Page 1

6/2013

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

elämykset 14

huvit 15

Rasismitutkijoita uhkaillaan Moni tutkija vähättelee kokemaansa häirintää eikä kerro siitä eteenpäin. Ajassa s. 2

Toimittaja vaihtoi väriä Bodypainting on suomalaisille melko tuntematon taidemuoto. Kaksinkertainen suomenmestari näytti, mistä lajissa on kyse. s. 8

Tauko vaatii taitoa Kivuista eroon Lenkkareista luopuminen voi helpottaa selkäkipuja. s. 5

Pysähtyminen on tärkeää luovalle työläiselle. Miina Maasola on edelleen näyttelijä, vaikka ei työskentele koko ajan. s. 6


2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

14.2.2013

Rasismitutkijat vaikenevat häirinnästä Avaus

Elina Venttola

elina.venttola@uta.fi

Paavius ei tunne eläkettä. Toiseksi tuorein erokin on keskiajan lopulta.

Paavin tehtävä on harvinainen siksi, että siihen valitaan useimmiten eläkeikäinen. On kohtuutonta, että elämänsä iltapuolella paavi joutuu vetämään perässään koko katolisen kirkon mielipidekelkkaa. Benedictus XVI myönsikin, ettei ollut alun perin halunnut nimitystä paaviksi. Kun paavi nyt haluaa erota, syntyy kohu. Tehtävänsä jättävältä paavilta kysytään, onko hänet painostettu eroamaan vai onko hän sairastunut vakavasti. Voimien loppuminen ei ole Vatikaanissa syy jäädä eläkkeelle, vaikka missä tahansa muualla se on aito eläkeiän merkki.

Yle uutisoi keskiviikkona Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden häirinnästä. Tieteentekijöiden liiton pääluottamusmiesten korviin ei ole kuitenkaan kantautunut tietoa uhkailuista muissa Suomen suurimmissa yliopistoissa. Lapin Tieteentekijöiden liiton luottamusmies Jarmo Kiuru ei ole 20-vuotisella urallaan kuullut kertaakaan tutkijoiden uhkai-

lusta. Ongelmaa pidetään muualla maassa lähinnä Itä-Suomen asiana. Itä-Suomen tieteentekijät ry:n pääluottamusmies Antero Puhakan mukaan kyse ei ole vain paikallisesta ongelmasta. – Itä-Suomesta puhutaan nyt siksi, että uhkailu on noussut esiin ensimmäiseksi juuri täällä. Muuallakin on rasismitutkijoita, joiden tutkimustulosten julkistamista on yritetty estää, hän sanoo. – Uhkailuviestit eivät välttämättä ole ItäSuomesta. Rasismikeskustelu on viilentänyt koko maata, joten viestit ovat voineet tulla mistä päin tahansa. Myös tamperelaiset tutkijat ovat joutuneet häirinnän kohteiksi. Tampereen yliopiston viestinnäntutkimuskeskus COMETin tutkija Reeta Pöyhtäri on mukana Aggressiivinen keskustelukulttuuri sananvapautta kaventamassa? -hankkeessa.

Hän ei ole itse kokenut uhkailua tai häirintää, mutta on törmännyt siihen usein tutkimuksessaan. Pöyhtärin mukaan uhkailu kohdistuu herkemmin naisiin kuin miehiin. Sosiaalinen media on tuonut tutkijat ja tutkimuksen uudella tavalla julkisuuteen. Tutkijoiden pitäisi osata toimia paremmin häirintätilanteissa. Pöyhtäri kaipaa yliopistolle yhteisiä pelisääntöjä siitä, miten toimia julkisuuden kanssa. – Yliopiston tutkimus palvelee yhteiskuntaa ja on siksi julkista. Palautteen ja kritiikin vastaanottaminen kuuluu tutkijan työhön, mutta uhkailua ja häirintää ei kenenkään tarvitse sietää, Pöyhtäri sanoo. Vanessa Valkama, Milka Valtanen, Elina Venttola

Tampere harkitsee nimetöntä työnhakua Kaupungin työpaikoissa otetaan käyttöön nimetön työnhaku, jos Tampereen kaupungin suunnitelmat toteutuvat. Helsinki on jo aloittanut vastaavan kokeilun, jossa työhakemuksesta poistetaan henkilötiedot syrjinnän välttämiseksi. Helsingissä kokeilu alkaa Nuorisoasiainkeskuksesta. Tampereen kaupungin henkilöstöjohtajan Niina Pietikäisen mukaan päätöstä nimettömästä työnhausta ei ole vielä tehty. – Seuraamme Helsingin kaupungin kokemuksia asiasta. Helsingin kokeilussa sähköisestä työhakemuksesta poistetaan esimerkiksi nimi, ikä, sukupuoli, kansalaisuus ja äidinkieli. Tarkoituksena on tehdä rekrytoinnista entistä tasapuolisempi ja painottaa hakijan osaamista muiden ominaisuuksien sijaan.

– Tämän vuoden kesätyönhakuprosessi on jo käynnissä, joten siihen kokeilu ei ehtinyt, sanoo Pietikäinen. Hän pitää esityksen läpimenoa todennäköisenä.

– En näe mitään syytä, miksi tämä kokeilu ei toimisi. Tuuli Oikarinen

Aleksi Tuomola

Benedictus XVI:n yllättävä ero aiheuttaa kohua katolisen kirkon sisällä, koska paavit eivät ole jättäneet tehtäväänsä sitten keskiajan. Edellinen expaavi on vuodelta 1415. Salamanisku Pietarinkirkon torniin on erokeskustelun huippu. On luonnottoman hyvää tuuria odottaa kameran kanssa lähistöllä, kun salama iskee torniin. Lisäksi luonnonilmiö antaa tapaukselle väärän leiman, sillä paavin ero on täysin kirkon lakien mukainen. Nyt salamasta uutisointi korostaa sitä, että Jumalakin kritisoi eronnutta paavia. Paavi Benedictus XVI perusteli päätöstään sillä, etteivät hänen voimansa enää riitä paavin tehtävistä huolehtimiseen. Vanha mies ei ole enää riittävän tarmokas hoitamaan vastuullista tehtävää. Ero oli järkevä päätös ihmiseltä, jonka älyä läheiset kuvaavat veitsenteräväksi.

Rasismitutkijat kohtaavat uhkailua kaikkialla Suomessa. Heidän omaisuuttaan on töhritty, ja heitä on uhkailtu kirjeillä, sähköposteilla sekä puhelimitse. Tutkijat eivät usein ilmoita joutuneensa uhkailun kohteeksi. Tutkijoilla on iso kynnys ottaa häirintätapauksia esille, ja he saattavat vähätellä niiden merkitystä. Häirintää pelkäävät tutkijat eivät halua esiintyä omilla kasvoillaan tai nimellään julkisuudessa.

Yksi tavoitteista on, ettei etninen tausta vaikuttaisi valintaan. Henkilötiedot on peitetty työnantajalta työhaastatteluun kutsuttavien valintaan asti. Ennen haastattelua työnantaja saa henkilötiedot käsiinsä. Tampereella kokeilu tulisi käyttöön aikaisintaan ensi vuoden kesätyöhaussa.

⋆ ⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti http://utain.uta.fi ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: (03) 3551 7349 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) Paula Sallinen (2. toimituspäällikkö) Sakari Viista (kuvatoimituksen vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava)

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

Yksityislääkärille pääsee Tampereella halvemmalla kuin muualla Suomessa

Ei lukiolaisia ilmaistyövoimaksi

Tampereella on Suomen halvinta käydä yksityisellä yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla. 20 minuutin vastaanotto maksaa Tampereella keskimäärin 48 euroa, koko maassa 57 euroa. Eniten, 81 euroa, yksityisellä vastaanotolla käyminen maksaa Ahvenanmaalla. Pirkanmaalla tunnin pituinen vastaanottokäynti yksityisellä psykiatrilla maksaa keskimäärin 95 euroa, koko maassa 108 euroa. Myös silmätutkimukset ja laboratoriotutkimukset ovat Pirkanmaalla keskimääräistä halvempia. Magneettikuvaukset ja mammografia taas ovat Pirkanmaalla kalliimpia. Niiden hinta vaihtelee Suomessa huomattavasti.

Lukiolaisten vapaaehtoistyö on rajattava tiukasti kolmannelle sektorille. Näin lukiolaisia ei käytetä ilmaisena työvoimana, sanoo Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Daniel Sazonov. Kokoomuksen kansanedustajat ehdottivat keskiviikkona vapaaehtoiskurssia lukioihin. Vapaaehtoistyöstä voi jo nyt saada joissakin lukioissa kurssimerkinnän, ja käytäntö halutaan laajentaa koko maahan. Ehdotusta valmistellut kansanedustaja Raija Vahasalo laittaisi nuoret osallistumaan vapaaehtoistyön kautta tärkeiden yhteisten asioiden hoitoon. – Ainakin sosiaalihuollon parista löytyy varmasti töitä, Vahasalo pohtii. Puheenjohtaja Sa zonovin mukaan liitto kannattaa uudistusta, sillä se toisi lukioon lisää konkretiaa. – Lukio ei saa olla erillään muusta yhteiskunnasta. Oppia voi myös käytännössä.

