Page 1

2/2014

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

elämykset 14

huvit 15

Ennen kuin show alkaa Työpäivän aikana tyhjä tila täyttyy lavasteista. Näkymä s.8

Hiili ahdistelee uusiutuvaa energiaa s.3

Psykologi haluaa kaikki herkistelemään s.5

Terapiamuodot sekoittuvat Tampereella s.7


2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

16.1.2013

Syrjintä vaanii asunnon vuokraajaa Avaus

Eeva Järvenpää

eeva.jarvenpaa@uta.fi

Vuokra-asuntomarkkinoilla yksityisyys ei paina ovenkahvan vertaa. Olen siisti opiskelija. En tupakoi enkä omista lemmikkejä. En harrasta äänekästä juhlimista. Näillä meriiteillä ei kuitenkaan pitkälle pötkitä vuokramarkkinoilla. Joulun alla kävin katsomassa vuokraasuntoa. Kyseessä oli vanha ränsistynyt yksiö, jossa suihkun virkaa toimitti vessapytyn vieressä ollut käsisuihku ja keittiöstä piti peruuttaa ulos. Muutaman päivän kuluttua asuntoesittelystä sain vuokranantajan lähettämän varauskaavakkeen. Kaavakkeeseen piti täyttää perustietojen lisäksi mahdollisen poika- tai tyttöystävän nimi, vaikka kyse oli 20 neliön yksiöstä. Lomakkeessa oltiin kiinnostuneita myös siitä, mitä pidän elämässä tärkeänä ja millaiset ovat arvoni. Koin oloni alastomaksi. Yksityisyyteni tontille oli murtauduttu, eikä roistolla ollut aikomustakaan pyytää anteeksi. Mitä niin tärkeää elämänarvoni kertovat minusta vuokralaisena, että minun oletetaan muitta mutkitta vastaavan niitä koskeviin kysymyksiin? Seuraavaksi minut valtasi viha. Vuokranantajalla ei ole huolta siitä, mihin kallistaa päänsä nukkumaan mennessään, mutta toisin on laita opiskelijapololla. Jotta katto pään päälle löytyisi, on nieltävä viimeisetkin omanarvontuntonsa rippeet ja vastattava arvostavansa pyhää perheyhteyttä, kevään kukkia ja kaikkia luomakunnan olijoita, jotta miellyttäisi kaikkivaltiasta vuokranantajaa. En koskaan vastannut kysymyksiin – enkä saanut asuntoa.

Asunnonomistajat etsivät hyvää vuokralaista kovan kysymyspatteriston avulla. Toisinaan astutaan yksityisyyden rajoille. Asuntonäytöissä ja -lomakkeissa saattaa vilahtaa kysymyksiä poika- tai tyttöystävistä, elämänarvoista tai iltamyöhällä vierailulle tulevien ihmisten sukupuolista. Nämä tiedot eivät kuitenkaan kuulu vuokranantajille. Vuokranantaja saa kysyä vain vuokralaisen tunnistamistietoja ja varallisuutta, samoin kuin luottotietoja ja mahdollisia suosituksia. Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Elina Aalto myöntää vuokrakäytäntöjen kirjavuuden, mutta niihin puuttuminen on vaikeaa.

– Suomessa on arviolta 140 000 yksityistä vuokranantajaa. Heidän hakuprosessiensa valvominen on mahdoton urakka. Vuokranantajien on ymmärrettävä, että vuokraaja on myös asiakas, Aalto sanoo. Suomessa vuokrausta ohjaa hyvän vuokratavan ohjeistus. Ohjeilla ei kuitenkaan ole lain asemaa, eikä niitä tarvitse sitoutua noudattamaan. Vuokrakäytännöissä muhii myös syrjinnän mahdollisuus, sillä vuokranantajan ei tarvitse perustella vuokrauspäätöstään. Ennakkoluulot saattavat ohjata päätöstä, jos tiedot olisi saatu kyselemällä yksityisyyden rajalle sijoittuvia asioita. – Jos kysymyksen vastaus ei miellytä vuokraajaa, saattaa asunto jäädä saamatta.

Jos taas jättää vastaamatta kysymykseen, kertoo vastaamattomuuskin jotakin. Tämä on kaksiteräinen miekka, Aalto kertoo. Kuluttajaliiton lakimies Ilkka Salminen neuvoo vuokralaisia jättämään vastaamatta kysymyksiin, jotka tuntuvat ruotivan yksityiselämää turhan läheisesti. Vuokranantajilla on oikeus kysellä, mutta vuokraajalla ei ole velvollisuutta vastata. – Jos vuokraaja kyselee asiattomilta tuntuvia seikkoja, saattaa myös vuokrasuhteessa olla jotakin hämärää. Mieluummin kannattaa etsiytyä rehellisten vuokranantajien luo, Salminen sanoo. Eeva Järvenpää

Puukaupan hinnoista avointa dataa Metsäntutkimuslaitos avasi tietokantansa maksuttomaan käyttöön vuodenvaihteessa vanhojen lisenssisopimuksien päätyttyä. Muutoksen jälkeen puukaupan hintatiedot ja muut perustilastot ovat olleet kaikkien saatavilla ilmaiseksi. Maksuttomuus parantaa erityisesti tavallisten ja satunnaisten käyttäjien mahdollisuutta perehtyä metsäalan perustietoihin. – Maksullisuus ei ole ollut ongelma, sillä organisaatiot hankkivat tarvitsemansa tiedon, kertoo Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkija Aarre Peltola. Vaikka tilastojen myynnistä saatujen tulojen katoaminen vaikuttaa Metlan taloustilanteeseen, Peltolan mielestä avoimesta tiedosta on kuitenkin enemmän hyötyä yhteiskunnalle kuin haittaa Metlalle.

Avoimista tietokannoista tuotetaan tystä ei saa tunnistaa, ja siksi tieto käydään asiak­kaille maksullista tietoa, mikä tarkoit- yksityiskohtaisesti läpi ennen julkaisua. taa, ettei tieto ole kaikille samassa muodossa. Asiakasta laskutetaan lisätyöstä. Anna-Katariina Maksimoff – Taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, kuinka paljon lisätyötä voidaan tehdä, “Suosituin tilasto sanoo Tilastokeskuksen “Tieto käydään yksikoskee puukauppaa.” tietopalvelujohtaja Heli tyiskohtaisesti läpi Aarre Peltola ennen julkaisua.” Mikkelä. Heli Mikkelä Tällä hetkellä kysytyintä tietoa on pienaluetieto, johon “Maksullisuus ei ole kuuluvat väestö- ja “Avoin data on ollut ongelma.” yritystiedot. Aarre Peltola hienoa.” Pienin tilastoitava Esa Sirkkunen alue on kunta. Yksit“Tavoitteena on se, että ihmiset saisivat täistä henkilöä tai yrikäyttöön tietoja omassa elämässään.” Esa Sirkkunen

Datajournalismi on nouseva trendi Tampereen yliopiston tutkija Esa Sirkkunen näkee avoimessa datassa mahdollisuuksia. Se tarjoaa Sirkkusen mukaan paljon tietoa, jota journalistit voivat käyttää. – Jos ajattelee vanhaa tilannetta, kaikki piti ostaa ja kartat piti käydä hakemassa jostain virastosta.

Datan avaamisesta voi olla Sirkkusen mukaan suuri hyöty paitsi journalistille, myös tavallisille ihmisille heidän tehdessään päätöksiä. – Suuren datan avaamisen tavoitteena on, että ihmiset saisivat käyttöönsä tietoja omassa elämässään ja syntyisi uutta liiketoimintaa.

yl ll Ka ta r i n a S ä

ä

Avoimesta datasta hyötyvät myös suuret tiedotusvälineet, vaikka ne itse eivät sen pohjalta juttuja tekisikään. – Voidaan ennustaa, että tälle alueelle tulee datajournalismiin erikoistuneita yrityksiä, Sirkkunen sanoo. Tanja Kröger

⋆⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö) Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö) Reetta Tervakangas (1. ulkoasupäällikkö) Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö) Toimitussihteerit: Saara Airaksinen, Petteri Hiltunen, Minna Ohtamaa ja Minni Soverila AD: Krista Kierikka

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

Tunisian toimittajille Sadat lapset jonossa oppia Tampereelta koodauskouluun

Irtonumeromyynti kasvoi viime vuonna

Tampereen yliopisto saa EU:lta rahoitusta toimittajakoulutuksen kehittämiseen Tunisiassa. Tänä keväänä alkavassa projektissa 4 eurooppalaista ja 5 paikallista yliopistoa rakentavat Tunisiaan uuden journalistiikan maisteriohjelman. Tampereelta mukana ovat viestinnän, median ja teatterin yksikkö (CMT) ja rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Tapri. – Tunisian toimittajakoulutus ei ole kovin käytännönläheistä. Parannamme toimittajien ammattitaitoa, koska toimiva lehdistö on tärkeä osa kehittyvää yhteiskuntaa, kertoo professori Heikki Luostarinen CMT:stä. CMT ja Tapri kouluttavat etenkin journalistiikan opettajia. Kolmivuotisen hankkeen budjetti on 700 000–800 000 euroa, josta Tampere saa noin 100 000 euroa. Projekti kuuluu ohjelmaan, jolla EU kehittää lähialueidensa korkeakoululaitoksia.

