ja soittaa kännykästä sovittamansa Vamos a la Playa -coverin.

naski ja kaverukset Niko Uusitalo, Teemu Antila ja Tuukka Tenhunen ovat kaikki syntyperäisiä tamperelaisia, vanhoja koulukavereita ja innokkaita avantouimareita. Porukka pyrkii käymään uimassa aina, kun opiskeluiltaan ehtii. – Uiminen ja saunominen ovat hienoja tapoja viettää laatuaikaa hyvässä porukassa. Eivätkä väitteet avantouinnin virkistävistä vaikutuksista pelkkää roskaa ole, vaan keikan jälkeen fiilis on aina varsin jees, Naski toteaa. Avantouinti on ollut pojille kirjaimellisesti sunnuntaiharrastus, jonka avulla on ladattu akkuja tulevaa kouluviikkoa varten. Maaliskuussa hauskanpito viedään kuitenkin seuraavalle tasolle, kun nelikko lähtee repäisemään neljä kertaa 25 metrin vapaauintiviestin avantouinnin SM-kisoihin Nokialle. Parikymppiset opiskelijapojat ovat kisojen ikähaarukassa nuorimmasta päästä, joten näyttämisen halu on kova. – Vastustajat ovat suurelta osin meitä vanhempia avantosaukkoja. Yksi heistä kehuskeli juuri harjoittelevansa kisoja varten ottamalla näppäriä viidentoista minuutin “pulahduksia”, naureskelee Tuukka Tenhunen.

Niko Uusitalo, Jussi Naski, Teemu Antila ja Tuukka Tenhunen ovat uineet yhdessä jo viisi talvea.

tamperelaistiimi halusi vastata konkareiden uhoamiseen samalla mitalla ja aloitti tiukan treenikauden heti vuoden alussa. Valmistautumisrituaaleihin kuuluvat avannon lisäksi kylmät aamusuihkut ja runsas ulkoilu kipakassa pakkasessa. Tavanomaisen kylmäkaraisun lisäksi heillä on yksi ase ylitse muiden. Porukka on nimittäin valmistellut tulevaan koitokseen oman kisabiisin. – Jos tällä ei voitto lohkea, niin ei sitten millään, Naski

tuli sm-kisOista voitto tai ei, koko joukkue on yhtä mieltä

siitä, että laji jatkuu maaliskuunkin jälkeen yhä kovemmalla innolla. – Nälkä kasvaa syödessä. MM-kisoihin on ehdottomasti lähdettävä jo ensi vuonna, Naski sanoo. Markus Malmberg

mikä?

avantouinnin sm-kilpailut 2012 ○ Mitä? – Avantouinnin Suomen mestaruuskilpailut. Järjestävinä tahoina avantouintiseura Norppa ry, Kangasalan uintiseura ry, Tampereen Taivaltajat ry, Suomen Latu ja Nokian kaupunki. ○ Missä? – Nokian Rantasipi Edenin edustalla, Pyhäjärven rannassa. ○ Milloin? – 16.–18. maaliskuuta. ○ Ilmoittautuminen sähköisesti osoitteessa www. avanto2012.fi tai postitse Tampereen Taivaltajat ry, Kortelahdenkatu 10–12, 33230 Tampere. MARKuS MALMbERg


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15

Julkaistu numerossa 12/2011

NiNA KArlSSON

NÄIN KOIN Annu laine

annu.laine@uta.fi

Liikalihavuus, ulosteet, masturboiminen, huumeidenkäyttö ja seksi. Tässä on joukko asioita, jotka naurattavat minua. oLEnko sAirAs? Päinvastoin. Olen huumorintajuinen. Stand up -komiikassa pilan kohteiksi joutuvat arat ja ristiriitaiset aiheet, jotka tavallisessa elämässä jätetään yleensä mieluummin käsittelemättä. Huumorin kautta on helpompaa nostaa kissa pöydälle ja tehdä vakavista asioista hieman siedettävämpiä. Aidosti hauskuuttava aihe on aina kuulijoidensa summa. Vitsi keski-iän kriisistä ei miellytä neli–viisikymppisiä, eikä lihavien nälviminen naurata ylipainoisia. Ei ainakaan, jos ei ole varustautunut poikkeuksellisella huumorintajulla.

Tutu-Liisa Viljanen on torstaikahvilan vakioasiakas.