Yksityisten terveyspalveluiden alueelliset hintaerot ovat suuria. Esimerkiksi polven magneettikuvaus maksaa Kymenlaaksossa keskimäärin 577 euroa, Ahvenan-

maalla 750 euroa. Ahvenanmaalla röntgenkuvaukseen pääsee noin puolet halvemmalla kuin muualla Suomessa. Erityisen paljon vaihtelevat ultraäänitutkimusten ja joidenkin laboratorionäytteiden hinnat. Kelan tutkija Ulla Tuominen arvelee, että syynä hintaeroihin on yksityisten palveluntuottajien määrä. Jos niitä on alueella paljon, kilpailu painaa hinnat alas. Alueilla, joilla yksi yritys hallitsee markkinoita, hinnat voivat nousta korkeiksi. Yritykset voivat myös tasapainottaa hinnoitteluaan tarjoamalla kalliin toimenpiteen vastapainoksi jotakin toista toimenpidettä keskimääräistä halvemmalla. – Hintaero on ongelma, koska se asettaa eri alueiden ihmiset eriarvoiseen asemaan. Yksittäiselle ihmiselle se voi olla iso asia, Tuominen sanoo. Aapo Laakso ja Milla Ikonen

Sara Vainio


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

utain.uta.fi

Sammon keskuslukiossa opiskellaan takki päällä

Annamari Tolonen

Kylmyys Tehokas ilmanvaihto viilentää

huoneita liikaa, mutta se on pakko pitää päällä.

Koulujen ja päiväkotien sähkönkulutus on kasvanut Tampereella koko 2000-luvun vuoteen 2010 asti. Vuonna 2011 se laski hieman. Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoman mukaan koneellinen ilmanvaihto on yksi syy sähkönkulutuksen kasvuun. Hän sanoo, että ilmanvaihto on säädettävä oikein. Kun sisään puhallettava

Milla Ikonen

ijakumm uk

i

Sammon keskulukion vahtimestarin Harri Kaitoniemen mukaan Sammon lukiossa on kylmä tehokkaan koneellisen ilmanvaihdon takia. Sitä on pakko pitää päällä, koska muuten sisällä olisi liian lämmintä ja tunkkaista. – Suurten tilojen vaikeus on siinä, että ne ovat tyhjillään hyvin kylmiä, mutta kun niihin kokoontuu paljon ihmisiä, lämpötila nousee nopeasti. Esimerkiksi ruokala-aulassa voi olla monta sataa ihmistä samaan aikaan. Lukion rehtori Hannu Suoniemi myöntää, että koulun joissain osissa ilmanvaihto voi tuntua viileältä. Hän kertoo, että vuonna 2005 valmistunutta rakennusta ei ole suunniteltu ekotehokkaaksi. – Rakennusta kuitenkin käytetään tehokkaasti, sillä se ei ole turhaan tyhjillään. Päivisin rakennus on Sammon lukion ja iltaisin aikuislukion käytössä, Suoniemi sanoo.

ilma on sopivan lämmintä ja sitä ei ole suunnattu suoraan päin ihmisiä, huoneet eivät kylmene liikaa. Lämmönkulutus tamperelaisissa kouluissa ja päiväkodeissa on vähentynyt. Kaupunki pyrkii vähentämään kulutusta noin kymmenesosalla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä.

L

Opiskelijoita paleltaa Sammon keskuslukiossa. Abiturientti Annika Uusitalo kertoo, että monet joutuvat pitämään takkia sisällä. Opettajat ovat antaneet siihen luvan. Erityisen kylmä on aulassa, mutta myös osassa luokista on turhan viileää. Uusitalo uskoo, että ruokalanakin toimivan aulan viileys johtuu sen korkeudesta ja inva-ovista, jotka jäävät auetessaan hetkeksi ammolleen.

Tämä juttu on toteutettu yhteistyössä lukijan kanssa.

Jutun aihetta ehdottivat Sammon keskuslukion oppilaat, jotka toimivat tämän viikon Utaimen lukijakummeina.

Mitä?

Lämpötilamääräykset ○○Kevyessä istumatyössä työtilan lämpösuositus on 21-25 astetta. ○○Alle 10 asteen lämpötila aiheuttaa jo kylmähaittoja. Eniten kylmyydelle altistutaan ulkotöissä. ○○Kesähelteen aikana työntajan tulee huolehtia, että sisätilojen lämpötila ei nouse yli 28 asteen. ○○Työpaikalta edellytetään riittävää koneellista ilmanvaihtoa, jonka suuruus määräytyy tilan käyttötarkoituksen mukaan. Lähde: Työsuojelu

Sammon Keskuslukion aulassa viluttaa lukea tenttiin, tietää abiturientti Annika Uusitalo.

⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN

McDonald’siin haki tuhansia

Julkisissa sattuu vahinkoja

Miehet ja naiset hoitoon eri syistä

Kadonneet graduntekijät

McDonald’siin on vaikeampi päästä kesätöihin kuin Teatterikorkeakouluun opiskelemaan. Rekrytointitapahtuma Rekrytorin välityksellä hakemuksia tulee jopa 3000, mutta kesäksi uusia työntekijöitä otetaan vain noin 50. Teatterikorkeakouluun hakee vuosittain noin 1800 ihmistä ja sisään hyväksytään 60 opiskelijaa. McDonald’s kiinnostaa nuoria työpaikkana, koska ravintolaketju ei edellytä aiempaa ravintola-alan työkokemusta tai koulutusta työntekijöiltään. Työhaastattelu ratkaisee työntekijän valinnan. Hämeenkatu 5 McDonald’sin ravintolapäällikkö Mikko Salmisen mukaan työnantaja arvostaa eniten tiimityö- ja asiakaspalvelutaitoja. Suomessa McDonald’s työllistää noin 3000 ihmistä.

Matkustajat ilmoittavat vahinkotilanteista Tampereen kaupunkiliikenteen ajomestarin Esa Suuriniemen mukaan muutaman kerran kuukaudessa. Vahinkotilanteita ovat esimerkiksi bussissa kaatuminen ja ovien väliin jääminen. Ajovuorossa ollut kuljettaja saa tiedon asiakaspalautteesta vain vakavammissa tapauksissa, eikä aina silloinkaan. Joissakin tilanteissa kuskia ei saada selville. – Vahinkotilanteen sattuessa bussikuskin velvollisuus on varmistaa, että matkustaja on kunnossa, Suuriniemi sanoo. Esimerkiksi matkustajan oven väliin jääminen voi kuitenkin jäädä kuljettajalta huomaamatta. Tällaisissa tilanteissa turvalaitteet avaavat ovet automaattisesti. Tamperelaiset matkustajat antavat palautetta päivittäin kuskien käytöksestä ja löytötavaroista.

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaina on yhtä paljon miehiä ja naisia, mutta he tulevat hoitoon eri syistä. Skitsofrenia on miesten yleisin hoitoa vaativa sairaus, naisilla se on masennus. Miehet tarvitsevat myös hoitoa päihteistä johtuviin mielenterveysongelmin. Naisilla alkoholi on vasta yhdeksäs hoidon syy. Työikäiset ja lapsipotilaat ovat useammin sukupuoleltaan miehiä. Vanhemmissa ikäryhmissä ja 15–25-vuotiaissa potilaissa naisten osuus on suurempi kuin miesten. Psykiatrian erikoissairaanhoidossa oli yli 159 000 potilasta vuonna 2011. Heistä 82 prosenttia kävi vain avohoidossa. Sairaalahoidossa oli 28 528 potilasta. Uusista potilaista kolmasosa tulee psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tahdosta riippumatta. Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta tilastoraportista.

Gradu on usealle opiskelijalle kuin kirosana. Tutkinnon viivästymisestä vitsaillaan ja myöhästyneestä gradusta hiljennytään. Lähtiessäni kirjoittamaan juttua yllätyin, kun viivästyneitä graduntekijöitä ei tuntunut löytyvän. Lähetin sähköposteja eri opiskelijayhteisöjen listoille. Ovatko yliopistoopiskelijat todella niin tunnollisia, että saavat tutkintonsa aikaiseksi määräajassa? Vastaus on jotain aivan muuta. Vaikka tukiryhmätoimintaa on yliopistolla lisätty, moni opiskelija tuntee jääneensä yksin gradunsa kanssa. Juttu sai toivomaan, että tulevaisuudessa graduja ohjattaisiin nykyistä enemmän. Vaikka gradun tekeminen saattaa tuntua monesta yliopisto-opiskelijasta kaukaiselta, se on todellisuudessa edessä yllättävän pian.