Lehtipisteen julkaiseman tiedon mukaan päivälehdet ja aikakauslehdet kasvattivat irtonumeromyyntiään viime vuonna. Päivälehtien myynti kasvoi 1,5 ja aikakauslehtien 8,5 prosenttia. Lehtipisteen kaupallisten toimintojen johtaja Marjut Rajalan mukaan päivälehtien myynti johtuu todennäköisesti Helsingin Sanomien tabloiduudistuksesta. Myös Aamulehdessä toivotaan irtonumeromyynnin kasvavan tämän kevään tabloiduudistuksen myötä. – Uskomme ainakin hetkelliseen kasvuun, mutta toivomme, että kasvu jatkuu pidemmän aikaa. Tabloidia on helpompi lukea kodin ulkopuolella, sanoo Aamulehden myyntijohtaja Jaakko Sipola. Viime vuonna Aamulehteä myytiin irtonumeroina 108 000 kappaletta. Tilausliikevaihdosta irtonumeromyynnin osuus on vain prosentin verran.

Sanna Pekkonen

Ohjelmistoyritys Reaktor tarjoaa 4–9-vuotiaille lapsille ilmaiseksi ”koodikoulun” eli 2 tunnin katsauksen ohjelmoinnin alkeisiin. Ensimmäinen kaikille avoin koodikoulu pidetään tämän kuun lopussa Helsingissä, ja siihen pääsee kerralla 15 lasta huoltajineen. Varasijoille jonottaa 250 lasta. Reaktorin työntekijöiden mielestä koodauksen kipinä pitää sytyttää jo lapsiin. – Haluamme nostaa Suomen ohjelmoinnin supermaaksi, perustelee Reaktorin viestintäjohtaja Ville Valtonen. Koodikoulun pitämistä kokeiltiin ensin yrityksen työntekijöiden lapsille. Valtosen mukaan he olivat aivan innoissaan ohjelmoinnista. Reaktor haastaa myös muita yrityksiä innostamaan lapsia ohjelmointiin. Mukaan ovat jo lupautuneet ohjelmistoyritykset Solita ja Futurice. Sinikka Suominen

Laura Ikävalko


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

utain.uta.fi

Hiili sotkee vihreää energiantuotantoa Teppo Moilanen

energia Työ- ja

elinkeinoministeriö ei usko kivihiilen käytön uhkaavan Suomen ympäristötavoitteita. Uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvu energiankulutuksesta voi pysähtyä, jos runsas kivihiilen käyttö jatkuu nykyiseen tahtiin. Näin arvioi yliaktuaari Pentti Wanhatalo Tilastokeskuksesta. Paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa kivihiiltä käytettiin Suomessa viime vuoden tammi–syyskuussa 47 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012 vastaavana aikana. Vuonna 2013 Suomen hiilidioksidipäästöt lisääntyivät prosentin vuoden takaiseen verrattuna. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi, että kivihiilen käytön kasvu ei vaikeuta Suomen pääsyä energia- ja ilmastotavoitteisiinsa vuonna 2020. – Nyt esimerkiksi energiantuotannosta 35 prosenttia on uusiutuvaa. Tavoite vuodelle 2020 on 38 prosenttia. Kivihiilen käytön kasvuun on monta

syytä. Useaa eri polttoainetta tuotannossaan käyttävät monipolttoainelaitokset ovat osittain siirtyneet kotimaisesta hakkeesta ja turpeesta ulkomaiseen kivihiileen. Wanhatalon mukaan hiiltä tuodaan Suomeen Australiaa myöten. Dramaattiseen muutokseen on vaikuttanut erityisesti huono vesitilanne. Viime vuonna pohjoismaisen vesivoiman tuonti väheni lähes neljänneksen. Myös sähkön tuonti Venäjältä hiipui. Kotimaiset sähköntuottajat ovat turvautuneet kotimaista haketta halvempaan kivihiileen. – Halpaa kivihiiltä on ollut markkinoilla, koska sen käyttöä on korvattu kaasulla eri puolilla maailmaa. Lisäksi päästöoikeuksien hinnat ovat laskeneet usean vuoden ajan, Wanhatalo sanoo. Kuuva kertoo, että puun, turpeen ja kivi-

Tampereen Sähkölaitoksen voimaloiden tekniikka ei mahdollista kivihiilen polttoa. Käyttöpäällikkö Kimmo Koiviston mukaan hakkeen käyttö on kivihiiltä parempi vaihtoehto ympäristön lisäksi myös työllisyyden kannalta.

hiilen hinnat ovat lähestyneet toisiaan. – Hintakehitystä on tarkkailtava, jotta puu pysyy kannattavimpana polttoaineena. Kuuvan mukaan kivihiilen käytön on vähennyttävä erityisesti pelkkää sähköä tuottavissa, polttoainesyöpöissä voimaloissa. Puusta ja turpeesta on tehtävä esimerkiksi verotuksen avulla kannattavaa.

– Kivihiilen hinta on nyt niin alhaalla, että ehkä jopa käyttäisimme sitä, jos se olisi voimalaitoksissamme mahdollista, sanoo Pinomäki. Kivihiilen tuonti on edullista etenkin rannikon isoihin voimaloihin. Esimerkiksi

Vaasan Vaskiluotoon alle vuosi sitten avattu, maailman suurin biokaasulaitos tuotti Yleisradion mukaan viime vuoden elokuussa yli puolet energiastaan kivihiilellä.

Halpa kivihiili ei vaikuta Tampereen Sähkölaitoksen energiantuontantoon, sillä voimalaitosten tekniikka ei mahdollista kivihiilen polttoa. Voimalaitoksissa käytetään lähinnä maakaasua, haketta ja turvetta. Tampereen sähkölaitoksen tuotantopäällikkö Jari Pinomäki pitää tämänhetkistä hiilen käytön kasvua ympäristön kannalta huolestuttavana.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Veera Tegelberg

Mikä?

○○EU:n ilmastotavoitteet ohjaavat Suomen energia- ja ilmastostrategiaa. ○○Vuonna 2020 käytetystä energiasta 38 prosenttia on oltava uusiutuvaa. ○○Energian käytön on laskettava 37 terawattituntia (TWh) 310 TWh:iin. ○○Liikenteen polttoaineista 20 prosenttia on oltava biopolttoainetta. ○○Metsähakkeen käyttöä monipolttoainelaitoksissa halutaan lisätä. ○○Hakkeella halutaan korvata turpeen ja kivihiilen käyttö. Lähde: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, 2/2013

⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN

Tietoturva-alalle odotetaan syntyvän satoja uusia työpaikkoja

Pyramidihuijaukset ovat lisääntyneet

Toimittajan ennakkoluulot murtuivat

Suomen tietoturva-ala saattaa parhaassa tapauksessa seurata pelialan esimerkkiä. Alalle voi syntyä satoja uusia työpaikkoja lähivuosina, uskoo strateginen ohjelmapäällikkö Marko Heikkinen Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta Tekesistä. Suomalainen tietoturvaosaaminen kiinnostaa nyt maailmalla NSA:han liittyvän urkintakohun takia. Amerikkalaisten yritysten maine ryvettyi kohussa. – Suomi kiinnostaa, koska emme kuulu sotilasliittoon, eikä meillä ole kytköksiä muihinkaan liittoihin. Maailmalla olemme tunnettuja rehellisyydestä. Tämä yhdistelmä kiinnostaa tietoturvaa hankkivia tahoja. Suomessa on useita kymmeniä tietoturvaan erikoistuneita yrityksiä, mutta vain noin viidellä on kansainvälistä liiketoimintaa. – Tässä olisi yrityksille mahdollisuus laajentaa kansainvälisille markkinoille. Informaatioteknologia levittäytyy uusille elämän-

alueille, esimerkiksi liikenteeseen. Tietoturvan ideointia tai kehitystä ei voi automatisoida, joten työpaikat eivät häviä roboteille. Tukea kansainvälistyville tietoturva-alan yrityksille on tarjolla. FISC eli Finnish Information Security Cluster on tietoturva-alan yritysten yhteenliittymä, joka markkinoi alan yrityksiä ja palveluita maailmalla. Toisenlaista tukea tarjoaa Kasvuväylä. Se on työ- ja elinkeinoministeriön alainen palvelu yrityksille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa. Kasvuväylää hyödynsi verkkopohjaista videovalvontaa kehittävä ja tarjoava ASAN Security Technologies Oy. – Kasvuväylä tarjosi parhaan paketin pienelle yritykselle. Palvelu auttoi yritystämme esimerkiksi paperibyrokratiassa rahoituksen haussa. Me keskityimme tuotteisiin ja myyntiin, sanoo toimitusjohtaja Antti Laine Asan Security Technologiesista.