Oleskelulupa ihan jokaiselle

Kehitysvammaisten karaokekahviossa ei tarvitse tehdä mitään. – poJAT, miksi kiusaatte ja tuotatte vain

harmii? Sanat vilisevät kuvaputkitelevision ruudulla, kun Tutu-Liisa Viljanen tulkitsee Laila Kinnusta. Tamperelaisen toimintakeskuksen oleskelutila on hämärä, ja katosta roikkuu diskopallo. Nahkasohvalla joukko asiakkaita vaihtaa kuulumisia. Kahvio Sinikelloon on tultu rentoutumaan ja laulamaan Suomi-hittejä. Kahvila on auki torstai-iltaisin, ja asiakkaita käy 20–70 per kerta. Eniten kävijöitä vetävät kuukausittaiset live-esiintyjät. Suosittuja ovat olleet esimerkiksi viihdetaiteilija Lulu Tanhuanpään ja taideoppilaitos Vimmartin yhtyeiden esiintymiset.

Miia-Riina Sundell on karaokekahvilan vakiokasvo. Lisäksi hän käy säännöllisesti toimintakeskus Vuoltsun lauantai-diskossa. Hänen mielestään menot tuovat kaivattua vaihtelua arkeen. – Ei tarvitse aina olla kotona. Rakkaus on lumivalkoinen soi kolmatta kertaa illan aikana. Sohville on kerääntynyt lisää porukkaa. Kahvion vakioasiakas Heikki Lehtimäki kiertää hieromassa ja jututtamassa paikallaolijoita. kEiTTiön puoLELLA myydään kahvia ja

karkkia. Tämän illan erikoinen on lihapullajuustosalaatti. Maija Rajala on ollut kahvilassa töissä neljä vuotta. Hän toteaa, että työ

vaatii sitoutumista. – Itse olen ollut täällä viimeisen neljän vuoden ajan joka torstai. Rajala pitää kahvilatoimintaa tärkeänä, sillä hän uskoo Sinikellon olevan yksi harvoista paikoista Tampereella, jossa kehitysvammaisille ei ole ohjattua toimintaa. Kahvilassa ei suoriteta, vaan seurustellaan. – Täällä voi vain olla. Eevi Kinnunen

Kahvila Sinikello on avoinna torstaisin kello 16–20, Kalevantie 7 C. Lue lisää asiakkaiden tunnelmista osoitteesta utain.uta.fi.

koomikko TAAs on jatkuvasti omien herjojensa kohde. Esiintyjän kertomus idiotisminsa huipentumista tai heittäytyminen täysin älyvapaaksi on silkkaa mannaa yleisölle. Piikitellä saa myös julkisuuden ja valtionjohdon merkkihenkilöitä, mutta tässä on oltava varovainen: yleisössä saattaa olla voimakkaita eriäviä mielipiteitä. Toisaalta oikea puukko tietyn poliitikon rintaan voi naulata koomikon esityksen ihmisten mieliin. Usein ronski alapääjuttu kirvoittaa kuulijoissaan hersyvimmän naurunremakan. Välillä stand up -klubi-illan edetessä tuntuu aivan kuin koomikoilla olisi meneillään kisa siitä, kuka kehtaa räväyttää ilmoille kaikista härskeimmän tarinan. Minä en kuitenkaan valita. Olen yleensä tuolloin yleisössä penkkini alla kaksinkerroin – halkeamassa naurusta.

TorsTAi

pErJAnTAi

LAuAnTAi

mAAnAnTAi

kEskiviikko

pErJAnTAi

LAuAnTAi

rAvinToLA TEErEnpELin komEdiAkELLAri, TAmpErE

ApoLLo sTAnd up CLub, HELsinki

nAurunpAikkA sTAnd up -kLubi, Yo-TALo, TAmpErE

LäpäLLä! -kLubi, mbAr, HELsinki

ComEdY bAr bäkkäri, HELsinki

sTAnd up undErground, YLioppiLAsTEATTEri, TAmpErE

musiikkiTEATTEri pALATsi, TAmpErE

Aina täyteen ahdetussa Teeren komediakellarissa esiintyvät Jussi Simola (MC), Anders Helenius ja Pekka Jalava.

Sami Hedbergin Kokovartalomies-show. ilta kuvataan uudelle Kokovartalomies ii -DVD:lle.

radio 957:n klubilla esiintyvät Tomi Walamies, Antto Terras, Toni Jyvälä, riku Tuominen.