Karla Kempas

Pieta Parkkinen

Susanna Sarimaa

Tuomas Ahola


4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Yhteissoitto pelastaa yksinäisen pianistin Pianonsoitto Pirkanmaan musiikkiopisto laittoi piano-opetuksen remonttiin.

Yksinäisyys vaihtui yhdessä soittamisen iloon. Pianonsoitto on yksinäinen harrastus. Oppilas harjoittelee kotona tunteja 1700-luvun klassisia ohjelmistoja, ja opetustunnilla seurana on vain opettaja. Kun muiden instrumenttien soittajat aloittavat heti opintojensa alussa orkesterisoiton, pianisteilla ei tätä mahdollisuutta ole. Pianistin ei kuitenkaan tarvitsisi olla yksin. Pirkanmaan musiikkiopiston pianoopettaja Jyrki Lähteenmäki on pohtinut pitkään pianonopetuksen puuttuvaa sosiaalista vuorovaikutusta. Viime vuonna hän

sai yhdessä kollegojensa kanssa idean yhteissoitosta. Kun pianistit soittavat yhdessä, musiikin maailma avautuu. – Kun lapsi on yksin opettajan kanssa ilman vertaistukea, soittoharrastus ei lähde välttämättä hyvin käyntiin. Musiikissa pitää olla iloa, ja ilo syntyy muiden kanssa tekemisestä, Lähteenmäki sanoo. Nykyään Pirkanmaan musiikkiopistossa voi soittaa pienryhmissä. 15-vuotias

Riina Ahonen soittaa kolmen hengen asteikkopajassa. Asteikkopajoissa harjoitellaan yhdessä peräkkäisten sävelkorkeuksien sarjojen soittamista, duuri- ja molliasteikkoja. Kun sävelsarjoja säestetään, asteikoista tulee kuin värikkäitä pieniä kappaleita. Ahosen mielestä yhteistunneilla on ollut hauskaa, ja tunnit ovat auttaneet ymmärtämään paremmin asteikkoja. – On kivaa soittaa yhdessä ja nähdä muita oppilaita. Täältä saa lisää kavereita ja oppii Annamari Tolonen

tuntemaan paremmin muita, hän sanoo. Pirkanmaan musiikkiopistossa voi soittaa yhdessä myös vapaan säestyksen pajoissa, joissa musiikkia soitetaan improvisoiden yhdessä, ilman valmiita nuotteja. Lähteenmäen mukaan yhteissoitto on vaikea lisätä lukujärjestyksiin. – Lapsilla on usein muitakin harrastuksia. Emme voi edellyttää, että he kävisivät musiikkiopistolla hirveän monena iltana. Musiikkiopisto kertoi yhteissoittoryhmistä oppilaiden vanhemmille tammikuussa. Vastaanotto oli myönteinen. – Voi kun olisi vielä lapsi, niin saisi käydä musiikkiopiston uudestaan, eräs huoltaja oli kommentoinut. Lähteenmäki toivoo, että yhteissoitto pysyy opetuksessa. – Jos saamme toteutettua näitä ideoita riittävän pitkälle, voimme saada aikaan muutoksia valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin. Elina Kirvesniemi

Mikä?

Pianonsoiton yhdessä oppiminen -hanke

Annu Tolonen

Piano-opettaja Heikki Mäntylä ohjaa 10-vuotiasta Vilma Rautiaista. Rautiainen on soittanut neljä vuotta, ja hän harjoittelee orkesterin yhteissoittoa varten.

○○Pianonsoiton yhdessä oppiminen -hanke on Pirkanmaan musiikkiopiston pianonopettajien ideoima hanke, jossa yksilöopetukseen sisällytetään sosiaalista vuorovaikutusta. ○○Hankkeen myötä yksilöopetukseen lisätään yhteissoittotunteja. ○○Opetushallitus myönsi viime vuoden heinäkuussa 14 000 euron rahoituksen hankkeelle. Hanke kestää vuoden 2013 loppuun asti. ○○Mukana on myös Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto, Valkeakosken musiikkiopisto ja Ylä-Satakunnan musiikkiopisto. ○○Vuonna 2012 Opetushallitus rahoitti 30:ä musiikkiopistojen opetuksen kehittämishanketta.

Annu Tolonen

Valopuku lumoaa vanhojen tansseissa Tanssiaiset Henriikka Keskisen uniikki led-puku syntyi isän ja

tyttären yhteistyönä.

Tammerkosken lukion opiskelija Henriikka Keskinen, 17, tanssii vanhojen tanssit perjantaina led-pukunsa loisteessa. Hän on ommellut pukuaan lokakuusta asti ja tällä viikolla yötä myöten. Tiistaina pukua piti vielä ratkoa, eivätkä kaikki valot olleet puvussa kiinni. Keskinen sai idean puvun mallista nähtyään elokuvan Kaunis Sabrina. Ajatuksen led-valoista antoi käsityönopettaja pilke silmäkulmassaan. Puku on jo niin painava, että Keskisen isä joutuu kuljettamaan sen koululle. Isä on

ollut mukana puvun tekemisessä jo alusta asti. Hän on ostanut pukuun led-valot ja huolehtinut sen sähkötöistä. Puvun yläosaan ja laahukseen on kiinnitetty 50 helmeä, joiden sisällä ledit ovat. Keskisen mukaan helmet pehmentävät ja laajentavat valoa. Pukuun kului 23 metriä harmaata satiinia. Kankaista Keskinen maksoi vain 60 euroa, sillä hän sai tilata ne koulun kautta. Keskisen pari pukeutuu vanhojen tansseihin tavalliseen miesten pukuun. Kes-

kinen arvelee, että led-puku tulee pojalle yllätyksenä. Vanhojenpäivän aamuna Keskiselle on varattu kampaaja kello viideksi. Hän meikkaa itse, minkä jälkeen hän käy muutaman muun lukiolaisen kanssa tanssimassa Taysin potilaille. Tanssit jatkuvat Tammelan koululla, ja illalla juhlitaan vapaammin. Tanssien jälkeen puku päätyy koulun galleriaan, jolloin se pakataan odottamaan seuraavaa kohtaloaan. Karoliina Laikio ja Talvi Rouvinen


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

Annu Tolonen

Jussi-Kristian Puustinen on tehnyt ohuet sandaalit itse kesällä juoksemista varten. ”Totesin, että paljasjalkakengät ovat kalliita. Menin paikalliseen suutariin, ostin pohjakumia ja nyöritin kengän itse nahkanyörillä.”

Paljasjalkakengät poistivat kivut Terveys Jussi-Kristian Puustisen lättänä jalka muuttui normaaliksi, kun hän vaihtoi lenkkarit

paljasjalkakenkiin.

juoksuharrastaja Jussi-Kristian Puustisen selkä kipeytyi sitä enemmän, mitä enemmän hän lenkkeili. Isovarpaatkaan eivät liikkuneet ollenkaan. Syy ongelmiin löytyi jaloista. – Lähdin kokeilemaan paljasjalkajuoksua rajuimman kautta, eli vetämään paljain jaloin Kaupin poluille. Suomen luonto ei kuitenkaan helli paljain jaloin juoksijaa. Talvisin jaloissa tuntuu lumi ja kylmyys, kesäisin sattuvat kävyt ja kivet. Puustinen hankki itselleen paljasjalkakengät. Selkäongelmat helpottivat pian, ja lopulta lättänään jalkaan kasvoi luonnollinen jalkaholvi. Varpaatkin alkoivat liikkua. Ohutpohjaiset ja taipuvat paljasjalkakengät on suunniteltu niin, että ne rasittaisivat jalan lihaksia ja niveliä mahdollisimman samalla tavoin kuin ilman kenkiä liikkuminen. Kun paljain jaloin kävellessä maahan osuu ensin jalkapohjan etu- ja keskiosa, kengillä kulku muuttuu kanta-astunnaksi. Kanta edellä kävellessä jalkapohjan luontainen iskunvaimennus ei pääse toimimaan. Jalka on kehittynyt liikkumaan ilman tukea ja suojaa. Suurin osa maailman ihmisistä kävelee edelleen ilman kenkiä, ja heillä on jalkaongelmia paljon vähemmän kuin kenkien käyttäjillä.