Erilaiset pyramidihuijaukset ovat Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan lisääntyneet selvästi viime vuosina. Viime vuoden aikana verkosto- ja pyramidimarkkinointia koskevia valituksia tuli virastoon 34 kappaletta. Tämä on selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. – Luku on melko suuri, sillä vain pieni osa ottaa meihin yhteyttä, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Gunveig Planting. Tyypillisesti huijaus naamioidaan esimerkiksi vitamiini- tai luontaistuotteiden myynniksi. Uudelle jäsenelle luvataan huikeat tulot mullistavan tuotteen avulla. Todellisuudessa tuote ei ole tärkeä, vaan raha ansaitaan uusia myyjiä värväämällä. Tällainen liiketoiminta on Plantingin mukaan laitonta. – Kyseessä on tällöin luvaton rahan­ keräys.

kirjoitin lehteen jutun pian ensiiltansa saavasta indie-elokuvasta. Oma elokuvamakuni on varsin suppea ja keskittyy lähinnä Hollywoodissa tuotettuihin suuren budjetin elokuviin. Ensi kuulemani perusteella pienen budjetin suomalainen elokuva ei vakuuttanut. Myönnän olleeni ennakkoluuloinen. Pääsin jututtamaan elokuvan taustalla vaikuttavia henkilöitä. Heidän innostuksensa elokuvaa kohtaan tarttui nopeasti myös toimittajaan. Kuulin mielenkiintoisia ja hauskoja tarinoita elokuvanteon kulisseista ja olin pian lähes yhtä innoissani kuin tekijät itse. Tämä elokuva on nähtävä. Opin, että toimittajan kannattaa suhtautua avoimin mielin myös sellaisiin aiheisiin, jotka tuntuvat vierailta. Jokainen juttu on mahdollisuus avartaa omaa maailman­ kuvaa.

Mona Kokkonen

Iida Lehtonen

Iida Lehtonen


4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Ystävyyttä yli kulttuurirajojen Monikulttuurisuus Kaavakkeen täyttämällä voi saada ystävän ja oppia vierasta kieltä. Naisystäväksi maahanmuuttajaäidille -nimestä huolimatta ystäväksi ilmoittautuneelta henkilöllä ei tarvitse olla lapsia. Nimellä on haluttu rajata osallistujat aikuisiin, koska nuorisotyö on erillinen osa MLL:n toimintaa. Monella vapaaehtoistyöhön ilmoittautuneella ystävällä on kuitenkin lapsia. Yleistä

on se, että toimintaan mukaan tuleva on äitiyslomalla tai eläköitymässä. Nimestä ilmenee myös se, että toiminta hakee maahanmuuttajaäideille naispuolisia ystäviä. Miehille vastaavaa toimintaa Laivapuiston perhetalossa ei ole. – Miehet ovat kysyneet, missä heidän miesystävänsä ovat, Himanko kertoo.

Himanko ohjaa kyselevät miehet kulman takana sijaitsevaan Mattilaan, joka on miehille tarkoitettu kansalaistalo. Mattilassa toimintaa järjestetään myös maahanmuuttajaisille. Anna-Katariina Maksimoff

Anna-Katariina Maksimoff

Anupa Vattulainen saapuu ensimmäisenä Laivapuiston perhetaloon Vimapoikansa kanssa. Alkamassa on vuoden toinen perhekerho, mutta Vattulaisella on muutakin odotettavaa. Thaimaasta kotoisin oleva Vattulainen tapaa ensimmäistä kertaa suomalaisen ystävänsä, jonka on löytänyt Mannerheimin lastensuojeluliiton Naisystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnasta. Lapsi- ja perhetyön ohjaaja Nina Himanko esittelee hakukaavakkeita, jotka sekä maahanmuuttaja että suomea puhuva osapuoli täyttävät. Lomakkeissa on mahdollisuus esittää erityistoiveita. – Yleensä toivotaan sitä, että vastapuolella olisi samanikäisiä lapsia. Myös iästä esitetään toiveita, Himanko kertoo. Kun uusi henkilö ilmoittautuu ystävähakuun, Himanko tarkastaa tiedot ja toiveet, ja kun sopiva pari on löytynyt, sovitaan tapaaminen. Ensimmäinen tapaaminen on usein Laivapuiston perhetalossa, mutta muuten toimintaa ei valvota, jos ongelmia ei ilmene. Pääajatus on, että suomalainen ystävä vetää toimintaa aluksi, mutta Himanko painottaa vastavuoroisuutta. Tärkeintä on yhdessä tekeminen. Tällä hetkellä toimintaan osallistuu 30 ystäväparia. Kiinalaisia, venäläisiä, irakilaisia ja afganistanilaisia naisia on eniten. Yhteensä eri kansallisuuksia on yli 20. – Tästä syystä myös naisten kielitaito vaihtelee, sillä kaikki eivät osaa englantia. Kielitaidon puute ei kuitenkaan ole koskaan tullut ystäväparin väliin, Himanko sanoo. Kieli on tosin tärkeä osa toimintaa. Suomenkieliset vapaaehtoiset auttavat maahanmuuttajia oppimaan suomea. Samoin jotkut vapaaehtoiset hakeutuvat työhön, koska haluavat elvyttää jonkin vieraan kielen osaamistaan.

Maahanmuuttajamiehet ovat kysyneet, missä heidän mies­ ystävänsä ovat.” Nina Himanko, lapsi- ja perhetyön ohjaaja

Mikä?

Naisystäväksi maahanmuuttajaäidille ○○Toiminta on käynnistynyt Tampereella syksyllä 2012. ○○Ystäväksi pääsee täyttämällä hakukaavakkeen. Parhaiten yhteensopivista muodostetaan pari. ○○Ensimmäiset tapaamiset perheille järjestetään Laivapuiston perhetalossa. ○○Toimivia ystäväpareja on noin 30, ja ne edustavat yli 20 kansallisuutta. ○○Toimintaan osallistuva saa tukea myös vauvakerhosta ja perhekahvilasta.

Perhekerhossa maahanmuuttajat ovat vähemmistö. Thaimaalainen Anupa Vattulainen (oik.) osallistuu leikkeihin Vima-poikansa kanssa. Leikkiä ohjaa Nina Himanko (vas.)


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

Erityistä herkkyyttä persoonallisuus Omaa herkkyyttä ei kannata vähätellä.

Psykologi Heli Heiskanen kehottaa jakamaan tietoa ja kokemuksia muiden herkkien kanssa. kun heli heiskanen oli lapsi, hänen äitinsä huomasi, että tyttö säikähteli helpommin kuin muut lapset. Neuvolan täti sanoi, että lapsi on erityisen herkkä. Säikähtelyn syynä oli persoonallisuuden piirre, jota kutsutaan erityisherkkyydeksi. Nykyään Heiskanen ymmärtää, että erityisherkkyys on ollut osa hänen persoonaansa aina. Heiskanen työskentelee psykologina ja levittää työkseen tietoa erityisherkkyydestä. Psykologin työssään hän auttaa erityis­ herkkiä ihmisiä. Lisäksi Heiskanen pitää Herkkyytesi voima -luentoja ja blogia. Erityisherkkä ihminen on tarkka havainnoija, joka tulkitsee asioita herkemmin kuin muut. – Erityisherkkä havaitsee enemmän asioita ihmisten keskusteluista, tarkoitusperistä, eleistä ja yksityis­ kohdista. Hän myös prosessoi enemmän asioita ja siksi kuormittuu helpommin kuin muut, Heiskanen sanoo. Heiskasen intuitio on aina ollut vahva. Sen perusteella hän on tehnyt elämänvalintojaan. – Olen taiteellisesti luova. Keksin helposti uusia näkökulmia ja ratkaisuja asioihin. Koen voimakkaasti myötätuntoa ja tunnen herkästi toistenkin ihmisten tunteita kehossani.

nittää erityistä huomiota. – Avokonttorit ovat herkille huonoja työskentely-ympäristöjä. Herkän ihmisen kannattaa viettää aikaa rauhallisessa ympäristössä. Stressin hallinta on erityisherkälle tärkeää. Heiskasen mukaan jatkuvat liialliset ärsykkeet aiheuttavat stressiä. Joillekin tulee kipuja, ärtymystä ja keskittymiskyky herpaantuu. Samalla tulee ahdistunut olo. Koska erityisherkkä henkilö tulkitsee muiden ihmisten tunteita vahvemmin kuin muut, omat ja toisten tunteet sekoittuvat helposti toisiinsa.

– Toisen tunteiden tunteminen ei tarkoita, että pystyisi tulkitsemaan, mistä tunteet johtuvat ja millaisia ajatuksia tunteisiin liittyy. Herkän on parasta aina varmistaa henkilöltä itseltään, mistä on kyse. Erityisherkkyyttä tutkineen Elaine Aronin tutkimuksen mukaan 15–20 prosenttia ihmisistä on erityisherkkiä. Kaikki herkkyys ei ole kuitenkaan erityisherkkyyttä. – Jokainen ihminen voi olla esimerkiksi väsyneenä herkkä koville äänille. Erityisherkällä on synnynnäisesti tavallista herkempi hermojärjestelmä, joten

joten hän havaitsee ja käsittelee asioita syvemmin ja tarkemmin, Heiskanen kertoo. Moni herkkä on tottunut elämään niin kuin ei olisi herkkä. Oman herkkyyden kieltäminen saattaa aiheuttaa itsetuntoongelmia. Erityisherkäksi itsensä kokevan ihmisen kannattaa jakaa tietoa ja kokemuksiaan muiden kanssa, sillä vertaistuki auttaa itsensä hyväksymisessä. Verkosta löytyy testejä, joilla voi selvittää, onko erityisherkkä. Heiskasen mielestä paras mittari on kuitenkin oma tuntemus herkkyydestään. – Kun saa tietoa herkkyydestä ymmärtää, ettei ole huonompi kuin muut. Herkkyydessä on voimaa. Tanja Kröger

Mikä?