Mbarin joka maanantainen, ilmainen treeniklubi, jossa koomikot kokeilevat uusia juttujaan.

Bäkkärillä iso tukku hauskuuttajia MC:nään Ferrix Hovi. Muut esiintyjät mm. Henry lehto ja risto Koo.

Pääesiintyjänä ismo leikola. Muina esiintyjinä mm. Janne Oravisto, Mika Kivinen ja Marju-Nella Kivimäki.

Joulubuffetruokailu, jonka jälkeen seuraa stand up -show. Esiintyjänä Arimo Mustonen.

liput 8 €.

liput 25/20 €.

liput 12 €.

Maksuton.

liput 6 €.

liput 6 €.

liput 50 €.

LiEnEEkö Jokin evoluution jäänne, että huumorimme on jäänyt neandertalilaisen tasolle? Huvitumme toisten köyhästä seksielämästä, kaikki rimat alittaneista kumppanin etsimisyrityksistä tai liimanhaistelusta, kun yhtä hyvin voisimme keksiä älykkäämpää viihdykettä. Valitettavasti minä en edes halua yrittää. Tahdon vastedeskin hekottaa kippurassa älyttömille vitseille valelääkäreistä ja tekstareita lähettelevistä poliitikoista ilman huonoa omatuntoa. Mitä tämä kertoo minusta? Olenko epäsivistynyt, epäkorrekti, vulgääri luolamiesnainen, joka pelleilee vakavasti otettavilla asioilla ja on edelleen sitä mieltä, että pissakakka-jutut eivät ole juuri päiväkotiajoista huonontuneet? Tahdon ajatella sen ilmaisevan, etten ota elämää turhan vakavasti. Monista asioista tulisi paljon vaikeampia, ellei niille voisi nauraa. Huumori on yksi tapa käsitellä ongelmia. Välillä se tuo niihin myös ratkaisuja.

liput kello 19.00, show kello 20.00.

Show kello 19.00.

Ovet kello 18.00, show kello 19.00.

Show kello 20.00.

Show kello 20.00.

Ovet kello 20.00, show kello 21.00

Buffet kello 19.30. Show kello 20.30.

siTä pAiTsi keksin melko pätevän selityksen alapääjuttujen suosiolle: kyllä meitä jokaista joskus lapsettaa.

muisTiLisTA 8.12.−17.12.2011: koe pikkujoulukauden stand up -helmet!

ANNu lAiNE

08. 09. 10. 12. 14. 16. 17.


12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Julkaistu numerossa 7/2011

NiNa KarlssoN

tosikko taiteilija Ville Pirinen on tamperelainen alakulttuuriaktiivi, joka tekee

sarjakuvia blues-muusikon asenteella. Tärkeää ei ole se, mitä sanotaan, vaan sanotaanko se tosissaan. Ja tietenkin musiikki. Ville Pirisestä saa varautuneen ja rauhallisen kuvan. Vaikutelma katoaa hetkessä miehen innostuessa. – On aivan parasta, kun ihminen on tosissaan asiansa kanssa. Vaikka ei olisi sisällä siinä innostuksen kohteessa, siihen vastaanpanemattomaan tohinaan samastuu. Pirinen on tehnyt ja julkaissut sarjakuvaa kohta kaksikymmentä vuotta. Viime vuosina jutunkerronta on saanut keskeisen paikan hänen töissään. Viimeisen vuoden ajan Pirinen on työstänyt strippisarjaa, jossa vaihtuvat kertojat avaavat sitä, mikä heille juuri nyt on tärkeintä. Sarjakuvissa selviää, kuka oikeasti oli Misfitsin paras laulaja, ja kuinka vihannekset tulisi keittää. – En halua pilailla näillä jutuilla, vaan pikemminkin osoittaa kunnioitusta. Minulle merkitsee todella paljon, että kalan saaminen ja marttojen huovutuskerho ovat vielä tärkeitä asioita, Pirinen sanoo. Piristä inspiroivat lähipiirin hämmentävät kiinnostuksen kohteet ja perinteinen kansanradio. Synnyinseudun paikallislehti Koti-Karjala muistuttaa myös asioiden tärkeysjärjestyksestä. Pirinen ePäilee olleensa nuorena outo hyypiö, mutta jos kylällä jotain vanhemmille kuiskittiin, niin siitä ei kotona mainittu. Lapsuudenkoti Kiteellä oli lintukoto, kun taas ”Savonlinnassa sai heti turpaansa, kun kävi keikoilla vähänkin oudommissa vaatteissa”. Padot avautuivat, kun Pirinen kuuli Ki-