Tuettuja ja iskuvaimennettuja

kenkiä myydään usein juuri juoksijoille, vaikka jalan asiantuntijat ovat kenkien sopivuudesta eri mieltä. – Juoksussa tuetut kengät ja kanta edellä juoksu ovat yksi suurimmista jalkaongelmista, sanoo Tampereen Aktiivi Fysioterapian fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Petri Väyrynen. Hän suosittelee paljasjalkakenkiä erityisesti juoksijoille. – Perinteisessä kengässä paksu pohja passivoi jalan lihaksia. Varpaat ovat usein irti lattiasta, ja niiden tuenta ja ohjaus menetetään. Myös Puustinen uskoo, että hänen selkävaivansa johtuivat liian tukevista kengistä. – Ennen käytin juostessa hyviä ja kalliitakin lenkkitossuja. Vaihtelin merkkejä ja malleja, mutta samat ongelmat toistuivat kaikkien kanssa. Lenkkareita ei kannata heittää kerralla nurkkaan. Jalalla kestää tottua uuteen kävelytapaan, onhan se sopeutunut jopa vuosikymmenien ajan paksupohjaisiin ja tukeviin kenkiin. – On aloitettava hitaasti, ihan niin kuin kuntosaliharrastuskin, Väyrynen sanoo. Puustinen käyttää arkisin tavallisia kenkiä, lenkillä paljasjalkakenkiä. Kesäisin Puustinen lähtee ulos usein paljain jaloin.

– Kävelen paljain jaloin asfaltillakin. Kausi alkaa, kun pakkaset vähenevät, ja se jatkuu syksyllä siihen asti, kun jalat alkavat mennä tunnottomaksi kylmyydestä. Tuuli Oikarinen

Puustinen juoksee mustilla paljasjalkakengillä talvisin.

Mitä?

Kengällä on väliä ○○Tavalliset matalakantaiset kengät voivat aiheuttaa jalkaongelmia, jos niissä on paksu pohja ja ne tukevat jalkaa liikaa. ○○Paljasjalkakengät on suunniteltu vastaamaan paljain jaloin kävelyä. Hyvissä paljasjalkakengissä on ohut pohja, eivätkä ne tue jalkaa. ○○Paljain jaloin kävellessä jalkaterä toimii luonnollisesti ja lihakset ja nivelet vahvistuvat. ○○Ilman kenkiä kävely on suositeltavaa kaikille, paitsi diabeetikoille ja kipeistä levinneistä päkiöistä kärsiville. ○○Suurin osa lättäjaloista ei johdu luuston rakenteesta, vaan vääristä kengistä. ○○Keski-Euroopassa jalkaterapeutit, fysioterapeutit ja urheilulääkärit suosittelevat paljain jaloin kävelyä erilaisten jalka- ja selkävaivojen hoitona. Suomessa asia ei ole vielä kovin tunnettu.

Juttua varten on haastateltu myös fysiatrian ylilääkäriä, lääketieteen tohtori, dosentti Markku Kankaanpäätä.


6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Elossa ilman roolia TYÖ Näyttelijä Miina Maasola on näyttelijä silloinkin, kun ei tee töitä.

Freelancer kieltäytyy suorittamasta elämää. Miina Maasola, 34, on erikoinen haastateltava. Hän ei suostu vain vastaamaan kysymyksiin, vaan kysyy toimittajalta opinnoista ja ulkomailla asumisesta. Maasola hymyilee paljon ja pysähtyy välillä tuijottamaan kaukaisuuteen harkitessaan sanojaan. Maasola esiintyy kahdessa elokuvassa, joita näytetään parhaillaan elokuvateattereissa. Rakkauden rasvaprosentissa Maasolalla on naispäärooli, ja Vuonna 85 -elokuvassa hän näyttelee poliisi-isän kasvattamaa Ellua. Tällä hetkellä Maasola ei kuvaa elokuvaa eikä ole kiinnitettynä teatteritöihin, mutta freelancer-näyttelijänä hän on tottunut siihen, että välillä työhön tulee taukoja. Se on hyvä asia. – Pysähtyminen voi olla haastavaa, mutta se on myös todella tärkeää luovassa ammatissa. Kokemusten ja elämän myötä oppii sietämään epävarmuutta. Elämää ei pidä suorittaa, Maasola sanoo. – Työkokemuksen ja perheenhankkimisen myötä olen tajunnut, että olen edelleen näyttelijä, vaikken koko ajan tee jotain. Olen elossa ilman, että olen koko ajan kiinni jossain. Maasola lähti 19-vuotiaana Lancasterin yliopistoon Englantiin opiskelemaan näyttelemistä. Valmistumisen jälkeen hän tunsi olonsa turvattomaksi ja mietti, saisiko koskaan alan töitä. Kiinnitys Vaasan kaupunginteatteriin helpotti sopeutumista Suomeen. Kolmen vuoden kiinnityksen jälkeen hän lähti Tampereelle ja perusti näyttelijäkollegoidensa kanssa Teatteri Siperian. Hän on sittemmin jäänyt pois teatterin toiminnasta. Nuorena Maasola ajatteli, että oma identiteetti määrittyi paljon sen mukaan, mitä teki. Varsinkin opintojen aikana oli tärkeää, että työn alla oli koko ajan jotain. – Ihmisiä määritellään paljon sen kautta, mitä hän tekee ja missä projektissa hän on mukana sillä hetkellä tai mihin hän seuraavaksi ryhtyy. Itse pyrin siihen, etten määrittelisi ihmisiä niin paljon sen kautta. Omien elokuvien katsomista Maasola pitää tärkeänä, koska hän haluaa kehittyä työssään. Ensimmäinen katsomiskerta on aina vaikea. Silloin hän keskittyy helposti vain oman suorituksensa tarkkailemiseen. Kuvauspaikoilla kohtausten katsominen ei sovi Maasolalle. – Minusta tulee liian itsetietoinen, jos käyn tarkistamassa kohtauksia. Pyrin unohtamaan kameran, jotta voin olla mahdollisimman luonnollisesti. Maasola on päättänyt, ettei enää pitkitä asioihin ryhtymistä. Aiemmin hän ajatteli, että asiat voi tehdä ”sitten joskus”. Nykyään hän kysyy itseltään, mikä estää häntä toimimasta heti. Näyttelijä kysyy itseltään myös, kuolisiko hän nyt onnellisena. Hän uskoo vahvasti siihen, että kaikilla on jokin asia elämässä, josta saa virtaa ja hyvää oloa. Ihmiset vain kulkevat eri reittejä sitä kohti. – Joogaopettajani paidassa oli mielestäni hyvä lause. Siinä luki: ”Truth is one, paths are many.” Maasola näyttää löytäneen itselleen sopivan polun. Annika Nuotto


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

Annu Tolonen

Riina Rinne

Gradua vaille valmis Opiskelu Keskeneräiset gradut ahdis-

tavat opiskelijoita. Tampereen yliopiston vertaistukiryhmä tarjoaa apua. Marko Helin on opiskellut kunnallisoikeutta 12 vuotta. Helinin gradu on viivästynyt usealla vuodella töiden ja sivuaineopintojen takia. – Henkilökohtaista tilannetta ei oteta tarpeeksi hyvin huomioon. Kovin pitkään ei elä opintorahalla, Helin sanoo. Helinin mielestä yliopiston järjestämää vertaistukea pitäisi järjestää enemmän verkon välityksellä. Myös tuesta ilmoittaminen kaipaisi parannusta. – Olisin ilmoittautunut helmikuussa alkavaan viivästyneiden graduntekijöiden ryhmään, jos siitä olisi informoitu paremmin. Nykyinen osallistujamäärä on liian vähäinen, sillä varmasti tällaisiin ryhmiin on enemmän tunkua. Helinin mukaan opiskelijat tekevät hyvästä graduarvosanasta turhan suuren numeron. – Nuorilla ihmisillä on muutenkin stressitekijöitä. Opiskelijoiden olisi hyvä muistaa, että gradu on vain harjoitustyö ja olemme vasta aloittelijoita. Tampereen yliopistotutkijan Vesa Korhosen mukaan erityisesti kieltei-

siksi koetut oppimiskokemukset voivat olla gradun viivästymisen taustalla. Kielteisen kritiikin pelossa opiskelija ei uskalla näyttää tekstiä kenellekään. – Graduntekijät saattavat prosessin jumittuessa kokea itsensä oudoiksi ja erilaisiksi. Hallintotieteiden maisteriohjelmassa kuudetta vuotta opiskeleva Katri Tissari ei katso kielteisen palautteen haittaavan gradun valmistumista. Hänen tutkintonsa on gradua vaille valmis. – Jos työ vaatii vielä hiomista, en ota sitä liian raskaasti. Ei opiskelijaidentiteetin noudattaminen ole pääasiallinen tarkoitus elämässä. Tissari ei koe, että yhteiskunta painostaisi gradun valmiiksi tekemisessä. – Suurimmat paineet tulevat omasta päästä. Kyllä gradu pyörii lähes joka yö mielessä, kun menee nukkumaan, Tissari toteaa. Tuomas Ahola

KUKA?