Erityisherkkyys ○○Highly Sensitive Person, HSP, on erityisherkkä ihmistyyppi ○○Erityisherkkyys ei ole sairaus, vaan normaali persoonallisuuden piirre. ○○Erityisherkän aivot prosessoivat aistien tuomaa informaatiota poikkeuksellisen syvällisesti. ○○Erityisherkkyyteen liittyy keskeisesti tahdosta riippumattoman hermoston herkkä reagointi. ○○Erityisherkkyyden kriteerit ovat emotionaalisuus, vivahteiden taju, ärsykeherkkyys ja syvällisyys.

Liika kiire ja hälinä eivät sovi herkälle ihmiselle. Siksi lepoon ja omaan rauhaan täytyy kiinK ata

rin

aS

ä

ä yl ll

Lähde: http://erityisherkat.wix.com/erityisherkat

Muumimukibuumi tyhjensi Toven juhlat kaupoista

AHNEUS Keräilytuotteiden perässä ovat myös trokarit. Vuoden alussa myyntiin tulleet

Toven juhla -muumimukit ovat tehneet erinomaisesti kauppansa Tampereen alueen liikkeissä. Useista kaupoista kerrotaan, että mukit hävisivät kauppojen hyllyiltä hetkessä. – Mukit ostettiin saman aamupäivän aikana mukien tultua myyntiin, kertoo johtaja Mikko Mäki Kalevan Prismasta. Keräilijöiden lisäksi asialla ovat trokarit, jotka ostavat keräilytuotteita jälleenmyyntitarkoituksessa. Esimerkiksi suositussa Huuto.net-verkkohuutokaupassa Toven juhla -mukeja on myynnissä kymmeniä kappaleita. Fiskars kodintuotteiden viestintäpäällikkö Nina Colliander kertoo, että Toven juhla -mukeja valmistetaan koko vuoden ajan. – Uusia mukeja toimitetaan kauppoihin aina kun uusi tuote-erä valmistuu. Alkuvuosi ei siis ollut ainoa mahdollisuus saada mukeja kaupoista.

Kristiina Lehto

Ostohysteria ei ole uusi ilmiö muumi-

mukien kohdalla. Toven juhla -mukeista käyty taistelu kuitenkin yllätti. – Asiakkaat ovat kirjaimellisesti repineet mukeja toistensa käsistä, Colliander kertoo. Mäen mielestä trokaus on harmittavaa, kuten myös se, että kaupan keinot rajoittaa trokausta ovat rajalliset. – Kokeilimme jonotusnumeroita Playstation 4 -pelikonsolin tullessa myyntiin, mutta yleensä emme moiseen ryhdy. Ostorajoituksetkaan eivät ratkaisisi ongelmaa. Sama ihminen voi kävellä monta kertaa sisään kauppaan. Citymarket Turtolan tavaratalojohtaja Matti Mäkinen ei pidä trokausta ongelmana. – Kaupat ovat sitä varten, että asiakas saa ostaa niistä haluamiansa tuotteita. Sen jälkeen hän voi tehdä niillä mitä huvittaa. Huuto.netissä keräilijät ovat valmiita maksamaan Toven juhla -mukeista jopa yli 80 euroa. Kaupoissa mukin hinta liikkuu 25 ja 30 euron välillä. Sami Kontio

Joka kuudennessa mukissa on painettuna sisäpuolelle silmälasit. Nämä versiot olivat Tampereen Stockmannilta jo loppuneet.


6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Jari anttonen

Katriina ja Marko Aamunkajo nauttivat työnteosta auringonpaisteessa.

Ilmastoloikkarit

ETÄTYÖ Katriina ja Marko Aamunkajo päättivät muuttaa aurinkoisempaan

maahan nyt eivätkä vasta eläkkeellä. Työn voi pakata matkalaukkuun.

MONET SUOMALAISET muuttavat Espanjaan, Floridaan tai Thaimaahan viettämään eläkepäiviään. Työelämän tutkimuslaitoksen mukaan etätyön tekeminen ulkomailta sen sijaan on hyvin harvinaista. Aamunkajot eivät kuitenkaan halunneet elää “sitten eläkkeellä” -elämää. Katriina on sosionomi. Ennen muuttoa ulkomaille hän teki erilaisia sosiaalialan töitä Suomessa yli 10 vuotta. Marko taas teki

töitä UPM:llä, kunnes koko it-osasto ulkoistettiin. Työelämä ja jatkuvat yt-neuvottelut ärsyttivät. – En enää nauttinut töihin menosta. Olin tahtomattani joutunut tilanteeseen, jossa en koskaan tiennyt, onko töitä vielä seuraavalla kvartaalilla, Marko sanoo. Pariskunta on aina matkustellut paljon. Paluu Suomeen lomamatkojen jälkeen tuntui ankealta. Suomessa ahdistivat kiireinen elämä, talven kylmyys, pimeys ja lumi. Molemmat olivat haaveilleet ulkomailla asumisesta. Sitten Katriina haki ja sai töitä Maltalta kansainvälisen it-yrityksen asiakaspalvelussa. Kun Katriina oli saanut työpaikan Maltalta, Marko pyysi esimieheltään töitä, joita voi tehdä mistä päin maailmaa tahansa. Esimies järjesti etätyöhön sopivia tehtäviä, ja pari luopui vuokra-asunnostaan, myi tavaransa ja muutti Maltalle. Kun Katriinan työt Maltalla loppuivat, Aamunkajot muuttivat Thaimaahan, johon he olivat ihastuneet lomamatkalla. Markon etätyöt jatkuivat entiseen tapaan, vaikka asuinmaa vaihtui. THAIMAASSA MARKO tekee töitä noin 40 tuntia viikossa. Jos projektilla on kiire,

hän painaa töitä kelloa katsomatta ja on koko ajan tavoitettavissa. Marko pitää yhteyttä työkavereihinsa joka arkipäivä puhelimella ja tietokoneella. Toisinaan 5 tunnin aikaero Thaimaan ja Suomen välillä tuottaa aikatauluongelmia. Välillä Marko kaipaa työyhteisöä, ja hänestä tuntuu, että kiireetön jutustelu työkavereiden kanssa on kadonnut kokonaan. Uusiin kollegoihin ei tutustu virtuaalisesti yhtä helposti. Useimmiten hän kuitenkin tietää, mitä työyhteisössä tapahtuu. – Pidän lähimpiin työkavereihin säännöllisesti yhteyttä, vaikka aina ei olisi mitään asiaakaan, Marko sanoo. Esimiehet ja työkaverit suhtautuvat etätyöhön erittäin myönteisesti. Markon työryhmässä on muitakin etätyöntekijöitä. VAPAUS ja hyvinvointi ovat Markolle ja Katriinalle tärkeitä. He eivät halua lapsia eivätkä paikkaan sidottua työtä. Vapaa-aikaa on paljon. Katriina valokuvaa maisemia ja ihmisiä, lukee ja tanssii. Marko taas tuottaa ja kirjoittaa musiikkia. – Suomi on hyvä maa, mutta me olemme onnellisempia täällä, Katriina sanoo. Sinikka Suominen

Pidän lähimpiin työkavereihin säännöllisesti yhteyttä.” Marko Aamunkajo, etätyöntekijä Maarit Aamunkajo

MARKO AAMUNKAJO, 35, aloittaa työnsä 5 tuntia myöhemmin kuin suomalaiset työkaverinsa. Aamulla hän käy vaimonsa Katriina Aamunkajon, 34, kanssa juoksemassa vuorten kupeessa. Vasta iltapäivällä Marko napsauttaa tietokoneensa päälle – hän tekee työtään Thaimaasta. Aamunkajot nauttivat elämästään Thaimaassa. Katriina on sapattivapaalla, ja Marko tekee etänä it-konsultin töitä. Aamunkajot asuvat kauniissa, rauhallisessa pikkukaupungissa Pohjois-Thaimaan vuorten lomassa. Kaupungissa on paljon turisteja, mutta ei kodin lähialueilla. Pariskunta laittaa yhdessä ruokaa ja opettelee thaikieltä yksityisopettajan kanssa. Aurinko, valo ja lämpö tuovat lomatunnelman myös arkeen.

Marko Aamunkajo voi ottaa työn mukaansa mihin tahansa.