teellä isojen poikien soittavan punkia. Lähidivarin vaihtoehtosarjakuvat veivät myös mukanaan. – Identiteetinrakennus on aika pitkälle kiinni tsäkästä. Lapsena fiiliksiä herättäneistä asioista tulee äkkiä olemisen tapa. Nyt sarjakuva ja kuvitustyöt vievät viikosta noin kolme työpäivää, ja loput ajasta menee musiikkiin. Kaikki valveilla olon hetket kuluisivat bänditoimintaan, jos sillä eläisi edes melkein. Tavoitteesta ei nytkään olla kaukana. Pirisen sarjakuvatuotannon elopainosta suuri osa on rokkia. Työtapa musiikkia ja sarjakuvia tehdessä

on samanlainen, eli nopea. Pirisen mukaan tiivistämisen taito on joko lahjakkuutta tai pitkäjännitteisyyden puutetta. Viimeinen Steel Mammoth -yhtyeen levy sävellettiin, sovitettiin ja äänitettiin viikonlopussa. Kansiin menikin sitten aikaa. – Toki pitkällä työstämisellä saavutetaan etuja, mutta sillä myös kadottaa sen, mikä siitä päivässä tehdystä tekee erikoislaatuisen. Vuosien päästä sutaistukin työ voi antaa paljon enemmän kuin ne, joita on loputtomiin hiottu. Jos sen on tehnyt tosissaan. Hannes Nissinen

– Tekee vaan ja julkaisee. ei sitä aikakaan ehkä näytä, mutta ne jutut saattaa olla mielenkiintoisia 30 vuoden päästä, sanoo Ville Pirinen, sarjakuvataiteilija.

kuka?

Ville Pirinen ○ 38-vuotias tamperelainen sarjakuvantekijä, kuvittaja ja muusikko. ○ levyttäviä bändejä muun muassa Black audio, steel Mammoth, Goat Hound, Grillin’ Willie and the Vegetarians, Devil Box. ○ Julkaistuja sarjakuva- ja musiikkialbumeita yhteensä yli 30. ○ Kemin sarjakuvapäivien päävoitto 1993 ja 2000. ○ Heavy Merry Finland -yhteisnäyttely ars Fennica -voittaja anssi Kasitonnin ja seitsemän muun suomalaisen taiteilijan kanssa rotterdamin roodkapjegalleriassa 21.10.−4.12. ○ Kertoo innostuvansa juuri nyt anssi Kasitonnin lyhytelokuvista, Circleyhtyeestä ja Jyrki Nissisen sarjakuvista.

Ville Pirinen kuvitti päivän tunnelman.


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

Kielen oppiminen avaa silmät ValokuVataide Sharif Abdihakim löytää siirtolaisuutta käsittelevästä

Backlight-valokuvanäyttelystä paljon osuvaa asiaa, mutta Tampereen kaduilla kuvat ovat toisenlaisia. Botswanassa Sharif Abdihakim tarttui tietosanakirjaan kuultuaan, että perhe muuttaa Suomeen. Siitä hetkestä on nyt kulunut lähes viisi vuotta. Taidehalli TR1:ssä Tampereella esillä olevissa kuvissa kotia ei ole vielä löytynyt ja sopeutuminen on kesken – jos alkanutkaan. Abdihakim allekirjoittaa valokuvataiteilija Susana Girónin esittämän ajatuksen. – Siirtolaisen elämä on tosiaan kuin pyörä. Se voi pyöriä yhtenä päivänä yhteen suuntaan ja toisena toiseen, Abdihakim kertoo. Girón kertoo näyttelyn kuvissaan Lontooseen muuttaneiden siirtolaisten elämästä ja kielikurssille osallistumisesta. – Suomen kielen oppiminen on kuin olisi avannut silmänsä. Jos kieltä ei osaa, on tosi

vaikea ymmärtää, miten elämä Suomessa toimii. Suomeen tullessaan Abdihakimin perhettä oltiin vastassa, ja heille oli asunto valmiina. Näin ei ole aina ollut, sillä perhe pakeni sotaa Somaliasta Botswanaan pakolaisleirille. Näyttelyn leirikuvat eivät ole koko totuus pakolaisleireistä. – Botswanassa leirin tilanne ei ollut noin huono kuin kuvan Tshadissa. Me esimerkiksi asuimme kivitalossa, emme teltassa. Abdihakimin mukaan usein unohdetaan, että leireillä kohtaavat niin köyhät kuin varakkaat, insinöörit ja vailla koulutusta olevat. Leirillä ihmisten väliset erot pienenevät.