Miina Maasola

○○Asuu Tampereen Pyynikillä. ○○Naimisissa näyttelijä Antti Mikkolan kanssa, kaksi lasta. ○○Opiskellut teatteritaiteen kandidaatiksi Lancasterin yliopistossa ja maisteriksi Teatterikorkeakoulussa. ○○Naispääosat televisiosarjoissa Tukka auki ja Vastaparit. ○○Yksi Teatteri Siperian perustajajäsenistä. ○○Esikuvina Dalai Lama ja Wanda Dubiel. ○○Tänä talvena viihtynyt paljon Pyynikin luistinradalla.

Vanhat graduntekijät jäävät heitteille Viivästyneiden graduntekijöiden vertaistukiryhmä aloittaa helmikuussa Tampereen yliopistolla. Ryhmää vetävän Vesa Korhosen mukaan tarkoituksena on estää opintojen viivästymistä ja niistä syrjäytymistä.

Mitkä ovat tyypillisiä ongelmia gradun valmistumisessa? – Opiskelijalla voi olla ylitsepääsemätön kynnys hakea apua. Oma kriittisyys voi kasvaa suureksi ja vaikeuttaa kirjoittamista.

Miksi gradua suorittavat eivät saa riittävästi tukea? – Vanhat graduntekijät jäävät usein heitteille, koska uusia ryhmiä perustetaan vuosittain. Entiset graduntekijät eivät kuitenkaan ole vielä saaneet töitään valmiiksi.

Miksi vertaistukiryhmässä on vain kahdeksan paikkaa? – Tiedotus graduryhmästä on ollut maltillista. Valinnassa painotimme sitoutumista ja hyötyä tekijälle. Tuomas Ahola


8 ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9

Vieras iholla Taide Bodypainting on taiteenlaji, jossa lähes alaston

ihminen on taiteilijan työkalu. Valmista taideteosta tarkastellaan päästä varpaisiin vain parin sentin etäisyydeltä. Itsevarmuutta ja luottamusta omaan työhön vaaditaan niin maalaajalta kuin mallilta. Utaimen toimittaja kokeili, miltä tuntuu olla siveltimen alla. Annamari Tolonen, kuvat

Karla Kempas ja Linda Laine, teksti


10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Meikkipäät saivat väistyä tieltä, etteivät ne kokisi samaa käsittelyä kuin Utaimen toimittaja.

O

Olen tyhjä kangas, maalaamaton taulu. Valkoinen pohjustusvoide saa ihoni näyttämään kalpealta. Airbrush-sivellin suhisee, kun taiteilija suihkuttaa vaaleaa väriä kaulalleni. Se tuntuu siltä kuin kylmiä hiekanjyväsiä puhallettaisiin iholleni. Taiteilijalle unelma-aihe on yllättävää ja extremeä. Siitä huolimatta, että hän saa työkseen maalata seksikkäitä miehiä, haluaisi hän kaikista mieluiten maalata Lady Gagaa. Bodypainting, eli vartalonmaalaus, on taidetta kuten öljyvärimaalaus. Kankaan sijasta taiteilija maalaa iholle. Kisoissa yksi tuomareista saattaa olla taidemaalari. Elina Kymäläistä kiinnostaa maalata kisa-asu Kiira Korvelle tai jollekulle yleisurheilijalle. Hän ei halua tehdä mitään tavanomaista. Avaruusteemaisessa bodypainting-kisassa Kymäläinen ei halunnut käyttää sinistä, koska se on ensimmäinen väri, joka avaruudesta tulee mieleen. Hänen musta-harmaa-oranssi avaruussoturinsa erottui sinisten olioiden massasta. Annan taiteilijalle vapaat kädet, koska hän osaa asiansa. Toistaiseksi olen tyytyväinen. Rintakehälleni on levitetty pala mustaa pitsiverhoa. Ruusukuvio maalautuu, kun maalia ruiskutetaan kankaan läpi. Vieraan ihmisen kosketus tuntuu luonnolliselta, se on osa maalauksen luomista.

Mitä?

Bodypainting ○○Eri maalaustekniikoita ovat muun muassa airbrush-siveltimen käyttö, erilaiset sapluunat ja vapaalla kädellä maalaaminen. ○○Ulkomailla maalaajat jaetaan ryhmiin sen mukaan, mitä maalaustekniikkaa he käyttävät. ○○Mallit eivät ole täysin alasti, vaan he käyttävät stringejä. ○○Koko vartalon maalaamiseen menee noin neljä tuntia. ○○Bodypaintingia on käytetty protesteissa ja poliittisissa tempauksissa huomionherättäjänä.

Polttareitaan juhlivat morsiamet ja raskaana olevat naiset ovat Kymäläisen asiakkaita. Suomalaiset tietävät suurin piirtein, mitä bodypainting tarkoittaa, mutta moni maalattava jännittää alastomuutta. Tukijoukot auttavat jännitykseen. Polttarisankari saa ylleen merenneitomaalauksen, tuleva äiti haluaa ”jotain hempeää”. Kymäläinen itse ei pidä pastelliväreistä. Kymäläinen on kaksi kertaa osallistunut suomenmestaruuskisoihin ja kaksi kertaa voittanut ne. Helsinkiläiset hallitsevat lajia, joten tamperelainen voittaja oli musta hevonen. Suomessa on harvoja ammattilaisia, jotka kisaavat kerran vuodessa suomenmestaruustittelistä. Osallistujat kisaavat tosissaan, ja osaaminen kehittyy vuosi vuodelta. Mallin vartalolla ei ole kilpailuissa väliä, koska vain maalaus arvostellaan. Parhaita puolia voi korostaa maalauksen keinoin ja huonoja häivyttää ja muokata. Luusto ja vartalon muodot vaikuttavat siihen, mikä näyttää hyvältä iholla. Kymäläisen mielestä kaikki ovat kauniita omalla tavallaan. Olemme taiteilijan kanssa yhtä mieltä siitä, että glitteriä ei voi koskaan olla liikaa. Kun hän puhaltaa kiiltävää tomua, minun on suljettava silmäni. Lakka, jolla kimalletta kiinnitetään, tuntuu tahmealta kasvoillani ja tarttuu hiuksiin


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11

Kankaiden käyttö helpottaa kuvioiden luomista.

Maalaus saa kiiltävän pinnan, kun Kymäläinen puhaltaa kimalletta iholle.

Elina Kymäläisen mukaan kokemuksen avulla silmä harjaantuu näkemään, mikä väri sopii kenellekin.

Kymäläinen opetteli airbrush-tekniikan omassa kylpyhuoneessaan. Nykyään tekniikka on hänen suosikkinsa.

ja korviin. Kun avaan silmäni, tahmaisuus ei enää haittaa, kimallan kuin my little pony. Alastomuus on oleellinen osa vartalonmaalausta. Maalaus on helpompi tehdä, kun vaatteet eivät rajoita. Vartalomaalausta on mahdoton tehdä, jos hihittää joka kerran kun näkee rintoja. Kymäläinen käyttää mielellään pitkiä malleja. Viime kisoissa mallin pituus lähenteli kahta ja puolta metriä korkokenkien ja metrin mittaisen peruukin ansiosta. Mallin on oltava hyväkuntoinen, jotta hän jaksaa seisoa neljä tuntia paikallaan. Venyttely ei ole mahdollista, koska maali saattaisi halkeilla. Mallille tulee kisoissa kylmä. Suuret messuhallit ovat vetoisia, ja märkä maali tuntuu viileältä iholla. Kymäläinen päästää mallinsa käymään vessassa, mutta jokainen hetki vie maalauksen tekoaikaa. Kymäläinen on käyttänyt molemmissa voittotöissään mallina hyvää ystäväänsä. Maalaustilanteessa on tärkeää mallin ja maalaajan välinen luottamus. Maalaus alkaa näyttää valmiilta, mutta taiteilija voisi jatkaa loputtomiin lisäämällä strasseja, varjostuksia ja muita yksityiskohtia. Voisin istua tuolissa vielä tuntitolkulla. Kuten öljyvärimaalauksessa myös vartalonmaalauksessa täytyy muistaa, ettei maalaa kangasta tukkoon.

Valmiin työn aikaansaamiseen meni puolitoista tuntia.


12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

”Aion twiitata omista hautajaisistanikin” Sosiaalinen media Toimittaja Tuomas Enbuske twiittaa noin 235

kertaa viikossa. Miltä hänen elämänsä näyttää Twitterissä viikolla 6? MA

TI

”Huomenta!” twiittaa Tuomas Enbuske 5:33 maanantaiaamuna. Aikainen herääjä siis. Päivän aikana hän pohtii niin Jörn Donnerin lähestyvää merkkipäivää kuin omia ulkonäköpaineitaankin. ”Kyllä mäkin ahdistun, kun mun ulkonäköä arvostellaan julkisen työni takia aika usein. Ja olen mies.”

TO

KE

Tiistaina Enbuske toivottaa huomenta kello 5:55. Päivä kuluu syvällisissä pohdinnoissa: ”Mitä ajattelin tänään? Omaa ikääntymistäni, mahdollisuuksiani tehdä enemmän rahaa ja Radio Novan mainosmyyjän persettä.”