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

Ryhmän voima tuottaa tuloksia Teppo Moilanen

TERAPIA Tampereella aloittaa

helmikuussa uudenlainen monimuotoinen ryhmäterapia, joka yhdistelee eri terapiamuotoja. Uusi terapiatapa säästää kaikkien osapuolten aikaa ja rahaa. Perinteisen yksilöterapian ja ryhmäterapian lisäksi Tampereella on pian tarjolla monimuotoista ryhmäterapiaa, jossa ryhmää kuntouttaa 2 eri alan terapeuttia yhtä aikaa. Perinteisessä ryhmäterapiassa asiakkaita on monta ja saman alan terapeutteja 2. Yksilöterapiassa taas yksi terapeutti kuntouttaa yhtä asiakasta. – Perinteisessä mallissa asiantuntijat eivät välttämättä keskustele keskenään ollenkaan. Meillä monimuotoisessa ryhmäterapiassa erilaiset asiantuntijat kuntouttavat ryhmää yhtä aikaa. Mukana on neuropsykologeja, puheterapeutteja tai toimintaterapeutteja, sanoo neuropsykologian erikoispsykologi Auli Kälvi Oppimiskeskus Hippokampuksesta. Erityisesti lapsilla monimuotoinen ryhmäterapia näyttää tuottavan parempia tuloksia kuin perinteinen terapia. Perinteisen mallin mukaan oireita hoidetaan sitä mukaa kuin niitä ilmestyy: puheterapiaa silloin kun puheessa on ongelmia, fysioterapiaa auttamaan fyysistä kehitystä ja neuropsykologiaa siihen väliin. Aikaa ja rahaa kuluu, kun perhe ravaa erilaisilla terapeuteilla. – Suurin ongelma esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsivien lasten kohdalla on ollut se, että heidät ohjataan kuntoutukseen aivan liian myöhään. Tähän ongelmaan Kälvi halusi vaihtoehdon. Jos asiaan ei puututa ajoissa, lasten oppimistulokset viivästyvät, jolloin kuntoutusta tarvitaan enemmän ja pidempään. Useissa tapauksissa lapsi tarvitsee monia asiantuntijoita kehityksensä tueksi. Monimuotoisessa terapiaryhmässä on yleensä 5–6

samanikäistä lasta tai nuorta, jotka tarvitsevat tukea ja harjoitusta samankaltaisissa asioissa. Istunnot räätälöidään ryhmän mukaan, ja kaikki asiantuntijat osallistuvat niiden suunnitteluun. – Puheterapeutti katsoo lapsen kehitystä eri näkökulmasta kuin neuropsykologi tai toimintaterapeutti. Kälvi aloitti monimuotoisen terapiaryhmän toissa vuonna Jyväskylässä yhdessä puheterapeuttisiskonsa Heli Vuorion kanssa. Kälvin mukaan ensimmäisten vuosien jälkeen näyttää siltä, että lapset kehittyvät monimuotoisessa ryhmäterapiassa nopeammin kuin perinteisessä terapiassa. Lisäksi kuntoutusaika on usein lyhyempi, kun terapia suuntautuu kehityksen vaiheessa, jolloin lapsi vielä opettelee taitoja. Lapsen kuntoutuminen nopeutuu, kun perhe on mukana toiminnassa ja vanhemmat tietävät, miten lasta voi tukea ja harjoittaa kotona. Hippokampuksen esimerkin innoittamana Jyväskylän perusterveydenhuollossa on alettu yhdistellä terapiamuotoja. Perinteistä yksilöterapiaa ei kuitenkaan voi täysin korvata monimuotoisella terapiaryhmällä. – Jos lapsella on laajasti erilaisia psyykkisiä häiriöitä, yksilökuntoutus voi olla parempi vaihtoehto. Ryhmäterapiassa on tietynlainen tapa toimia, mikä ei välttämättä sovi tällaiselle lapselle. Myös tietynlaisissa puhevaikeuksissa, esimerkiksi artikulaatioon liittyvissä ongelmissa, yksilökuntoutus on usein paras vaihtoehto, Kälvi sanoo. Mona Kokkonen

Mikä?

Monimuotoinen ryhmäterapia ○○Monimuotoisessa ryhmäterapiassa asiakkaita kuntouttaa yhtä aikaa 2 eri alan asiantuntijaa. ○○Käytetyimmät asiantuntijat ovat puheterapeutti, psykologi ja neuropsykologi. ○○Monimuotoista ryhmäterapiaa tarjoaa Tampereella Oppimiskeskus Hippokampus. Yritys on yksityinen. ○○Kuntoutukseen pääsee oman kotikunnan, Kelan, vakuutusyhtiön tai sairaalan maksusitoumuksella, tai omakustanteisesti.

Oppimiskeskus Hippokampuksen neuropsykologian erikoispsykologi Auli Kälvi pystyttää rauhoittumiseen käytettyä ”tiipiitä”.

Perinteisessä mallissa asiantuntijat eivät välttämättä keskustele keskenään. ” Auli Kälvi, neuropsykologian erikoispsykologi

Tytär rohkaistui puhumaan Jari Makkosen tyttärellä todettiin Downin syndrooma heti syntymän jälkeen. Maija-tytär on käynyt puheterapiassa 2-vuotiaasta. Aluksi Maija ei puhunut ollenkaan. Hän oppi kuitenkin viittomakielen ja käytti viittomia hoitohenkilökunnan kanssa. Kotona hän ei viittonut. Viimeisen vuoden hän on käynyt monimuotoisessa ryhmäterapiassa Jyväskylässä. Nyt Maija on 13 vuotta ja puhuu. – Rohkeus puhua on tullut viimeisen vuoden aikana. Ryhmässä annettavalla puheterapialla on ollut suuri vaikutus, Makkonen sanoo. Mona Kokkonen


8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Varastosta televisioon

LAVASTUS Tartu mikkiin -ohjelman lavasteet

kootaan työpäivän aikana. Lavastemestari Tapio Huilla ja lavastetyöntekijä Harri Hällfors ovat työskennelleet pitkään yhdessä. He katsovat, että lavasteet päätyvät oikeille paikoilleen. Kuvat: Teppo Moilanen Teksti: Laura Ikävalko


ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit 9


10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Alkuvaiheessa paikoillaan ovat vasta yleisön penkeille tarkoitetut koroketasot.

Lavastemestari Tapio Huilla tutkailee pohjasuunnitelmaa. Suuressa, mustanpuhuvassa salissa on paikalla kymmenkunta henkilöä. Tilaan on määrä koota Tartu mikkiin -ohjelman lavasteet vajaan työpäivän aikana. Pohjasuunnitelmasta käy ilmi, mihin kohtaan salia mikäkin lavaste laitetaan. 3 lavastetyöntekijää on alle tunnissa nostanut paikoilleen korokkeet yleisölle, eikä sali ole enää tyhjä. Nyt paikalle asetellaan mustaa lattiatasoa. Lavastemestarin ammatti on harvinainen. Suomessa heitä on vain 15. Huilla on

Lavastemestari Tapio Huilla seuraa työn edistymistä.

yksi Tampereen Ylen 3 lavastemestarista, ja hän on työskennellyt talossa 30 vuotta. Tuona aikana Huilla on ollut monessa mukana. – Isot projektit jäävät parhaiten mieleen. Kaikki työt on kuitenkin tehtävä yhtä hyvin. Yksi iso projekti oli viime vuonna toteutettu Pikku Kakkosen kiertue, jolla Huilla oli mukana. Koko kiertueen ajan mukana kiersi keltainen lavastebussi. Yleensä lastenohjelmat työllistävät lavastamoa eniten. Nyt miehet rakentavat kuitenkin lavasteita myös Sotshin olympialaisten kisastudioita varten.

Yleisölle varatuille koroketasoille mahtuu noin 60 henkilöä.


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11

Lavasteiden valmistus on ohjelmakohtaista. Televisiosarjojen lavasteiden täytyy kestää kulutusta toisin kuin sellaisten, joita käytetään vain muutama kerta. Huilla osallistuu lavasteiden asettelemiseen paikoilleen. Sitten hän ottaa esille tablettitietokoneen ja alkaa napsia kuvia lavasteista. – Tämän ohjelman lavasteet uusittiin vastikään, ja tämä on vasta toinen kerta, kun kasaamme uudet lavasteet. Valokuvat auttavat kokoamisessa seuraavalla kerralla. Kun lavasteet eivät ole käytössä, niitä säilytetään suuressa varastotilassa. Aamulla siellä ovat myös Tartu mikkiin -lavasteet. Ulkopuolisen silmin on vaikea nähdä, mitkä lavasteet kuuluvat mihinkin ohjelmaan, mutta työntekijät ovat hyvin perillä asiasta. – Tilaa on paljon, muttei koskaan tarpeeksi paljon, Huilla kertoo. Lavastetyöntekijät tekevät työnsä 6 tunnissa. Siinä ajassa studiotila on muuttunut tyhjästä tilasta tutunnäköiseksi Tartu mikkiin -studioksi. Kauko-ohjaimilla nostetaan suuria peltejä roikkumaan korkealle, ja televisiosta tutut kyltit työnnetään paikoilleen. Huilla johtaa työtä, mutta hänellä on ollut paljon tekemistä jo ennen varsinaista kokoamista. Lavastemestarin vastuulla on pitää huoli, ettei lavasteisiin varattu budjetti ylity. Huilla puhuu paljon rahasta. Usein hän joutuu torppaamaan ideoita. Lopputulokset ovatkin aina kompromisseja, jotta budjetissa pysytään. Kuten muuallakin, myös lavastamossa kukkaron nyörejä kiristetään. Uusia työntekijöitä ei palkata vanhojen tilalle. Tällä hetkellä lavastamossa työskentelee 15 ihmistä. Porukka on hitsautunut hyvin yhteen, kos­­ka kaikki ovat työskennelleet yhdessä kauan. Elektroniikka on lavasteissa suuremmassa roolissa kuin aiemmin. Budjetin kutistuminen näkyy kuitenkin myös tekniikassa: Yle vuokraa sitä ulkopuolisilta yrityksiltä. – Enää ei ole kannattavaa omistaa uusimpia laitteita, koska tekniikka menee niin nopeasti eteenpäin, Huilla kertoo. Tartu mikkiin -lavasteiden kohdalla varastossa on enää tyhjää tilaa. Lavasteet on siirretty studion puolelle, ja ne alkavat olla paikoillaan. Pian valomiehet pääsevät aloittamaan oman urakkansa. Huillan mukaan valaistuksen rakentaminen sujuu nopeasti, vaikka katosta roikkuu yhteensä 132 valaisinta. Loppusilauksen antaa savukone. Lavasteet ovat paikoillaan viikon, ja tuona aikana kuvataan 6 jaksoa. Sitten kaikki puretaan pois, ja tilalle kasataan jotain uutta.