Abdihakimin mielestä Afrikkaa esitetään usein stereotyyppisesti, mutta toisaalta huonot olot ovat faktaa eikä niitä pidä piilottaa. On silti tilanteita, joihin hädän esittäminen ei Abdihakimin mielestä sovi. – Köyhyyttä esittäviin kuviin törmää otto-automaatilla ja bussipysäkeillä. Se ei ole oikein kunnioittavaa. Pysäkeillä ihmiset katsovat kuvia ja minua ja miettivät, että minäkin olen samanlainen. Tosiasiassa olen paljon onnekkaampi, mistä olen tosi kiitollinen. Millamari Uotila

Backlight-näyttely 30.10. asti Taidehalli TR1:ssä. JENNa lEHToNEN

Tuomas Ylenius

tuomas.ylenius@uta.fi

Edes alaston Samuli Edelmann ei ole enää välttämättömyys suomalaisessa elokuvassa. äijämäistä huumoria, seksiä, väkivaltaa, runsasta kiroilua ja sitten jossakin kohtaa alaston Edelmann huutaa perkelettä ja iskee kirveen ladonseinään. Viime vuosikymmenen aikana näin useita hyviä suomalaisia elokuvia, mutta jatkuvasti toistuvat kaavat alkoivat ottaa päähän. Ville Jankerin ohjaama Pussikaljaelokuva näyttää, että tien katsojien sydämiin voi löytää myös verbaliikan kautta. En ollut lukenut Mikko Rimmisen Pussikaljaromaania, joten en tiennyt, mitä odottaa suositun kirjan elokuvasovitukselta. Myöskään pääosaroolien näyttelijät eivät olleet ennestään liian tuttuja. Tämän vuoksi heidät oli helpompi ottaa todesta rooleissaan pidennettyä nuoruuttaan vetelehtivinä elämäntapapulsuina. Tällaiset hahmot eivät menisi läpi, jos heillä olisi Mikko Leppilammen tai Peter Franzénin kasvot. uskottaVien henkilöhahmojen lisäksi Pussikaljaelokuvan erityinen vahvuus on dialogi. Olen tuntenut itseni aliarvioiduksi sellaisten elokuvien parissa, joissa lausutaan vuorosanat niin huolellisesti, että eri murrealueiden ihmiset varmasti ymmärtävät. Silloin on vaikea saavuttaa sellaista luontevuutta hahmojen välille kuin Pussikaljaelokuvan keskustelut ovat tulvillaan. Elokuvassa varsinkin pääosakolmikon välinen vuoropuhelu on hyvin värikästä ja mukaansatempaavaa. Tuntuu kuin todella seuraisi vanhojen ystävien keskinäistä jutustelua, jossa voi lentää erikoisia sananparsia. Hahmoista erityisesti Ylermi Rajamaan esittämän Lihiksen omalaatuiset sanavalinnat saivat minut hykertelemään. Miksi sanoa ”kenkäkauppa”, kun ”jaloitteluvälineliike” kuulostaa hauskemmalta?

Backlight-näyttelyn ihmiset etsivät omaa paikkaansa. Sharif Abdihakim löysi sen Tampereelta.

muistilista 27.10.−2.11.2011: maahanmuuttajien kulttuurikalenteri

näin koin

27. 28. 29. 30. 31. 1.

2.

teetä ja suomen kieltä

moniaistinen teltta

iloisia kohtaamisia

Backlight Photo FestiVal

langan matkassa -näyttely

PaPeriankkuri

halal-tV – kansankodin kriitikot

Kirjaston kielikahvilan kaikille avoin keskusteluryhmä.

Makuja, tuoksuja, ääniä ja kuvia somalialaisesta kulttuurista.

Monikulttuurisen viikon päätapahtumassa mm. Bollywoodtanssia.

siirtolaisuus ja liikkuva elämäntapa -näyttelyn päätöspäivä.