Kuka?

PE

Torstai alkaa jälleen ennen aamu-

kuutta. Vihtiläinen Kim Lehtola kiinnostuu: ”Huomenta, miten tänne twitteriin saa tuollaisen ajastetun vakiotwiitin?”. Enbuske vastaa: ”Mene asetuksiin kohtaan ’automaattinen huomentatwiitti’.” Torstai on Enbusken ja Aki Linnanahteen juontaman EL Crew -ohjelman lähetyspäivä. Enbuske alkaa laskea tunteja myöhäisillan ohjelmaan jo kolmelta iltapäivällä. Illan aikana Enbusken seinä täyttyy kiitostwiiteistä. Helsinkiläinen Samuli Voutila twiittaa: ”@TuomasEnbuske oli aikoinaan ja on nykyään entistäkin älykkäämpi radiojuontaja. Ilo ja asenne näkyy kaikessa tekemisessä.”

LA Lauantaina Enbuske toivottaa huomenta 8:10. Eikö hän tarvitse yöunia lainkaan? Vapaapäivänä on aikaa itsetutkiskeluun: ”Olen impulsiivinen ihminen, mutta onneksi pitkävihaisuuteni tasapainottaa sitä.”

Keskiviikon huomentatwiitti ilmestyy internettiin 5:46. Tänään twiitataan kakasta. ”#kakka on uusi musta”, Enbuske kirjoittaa. Illalla Enbuske on levoton. ”Ei saatana. Tää Twitter kytkeytyi jotenkin suoraan mun aivoihin”, hän kirjoittaa. ”En voi enää kontrolloida, mitä tänne tulee!”

Perjantaina Enbuske nukkuu pit-

kään. Hän on twitterissä vasta 8:03. Enbusken kolumni Saisipa lyödä naista on julkaistu aamun Nyt-liiteessä, ja päivä kuluu kirjoitusta puolustaessa. Illalla Enbuske esiintyy Apollo-klubin väittelyillassa. ”Kotona Espoossa. Hauska ilta. Ilves, Apollo & Botta. Huippuseuraa, mureaa sianposkea, väittelyä #kakkagate-neidin kanssa ja paljon viskiä”, hän twiittaa kolmen jälkeen yöllä.

Tuomas Enbuske ○○Vuonna 1977 syntynyt espoolainen juontaja ja toimittaja ○○Juontaa Enbuske & Linnanahde Crew -talk show’ta Radio Novalla ja MTV3:lla ○○Liittyi Twitteriin marraskuussa 2011 ○○Twitterissä yli 26 000 seuraajaa ○○Kirjoittanut lähes 15 000 twiittiä

SU Sunnuntai alkaa vasta aamukahdeksan jälkeen. Toimettomaksi Enbuske ei kuitenkaan aio jäädä. ”Markkinatalouden, yksilönvapauksien, liberaalimman huumepolitiikan ja homojen ja muiden oikeuksien puolesta aion nillittää lopun elämääni”, hän julistaa. Mistä Enbuske saa energiaa twiitata niin tiheään, ihmettelee helsinkiläinen Lasse Lindevall. ”Saan twiittaamisesta energia kaikkeen muuhun”, vastaa Enbuske.

Janne Torikka

Hanna Hantula

⋆⋆Katukriitikot

Ylen uutiset televisiossa, radiossa ja verkossa saivat maanantaina uuden ilmeen. Kolme vuotta kestänyt ja noin 600 000 euroa maksanut uudistus on herättänyt mediassa tunteita puolesta ja vastaan. Yle uudisti uutistunnuksia, lavasteita, grafiikkaa ja äänimaailmaa. Mitä mieltä tamperelaiset ovat Ylen uutisten uudistetusta ulkoasusta?

Vanessa Valkama

Vanessa valkama

Pauliina Kiviranta, 23 Ilme on raikas, mutta vähän erikoinen. Ehkä siihen ajan kanssa tottuu, jos katsoo useammin. Mielestäni sisältö on tärkeämpi kuin ulkoasu. On turhaa, että uudistukset keskittyvät pelkästään ilmeeseen.

Toni Saarinen, 38 Uusi ulkoasu ei ollut ihmeellinen. Yleisilme näytti liian siniseltä. Uudistus ei ollut tarpeellinen, koska vanhallakin ilmeellä olisi pärjännyt. Kuulostaa äkkiä aika kalliilta puuhalta, jos tuollaiseen menee satoja tuhansia euroja.

Jaana Mononen, 34 Minulla kesti hetki tajuta, että jokin on muuttunut. Mieheni huomautti, että ankkurit seisovat. Minä luulin, että he ovat seisoneet aina. En yleensä kiinnitä ulkoasuun hirveästi huomiota. On kuitenkin ihan hyvä, että välillä uudistetaan ja nuorennetaan. Oli jo aikakin.


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

⋆⋆Mitä ihmettä? Elias Lahtinen

Amerikka on pulassa, Seagal hätiin

Mediapeliä

Maarit Alkula ja Susanna Sarimaa etunimi.sukunimi@uta.fi

Poikamiesten leffailtojen ikisuosikille Steven Seagalille on taas töitä.

Tyypillinen suomalainen katsoo jääkiekko-ottelun toisen erän ja googlaa kaalilaatikon reseptin.

TÄLLÄ KERTAA aikidomestari ei niputa pahiksia kameran edessä, vaan kouluttaa aseenkäyttöä ja itsepuolustustaitoja Arizonassa. Seriffi Joe Arpaio on houkutellut Steven Seagalin kouluttamaan 48 ihmisen vapaaehtoisryhmää toimimaan kouluammuntatilanteissa. Taustalla on Connecticutin joulukuinen joukkosurma, jonka kaltaisiin tilanteisiin halutaan varautua entistä paremmin.

Juhani Virtanen on tyypillinen 20-vuotias mediakuluttaja. Rakensimme hänen tarinansa tilastotiedoista. Se on julkaistu Utaimen verkkosivuilla. Juhanin tottumusten jäljittäminen opetti meille, että osa tyypillisyyksistä on ennakko-odotusten mukaisia, osa yllättäviä. Kimi Räikkösen, Mikael Granlundin ja Salattujen elämien Google-suosio on helppo arvata. Sen sijaan kaalilaatikon kolmas sija googlatuimpien ruokaohjeiden listalla yllätti.

Täysin noviisi Seagal ei poliisihommissa ole. Suomessakin esitetyssä Amerikan seriffi -sarjassa liuhuletti taistelee oikeaa rikollisuutta vastaan apulaisseriffinä. Poliisikoirilla, parilla panssariajoneuvolla ja pomminpurkurobotilla tuettu operaatio johti kuitenkin aiheettomaan pidätykseen, ja sarja laitettiin jäihin. Silläkin kertaa taustalla hääri seriffi Arpaio. Aapo Laakso

⋆⋆Miksi näin?

Miksi avokadopastasta tuli hitti?

Tappajatiaiset puhuttavat netin keskustelupalstoilla.

Alexander ja Hanna Gullichsenin Safkaa-keittokirjassa alun perin ilmestynyt pastaresepti on villinnyt suomalaiset syömään avokadoa. ”Se on samettinen, raikas ja täyteläinen makunautinto”, kuvailee nimimerkki Annu avokadopastaa Marttojen keskustelupalstalla. Kuinka avokadobuumi näkyy teillä, Ideaparkin Prisman hedelmä-vihannesosaston vastaava Niina Tanskanen? – Avokadojen suosio näkyy selvästi, niitä on ostettu paljon. Myös avokadopastan reseptiä on kysytty. Buumi alkoi viime lokakuussa ja jatkuu edelleen. Avokadojen menekki on kasvanut viisinkertaiseksi. Ennen avokadoja myytiin vajaat kymmenen kiloa viikossa, nyt noin 50-60 kiloa viikossa. Näkyvätkö mediailmiöt tavallisesti kaupassa? – Yleensä ihmiset innostuvat nopeasti, mutta innostus myös kuolee pian. Avokadobuumi on tässä suhteessa kestänyt poikkeuksellisen pitkään. Esimerkiksi Aamulehden ruokasivut ilmestyvät torstaisin, ja se näkyy heti seuraavana päivänä ihmisten ruokakorissa.

Miksi tietyt asiat nousevat netti-ilmiöiksi ja toiset eivät, journalismin, median ja viestinnän tutkimuskeskus COMETin erikoistutkija Heikki Heikkilä? – Netti-ilmiöitä ei voi ennustaa. Lopulta se on aina mysteeri, mikä jää elämään. Netissä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta tulee näkyvää ja helposti jaettavaa. Kun törmää samaan asiaan monissa eri paikoissa, siitä tulee merkityksellistä. Ilmiö ei ole uusi, mutta netti on tehnyt kierrosta nopeaa. Miksi kaupat on tyhjennetty avokadoista? – Tieto muuttuu toiminnaksi, kun ihminen oivaltaa, että minäkin voin tehdä niin. Avokadopastaa on helppo tehdä itse, ja sillä on mieluisia vaikutuksia. Voisin itsekin maistaa avokadopastaa. Helena Korpela

⋆⋆Gradu paketissa Tuomas J. Harviainen: Learning sadomasochism: An information literacy perspective. Informaatiotieteiden yksikkö, Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media.