Sininen verho peitetään mustalla. Musta väri luo televisiossa tyhjyyden tuntua. Taustalla Tapio Huilla tutkii pohjasuunnitelmaa.

Lavastetyöntekijä Ari Pajunen siirtää valoseinää oikealle paikalleen.

Isot projektit jäävät parhaiten mieleen. Kaikki työt on kuitenkin tehtävä yhtä hyvin.” Tapio Huilla, lavastemestari

T

Valmiin lavastuksen kruunaavat oikeanlainen valaistus ja savuefektit.


12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Tukahdutettu totuus

Vaarallinen työ Etelä-Amerikassa toimittaja ei uskalla aina avata suutaan,

vaikka kerrottavaa olisi. Professori Silvio Waisbordin mukaan ajan ja rahan puute hidastavat tutkivaa journalismia. Huumebisnes, sissiryhmät ja

laiton asekauppa ovat aiheita, joihin tutkiva journalisti voi törmätä Etelä-Amerikassa. Korruptio ja poliittiset salajuonet ovat arkipäivää. Eteläamerikkalaisissa maissa riittää tongittavaa, mutta paljastusten tekeminen ei ole yksinkertaista. Pahimmassa tapauksessa toimittaja voi päästä hengestään tai joutua telkien taakse, jos hän nuuskii väärää aihetta. Yhdysvaltalaisen George Washingtonin yliopiston professorille Silvio Waisbordille vallan vahtikoirien riskipeli on tuttua. Hän ei ole itse pistänyt henkeään alttiiksi toimittajana, mutta on tutkijana perehtynyt tutkivaan journalismiin EteläAmerikassa. – Monissa Etelä-Amerikan maissa on säädetty lakeja, joiden tarkoituksena on pelottaa toimittajat pois arkojen aiheiden kimpusta. Mediayhtiöt tekevät myös tiivistä yhteistyötä maiden hallitusten kanssa, joten vallankäyttäjiä ei arvostella. Toisaalta yhtiöt eivät halua laittaa omia toimittajiaan hengenvaaraan, Waisbord kertoo.

Toimitta­jien on vaikea säilyttää journalistinen päätösvalta, koska monet media­yhtiöt ovat poliitikkojen talutus­ nuorassa. ” Silvio Waisbord, professori

Tiedotusvälineiden tilanteesta kertoo hyvin tapa, jolla Brasilian ensi kesän jalkapallon MM-kilpailuita ja vuoden 2016 kesäolympialaisia on käsitelty paikallisessa mediassa. Urheilutapahtumien takia valtionjohto on häätänyt Rio de Janeiron slummien asukkaita kodeistaan, mutta media on arvostellut tällaisia toimenpiteitä vain varovaisesti. – Poliitikot vetoavat toimittajien isänmaallisuuteen ja sanovat paljastusten olevan vain haitaksi Brasilialle. Toimitta­jien on vaikea säilyttää journalisti-

Kristiina Lehto

Kuka?

Silvio Waisbord ○○Media and Public Affairs -laitoksen apulaisprofessori George Washingtonin yliopistossa Yhdysvalloissa. ○○Kotoisin Argentiinasta. ○○Kirjoittanut Watchdog Journalism in South America -kirjan ja tutkinut esimerkiksi journalismiprofessiota ja globaalia kehitysviestintää. ○○International Journal of Press and Politics -lehden päätoimittaja.

nen päätösvalta, koska monet mediayhtiöt ovat poliitikkojen talutusnuorassa. Etelä-Amerikka ei ole poikkeus. Raha, aika ja poliittinen painostus hidastavat tutkivaa journalismia muuallakin maailmassa. – Kaupallisissa mediayhtiöissä taloudellinen menestys ja hyvät välit rahoittajiin menevät syvällistä perehtymistä vaativien aiheiden edelle, Waisbord toteaa. Poliittisen ja taloudellisen vallan väärinkäyttö ja sen vaikutukset kansalaisiin ovat tutkivan journalismin suosikkiaiheita ympäri maailman. Mediayh­ tiöiden kaupallistuminen vaikuttaa kuitenkin myös siihen, mistä toimittajat kirjoittavat. – Juttu verotusta kiertävästä julkisuuden henkilöstä saa paljon katsojia ja houkuttelee mainostajia, joten sen tekeminen on kannattavaa. Kuiviin aiheisiin ei tartuta toimituksissa yhtä helposti, vaikka sellaiset asiat oikeasti vaikuttavat kansalaisten elämään. Tutkivalla journalismilla menee toisaalta nyt paremmin kuin koskaan. Yhä useammat tietokannat ovat avoimia toimittajille, ja tiedon tuottajia, kuten kansalaisjournalisteja ja -järjestöjä, on aiempaa enemmän. Waisbord ei kuitenkaan tuuleta riemuvoittoa. – Uutisia julkaistaan ylipäätään enemmän kuin ennen. Loppujen lopuksi tutkivan journalismin tulevaisuuden ratkaisee median riippumattomuus ja halu paljastaa yhteiskunnan vääryyksiä. Sanna Pekkonen

Tampereen yliopistolla vieraillut professori Silvio Waisbord tietää, ettei tutkivan journalismin tekeminen ole itsestään selvää tänä päivänä. Hänen mukaansa tutkiva journalismi on kallista ja vaatii paljon aikaa, joten muu sisältö menee sen edelle.


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

⋆⋆Mitä ihmettä?

Palikkasivut hymyilyttävät suotta

Katarina Sällylä

Mediapeliä

Veera Tegelberg

veera.tegelberg@uta.fi

Suomessa osa opiskelijoista tekee toimitusharjoittelunsa ilman palkkaa. Muualla Euroopassa nuorella toimittajalla ei ole muuta vaihtoehtoa.

Internet Archive -sivusto tarjoaa halukkaille mahdollisuuden aikamatkailuun.

Suomalaisissa mediataloissa

Muistatko vielä, miltä lehtitalojen tai tv-kanavien verkkosivut näyttivät 2000luvun alussa? Internet Archive -sivuston Wayback Machine kuljettaa uteliaan matkailijan vaikkapa Helsingin Sanomien 10 vuoden takaisille verkkosivuille. On yllättävää, miten paljon verkkosivut

ovat muuttuneet vuosikymmenessä. Vanhoja internetsivuja selatessa lukijan huomio kiinnittyy ensimmäisenä graafisesti vaatimattomaan, palikkamaiseen ulkoasuun. Sivuilta puuttuvat nykyisten netti­ sivujen oleelliset osat, kuten mainokset tai laajat uutiset. Alkeelliset sivut eivät vielä 2000-luvun

alussa olleet uutislähetyksen tai painetun lehden todellisia kilpailijoita. Nyt osat ovat vaihtuneet. Viattomalta näyttänyt netti on syrjäyttänyt kömpelön printin uutiskanavana. Veera Tegelberg

https://archive.org/

⋆⋆Miksi näin?

Miksi YleX:llä jauhetaan Demi-lehdestä? Veikkauksen sponsoroimaa lottoarvontaa ei saa enää esittää Ylellä, mutta Demi-lehti mainitaan toistuvasti YleX-radiokanavalla. YleX Viikonlopussa julkkiksille tehdään Demi-testejä ja ihmissuhdeosiota toimitetaan yhteistyössä Demin kanssa. Ohjelman juontaja Anne Lainto työskentelee myös Demin musiikkiasiantuntijana. Miten Ylellä suhtaudutaan kaupallisten tuotteiden mainitsemiseen radio-ohjelmissa, YleX:n ohjelmapäällikkö Tomi Saarinen? – Meillä on selvät ohjeet mainonnasta ja sponsoroinnista Ylen ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisissä ohjeissa: Yle ei lähetä mainontaa eikä sponsoroituja ohjelmia. Miksi aikakauslehti Demi sitten mainitaan toistuvasti YleX:llä? – Yhteistyöt eri tapahtumien ja muiden toimijoiden, kuten median, kanssa lähtevät meillä aina journalismista ja sisällöstä. Demiltä saamme meitä kiinnostavaa, valmista sisältöä, jota sitten itse jatkojalostamme. – Tuotemerkeistä on voitava puhua, kun se on journalistisesti perusteltua, mutta emme mainitse niitä mainonta- tai markkinointimielessä. Demi ei ole tässä poikkeus,

vaan lehden nimi mainitaan sisällön alkuperäisenä lähteenä.