Maahanmuuttajanaisten työpajassa tehtyjä käsitöitä ja valokuvia.

Esitys turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten kohtaamisesta.

Musliminaisista kertovan sarjan 7. osan aihe on maahanmuuton kustannukset.

ilmainen.

ilmainen.

ilmainen.

Pääsymaksu 5 e.

ilmainen.

30 e, opiskelijoille 17 e.

Tv-lupamaksun hinnalla.

Klo 14–15 Pääkirjasto Metso, Tampere

Klo 13–19 Hervannan kirjasto, Tampere

Klo 12–15 Hervannan kirjasto, Tampere

Klo 11–18 Tr1 Taidehalli, Tampere

Klo 13–15 Nekalan kirjasto, Tampere

Klo 19 suomen Kansallisteatteri, Helsinki

Klo 14 YlE TV1

hyVä dialogi on aliarvostettu tehokeino kotimaisissa elokuvissa. Ei riitä, että keksitään vain hauskoja sutkautuksia. Henkilön tapa puhua määrittelee laajemmin sitä, millainen kuva hänestä välittyy. Kirjallisuudessa henkilöistä annetaan uskottava kuva luomalla niille oma erityinen puhetyyli. Ei siis ihme, että useat erityisen värikästä dialogia sisältävät elokuvat perustuvat kirjoihin. Kotimaisessa elokuvakentässä on kuitenkin edelleen monipuolistamisen varaa. Tämän hetken muoti-ilmiönä ovat miehiset kaverikomediat, kuten Pussikaljaelokuva, Veijarit, Napapiirin sankarit, ja ensi vuonna ilmestyvä Kulman pojat. Se on ollut piristävä uusi suuntaus, mutta naiset ovat jääneet statistien rooliin. Nyt olisi aika antaa heille ohjat.


SykSyllä 2011 Utain jUlkaiSee takakanneSSaan kUvajoUrnaliSmin toiSen vUoSikUrSSin opiSkelijoiden jUliSteita.

SykSyllä 2011 Utain jUlkaiSee takakanneSSaan kUvajoUrnaliSmin toiSen vUoSikUrSSin opiSkelijoiden jUliSteita.

SykSyllä 2011 Utain jUlkaiSee takakanneSSaan kUvajoUrnaliSmin toiSen vUoSikUrSSin opiSkelijoiden jUliSteita.

niklaS makinen jenna lehtonen

nina karlsson kUvat: Winnond, Graeme Weatherston, dreamdesiGn, photostock/FreediGitalphotos.net moona klemola Myös 2012 Utain jUlkaisee takakannessaan kUvajoUrnalisMin toisen vUosikUrssin opiskelijoiden jUlisteita

SykSyllä 2011 Utain jUlkaiSee takakanneSSaan kUvajoUrnaliSmin toiSen vUoSikUrSSin opiSkelijoiden jUliSteita.

SykSyllä 2011 Utain jUlkaiSee takakanneSSaan kUvajoUrnaliSmin toiSen vUoSikUrSSin opiSkelijoiden jUliSteita.

SykSyllä 2011 Utain jUlkaiSee takakanneSSaan kUvajoUrnaliSmin toiSen vUoSikUrSSin opiSkelijoiden jUliSteita.

kati laUkkanen

keväällä 2012 Utain jUlkaisee takakannessaan kUvajoUrnalismin toisen vUosikUrssin opiskelijoiden jUlisteita.

myös 2012 Utain jUlkaisee takakannessaan kUvajoUrnalismin toisen vUosikUrssin opiskelijoiden jUlisteita

myös keväällä 2012 Utain jUlkaisee takakannessaan kUvajoUrnalismin toisen vUosikUrssin opiskelijoiden jUlisteita.

Tämän lehden kannessa on kaikkien lukuvuonna 2011–2012 julkaistujen lehtien kannet. Tässä kaikki takakannet.

Takakannessaan Utain on jo useana vuonna julkaissut kuvajournalismin toisen vuoden opiskelijoiden harjoitustöinään ideoimia ja toteuttamia julisteita. Lähtökohta on ollut aiheeltaan rajoittamaton kantaaottava juliste.

viena kytojoki minea koSkinen

OttO POntO

eeva vÄrtö

jonne rasanen kati laUkkanen / viena kytöjoki


Utain kokoelma 2011-2012