”Hohhoijaa. Talitiainen on petolintu. On aina ollut ja tulee aina olemaan. Voi nyyh, kun luonnossa eläimet tappaa toisiaan... ” nöfnöf, iltasanomat.fi ”Ei uutta ollenkaan. Meillä täällä itärajalla tätä nähtiin jo useampi talvi sitten: toinen talitintti pitää uhria kiinni ja toinen hakkaa sen nokallaan kuoliaaksi.” maarit, iltasanomat.fi ”Angry birds. Myös kulttileffa Linnut saisi hyvää jatko-osamateriaalia.” Alfred H., kouvolansanomat.fi ”Jos minun pihaltani löytyy yksikin nokittu urpiainen tai pikkuvarpunen, niin talitinteille tulee noutaja, tai ainakaan meidän pihalla ne eivät enää ruokaile eivätkä takuulla pesi asettamiini pihapönttöihin.” Pete, iltasanomat.fi ”Mistähän nyt revitään otsikot?! Saammeko seuraavaksi lukea Tappajanorpasta, joka syö kaloja....” Uutishaukka, esaimaa.fi Pieta Parkkinen

⋆ ⋆Lämpenee

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Krista Siegfrids voitti Uuden Musiikin kilpailun ja suututti feministit. Häxbrygd-blogista alkanut Marry me -kappaleen arvostelu kiinnostaa myös Ruotsissa.

Tuomas Harviainen pohtii englanninkielisessä tutkielmassaan sadomasokistisia yhteisöjä oppimisympäristöinä. Tutkielma osoittaa, että sadomasokistiksi opitaan seuraamalla muita. Sen harjoittaja joutuu kuitenkin luovimaan poikkeuksellisen hankalissa tietoympäristöissä päästäkseen käsiksi luotettavaan oppimateriaaliin.

Krista Siegfrids laulaa kappaleessa ”olen orjasi, sinä olet herrani” ja ”jätän päivällisen väliin ollakseni hoikempi”. Arvostelijoiden mukaan kappaleen sanoitus ylistää vanhanaikaista naiskäsitystä. Laulajan mielestä sanoitus on humoristinen. Oli kappale humoristinen tai ei, Häxbrygd-blogin kirjoittaja Linnea Port on tehnyt Siegfridsille palveluksen. Portin kirjoittelun ansiosta kappale on saanut huomiota ulkomailla, missä Suomea saa äänestää. Aiempien vuosien perusteella mediakohu on hyöty eikä haitta.

Sanna Simpanen

Linda Laine

20-vuotias esimerkkihenkilömme on hyvinkin voinut kysyä Googlelta vuoden suosituimman kysymyksen. Kuinka saada kuume on kenties ollut armeija-aikana hyödyllinen tieto, jos Juhani on halunnut saada vapautusta palveluksesta. Kysymyksistä neljänneksi suosituin, kuinka iskeä nainen, on voinut myös askarruttaa hänen mieltään. Kuinka purjehtijaksi tullaan ei ehkä ole noussut listakakkoseksi Juhanin ansiosta. Kyseisen haun ensimmäinen osuma nimittäin johtaa tyyliblogiin. Sosiaalinen media on tärkeä osa Juhanin nettielämää. Hän facebookkaa ahkerasti ja tykkää Suomen suosituimmista sivuista. Lista on yllättävänkin perisuomalainen: Sauna, Kesä!, Leijonat ja nykysuomalaisten rakastama sinivalkoinen ääni Antero Mertaranta. Spotifyn soitetuimpien listalla on paljon yhtäläisyyksiä kaksikymppisten suosikkiradiokanavan NRJ:n soittolistan kanssa. Spotify-ykkönen, teinitytön ihastumisesta kertova Call Me Maybe ei välttämättä ole Juhanin lempikappale, vaikka hän varmasti onkin kuullut sen. Juhani seuraa televisiosta ahkerasti Putousta. Jääkiekon MM-kisat kuuluvat hänen must-see-listalleen – tai ainakin kunkin ottelun toinen erä. Ehkä hän ei ehdi mukaan alusta asti, ja kolmannessa erässä peli voi käydä liian jännittäväksi. Kerran vuodessa Juhani hiljentyy katsomaan televisiosta pönötystä. Itsenäisyyspäivän vastaanotto kokoaa edelleen yli puolet suomalaisista ruudun ääreen. Vaikka Juhani viettää paljon aikaa sähköisten medioiden parissa, hän arvostaa sanomalehtiä. Netissä hän luottaa sanomalehtien verkkosivuihin enemmän kuin muihin lähteisiin. Juhani linkittää lehtiuutisia myös kavereilleen. Erityisesti Ilta-Sanomien nettisivut ovat ahkerassa käytössä. Tunnistitko itsesi Juhanin tarinasta? Millainen on sinun rankinglistasi?

Lue Juhanin tarina verkosta http://utain.uta.fi


14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Aleksi Tuomola

Jarno Kokkosen mielestä saduissa on paljon asioita ja vitsejä, jotka vain aikuinen ymmärtää.

Olipa kerran aikuinen

Kirjallisuus Lapsilta viedään etuoikeus satuihin.

Niiden kuuntelu tekee hyvää myös aikuisille. Kolmisenkymmentä ihmistä on kokoontunut Sampolan kirjaston perähuoneeseen. Tuolit riittävät, kun osa istuu lattialle levitetyn satumaton päälle. Yleensä sen päällä istuvat lapset, nyt hyvää asentoa hakevat aikuiset. Jos yleisön iät laskettaisiin yhteen ja saatu summa vähennettäisiin tästä päivästä, päästäisiin melkein ajanlaskumme alkuun. Yleensä satutuntien osallistujat ovat niin nuoria, ettei ikävuosilla tavoitettaisi edes 1600-luvun Ranskan hoveja, joissa aikuiset huvittelivat kertomalla toisilleen satuja. Siellä luultavasti hymähdeltäisiin nykyajan piintyneelle tavalle lukea vain lapsille. Alun perin sadut olivat viihdekäyttöön aikuisia varten. Jossain vaiheessa niistä on tullut vain lasten oikeus. Pimenevä ilta hiljentää yleisöä. Täällä on paljon ensikertalaisia ja tunnelma on jännittynyt. Erkki Cannelin on juuri vienyt vaimonsa työväenopiston harrastuskurssille. Hän on tullut siksi aikaa naapurin vinkistä aikuisten satutunnille. Satuja Cannelin ei ole lukenut omien lastensa aikuistumisen jälkeen. Tuolissa istuu totinen mies ja odottaa satutunnin alkua avoimin mielin. – Lapsena minulle luki satuja vain opettaja koulussa, Cannelin sanoo.

Erkki Cannelinille luettiin satuja viimeksi lapsena.

Mitä?

Jarno Kokkosen kirjavinkit aloitteleville aikuisille: ○○Friester, Paul: Parku-Pöllö ○○Coplans, Peta: Täydellinen lemmikki ○○Gustafsson, Per: Mitä prinssit pelkäävät?

Aikuisten satutunnit ovat harvinaisuus. Niitä järjestetään suurimpien kaupunkien kirjastoista vain Tampereella, kasvatustieteitä opiskelevan Jarno Kokkosen johdolla. – Viime kerralla minulle opetettiin, ettei maamyyriä enää ole vaan ne ovat nykyään kontiaisia, Kokkonen kertoo aluksi yleisölleen. Yleisö koostuu monista eletyistä vuosista, hiljaista tietoa on paljon. Kokkonen rohkaisee keskustelemaan satujen välissä mieleen nousevista asioista. Kokkonen pahoittelee, ettei piereskelevä norsu pääse paikalle, koska kirja on juuri nyt lainassa. Yleisö naurahtaa, takarivissäkin otetaan jo parempaa asentoa. Norsua tuuraa Arnold