”Tämä oli LOISTAVA tapa löytää biisi. Hyvä, että jatketaan tällä linjalla. Ero alun biiseissä ja loppuvaiheessa hyvin tuotettuina oli huimaava. Finaalissa oli monta upeaa biisiä ja esiintyjää, enkä olisi osannut niistä parasta edes valita.” viisasta, Iltasanomat.com

Teettekö vastaavaa yhteistyötä muiden lehtien kanssa? – Toteutamme Rumba-lehden kanssa Tulevaisuuden tusina -äänestyksen. Olemme kiinnostuneita muistakin sisältöideoista ja haluamme verkostoitua mahdollisimman hyvin sellaisten tahojen kanssa, joista on meille ja asiakkaillemme sisällöllistä hyötyä.

”Viisukarsintana UMK ei ehkä ole se paras mahdollinen, mutta oon ymmärtäny että vaikka Nightwish sais tehä kappaleen sinne ja kisata sillä UMK:n voittoon ja siten pääsis Euroviisuihin? Ei vaan kauheesti oo ketää tunnettuja suomalaisia artisteja kiinnostanu toi kisa...” Vierailija, Vauva.fi

Sanna Pekkonen

”Kukahan suomenruotsalainen tällä kertaa voittaa? Suuri yleisö ei ohjelmaa tuntemattomien artistien takia katso ja pieni kieli­ vähemmistö päättää koko Suomen edustajasta tälläkin kertaa. Voi voi.” Martti, Iltasanomat.com

Teppo Moilanen

⋆⋆Gradu paketissa

Noora Niiranen: Pettynyt asiakas sosiaalisessa mediassa – Tutkimus finanssiyhtiöiden Facebook-sivuista, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, 2013.

Suomen euroviisuedustaja valitaan nyt kolmatta kertaa Ylen Uuden Musiikin Kilpailussa. Verkossa yleisö kiistelee, onko UMK oikea tapa valita kisaaja kansainvälisille lavoille.

Sanna Pekkonen

⋆ ⋆Lämpenee

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Radio Helsinki aloitti uudistuneet lähetykset viime perjantaina. Juontajina on paljon mediasta tuttuja henkilöitä.

Eikö vakuutus korvannut tai lainaa herunut? Kiitos sosiaalisen median, finanssiyhtiöiden saama kielteinen palaute on siirtynyt puhelinlangoilta Facebookiin. Kritiikkiin vastataan usein selittelemällä, mutta piikikkäät kommentit saattavat jäädä myös ilman vastauksia. Asiakas on kuningas myös netissä.

Viime syksynä lopetusuhan alla ollut Radio Helsinki uudisti ohjelmakaavionsa uuden alun kunniaksi. Pro Radio Helsingin ostama kanava aloitti lähetykset uudella taajuudella 98,5 MHz. Juontajiksi on pestattu esimerkiksi musiikkipiireistä tutut Musta Barbaari, Ruudolf ja Paleface, mutta myös vanha tuttu Njassa jatkaa kanavalla. Uudistuksen yhteydessä kanavatunnuksetkin laitettiin uuteen uskoon. Nimestään huolimatta Radio Helsinkiä voi kuunnella internetin kautta myös Helsingin ulkopuolella.

Veera Tegelberg

Laura Ikävalko

ja viestintäosastoilla on totuttu teettämään alipalkattua tai jopa ilmaista työtä harjoittelijoilla. Osansa yritysten sekavista palkkauskäytännöistä ovat saaneet erityisesti ammattikorkeakoulu­ opiskelijat. Palkattomia tai alipalkattuja työtarjouksia lähetetään myös yliopistossa opiskelevien sähköpostilistoille. Harvan yliopisto-opiskelijan tarvitsee kuitenkaan tarttua tarjouksiin, koska oppilaitokset auttavat opiskelijoitaan pääsemään palkalliseen harjoitteluun tulemalla työnantajaa palkkauksessa vastaan. Opiskelupaikalla voi siis olla enemmän vaikutusta palkan kokoon kuin sillä, kuinka hyvä opiskelija työssään on. Kauneusvirheistään huolimatta aloittelevien suomalaisten toimittajien palkkatilanne on parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Yksi alipalkatuista nuorista eurooppalaisista toimittajista on italialainen Silvia Giannelli, joka työskentelee kotimaassaan freelancerina muun muassa toscanalaisille paikallislehdille. Palkaton työ ei ole hänen oma valintansa, vaan olosuhteiden pakko. – Kilpailu on kovaa. Lehdet perustelevat nimellisiä korvauksia ja palkattomuutta toimittajien kokemattomuu­ della, Giannelli kertoo. Lisäksi hänen nimensä puuttuu eräältä tärkeältä listalta. Italiassa toimittajista pidetään rekisteriä samalla tavalla kuin lääkäreistä ja juristeista. Rekisteriin pääsyä säätelevä Ordine dei Giornalisti kelpuuttaa rekisteriinsä vain ne, jotka ovat opiskelleet järjestön hyväksymissä yliopistoissa. Alalle pyrkivän on läpäistävä kirjallinen ja suullinen koe sekä tehtävä journalistinen harjoittelu, jotta toimittajien ammattikunta päästää hänet jäsenekseen. Toimittajan ura jää monelle eurooppalaiselle nuorelle haaveeksi pienten palkkojen ja erityisesti maksullisen yliopistokoulutuksen takia. Omista eduista on vaikeaa pitää kiinni, jos tukena ei ole yleissitovia sopimuksia ja ammattiliittoa. Puhuttiinpa sitten Suomen tai koko Euroopan tilanteesta, työnantajat tarjoavat alipalkattua työtä nuorille, koska he ajattelevat, että aloittelevat toimittajat tekevät töitä mielellään ilmaiseksi. Palkaksi ei kuitenkaan riitä työn suoma nautinto tai se, että oman jutun saa julkaistua. Omalla työllä on voitava elää. Suomessa harjoittelijat tekevät samoja töitä kuin muutkin toimittajat. Heidän työlleen on onneksi myös määritelty hinta: 1 707 euroa kuukaudessa. Opiskelijoiden työ on vähintään sen arvoista.


14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Teppo Moilanen

Aikuisbalettitunti koostuu tanko- ja keskilattiaharjoituksista sekä pienistä tanssisommitelmista.

Aikuinen nainen tuntee epätäydellisyyden arvon Tanssi Piruetit ja hypyt eivät ole vain nuorten

balleriinojen heiniä. Myös aikuiset voivat notkistaa nilkkansa ja kurkottaa kohti täydellisyyttä.

Mira Ylén on tanssinut aikuisbalettia jo viisi vuotta. Vaikeinta baletissa ovat hänen mielestään piruetit.

Mikä?

Aikuisbaletti Tampereella ○○Aikuisbalettiopintoja Tampereella tarjoavat Kabanovin Tanssitehtaan lisäksi ainakin Tampereen työväenopisto, Tampereen balettiopisto ja Baletti- ja tanssistudio Teija Suova. ○○Aikuisbaletin harrastaminen maksaa noin 50–200 euroa lukukaudelta. ○○Aikuisbalettitunneille ovat tervetulleita myös miehet.

Pehmeät kangastossut viistävät lattiaa ja jalat ojentuvat suoriksi eteen, kun Virva Kabanova komentaa tekemään jetèn. Peilissä näkyy keskittyneitä ilmei­ tä ja syrjäkarein luotuja arvioivia katseita omasta asennosta. Klassinen pianomusiik­ ki pauhaa. Tanssijoiden kasvot punertuvat ja lihakset tutisevat rasituksesta, mutta yl­ väs ryhti ei anna periksi. Aikuisbalettitunti Tanssitehdas Kabanovissa ei ole löysäilyä, vaan kurinalaista työskentelyä. Kabanovin tanssikoulussa on tarjottu ai­ kuisbalettitunteja jo 25 vuotta. Kabanovan mukaan aikuisbalettitunneille hakeutuvat usein sellaiset harrastajat, jotka ovat lap­ sena tanssineet balettia tai aina halunneet tulla balettitunneille. Aikuisbaletista hae­ taan myös sulokkuutta ja vartalonhallinnan taitoja. Vaikka aikuisista ei enää ole Kansallis­ baletin ensitanssijoiksi, on aikuisbaletti pitkäjänteinen harrastus, joka vaatii koko­ naisvaltaista keskittymistä. Aikuisten balet­ ti ei myöskään ole helpotettu versio oikeasta baletista, sillä kehittyminen ei pysähdy nil­ kan ojennuksen oppimiseen.