Lobelin satu Pöllön kodista. Joku kaivaa keltaisen kutimen esille, ja Kokkonen aloittaa lukemisen. Jarno Kokkonen luki ensimmäiset satunsa lapsille kolme vuotta sitten. Ajatus aikuisille lukemisesta tuli sattumalta, kaverin luettua ääneen hauskaa tekstiä. Nyt satutunteja on takana jo seitsemän, ja suosio on yllättänyt. Kukaan ei huutele ajatuksiaan väliin, vaikka Kokkonen siihen rohkaisikin. Satuhetki kestää tunnin. Väliaikajumpaksi leikitään ja lauletaan lasten leikkejä. Leikkiä vauhdittaa lämmennyt yleisö, joka auttaa Kokkosta löytämään oikean sävelen pienen pieneen veturiin. – Aikuisia pitäisi leikittää enemmänkin, Kokkonen sanoo. Erkki Cannelin asettelee hatun päähänsä. Vaimo odottaa hakijaansa. Cannelin viihtyi satujen parissa paremmin kuin aluksi kuvitteli. – Leikkiminen oli vaikeinta, en ole tehnyt sitä moneen vuoteen, Cannelin kertoo. Hän aikoo tulla seuraavalla kerralla uudestaan. Tampereella toimivan lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Maria Ihosen mielestä sadunkerronnan ja tarinaperinteen uudelleen löytyminen aikuisten keskuudessa on tärkeää. – Aikuisille pidettävät satutunnit on mahtava ja tervetullut idea, Ihonen sanoo. Hänen mielestään aikamme vinoutuma on se, että satujen ajatellaan kuuluvaksi vain lapsuuteen. Grimmin veljekset keräsivät sadut kansantarinoista aikuisia varten. Markkinavoimat ovat pitäneet huolta siitä, että esimerkiksi Prinsessa Ruusunen ja Tuhkimo mielletään nykyään helposti vain pikkutyttöjen jutuiksi. Maria Ihosen mielestä lastenkirjallisuus on ennen kaikkea yhteiskulttuuria. Ilman aikuisia ei lapsillakaan ole mahdollisuutta satuihin. Liisa Leinonen


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15

Annamari Tolonen

Näin koin

Aapo Laakso

aapo.laakso@uta.fi

Ennakkoasenteet nurkkaan. Korkeakulttuurikin voi olla viihdyttävää. Viime viikolla kävin teatterissa ensimmäistä kertaa vuosiin. En tietoisesti hakeutunut näyttämötaiteen pariin, vaan äitini oli tuntemattomasta syystä ostanut liikaa teatterilippuja. Esitys oli italialaisen satiirikon Dario Fon monologinäytelmä Mysteerio Buffo Erkki Saarelan tulkitsemana. Teatteriin lähtiessä olin varautunut ja täynnä ennakkokäsityksiä harmaantuvasta yleisöstä sekä verenpainetta nostavasta teatterihuutamisesta. Teatteriravintolaan saapuikin keski-iältään kuudenkymmenen ylittäneitä ihmisiä pyhävaatteissaan. Teatteriyleisöä isolla t:llä, korkeakulttuurin kuluttajia, nuivia reliikkejä, ajattelin.

Salaisia rakkaudenjulistuksia TUNTEET Teini haluaa tunnustaa, että hän tykkää kiihkeästi, kaukaa ja salaa. Nuoret purkavat sydäntään sosiaalisessa mediassa ja netin keskustelupalstoilla. Nimettömänä tunteistaan voi puhua suoraan tai kertoa viattomasti. – Kun nostin katseeni, katsoit minua suoraan silmiin uskomattoman värisillä silmilläsi. Hetken me katsoimme toisiamme, ja sitten sinä väistit nopeasti. Kiljuin pääni sisällä. (3.1.) Ihastuminen saattaa olla hämmentävää ja pelottavaa. Toisen tunteista ei voi koskaan olla varma, ja omatkaan eivät ole aivan selkeitä. – Tahdon, tahdon, tahdon vain sinut, vai tahdonko? En tiedä enää mistään mitään. (27.12.) Nettitunnustukseen voi saada tukea ja neuvoja muilta.

– Tee kaksi kuvaa: toinen kuvaa vihaa ja toinen rakkautta. Seuraavan lumisateen tullen mene ulos ja polta molemmat kuvat. Jää katselemaan hiljaista lumisadetta. Mahdollisesti sinulle tuli tyhjä, mutta lämmin olo. (23.11.) Kaikkia salaisuuksia ei ole tarkoitettu löydettäväksi. Tunnustus paljastaa kirjoittajan epävarmuuden ja pelot. – Haluaisin sanoa jotain, mutta se ei onnistu. Ääni tärisee, kädet hikoavat ja vatsassa on tuhansia perhosia ja ajatuksia sekaisin. (25.11.) Aina rakkaudentunnustus ei tarvitse edes yleisöä. Tärkeintä on, että se on kerrottu. – Haluaisin kirjoittaa meistä jotain

kaunista, mutta jäljellä ei ole kuin rakkaus. Katson sinua ja voin vain itkeä. Olimmeko me jotain kaunista? (23.11.) Ennen tunnustuksia kirjoitettiin puunrunkoihin ja puistonpenkkeihin. Sydämet raapustettiin pulpettien kansiin ja vessanseiniin. Myös Internetissä ajatukset säilyvät lähes ikuisesti. Ihastua voi yhä uudelleen vielä aikuisenakin. – Miten voi vanha nainen olla näin hunningolla? (10.2.)

Lisää tunnustuksia osoitteessa ihastunut.net. Maiju Mäkipörhölä

MUISTILISTA 14.2.–20.2.2013 Ystävänpäiväviikon rakkauskalenteri

Sanna Simpanen

14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. Torstai

Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

Vanhanajan romantiikkaa

Kurkistus konserttiin

Valokuvien tunnelmaa

Kylmää romantiikkaa

Letkeyttä lavoille

Klassista dramatiikkaa

Talvipuutarhan lumoja

Lavatanssit, Juha Metsäperä & HuviOrkesteri

Tampere Filharmonian kenraaliharjoitus

Tampereen Kameraseuran mustavalkokuvanäyttely

Jäänveiston suomenmestaruuskilpailut

Tanssiseura Swing Teamin
fuskun peruskurssi

Kirjahetki esittelyssä pohjoismaisia rikosromaaneja

Merja Tanhua: Still Life -valokuvanäyttely

Tampereen Seurahuone klo 20–01.30

Tampere-talo Klo 10–13

Pyynikin näkötorni

Särkänniemi klo 8–13

Tampereen liikuntakeskus

Sampolan kirjasto klo 18

Tamperetalon talvipuutarha

10 euroa

Maksuton

Maksuton

Maksuton

Maksuton

Maksuton

Maksuton

Kun Saarela nousi lavalle muutaman minuutin myöhässä, hän kevensi tilannetta anekdootilla kolme tuntia viivästyneestä teatteriesityksestä Italiassa. Vasta tässä vaiheessa tajusin, että näytelmässä tosiaan on vain yksi näyttelijä. Teatteriravintolan näyttämöäkään ei ollut lavastettu mitenkään. Saarelalla ei ollut kirjavan kaavun lisäksi edes muita roolivaatteita. Lyhyen alustuksen jälkeen Saarela aloitti ensimmäisen neljästä monologista. Teksti perustui tuttuun Raamatun kertomukseen Kaanaan häistä, mutta tarina oli kerrottu arkkienkelin ja humalaisen miehen näkökulmista. Saarela esitti itse molemmat roolit, ja salamannopeat vaihdot hahmosta toiseen tapahtuivat katsesuunnan ja kehonkielen muutoksella. Vielä tässä vaiheessa paatuneelle elokuvakatsojalle näyttelijän jatkuva heiluminen ja ilveily tuntuivat liioitelluilta. Alkutyrmistyksen jälkeen pääsin kuitenkin kärryille esityksen juonesta. Fon teksteissä naljailtiin pistävästi uskonoppineille hurskastelijoille, maanomistajille ja pääoman läjittäjille. Raamatun henkilöistä tuli superjulkkiksia, ihmeteoista yleisötapahtumia ja paavin kullattu hattukin oli liian painava hänen ylhäisyytensä kannettavaksi. Teatteriravintolassa oli mukava istua, eikä aika käynyt pitkäksi. Saarelan show ei kärsinyt yhdestäkään suvantokohdasta, ja nuivat vanhuksetkin nauroivat lähes taukoamatta koko esityksen ajan. Nauroin itsekin, eikä se ollut kiusaantuneen myötätunnon herättämää hymähtelyä. Oivaltavat kertomukset eivät kaivanneet stand-upille tyypillisiä alatyylisyyksiä tai väkinäisiä punchlineja, vaan kantoivat mainiosti näyttelijän karismalla ja hyvällä tekstillä. Mikä parhainta, yleisö oli huomioitu myös riittävän pitkällä väliajalla, jonka aikana ehti jaloitella ja saada lasinsa täyteen. Kotiin mennessä ei ollut yhtään niin nuutunut olo kuin yleensä elokuvista lähtiessä. Yhtä kulttuurikokemusta rikkaampana voisin käydä teatterissa useamminkin. Kiitos äiti.


kev채채ll채 2013 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin toisen vuosikurssin opiskelijoiden julisteita.

Juliste: Laura Hakalisto ja elias lahtinen

Utain 6/2013  

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you