– Baletti on ennen kaikkea luovaa taidet­ ta, tanssittiin sitä missä iässä tahansa. Edis­ tyneiden aikuisbaletin harrastajien kanssa otetaan jo kärkitossut käyttöön ja harjoitel­ laan vaativampia koreografioita, Kabanova sanoo. Tanssitehdas Kabanovissa aikuisia balleriinoja opetetaan kuten nuorempiakin harrastajia, mutta liikkeet tehdään rauhalli­ sesti ja omaa kehoa kuunnellen. Aikuisten balettitanssijoiden ryhmä esiintyy myös koulun oppilasnäytöksissä. – Tanssiteoksissamme tanssijat eivät ole pelkästään liiteleviä prinsessoja, vaan he esittävät myös torneja, huuhkajia ja kuusi­ aitaa. Tämän vuoksi tanssissa pitää osata ilmentää jotakin muuta kuin vain itseään. Aikuiset tanssijat ovat valmiimpia tulkit­ semaan vaativampia rooleja kuin nuoret, koska ikä tuo lisää varmuutta ja häpeämät­ tömyyttä, Kabanova kertoo. Aikuisballeriinat Mira Ylén ja Katri Kekki ovat harrastaneet aikuisbalettia usean vuoden ajan. He eivät palaisi perinteisille jumppatunneille, sillä heidän mielestään

baletin harrastaminen tarjoaa enemmän haasteita kuin jumppaaminen. Baletti­ harrastuksen parhaiksi puoliksi naiset sa­ novat mielen tyhjentämisen arkipäivän ongelmista. – Kun tanssin, en voi miettiä mitään muu­ ta kuin että rutistan kyljet sisään ja hallitsen askeleeni. Jos alan miettiä, mitä ruokaa teen kotona, niin kaikki menee heti pieleen, Katri Kekki sanoo. Ylén ja Kekki ovat saaneet osakseen häm­ mästelyä harrastuksensa takia. Ulkopuoliset ajattelevat naisten joko olevan ihmeellisen hyviä tai haaskaavan aikaansa harrastuk­ seen, jossa ei voi koskaan olla hyvä. Naiset ovat kuitenkin toista mieltä. – Tanssija ei ole koskaan valmis, vaan aina voi nostaa jalkaa vielä korkeammalle tai ojentaa kätensä vielä kauniimmin. Emme ole primaballerinoja tai poikkeuksellisen lahjakkaita, mutta juuri epätäydellisyyden hyväksyminen on aikuisbaletissa parasta, kertoo Mira Ylén. Eeva Järvenpää


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15

Parivaljakko ihmissuden takana Elokuva Idea ihmissusi Anselmista on

kulkenut pitkän matkan valmiiksi elokuvaksi.

Näin koin

Sami Kontio Teppo Moilanen

mitä yhteistä on Ron Jeremyllä, ih­ missusilla ja Tampereen yliopiston näytte­ lijäntyön opiskelijoilla? Yhdistävä tekijä on tamperelaisen Bottomland Productionsin ensimmäinen kokopitkä elokuva Anselmi, nuori ihmissusi. Tuotantoyhtiö on yhdistänyt tämän cock­ tailin pienen budjetin elokuvaksi. Sitä on mahdollista katsoa Suomen suurimmissa elokuvateattereissa. Elokuvan taustalla häärivät tuottaja Mikko Soukkala ja käsikirjoittaja-ohjaaja Matti Pekkanen. Miehet kertovat, ettei Anselmin tie ideasta valmiiksi elokuvaksi ole ollut helppo. – Alkuperäinen käsikirjoitus oli täynnä verta ja raatelua, eikä siitä ole jäljellä kuin nimi, Pekkanen kertoo. Käsikirjoitusta hiottiin muutama vuosi, minkä jälkeen miehet kuvasivat sen pohjal­ ta lyhytelokuvan. – Lyhytelokuvassa näyttelijöihin ei ollut varaa, joten esitin itse Anselmia, Soukkala kertoo.

Ikä on tekosyy kaikkeen. Jo 26-vuotiaana huomaan suojautuvani vanhuuden taakse. Vitsailen usein tulleeni vanhaksi. Ajatus ikääntymisestäni nousee esiin varsinkin silloin, kun mietin, mitä jaksoin tehdä joskus aiemmin, mutten enää jaksa tehdä. Vanhenemisella voin selittää lähes kaikkia minussa tapahtu­ neita muutoksia, vaikka niillä ei ole iän kanssa mitään tekemistä. Ikää minulla on 26 vuotta. Tarkaste­ lipa lukemaa millä mittarilla tahansa, ei kai kukaan voi tosissaan väittää, että olen vanha. En edes minä itse. Kutsu­ malla itseäni vanhaksi perustelen sekä itselleni että muille, miksi en käyttäydy niin kuin nuoren oletetaan käyttäy­ tyvän.

Kokopitkän elokuvan kuvaukset al­ koivat talvella 2011 ja kestivät lähes 3 vuotta. Näyttelijät kaivettiin tuttavapiiristä ja inter­ netistä. Anselmia näyttelee näyttelijäntyötä Tam­ pereen yliopistossa opiskeleva Aleksi Holkko. – Valitsin hänet Tampereen yliopis­ ton sivuilta, koska hän näytti Anselmilta, Pekkanen kertoo. Kuvauksia tehtiin talkoohengessä ja kau­ an, sillä budjetti ei ollut suuri. Pekkanen nä­ kee pitkässä kuvausaikataulussa myös hyviä puolia, sillä tarinaa oli aikaa kypsytellä ku­ vausten aikana. Tärkeänä teemana Pohjanmaalle sijoittu­ vassa elokuvassa on ennakkoluulojen mur­ tuminen. Soukkala ja Pekkanen toivovat en­ nakkoluulotonta asennetta myös elokuvan katsojilta. – Kyse ei ole tyypillisestä ihmissusielokuvasta, joten kannattaa tulla teatteriin avoimin mielin, Soukkala sanoo.

Vanhaksi tekeytymällä on helppo perustella rauhallista elämän­ tyyliä. Vietän lauantai-iltaa mieluiten perheen kanssa kotona, eikä bilettä­ minen innosta. Iltaisin menen ajoissa nukkumaan pitkään ylhäällä keikkumi­ sen sijasta. Todelliset syyt näihin valintoihin löytyvät ennemmin persoonastani, asenteistani ja elämäntilanteestani kuin mistään ikään liittyvästä. Miksi sil­ ti jatkuvasti turvaudun humoristiseen heittoon vanhaksi tulemisesta? Huumori on tässäkin tapauksessa suojautumiskeino sekä itseä että muita vastaan. Vanhuus on sosiaalisesti hy­ väksytty tekosyy sille, että ei jaksa tai ei vain huvita. Kiertoilmauksen sijasta voisi suoraan sanoa, että ei yksinkertai­ sesti kiinnosta. Kuviteltuun ikääntymiseen

Miten Ron Jeremy liittyy tähän kaikkeen? Lue lisää Utaimen verkosta. Iida Lehtonen

Mikko Soukkala ja Matti Pekkanen tuottivat elokuvan pohjalaisella sisulla.

Muistilista 16.–22.1.2014: Tapahtumia kaikenlaiseen kulttuurinnälkään Torstai

Perjantai

kontio.sami.t@student.uta.fi

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai

Eeva Järvenpää, Iida Lehtonen

Tiistai

Keskiviikko

16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. Elokuviin pikkurahalla

Klassista musiikkia

Stand up – esitys naurattaa

Musiikkia ja komediaa

romaani näyttämöllä

Rento musiikki­ esitys

Jazzin ja folkin rytmejä

Niagaran 6 euron iltapäivä

Tampere Filharmoniaa johtaa JukkaPekka Saraste

Naurun­paikka tarjoaa viikonlopun naurut

Musiikki­ komedia Neljä pientä annosta

Tuomas Kyrön Kerjäläinen ja jänis

Sami Hintsanen viihdyttää pubi­ ympäristössä

Folk-jazz­ bändi Pirkanmaalta improvisoi

6€

Opiskelijat 10 €

12 €

Opiskelijat 25 €

Opiskelijat 22,50 €

Ilmainen

8€

Pirkanmaan elokuvakeskus Niagara klo 12–20.45

Tampere-talon Iso sali klo 19

Yo-talo ovet auki klo 18 show klo 19 alkaen

Tampere-talon Pieni sali klo 16

TTT:n Kellariteatteri klo 19

Henry’s Pub klo 23

Ravintola Telakka klo 22.30

turvautuminen on ennen kaikkea keino suojata itseään totuudelta. On helppo sysätä syy muuttuneista kiinnostuk­ senkohteistaan ja energian uupumises­ ta kasvaneen iän kontolle. Vaikka letkautuksessa vanhuudesta on aina mukana aimo annos huumo­ ria, siinä on myös pelottava ripaus totuutta. Pysähdyn usein ihmettele­ mään, kuinka energiatasoni on jatku­ vasti pudonnut. Lapsena jaksoin temmeltää tuntikausia näyttämättä uupumuksen merkkejäkään. Teininä aamuviiteen valvominen ei ollut temppu eikä mi­ kään. Nyt vanhemmiten sänky alkaa houkutella 9:n aikaan illalla, ja 12 tuntia myöhemmin sieltä jaksaa hädin tuskin nousta ylös. Huomasitteko? Perustelin jälleen tapahtunutta muutosta ikääntymisellä. Ikää pitäisi kuitenkin lakata käyttämäs­ tä tekosyynä. Sen sijaan pitäisi rohkeasti pystyä myöntämään sekä itselleen että muille, että ei tahdo elämältään samoja asioita kuin kymmenen vuotta sitten tai edes vuosi sitten. En kuitenkaan ole vanha, vielä.


Keväällä 2014 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin 3. vuosikurssin infografiikoita. Tekijä: Aleksi tuomola Lähde: tilastokeskus

Oho! Näin paljon

kalliimmin asut keskustassa. Katso kuva!

Myytävien asuntojen keskimääräiset neliöhinnat Tampereella 2013

Yli 2 900 €

2 600–2 900 €

2 300–2 600 €

2 000–2 300 €

Alle 2 000 €

Utain 2/2014  

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti

Advertisement